Palkkakeskustelu

[kapo]

Itse tartuin tuohon 2500 € / kk, jota disfear pohti omassa viestissään. Ajattelisin, että se ei ole mikään tähtitieteellinen summa, kun suurimmalla osalla matalapalkka-aloistakin palkka jo kakkosella alkaa tai on ainakin melko liki.

Jonkun pitäisi varmaan mennä Sveitsiin kertomaan, että ovat idiootteja ja kujalla. Ehkä sitten pärjäisivät vähän paremmin jatkossa. Kantonista riippuen minimipalkat siellä ovat 19 - 23 € / h. Vittu sentään.

Odottaisin taikaseinän voivan melko paksusti, koska korkeampi palkka korottaa verotuloja ja vähentää suoria tulonsiirtoja. Toki julkinen sektori on suuri työllistäjä matalapalkka-aloilla, joten palkkakustannukset siellä kyllä nousisivat myös.

Unohditko kertoa että sveitsissä kaikki on myös ihan helvetisti kalliimpaa? Tuo on paska palkka siellä. Samalla tavalla käy täälläkin jos lailla säädetään joku minimiliksa. Hinnat nousee äkisti ja sitten se kolme tonnia onkin taas huono palkka

 

[Kvarkki]

Sveitsiläisillä on se hyöty, että voivat hurauttaa Saksaan yms. ympärysmaahan ostamaan jopa peruselintarvikkeet. Maalla on myös tuotteet mitä myydä kalliilla. Samaan aikaan meillä ryöstöhallitus on lähinnä keskittynyt lisäämään asioita, jotka heikentävät tuottavuutta.

 

[ikuhappy]

Unohditko kertoa että sveitsissä kaikki on myös ihan helvetisti kalliimpaa? Tuo on paska palkka siellä. Samalla tavalla käy täälläkin jos lailla säädetään joku minimiliksa. Hinnat nousee äkisti ja sitten se kolme tonnia onkin taas huono palkka

Yleinen virhekäsitys. Sveitsissä on "helvetisti kalliimpaa" lähinnä kaupan ruoka (ravintolassa voi syödä jopa jotakuinkin helsingin hinnoilla pl. halvimmat pikaruokalat), asunnot ja yksityisissä palveluissa tietenkin on "Sveitsi-lisää", koska palkat ovat kovat. SER on jopa halvempaa kuin Suomessa ja monia julkisia palveluita subventoidaan niin paljon, että esimerkiksi uimahallit voivat olla reilusti Suomea halvempia. Halvat autot ovat hieman kalliimpia, mutta kalliit autot paljon halvempia Ja tietenkin bensa ja alkoholi on Suomea halvempia.

Ostovoimavertailusta ei kannata puhuakaan, mutta melko epäreilua tietenkin on verrata Suomea yhteen maailman vauraimmista maista.

 

[pulatunnus]

Odottaisin taikaseinän voivan melko paksusti, koska korkeampi palkka korottaa verotuloja ja vähentää suoria tulonsiirtoja. Toki julkinen sektori on suuri työllistäjä matalapalkka-aloilla, joten palkkakustannukset siellä kyllä nousisivat myös.

Sanna ajatus, ja julkinen rahoitetaan velalla.
Jos se insinööri joutuu tekemään enemmän töitä että joku keittää sille kahvit, siivoo kämpän, tuo ruuat kotiin, palvelee kassalla, niin se tekee ne ennemmin itse. Insinöörin palkka taasen riippuu siitä paljonko ulkomaalaiset on valmiita siitä maksamaa, tai mihin hintaa siellä joku toinen tekee. Joten insinöörillä jää vähämmän käteen, ja se yksityisen puolen matalapalkkallainen jää ilman töitä.

 

[Wilmo]

Kyllä se tuntus olevan insinööri ainut kuka tätä yhteiskuntaa pyörittää. Hieno mies.

Harmi että ollaan insinöörityön halpatyömaa, eikä voida kilpailla laadulla - ainoastaan hinnalla (matalat palkat).

 

[Grazer]

24v inssihommia takana valtiolla ja valtion oy:ssä. Palkka 4330 seniorina ja projektipäällikkönä. Joskus miettinyt yamk-tutkintoa, mutta ainut hyöty olisi muodollinen pätevyys tiettyihin valtion hommiin. Nääh, en taida jaksaa. Hyvinä puolina 9-10 viikkoa vuosilomaa, hyvä työporukka, suuri "vapaus" töiden suhteen ja mielenkiintoiset hommat. Jos yhtälöön kuuluisi vielä edullinen asuminen jossain muualla kuin täällä ison kirkon liepeillä, niin yhtälö olis jopa verraten hyvä.

Itse tein niin että vaihdan vuoden alusta yksityiseltä puolelta kuntasektorille. Olen kiinteistöalalla, niin hyppään konsulttipuolelta rakennuttajaksi. Vaihtoehtoina olisi ollut vaihtaa jollekin kilpailijalle ja siinä kohtaa olisi +500EUR/kk saanut helposti lisää, ehkä vähän enemmänkin. Nyt kun vaihdan kuntapuolelle, niin joutui antamaan alennusta 200EUR/kk (4 500 --> 4 300 EUR/kk, eli verojen jälkeen mitätön ero), mutta tuo kompensoituu hyvin lyhyemmällä viikkotyöajalla (36h 15 min vs 37,5h) ja pidemmillä lomilla. Suoranainen tuloksentekovastuu päättyy myös, mikä vähentää stressiä. Kaikki tekemäni työ on teknisellä alalla ja jos saan kaiken työkokemuksen hyväksyttyä, niin kokemusvuosia tulee itselleni noin 13, eli jos tulee viihdyttyä, niin parin vuoden päästä saa täydet lomat.

 

[Rapilysin]

Jos se insinööri joutuu tekemään enemmän töitä että joku keittää sille kahvit, siivoo kämpän, tuo ruuat kotiin, palvelee kassalla, niin se tekee ne ennemmin itse. Insinöörin palkka taasen riippuu siitä paljonko ulkomaalaiset on valmiita siitä maksamaa, tai mihin hintaa siellä joku toinen tekee.

Insinöörien ostamat kodinhoitopalvelut eivät vastoin yleistä käsitystä elätä kovinkaan isoa osaa meidän työikäisistä.

Joten insinöörillä jää vähämmän käteen, ja se yksityisen puolen matalapalkkallainen jää ilman töitä.

Insinöörinkin lapaseen jäävä osa nousisi, koska yhä useampi työssäkäyvä olisi nettomaksaja.

Samalla tavalla käy täälläkin jos lailla säädetään joku minimiliksa. Hinnat nousee äkisti ja sitten se kolme tonnia onkin taas huono palkka

Saattaisi olla, että ne hinnatkaan ei niin paljon nousisi, koska meille jäisi vielä tulonsiirtojen varassa elävää väkeä, joita on kuitenkin aika paljon. Lisäksi se aiemmin mainittu argumentti, että henkilöstökulujen osuus tuotteiden hinnasta ei ole yleensä 100%. Nyt ei ole puhe kuitenkaan tessien triplaamisesta tms., vaan ehkä n. 20 % korotuksesta matalapalkka-aloille.

Tietysti jos markkina haistaa löysää rahaa niin vissiin hintojen kuuluisi nousta. Vaikea sitten sanoa miten kävisi. Minimipalkan nousu voisi heikentää ainakin tulonsiirtojen varassa elävien asemaa.

 

[Lämpöpumppu]

En tiedä onko porukalla nyt joku kiima saada se peruspalkka kolmeen tonniin ihan vain siksi, että se kuulostaa isolta summalta. Inflaatio söisi alta aikayksikön rahan arvon sellaiselle tasolle, että 3000 olisi uusi 1500. Ja kun inflaatio iskisi, valtion pitäisi tehdä älyttömiä korotuksia myös sosiaalietuuksiin. Tämä olisi katastrofaalinen peliliike yhteisvaluutan kanssa.

Parempi olisi, jos minimipalkkaiset saisivat nollaverolla käteen 1500€ kuussa kuin vaikka 2500€ brutosta käteen jäisi 1700€. Jälkimmäisessä olisi seurauksena paljon työttömiä.

 

[finWeazel]

Esimerkiksi @Honzo n 50kilon vuosibonus vastaa karkeesti mun kahden vuoden bruttopalkkaa.
Mä voisin varmaan saada enemmänkin rahanpaskaa jos mua kiinnostais panostaa asiaan. Mä oon mieluummin pienemmällä palkalla enemmän vapaalla, kuin isommalla enemmän töissä.

Entä, jos sun tarvii tehdä töitä 70 vuotiaaksi asti(eläkeikä voi olla ton tulevaisuudessa) ja se toinen joka sykki enempi aikaisemmin lopettaa työhommat 55 vuotiaana? Voi sykkiä hetken kovempaa ja tulevaisuudessa pääsee vähemmällä tai sitten grindaa kevyemmin ja pidempään. Toki voi myös raha valua sormien läpi ja ei jää mitään käteen. Korkoa korolle on kova juttu.

 

[Rapilysin]

En tiedä onko porukalla nyt joku kiima saada se peruspalkka kolmeen tonniin ihan vain siksi, että se kuulostaa isolta summalta. Inflaatio söisi alta aikayksikön rahan arvon sellaiselle tasolle, että 3000 olisi uusi 1500. Ja kun inflaatio iskisi, valtion pitäisi tehdä älyttömiä korotuksia myös sosiaalietuuksiin. Tämä olisi katastrofaalinen peliliike yhteisvaluutan kanssa.

Parempi olisi, jos minimipalkkaiset saisivat nollaverolla käteen 1500€ kuussa kuin vaikka 2500€ brutosta käteen jäisi 1700€. Jälkimmäisessä olisi seurauksena paljon työttömiä.

Ei itsellä ainakaan mitään kiimaa ole tämän suhteen. Mielenkiintoista keskustelua kuitenkin ja en ole täysin vakuuttunut esitetyistä haitoista. Varmaksihan tuota ei taida tietää kuin kokeilemalla, mutta antaa viisaampien arvioida onko se hyvä idea.

 

[vermont]

Saattaisi olla, että ne hinnatkaan ei niin paljon nousisi, koska meille jäisi vielä tulonsiirtojen varassa elävää väkeä, joita on kuitenkin aika paljon. Lisäksi se aiemmin mainittu argumentti, että henkilöstökulujen osuus tuotteiden hinnasta ei ole yleensä 100%. Nyt ei ole puhe kuitenkaan tessien triplaamisesta tms., vaan ehkä n. 20 % korotuksesta matalapalkka-aloille.

Tietysti jos markkina haistaa löysää rahaa niin vissiin hintojen kuuluisi nousta. Vaikea sitten sanoa miten kävisi. Minimipalkan nousu voisi heikentää ainakin tulonsiirtojen varassa elävien asemaa.

Tottakai tukiaiset nousisivat tällaisen tempun myötä, esimerkiksi asumistuki pompsastaa riprap. Ite veikkaan, että Sannan perimmäinen ajatus on kaventaa palkkaeroja entisestään, niinkun eivät olisi jo maailman kapeimpia jo. Oikeasti yhteiskunta toimisi paremmin kun antaisi palkkaerojen kasvaa nykyisestä, vähintäänkin netto-osuuden. Nykyinen ei ruoki millään tavalla tekemään enemmän.

 

[Lämpöpumppu]

Ei itsellä ainakaan mitään kiimaa ole tämän suhteen. Mielenkiintoista keskustelua kuitenkin ja en ole täysin vakuuttunut esitetyistä haitoista. Varmaksihan tuota ei taida tietää kuin kokeilemalla, mutta antaa viisaampien arvioida onko se hyvä idea.

Toki keskustelu on aina hyvästä. Pääasiassa kuitenkin inflaatio olisi valtava. Jos kassamyyjän peruspalkka nousisi kolmeen tonniin, tämä näkyisi joko ruuan hinnan nousussa tai itsepalvelukassojen lisääntymisessä ja työpaikkojen vähentymisessä. Todennäköisesti tapahtuisi molemmat. Eli hinnat nousisi ja meillä olisi enemmän työttömiä. Sama pätee muihinkin pienipalkkaisiin palveluammatteihin. Palkan nousu näkyy palvelun tai tuotteen hintapaineena lähes viiveettä. Kun palvelut ja tuotteet kallistuvat, ostovoima heikkenee. Molemmissa, sekä yrityksissä että kuluttajissa. Meille tulee työttömiä enemmän, kun yritykset sopeutuvat muuttuvaan tilanteeseen joko vähentämällä tai siirtämälllä jopa toimintojaan pois Suomesta. Työttömät saavat sosiaalietuuksia, jotka eivät kuitenkaan nykyisellään takaa korkeiden hintojen takia riittävää elintasoa. Valtio joutuu tekemään reiluja inflaatiokorotuksia tukiin eli valtion menot kasvavat entisestään sen kasvaneen työttömyyden lisäksi. Tämä katetaan sekä palkansaajien verojen kiristyksillä, että lainanotolla. Meillä on yhteisvaluutta Euroopassa, ja euromääräiset lainasummat ovat maan sisäisestä inflaatiosta johtuen aivan tolkuttomat. Lainanhoitomenot paisuvat käsiin ja kierre on valmis. Veroja kiristetään entisestään ja viimeisetkin työlliset menettävät ostovoimansa.

Vaikka se 3000€ onkin varmasti kärjistetty, niin se on aivan tolkuton minimipalkka nykyiseen hintatasoon. Tuosta summasta jää reilut 2000€ verojen jälkeen käteen. Ja koska se on lähellä suomalaista keskipalkkaa, niin tuon palkan verotusta ei voida mitenkään laskea lähelle nollaa. Jos taas minimipalkka olisi 1500€, niin veroprosentti voitaisiin pitää nollassa. Yrityksien olisi helpompi rekrytoida matalan tuottavuuden töihin (monet palvelualat) 1500€:n palkalla kuin 3000€:n palkalla. Ja koska rekry olisi helpompaa, työllistyisi ihmisiä enemmän. Työllistyminen nostaisi ihmisiä pois tukien varasta, joten valtion menot pienenisivät. Vaikka se 1500€ kuussa tienaava ei maksaisikaan tuloveroa, niin hän ei rasittaisi valtiota tukien nostolla ja hän maksaisi veroja kuluttamalla. Valtio hyötyisi tästä. Nämä 1500€ ja 3000€ ovat vain esimerkkilukuja. Ideana kuitenkin se, että pienempi bruttopalkka matalalla veroasteella lisää työpaikkoja ja lisää ostovoimaa sekä vähentää valtion rasitetta, toisin kuin isompi bruttopalkka korkealla veroasteella, mikä taas vähentää työpaikkoja ja heikentää ostovoimaa.

PS. Tämän maan kadehdituimmat duunarit eli paperimiehet taitavat päästä peruspalkassaan juuri tuohon kolmen tonnin nurkille. Voi miettiä, miten käy tämän maan suurimmille vientialoille, kuten metsäteollisuudelle, jos aletaan palkkoja hinaamaan älyttömästi ylöspäin. Tehtaat siirtyvät nopeammin muualle.

 

[Rapilysin]

Jos kassamyyjän peruspalkka nousisi kolmeen tonniin, tämä näkyisi joko ruuan hinnan nousussa tai itsepalvelukassojen lisääntymisessä ja työpaikkojen vähentymisessä. Todennäköisesti tapahtuisi molemmat.

Päivittäiskaupan kulurakenteessa henkilöstömenojen osuus on n. 10 % ja myyjän bruttopalkka n. 2000 €. Jos palkkaa nostettaisiin 25 %, niin henkilöstömenojen osuus nousisi n. 12,5 %:iin. Myynnin kasvattaminen 2,5 %:lla tarkoittaisi jotakuinkin 2,5 % hinnan korotusta. Toki sekin tässä tilanteessa on aika paljon, kun muutenkin nyt hinnat nousseet aika paljon. Myyjien määrä lienee jo nykyiselläänkin optimoitu tuloksenteon mukaan, tuskin siellä paljon ylimääräisiä hengailijoita pyörii.

Toki sen siivoojan tilaaminen maksaisi sitten lähes tuon + 25%, koska henkilöstökulut lienee sillä alalla aika iso menoerä. Kulutusprofiilista riippuen tuo iskee vähän eri tavalla eri kuluttajiin.

Enemmän uskon kyllä siihen, että markkina reagoisi lisääntyvään kulutukseen nostamalla katteita ja tästä sitten se inflaatio ihan uskottavasti voisi entisestään kiihtyä.

Työttömät saavat sosiaalietuuksia, jotka eivät kuitenkaan nykyisellään takaa korkeiden hintojen takia riittävää elintasoa. Valtio joutuu tekemään reiluja inflaatiokorotuksia tukiin eli valtion menot kasvavat entisestään sen kasvaneen työttömyyden lisäksi.

Tämä on kyllä ihan konkreettinen huolenaihe.

Jos taas minimipalkka olisi 1500€, niin veroprosentti voitaisiin pitää nollassa. Yrityksien olisi helpompi rekrytoida matalan tuottavuuden töihin (monet palvelualat) 1500€:n palkalla kuin 3000€:n palkalla. Ja koska rekry olisi helpompaa, työllistyisi ihmisiä enemmän. Työllistyminen nostaisi ihmisiä pois tukien varasta, joten valtion menot pienenisivät. Vaikka se 1500€ kuussa tienaava ei maksaisikaan tuloveroa, niin hän ei rasittaisi valtiota tukien nostolla ja hän maksaisi veroja kuluttamalla. Valtio hyötyisi tästä.

1500 € kk-ansiolla veroa menisi omien speksien mukaan ilman vähennyksiä 4 %, veroa tulisi maksaa 680 €. Olisi aika laiha lohtu saada tuo verottomana, vaikutus tuloihin olisi 56 € / kk. Äkisti ajatellen kovin moni ei nousisi pois tuolta tukien piiristä.

Toki sanoit, että tuo 1500 € ja 3000 € on keksittyjä lukuja niin katselin prosentteja hiukan verolaskurilla. Lasku tehty kk-palkka x 12,5 ja veron määrä pyöristetty lähimpään 10 €.

Kk-palkka    Vero-%   Veron määrä vuodessa

2000 € / kk   10 %      2490 € / a
2500 € / kk   14,5 %    4400 € / a
3000 € / kk   18 %      6650 € / a
3500 € / kk   21 %      9090 € / a
4000 € / kk   23,5 %    11530 € / a

Vaikea arvioida missä kohtaa menee se raja, että nousisi pois tukien piiristä ja valtio ei menettäisi liikaa verotuloja. Joku 200 € / kk on jo merkittävä lisäys tuloissa, jolla varmaan osa pääsisi pois tukien piiristä. Toisaalta 2500 €/kk verottomana tarkoittaa melko isoa osaa palkansaajista, jotka eivät maksaisi veroa.

 

[jarmojs]

Aina löytyy keskustelijoissa niitä, joiden on helpompi säästää muiden palkoista, kuluista ja menoista kuin omistaan. Oma kymppitonnin kuukausipalkka on joka sentilleen ansaittu hiellä ja sydänverellä, mutta duunarin 2500 € uhkaa syöstä maan kurimukseen ja ajaa kaikki työpaikat Vinkuintiaan.

 

[hqvöio]

Aina löytyy keskustelijoissa niitä, joiden on helpompi säästää muiden palkoista, kuluista ja menoista kuin omistaan. Oma kymppitonnin kuukausipalkka on joka sentilleen ansaittu hiellä ja sydänverellä, mutta duunarin 2500 € uhkaa syöstä maan kurimukseen ja ajaa kaikki työpaikat Vinkuintiaan.

Jos vähän interpoloidaan pidemmälle, niin mitenhän nämä edelleen kaventuvat tuloerot tekisivät pitkässä juoksussa ihmisten motivaatiolle ja maan kilpailukyvylle? Miksi maleksia pitkään kouluissa ja stressata päivät pitkät tulosvastuita, tai että menikö pyöristykset sittenkään nappiin ja kantaako se silta, kun vaihtoehtona on siivota vessoja renolla tahdilla ja myssytellä pitkillä lounailla, ostovoiman pysyessä about samana kiitos verotuksen kulmakertoimen? Suomen seuraava Nokia on kalliit matalapalkkatyöt?

 

[hundi]

Entä, jos sun tarvii tehdä töitä 70 vuotiaaksi asti(eläkeikä voi olla ton tulevaisuudessa) ja se toinen joka sykki enempi aikaisemmin lopettaa työhommat 55 vuotiaana? Voi sykkiä hetken kovempaa ja tulevaisuudessa pääsee vähemmällä tai sitten grindaa kevyemmin ja pidempään. Toki voi myös raha valua sormien läpi ja ei jää mitään käteen. Korkoa korolle on kova juttu.

Aiemminkin vastasin toiselle käyttäjälle, että ei oo mun haaveissa aikaiset eläköitymiset tai rahojen maksimointi.

 

[allunteri]

Yleinen virhekäsitys. Sveitsissä on "helvetisti kalliimpaa" lähinnä kaupan ruoka (ravintolassa voi syödä jopa jotakuinkin helsingin hinnoilla pl. halvimmat pikaruokalat), asunnot ja yksityisissä palveluissa tietenkin on "Sveitsi-lisää", koska palkat ovat kovat. SER on jopa halvempaa kuin Suomessa ja monia julkisia palveluita subventoidaan niin paljon, että esimerkiksi uimahallit voivat olla reilusti Suomea halvempia. Halvat autot ovat hieman kalliimpia, mutta kalliit autot paljon halvempia Ja tietenkin bensa ja alkoholi on Suomea halvempia.

Ostovoimavertailusta ei kannata puhuakaan, mutta melko epäreilua tietenkin on verrata Suomea yhteen maailman vauraimmista maista.

Omien kokemusten perusteella (6 kk asuin Sveitsissä) ruoka oli tosi kallista, mutta osaltaan siksi, kun hyvin suuri osa esim. lihasta oli sveitsissä tuotettua. Maajussit tienasivat hyvin, niin toki lihakin oli sitten kallista. Bonuksena myös se, että raha pysyi maassa, eikä valunut muualle.

Tosin Sveitsissä on ihan helvetin kallista perustaa perhe. Sairasvakuutukset eivät olleet paikallisille mitenkään erityisen edullisia ja varsinkin hammashoito oli työkaverien puheiden perusteella todella kallista. Lastenhoito oli myös ihan tolkuttoman kallista ja monessa perheessä äiti sitten olikin kotiäitinä, kun se tuli halvemmaksi kuin lastenhoidosta maksaminen. Lisäksi myös asunnot ovat todella kalliita ja hyvin suuri osa asuikin vuokralla. Mut joo, kaikkien "ylimääräisten" kulujenkin jälkeen Sveitsiläisen taskuun jää merkittävästi enemmän rahaa ja kyllähän se myös näkyi katukuvassa.

 

[Rapilysin]

Miksi maleksia pitkään kouluissa ja stressata päivät pitkät tulosvastuita, tai että menikö pyöristykset sittenkään nappiin ja kantaako se silta, kun vaihtoehtona on siivota vessoja renolla tahdilla ja myssytellä pitkillä lounailla, ostovoiman pysyessä about samana kiitos verotuksen kulmakertoimen?

Tämähän on vähän yksilöstä kiinni. Toisen stressinsietokyky onkin hyvä, työt sujuu hyvin ja on varsin lupsakkaa miettiä ottaako toimiston kahviautomaatista lattea vai espressoa vrt. painaa perse ruvella rätin kanssa pitkin ostarin paskahuuseja ja kerätä hepatiittisiä neuloja minuuttiaikataulutuksella.

Harvoin olen silti kenenkään kuullut olevan kateellinen julkisten saniteettitilojen siistijää kohtaan.

 

[pulatunnus]

Insinöörien ostamat kodinhoitopalvelut eivät vastoin yleistä käsitystä elätä kovinkaan isoa osaa meidän työikäisistä.

Sori huono ulosanti, esimerkeille yritin avata ajatus, siinä epäonnistuin. Toki kotisiivous ei ole iso prosentti kaikesta työstä.

Yritin sanoa että jos työ hinnoitellaan pitkäksi, niin sille ei ole kysyntää.

Insinööri tekee ne hommat itse, ei vain sitä siivousta, vaan paljon muutakin.
Työantaja tekee saman, jos koulutettu tekee saman homman samalla kustannuksella, niin ei kannata palkata kouluttamatonta. Insinööri tekee itse matkalaskut, keittää kahvit, varaa matkat jne. toki se on tehtotonta/kallista, joten sitä tehostetaan robotiikalla ja osassa tehtäviä sen kolmentonnit (sivukuilla viiden) kilpailijoita ovat mailmanlaajuinen työvoima).

Julkisella puolella toki määrätty että tässä palvelussa on oltava niin ja niin monta käsiparia, jos vielä palvelu joka lailla määrätty pakolliseksi, julkisesti rahoitetuksi, niin kyllä, töitä ja kysyntää pisaa niin pitkään kuin se taikaseinä toimii. Koska verotit ne menot, niin vapailla markkinoilla verokiila kasvaa ja sen insinöörin kannattaa tehdä entistä enemmän itse....

Saattaisi olla, että ne hinnatkaan ei niin paljon nousisi, koska meille jäisi vielä tulonsiirtojen varassa elävää väkeä, joita on kuitenkin aika paljon. Lisäksi se aiemmin mainittu argumentti, että henkilöstökulujen osuus tuotteiden hinnasta ei ole yleensä 100%. Nyt ei ole puhe kuitenkaan tessien triplaamisesta tms., vaan ehkä n. 20 % korotuksesta matalapalkka-aloille.

Vapailla markkinoilla toki kilpailu toimii, toiminta tehostuu. Jos työn hinta nousee, niin työnosuutta voidaan vähentää, osaa voidaan teettää siellä missä edullisempaa.
Osassa toki hinnat nousee, mutta se ohjaa kulutusta muihin tuotteisiin ja palveluihin.

Mainitut julkset palevelut, välttämättömät palvelut, niin palvelumaksuja voidaan nostaa ja kun ei kilpailua niin kysyntä jatkaa, ja tai velkaa/veroja lisäten.


Minipalkkalaisten työlisyyttä voidaan tukea palkka tuella, jolloin työantajan kannattaa teettää työtä, ja insinöörin kannattaa käyttää palveluita, jotka tosin maksaa osittain verojenkautta, sekin taiten hietotava, eikä ongelmaton vs ei minimipalkkaa ja tulonsiirrot suoraan pinipalkkaiselle.

 

[Armatt]

Uuden omistajan HR ole kuullutkaan palvelusvuosilisistä saati, että joku haluaisi pitää niitä vapaina. Ei siinä, ei siellä pidetty lakisääteisiä lounastaukojakaan.

Tiedä sitten onko tuolla henkilöllä muuta pätevyyttä kuin kuulua omistajan sukuun.

 

[Mikkos]

Uuden omistajan HR ole kuullutkaan palvelusvuosilisistä saati, että joku haluaisi pitää niitä vapaina. Ei siinä, ei siellä pidetty lakisääteisiä lounastaukojakaan.

Tiedä sitten onko tuolla henkilöllä muuta pätevyyttä kuin kuulua omistajan sukuun.

Meilläkään ei sellaisia tunnettu. Sitten kun joku uskalsi ottaa puheeksi niin osa sai takautuvasti palvelusvuosilisiä melkein 20v ajalta..

 

[Armatt]

Meilläkään ei sellaisia tunnettu. Sitten kun joku uskalsi ottaa puheeksi niin osa sai takautuvasti palvelusvuosilisiä melkein 20v ajalta..

Luulisi 150 henkilön firmassa jonkun lukevan tessiä, saati sitten 400 henkilön yrityksessä joka tästä muodostui.

 

[ZarekX]

Sitä varten on hyvä luottamusmies olemassa että näistä asioiden perässä ei tarvitse kysyä.

 

[Sneikku]

ja minkälainen hajonta insinööreillä on palkan suhteen alasta riippuen? itse miettinyt LVI insinööriksi kouluttautumista, mutta jo nyt perus tuntipalkalla putkihommissa palkka yli 4100€/kk (verottomien ruokarahojen kanssa). jos palkka tippuu niin ei kai kannata kouluttautua ainakaan ansion takia. Eri asia sitten että voisi päästä kevyempiin sisähommiin. En usko että tätä hommaa pystyy vielä 25 vuotta tekemään terveenä...

LVI-insinöörinä riippuu paljolti missä työskentelet. Suurinosa taitaa työskennellä insinööritoimistoissa suunnittelija, niin palkka on luokkaa 3000-3500€. Työmaalla työnjohdossa tienataan sitten taas erilailla.

 

[paasi]

Päivitystä

2020 ~66k (ylitöitä ja päivystystä vähemmän kuin edellisinä vuosina. Pieni palkankorotus.)
2021 ~75k (työpaikka vaihtui, ei ylitöitä)

2022 - ~87k€ palkka korjaantui vuoden aikana kivasti joka näkynee ensi vuoden tuloissa. Maltillisesti ylitöitä ~100h koko vuonna.

 

[MJay]

LVI-insinöörinä riippuu paljolti missä työskentelet. Suurinosa taitaa työskennellä insinööritoimistoissa suunnittelija, niin palkka on luokkaa 3000-3500€. Työmaalla työnjohdossa tienataan sitten taas erilailla.

Ei kovin montaa vuotta (noin 5) kokemusta tarvitse ja olla kuin kykenevä itsenäiseen työskentelyyn, niin kyllä ainakin oman kokemuksen mukaan isoissakin toimistoissa mennään ihan suunnittelijan tittelilläkin jo vähintään tuohon 3,5 ke pääkaupunkiseudulla. Sitten kun alkaa kokemusta olla vielä muutama vuosi enemmän ja riittää natsat toimia myös rakennusvalvontaan päin vastuullisena ja enemmän myös vastata projekteista ehkä muutenkin niin mennään kyllä helposti yli 4ke. Pienemmissä firmoissa tuohon vielä sitten lisää ja saatavilla ainakin se noin 4,5 ke, jos itsensä osaa kilpailuttaa.

Ja tämä siis ihan puhtaasti sen pohjalta mitä itse olen juurikin LVI-suunnittelijana töitä tehnyt. Tutkinto toki AMK+DI, mutta tuskin tuolla juuri lisäarvoa on enää kun kokemusta on kertynyt jonkin verran. Itselläni takana työuraa 8 vuotta AMKista valmistumisesta, ensimmäisinä vuosina kävin tuon maisterivaiheen työn ohella.

Ei toki poista sitä faktaa, että urakoinnissa silti todennäköisesti helpommin pääsee isompiin rahoihin käsiksi.

 

[jetblack]

Ei kovin montaa vuotta (noin 5) kokemusta tarvitse ja olla kuin kykenevä itsenäiseen työskentelyyn, niin kyllä ainakin oman kokemuksen mukaan isoissakin toimistoissa mennään ihan suunnittelijan tittelilläkin jo vähintään tuohon 3,5 ke pääkaupunkiseudulla. Sitten kun alkaa kokemusta olla vielä muutama vuosi enemmän ja riittää natsat toimia myös rakennusvalvontaan päin vastuullisena ja enemmän myös vastata projekteista ehkä muutenkin niin mennään kyllä helposti yli 4ke. Pienemmissä firmoissa tuohon vielä sitten lisää ja saatavilla ainakin se noin 4,5 ke, jos itsensä osaa kilpailuttaa.

Ja tämä siis ihan puhtaasti sen pohjalta mitä itse olen juurikin LVI-suunnittelijana töitä tehnyt. Tutkinto toki AMK+DI, mutta tuskin tuolla juuri lisäarvoa on enää kun kokemusta on kertynyt jonkin verran. Itselläni takana työuraa 8 vuotta AMKista valmistumisesta, ensimmäisinä vuosina kävin tuon maisterivaiheen työn ohella.

Ei toki poista sitä faktaa, että urakoinnissa silti todennäköisesti helpommin pääsee isompiin rahoihin käsiksi.

Itse en ole urakkahommissa, mutta luulisi että 10v oikea työkokemus monipuolisesti kentällä olisi avuksi suunnittelu / valvontahommissa kun tietää miten ne hommat oikeasti voi ja pitää tehdä. Moni suoraan koulun penkiltä valmistunut insinööri ei välttämättä tiedä mitään miten hommat on edes mahdollista tehdä. Nytkin yhdellä työmaalla yläkerran kylppärin lattialämmitykset vedetään alakautta, ilman ilmauksia tai piiskoja.

 

[GJ]

Ei kovin montaa vuotta (noin 5) kokemusta tarvitse ja olla kuin kykenevä itsenäiseen työskentelyyn, niin kyllä ainakin oman kokemuksen mukaan isoissakin toimistoissa mennään ihan suunnittelijan tittelilläkin jo vähintään tuohon 3,5 ke pääkaupunkiseudulla. Sitten kun alkaa kokemusta olla vielä muutama vuosi enemmän ja riittää natsat toimia myös rakennusvalvontaan päin vastuullisena ja enemmän myös vastata projekteista ehkä muutenkin niin mennään kyllä helposti yli 4ke. Pienemmissä firmoissa tuohon vielä sitten lisää ja saatavilla ainakin se noin 4,5 ke, jos itsensä osaa kilpailuttaa.

Ja tämä siis ihan puhtaasti sen pohjalta mitä itse olen juurikin LVI-suunnittelijana töitä tehnyt. Tutkinto toki AMK+DI, mutta tuskin tuolla juuri lisäarvoa on enää kun kokemusta on kertynyt jonkin verran. Itselläni takana työuraa 8 vuotta AMKista valmistumisesta, ensimmäisinä vuosina kävin tuon maisterivaiheen työn ohella.

Ei toki poista sitä faktaa, että urakoinnissa silti todennäköisesti helpommin pääsee isompiin rahoihin käsiksi.

En tiedä ketään jotka "muutamassa vuodessa" koulunpenkiltä voisivat toimiva mitenkään tehokkaasti vastaavana kohteissa. Eikä siinä edes lainmukaiset vaatimukset kokemuksesta täyty. Mutta tuosta olen samaa mieltä, jos ei ole vastaava, palkka alle 4 tonnia, jos on, yli. Fiksu kaveri ja vastaava niin palkka alkaa vitosella.

 

[Poppamies]

Tottakai tukiaiset nousisivat tällaisen tempun myötä, esimerkiksi asumistuki pompsastaa riprap. Ite veikkaan, että Sannan perimmäinen ajatus on kaventaa palkkaeroja entisestään, niinkun eivät olisi jo maailman kapeimpia jo. Oikeasti yhteiskunta toimisi paremmin kun antaisi palkkaerojen kasvaa nykyisestä, vähintäänkin netto-osuuden. Nykyinen ei ruoki millään tavalla tekemään enemmän.

Kyllä se ainakin mua motivoi ja tiedän yhden toisenkin.
Toi nyt on perus valitusta (ja ahneutta) kun pitää yli 4k palkasta maksaa kunnolla veroja. Yhyy tosiaan.

GIN luku on hyvä mittari ja melkein poikkeuksetta mitä isommat tuloerot, sitä isommat yhteiskunnan ongelmat.

 

[KapteeniTunkki]

ja minkälainen hajonta insinööreillä on palkan suhteen alasta riippuen? itse miettinyt LVI insinööriksi kouluttautumista, mutta jo nyt perus tuntipalkalla putkihommissa palkka yli 4100€/kk (verottomien ruokarahojen kanssa). jos palkka tippuu niin ei kai kannata kouluttautua ainakaan ansion takia. Eri asia sitten että voisi päästä kevyempiin sisähommiin. En usko että tätä hommaa pystyy vielä 25 vuotta tekemään terveenä...

Itse olen DI ja IT alalla kohtuullisen hyvin palkattu (palkka ylimmässä desiilissä) johtava konsultti.

MUTTA

siitä huolimatta isälläni (putkimies) oli eläköitymiseensä asti minua kovempi bruttopalkka ilman mitään lisiä. Tosin ainut tapa sillä alalla tällaisen palkan saavuttamiseen on oman firman pyörittäminen.

 

[Honzo]

Itse olen DI ja IT alalla kohtuullisen hyvin palkattu (palkka ylimmässä desiilissä) johtava konsultti.

MUTTA

siitä huolimatta isälläni (putkimies) oli eläköitymiseensä asti minua kovempi bruttopalkka ilman mitään lisiä. Tosin ainut tapa sillä alalla tällaisen palkan saavuttamiseen on oman firman pyörittäminen.

No eihän se mikään vertailukelpoinen palkka ole. Tuskin sen firmaan muut putkarit samaa tienasi..

 

[Paapaa]

Mä en myös oikein ymmärrä, miksi verrata palkkaa ja yrittäjän (?) tuloja. Konsultti voi myös perustaa firman ja laskuttaa työnsä. Ja palkata muita devaajia. Putkimiehen palkka luultavasti on keskimäärin paljon alhaisempi kuin "johtavan konsultin" palkka IT-alalla.

 

[Sikatiiker]

Menee käynnissä olevasta aiheesta vähän ohi, mutta omaa palkkakehitystä pohdiskelin tässä aika random otannalla 2015-2022 (sitä ennen tehty opiskelijana 8% verotuksella yms laskentaa vääristävää).

Olin varastolla töissä 2015 ja nettosin 82% silloisesta bruttopalkastani.

Nyt olen asiantuntijan roolissa ja nettoan 65% nykyisestä bruttopalkastani. Bruttopalkkani on kehittynyt tässä ajassa 2.2-kertaiseksi ja nettopalkkani 1.8-kertaiseksi. Nykyään teen enemmän töitä aivoillani, teen päätöksiä, kannan vastuuta lopputuloksesta sekä yrityksen maineesta omalta pienehköltä osaltani ja tuotan työnantajalleni moninkertaisesti enemmän rahaa kuin siinä 2015 tilanteessa. Toisin sanoen stressaan nyt pirusti kun silloin en stressannut.

Tästähän saisi aikamoisen kuvaajan otsikolla progressiivinen verotus. Tästä syystä yritystoimintaa viritelty sivutoimena viimeinen vuosi.

 

[Smugu]

Hieman ylempään viestiin liittyen, niin itse stressasin muutama vuosi takaperin duunarihommissa paljon enemmän kuin nykyään toimistohommissa. Periaatteessa nykyään pitäisi olla enemmän stressiä mutta jotenkin ei vaan riitä energia stressaamaan. Duunarina oli jatkuva stressi kun ei kiinnostanut itse työ, työajat, aamuherätykset, työvaatteet, työkaverit jne.

 

[Kvarkki]

Menee käynnissä olevasta aiheesta vähän ohi, mutta omaa palkkakehitystä pohdiskelin tässä aika random otannalla 2015-2022 (sitä ennen tehty opiskelijana 8% verotuksella yms laskentaa vääristävää).

Olin varastolla töissä 2015 ja nettosin 82% silloisesta bruttopalkastani.

Nyt olen asiantuntijan roolissa ja nettoan 65% nykyisestä bruttopalkastani. Bruttopalkkani on kehittynyt tässä ajassa 2.2-kertaiseksi ja nettopalkkani 1.8-kertaiseksi. Nykyään teen enemmän töitä aivoillani, teen päätöksiä, kannan vastuuta lopputuloksesta sekä yrityksen maineesta omalta pienehköltä osaltani ja tuotan työnantajalleni moninkertaisesti enemmän rahaa kuin siinä 2015 tilanteessa. Toisin sanoen stressaan nyt pirusti kun silloin en stressannut.

Tästähän saisi aikamoisen kuvaajan otsikolla progressiivinen verotus. Tästä syystä yritystoimintaa viritelty sivutoimena viimeinen vuosi.

Tuohon kun vielä yhdistät palkan kasvun myötä pienenevät asumistuet, kasvava hinta lasten päivähoidolle.... Rankaistaan aika surutta etenemisestä urapolulla. Isommilla tuloilla tuet tietty tippuu pois ja päivähoito menee nopeasti maksimiin, mutta progressiota kasvaa palkassa. Mukavaahan se on, kun jostain tonnin palkankorotuksesta jää pahimmassa tapauksessa vain 400 omaan käteen, paremmassakin tapauksessa verokarhu ryöstää puolet.

Mut hei, onneksi tästä oikeudenmukaisesta kohtelusta vastapainoksi saa kuunnella vasemmiston huutelua, että "rikkailla" on varaa maksaa veroja (vielä) enemmän.

 

[draco76]

Tuohon kun vielä yhdistät palkan kasvun myötä pienenevät asumistuet, kasvava hinta lasten päivähoidolle.... Rankaistaan aika surutta etenemisestä urapolulla. Isommilla tuloilla tuet tietty tippuu pois ja päivähoito menee nopeasti maksimiin, mutta progressiota kasvaa palkassa. Mukavaahan se on, kun jostain tonnin palkankorotuksesta jää pahimmassa tapauksessa vain 400 omaan käteen, paremmassakin tapauksessa verokarhu ryöstää puolet.

Mut hei, onneksi tästä oikeudenmukaisesta kohtelusta vastapainoksi saa kuunnella vasemmiston huutelua, että "rikkailla" on varaa maksaa veroja (vielä) enemmän.

Keskiluokka on se joka kärsii eniten ja joka maksaa Suomen menot. Työläinen saa sentään vähennyksiä mutta eläkkeestä se vasta otetaankin veroja.

Ei sen puoleen, Suomi on harvinaisen hyvä maa asua jos on lapsia. Kyllä niitä verorahoja käytetään oikein vaikka systeemiä on rapautettu huolella. Lisäksi on hyvä että matalapalkkaistenkin kannattaa tehdä töitä eikä jäädä sossun tuelle. Vastahan elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoi että valtion tulee tukea pienipalkkaisia eikä palkalla tarvitse tulla toimeen. Se vaatii veroja

Toimitusjohtajan vastaisku Marinille: Palkalla ei tarvitse tulla toimeen

Aki Kangasharjun mielestä pienimmät palkat voisivat olla nykyistä pienempiä ja julkisen sektorin tulee tukea pienipalkkaisten toimeentuloa.

www.iltalehti.fi

Kangasharju järkeilee, että on parempi, että valtio maksaa osan ja yritykset osan pienipalkkaisten toimeentulosta sen sijaan, että pienipalkkaiset olisivat työttöminä ja valtio maksaisi kokonaisuudessaan heidän toimeentulonsa.

 

[Kvarkki]

En nyt ihan tiedä siitä keskiluokasta menojen maksajana, riippuu toki miten asia määritellään... 15,7 % maksaa 55 % veroista vaikka osuus kokonaistulosta on 41 %

Maksetut tuloverot

Suomessa kerätyt tuloverot ja niiden maksajat tuloluokittain ja maksajaryhmittäin. Pääomatulovero, ansiotulovero, eläketulon lisävero, tuloverot yhteensä.

www.veronmaksajat.fi

 

[Narghar]

Sitten kun mukaan otetaan kaikki verot(alvit yms) niin toi tasaantuu muistaakseni aika kivasti.

 

[Kvarkki]

Sitten kun mukaan otetaan kaikki verot(alvit yms) niin toi tasaantuu muistaakseni aika kivasti.

Milläs menetelmällä tällainen muka on saatu laskettua? Esim. alveista ei voi olla mitään tarkkaa tietoa kuka maksaa ja paljon.

Henk. koht. en näe progressiossa suurta vääryyttä, jos marginaalivero% pidettäisiin alle 50% koko porukan läpi. Kyllä omasta ("lisä")työstä täytyy aina vähintään puolet saada hyötyä.

 

[draco76]

En nyt ihan tiedä siitä keskiluokasta menojen maksajana, riippuu toki miten asia määritellään... 15,7 % maksaa 55 % veroista vaikka osuus kokonaistulosta on 41 %

Maksetut tuloverot

Suomessa kerätyt tuloverot ja niiden maksajat tuloluokittain ja maksajaryhmittäin. Pääomatulovero, ansiotulovero, eläketulon lisävero, tuloverot yhteensä.

www.veronmaksajat.fi

Täytyy katsoa muutakin mutta huomasin nyt tietoa hakiessani että keskiluokka on silti nettosaaja kun lasketaan koko elinikä. Eli kun eläkkeet tulevat maksuun niin se kääntää tilanteen toisin päin

Keskiluokka maksaa paljon veroja mutta on silti nettosaaja

www.eva.fi

Vuonna 2016 keskiluokka maksoi tuloveroja ja veroluonteisia maksuja yhteensä noin 24 miljardia euroa. Tässä potissa ovat mukana verot ansio- ja pääomatuloista sekä pakolliset työeläke- työttömyys- ja sairasvakuutusmaksut. Keskiluokan osuus näistä veroista oli hieman keskiluokan väestöosuutta suurempi, eli 70 prosenttia.

Tuossa olikin hyvä kuvaaja nettomaksuista

Tässä sitten löytyy mitkä laskettiin mihinkin ryhmiin, korkeatuloiseksi pääsee aika herkkään kun kyse on mediaanista eikä alarajasta. Eli jo 2500 euron kuukausipalkalla vuonna 2016 on ollut nettomaksaja.

 

[Joukahaine]

Toiv sopii tänne. Kokemuksia käyttöauto edusta? Eli saisin ajettavaksi pränikän volvo v60:sen, josta työnantaja maksaa kaiken paitsi bensat (eli vakuutukset, huollot, rengasvaihdot, pesut). Kilometrit korvataan käyttöautoedun verottajan ohjeen mukaisesti eli
-Paljonko tuo kilsakorvaus on? Löysin 10 senttiä/km, 11 snt /km.. 18snt/km. Ehken osaa katsoa

Tiedän, että käyttöauto etu ei ole yhtä hyvä kuin vapaa autoetu, mutta onko se kannattava jos esim 20 000km/vuosi työssä ajoja.

 

[Kvarkki]

Tulosiirtojen erotuskäppyrä on mielenkiintoinen, miinuksista tulee -12 ja plussista 17. Velalla ja eläkerahastoista loput (sivulta löytyvän pdf:n mukaan). Aika hyvin kaikissa käppyräissä peitellään sitä faktaa, että pieni porukka maksaa ihan helvetisti veroja. "Korkeatuloisen" alarajakin on aikalailla matala (tuossa mun viestin luvuissa 15,7% osuuteen pääsy tarkoittaa karkeasti noin 4000 €/kk. Kaipais käppyrät vielä "huipputuloiset" (heh) ryhmää.

Tässä hyvä esimerkki, kun sopivasti ryhmitellään/keskiarvoistetaan, niin saadaan näyttämään käppyrät kivoilta ja reiluilta. Todellisuudessa tuo 36% tulee vastaan jo 63-64 k€ vuosituloilla eli vähän päälle 5 k€/kk.

e: Tämä siis kommenttina dracon viestiin.

 

[Nomersu]

Toiv sopii tänne. Kokemuksia käyttöauto edusta? Eli saisin ajettavaksi pränikän volvo v60:sen, josta työnantaja maksaa kaiken paitsi bensat (eli vakuutukset, huollot, rengasvaihdot, pesut). Kilometrit korvataan käyttöautoedun verottajan ohjeen mukaisesti eli
-Paljonko tuo kilsakorvaus on? Löysin 10 senttiä/km, 11 snt /km.. 18snt/km. Ehken osaa katsoa

Tiedän, että käyttöauto etu ei ole yhtä hyvä kuin vapaa autoetu, mutta onko se kannattava jos esim 20 000km/vuosi työssä ajoja.

Verohallinnon sivulta näkyy että olisi 10 (korjattu) senttiä per kilsa duuniajosta. Ei siis korvaa matkoja kotoota duuniin ja takaisin, mutta jos ajat autolla duuniajoja niin niistä saat kilsat. Linkki alla josta voit katsoa ohjeita. Pykälä 9:

"Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:
auto 46 senttiä."

Korjaus:
" Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat käyttövoimakulut, hänelle korvattavien käyttövoimakulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä."

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2022

www.vero.fi

Kannattavuushan pitää itse miettiä. Sinä saat ajetuista kilsoista about 1000 euroa takaisin. Maksaako tuolla autolla kilometri sinulle 0,10 senttiä vai vähemmän? Kaikki mitä jää yli on "voittoa" työajoista. Mutta toki saat maksaa verotusarvon verran kuukaudessa siitä että saat ajaa uudella autolla. Sekin vielä, että tuleeko etuus palkan päälle vai vähennetäänkö se palkasta.

 

[Honzo]

Verohallinnon sivulta näkyy että olisi 46 senttiä per kilsa duuniajosta. Ei siis korvaa matkoja kotoota duuniin ja takaisin, mutta jos ajat autolla duuniajoja niin niistä saat kilsat. Linkki alla josta voit katsoa ohjeita. Pykälä 9:

"Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:
auto 46 senttiä."

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2022

www.vero.fi

Kannattavuushan pitää itse miettiä. Sinä saat ajetuista kilsoista about 10.000 euroa takaisin. Maksaako tuolla autolla kilometri sinulle 0,46 senttiä vai vähemmän? Kaikki mitä jää yli on "voittoa" työajoista. Mutta toki saat maksaa verotusarvon verran kuukaudessa siitä että saat ajaa uudella autolla.

Ei vaan:

Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat käyttövoimakulut, hänelle korvattavien käyttövoimakulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä.

 

[Honzo]

Ja oman auton km-koravus on 2023 53 senttiä/km. Varmaan toi työsuhdeauton kohdalla sitten nousee jonnekin 11-12 senttiin.

Kilometrikorvaus ja päiväraha

Miten työnantaja korvaa kilometrikorvaukset ja päivärahan?

www.vero.fi

Vuonna 2023 kilometrikorvauksen perussumma on 0,53 euroa/km (0,46 euroa/km vuonna 2022). Kilometrikorvaukseen vaikuttaa muun muassa se, onko kyseessä oma auto vai työsuhdeauto ja onko kyydissä muita matkustajia.

 

[Honzo]

Toiv sopii tänne. Kokemuksia käyttöauto edusta? Eli saisin ajettavaksi pränikän volvo v60:sen, josta työnantaja maksaa kaiken paitsi bensat (eli vakuutukset, huollot, rengasvaihdot, pesut). Kilometrit korvataan käyttöautoedun verottajan ohjeen mukaisesti eli
-Paljonko tuo kilsakorvaus on? Löysin 10 senttiä/km, 11 snt /km.. 18snt/km. Ehken osaa katsoa

Tiedän, että käyttöauto etu ei ole yhtä hyvä kuin vapaa autoetu, mutta onko se kannattava jos esim 20 000km/vuosi työssä ajoja.

Käyttöetu voi olla myös kannattavampi kuin täysetu. Riippuu omista kilsoista ja firman politiikasta. Mulla esim takavuosina ollut just käyttöetuautoja. Silloin erotus oli 170e/kk nettopalkassa. Ja takavuosien dieselin hinniopilla ja pienikulutuksisella autolla ois saanut ajaa aika paljon ton 170e kattamiseen, eli oli mulle kannattavamapaa ajaa käyttöedulla Yhdessä firmassa kuului myös pesut käyttöetuun, yleensä kai ei, eli senkin kustannuksen voi ynnäillä. Itse pesen aina kotona autot, eli rahaa nyt ei niin kauheasti tohon pala.

 

[Joukahaine]

Verohallinnon sivulta näkyy että olisi 46 senttiä per kilsa duuniajosta. Ei siis korvaa matkoja kotoota duuniin ja takaisin, mutta jos ajat autolla duuniajoja niin niistä saat kilsat. Linkki alla josta voit katsoa ohjeita.

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2022

www.vero.fi

Kannattavuushan pitää itse miettiä. Sinä saat ajetuista kilsoista about 10.000 euroa takaisin. Maksaako tuolla autolla kilometri sinulle 0,46 senttiä vai vähemmän? Kaikki mitä jää yli on "voittoa" työajoista. Mutta toki saat maksaa verotusarvon verran kuukaudessa siitä että saat ajaa uudella autolla.

Käyttöautoedussa et saa 0,46km ymmärtääkseni? Eikös tuo ole vähemmän.

 

[Walla]

Toiv sopii tänne. Kokemuksia käyttöauto edusta? Eli saisin ajettavaksi pränikän volvo v60:sen, josta työnantaja maksaa kaiken paitsi bensat (eli vakuutukset, huollot, rengasvaihdot, pesut). Kilometrit korvataan käyttöautoedun verottajan ohjeen mukaisesti eli
-Paljonko tuo kilsakorvaus on? Löysin 10 senttiä/km, 11 snt /km.. 18snt/km. Ehken osaa katsoa

Tiedän, että käyttöauto etu ei ole yhtä hyvä kuin vapaa autoetu, mutta onko se kannattava jos esim 20 000km/vuosi työssä ajoja.

Oletan että tuo tulisi palkan päälle, eikä verotusarvoa vähennetä palkasta (jos vähennetään, unohda koko auto saman tien).

Jos ajat 20 000 km/vuosi työajoja ja ajat omalla saat siitä ensi vuonna 20 000 * 0,53€ = 10 600 € kilometrikorvauksia. Jos sinulla käyttöetuauto saat 0,14€ * 20 000€ = 2800 € käyttövoimakuluja. Eli tuosta tulee 650€/kk.
Käyttöedun verotusarvo lienee välillä 600-900€ riippuen auton tarkemmista spekseistä ja varusteista. Jos marginaalivero ja sivukulut on luokkaa ~50% niin tuosta menee sitten 300-450€ veroja. Eli auto maksaa sivulle n. 950-1100€/kk.

Kannattaako?

Jos etsit vain halvinta tapaa autoilla, ei varmasti kannata.

Jos taas haluat joka tapauksessa juuri tuollaisen Volvon, eli ostat tai liisaat sen omalla rahalla jos et työsuhdeautoa ota, niin kysymys on vaikeampi ja voi kannattaakin, jälleen auton spekseistä, varusteista, pesutiheydestä, omien kilometrien määrästä jne. riippuen, sitten vaan pyytämään tarjousta liikkeeltä ja vertailemaan, vakuutukset ja verot on helppo selvitää ja voi liikkeeltä kysellä huoltohinnoistakin. Valtava se ero kuukausihinnassa ei ole suuntaan tai toiseen.

Jos mahdollista (työnantajan ja oman käyhtön puolesta) niin täyssähkö voi olla työsuhdepelinä järkevämpi, halvemman autoedun takia. Ja lataus töissähän on verovapaata etua jos se onnistuu, myös käyttöedulle. Toki V60:n sisälläkin pluggarista saa pienen alennuksen vs. saman hintainen bensa tai diesel, ja lataus on verovapaata siinäkin töissä.

 

[Joukahaine]

Oletan että tuo tulisi palkan päälle, eikä verotusarvoa vähennetä palkasta (jos vähennetään, unohda koko auto saman tien).

Jos ajat 20 000 km/vuosi työajoja ja ajat omalla saat siitä ensi vuonna 20 000 * 0,53€ = 10 600 € kilometrikorvauksia. Jos sinulla käyttöetuauto saat 0,14€ * 20 000€ = 2800 € käyttövoimakuluja. Eli tuosta tulee 650€/kk.
Käyttöedun verotusarvo lienee välillä 600-900€ riippuen auton tarkemmista spekseistä ja varusteista. Jos marginaalivero ja sivukulut on luokkaa ~50% niin tuosta menee sitten 300-450€ veroja. Eli auto maksaa sivulle n. 950-1100€/kk.

Kannattaako?

Jos etsit vain halvinta tapaa autoilla, ei varmasti kannata.

Jos taas haluat joka tapauksessa juuri tuollaisen Volvon, eli ostat tai liisaat sen omalla rahalla jos et työsuhdeautoa ota, niin kysymys on vaikeampi ja voi kannattaakin, jälleen auton spekseistä, varusteista, pesutiheydestä, omien kilometrien määrästä jne. riippuen, sitten vaan pyytämään tarjousta liikkeeltä ja vertailemaan, vakuutukset ja verot on helppo selvitää ja voi liikkeeltä kysellä huoltohinnoistakin. Valtava se ero kuukausihinnassa ei ole suuntaan tai toiseen.

Jos mahdollista (työnantajan ja oman käyhtön puolesta) niin täyssähkö voi olla työsuhdepelinä järkevämpi, halvemman autoedun takia. Ja lataus töissähän on verovapaata etua jos se onnistuu, myös käyttöedulle. Toki V60:n sisälläkin pluggarista saa pienen alennuksen vs. saman hintainen bensa tai diesel, ja lataus on verovapaata siinäkin töissä.

Kiitos. Mostä löysit tuon 0,14e/km? Sanottiin siis että palkka on xxxx + autoetu. Varmistanpa tuon vielä. Auto tulee jokatapauksessa. Pohdin vaan viekö se itseltä rahoja vai kattaako nuo kilsat tosiaan kaikki bensat.

 

[henee]

Kiitos. Mostä löysit tuon 0,14e/km? Sanottiin siis että palkka on xxxx + autoetu. Varmistanpa tuon vielä. Auto tulee jokatapauksessa. Pohdin vaan viekö se itseltä rahoja vai kattaako nuo kilsat tosiaan kaikki bensat.

Verottajan syventävät vero-ohjeet. Tuolla lukee:
"Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat käyttövoimakulut, hänelle korvattavien käyttövoimakulujen enimmäismäärä on 14 senttiä kilometriltä."

Kannattavuutta kannattaa lähteä laskemaan siitä, että sinulle korvataan 14€/100km. Jos bensa maksaa 2€ niin se riittää 7l/100km kulutukseen. Ja jos bensan hinta kallistuu niin vastaavasti auton kulutuksen pitää seurata samassa tahdissa että 14c riittää kattamaan polttoainekulut. esim 2,5€/l hinnalla kulutus saa olla enää 5,6l/100km.

Käyttöedun verotusarvossa joka tulee palkan päälle käytännön kustannus pitää taas laskea veroprosenttilaskurilla, tähän ei ole mitään yleispätevää kaavaa.
Jos peruspalkka on 4000€ ja auton verotusarvo on 700€ nii verottajan näkemys kk-tuloistasi on 4700€, eli sen mukaan maksat veroja. Tuosta käteenjäävästä summasta vähennettään auton verotusarvo, niin kannattaa hyvin tarkkaan laskea kannattaako se. Toki jos arvostaa että saa ajella pränikällä autolla ilman huolia mistään ylläpitoon liittyvistä kuluista niin sittenhän se on hyvä diili.

Mutta tee laskelmat ennenkuin kirjoitat nimeäsi mihinkään sitovaan, ettei vain rupea kaduttamaan. Toki jos täydet km-korvaukset ei sovi firman autopolitiikkaan niin sitten kannattaa laskea mikä verotusarvo omalle kukkarolle sopii.