Palkkakeskustelu

[Hamsteri]

Vanhassa työpaikassa muutama vuosi sitten oli iPhonessa joku MDM-palikka (ehkä Citrix?? tms), jonka kautta työpaikka hallinnoi sitä eli pystyi vaikka swaippaamaan etänä tms. Tuon takia ei pystynyt esim. käyttämään iCloudia joka oli perseestä. Lisäksi lukituskoodin piti olla joku 10 numeroinen missä yksi erikoismerkki ja iso kirjain tms. Tuota oli kiva unenpöpperössä näppäillä kun Face ID ei toiminutkaan aamulla. Läppäristä oli myös blokattu kaikki sosiaaliset mediat, whatsapp web jne eikä mitään ohjelmia / Chromen lisäosia pystynyt asentamaan. Norjalainen öljyalan yritys kyseessä, jossa tietoturva otetiin kirjaimellisesti.

Nykytyöpaikassa taas ei juurikaan mitään rajoituksia ole missään IT:ssä, tuntuu rikolliselta asentaa Chromeen ABP, Keepa jne. lisäosia jopa

 

[KoneenKokoaja]

Millaista palkkaa sähköasentajat saavat Pirkanmaan suunnalla, onkohan täällä sellaisille kysyntää? Olen muutaman vuoden tehnyt röntgenhoitajan töitä, ja rupeaa pitkä työmatka (90km suuntaansa) kyllästyttämään. Hoitoalalta ei tunnu mun naamalla löytyvän kovin hyvin töitä. Jos edes arkityöstä saa 2500€/kk niin kyllä vaihdan heti. Onkohan nuo pääosin päivätyötä, vuorotyötä vai mitä sähkärit tekevät, jos ei jonnekin tehtaalle päädy töihin?

Perusähkömiehet tienaa 2700€ - 3500€ bruttona lisien kanssa siis jos puhutaan sähkäreistä, jotka ajelee ympäri suomea reppuhommissa. Riippuen siitä onko julkisella vai yksityisellä. Hommia siis 8 tunnin tai pitempiä päiviä tehdään myös 30 asteen pakkasessa ja kaatosateessa jos sitä pää ei kestä ei kannata sähkömiehen hommiin. Täysin kokemattomat tienaavat toki vähemmän kunnes oppivat hommat. Lisäksi jos hommaan ei kuulu päivärahat ja kilometrikorvaukset tienestit jää pienemmäksi. Jos pääsee teollisuuden huoltohommiin niissä voi tienata tätä enemmän alasta riippuen, mutta niihin hommiin on vaikea päästä. Käsittääkseni Valiot, Ydinvoimalaitokset tms. maksavat kokeneille automaatiohuoltajille 4k euron palkkoja tai ainakin lähelle sitä. Myös jossain työtehtävissä missä tehdään paljon keikkaa ulkomailla tienaa enemmän kuin tämä, mutta noihin hommiin on vielä teollisuuden huoltohommiakin vaikeampi päästä ja usein vaaditaan pitkää kokemusta. Esim. jotain sairaalalaitteiden asennuksia ja huoltoa ulkomailla.

Kaikista hommista en tiedä en esim. tiedä mitä teleoperaattoreiden mastohommia tekeville maksetaan oletettavasti hyvin kun siellä killutaan satojen metrien korkeudessa välillä.

 

[Honzo]

Mulle on, nimittäin oma työpaikkani jossa firman luurit tulee aina pre-konffittuna sisältäen kaikki työnantajan sovellukset ja kovennukset.
Jos niiden kanssa ei halua elää niin sitten ottaa puhelinedun sijasta työpuhelimen ja jättää luurin pöydälle päivän päätteeksi ja käyttää henkilökohtaisiin asioihin itse hankittua puhelinta.

Tehdaseresettiä vaan ja luuri omaan käyttöön? Noin se ainakin onnistuu. Mulla vähän sama tilanne. Firmassa saa vain Omenaluureja ja mähän niitä ole suostunut käyttämään. Omalla Androidiluurilla siis mennään. Liittymä on tuplasimmillä, eli sama numero molemmissa luureissa. Omalla kännykällä päsee Teamsiin, kaikki muut firman jutut sitten vain työluurilla (jota en käytä).

 

[demo69]

Käsittääkseni Valiot, Ydinvoimalaitokset tms. maksavat kokeneille automaatiohuoltajille 4k euron palkkoja tai ainakin lähelle sitä.

Ainakin ydinvoimapuolella saat puolittaa tuon palkan.

 

[kjns]

Tehdaseresettiä vaan ja luuri omaan käyttöön? Noin se ainakin onnistuu. Mulla vähän sama tilanne. Firmassa saa vain Omenaluureja ja mähän niitä ole suostunut käyttämään. Omalla Androidiluurilla siis mennään. Liittymä on tuplasimmillä, eli sama numero molemmissa luureissa. Omalla kännykällä päsee Teamsiin, kaikki muut firman jutut sitten vain työluurilla (jota en käytä).

Ei onnistu meillä. Multi-simmiä ei liittymiin saa eikä siitä paljoa apua oliskaan kun politiikka kieltää käyttämästä firman liittymää muissa kuin firman laitteissa. Noissa on joku etähallintapaske asennettuna niin epäilen vahvasti ettei niitä edes pysty resetoimaan itse, eikä sen puoleen saisikaan koska firman policy kieltää laitteiden asennuksiin koskemisen omin päin...

Näistä sekä muista syistä mulla on oma elämä omassa puhelimessa ja työelämä firman puhelimessa.

 

[Ryderio]

Tässä on kyseessä käyttöetu, jonka saa jokainen korporaation ylempi toimihenkilö niin halutessaan. Jos olisi työajoa enemmän, olisi pakko ottaa vapaa autoetu, jossa työnantaja siis kustantaisi kulut. Minä en työasioissa liiku kuin korkeintaan koulutuksiin, ja silloinkin julkisilla.

Juu, tämä on tämmöinen vaihtoehtoinen systeemi, rahat tai auto. Uuden leasingauton hommaaminen ihan vaan riskien ulkoistamisen kannalta on pyörinyt mielessä, ja sellaisen vaihtoehtona olen miettinyt, saisinko autoedusta jotain hyötyä. Verotuksellisista syistä en ole ottanut edes puhelinetua, kun haluan joka tapauksessa käyttää omaa puhelinta omiin asioihin, ja puhelinetua käyttämällä käytännössä maksaisin työpuhelimesta verottajalle vitosen kuussa saamatta siitä itse mitään hyötyä.

Itsekin pohdin tällaista, meillä on sama etu eli kuka vaan saa käyttöedun jos haluaa. Palkasta vähennetään liisauskulut about suoraan. Katselin n. 60ke Enyaqia ja kun sähköautosta saa hyvin noita vähennyksiä (250+ jotain muuta), niin reilun tonnin leasing-kulusta jää maksettavaa reilu 700e. Toki sitten verotus korjaa tuota hieman alaspäin, mutta käytännössä se n. 700e siitä jää nettokuluksi per kk.

Saman auton "yksityisleasing" oli suunnilleen samoilla spekseillä jossain 800e paikkeilla, mutta yksityisleasing on käytännössä osamaksu, jossa taattu takaisinostohinta(muistaakseni n. 50% ostohinnasta). Tämä käsittääkseni saattaisi olla suurempikin, jos sähköautojen arvo pysyisi paremmin. Jokatapauksessa firman kautta otettu leasing sähköautolle oli aika lähellä omaa omistusta ja vähän edullisempikin, kun mukana sai vakuutukset, autopesut, lasinpesunesteet, renkaanvaihdot, yms.

Lopulta kuitenkin 60ke auto maksaa minusta liikaa per kk ja päädyin pitämään oman dieselin vielä ainakin pari vuotta, koska kk-kulu on lopulta melkein 200e vähemmän (ml. polttoaineet yms.).

 

[Raitlin]

Tehdaseresettiä vaan ja luuri omaan käyttöön? Noin se ainakin onnistuu. Mulla vähän sama tilanne. Firmassa saa vain Omenaluureja ja mähän niitä ole suostunut käyttämään. Omalla Androidiluurilla siis mennään. Liittymä on tuplasimmillä, eli sama numero molemmissa luureissa. Omalla kännykällä päsee Teamsiin, kaikki muut firman jutut sitten vain työluurilla (jota en käytä).

Ainakin Applen DEPatut puhelimet resetin jälkeen vaatii kirjautumaan MDM:ään pääkäyttäjän tunnuksilla joten ei onnistu.

Ei onnistu meillä. Multi-simmiä ei liittymiin saa eikä siitä paljoa apua oliskaan kun politiikka kieltää käyttämästä firman liittymää muissa kuin firman laitteissa. Noissa on joku etähallintapaske asennettuna niin epäilen vahvasti ettei niitä edes pysty resetoimaan itse, eikä sen puoleen saisikaan koska firman policy kieltää laitteiden asennuksiin koskemisen omin päin...

Näistä sekä muista syistä mulla on oma elämä omassa puhelimessa ja työelämä firman puhelimessa.

Näin muutaman kymmenen työpuhelimen ja tabletin ylläpitäjänä helpottaa elämää kummasti kun on jokin MDM. Kovasti riippuu miten se on konffattu eikä ole kuin Ciscon Merakista kokemuksia mutta meillä ei vaikeuta kyllä loppukäyttäjän elämää millään lailla (jos ei nyt vähintään 6 numeroista avauskoodia sellaiseksi lasketa, oman touchID:n kun saa jokatapuksessa lisättyä...). Valitettavasti 98% normaaleista ihmisistä ei ole Mur... Iotech foorumilaisten tasolla IT asioissa.

 

[Oravamedian käpy]

Firmassa olisi myös tarjolla autoetu, jota ei taida juuri kukaan hyödyntää. Käytännössä koko verotusarvo vähennetään nettopalkasta, ja halvimmillaan mm. Nissan Leafin kohdalla käyttöedun suuruus olisi 600 euroa. Nopean laskelmien mukaan jopa uutena hankittu vastaava ajoneuvo tulisi halvemmaksi, ja jäisi itselleen noin 5 vuoden sisällä. Käytettyjen osalta tilanne on vielä parempi, joten en pysty käsittämään kuka täysijärkinen suostuisi ottamaan vastaavan autoedun.

 

[kjns]

halvimmillaan mm. Nissan Leafin kohdalla käyttöedun suuruus olisi 600 euroa.

Pisti tämä silmään kun juuri katselin Leafin tarjousta eilen, Nissanin sivuilla oli käyttöedut aika paljon alhaisemmat kuin tuo 600 euroa.

Nissan LEAF 40 kWh alk. 31 270 € (sis. toimituskulut 600 €). Käyttöetu alk. 315 €, vapaa autoetu alk. 360 €

Nissan LEAF 62 kWh e+ alk. 39 370 € (sis. toimituskulut 600 €). Käyttöetu alk. 425 €, vapaa autoetu alk. 470 €

 

[Oravamedian käpy]

Pisti tämä silmään kun juuri katselin Leafin tarjousta eilen, Nissanin sivuilla oli käyttöedut aika paljon alhaisemmat kuin tuo 600 euroa.

Kyseessä taisi olla 40 kWh akulla varustettu malli. 600 euron vähemnyksessä taitaa olla mukana jotain Leasing kuluja, tiedä sitten, tuo oli joka tapauksessa ns. halvin autoetu mitä firmalla oli tarjolla. Taulukot oli päivitetty 2019 keväällä.

 

[Tommy Goldfish]

Onko jossain selkeästi tehtyä ohjeistusta näistä autoeduista?

Jos vaikka saisi työautoksi Tesla Model 3 LR, niin mitä eri vaihtoehtoja on ja miten ne vaikuttaa tuloihin?

Kai se voisi olla "vain" työauto, jolla ajettaisiin vain työjuttuja ja silloin ei olisi mitään vaikutusta, mutta työsuhdeauto taisi olla sellainen millä saa ajella omatkin ajot tuohon lisäksi ja voisi laittaa oman auton seisontaan?

Jos firma mistä saan työauton on ruotsissa, niin voiko firma ostaa sieltä ruotsin kilvissä olevan sähköauton(paremmat tuet) ja minä ajelisin sillä täällä työajoja? Tai varmaankin leasing on se millä mennään.

 

[juhei]

Suomessa vakituisesti asuva ei saa ajaa ulkomaan kilvissä olevalla autolla Suomessa (ainakaan säännöllisesti)

 

[Mechanical Man]

Onko jossain selkeästi tehtyä ohjeistusta näistä autoeduista?

Jos vaikka saisi työautoksi Tesla Model 3 LR, niin mitä eri vaihtoehtoja on ja miten ne vaikuttaa tuloihin?

Kai se voisi olla "vain" työauto, jolla ajettaisiin vain työjuttuja ja silloin ei olisi mitään vaikutusta, mutta työsuhdeauto taisi olla sellainen millä saa ajella omatkin ajot tuohon lisäksi ja voisi laittaa oman auton seisontaan?

Jos firma mistä saan työauton on ruotsissa, niin voiko firma ostaa sieltä ruotsin kilvissä olevan sähköauton(paremmat tuet) ja minä ajelisin sillä täällä työajoja? Tai varmaankin leasing on se millä mennään.

Et tietenkään voi Suomessa käyttää jatkuvasti ruotsin kilvissä olevaa autoa.

Verottajalla on hyvät ohjeet autoeduista. www.vero.fi

 

[a-p]

Työskentelen edelleen logistiikan parissa. Tämän vuoden tulot ovat olleet 30k, sis 25h ylitöitä.
Tätä elokuun palkkalaskelmaa ei ole vielä tullut, joten tuo 30k on tammikuusta heinäkuulle.

Työnkuva on pysynyt aikalailla samana, joskin perustason hommia ei ole tarvinnut tehdä aikoihin kuin tunnin pari satunnaisesti. Tässä tavoitteena olisi päästä vaihtamaan työnkuvaa talon sisällä enemmän koulutusta vastaavaan tehtävään, jolloin palkkauskin nousee hivenen ylöspäin.

Kovinkaan paljoa enenpää tuloja on vähän turha edes hankkia ansiotulona, koska nettoerotus ei ole kummoinen.

 

[Dummy]

Pieni startup A, Helsinki:
4/2018-8/2018 Junior Data Scientist, 2750e/kk
9/2018-4/2019 Data Scientist, 3500e/kk + ~200e/kk erilaisina etuina
5/2019-7/2020 Data Scientist, 4000e/kk+ ~200e/kk erilaisina etuina

Pieni startup B, Vantaa:
8/2020-1/2021 Data Analyst, 4360.80e/kk
2/2021-6/2021 Data Analyst, 4560e/kk
7/2021-x/2021 Data Strategist, 4560e/kk (tehtävänimikkeen muutos omasta pyynnöstä vastaamaan paremmin työtehtäviä)

Nyt mua pyydetään nykyisen puljun sisällä tuotepäälliköksi. Minkälaista rahallista korvausta kehtaisi kysyä? Mulle tulee myös mahdollisuus ostaa firman osakkeita, mutta tuolla ei oo varmaan hirveesti merkitystä palkan suhteen. Firma on pieni ja liikaa rahaa ei ole ainakaan ennen ensimmäistä rahotuskierrosta, joka näillä näkymin tulossa ehkä jo puolen vuoden sisään. Tulevaisuutta ajatellen uusi rooli antanee myös arvokasta henkistä pääomaa ja CV:n täytettä.

Pohjalla tähtitieteen, matematiikan ja fysiikan opintoja keskeneräiseksi jääneeseen graduun asti. Tätä ennen hetki oman yrityksen kautta duunarihommia ja sitä ennen kaikkea sekalaista.

Noin 5k€ tuotepäällikölle kuulostaa realistiselta.

 

[dropadrop]

Tuotepäällikön tienestit voivat myös riippua itse tuotteesta, kuinka keskeinen se on yrityksen menestykselle, mikä liikevaihto jne.

Tuotepäällikön tehtävät voivat vaihdella todella paljon, esim. enemmän kaupallisesta roolista jossa hoidetaan hinnoittelut yms, rooleihin joissa myös ohjataan devaajia. Yleisellä tasolla sanoisin että vaikka datan ymmärtämisestä voi tuossa olla paljon hyötyä, kyse on kuitenkin tosi erilaisesta työstä. Jos syy tehtävän tarjoamiseen on se, että olet ollut hyvä analysti niin se on toki kunnianosoitus, mutta myös riski.

Mun titteli on tällä hetkellä tuotepäällikkö, ja palkka ollut aika pitkään 6000€ yläpuolella. Tuotteen liikevaihto melkein 100 miljoonaa vuodessa ja mä omistan tuotteen vision, roadmäpin ja ohjaan suoraan 5’ttä tiimiä devaajia ja välillisesti muutamaa muuta. Jollain aikavälillä palkan varmaan saisi hilattua 7000€ yläpuolelle - mutta yleisellä tasolla mä kuvittelisin hyvän data-scientistin pääsevän oikeassa paikassa samaan, merkittävästi pienemmillä paineilla.

Mut saatan olla väärässä, ja kun kyse on ihan eri tehtävistä sun pitänee valita sen mukaan mitä haluat tulevaisuudessa tehdä.

 

[munse]

En tiedä, kuinka realistisen kuvan tekniikan alan palkkatasosta saa tätä foorumia lueskellessa, mutta tuntuu, että perinteisillä tekniikan aloilla taso vaikuttaa olevan merkittävästi matalampi, kun tarkastellaan vain asiantuntijatöitä.

Itse teen lujuuslaskentaa isossa yrityksessä. Olen konetekniikan DI. Olen ollut valmistumisesta samassa yrityksessä (vajaa 10 vuotta). Kovasti tykkään työstä sekä firman tarjoamasta itsenäisyydestä ja hyvistä resursseista.

Kuukausipalkkani on noin 4200 e, mikä tuntuu jopa aavistuksen keskimääräistä korkeammalta tällä alalla. Kuitenkin jos olisin asiantuntijahommissa vaikkapa IT-alalla sellaisessa positiossa, mihin palkataan lähinnä DI- tai tohtoritason koulutuksen omaavia ja vajaan 10 vuoden kokemuksella, niin voisin kuvitella, että palkkaa maksettaisiin selvästi enemmän. Ainakin näin foorumidatan perusteella.

Miten on, ovatko kaltaiseni perinteiset inssit palkkakuopassa vai tuleeko tähän threadiin suhtautua suuremmalla varauksella?

EDIT:
Loikka IT-puolelle kiinnostaisi palkan ja oman ohjelmointikiinnostuksen vuoksi. Nykyhommissa tulee värkkäiltyä Pythonin kanssa viikoittain ja yliopistossakin tuli otettua muutakin kuin vain pakollinen ohjelmoinnin alkeiskurssi. Mutta kuinka pohjalta pitäisi aloittaa, jos vaihtaisi alaa?

Ja toisekseen, onko IT-hommissa tarjolla samanlaista matemaattista hommaa? Data Science on varmaan sinne päin, mutta tilastodatan kanssa pelaaminen ja sen sovittelu ei yleisesti kyllä kiinnosta.

 

[dropadrop]

Python ja matikka antaisi kyllä hyvät mahdollisuudet datan saralla. Jotkut kone-oppimisen alueet voisivat olla mielenkiintoisia vaikkei tilastotiede kiinnosta, ja siellä on kysyntää.

Perus koodauksessa joutuisit todennäköisesti aloittamaan pohjalta. Ainakin mulla oli joskus alan vaihtajana niin, ettei hyvää kokonaisuuksien hahmotusta oikein arvostettu kun samaan aikaan kyselin jatkuvasti kieleen tai ympäristöön liittyviä aloittelijan kysymyksiä. Joskus (esim. mulla) voi käydä niin että muutaman vuoden päästä kun vaihtaa työnantajaa lähtee asiat etenemään nopeammin.

Mut voisiko olla, että toisella työnantajalla saisit nykyisessäkin työnkuvassa parempaa palkkaa? Ainakaan testaaminen ei maksaisi mitään.

 

[Outrider]

En tiedä, kuinka realistisen kuvan tekniikan alan palkkatasosta saa tätä foorumia lueskellessa, mutta tuntuu, että perinteisillä tekniikan aloilla taso vaikuttaa olevan merkittävästi matalampi, kun tarkastellaan vain asiantuntijatöitä.

Itse teen lujuuslaskentaa isossa yrityksessä. Olen konetekniikan DI. Olen ollut valmistumisesta samassa yrityksessä (vajaa 10 vuotta). Kovasti tykkään työstä sekä firman tarjoamasta itsenäisyydestä ja hyvistä resursseista.

Kuukausipalkkani on noin 4200 e, mikä tuntuu jopa aavistuksen keskimääräistä korkeammalta tällä alalla. Kuitenkin jos olisin asiantuntijahommissa vaikkapa IT-alalla sellaisessa positiossa, mihin palkataan lähinnä DI- tai tohtoritason koulutuksen omaavia ja vajaan 10 vuoden kokemuksella, niin voisin kuvitella, että palkkaa maksettaisiin selvästi enemmän. Ainakin näin foorumidatan perusteella.

Miten on, ovatko kaltaiseni perinteiset inssit palkkakuopassa vai tuleeko tähän threadiin suhtautua suuremmalla varauksella?

EDIT:
Loikka IT-puolelle kiinnostaisi palkan ja oman ohjelmointikiinnostuksen vuoksi. Nykyhommissa tulee värkkäiltyä Pythonin kanssa viikoittain ja yliopistossakin tuli otettua muutakin kuin vain pakollinen ohjelmoinnin alkeiskurssi. Mutta kuinka pohjalta pitäisi aloittaa, jos vaihtaisi alaa?

Ja toisekseen, onko IT-hommissa tarjolla samanlaista matemaattista hommaa? Data Science on varmaan sinne päin, mutta tilastodatan kanssa pelaaminen ja sen sovittelu ei yleisesti kyllä kiinnosta.

Kone-DI täälläkin. Itsellä painottunut mekaaniseen suunnitteluun työ ja aina kuvitellut, että se lujuuslaskentapuoli on rahakkaampaa. Vaan ei ainakaan tämän esimerkin osalta merkittävästi. Faktahan tosin on, että saman yrityksen sisällä palkka harvoin ottaa isoja harppauksia eteenpäin ja firmaa vaihtamalla on mahdollista saada parempia korotuksia.

Edit. Vuosi sitten näemmä keskusteltu ihan samasta asiasta.

 

[Hamsteri]

En tiedä, kuinka realistisen kuvan tekniikan alan palkkatasosta saa tätä foorumia lueskellessa, mutta tuntuu, että perinteisillä tekniikan aloilla taso vaikuttaa olevan merkittävästi matalampi, kun tarkastellaan vain asiantuntijatöitä.

Itse teen lujuuslaskentaa isossa yrityksessä. Olen konetekniikan DI. Olen ollut valmistumisesta samassa yrityksessä (vajaa 10 vuotta). Kovasti tykkään työstä sekä firman tarjoamasta itsenäisyydestä ja hyvistä resursseista.

Kuukausipalkkani on noin 4200 e, mikä tuntuu jopa aavistuksen keskimääräistä korkeammalta tällä alalla. Kuitenkin jos olisin asiantuntijahommissa vaikkapa IT-alalla sellaisessa positiossa, mihin palkataan lähinnä DI- tai tohtoritason koulutuksen omaavia ja vajaan 10 vuoden kokemuksella, niin voisin kuvitella, että palkkaa maksettaisiin selvästi enemmän. Ainakin näin foorumidatan perusteella.

Miten on, ovatko kaltaiseni perinteiset inssit palkkakuopassa vai tuleeko tähän threadiin suhtautua suuremmalla varauksella?

EDIT:
Loikka IT-puolelle kiinnostaisi palkan ja oman ohjelmointikiinnostuksen vuoksi. Nykyhommissa tulee värkkäiltyä Pythonin kanssa viikoittain ja yliopistossakin tuli otettua muutakin kuin vain pakollinen ohjelmoinnin alkeiskurssi. Mutta kuinka pohjalta pitäisi aloittaa, jos vaihtaisi alaa?

Ja toisekseen, onko IT-hommissa tarjolla samanlaista matemaattista hommaa? Data Science on varmaan sinne päin, mutta tilastodatan kanssa pelaaminen ja sen sovittelu ei yleisesti kyllä kiinnosta.

Itse olen vain insinööri (TuTa), DI-aikuisopinnot tosin kohta maalissa. Valmistumesta alkaa kohta olemaan 10v. Logistiikka-/toimitusketjualan hommia tullut painettua alusta alkaen, ensimmäiset 6 vuotta firmassa x jossa lähtiessä palkka 3700€ (v. 2018). 2018-2019 vaihteessa vaihdoin firmaa ja sain 4500€ tarjouksen kilpailijalta (tittelissä manager, ei alaisia kuitenkaan). Nyt 2021 palkka noussut erinäisten vaativuusluokitusmuutosten/yleiskorotusten vuoksi 4800 euroon.

Itse en hirveästi ole valmis enää panostamaan/sykkimään saadakseni lisää palkkaa kun nytkin jää se ~3k nettona käteen. 1k€ bruttotuloihin lisää tarkottaisi sen reilu 500€ enemmän käteen mikäli olisi tietysti jees, mutta se taas vaatii huomattavasti stressaavamman tehtävän - mutta ahne kun olen niin eiköhän siihenkin tule tartuttua jos sellaista kekejen jälkeen ehdotetaan.

Samassa firmassa pitkään ollessa palkka jää yleensä jummaamaan vaikka nimellisiä korotuksia saisikin joka vuosi, isoissa firmoissa on tyyliin HR:lla katto, että N.N:n palkkaa voidaan nostaa max. 7% vaikka mitkä perusteet olisi. Perinteiset alat ovat kyllä palkkakuopassa IT/konsulttialaan nähden. Pikkuveljeni valmistui juuri tradenomiksi ja meni käsienheiluttajaksi johonkin startup-tyyliseen firmaan ja tienaa heti saman kuin itse 10 vuoden jälkeen

 

[Vaakuna]

En tiedä, kuinka realistisen kuvan tekniikan alan palkkatasosta saa tätä foorumia lueskellessa, mutta tuntuu, että perinteisillä tekniikan aloilla taso vaikuttaa olevan merkittävästi matalampi, kun tarkastellaan vain asiantuntijatöitä.

Itse teen lujuuslaskentaa isossa yrityksessä. Olen konetekniikan DI. Olen ollut valmistumisesta samassa yrityksessä (vajaa 10 vuotta). Kovasti tykkään työstä sekä firman tarjoamasta itsenäisyydestä ja hyvistä resursseista.

Kuukausipalkkani on noin 4200 e, mikä tuntuu jopa aavistuksen keskimääräistä korkeammalta tällä alalla.

Minä olen AMK inssi julkisella sektorilla rakennuttamisen projektinjohtajana. Suunnilleen päivän työpanoksella viikossa saan vähän yli 5000 €/kk. Vähän tuntuisi, että olet ainakin pienessä palkkakuopassa.

 

[Leatherman]

Kuukausipalkkani on noin 4200 e, mikä tuntuu jopa aavistuksen keskimääräistä korkeammalta tällä alalla. Kuitenkin jos olisin asiantuntijahommissa vaikkapa IT-alalla sellaisessa positiossa, mihin palkataan lähinnä DI- tai tohtoritason koulutuksen omaavia ja vajaan 10 vuoden kokemuksella, niin voisin kuvitella, että palkkaa maksettaisiin selvästi enemmän. Ainakin näin foorumidatan perusteella.

Tuntuu kyllä pieneltä palkalta. IT:alalla kunhan löytyy edes helpot AMK paperit, niin palkan saa yli 4k jo 2-4v alalla olleena, oli työkuva sitten mikä tahansa IT alalla, esim ohjelmoija, järjestelmien ylläpitäjä yms.

Isoissa firmoissa rakennusalalla on tosiaan mahdotonta saada palkkaa ylöspäin. Eli jos haluu pysyä alalla ja haluaa normaalin palkan, pitää olla työpaikkaa vaihtamassa. Esim YIT:llä, palkkankorotusta et saa vaikka kuinka vingut, ainut tapa saada lisää rahaa on irtisanoa ja joko tulla takaisin YIT:lle isommalla palkkavaatimuksella, tai sitten menee toiseen firmaan.

 

[Oravamedian käpy]

Ilmoitatteko täällä normaalin kuukausipalkan suuruuden vai vuosipalkka jaettuna kahdellatoista?

Esim. itselläni normaali kuukausipalkka on vain 3k + pari satkua HEKO-lisää, mutta vuosipalkka lähestyy 80 - 100k tuloja, jolloin kuukausipalkka olisi tuplasti enemmän. Ylityöt, erinäiset lisät, suorituspalkkiot, firman bonus-ohjelma ..jne lihottavat mukavasti vuosituloja.

 

[idkf]

Melkeinpä täytyisi päästä johonkin science -tiimiin, että suunnanvaihto onnistuu kätevästi noilla vuosilla. Gäppi muutaman yliopistokurssin ja tuotantokoodaamisen välillä on vähän työnantajasta riippuen megalomaaninen ohjelmistokehitysympäristöjen ja työkalujen käytössä. Vähän sama kuin olisi tehnyt käsin suunnittelua ja täytyisi alkaa tekemään Solidworksilla 3D suunnittelua ja tehdä kokoonpanokuvat, generoida osaluettelot, piirrustusnumerot ja varaosanumerot firman järjestelmästä yms.

Koodaaminen ei ole sen hankalempaa kuin koulun kursseilla, mutta versionhallinnan käyttö oikeaoppisesti mahdollisesti automaattitesteineen, eri kirjastojen lisääminen projekteille, mitä rajapintoja käyttää jotta tuki säilyy, koodin kirjoittaminen siten, että se soveltuu containereihin, koodin deployaaminen yms. Noissa se ero on, että koodista tulee sellaista jonka pystyy testaamaan, ja jossa includet ja riippuvuudet yms. saadaan parseroitua eri työkaluilla.

Tuollaisessa science -tiimissä monesti joku enemmän ohjelmisto-osaamista omaava tekee nuo valmiiksi siihen pisteeseen, että riittää pelkkä funktion implementointi joka toteuttaa sen asian X. Samoin sitten ehkä uudelleen implementoi sen algoritmikoodin rinnakkaistuvaksi tai laitteistokiihdytykseen soveltuvaksi. Vaatimukset noissakin tiimeissä on kasvanut nykyjään, ja aletaan olettaa että fyysikkokin osaa kirjoittaa suoraan sen funktion tuotantoon soveltuvasti.

 

[kjns]

Ilmoitatteko täällä normaalin kuukausipalkan suuruuden vai vuosipalkka jaettuna kahdellatoista?

Esim. itselläni normaali kuukausipalkka on vain 3k + pari satkua HEKO-lisää, mutta vuosipalkka lähestyy 80 - 100k tuloja, jolloin kuukausipalkka olisi tuplasti enemmän. Ylityöt, erinäiset lisät, suorituspalkkiot, firman bonus-ohjelma ..jne lihottavat mukavasti vuosituloja.

Tämän tyyppisissä tapauksissa useimmiten hedelmällisintä on laittaa ne eriteltyinä tyyliin kk-palkka x + suorituspalkkio y + bonukset yleensä z tekee vuositasolla n euroa

 

[Hamsteri]

Ilmoitatteko täällä normaalin kuukausipalkan suuruuden vai vuosipalkka jaettuna kahdellatoista?

Esim. itselläni normaali kuukausipalkka on vain 3k + pari satkua HEKO-lisää, mutta vuosipalkka lähestyy 80 - 100k tuloja, jolloin kuukausipalkka olisi tuplasti enemmän. Ylityöt, erinäiset lisät, suorituspalkkiot, firman bonus-ohjelma ..jne lihottavat mukavasti vuosituloja.

Itse ainakin aina puhun brutto kk-palkasta ilman ylitöitä/lisiä mutta sisältäen heko-lisät jos sellaisia on... eli se palkka minkä saat 37,5h/vko tms työpanoksella. Jos saa merkittävästi muita niin ne tietysti kannattaa mainita erikseen. Itsekin saan 0-2kk palkan bonuksia yleensä päälle. Nyt koronan takia tosin 2 vuoteen ei ole tulossa mitään.

 

[munse]

Python ja matikka antaisi kyllä hyvät mahdollisuudet datan saralla. Jotkut kone-oppimisen alueet voisivat olla mielenkiintoisia vaikkei tilastotiede kiinnosta, ja siellä on kysyntää.

Perus koodauksessa joutuisit todennäköisesti aloittamaan pohjalta. Ainakin mulla oli joskus alan vaihtajana niin, ettei hyvää kokonaisuuksien hahmotusta oikein arvostettu kun samaan aikaan kyselin jatkuvasti kieleen tai ympäristöön liittyviä aloittelijan kysymyksiä. Joskus (esim. mulla) voi käydä niin että muutaman vuoden päästä kun vaihtaa työnantajaa lähtee asiat etenemään nopeammin.

Mut voisiko olla, että toisella työnantajalla saisit nykyisessäkin työnkuvassa parempaa palkkaa? Ainakaan testaaminen ei maksaisi mitään.

Uskon, että minulla on melko hyvä käsitys alan palkkatilanteesta. Lisäksi tällä alalla valtaosa töistä on asiakastyötä eikä R&D-työtä, ja nykyinen positioni on siis jälkimmäistä. Asiakashommat ei niin paljon kiinnosta.

Kolmanneksi, asun melko syrjässä missä työnantajia ei ole useita, enkä ole pienten lasten vanhempana hevillä muuttamassa. 100% etätyö olisi toivottavaa mikäli työnantaja majailee muualla kuin minä, mutta perinteisillä aloilla 100% etätyöhön suhtaudutaan edelleen valitettavan nihkeästi. Käsittääkseni IT-alalla tämä on useimmille työnantajille aivan fine.

 

[Dummy]

Minä olen AMK inssi julkisella sektorilla rakennuttamisen projektinjohtajana. Suunnilleen päivän työpanoksella viikossa saan vähän yli 5000 €/kk. Vähän tuntuisi, että olet ainakin pienessä palkkakuopassa.

Aika rentoa hommaa

 

[Paapaa]

Ilmoitatteko täällä normaalin kuukausipalkan suuruuden vai vuosipalkka jaettuna kahdellatoista?

Kannattaa mainita kummatkin, sillä ovat molemmat kiinnostavaa ja oleellista tietoa kun vertaillaan ansioita. Kumpikin yksinään antaa vain puolitotuuden.

 

[Ponsu]

Tuli aloitettua kotimaisessa semi isossa softatalossa (ainakin alalla) konsulttina reilu kuukausi sitten. Palkka 4000€/kk lisäksi bonusjärjestelmästä tulee +0-20%/vuosi.

Julkisella puolella (ei Verohallinto) Veroasiantuntijana oli 3100€ kahden TES-korotuksen jälkeen.

 

[Paapaa]

tuleeko tähän threadiin suhtautua suuremmalla varauksella

Varmaan ihan keskimäärin ketjut, joissa keskustellaan jossain määrin elämässä menestymisestä (ura, palkka, panojen määrä, osakesalkun tai metsätontin koko jne.) tulokset voivat painottua sinne ylempään päähän ihan vaan siksi, että osa kirjoittajista ei halua tai kehtaa postata omaa tilannettaan. On ehkä matalampi kynnys postata 120k vuosipalkasta kuin 22k vuosipalkasta. Tai 2.5M osakesalkusta kuin 4000e osakesalkusta. Ei aina ja välttämättä, mutta veikkaan että painottuu sinne parempaan päähän.

 

[oongee]

Ja toisekseen, onko IT-hommissa tarjolla samanlaista matemaattista hommaa? Data Science on varmaan sinne päin, mutta tilastodatan kanssa pelaaminen ja sen sovittelu ei yleisesti kyllä kiinnosta.

Suomessa on monia IT-firmoja, joissa tehdään algoritmikehitystä, joka soveltuu erittäin hyvin enemmän matemaattisesta puolesta kiinnostuneelle ja sitä puolta osaavalle. Monelle IT-keskeiselle koodarille algoritmien nysvääminen ja optimointi on niin kuivaa puuhaa, ettei sellainen miellytä/motivoi tai osaaminen ei riitä, mutta matikka-nörtille sellainen voi sopia oikein hyvin. Itsekin työskentelen sellaisessa firmassa DevOps/SRE-roolissa (eli kolleegani hoitavat ne algoritmit).

 

[PÌÎUW®[ªøËrhl¾ÇÌ°1¿¼]

Client (Android/Kotlin) kodestelua Developer-tittelillä Pohjois-Pohjanmaalla finanssisektorilla. 5200e brutto / kk ja vuosittain mahdollisuus firman tuloksesta riippuen 1x kk-palkka verran boonuksiin. Viimeksi tuli boonuksia vain 33% että välillä tulee huonommin. Ihan rentoa hommaa ja saa tehdä kotoa niin en valita palkasta.

 

[KoneenKokoaja]

Suomessa on monia IT-firmoja, joissa tehdään algoritmikehitystä, joka soveltuu erittäin hyvin enemmän matemaattisesta puolesta kiinnostuneelle ja sitä puolta osaavalle. Monelle IT-keskeiselle koodarille algoritmien nysvääminen ja optimointi on niin kuivaa puuhaa, ettei sellainen miellytä/motivoi tai osaaminen ei riitä, mutta matikka-nörtille sellainen voi sopia oikein hyvin. Itsekin työskentelen sellaisessa firmassa DevOps/SRE-roolissa (eli kolleegani hoitavat ne algoritmit).

Suurimmalla osalla ohjelmistotekniikan AMK-insinööreillä ei riitä taidot muuta kuin kaikkein yksinkertaisimpien algoritmien soveltamiseen. Esimerkiksi grafiikkarajapinnoissa käytettäviä algoritmeja on mahdoton soveltaa ja ymmärtää jos ei omaa riittäviä tietoja boolen-algebrasta, geometriasta, vektoreista, yksikkömuunnoksista, matriiseista matematiikan puolelta. Kyse ei ole motivaatiosta vaan siitä, että jos perusta puuttuu ei sitä edistyneempää asia pysty tekemään.

Ainakin itse olen havainnut, että osa ohjelmistotekniikan AMK-insinööreistä ei osaa edes muuttaa radiaaneja asteiksi ja päin vastoin eikä osaa siten soveltaa edes perustason grafiikkarajapintoja ohjelmoinnissa. Turhapa tästä tosin on paasata. Osaajat tekee ja muut ei.

 

[Collusion]

Suurimmalla osalla ohjelmistotekniikan AMK-insinööreillä ei riitä taidot muuta kuin kaikkein yksinkertaisimpien algoritmien soveltamiseen. Esimerkiksi grafiikkarajapinnoissa käytettäviä algoritmeja on mahdoton soveltaa ja ymmärtää jos ei omaa riittäviä tietoja boolen-algebrasta, geometriasta, vektoreista, matriiseista matematiikan puolelta. Kyse ei ole motivaatiosta vaan siitä, että jos perusta puuttuu ei sitä edistyneempää asia pysty tekemään.

Noita asioita opetetaan jo lukion pitkän matematiikan kursseilla.

Ihmisillä on myös kyky oppia uusia asioita varsinaisen opiskelu-uran jälkeen, varsinkin jos pystyy panostamaan opiskeluun edes hitusen. Uskallan väittää, että omalla asenteella on tuloksellisuuden kannalta jopa suurempi merkitys kuin sillä, minkä koulutuksen on 10 vuotta sitten käynyt.

 

[dropadrop]

Noita asioita opetetaan jo lukion pitkän matematiikan kursseilla.

Ihmisillä on myös kyky oppia uusia asioita varsinaisen opiskelu-uran jälkeen, varsinkin jos pystyy panostamaan opiskeluun edes hitusen. Uskallan väittää, että omalla asenteella on tuloksellisuuden kannalta jopa suurempi merkitys kuin sillä, minkä koulutuksen on 10 vuotta sitten käynyt.

Just näin. Koulun käyneissä koodaajissa on ihan valtavia eroja jotka eivät selity niinkään opiskelulla vaan jatkuvalla kiinnostuksella ja halulla ymmärtää.

 

[Mechanical Man]

Tuntuu kyllä pieneltä palkalta. IT:alalla kunhan löytyy edes helpot AMK paperit, niin palkan saa yli 4k jo 2-4v alalla olleena, oli työkuva sitten mikä tahansa IT alalla, esim ohjelmoija, järjestelmien ylläpitäjä yms.

Isoissa firmoissa rakennusalalla on tosiaan mahdotonta saada palkkaa ylöspäin. Eli jos haluu pysyä alalla ja haluaa normaalin palkan, pitää olla työpaikkaa vaihtamassa. Esim YIT:llä, palkkankorotusta et saa vaikka kuinka vingut, ainut tapa saada lisää rahaa on irtisanoa ja joko tulla takaisin YIT:lle isommalla palkkavaatimuksella, tai sitten menee toiseen firmaan.

It puoli on aivan oma lukunsa kuin muut perinteisemmät alat mitä tulee palkanmaksuun.

Eikä se kovin äkkiä tulle muuttumaan.

 

[dropadrop]

Eikä IT puolella olla iloisia palkkojen noususta. Kaveri vastaa meidän R&D’n budjetista ja se on itkenyt kasvavissa määrin palkoista. Tuotehallinnossa noi nousevat palkat ei ainakaan vielä näy, voi jopa olla että noi R&D’n nousevat palkat laittaa meidän puolelle paineita jäädyttää korotukset. Harkitsen välillä itsekin paluuta devaajaksi kun vaikuttaa että koodaajana vois tienata enemmän kuin henkilönä joka päättää mitä 50 koodaajaa tekee…

 

[Mechanical Man]

Eikä IT puolella olla iloisia palkkojen noususta. Kaveri vastaa meidän R&D’n budjetista ja se on itkenyt kasvavissa määrin palkoista. Tuotehallinnossa noi nousevat palkat ei ainakaan vielä näy, voi jopa olla että noi R&D’n nousevat palkat laittaa meidän puolelle paineita jäädyttää korotukset. Harkitsen välillä itsekin paluuta devaajaksi kun vaikuttaa että koodaajana vois tienata enemmän kuin henkilönä joka päättää mitä 50 koodaajaa tekee…

Parhaan pään devaajien liksojen pitäisikin olla enemmän kuin sihteerimanagerilla.

 

[juhei]

Parhaan pään devaajien liksojen pitäisikin olla enemmän kuin sihteerimanagerilla.

Olen itse tosiaan käsienheiluttelija ja täysin samaa mieltä tästä.

 

[Takaisku]

Parhaan pään devaajien liksojen pitäisikin olla enemmän kuin sihteerimanagerilla.

Samaa mieltä, hyvä koodiapina tuottaa firmalle enemmän lisäarvoa kuin pikkupomot. Nimimerkillä keskinkertainen koodaaja jolla tavoitteena 200 000 € palkkatulot tältä vuodelta. Heinäkuun lopussa tilanne on tämä.

 

[dropadrop]

Parhaan pään devaajien liksojen pitäisikin olla enemmän kuin sihteerimanagerilla.

En ole eri mieltä, mut päädyin nykyisiin hommiin arkkitehdin tehtävistä. Pidän molemmista, mutta tällä hetkellä vaikuttaa että markkinavoimat suosivat vanhaa roolia.

 

[Mechanical Man]

En ole eri mieltä, mut päädyin nykyisiin hommiin arkkitehdin tehtävistä. Pidän molemmista, mutta tällä hetkellä vaikuttaa että markkinavoimat suosivat vanhaa roolia.

Jos se raha motivoi, niin eikö se sitten ole selvä mihin on mentävä?

 

[dropadrop]

Ehkä enemmän motivoisi stressin vähentäminen

 

[Paolo Pastarino]

Eikä IT puolella olla iloisia palkkojen noususta.

Millä aloilla ollaan?

 

[Lammas]

Suomessa on monia IT-firmoja, joissa tehdään algoritmikehitystä, joka soveltuu erittäin hyvin enemmän matemaattisesta puolesta kiinnostuneelle ja sitä puolta osaavalle. Monelle IT-keskeiselle koodarille algoritmien nysvääminen ja optimointi on niin kuivaa puuhaa, ettei sellainen miellytä/motivoi tai osaaminen ei riitä, mutta matikka-nörtille sellainen voi sopia oikein hyvin. Itsekin työskentelen sellaisessa firmassa DevOps/SRE-roolissa (eli kolleegani hoitavat ne algoritmit).

Mutta onko näissä "monissa IT-firmoissa" yhtään työpaikkaa avoinna, ja jos on, niin onko mitään mahdollisuutta päästä täysin ulkopuolelta ilman minkäänlaisia suhteita?

 

[zepi]

Firmassa olisi myös tarjolla autoetu, jota ei taida juuri kukaan hyödyntää. Käytännössä koko verotusarvo vähennetään nettopalkasta, ja halvimmillaan mm. Nissan Leafin kohdalla käyttöedun suuruus olisi 600 euroa. Nopean laskelmien mukaan jopa uutena hankittu vastaava ajoneuvo tulisi halvemmaksi, ja jäisi itselleen noin 5 vuoden sisällä. Käytettyjen osalta tilanne on vielä parempi, joten en pysty käsittämään kuka täysijärkinen suostuisi ottamaan vastaavan autoedun.

Itse en ainakaan katselisi kovin montaa viikkoa jotain asiakkailla joka päivä ramppavaa myynti-insinööriä joka laittaisi joka päivä jotain sattumanvaraisen kokoisia kilsakorvauslaskuja hyväksyttäväksi, jos olisin esimies ja joutuisin ne jossain SAP:ssa klikkaamaan joka päivä.

Jos noita tulee 100+ per vuosi per työntekijä ja tiimissä on edes muutama jannu, niin hulluksihan siinä tulee kun SAP:ssa on jatkuvasti kymmeniä kululaskuja jonossa -> kaikille firman autot alle ja sorvataan palkka sellaiseksi, että kaikki ovat tyytyväisiä.

 

[Harde]

Headhunter soitteli ja olisi ensi viikolla haastattelua keskisuuren (liikevaihto n. 200 MEUR) energia-alan yhtiön tuotantopäällikön positioon. Vaikka paikka on siis vielä kaikkea muuta kuin varma, niin luultavasti tuossa haastattelussa pitäisi jokin palkkatoive esittää.

Mitähän tuossa uskaltaisi pyytää, ettei tulisi yli- tai alihinnoiteltua itseään? Nykyisissä hommissa kokonaisansiot pyörineet 70 kEUR/a tietämillä, niin ainakin yli sen ajattelin pyytää.

 

[pokkus]

Mitähän tuossa uskaltaisi pyytää, ettei tulisi yli- tai alihinnoiteltua itseään? Nykyisissä hommissa kokonaisansiot pyörineet 70 kEUR/a tietämillä, niin ainakin yli sen ajattelin pyytää.

Tuohon ei oikein voi kukaan muu vastata oikein kuin sinä itse. Jos tykkäät nykyisestä työstä paljon niin paljonko pitäisi saada enemmän, että otat riskin vaihtamalla paikkaa. Periaatteessa sillä ei ole mitään väliä mitä normaalisti samasta paikasta maksetaan vaan sillä summalla millä olet itse valmis paikkaa vaihtamaan. Kysymys siis oikeastaan on, että haluatko uuden paikan vai et? Sillä on toki myös vaikutusta kuinka hyvin viihdyt nykyisessä paikassa. Jos siellä ottaa päähän joka päivä niin ehkä samalla palkalla voi miettiä paikan vaihtoa tai jopa vähän pienemmällä.

Mikään ei myöskään estä kysymästä suoraan, että mikä on haetun position palkkahaitari. Headhunter tuollaisen kyllä tietää / saa tietoonsa halutessaan. Tuo on minusta muutenkin yritysten rekryissä ihan hiton tyhmää nykyisin kun niissä ei julkaista palkkahaitaria hakuilmoituksissa. Niistä voisi suoraan raakata pois ne kiinnostavat tehtävät, joista ei vaan selkeästi makseta tarpeeksi eli haetaan oikeasti jotain kokemattomampaa tekijää pienemmällä palkalla.

 

[dropadrop]

Millä aloilla ollaan?

Varmaan semmoisilla joissa palkan suuri osa muodostuu provikasta.