Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Teidän valmistumiset ei merkkaa työnantajalle paskan markkaa. Ei se nay tuloksessa. Hankkikaa työkokemusta ja vaihtakaa työpaikkaa saannollisesti niin palkka nousoo.
Ei merkkaa ei. Siksi se pitääkin olla siinä sopimuksessa, että se tulee täytäntöön. Ja jos sitä ei sinne kirjata niin sitten ei tarvitse paikkaa vaihtaakaan vaan jatkaa edellisessä. Ainoastaan tuo merkkaustapa oli tässä kysymyksessä.
 
Ei merkkaa ei. Siksi se pitääkin olla siinä sopimuksessa, että se tulee täytäntöön. Ja jos sitä ei sinne kirjata niin sitten ei tarvitse paikkaa vaihtaakaan vaan jatkaa edellisessä. Ainoastaan tuo merkkaustapa oli tässä kysymyksessä.
Miksi ei voi vaatia riittävää palkkaa ilman että valmistuminen siihen mitään vaikuttaisi? Miksi siis odottaa vuoden päähän?
 
Miksi ei voi vaatia riittävää palkkaa ilman että valmistuminen siihen mitään vaikuttaisi? Miksi siis odottaa vuoden päähän?
Tietysti näinkin, mutta yleisesti tuntuu siltä, että opiskelijalla on opiskelijan palkka ja valmistuneella isompi palkka. Voi olla etteivät pysty vastata vielä siihen tasoon, minkä vaatisin valmistuneena.
 
Ei merkkaa ei. Siksi se pitääkin olla siinä sopimuksessa, että se tulee täytäntöön. Ja jos sitä ei sinne kirjata niin sitten ei tarvitse paikkaa vaihtaakaan vaan jatkaa edellisessä. Ainoastaan tuo merkkaustapa oli tässä kysymyksessä.
Ei merkkaa mut samaa aikaa ne työnantajat ei kyl halua maksaa sit täyttä palkkaa jos ei o valmistunu / papereita :D
 
Miksi ei voi vaatia riittävää palkkaa ilman että valmistuminen siihen mitään vaikuttaisi? Miksi siis odottaa vuoden päähän?
Varmaan riippuu missä työskentelee. Jos on jotain pätevyysvaatimuksia niin yleensä valmistumista odottelevilla on myös jotain rajoitteita työnteossa. Taitaa kyllä olla lopulta aika vähän semmosia aloja julkisen sektorin ulkopuolella, joissa on lailla ohjattuja pätevyyksiä. Onko sote ainoa isompi kenttä? Luulen, että sähkötyöluvatkaan ei irtoa ilman koulua.

Sitten tietysti jotain pienempiä aloja, joissa voi olla aika paljonkin rajoittavia ehtoja. Meri- ja lentoliikenne, farmasia ja ajoneuvojen katsastukset yms. Vai saako leiman lyödä lappuun konttorilla, jos ei ole insinööri?

Jos taas työ ei vaadi koulutusta, eikä valmistuminen näy osaamisessa niin kai sen vaikutus myös tuottavuuteen on aika pieni.
 
Jos taas työ ei vaadi koulutusta, eikä valmistuminen näy osaamisessa niin kai sen vaikutus myös tuottavuuteen on aika pieni.
Olen itse ymmärtänyt, että ainakin isoissa yrityksissä ne paperit ovat merkki pätevyydestä työhön. Sillä ei ole väliä vaikka olisit täysin samaa työtä ja tehnyt vaikkapa kolme vuotta. Maagisesti se vaan katsotaan, että sitten kun on paperit kourassa niin voit saada myös sen tasoista palkkaa.
 
Olen itse ymmärtänyt, että ainakin isoissa yrityksissä ne paperit ovat merkki pätevyydestä työhön. Sillä ei ole väliä vaikka olisit täysin samaa työtä ja tehnyt vaikkapa kolme vuotta. Maagisesti se vaan katsotaan, että sitten kun on paperit kourassa niin voit saada myös sen tasoista palkkaa.
Tuskin tähän on yhtä oikeaa totuutta ja viimekädessä palkanmaksajan mielipide sen taitaa ratkaista aloilla, joilla ei olla tes-palkoilla. Ratkaiseva asia voi olla lopulta jopa se, että onko hyvä vai huono päivä. Foorumin kirjoittelun perusteella olen ymmärtänyt, että esimerkiksi it-alalla on paljon itseoppineita kavereita, joilla on kova osaaminen ja eivät ole ihan pienituloisimmasta päästä.

Itse kyllä koen, että esim. oman alan korkeakoulututkinto osoittaa jonkinlaista ammatillisuutta, mielenkiintoa ja perehtyneisyyttä asiaan ja pidän koulutusta oleellisena tekijänä osaamisessa. Kyllähän moni firma laittaakin noita koulutusvaatimuksia työpaikkailmoituksiin, vaikka tehtävä ei juridisesti mitään tutkintoa vaatisikaan. Taitaa olla jopa enemmän sääntö kuin poikkeus?
 
Olen itse ymmärtänyt, että ainakin isoissa yrityksissä ne paperit ovat merkki pätevyydestä työhön. Sillä ei ole väliä vaikka olisit täysin samaa työtä ja tehnyt vaikkapa kolme vuotta. Maagisesti se vaan katsotaan, että sitten kun on paperit kourassa niin voit saada myös sen tasoista palkkaa.

Meillä katsotaan kyl sitä aiempaa työkokemusta ja osaamista.
Ne merkkaa vaakakupissa paljon enemmän kuin se, et sulla on paperit, mut ei käytännön kokemusta duuneista.
 
Itse kyllä koen, että esim. oman alan korkeakoulututkinto osoittaa jonkinlaista ammatillisuutta, mielenkiintoa ja perehtyneisyyttä asiaan ja pidän koulutusta oleellisena tekijänä osaamisessa. Kyllähän moni firma laittaakin noita koulutusvaatimuksia työpaikkailmoituksiin, vaikka tehtävä ei juridisesti mitään tutkintoa vaatisikaan. Taitaa olla jopa enemmän sääntö kuin poikkeus?
Nykyään on tuntunut yleistyvän se, että ihan joka asiaan toivotaan koulutusta. Ja mielellään korkeakoulutaustaa, siis. Eihän se toki siitä kerro, kuka lopulta palkataan, mutta noita sivusilmällä välillä tutkiessa on aika suuresti ihmetyttänyt, miten ihan jonkun asiakaspalvelijan nimikkeellä olevaan työhön toivotaan vaikka kaupallista koulutusta, vaikka ihan työpaikkailmoituksessa tehtävää kuvataan lähinnä siten, että vastaat puhelimeen.
 
Kai se koulun onnistuneesti suorittaminen kertoo jotain ihmisen elämänhallinnasta vs peruskoulut käynyt.
 
Kai se koulun onnistuneesti suorittaminen kertoo jotain ihmisen elämänhallinnasta vs peruskoulut käynyt.
Itselläkin kieltämättä stereotypia itse pätevöityneestä kaverista on, että haluaa vähän sooloilla, auktoriteetit vaikeita ja menee putkinäöllä kohti vain sitä omaa juttuaan. Usein sitten erityisen hyvä juuri tässä, eikä välttämättä oikein pärjää muiden haasteiden kanssa. Ei tämä välttämättä pidä paikkaansa oikein kenenkään kohdalla, enkä halua, että kukaan loukkaantuu. Kuvailin vain omassa päässäni olevaa stereotypiaa.

Kun jonkun koulun läpäisee niin yleensä vaaditaan ainakin jonkinlaisia yhteistyötaitoja, kykyä noudattaa muiden laatimia aikatauluja ja että osaa seurata ohjeita tarkkuudella x.
 
Itselläkin kieltämättä stereotypia itse pätevöityneestä kaverista on, että haluaa vähän sooloilla, auktoriteetit vaikeita ja menee putkinäöllä kohti vain sitä omaa juttuaan. Usein sitten erityisen hyvä juuri tässä, eikä välttämättä oikein pärjää muiden haasteiden kanssa. Ei tämä välttämättä pidä paikkaansa oikein kenenkään kohdalla, enkä halua, että kukaan loukkaantuu. Kuvailin vain omassa päässäni olevaa stereotypiaa.

Kun jonkun koulun läpäisee niin yleensä vaaditaan ainakin jonkinlaisia yhteistyötaitoja, kykyä noudattaa muiden laatimia aikatauluja ja että osaa seurata ohjeita tarkkuudella x.
Joo siis jos puuttuu täysin koulutus ja henkilön työhistoriakin on todella katkeileva, niin se voi hyvin kertoa siitä, ettei ehkä sääntöjen tai auktoriteettien kanssa tule toimeen. Mistäs sen tosiaan tietää, kun ihmiset ei ole mustavalkoisia. Toisaalta henkilöllä voi olla vakaa työhistoria ilman koulutusta. Oon kyllä tavannut aika putkinäköisiä ja auktoriteettikammoisia tai yllättävän yhteistyökyvyttömiä korkeallekin kouluttautuneita ihmisiä. Mutta joo, kuten sanoit niin on stereotypioita, joihin osa ihmisistä sitten istuu ja osa ei.
 
Miten homma on toiminut teillä ketkä olette saaneet palkankorotuksen koeajan päätyttyä? Oletteko sopineet asiasta jo sopimusta tehdessä, pyytäneet itse kehityskeskustelussa vai onko työnantaja antanut omasta aloitteestaan?
 
Miten homma on toiminut teillä ketkä olette saaneet palkankorotuksen koeajan päätyttyä? Oletteko sopineet asiasta jo sopimusta tehdessä, pyytäneet itse kehityskeskustelussa vai onko työnantaja antanut omasta aloitteestaan?
Itse olin taannoin sopinut koeajan jälkeisen korotuksen sopimusta tehdessä.

Millaisia palkitsemismalleja teillä on peruspalkkauksen lisäksi käytössä/tarjolla? Jossain kohtaa se palkkakatto kuitenkin tietyllä tapaa tulee eteen, niin työnantaja voisi herkemmin olla tarjoamassa erilaisia palkitsemismalleja (esim. tulospalkkiomalli, henkilöstörahasto, verovapaat edut ym.) palkankorotuksen sijaan. Samalla voisi kysyä, että onko teillä tullut muutoksia/parannuksia esim. tulospalkkiomalliin työsuhteen aikana vai onko sen ehdot pysyneet hamaan tappiin asti samana?
 
Itse olin taannoin sopinut koeajan jälkeisen korotuksen sopimusta tehdessä.

Millaisia palkitsemismalleja teillä on peruspalkkauksen lisäksi käytössä/tarjolla? Jossain kohtaa se palkkakatto kuitenkin tietyllä tapaa tulee eteen, niin työnantaja voisi herkemmin olla tarjoamassa erilaisia palkitsemismalleja (esim. tulospalkkiomalli, henkilöstörahasto, verovapaat edut ym.) palkankorotuksen sijaan. Samalla voisi kysyä, että onko teillä tullut muutoksia/parannuksia esim. tulospalkkiomalliin työsuhteen aikana vai onko sen ehdot pysyneet hamaan tappiin asti samana?
Itselläni ei ole minkäänlaista tulospalkkiomallia vaan kiinteä kuukausipalkka. Olen vielä sen verran nuori koodari, että työnantajan palkkakatto on toivottavasti kaukana nykyisestä tulotasostani. Tuntuu vähän aikaiselta olla pyytämässä lisää palkkaa, mutta raha kiinnostaa aina. Täytyy vielä miettiä jätänkö asian ensi kevääseen jolloin tulee vuosi täyteen.
 
Kai se koulun onnistuneesti suorittaminen kertoo jotain ihmisen elämänhallinnasta vs peruskoulut käynyt.
Se kertoo kuitenkin elämänhallinnasta siinä tilanteessa (nuorena). Jos esim. ajatellaan että puuttuva tutkinto kertoo siitä ettei pysty tekemään pitkäjänteistä työtä niin mistä kertoo vuoden välein vaihtuvat työnantajat? Ei mikään ole niin mustavalkoista.

Mä en tosiaan nuorena ollut mikään pitkäjänteisin kaveri ja koulut jäivät väliin. Sittemmin olen muuttunut aika paljon, ja viimeiset 20v kaikki työsuhteet ovat olleet pitkiä. Kovasti on kehuttu, ja käytännössä kaikki työnantajan vaihdot ovat tapahtuneet niin että aikaisemman työpaikan esimies / joku johtaja on napannut mut töihin uudelle työnantajalleen.

Mulla ei ole myöskään ollut mitään ongelmia koulutuksen puutteen kanssa, todennäköisesti koska rupeaa olemaan niin pitkä työhistoria.
 
Oon kyllä tavannut aika putkinäköisiä ja auktoriteettikammoisia tai yllättävän yhteistyökyvyttömiä korkeallekin kouluttautuneita ihmisiä. Mutta joo, kuten sanoit niin on stereotypioita, joihin osa ihmisistä sitten istuu ja osa ei.
Näinhän se. Tykkään usein käyttää lääkäreitä jonkinlaisena verrokkiryhmänä korkeastikoulutettujen joukossa, koska yleisesti sekä koulutuksen tasoa että ammattikuntaa arvostetaan. Lisäksi monilla on kosketuspinta heihin ainakin asiakkaana.

Kun tarkastelee tätä joukkoa niin kyllä sieltä löytyy kaikenlaisia persoonia. On tunnollisia ja välinpitämättömiä, töykeitä ja ystävällisiä, sosiaalisia ja hiljaisia jne. Kaikki yksilöt ei vaan mitenkään yhden valitun ominaisuuden perusteella mene oletettuun lokeroonsa. Ja kuten @dropadrop sanoi, ihmiset muuttuu matkan varrella ja se, joka ennen oli vaikka epävarmuuden vuoksi röyhkeä voikin myöhemmin olla varsin lupsakka. Tai se aiemmin lupsakka saa liikaa kolhuja elämässä ja muuttuu mulkuksi.

Tää taitaa nyt alkaa silti mennä aika pitkälle tuosta palkkakeskustelusta, joten päätän tähän.
 
Lääkäri on tietysti hyvä esimerkki ammatista jossa koulutus on aivan ehdoton vaatimus. Samaan tapaan esim. insinööri joka suunnittelee siltaa varmaan toinen.

IT-alan ammateissa tilanne on vähän toinen, koska niin iso osa oppimisesta tapahtuu työn ohessa ja kaikki muuttuu nopeasti. Kuinka moni kovapalkkainen sysadmin esim. opiskeli mitään AWS’ään tai Azureen liittyvää osana koulutustaan? Samoin jos heijastan omia kesken jäänyttä tietojenkäsittelytieteen opintoja käytäntöön niin niissä oli yllättävän vähän yhteistä. Toki joistakin asioista oli (esim. tietorakenteet), mutta henkilön näkökannasta jolla oli jo työkokemusta suurin osa kursseista (esim. verkkoihin liittyvät, tietokannat ja ohjelmoinnit tietorakenteita lukuunottamatta) olivat todella alkeellisella tasolla.
 
Joo, jatketaan aiheessa. SAK:n tentissä suurten puolueiden puheenjohtajilta kysyttiin, mikä olisi sellainen bruttopalkka, joka pitäisi Suomessa vähintään ideaalisti tienata. Tai siis mikä olisi reilu korvaus.


Ohisalon 1500 euron vastaus oli yhdistettynä jonkinlaiseen perustuloon. Marinin vastaus nojasi vahvasti siihen reiluuteen, ei siihen mikä olisi tässä hetkessä realistista. Omasta mielestäni pääkaupunkiseutu huomioiden reilu vähimmäinen bruttopalkka olisi joku 2500 euroa kuussa, siis viisipäiväistä viikkoa kahdeksan tuntia päivässä tekevän. Katsomatta koulutukseen.

En nyt tiedä, kuuluisiko aihe paremmin kotimaan politiikkaan vai tänne, mutta palkoista tässä kuitenkin on kyse.
 
elämä ei ole reilua. 3000€ on vain munis eiku unissain. 2tuntulla elettävä ja varmaan alaa vaihdettava. veneasentaja/mekaanikko/korjaaja/huoltaja. autoalalla sais sen lähemmäs 3tonttua

huomaa että täällä kirjoittavat ovat suurituloisia pääasiassa. ei kyllä "köyhänä" paljoa tule palkkaa huudeltua.
 
Viimeksi muokattu:
Ohisalon 1500 euron vastaus oli yhdistettynä jonkinlaiseen perustuloon. Marinin vastaus nojasi vahvasti siihen reiluuteen, ei siihen mikä olisi tässä hetkessä realistista. Omasta mielestäni pääkaupunkiseutu huomioiden reilu vähimmäinen bruttopalkka olisi joku 2500 euroa kuussa, siis viisipäiväistä viikkoa kahdeksan tuntia päivässä tekevän. Katsomatta koulutukseen.
Yleensä vasta-argumenttina säädylliselle minimipalkalle on, että se tappaa pienituloisten työpaikat. En oikein osaa arvioida missä mittakaavassa niin kävisi.

Jos ajattelee matalapalkka-alojen olevan esim. päivittäiskauppa, hoitotyö, b2c-palvelut ja ehkä logistiikkakin niin on vaikea kuvitella, että ihmiset lopettaisi syömisen, eivät haluaisi sairaalaan, eivät ostaisi vaikka kampaajapalveluita tai hakisivat itse pakettinsa jostain satamasta.

Ja päivittäiskaupallakin loppuen lopuksi henkilöstökustannukset on jotain 10 %, eli tuotteiden hinnat loppukäyttäjillä ei ainakaan joka osa-alueella nousisi ihan vitusti, vaikka palkka nousisi 20-30 %. Tietysti joissain toiminnoissa voisi tulla tarvetta henkilöstön vähentämiselle, mutta ajattelisin tuollaisen kunnollisen minimipalkan olevan kaikkien etu ja luultavasti siitä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Tuolla hinnalla taitaisi päästä myös useimmissa tapauksissa pois sossutukien piiristä ja toisaalta palvelualat voisivat isona työllistäjänä hyötyäkin siitä, että heidän työntekijöillään olisi varaa ostaa toistensa palveluita.

Kilpailukykyyn ei juuri olisi vaikutusta, koska vientialojen palkat taitaa pääsääntöisesti olla jo yli tuon 2500€?

Miinuspuolina tulee yhtäkkiä mieleen, että jos kulutukseen ilmestyy nopeasti iso määrä löysää rahaa niin miten käy inflaation? Itselläni on ajatus, että moni pienipalkkainen varmaan käyttäisi extrasataset mielellään palveluihin ja ehkä johonkin hankintoihin, joista on tullut haaveiltua. Jos ilmiö johtaisi hintatason nousuun, 2500 € tienaavat olisivat uudelleen köyhiä.
 
Miten homma on toiminut teillä ketkä olette saaneet palkankorotuksen koeajan päätyttyä? Oletteko sopineet asiasta jo sopimusta tehdessä, pyytäneet itse kehityskeskustelussa vai onko työnantaja antanut omasta aloitteestaan?
Työsopimus tehdessä niin sanotiin että palka nousee sitten koeajan jälkeen.
 
Itse insinöörinä julkisella sektorilla marginaalialalla. Palkka 3600€/kk ja ei siitä nouse kuin yleiskorotuksilla. Työuraa takana 20 vuotta.
Marginaaliala aiheuttaa sen, ettei urakehitykselle ole mahdollisuuksia, eikä kysyntää yksityisellä puolella.

Varmaan muitakin julkkarilla samanlaisessa tilanteessa, miten jaksatte motivoida itseänne?
20+ vuotta vielä työuraa jäljellä, joten jotain pitäisi keksiä. Täysin uudelle alalle vaihtaminen vaatisi kouluttautumisen, eikä silti mitään takeita paremmasta ansiotasosta. Sen verran kävin ohjelmointia kokeilemassa, että suoritin 5op python perusteet. Yllättävän hyvin pärjäsin nollakokemuksells, mutta huomasin ettei ole minun juttuni kuitenkaan. YAMK-tutkintoja kovasti mainostetaan, pitäisikö lähteä sellaista suorittamaan, palkassa ei toki sekään näkyisi.

Onko muilla samanlaisia pohdintoja?
 
Omat vuositulot työnkuvan vaihdon jälkeen selvillä eli,

Kokonaistulot 84ke
Joista verollisia ansioita ~60ke
Ja verottomia 24ke
Vähennyksien jälkeen veroprosentti asettunee noin 25% luokkaan

Tehtävänkuvana sähkötöidenjohtaja tuotantoteollisuuden kunnossapidossa, kk palkka ja keskiarvo tuotantopalkkioille 980e/kk tälle vuotta.
Kikkailemalla sain verottomien osuutta nostettua, eläkettä ei kerry juu.. Mutta todennäköisyys sille että elän +70v ja pääsen eläkkeelle on häviävän pieni
 
Itse insinöörinä julkisella sektorilla marginaalialalla. Palkka 3600€/kk ja ei siitä nouse kuin yleiskorotuksilla. Työuraa takana 20 vuotta.
Marginaaliala aiheuttaa sen, ettei urakehitykselle ole mahdollisuuksia, eikä kysyntää yksityisellä puolella.

Varmaan muitakin julkkarilla samanlaisessa tilanteessa, miten jaksatte motivoida itseänne?
20+ vuotta vielä työuraa jäljellä, joten jotain pitäisi keksiä. Täysin uudelle alalle vaihtaminen vaatisi kouluttautumisen, eikä silti mitään takeita paremmasta ansiotasosta. Sen verran kävin ohjelmointia kokeilemassa, että suoritin 5op python perusteet. Yllättävän hyvin pärjäsin nollakokemuksells, mutta huomasin ettei ole minun juttuni kuitenkaan. YAMK-tutkintoja kovasti mainostetaan, pitäisikö lähteä sellaista suorittamaan, palkassa ei toki sekään näkyisi.

Onko muilla samanlaisia pohdintoja?
Minkä alan insinööri? Onko mahdollista vaihtaa yksityiselle sektorille ja mahdollisten uusien urakehityspolkujen äärelle?
 
Omat vuositulot työnkuvan vaihdon jälkeen selvillä eli,

Kokonaistulot 84ke
Joista verollisia ansioita ~60ke
Ja verottomia 24ke
Vähennyksien jälkeen veroprosentti asettunee noin 25% luokkaan

Tehtävänkuvana sähkötöidenjohtaja tuotantoteollisuuden kunnossapidossa, kk palkka ja keskiarvo tuotantopalkkioille 980e/kk tälle vuotta.
Kikkailemalla sain verottomien osuutta nostettua, eläkettä ei kerry juu.. Mutta todennäköisyys sille että elän +70v ja pääsen eläkkeelle on häviävän pieni
Oikeasti pieni vai ei vain kiinnosta ajatella niin pitkälle?
 
Minkä alan insinööri? Onko mahdollista vaihtaa yksityiselle sektorille ja mahdollisten uusien urakehityspolkujen äärelle?

ja minkälainen hajonta insinööreillä on palkan suhteen alasta riippuen? itse miettinyt LVI insinööriksi kouluttautumista, mutta jo nyt perus tuntipalkalla putkihommissa palkka yli 4100€/kk (verottomien ruokarahojen kanssa). jos palkka tippuu niin ei kai kannata kouluttautua ainakaan ansion takia. Eri asia sitten että voisi päästä kevyempiin sisähommiin. En usko että tätä hommaa pystyy vielä 25 vuotta tekemään terveenä...
 
ja minkälainen hajonta insinööreillä on palkan suhteen alasta riippuen? itse miettinyt LVI insinööriksi kouluttautumista, mutta jo nyt perus tuntipalkalla putkihommissa palkka yli 4100€/kk (verottomien ruokarahojen kanssa). jos palkka tippuu niin ei kai kannata kouluttautua ainakaan ansion takia. Eri asia sitten että voisi päästä kevyempiin sisähommiin. En usko että tätä hommaa pystyy vielä 25 vuotta tekemään terveenä...
Tietotekniikka ja konetekniikka ovat insinöörialoista ne todennäköisimmät korkean ansiotason tuojat. Mutta tuurista ja sattumastahan se työura usein muodostuu. En minäkään tietoisesti valinnut huonopalkkaista työtä ilman urakehitystä, mutta sattuma toi tälle alalle enkä alussa ymmärtänyt lähteä ajoissa muualle.
 
Yleensä vasta-argumenttina säädylliselle minimipalkalle on, että se tappaa pienituloisten työpaikat. En oikein osaa arvioida missä mittakaavassa niin kävisi.
Säädyllinen, mitä sillä sitten tarkotietaan, meidän (Suomi) asteikolla vitonen, kymppi vai kaksikymppi tunti.

Jos ajattelee matalapalkka-alojen olevan esim. päivittäiskauppa, hoitotyö, b2c-palvelut ja ehkä logistiikkakin niin on vaikea kuvitella, että ihmiset lopettaisi syömisen, eivät haluaisi sairaalaan, eivät ostaisi vaikka kampaajapalveluita tai hakisivat itse pakettinsa jostain satamasta.

Hyviä esimerkkejä, ihmiset ei lopeta syömistä, mutta jos palveluiden hinnat nousee, niin lopettavat palveluiden käytön. Paketit haetaan lokerosta, käytetään itsepalvelukauppaa, itselpalvelu kassaa.
Firmoissa korkeasti koulutetut korkeapalkkaiset keittelee itse kahvit, siivoaa toimiston, tekee itse matkalasku krijausket jne. Siivoavat kotona, kolaavat pihan, taloyhtiöissä talkoilla jne. Hakevat itse ravintolasta ruoka-annokset jne.
Robotti imurit, vähemmän työtävaativat systeemit.

Noin siis niillä aloilla jotka ihan sisämarkkinoille, ne alat jotka kilpailee globaalisti niin joko lisää tehokkuuta tai jos ei pärjätä, niin sitten ne tehtävät muualle ja työvoimaresurrseja vapautuu johonkin muuhun.

Eli ei ole pelkästään negatiivista, niin kaikista ei ole tai kaikilla ei ole halua tehdä tlitä joista kannattaisi maksaa jokin tietty määrä. Jos se minimi on alhaalla niin tuskin haittaa tuossa mielessä, jos se minimi on korkealla niin paljon enemmän tippuu pois.

Yks myös mikä vaikuttaa on se verokiila, jos palkka tehtyä tuntia kohti on viisikymppiä, niin jos se riittää palkkaamaan toisen siivoamaan tunniksi kotiin, niin ei kyse ole pelkästään siivojan tuntihinnasta, vaan verotuksesta.

Jos minimi palkka on korkea, niin kaikkien panos ei riitä siihen, niin mukaan tuodaan palkkatuki, eli asiakkaalle se työ voi olla sen jälkeen kilpailuykyistä. Yhteiskunta maksaa erotuksen. ja ne joiden panoksesta ollaan valmiita maksamaan, niin heiltä se erotus otetaan tulonsiirtoina, hekin kilpailee mailman markkinoilla, joten työntekiä ynnää käteenjäävän (sis palvelut) ja työantaja kokonais kustannukset.

Työantajan kannalta ei isoa eroa jos minimipalkka matala, ja matalapalkkaista suoraan tuettaisiin.

Jälkimmäinen ehkä paremmin sopeutuisi markkinoihin, mutta liian matalaminimi palkkaa saattaa vetää todellisia palkkoja turhan alas.
 
Tietotekniikka ja konetekniikka ovat insinöörialoista ne todennäköisimmät korkean ansiotason tuojat. Mutta tuurista ja sattumastahan se työura usein muodostuu. En minäkään tietoisesti valinnut huonopalkkaista työtä ilman urakehitystä, mutta sattuma toi tälle alalle enkä alussa ymmärtänyt lähteä ajoissa muualle.

Missähän sanottiin, että tuuri on sitä kun valmistuminen ja tilaisuus kohtaavat? Toki on ihan oikeatakin tuuria mutta se ei ole niin yleistä.
 
Kun tuossa aikaisemmin oli puhetta koulujen suorittamisesta, niin esim. IT-konsulttipuolella voi tuo paperittomuus näkyä työnantajalle siten, että ei voida laittaa kaveria tiettyihin julkisen puolen projekteihin, kun projektissa on vaatimus, että tekijällä täytyy olla ylempi korkeakoulututkinto. Täten voi olla helpompi vaatia enempi liksaa, kun on paperit taskussa, ja ns. oikea tekijä.

Yleisesti ottaen sanoisin kuitenkin, että työkokemus, osaaminen ja asenne on se, mikä merkitsee enemmän, eikä paperittomuus ole mikään dealbreakeri. Oikeasti kova osaaja ei myöskään välttämättä edes halua mihinkään julkisen puolen jäykkiin projekteihin pyörimään :D
 
Yleensä vasta-argumenttina säädylliselle minimipalkalle on, että se tappaa pienituloisten työpaikat. En oikein osaa arvioida missä mittakaavassa niin kävisi.

Jos ajattelee matalapalkka-alojen olevan esim. päivittäiskauppa, hoitotyö, b2c-palvelut ja ehkä logistiikkakin niin on vaikea kuvitella, että ihmiset lopettaisi syömisen, eivät haluaisi sairaalaan, eivät ostaisi vaikka kampaajapalveluita tai hakisivat itse pakettinsa jostain satamasta.
Ihminen söisi edelleen ja kävisi sairaalassakin. Kaupoissa ja sairaaloissa olisi vain pitkällä tähtäimellä vähemmän työntekijöitä. Parturipalveluista olen jo monen tuttunui nähnyt luopuneen, kun ovat oppineet tekemään perusleikkaukset kotitrimmerillä itse. Tämä varmasti lisääntyisi.

Kirjoitin Kotimaan Politiikka -osioon tämän:
Ohisalon 1500€/kk oli tentin paras vaihtoehto minimipalkaksi. Palkansaajaa pitäisi kiinnostaa ainoastaan nettopalkka eli käteen jäävä palkka. Bruttopalkalla ei kustanneta omaa elämistä. Nettopalkkaan voidaan vaikuttaa verotukseen kajoamalla. 1500€/kk (tai muuta minimipalkkaa) bruttona tienaavan palkansaajan tuloveroprosentin tulisi olla lähellä nollaa, jolloin käteen jäävä osuuskin voitaisiin pitää mahdollisimman lähellä tuota 1500€/kk. Tällöin ihmisiä työllistyy ja nousee pois valtion budjetista maksettavien sosiaalietuuksien piiristä, joten nettovaikutus valtion talouteen on karkeasti positiiviseen suuntaan vaikka henkilö ei maksaisikaan veroja. Veroja hän maksaa joka tapauksessa kuluttamalla.

Toisena kärjistettynä vaihtoehtona se demareiden 3000€/kk minimipalkka. Eikä tarvitse edes noinkaan paljoa minimipalkaksi. Veroprosentit voidaan olettaa menevän nykyisellään, joten käteen jää palkansaajalle hieman päälle 2000€/kk. Täälläkin jo aiemmin mainittuna; ikävästi vastapuolena inflaatio iskee ja palvelut heikkenevät, ja pahimmillaan yritykset siirtyvät muualle. Työpaikat vähenevät. Enemmän työttömiä syömässä valtion budjettia yms.
Jos joku 2000-3000€/kk olisi minimipalkka, niin luonnollisesti inflaatio söisi rahan arvoa siten että tuo summa olisi käytännössä pian yhtä arvoton kuin nykyisilläkin minimipalkoilla. Siinä inflaation loppuvaikutusta odotellessa saatettaisiin menettää paljon varsinkin kansainvälisiä yrityksiä ja työpaikkoja. Suomesta tulisi nopeasti yhteisvaluutan takia Euroopan kallein maa ja työttömyys lisääntyisi ja sitä kautta valtio velkaantuisi ja yrittäisi nyhtää entistä kovemmalla veroasteella jäljelle jääneitä työllisiä.

Helpompi olisi taata kaikille täyspäiväisesti työssäkäyville joku hyvin inhimilliseen elämiseen tarvittava peruspalkka, kuten 1200-1500€/kk nollaverolla, jolloin käteen jäisi kuitenkin enemmän kuin tukien varassa eläessä. Valtion ei tarvitsisi kustantaa tukia, mutta saisi näiltäkin verotuloja kulutuksen kautta. Pienellä palkalla saadaan enemmän työpaikkoja, vähemmän työttömiä, vähemmän sosiaaliturvan varassa eläviä, vähemmän valtion menoja ja enemmän verotuloja.

En näe mitään järkeä, että pienin mahdollinen peruspalkka olisi vaikka 3000€/kk, josta nykyinen tulovero vie osansa ja käteen jää hieman päälle 2000€/kk ja verotukseen kohdistuu todella kova korotuspaine jatkuvasti, työpaikat vähenee ja palvelut heikkenevät. Mielummin se 1500€/kk suoraan käteen ilman verotusta. Ja tuosta minimistä isommille palkoille sitten asteittainen verotuksen nousu.
 
Rahan absoluuttisella määrällä ei ole kauheasti väliä jos sitä siis jaetaan kaikille tasaisesti. Ei ole tosiaan mitään hyötyä laittaa minimipalkaksi 3k€/kk koska sitten se ei enää riitä mihinkään koska kaiken hinta nousee.

Hienoahan se olisi että kaikki saisivat miljoonan kuussa, mutta miksi kukaan tekisi rahan eteen mitään kun sitä saa muutenkin, eli inflaatio syö rahan arvon aina pois jos kaikki jaetaan tasan. Ainoa keino pyörittää tätä pyramidihuijausta on tuloerot eli se että kaikki pyrkivät saamaan kokoajan lisää itselleen. Jos ei voi itse vaikuttaa teoillaan palkkaansa niin koko himmeli romahtaa.
 
Toi on vaan semmonen kysymys pääministerille mihin ei voi mitenkään vastata oikein eikä oikeaa vastausta ole vaan aina joku tai joku taho pahoittaa mielensä, oli vastaus mitä tahansa.
Aina on joku taho, joka mielensä pahoittaa. Sille ei voi mitään. Kuitenkin näkisin, että ministerin suusta olisi voinut olettaa tulevan sellainen järkevä ja todellisuuspohjainen harkittu heitto, jossa mielensäpahoittajinta olisivat olleet ne minimipalkkaa saavat sen sijaan, että mieli pahoitetaan enemmän talousoppineiden puolella. Demarit toki yrittävät kalastella vasemmiston puolelta kannattajia lisää, kun Kokoomus repii kannattajia jo keskeltäkin.
 
Toi on vaan semmonen kysymys pääministerille mihin ei voi mitenkään vastata oikein eikä oikeaa vastausta ole vaan aina joku tai joku taho pahoittaa mielensä, oli vastaus mitä tahansa.
Jos kysymys on se mikä mielikuva siitä jäi linkatusta uutisessa, niin kysymys oli pääministerille ja pääministeri siihen vastasi.

Ja kyse ei ollut edes yhdestä heitoista, vaan alla linkistä lainaus
hs sanoi:
Pohdin pienimmän palkkauksen ja keskipalkkauksen välistä, kun meillä on korkea inflaatiotaso ja kustannukset nousevat, asuminen on kallista ja palkalla pitää tulla toimeen. Niin sanoisin, että tämä [3 000 euroa kuukaudessa] menee enemmän sinne alakanttiin kuin yläkanttiin”, Marin sanoi.
Talous ankkoja tullut aiemminkin, ehkä siihen linjaan sopii, tai sitten vain näyttää Rinteelle miten pelataan isosti, ei vappu satanen, ei vapputonni, vaan kunnon tupla - tripla tonni.

Tai sitten mietti millä rahalla pärjäisi, jos oikein nuukailee ja tilanteessa missä itse joutuisi iltapalat maksaan.
 
Tommoset 3 tonnin heitot kertovat vaan miten idiootti ja kujalla Sanna Marin on. No hitto hänhän on suomen pääministeri. Voi vittu.

Tätä samaa mietin. Että just stupid or trolling :hmm:

Ehkä on sitä äänten kalastelua kun vaalit lähellä. Eihän meidän pääministeri oikeasti voi olla noin tyhmä. Tosin siitä vielä hyökkäys ohisaloa vastaan jonka ehdotus tosiaan oli ainut järkevä. Kaikille ei voida maskaa kolmea kiloa, mutta heikoimpia voidaan ja pitää tukea, että selvivät arjesta. Ehkä tässäkin vaan haluttiin äänestäjiä vihreiltä?

Pelaako marina siis 6D vai pulushakkia?

Toi on vaan semmonen kysymys pääministerille mihin ei voi mitenkään vastata oikein eikä oikeaa vastausta ole vaan aina joku tai joku taho pahoittaa mielensä, oli vastaus mitä tahansa.

Kyllä voi ja pitää vastata paremmin. Edes joku poliitikon ympäripyöreä vastaus: "olisi mukava jos kaikki saisivat kymmenen hyvää ja seitsemän kaunista tyylisesti, mutta valitettavasti yhteiskunta ei pyöri tällä tavalla ja pyrimme tekemään parhaamme jotta työsta ansaitulla palkalla elää ihmisarvoista elämää suomessa..."
 
Noooh, täällä nyt on muutama nimimerkki, joiden täytyy pakonomaisesti päästä tuomaan esille vähintään kerran kuukaudessa oma tulotasonsa / omaisuutensa. Ihan kuin se olisi joku onnellisuuden mittari / tavoite johon kaikkien pitäisi pyrkiä.
Myös vaimon vuosiansiot ilmoitetaan useamman kerran vuodessa.
 
Sehän tekisi inflaatiolle hyvää kun minimipalkka olisi 3000€.

Tämäpä tämä. Tuollaiset numeroheitot on ihan yhtä tyhjän kanssa. Jos nyt taikaiskusta Kalle-Kaarina Kassahenkilö saisi parin tonnin sijaan kolme, ei se vastaisi ostovoimaltaan samaa kuin kolme tonnia nyt ja sitten ennen pitkään Irina-Iiro Insinööri saisi kuuden sijaan yhdeksän.

Toki sitä ostovoiman jakautumista eri tuloluokkiin voi muokata esim. verotuksen kautta ja alojen suhteellisia palkkoja toisiinsa liittokierroksilla, mutta tämä julkinen keskustelu (ei siis täällä foorumilla) on jotenkin sellaista, että maagisesti voi vaan päättää mikä se uusi palkka on ilman, että sillä olisi mitään muita seuraamuksia.
 
Tietotekniikka ja konetekniikka ovat insinöörialoista ne todennäköisimmät korkean ansiotason tuojat. Mutta tuurista ja sattumastahan se työura usein muodostuu. En minäkään tietoisesti valinnut huonopalkkaista työtä ilman urakehitystä, mutta sattuma toi tälle alalle enkä alussa ymmärtänyt lähteä ajoissa muualle.
Oot insinöörinä julkisella sektorilla, onko toi työ siis omaan inssi koulutukseen liittyvä? mikä semmonen inssi linja on mistä valmistuu vaan johonki specifistiseen julkisen sektorin työhon?
 
Oot insinöörinä julkisella sektorilla, onko toi työ siis omaan inssi koulutukseen liittyvä? mikä semmonen inssi linja on mistä valmistuu vaan johonki specifistiseen julkisen sektorin työhon?
Ei ole suoranaisesti omaan koulutusalaani kuuluva työ. 20 vuoden jälkeen sillä koulutusalalla vaan ei ole enää mitään merkitystä työelämässä, vain työkokemus ratkaisee. Omassa tehtävässäni ei vain ole kertynyt sellaista osaamista, jolla olisi kysyntää yksityisellä sektorilla.
 
Tämäpä tämä. Tuollaiset numeroheitot on ihan yhtä tyhjän kanssa. Jos nyt taikaiskusta Kalle-Kaarina Kassahenkilö saisi parin tonnin sijaan kolme, ei se vastaisi ostovoimaltaan samaa kuin kolme tonnia nyt ja sitten ennen pitkään Irina-Iiro Insinööri saisi kuuden sijaan yhdeksän.
Merkittävä osa pätevistä insinööreistä kilpailee ihan kansainvälisesti, eli jos Irina-Iiro ei osaa ruotsia (julkiset) niin hän kilpailee kansainvälisesti, jos asiakkaat ei ole valmiita maksamaan, niin Irina-Iiro tekee halvemmalla, tai muuttaa työnperässä.

70 (?)luvulla kouluttamattomat muutti työnperässä ulkomailla, aikaa myöten painopiste siirtynyt koulutettuihin, jos se Irina-Iiro saa kovasti paremman ostovoiman ulkomailla, niin alkaa harkitsemaan.
Sama tietenkin kouluttamattomalle (*, ei siitä kolmentonnin minimipalkasta ole iloa , jos kukaan ei häntä palkkaa, joten sama tilanne, katse muille työmarkkinoille.

Jullkisellakin puolella loppuu paikat siinä vaiheessa kun uudentalouden taikaseinä lakkaa toimimasta.


(*
Jos minimipalkka on korkea, niin työnantaja vaatii työtekijältä enemmän, eli entiset pienipalkkaiset työpaikat alkaa houkuttaa niitä henkilöitä jotka aiemmin valinneet vaativampia.
 
Meinaatko ettei olisi ollenkaan kysyntää vai ei sellaista kysyntää, että siitä saisi haluasi palkan ? Oletko koska viimeksi käynyt haastattelussa ? Itse päädyin 1,5v sitten hakemaan paikkaa, josta oli varma että "liian isot saappaat, ei sopivaa koulutusta eikä kokemusta" ja niin vain pääsin sisään että heilahti ja palkka noussut 1,3ke/kk verran aiempaan pestiin nähden.
Hieno kuulla tällaisia tarinoita. Oma pessimismini perustuu vain omiin luuloihini, joten voisi olla aika aktivoitua hakemusten suhteen. Joitain hakemuksia vuosien aikana tullut tehtyä mutta haastatteluihin ei ole tie auennut.
Oman osaamisen sanoittaminenkin on aika vaikeaa. Insinööriliitolla on noita työnhakuun liittyviä koulutuksia, onko kenelläkään niistä kokemuksia?

Ja jotta keskustelu pysyisi palkoissa, niin kerron etten tavoittele kuuta taivaalta vaan olen todennut että 4500€/kk olisi minulle taso johon olisin aivan tyytyväinen.
 
Itse insinöörinä julkisella sektorilla marginaalialalla. Palkka 3600€/kk ja ei siitä nouse kuin yleiskorotuksilla. Työuraa takana 20 vuotta.
Marginaaliala aiheuttaa sen, ettei urakehitykselle ole mahdollisuuksia, eikä kysyntää yksityisellä puolella.

Varmaan muitakin julkkarilla samanlaisessa tilanteessa, miten jaksatte motivoida itseänne?
20+ vuotta vielä työuraa jäljellä, joten jotain pitäisi keksiä. Täysin uudelle alalle vaihtaminen vaatisi kouluttautumisen, eikä silti mitään takeita paremmasta ansiotasosta. Sen verran kävin ohjelmointia kokeilemassa, että suoritin 5op python perusteet. Yllättävän hyvin pärjäsin nollakokemuksells, mutta huomasin ettei ole minun juttuni kuitenkaan. YAMK-tutkintoja kovasti mainostetaan, pitäisikö lähteä sellaista suorittamaan, palkassa ei toki sekään näkyisi.

Onko muilla samanlaisia pohdintoja?
24v inssihommia takana valtiolla ja valtion oy:ssä. Palkka 4330 seniorina ja projektipäällikkönä. Joskus miettinyt yamk-tutkintoa, mutta ainut hyöty olisi muodollinen pätevyys tiettyihin valtion hommiin. Nääh, en taida jaksaa. Hyvinä puolina 9-10 viikkoa vuosilomaa, hyvä työporukka, suuri "vapaus" töiden suhteen ja mielenkiintoiset hommat. Jos yhtälöön kuuluisi vielä edullinen asuminen jossain muualla kuin täällä ison kirkon liepeillä, niin yhtälö olis jopa verraten hyvä.
 
Säädyllinen, mitä sillä sitten tarkotietaan, meidän (Suomi) asteikolla vitonen, kymppi vai kaksikymppi tunti.
Itse tartuin tuohon 2500 € / kk, jota disfear pohti omassa viestissään. Ajattelisin, että se ei ole mikään tähtitieteellinen summa, kun suurimmalla osalla matalapalkka-aloistakin palkka jo kakkosella alkaa tai on ainakin melko liki.
Tommoset 3 tonnin heitot kertovat vaan miten idiootti ja kujalla Sanna Marin on. No hitto hänhän on suomen pääministeri. Voi vittu.
Jonkun pitäisi varmaan mennä Sveitsiin kertomaan, että ovat idiootteja ja kujalla. Ehkä sitten pärjäisivät vähän paremmin jatkossa. Kantonista riippuen minimipalkat siellä ovat 19 - 23 € / h. Vittu sentään.
Jullkisellakin puolella loppuu paikat siinä vaiheessa kun uudentalouden taikaseinä lakkaa toimimasta.
Odottaisin taikaseinän voivan melko paksusti, koska korkeampi palkka korottaa verotuloja ja vähentää suoria tulonsiirtoja. Toki julkinen sektori on suuri työllistäjä matalapalkka-aloilla, joten palkkakustannukset siellä kyllä nousisivat myös.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
285 416
Viestejä
4 901 882
Jäsenet
78 972
Uusin jäsen
janoinenlohi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom