Palkkakeskustelu

[juhei]

Eiköhän kaikissa muissa yhteyksissä kahden päivän erolla aloittaneet olisi "samaan aikaan aloittaneita".

Tästähän saa sitten sellaisen ketjun, että 3 vuoden välein aloittaneet on samaan "aikaan aloittaneita."

Johonkin se raja on vedettävä, ja nyt se on tuossa kohtaa. Ainoa ratkaisu olisi, että kaikille kertyy sama määrä lomaa alusta alkaen. Enkä muuten edes tiedä, mikä tämän nykyisen systeemin taustalla on.

 

[Warwick]

Tästähän saa sitten sellaisen ketjun, että 3 vuoden välein aloittaneet on samaan "aikaan aloittaneita."

Johonkin se raja on vedettävä, ja nyt se on tuossa kohtaa. Ainoa ratkaisu olisi, että kaikille kertyy sama määrä lomaa alusta alkaen. Enkä muuten edes tiedä, mikä tämän nykyisen systeemin taustalla on.

Käytännössä kaikkialla muualla maailmassa kaikille kertyy sama määrä lomaa heti työsuhteen alusta (siis se mitä laki asiasta määrää niissä maissa missä määrää ylipäänsä). Siihen peilattuna Suomen nykyisessä systeemissä ei mitään järkeä ole. Paitsi asettaa uudet työntekijät huonompaan asempaan tietoisesti.

 

[juhei]

Käytännössä kaikkialla muualla maailmassa kaikille kertyy sama määrä lomaa heti työsuhteen alusta (siis se mitä laki asiasta määrää niissä maissa missä määrää ylipäänsä). Siihen peilattuna Suomen nykyisessä systeemissä ei mitään järkeä ole. Paitsi asettaa uudet työntekijät huonompaan asempaan tietoisesti.

En muusta maailmasta tiedä niin en voi verrata, mutta näinhän se on. Kiinnostaisi tosiaan tietää, että mikä tämän järjestelyn taustalla on.

Sama kuin tuo, että lauantait kuluttaa lomakertymää. Jäänne menneisyydestä, mutta ilmeisesti vaikea muuttaa jonkun erikoistapauksen takia sellaiseksi, että kelpaisi kaikille (vuorotyöt ja vastaavat). Ja jos oikein muistan, niin saattoi olla jotain erikoissääntöjä siihen liittyen, jos ottaa lomia arkipyhien ympärille, että miten kuluttaa lomapäiviä.

 

[dropadrop]

Mielenkiintoista olisi muuten tietää, onko kukaan persvakoduunari saanut neuvoteltua itselleen täysiä lomia heti alkuun. Mielenkiinnosta kyllä kokeilen itsekin, jos työpaikan vaihtoon jossain välissä päädyn.

Ihan yleisellä tasolla työsuhteen sopiminen on neuvottelu, ja usein neuvottelussa toinen osapuoli on vahvemmassa asemassa.

Työntekijän näkökannasta (tai ainakin mun) siihen vaikuttaa ensisijaisesti se onko mulla edelleen vanha työpaikka, ja kuinka paljon haluan uuteen.

Ihan yleisesti HR tuskin suostuu suuremmin joustamaan mistään ehdoista jos olet jo hyväksynyt. Ennenkin sitä todennäköisesti kieltäytyvät, eli tommoiset pitäisi melkein asettaa ehdoiksi työsopimuksen hyväksymiseksi.

Olen parissa viime työhaastattelussa pyytänyt lomia, mutta kummassakaan en saanut. Tähän vaikutti varmaan paljon, että halusin molempiin firmoihin niin paljon etten riskeerannut. Mulla on kaveri joka on neuvotellut täydet lomat lähes kaikkiin työpaikkoihin ja hän on myös vaihtanut työnantajia usein (mulla noi 2 viimeisintä on melkein 20v, hän vaihtelee n. 3v välein). Hänellä on kuitenkin mennyt paikkoja myös ohi koska eivät siihen suostuneet, eli vaatii kovana olemista.

 

[juhei]

Olen parissa viime työhaastattelussa pyytänyt lomia, mutta kummassakaan en saanut. Tähän vaikutti varmaan paljon, että halusin molempiin firmoihin niin paljon etten riskeerannut. Mulla on kaveri joka on neuvotellut täydet lomat lähes kaikkiin työpaikkoihin ja hän on myös vaihtanut työnantajia usein (mulla noi 2 viimeisintä on melkein 20v, hän vaihtelee n. 3v välein). Hänellä on kuitenkin mennyt paikkoja myös ohi koska eivät siihen suostuneet, eli vaatii kovana olemista.

Nykyiseen en edes kysynyt, koska paikka oli muuten niin kiinnostava ja tiesin että ei tule onnistumaan. Edellisessä sama, kokeilin kuitenkin kepillä jäätä ja viikko irtosi.

 

[Ekaros]

Johonkin se raja on vedettävä, ja nyt se on tuossa kohtaa. Ainoa ratkaisu olisi, että kaikille kertyy sama määrä lomaa alusta alkaen. Enkä muuten edes tiedä, mikä tämän nykyisen systeemin taustalla on.

Veikkaan että puhtaasti se että tuo vähentää/rankaisee työpaikkojen välillä hyppijöitä. Ja toisaalta liittojen puolelta tuo on helppo koska useimmat jäsenet pysyvät samoissa homissa.

 

[axxu]

Enkä muuten edes tiedä, mikä tämän nykyisen systeemin taustalla on.

Piti vähän kaivella koska kiinnostaa asia myös. Lakihan on siis muuttunut näin:

1973

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään kymmenen vuotta, on oikeus saada lomaa kaksikymmentäkuusi arkipäivää kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

1978

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään seitsemän vuotta, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

1984

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Tuosta 1984 löytyy sosiaalivaliokunnan mietintö https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/sovm_4+1984.pdf

Tuolta löytyy myös muita vaihtoehtoja muutokseen jotka hylättiin:

Lakialoitteessa n:o 80 (1983 vp.) ehdotetaan, että työntekijällä olisi aina oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Lakialoitteessa n:o 89 (1983 vp.) ehdotetaan, että vuosiloman pituus olisi kaksi ja puoli arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Lisäksi ehdotetaan eräitä muutoksia työssäolopäivien veroisiksi päiviksi laskemiseen.

Lakialoitteessa n:o 92 (1983 vp.) ehdotetaan vuosiloman pituudeksi kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta sekä lisäksi yksi arkipäivä talvilomaa kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta.

Lakialoite n:o 128 (1983 vp.) sisältää ehdotuksia vuosiloman pituuden määräämisestä siten, että se on kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja eräissä tapauksissa kolme päivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Eli alunperin tuon idea on ollut palkita pitkään työsuhteessa olleita. Työsuhteen pituuden vaatimusta vain lyhennetty aika paljon.

 

[PornReindeer]

Piti vähän kaivella koska kiinnostaa asia myös. Lakihan on siis muuttunut näin:



Tuosta 1984 löytyy sosiaalivaliokunnan mietintö https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/sovm_4+1984.pdf

Tuolta löytyy myös muita vaihtoehtoja muutokseen jotka hylättiin:



Eli alunperin tuon idea on ollut palkita pitkään työsuhteessa olleita. Työsuhteen pituuden vaatimusta vain lyhennetty aika paljon.

Kun tuota pituutta on lyhennetty niin korostuu vaan tuo sitominen lomanmääräytymiskauteen. Kun päivän ero työsuhteen alkamisessa voi vaikuttaa vuoden verran.
Ymmärrän että tuo lomanmääräytymiskauden lukitseminen on joskus manuaalipalkanlaskennan aikaan helpottanut, mutta ihan hyvin voisi jo nykyaikana muuttaa vaikka ihan suoraan vuoteen työsuhteen alusta jos ei kokonaan poistaisi aikarajaa...

 

[matthew]

Ei noiden palkallisten lomien puhuminen "kaupan päälle" sopparia tehdessä ole mikään itsestäänselvyys edes valkokaulutsekijöillä. Isoissa firmoissa voi olla jotain idioottimaisia HR-sääntöjä, mitkä estää ne eikä managerit voi sellaista luvata kenellekään. Palkatonta lomaa saa helpommin puhuttua. Toki mitä enemmän joku firma työntekijää itselleen haluaa niin sitä enemmän on mahdollisuuksia vaikuttaa. Tällä hetkellä ei vaan ole työntekijän markkinat, kun useimpiin paikkoihin saattaa olla satoja hakijoita.

Oman kokemuksen ja tuttavien kuulopuheiden perusteella tuo extra lomaviikko sieltä helpoimmasta päästä neuvotella. Jos saa halutun tekiän taloon tuolla niin tuo ei ole minkäänlainen kuluerä ja saattaa olla paljon rahallista arvoa suurempi houkutin työnhakialle.
Vaikka 3 vuodelle jaettuna tuo vastaa alle 1% palkkana eli kympeistä kyse.

 

[munse]

Jos vuosibonuksen "kerroin" on vaihtunut viime vuoden aikana ylennyksen johdosta, niin onko yleinen käytäntö, että tänä vuonna maksettavat (eli viime vuonna ansaitut) bonukset tulevat osittain vanhan ja osittain nykyisen position mukaisesti?

 

[Svaiski]

Jos vuosibonuksen "kerroin" on vaihtunut viime vuoden aikana ylennyksen johdosta, niin onko yleinen käytäntö, että tänä vuonna maksettavat (eli viime vuonna ansaitut) bonukset tulevat osittain vanhan ja osittain nykyisen position mukaisesti?

Parin kokemuksen otannalla sanottuna on yleinen käytäntö. Eli parissa yhtiössä sama käynyt ja noin se on mennyt.

 

[munse]

Parin kokemuksen otannalla sanottuna on yleinen käytäntö. Eli parissa yhtiössä sama käynyt ja noin se on mennyt.

Niin. Ymmärrän kyllä, että tuo on loogista ja tavallaan reilumpaa noin.

Silti vähän pettymys, koska työnantajalla on varsin kattavasti näkyvillä parametrejä palkkaasi liittyen. Niiden avulla voi laskea kaikenlaista, mm. paljonko bonusta voi maksimissaan tulla ja paljonko sitä normaalina vuonna tulisi. Mutta bonuslaskelmat pätevät näemmä vain, jos edellisen vuoden aikana ei ole tullut muutoksia. Vanhaa bonuskerrointa ei tiedoissa näy, eli se pitäisi itse muistaa, jos haluaa arvioida bonuksia ylennysvuodelta.

 

[miloytyn]

Jos vuosibonuksen "kerroin" on vaihtunut viime vuoden aikana ylennyksen johdosta, niin onko yleinen käytäntö, että tänä vuonna maksettavat (eli viime vuonna ansaitut) bonukset tulevat osittain vanhan ja osittain nykyisen position mukaisesti?

Itse taas sanoisin että riippuu täysin firmasta. Esim nykyisessä työssä tulee nykyisen palkan mukaan. Edellisessä työpaikassa sain kvartaalibonukset vaikka olin jo lähtenyt firmasta pois, koska olin koko kvartaalin töissä. Nykyisessä taas tuohon vaaditaan että on maksupäivänä vielä töissä.

 

[Honzo]

Itse taas sanoisin että riippuu täysin firmasta. Esim nykyisessä työssä tulee nykyisen palkan mukaan. Edellisessä työpaikassa sain kvartaalibonukset vaikka olin jo lähtenyt firmasta pois, koska olin koko kvartaalin töissä. Nykyisessä taas tuohon vaaditaan että on maksupäivänä vielä töissä.

Mahtaakohan olla oikein edes laillista tollainen?

Vai onko kyse jostain yleisistä bonareista, ei henkilökohtaisista?

Henkilökohtaiset kyllä pitää maksaa väittäisin.

 

[dropadrop]

Mä sain vähän yli vuosi sitten ylennyksen joka siis astui voimaan vuoden alusta. Uudessa positiossa bonukset jotka maksetaan alkuvuodesta, mutta koska bonukset olivat edelliseltä vuodelta en saanut kuin vasta tänä vuonna.

Esimies käski vielä tarkastamaan että tulevat kokonaan, koska jos position vaihtuminen olisi kirjattu myöhässä olisi bonukset kuulemma maksettu vain osalta vuodesta.

 

[dropadrop]

Mahtaakohan olla oikein edes laillista tollainen?

Vai onko kyse jostain yleisistä bonareista, ei henkilökohtaisista?

Henkilökohtaiset kyllä pitää maksaa väittäisin.

Eikö toi riippuisi ihan työsopimuksesta? Meillä aikoinaan monotettiin porukkaa YT’eissä joilla olisi just realisoitunut isot optiot ja jäin kyllä ihmettelemään miten paskamainen siirto se oli.

 

[miloytyn]

Mahtaakohan olla oikein edes laillista tollainen?

Vai onko kyse jostain yleisistä bonareista, ei henkilökohtaisista?

Henkilökohtaiset kyllä pitää maksaa väittäisin.

Tuohan riippuu ihan sopimuksesta. Käytännössä nuo on profit sharing tyyppisiä bonnareita eikä esim henkilökohtaisesta myynnistä tai vastaavasta tulevia.

 

[Ascend]

Ainakin entisessä duunipaikassa oli juurikin profit sharingia, ja oli kyllä hyvin selkeä linjaus, että täytyy olla työsopimus voimassa silloin kun nuo menee maksuun, jos meinaa omansa saada. Perustuivat firman tulokseen, joten ennen kuin bonukset varmistui, tuli tilinpäätöksenkin valmistua ja käydä saada hallituksen siunaus.
Lisäksi viitaten aiempiin viesteihin palkan muutosten vaikutuksesta tällaisiin, niin ainakin meillä HR oli aina hyvin selkeäsanainen siitä, että bonuskerrointa sovelletaan edellisen vuoden keskimääräiseen kk-ansioon jaettuna 12 kuukaudelle, eli vajaata työviikkoa tehneet tai kesken vuoden taloon tulleet sai bonkut vähän pienempinä. Mikä sinällään oli mielestäni ihan reilua, kun panos tuloksen tekoonkin on ollut pienempi.

 

[Kingofflies]

Ainakin entisessä duunipaikassa oli juurikin profit sharingia, ja oli kyllä hyvin selkeä linjaus, että täytyy olla työsopimus voimassa silloin kun nuo menee maksuun, jos meinaa omansa saada. Perustuivat firman tulokseen, joten ennen kuin bonukset varmistui, tuli tilinpäätöksenkin valmistua ja käydä saada hallituksen siunaus.
Lisäksi viitaten aiempiin viesteihin palkan muutosten vaikutuksesta tällaisiin, niin ainakin meillä HR oli aina hyvin selkeäsanainen siitä, että bonuskerrointa sovelletaan edellisen vuoden keskimääräiseen kk-ansioon jaettuna 12 kuukaudelle, eli vajaata työviikkoa tehneet tai kesken vuoden taloon tulleet sai bonkut vähän pienempinä. Mikä sinällään oli mielestäni ihan reilua, kun panos tuloksen tekoonkin on ollut pienempi.

Viimeisimmässä työsuhteessani en saanut bonareita, mutta meillä oli optio-ohjelma. Ton säännöt oli selkeät ja etukäteen määritelty aika tarkkaan: Montako osaketta optio-ohjelma puitteissa saa ostaa, montako optiota per ostettu osake saa, mikä option arvo on (vaikutti ostohetki ja option lankeamishetki), option laukeamispäivä ja maksupäivä. Ja monta muuta parametriä. Oli myös erikseen mainittu ehdoissa, että pitää olla työsuhde voimassa vielä option maksupäivänä. Toi ei jättänyt mitään tulkintavaraa miltään osin. Luulisin, toivoisin, että bonareissa on myös yleensä aika tarkkaan etukäteen laaditut ehdot? Jos ei ole, työnantaja voi varmaan tulkita edukseen, kunhan tulkitsee tasapuolisesti?

Optioissa (tyypillisesti) ja bonareissa se periaatteellinen ero, että optioissa voidaan vaatia omaa sitoutumista (osakkeen osto), joten ehdot tulee IMO luettua ja omaksuttua aika tarkkaan. Bonukset on usein palkanlisää, ja niiden sääntöihin ei ihan kaikki tutustu niin tarkkaan etukäteen? Vai olenko ihan väärässä?

 

[Andan]

Eipä ole vuosien varrella tullut vielä yhtään työnantajaa vastaan, joka maksaisi optiot, osakkeet tahi bonukset, jos ei ole maksuhetkellä vielä talossa töissä. Kaikki kertymät ovat kadonneet aina taivaan tuuliin työsuhteen päättyessä. Ensimmäinen oma kadotettu potti oli reilut 40k markkaa 90-luvun puolella.

 

[Kingofflies]

Eipä ole vuosien varrella tullut vielä yhtään työnantajaa vastaan, joka maksaisi optiot, osakkeet tahi bonukset, jos ei ole maksuhetkellä vielä talossa töissä. Kaikki kertymät ovat kadonneet aina taivaan tuuliin työsuhteen päättyessä. Ensimmäinen oma kadotettu potti oli reilut 40k markkaa 90-luvun puolella.

-

Juurikin näin. Oliko tuo 90-luvun keissisi ehkä S:llä alkavasta firmasta?

 

[Andan]

Ei ollut S:llä alkava firma tällä kertaa Taidettiin noita erilaisia bonuksia useammassa firmassa maksaa tuolloinkin, vaikka niistä ei niin yleisesti ollut puhetta tai tietoa saatavilla kuin nykyään.

 

[kuoris]

Viimeisimmässä työsuhteessani en saanut bonareita, mutta meillä oli optio-ohjelma. Ton säännöt oli selkeät ja etukäteen määritelty aika tarkkaan: Montako osaketta optio-ohjelma puitteissa saa ostaa, montako optiota per ostettu osake saa, mikä option arvo on (vaikutti ostohetki ja option lankeamishetki), option laukeamispäivä ja maksupäivä. Ja monta muuta parametriä. Oli myös erikseen mainittu ehdoissa, että pitää olla työsuhde voimassa vielä option maksupäivänä. Toi ei jättänyt mitään tulkintavaraa miltään osin. Luulisin, toivoisin, että bonareissa on myös yleensä aika tarkkaan etukäteen laaditut ehdot? Jos ei ole, työnantaja voi varmaan tulkita edukseen, kunhan tulkitsee tasapuolisesti?

Optioissa (tyypillisesti) ja bonareissa se periaatteellinen ero, että optioissa voidaan vaatia omaa sitoutumista (osakkeen osto), joten ehdot tulee IMO luettua ja omaksuttua aika tarkkaan. Bonukset on usein palkanlisää, ja niiden sääntöihin ei ihan kaikki tutustu niin tarkkaan etukäteen? Vai olenko ihan väärässä?

Huonot tai puuttuvat optio-ohjelmat ovat yksi syy miksi suomalaiset firmat eivät menesty (kansainvälisesti). Kannattaisi ottaa jenkkifirnoista mallia.

Itsellä oli joskus optio-ohjelma jolla sai ostaa firman osakkeita kalliimmalla mitä ne maksoivat pörssissä. Huoh.

Nokia sentään osasi sitouttaa ja palkita työntekijöitään kunnon bonuksilla ja sai siellä jotkut varmaan optioitakin. Monta miljonääriä tuli Suomeen.

 

[matthew]

Itse taas sanoisin että riippuu täysin firmasta. Esim nykyisessä työssä tulee nykyisen palkan mukaan. Edellisessä työpaikassa sain kvartaalibonukset vaikka olin jo lähtenyt firmasta pois, koska olin koko kvartaalin töissä. Nykyisessä taas tuohon vaaditaan että on maksupäivänä vielä töissä.

Ymmärsin tuon enemmänkin niin että Munse kysyi että minkä bonusmallin mukaan bonukset lasketaan kuin että minkähetkistä kk-palkkaa laskussa käytetään.

Esim meillä menee pääsääntöisesti uuden mallin mukaan mutta jos on vaikka suurimman osan edellisvuodesta toiminut vanhassa positiossa niin voidaan käyttää vanhaa mallia. Ja jos tehtävä/bonusmalli muuttuu just puolivälissä vuotta niin silloin taisi olla mahdollista tarkastella bonuksia ikäänkuin 6kk tarkkuudella, tosin tämä on varmaan vähän tapauskohtaista ja esim talouslukuja saa luultavasti repiä taikurin hatusta.

 

[rushi]

Eipä ole vuosien varrella tullut vielä yhtään työnantajaa vastaan, joka maksaisi optiot, osakkeet tahi bonukset, jos ei ole maksuhetkellä vielä talossa töissä. Kaikki kertymät ovat kadonneet aina taivaan tuuliin työsuhteen päättyessä. Ensimmäinen oma kadotettu potti oli reilut 40k markkaa 90-luvun puolella.

Mulla oli yhden aiemman työnantajan kriteeri, että työsuhde piti olla voimassa 31. joulukuuta niin, ettei ole antanut irtisanoutumisilmoitusta. Sanoin itseni irti ennen loppiaista, alotin helmikuussa uudet työt ja sain edellisvuoden bonarit edelliseltä työnantajalta huhtikuussa.

 

[pkuitune]

Meillä taas riittää, että työsuhde on voimassa seuraavan vuoden helmikuun viimeisenä päivänä, niin edellisen vuoden bonukset maksetaan vielä normaalisti tilille huhtikuun palkanmaksun yhteydessä. Siis esimerkiksi vuoden 2024 bonukset saa, jos työsuhde on voimassa helmikuun viimeisenä päivänä 2025.

 

[Andan]

Mulla oli yhden aiemman työnantajan kriteeri, että työsuhde piti olla voimassa 31. joulukuuta niin, ettei ole antanut irtisanoutumisilmoitusta. Sanoin itseni irti ennen loppiaista, alotin helmikuussa uudet työt ja sain edellisvuoden bonarit edelliseltä työnantajalta huhtikuussa.

Meillä taas riittää, että työsuhde on voimassa seuraavan vuoden helmikuun viimeisenä päivänä, niin edellisen vuoden bonukset maksetaan vielä normaalisti tilille huhtikuun palkanmaksun yhteydessä. Siis esimerkiksi vuoden 2024 bonukset saa, jos työsuhde on voimassa helmikuun viimeisenä päivänä 2025.

Hyvä että näitäkin löytyy. Varsinkin tuo, että riittää vuoden lopulla töissä olo, jos bonukset tulee maksuun huhtikuussa, on jo aika hyvin.

 

[munse]

Ymmärsin tuon enemmänkin niin että Munse kysyi että minkä bonusmallin mukaan bonukset lasketaan kuin että minkähetkistä kk-palkkaa laskussa käytetään.

Tarkoitin molempia. Eli työnantajallani näyttää menevän homma siten, että edellisvuoden bonuksissa (tänä vuonna maksettavat) käytetään silloista palkkaa ja bonusmallia kullekin edellisvuoden päivälle. Tai ehkä kullekin kuukaudelle, sillä muutos osui kuun ekaan päivään. Tosin palkan muutos oli tässä huomattavasti pienempi kuin bonusmallin muutos.

Profit sharing kyseessä.

 

[Markqq]

Rupesin tässä miettimään tätä mun työuraa ja nykyistä palkkaa mihin olen ihan tyytyväinen ns. työnkuvaan ja stressiin nähden. Nyt mahdollisesti pääsisin pestiin missä palkka nousisi, mutta myös vastuu. Kyseessä IT-ala.

Se että palkka nousee ja jää suhteessa vaan vähemmän ja vähemmän käteen, niin onko jotain tiettyä "palkkatasoa" minkä yli ei enää kannata edes konkreettisesti pyrkiä? Siis tottakai 5000 on aina parempi kuin 4000, mutta lähinnä mutustelen palkan tuomaa vastuuta ja sitä myötä stressiä, peilaten vapaa-ajalla olevaa aikaa.

Tavoite on kuitenkin luoda "sivu-uraa" työn ohella joka mahdollisesti tulevaisuudessa toisi leivän täysin pöytään (ei takuuta). Olisi sitä mitä haluan tehdä, tosin stressiä kyllä tulisi jo viimeistään sillon jos aikoo tehdä itsenäisesti leivän pöytään.

Toki pidän pienestä stressistä ko se vie eteenpäin ja tuntuu luonnolliselta saavuttaa asioita sekä pitää lankoja käsissä. Mutta täytyy asioita alkaa suhteuttamaan.

 

[KiLLPaTRiCK]

Rupesin tässä miettimään tätä mun työuraa ja nykyistä palkkaa mihin olen ihan tyytyväinen ns. työnkuvaan ja stressiin nähden. Nyt mahdollisesti pääsisin pestiin missä palkka nousisi, mutta myös vastuu. Kyseessä IT-ala.

Se että palkka nousee ja jää suhteessa vaan vähemmän ja vähemmän käteen, niin onko jotain tiettyä "palkkatasoa" minkä yli ei enää kannata edes konkreettisesti pyrkiä? Siis tottakai 5000 on aina parempi kuin 4000, mutta lähinnä mutustelen palkan tuomaa vastuuta ja sitä myötä stressiä, peilaten vapaa-ajalla olevaa aikaa.

Tavoite on kuitenkin luoda "sivu-uraa" työn ohella joka mahdollisesti tulevaisuudessa toisi leivän täysin pöytään (ei takuuta). Olisi sitä mitä haluan tehdä, tosin stressiä kyllä tulisi jo viimeistään sillon jos aikoo tehdä itsenäisesti leivän pöytään.

Toki pidän pienestä stressistä ko se vie eteenpäin ja tuntuu luonnolliselta saavuttaa asioita sekä pitää lankoja käsissä. Mutta täytyy asioita alkaa suhteuttamaan.

En usko, että on mitään "matemaattista" kaavaa.
Tähän vain sinä pystyt vastaamaan ja selvästi olet jo sitä jo ruvennut miettimään.

 

[kaarlos]

Se että palkka nousee ja jää suhteessa vaan vähemmän ja vähemmän käteen, niin onko jotain tiettyä "palkkatasoa" minkä yli ei enää kannata edes konkreettisesti pyrkiä? Siis tottakai 5000 on aina parempi kuin 4000, mutta lähinnä mutustelen palkan tuomaa vastuuta ja sitä myötä stressiä, peilaten vapaa-ajalla olevaa aikaa.

Tää on tosiaan henkilökohtaisia juttuja, mutta katsoisin tässä sisimpään ja miettisin että tuleeko tossa vastaan uusia kiinnostavia haasteita ja pääseekö ratkomaan ongelmia jotka aidosti kiinnostaa - vai onko vaan pelkkä ”Numbers go up” ja hommat potentiaalisesti paskoontuu.

Itse teen toisinaan aika stressaaviakin hommia omassa roolissa tuotekehityksessä ja välillä syö miestä, mutta rehellisyyden nimissä en tiedä haluaisinko silti vaihtaa kevyempään ja stressivapaampaan rooliin kun viime kädessä hommat on kiinnostavia ja koen pystyväni tuottamaan lisäarvoa palkkani edestä.

Edit: sanon vielä että stagnaatio uralla ei välttämättä ole hyväksi vaikka hommat maistuu, kannattaa kokeilla vaihtelua niin tietää oliko suunta oikea vai ei.

 

[N1kkel]

Rupesin tässä miettimään tätä mun työuraa ja nykyistä palkkaa mihin olen ihan tyytyväinen ns. työnkuvaan ja stressiin nähden. Nyt mahdollisesti pääsisin pestiin missä palkka nousisi, mutta myös vastuu. Kyseessä IT-ala.

Se että palkka nousee ja jää suhteessa vaan vähemmän ja vähemmän käteen, niin onko jotain tiettyä "palkkatasoa" minkä yli ei enää kannata edes konkreettisesti pyrkiä? Siis tottakai 5000 on aina parempi kuin 4000, mutta lähinnä mutustelen palkan tuomaa vastuuta ja sitä myötä stressiä, peilaten vapaa-ajalla olevaa aikaa.

Tavoite on kuitenkin luoda "sivu-uraa" työn ohella joka mahdollisesti tulevaisuudessa toisi leivän täysin pöytään (ei takuuta). Olisi sitä mitä haluan tehdä, tosin stressiä kyllä tulisi jo viimeistään sillon jos aikoo tehdä itsenäisesti leivän pöytään.

Toki pidän pienestä stressistä ko se vie eteenpäin ja tuntuu luonnolliselta saavuttaa asioita sekä pitää lankoja käsissä. Mutta täytyy asioita alkaa suhteuttamaan.

Sehän se just onkin, että pitäisi löytää sweet spot palkan ja vastuun/stressin suhteen. Tonni lisää bruttona voi tarkoittaa, että käteen jää jotain 500 € enemmän, mutta vastuut ja stressi moninkertaistuu sekä alaisten määrä kasvaa tms.

En tiedä IT-alasta, mutta perinteisillä insinöörialoilla voinee olla tyytyväinen 4000-5000 €/kk palkkaan ilman alaisia, ilman ylitöitä ja ilman liian suurta työkuormaa/stressiä.

 

[dropadrop]

Eiköhän se miten ja mistä ottaa stressiä riipu ihan henkilöstä. Esim. mua rupeaa stressaamaan kun on niin monta eri asiaa käynnissä päällekkäin, että joka palaverissa täysin eri aihe eikä välissä tilaisuutta pureksia ajatuksia. Mua taas ei stressaa paine, epävarmuudet tai yllättävät muutokset.

Varmasti on joku sweetspot, mut pitää huomioida, että tietyn pisteen jälkeen korotukset on isompia. Kun mä katon verokoneesta mun esimiestä se saa tuplat muhun nähden, sen yläpuolella ehkä korotus voi olla lähes yhtä iso. Tällöin ylennys varmaan edelleen tuntuu hyvältä myös stressi / kompensaatio vertailussa. Toisaalta jossain manageri / director tasoilla tilanne voi olla ihan toinen.

 

[Honzo]

Mulla on vuosipalkka noussut työpaikan vaihdoissa 65t€ —> 90t€ —> 150t€. Stressitasot kovimmat tossa 90t€ työssä, mutta eipä siinäkään stressiä liikaa ollut. Konsulttihommia kun oli, niin aina jonkin verran liikkuvia osia, jotka aiheutti välillä stressiä, mutta ei liikaa. Taas toi kovapalkkaisin oli kaikista leppoisin. Myyntityötä, jossa myyntibonareilla pääsi koviin tuloihin. Ei siis voi suoraan vetää johtopäätöstä stressin ja palkan välille.

 

[dropadrop]

Optioissa (tyypillisesti) ja bonareissa se periaatteellinen ero, että optioissa voidaan vaatia omaa sitoutumista (osakkeen osto), joten ehdot tulee IMO luettua ja omaksuttua aika tarkkaan. Bonukset on usein palkanlisää, ja niiden sääntöihin ei ihan kaikki tutustu niin tarkkaan etukäteen? Vai olenko ihan väärässä?

Mä olen työnantajan puolelta neljässä eri ”ohjelmassa”

- lyhyen tähtäimen bonukset. Näissä on joku vuosipalkan prosentti joka riippuu työn vaativuudesta esim. 5-30% vuosipalkasta. On firman tasolla tavoitteet jotka voi täyttyä 0-200%, eli voit jäädä ilman tai parhaassa tapauksessa saada lähes vuosipalkan verran (tai voisi jos olisi korkeammalla pallilla)
- optiot joissa annetaan tietty määrä optioita. Näissä selkeät tavoitteet, esim. osakkeen hintaan / liikevaihtoon tms liittyen. Tavoitteet voi täyttyä max 200% ja mun tapauksessa 100% olis yleensä vähän alle puolen vuoden palkka. Aikaisemmin näitä ei ollut joka vuosi, mutta nyttemmin on.
- osakepalkkio. Tässä ei mitään muuta ehtoa kuin pysyä firman työntekijänä niin saa 3 vuoden jälkeen läjän osakkeita
- osakeosto-ohjelma. Ostat kuukausittain osakkeita ja 3v kuluttua firma antaa sulle saman verran kuin olet ostanut.

Niinkuin sanoit, optiot on ainoa jossa on monimutkaisemmat ehdot. No ehkä myös noissa lyhyemmissä, mut ikkuna on niin lyhyt ettei niitä mieti samalla tavalla. Nyt niiden ehdoilla pyritään selvästi pitämään kulut kurissa.

 

[rushi]

Kun mä katon verokoneesta mun esimiestä se saa tuplat muhun nähden, sen yläpuolella ehkä korotus voi olla lähes yhtä iso. Tällöin ylennys varmaan edelleen tuntuu hyvältä myös stressi / kompensaatio vertailussa. Toisaalta jossain manageri / director tasoilla tilanne voi olla ihan toinen.

Millä hemmetin alalla esimies tienaa tuplasti alaiseensa nähden? Vai onko sun homma jotain osa-aikatyötä matalapalkka-alalla?

 

[dropadrop]

Huonot tai puuttuvat optio-ohjelmat ovat yksi syy miksi suomalaiset firmat eivät menesty (kansainvälisesti). Kannattaisi ottaa jenkkifirnoista mallia.

No ehkä isoin ero tässä on verottaja. Suomessa joudut maksamaan verot optioista heti kun ne laukeaa, käytännössä sen takia työnantaja myy puolet niistä heti verojen kattamiseksi. Esim. meillä se optio-järjestelmä on semmonen, jossa jäljelle jäävät osakkeet pitää myydä tai siirtää muualle, ja myyminen helpompaa.

Jenkeissä verot maksetaan vasta myydessä, ja se tekee osakkeiden säilyttämisestä paljon todennäköisemmän vaihtoehdon. Tämä johtaa siihen, että isompi osa vastaanottajista pitää osakkeet ja näin muuttuu osakkeenomistajiksi joka kannustaa ja sitouttaa ihan eri tavalla.

Tuo ero todennäköisesti johtaa siihen, että osakepalkkiot tai optiot ovat siellä paljon laajempia, esim. koko firmalle. Täällä se tuntuu enemmän vaan osalta palkkaa / tavalta vähentää irtinanoutumisen todennäköisyyttä eikä samaa sitoutumista synny.

 

[Honzo]

Millä hemmetin alalla esimies tienaa tuplasti alaiseensa nähden? Vai onko sun homma jotain osa-aikatyötä matalapalkka-alalla?

Isoissa konsulttitaloissa ainakin toi voi toteutua.

 

[mailman]

Millä hemmetin alalla esimies tienaa tuplasti alaiseensa nähden? Vai onko sun homma jotain osa-aikatyötä matalapalkka-alalla?

Ainakin edellisessä duunissa mun esihenkilö, lafkan maajohtaja, tienasi about kolme kertaa enemmän mitä minä

 

[dropadrop]

Millä hemmetin alalla esimies tienaa tuplasti alaiseensa nähden? Vai onko sun homma jotain osa-aikatyötä matalapalkka-alalla?

Mulla on suhteellisen iso budjettivastuu / laaja alue, ja siihen nähden palkka ei tunnu erityisen hyvältä. Esimiehellä tietysti aika erilainen työkuva, mutta onhan vastuuta vielä enemmän.

Eli meillä ainakin VP taso on se jossa palkka voi hypätä kunnolla.

Jos luin oikein tilastoja niin mä olen varmaan 2% eniten tienaavien joukossa, ja esimies sitten varmaan eniten tienaavan 0,5% joukossa. Toki suomessa tohon ei paljoa vaadita, ja jos mulle ei tulisi mitään bonuksia / optioita niin jäisin vähän ton alle (eikä pomokaan varmaan silloin tienaisi läheskään niin paljoa).

 

[juhei]

Ainakin edellisessä duunissa mun esihenkilö, lafkan maajohtaja, tienasi about kolme kertaa enemmän mitä minä

Itsellänikin oli hetken aikaa esimiehenä firman tj ja osaomistaja, kun olin projektipäällikkö. Luulen että sen palkka oli ainakin kolminkertainen ellei enemmän.

 

[N1kkel]

Mulla on vuosipalkka noussut työpaikan vaihdoissa 65t€ —> 90t€ —> 150t€. Stressitasot kovimmat tossa 90t€ työssä, mutta eipä siinäkään stressiä liikaa ollut. Konsulttihommia kun oli, niin aina jonkin verran liikkuvia osia, jotka aiheutti välillä stressiä, mutta ei liikaa. Taas toi kovapalkkaisin oli kaikista leppoisin. Myyntityötä, jossa myyntibonareilla pääsi koviin tuloihin. Ei siis voi suoraan vetää johtopäätöstä stressin ja palkan välille.

Ei aina voikaan, mutta yleisesti ottaen palkan lisäys ei tule "ilmaiseksi", vaan monesti työnkuva laajenee, tulee lisää vastuita, työntekijältä vaaditaan enemmän jne.

Sinänsä stressi on huono ilmaisu, koska se on subjektiivista, mutta ainakin minä miellän että sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä lisävastuita ym.

 

[matthew]

Eiköhän se miten ja mistä ottaa stressiä riipu ihan henkilöstä. Esim. mua rupeaa stressaamaan kun on niin monta eri asiaa käynnissä päällekkäin, että joka palaverissa täysin eri aihe eikä välissä tilaisuutta pureksia ajatuksia. Mua taas ei stressaa paine, epävarmuudet tai yllättävät muutokset.

Varmasti on joku sweetspot, mut pitää huomioida, että tietyn pisteen jälkeen korotukset on isompia. Kun mä katon verokoneesta mun esimiestä se saa tuplat muhun nähden, sen yläpuolella ehkä korotus voi olla lähes yhtä iso. Tällöin ylennys varmaan edelleen tuntuu hyvältä myös stressi / kompensaatio vertailussa. Toisaalta jossain manageri / director tasoilla tilanne voi olla ihan toinen.

Tuo stressaavuus riippuu tosiaan henkilöstä mutta ihan helvetin paljon sitten myös koko organisaatiosta ja omasta esimiehestä ja mahdollisista johdettavista tai tiimiläisistä.
Olen huomannut että omaan stressinsietokykyyn tai ylipäänsä stressaavuuteen vaikuttaa aika paljon esim oma taloudellinen tilanne ja ”kotiolot”.
Maksoimme juuri omakotitalon loppulainan pankille ja muita pankkilainoja on 0eur. Töissä stressailuun auttaa kun voi tuudittautua ajatukseen että voi nostaa kytkintä kun siltä tuntuu tai sanoa pomolle että etsitte sitten varmaan tehtävään jonkun pätevämmän. En yleensä suuremmin varo sanomisiani ja nyt varmaan vielä vähemmän.

 

[finWeazel]

No ehkä isoin ero tässä on verottaja. Suomessa joudut maksamaan verot optioista heti kun ne laukeaa, käytännössä sen takia työnantaja myy puolet niistä heti verojen kattamiseksi. Esim. meillä se optio-järjestelmä on semmonen, jossa jäljelle jäävät osakkeet pitää myydä tai siirtää muualle, ja myyminen helpompaa.

Jenkeissä verot maksetaan vasta myydessä, ja se tekee osakkeiden säilyttämisestä paljon todennäköisemmän vaihtoehdon. Tämä johtaa siihen, että isompi osa vastaanottajista pitää osakkeet ja näin muuttuu osakkeenomistajiksi joka kannustaa ja sitouttaa ihan eri tavalla.

Jenkeissä on monenlaista optiosysteemiä. Osassa menee verot laukeamishetkellä, osassa myydessä. On myös systeemeitä missä saa itse päättää haluaako maksaa laukeamis vai myyntihetkellä mutta verotustapa pitää päättää ennen optio-ohjelman vastaanottamista. Mikään ole niin monimutkaista kuin verotusasiat.

 

[rushi]

Ainakin edellisessä duunissa mun esihenkilö, lafkan maajohtaja, tienasi about kolme kertaa enemmän mitä minä

Mulla on suhteellisen iso budjettivastuu / laaja alue, ja siihen nähden palkka ei tunnu erityisen hyvältä. Esimiehellä tietysti aika erilainen työkuva, mutta onhan vastuuta vielä enemmän.

Eli meillä ainakin VP taso on se jossa palkka voi hypätä kunnolla.

Jos luin oikein tilastoja niin mä olen varmaan 2% eniten tienaavien joukossa, ja esimies sitten varmaan eniten tienaavan 0,5% joukossa. Toki suomessa tohon ei paljoa vaadita, ja jos mulle ei tulisi mitään bonuksia / optioita niin jäisin vähän ton alle (eikä pomokaan varmaan silloin tienaisi läheskään niin paljoa).

Okei, eli täytyy mennä vielä ylemmä sitten. Teknologiateollisuudessa tottunut, että jos ite on t&k-inssinä/vastuusuunnittelijana ja tienannut vaikka sen n. 75t, niin aivan turha etsiä oman pomon nimeä verottajan listoilta (silloin kun se raja oli 100t).
Helvetti, muutama vuosi sitten näin ison tehtaan tuotekehitystirehtöörin verottajan listalla - syy siihen miksi oli päässyt yli 100t ansioiden, oli maatilaltaan saadut pienet pääomatulot. Palkkaus oli yksi suurimpia syitä, miksi tuolta aikanaan lähdin..

 

[dropadrop]

Mun vastuualueella lienee yli 100 teknistä tyyppiä (devaajia tai jonkun alueen asiantuntijoita) ja suht monen peruspalkka on ainakin lähellä mun palkkaa, ehkä samalla tasolla. Kaikilla niistä ei välttämättä ole yhtä kovia bonuksia, tai mistä sen tietää…

Ei meillä siis ole mitään autonaattista hierarkian mukaista palkkaa. Esimies voi myös hyvin tienata vähemmän kuin alainen jos se alainen on tosi kova (tai harvinainen). Myös VP tasolla lienee isoa eroa, ehkä joku VP tienaa tuplat siitä mitä toinen (tolla tasolla löytyy jo aika säännöllisesti verotiedoista).