Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Itselläni on tuttavapiirissä useita hoitoalan henkilöitä, on sairaanhoitajia ja röntgenhoitajia yms, amk koulutusta hoitoalalta kuitenkin.
Suoraan heidän palkkojaan en tiedä, mutta varmasti ovat aikalailla tuota mitä täällä on taulukoista vedetty.
Ainakin minun tuttaviani ei niinkään ärsytä se oman palkan pienuus, vaan se, että sama palkka maksetaan kaikille röntgenhoitajille ihan sama mitä he tekevät.
Eli jos hoitoalan palkkoja pitäisi rukata, niin he ainakin haluaisivat että palkat määräytyisivät henkilön osaamisen / tekemisen suhteen, eikä katottaisi taulukosta. Tämä toki toimii jo nykyisin paljon paremmin esimerkiksi nyt sitten insinöörialoilla, joissa ne palkat on todellakin parempia kuin hoitoalalla (mutta insinöörialan sisällä voi myös tienata paljon huonommin kuin hoitoalalla..)

Suurinta vitutusta tuntuu töissä aiheuttavan tuo, että henkilöt jotka eivät tee yhtikäs mitään ja lähinnä sen pakollisen minimin ettei esimies katsoisi vinoon, mutta itse sitten puurtaa niska limassa kun jonkun ne työt on kuitenkin tehtävä. Sentilleen sama palkka silti kilahtaa tilille. Eli tuo iänikuinen samasta työstä sama palkka - en ainakaan itse pidä siitä ja haluaisin mieluusti nähdä sen kuolevan pois pikkuhiljaa.
 
Itse kans moista teen. Keskimäärin ihan jees mutta joskus vähän meinaa päivän pituus käydä päälle. Ja siinä kannattaa se muistaa että työpäivinä ei ole aikaa tehdä muuta kuin nukkua ja syödä kun lasket työmatkat tuohon mukaan
Itsellä noi 12h vuorot eivät sinänsä käy mitenkään raskaiksi, sillä yleensä ne neljä viimeistä tuntia tuntuu menevän todella nopeasti. Tosiaan eipä tuota aikaa sitten muuten jää vuorojen jälkeen hirveästi kuin nukkumiseen, mutta olen pyrkinyt ajoittamaan kauppareissut, siivouspäivät ynnä muut "pakolliset pahat" tuohon samaan settiin ennen ekaa yövuoroa, jolloin vapaiden alkaessa ei tarvitse murehtia tuollaisia.
 
Vielä tuohon sairaanhoitajan palkkaan. Itselläni taustalla yli 10v kokemus mielenterveystyöstä ja nyt reilu 2v psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kaupungilla. Palkka on 2500e/kk ja sama vaikka miten pitkään jatkaisin samaa työtä tai mitä tekisin, niin se ei tuosta nouse, päivätyötä kun on. Vastuu myös valtava, kun mietittävä esim. lasten ja nuorten itsemurha-asioita tai nyt pinnalla olevien kulttuurinrikastajien tekosia. Samalla työtä tehdään vanhoissa homerakennuksissa ja juostaan asioiden vuoksi työterveydessä.

Toki voisi pistää pakat sekaisin ja hakeutua suljetuille osastoille 3-vuororalleihin, että pääsisi sinne 3000e/kk kerhoon (mitä joka puolella kuulutetaan mukamas perusapalkaksi sh:lle), mutta siinä joutuisi kovasti järjestelmään uusiksi hoitokuvioita ja perheelle käytettäviä aikoja.

Tästä syystä olenkin työn ohessa kouluttautumassa IT-alalle. Hoitoalalla ei ole tulevaisuutta, jos rahalla ja työntekijän arvostuksella on vaakakupissa pätkääkään painoarvoa.
 
Vielä tuohon sairaanhoitajan palkkaan. Itselläni taustalla yli 10v kokemus mielenterveystyöstä ja nyt reilu 2v psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kaupungilla. Palkka on 2500e/kk ja sama vaikka miten pitkään jatkaisin samaa työtä tai mitä tekisin, niin se ei tuosta nouse, päivätyötä kun on. Vastuu myös valtava, kun mietittävä esim. lasten ja nuorten itsemurha-asioita tai nyt pinnalla olevien kulttuurinrikastajien tekosia. Samalla työtä tehdään vanhoissa homerakennuksissa ja juostaan asioiden vuoksi työterveydessä.

Toki voisi pistää pakat sekaisin ja hakeutua suljetuille osastoille 3-vuororalleihin, että pääsisi sinne 3000e/kk kerhoon (mitä joka puolella kuulutetaan mukamas perusapalkaksi sh:lle), mutta siinä joutuisi kovasti järjestelmään uusiksi hoitokuvioita ja perheelle käytettäviä aikoja.

Tästä syystä olenkin työn ohessa kouluttautumassa IT-alalle. Hoitoalalla ei ole tulevaisuutta, jos rahalla ja työntekijän arvostuksella on vaakakupissa pätkääkään painoarvoa.
Onnea valitsemallesi tielle. Tekniikassa on pääsääntöisesti loistava työilmapiiri, ja hoitoalaa vastaavasta hierarkiasta/byrokratiasta ei tarvi organisaatioista yhtä vahvasti kärsiä.

Mitä palkkaan tulee niin tulet koulutusaikana huomaamaan, että porukasta tippuu ensin 1/4 pois kesken opiskelujen, ja sen jälkeen jäljelle jäävistä 1/3 hankkiutuu substanssista kauemmas paperitöihin ja 1/3 hallinnollisiin/hallintoa avustaviin paperitöihin tai myyjiksi. Edeltäviin toki myös tekniikanalan koulutus on erinomainen pohja, eikä mene missään nimessä hukkaan vaikkei kovaa IT:tä työkseen tekisi. Jäljelle jäävästä porukasta osaa ei ikinä kukaan ota töihin, ja loppuun jää se porukka joka seuraa iltaisin tekniikan kehitystä vapaa-ajallaan ja keiden puutteesta tuolla lehdissä kirjoitetaan.

Mitä yritän tällä sanoa on se, että IT-alan vaatimustaso länsimaisella ansiotasolla voi tulla shokkina. Ala on lähes täysin globaali, ja sinun on oikeasti oltava 5x tuottavampi kuin sen Intialaisen 700€ jos haluat saada sen 3500€ kuukausipalkan. Harvalla ammattilaisella insinöörialojen ulkopuolella on mahdollisuutta muuttaa länsimaiden ulkopuolelle ja säilyttää sama absoluuttinen ansiotaso.

Palvelualojen palkkoja rajoittaa vientialan palkat, sillä kun hoitajat laittavat persettä penkkiin vaihtoehtoa ei ole - ne terveyspalvelut on pakko saada ja ylärajana on se paljonko on varaa maksaa, ja paljonko on varaa maksaa riippuu yhteiskunnan tuottavuudesta. Se, että tuleeko vastaan julkisen sektorin vai yksityisten ihmisten talouden kestävyys ei ole oleellista.

Kaikki tämä sanottuna, en väitä etteikö palvelualojen työntekijöillä olisi vaikutusta yhteiskunnan tuottavuuteen, itseasiassa uskon että pitkällä aikavälillä vaikutus on merkittävä. Yritän sanoa, että palvelualoilla palkkojen kestävän maksimitason määrittää kyseisen yhteiskunnan tulotaso, kun taas insinöörialoilla palkkojen maksimitason määrittää karkeasti työntekijän luoma arvo koko globaalissa markkinassa.

Insinööri on siis käytännössä aina palkkansa ansainnut koska se koeponnistetaan globaalissa markkinassa, sairaanhoitajan tapauksessa on työvoiman liikkumattomuudesta johtuen kyse aina yhteiskunnallisesta debatista onko suomalaisen sairaanhoitajan panos 3200€ palkalla 10x sen matalamman elintason yhteiskunnan 320€ sairaanhoitajaan verrattuna, ja vaikka ei olisi niin että mikä se tuloeroja kaventavan tasoituksen tulisi olla.
 
Viimeksi muokattu:
IT alalla juurikin alkuun pääsy on haastavinta. Siinä voi auttaa hyvä tuuri, ja mahdollisesti hyvä työharjoittelupaikka opiskelujen lomassa. Ala elää jatkuvasti, eivätkä työpaikat erityisesti kouluta työntekijöitään (eli erityisesti aluksi kehittyminen voi vaatia omaa aikaa). Pisimmälle pääsee tuurin lisäksi sillä, että oikeasti yrittää ymmärtää miten asiat toimii. Ne kolleegat jotka mystisen ongelman ratketessa itsekseen siirtyvät seuraavaan eivät ole päässeet pitkälle, ne jotka haluavat vielä ymmärtää mitä tapahtui ja miksi se korjaantui taas pääsevät - koska siinä sivussa osaaminen ja taidotkin kehittyvät.

Vaimo on hoitoalalla ja kyllä mäkin sitä menoa ihmettelen. Jos työpaikan joululahja on yksi leffalippu niin antais mielummin vaan kortin. :)
 
Vaimo on hoitoalalla ja kyllä mäkin sitä menoa ihmettelen. Jos työpaikan joululahja on yksi leffalippu niin antais mielummin vaan kortin. :)

Olin melkein 10v yliopistomaailmassa. Ei tullut mitään joululahjoja koskaan. Parin vuoden ajan tuli tulospalkkio, kunnes eräs joulukuu ilmoitettiin että "Ensi vuonna ei makseta tulospalkkiota kun taloustilanne on mitä on", ja tälle tuli naureskeltua että hyvin on pomoilla tulevan vuoden suoritustaso tiedossa. Yksityiselle siirtymisen jälkeen tuntui suorastaan ihmeelliseltä että firma esim järjestää kunnon pikkujoulut ohjelman ja tarjoilun kanssa, eikä niin että henkilöstöravintola tuo pikkujouluihin perusruokaa ja käteen annetaan yksi drinkkilippu.
 
Ei tuo joululahjan antaminen kerro alasta tai firman tuloskunnosta mitään. Reilut 20v it-alalla ja enemmän on vuosia kun mitään lahjaa ei ole tullut. Kertaakaan ei ole ollut tappiollinen vuosi tai muuten mitään sen suurempaa ongelmaa.

Onhan se jo tottapuhuen vanhanaikaista tyrkyttää jotain väkinäistä paskaa, esim. viinipulloa tai jotain muuta yhtä turhaa.
 
Eikö nuo lahjat mene aika pikkusummissa jo veronalaiseksi tuloksi, joten kukaan tuskin haluaa maksaa veroja krääsästä mitä ei oikeasti tarvitse.

E: 100 euroa näkyy olevan raja.
 
Menee pahasti OT:ksi tässä, mutta itse en ole isossa firmassa saanut myöskään mitään joululahjaa vuosiin, mutta yhteistyökumppaneilta tulee usein joitakin punkkupulloja. Kyllä nekin otetaan ilolla vastaan, kun saa edes jotain.
 
Ja vaikka toi globaali markkina pitää osittain paikkansa niin ei se niin yksinkertaista ole.

Intiassa tuotepäällikkö tienaa usein saman kuin suomessa eikä tehokkuus ole välttämättä samalla tasolla. Saksassa tai tanskassa taas tienaa helposti ainakin 50% enemmän eikä se välttämättä sen enempää tuota.

Isossa maailmassa on koodaajia jotka tienaa satoja tuhansia vuodessa tai enemmän, suomessa nuo ovat aika vähissä vaikka mä voisin heti nimetä meidän muutamasta sadasta koodaajasta yksilöitä jotka ovat ainakin 10x arvokkaampia firmalle kuin perus jantterit (jotka nekin ovat suodattuneet satojen hakijoiden joukosta). En usko että nuo kovimmat kaverit pääsevät meillä edes 100k vuosiansioille jos siihenkään.

Viimeiset 20v oon seurannut esimiesten valitusta siitä, että alaiset ovat palkkakuopassa, moni ansaitsisi palkankorotuksen mutta voi antaa vain yhdelle jne. Tuo nihkeily johtaa siihen, että palkankorotukset kohdistuvat epätasaisesti, ei arvon tuottamisen perusteella vaan enemmän riskin mukaan (ne hyvät työntekijät joiden pelätään eniten lähtevän saavat herkimmin palkankorotuksen). Todennäköisesti se todellinen muutaman prosentin palkkaero naisten ja miesten välillä perustuu ennemmin tuohon kuin ”miesten kovempaan neuvotteluun”, ellei sillä just tarkoiteta lähdöllä uhkailua (tämä siis ihan mutu-arvailua että naiset harvemmin uhkailevat lähdöllä).
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Varmasti näin. Ne huippukoodarit jotka oikeasti osaavat ja saavat Suomessa sen ~100k€, saisi sen $200-300k jostain Silicon Valleystä, tai sitten toimivat yksityisyrittäjänä/konsulttina vetävät sitten vähän enemmän, riippuen toimeksiannosta. Mutta ei näitä lukumäärällisesti ihan hirveästi ole, mutta näistä puhutaan kun puhutaan alan "työvoimapulasta". Tuossa touhussa vaan työntekijöiden erot tuottavuudessa voi hyvinkin olla kymmenkertaisia, vaikka palkka ei olisikaan...
 
Sekoitatko lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan keskenään? Meinaan noita lastentarhanopettajiahan on tyyliin 1-2/ryhmä ja ryhmäkoko on aikuisten määrä kerrottuna 8 lapsella, esim 1 LTO + 2 hoitajaa = ryhmässä 24 lasta. LTO:n tehtäviin kuuluu pedagoginen osuus muiden töiden lisäksi ja hoitajat hoitaa ne "15v serkkutytön" tehtävät.
En sekoita, menee vaan pahasti ohi aiheen jos vastaan tuohon kovin seikkaperäisesti. Päiväkotien tehtävä on ensisijaisesti huolehtia valtion verotuloista naisten työssäkäynnin helpottajana ja mahdollistajana. Tuota tarkoitusta varten yliopistotason koulutus on täysin tarpeetonta.

Toki jos valtio ui rahassa voidaan kustantaa myös toissijaisia kivoja juttuja, mutta mielummin pitäisin pari euroa enemmän palkastani kuin annan ne politikoille omien eturyhmien palkintaan.
 
Insinööri on siis käytännössä aina palkkansa ansainnut koska se koeponnistetaan globaalissa markkinassa, sairaanhoitajan tapauksessa on työvoiman liikkumattomuudesta johtuen kyse aina yhteiskunnallisesta debatista onko suomalaisen sairaanhoitajan panos 3200€ palkalla 10x sen matalamman elintason yhteiskunnan 320€ sairaanhoitajaan verrattuna, ja vaikka ei olisi niin että mikä se tuloeroja kaventavan tasoituksen tulisi olla.

Se mikä itseäni hoitoalalla häiritsee valtavasti on, että kaikille tulee käytännössä sama palkka käteen. Toisella hoitajalla saattaa esim. olla 30-40 asiakasta ja kalenteri täynnä, kun toinen tekee puolet työmäärästä ja vetää samaa liksaa. Tämä työ ei motivoi panostamaan rahallisesti tai ylipäätään annetusta panoksesta ei tule minkäänlaista kiitosta/vaikutusta mihinkään. Tästä syystä koen, että IT-alalla oma panostaminen ei todennäköisesti menisi hukkaan ja sitä myöten työ myös motivoisi mahdollisuuksiensa vuoksi paljon enemmän. Hoitoalalla voisin vaikka seuraavat 20 vuotta vetää kalenteri täynnä ja burnoutin rajamailla erittäin haastavissa työtehtävissä, mutta liksa pysyisi täysin samana koko tämän ajan.
 
Se mikä itseäni hoitoalalla häiritsee valtavasti on, että kaikille tulee käytännössä sama palkka käteen. Toisella hoitajalla saattaa esim. olla 30-40 asiakasta ja kalenteri täynnä, kun toinen tekee puolet työmäärästä ja vetää samaa liksaa. Tämä työ ei motivoi panostamaan rahallisesti tai ylipäätään annetusta panoksesta ei tule minkäänlaista kiitosta/vaikutusta mihinkään. Tästä syystä koen, että IT-alalla oma panostaminen ei todennäköisesti menisi hukkaan ja sitä myöten työ myös motivoisi mahdollisuuksiensa vuoksi paljon enemmän. Hoitoalalla voisin vaikka seuraavat 20 vuotta vetää kalenteri täynnä ja burnoutin rajamailla erittäin haastavissa työtehtävissä, mutta liksa pysyisi täysin samana koko tämän ajan.
Sinällään surullista, että alaa joutuu tuollaisesta syystä vaihtamaan mikäli työ muuten olisi kiinnostavaa.

Mutta tosiaan niinkuin jo sanottu niin omasta mielestä tekniikassa on pääsääntöisesti loistava työilmapiiri ja onnistumisista saa yleensä tunnustusta(vähintäänkin työkavereilta). Ja jos asiat kiinnostaa myös työn ulkopuolella niin ammattitaitoa on helppp kehittää. Bonuksena nostaisin myös tietynlaisen mielenrauhan jota saa kun väkiselläkin se tieto ympärillä olevasta teknologiasta lisääntyy, ja jollain tasolla voi ehkä kokea ymmärtävänsä elinympäristöään paremmin. Varsinkin jos on aiemmin työskennellyt kokonaan teknologian ulkopuolella.
 
Ja vaikka toi globaali markkina pitää osittain paikkansa niin ei se niin yksinkertaista ole.

Intiassa tuotepäällikkö tienaa usein saman kuin suomessa eikä tehokkuus ole välttämättä samalla tasolla. Saksassa tai tanskassa taas tienaa helposti ainakin 50% enemmän eikä se välttämättä sen enempää tuota.

Isossa maailmassa on koodaajia jotka tienaa satoja tuhansia vuodessa tai enemmän, suomessa nuo ovat aika vähissä vaikka mä voisin heti nimetä meidän muutamasta sadasta koodaajasta yksilöitä jotka ovat ainakin 10x arvokkaampia firmalle kuin perus jantterit (jotka nekin ovat suodattuneet satojen hakijoiden joukosta). En usko että nuo kovimmat kaverit pääsevät meillä edes 100k vuosiansioille jos siihenkään.

Viimeiset 20v oon seurannut esimiesten valitusta siitä, että alaiset ovat palkkakuopassa, moni ansaitsisi palkankorotuksen mutta voi antaa vain yhdelle jne. Tuo nihkeily johtaa siihen, että palkankorotukset kohdistuvat epätasaisesti, ei arvon tuottamisen perusteella vaan enemmän riskin mukaan (ne hyvät työntekijät joiden pelätään eniten lähtevän saavat herkimmin palkankorotuksen). Todennäköisesti se todellinen muutaman prosentin palkkaero naisten ja miesten välillä perustuu ennemmin tuohon kuin ”miesten kovempaan neuvotteluun”, ellei sillä just tarkoiteta lähdöllä uhkailua (tämä siis ihan mutu-arvailua että naiset harvemmin uhkailevat lähdöllä).

Ehkä se oli yksinkertaistus, mutta kyllähän se ihan fakta on, että Suomi elää tuonnilla ja rahat siihen tuontiin tulevat vientisektorilta. Verot on tapissa ja silti valtio velkaantuu. Joko juklisella sektorilla pitää oikeasti nostaa tuottavuutta tai sitten aletaan ajamaan palveluita alas ja (mm.) sairaanhoitajia kortistoon. Millään muulla yhtälöllä julkisen sektorin palkkoja ei voida nostaa. Yksityiselläkin puolellakin sen firman pitää tuottaa rahaa, jotta niitä palkkoja voidaan maksaa. Ilman rahaa, ei tule palkkaa eikä kohta ole työpaikkaa. Tämä ei usein tunnu aina ihan hahmottuvan tuonne julkiseen sektoriin, jossa raha tulee jostain ministeriön tai kunnan budjetista. Kiky leikkasi kyllä lomarahoja, mutta samaan aikaan ja sitä ennen aika moni yksityisen sektorin työntekijä joutui suoraan kortistoon. Nyt tilanne on vähän parempi, mutta saa nähdä kuinka kauan.

Tuo samapalkkaisuuden purkaminen varmasti nostaisi sitä tuottavuutta, mutta miten se onnistuu kun kaikki on valtiolla ja nostaa palkkansa veroista. Ei ole samanlaista tulosvastuuta. Voi käydä nopeasti niin, että ne palkankorotukset ei mene sinne minne pitäisi edes sen vertaa kuin yksityisellä, jos esimiehillä ei ole todellista pelkoa perseen alla omasta penkistä.
 
Viimeksi muokattu:
En sekoita, menee vaan pahasti ohi aiheen jos vastaan tuohon kovin seikkaperäisesti. Päiväkotien tehtävä on ensisijaisesti huolehtia valtion verotuloista naisten työssäkäynnin helpottajana ja mahdollistajana. Tuota tarkoitusta varten yliopistotason koulutus on täysin tarpeetonta.

Toki jos valtio ui rahassa voidaan kustantaa myös toissijaisia kivoja juttuja, mutta mielummin pitäisin pari euroa enemmän palkastani kuin annan ne politikoille omien eturyhmien palkintaan.

Onhan siinä nyt vähän se, että jos se taapero sinne päiväkotiin laitetaan niin sitten se yliopistotasolla koulutettu äiti myös haluaa, että kasvatus ja huolenpito ei ole täyisn kelvotonta.

Tosin omasta mielestä paljon tärkeämpää olisi ensisijaisesti riittävä henkilökunnan määrä. 5-vuotiaalle ei tarvi vielä suhteellisuusteoriaa opettaa.
 
Onhan siinä nyt vähän se, että jos se taapero sinne päiväkotiin laitetaan niin sitten se yliopistotasolla koulutettu äiti myös haluaa, että kasvatus ja huolenpito ei ole täyisn kelvotonta.

Tosin omasta mielestä paljon tärkeämpää olisi ensisijaisesti riittävä henkilökunnan määrä. 5-vuotiaalle ei tarvi vielä suhteellisuusteoriaa opettaa.
Jännä miten ihmiskunta on selvinnyt ennen kunnallista päivähoitoa luhistumatta mahdottomuuteensa tuhansia vuosia.

Aika moni haluaa aikansa Aristoteleen katsomaan kersojensa perään, mutta tuo on halu eikä tarve. Missä määrin konkurssikypsän valtion tulee kustantaa ihmisten haluja, voi miettiä, etenkin kun nämä voivat siitä maksaa itse jos kokevat sen tärkeäksi. Samalla myös yhteiskunnan resurssit kodistuvat sinne missä nämä tuovat korkeimman lisäarvon ihmisille eikä sinne mistä kulloisetkin valtapolitikot saavat äänensä
 
Jännä miten ihmiskunta on selvinnyt ennen kunnallista päivähoitoa luhistumatta mahdottomuuteensa tuhansia vuosia.

Aika moni haluaa aikansa Aristoteleen katsomaan kersojensa perään, mutta tuo on halu eikä tarve. Missä määrin konkurssikypsän valtion tulee kustantaa ihmisten haluja, voi miettiä, etenkin kun nämä voivat siitä maksaa itse jos kokevat sen tärkeäksi. Samalla myös yhteiskunnan resurssit kodistuvat sinne missä nämä tuovat korkeimman lisäarvon ihmisille eikä sinne mistä kulloisetkin valtapolitikot saavat äänensä

Ainakin melko alhaisella elintasolla. Kuten itsekin sanoit, päivähoidon tarkoitus on pitää naiset töissä. Jos päivähoito on luokatonta, naiset pysyvät kotona. Useimmille ihmisille se lapsi kun on melko tärkeä asia. Toki Aristoteleen aikaan tehtiin kymmenen mukulaa niin jokaisesta ei ollut niin justiinsa.
 
En minäkään oikein ymmärrä miksi lastentarhanopettajien pitää olla kandeja/amk. He kun eivät varsinaisesti opeta mitään ja suurin osa muista tuon taivaallista koko tarhasta vanhempana :tdown:
 
On kuitenkin hyvä muistaa, että hoito- ja kasvatuspuolella tulee esiin vastuukysymykset, erityistarpeet ja lakeihin liittyvät asiat. Ylemmillä opintotasoilla näihin syvennytään enemmän ja muutenkin yhteiskunnallisiin asioihin. Kaikki hoitoa tarvitsevat perheet kun eivät ole niitä "helppoja tapauksia", vaan esim. hoidossa olevan lapsen neurologisten ongelmien selvittely usein lähtee liikkeelle päivähoidosta.
 
On kuitenkin hyvä muistaa, että hoito- ja kasvatuspuolella tulee esiin vastuukysymykset, erityistarpeet ja lakeihin liittyvät asiat. Ylemmillä opintotasoilla näihin syvennytään enemmän ja muutenkin yhteiskunnallisiin asioihin. Kaikki hoitoa tarvitsevat perheet kun eivät ole niitä "helppoja tapauksia", vaan esim. hoidossa olevan lapsen neurologisten ongelmien selvittely usein lähtee liikkeelle päivähoidosta.
Tämä. Panostamalla lapsen kasvuun ja kehitykseen aikaisessa vaiheessa estetään eriarvoisuutta ja annetaan lapsille samat lähtimet elämälle. Parhaillaan tämä panostus aikaisessa vaiheessa tuottaa lisää veronmaksajia kun lapsista ei tule yhteiskunnan elättejä.
 
En voi yllä olevan kanssa olla eri mieltäkään ja tottakai haluaisin jokaiselle tarhan lapselle superpätevän yksityishoitajan. Mutta realiteetit tulee hyvin nopeasti vastaan ja näin konkurssikypsässä maassa on tärkeää ajatella myös, miten tuo rahoitettaisiin. On hyvä, että esim. tarhan johto on pätevöitynyttä ottamaan kantaa noihin erityistarpeisiin ja lakeihin liittyviin asioihin, mutta for real ei jokaista lakipykälää tarvitse jokaisen tarhassa työskentelevän tuntea.

Ehdottomasti olen sitä mieltä, että ennemmin kuin nostetaan tarhassa työskentelevien pätevyysvaatimuksia (ml. palkkavaatimuksia) entisestään (tätähän ollaan siis juuri nyt tekemässä, uusi tarhalaki taidettiin hyväksyä juuri), niin tärkeämpää olisi riittävä henkilökunta. Vaikka sitten niitä innokkaita 17v serkuntyttöjä sinne kaksinkertainen määrä kuin yl.op. koulutettuja elämäntapavalmentajia. Suurin homma kuitenkin on juosta niitä keinujen alle juoksevia lapsia kiinni, nostella niitä kiipeilytelineisiin 4v lapsien perässä kiivenneitä taaperoita pois sieltä sekä katsoa ettei joku tukehdu viinirypäleeseen. Tähän hommaan tarvitaan nimenomaan suurempi hoitaja/lapsi suhde eikä vähemmän ylikoulutettuja hoitajia. Raha tekee tästä valitettavasti trade-off kysymyksen ainakin itselleni.
 
Suurin ongelma nykyajan työnteossa on avustavien roolien poisjättäminen, joskin jossain paikoissa/aloissa suuntaus alkaa jo olemaan toinen.

Ääriesimerkkinä lääkäri, joka itse naputtaa tietokonetta sen sijaan, että sanelisi tutkimuksen aikana ja sanelu puretaan toisen paljon vähemmällä tuntihinnalla tekevän toimesta.
 
Suurin ongelma nykyajan työnteossa on avustavien roolien poisjättäminen, joskin jossain paikoissa/aloissa suuntaus alkaa jo olemaan toinen.

Ääriesimerkkinä lääkäri, joka itse naputtaa tietokonetta sen sijaan, että sanelisi tutkimuksen aikana ja sanelu puretaan toisen paljon vähemmällä tuntihinnalla tekevän toimesta.

Täytyy kyllä sanoa että tässä nimenomaisessa esimerkissä se syyllinen nykypäivänä on itseasiassa useimmiten lääkäri itse, joka ei hyödynnä sitä sanelumahdollisuutta. Miten siitä sitten taas pääsisi eroon, onkin hyvä kysymys.
 
Täytyy kyllä sanoa että tässä nimenomaisessa esimerkissä se syyllinen nykypäivänä on itseasiassa useimmiten lääkäri itse, joka ei hyödynnä sitä sanelumahdollisuutta. Miten siitä sitten taas pääsisi eroon, onkin hyvä kysymys.

En voi yleistää, tiedän kuitenkin että joissain paikoissa sitä mahdollisuutta ei edes ole ja joissain on. Ja otetaan se esimerkki esimerkkinä.
 
En voi yleistää, tiedän kuitenkin että joissain paikoissa sitä mahdollisuutta ei edes ole ja joissain on. Ja otetaan se esimerkki esimerkkinä.

Otetaan esimerkki esimerkkinä, ja se on hyvä esimerkki juuri selittämään myös sitä miksi avustavia rooleja karsitaan. Niitä ei kannata pitää palkkalistoilla jos niitä ei hyödynnetä. Okei, jossain niitä ei ole alunperinkään ollut saatavilla. Mutta edelleen, on hyvä kysymys millä ne huippuasiantuntijat saataisiin hyödyntämään tehokkaasti niitä avustavia rooleja, silloin kun niitä on tarjolla.
 
En voi yllä olevan kanssa olla eri mieltäkään ja tottakai haluaisin jokaiselle tarhan lapselle superpätevän yksityishoitajan. Mutta realiteetit tulee hyvin nopeasti vastaan ja näin konkurssikypsässä maassa on tärkeää ajatella myös, miten tuo rahoitettaisiin. On hyvä, että esim. tarhan johto on pätevöitynyttä ottamaan kantaa noihin erityistarpeisiin ja lakeihin liittyviin asioihin, mutta for real ei jokaista lakipykälää tarvitse jokaisen tarhassa työskentelevän tuntea.

Ehdottomasti olen sitä mieltä, että ennemmin kuin nostetaan tarhassa työskentelevien pätevyysvaatimuksia (ml. palkkavaatimuksia) entisestään (tätähän ollaan siis juuri nyt tekemässä, uusi tarhalaki taidettiin hyväksyä juuri), niin tärkeämpää olisi riittävä henkilökunta. Vaikka sitten niitä innokkaita 17v serkuntyttöjä sinne kaksinkertainen määrä kuin yl.op. koulutettuja elämäntapavalmentajia. Suurin homma kuitenkin on juosta niitä keinujen alle juoksevia lapsia kiinni, nostella niitä kiipeilytelineisiin 4v lapsien perässä kiivenneitä taaperoita pois sieltä sekä katsoa ettei joku tukehdu viinirypäleeseen. Tähän hommaan tarvitaan nimenomaan suurempi hoitaja/lapsi suhde eikä vähemmän ylikoulutettuja hoitajia. Raha tekee tästä valitettavasti trade-off kysymyksen ainakin itselleni.
En minä väitä että niitä tarvitaan yksi jokaista lasta kohden, nykyinen määrä tuntuisi olevan ok kunhan vaan LTO:lle annettaisiin aikaa tehdä työnsä eli pitäisi olla niitä lastenhoitajia enemmän jotta LTO:lla jäisi aikaa tehdä pedagogista työtä. Ja olen myös sitä mieltä että AMK tasoisen koulutuksen pitäisi riittää LTO tehtäviin, kuten on riittänyt tähänkin asti.
 
En minäkään oikein ymmärrä miksi lastentarhanopettajien pitää olla kandeja/amk. He kun eivät varsinaisesti opeta mitään ja suurin osa muista tuon taivaallista koko tarhasta vanhempana :tdown:

Voin vain omasta kokemuksesta sanoa, mutta kyllä ainakin meillä LTO:t opettavat lapsille heille pedagogisesti sopivalla tasolla. Varsinkin eskarissa, joka tuntuu olevan jo sama kun itsellä ensimmäinen luokka koulussa. Eskarin ansiosta meidän esikoinen meni kouluun paljon valmiimpana kuin ilman sitä. Mutta päiväkodeissakin taitaa olla sama tilanne jo kuin kouluissakin, ryhmäkoot kasvavat ja mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen vähenee. Ja tähän kun ottaa erityistapausten vaatiman resurssin, niin valitettavaa on että taso laskee. Mutta tilanne voi olla eri jossain muussa päiväkodissa. OFF TOPIC: tuo lastentarha termin käyttö on nykyään vanhanaikaista, ideahan on että päiväkoti on osa varhaiskasvatusta joka jatkuu sitten koulussa.

Minusta tuo kandi/amk-vaatimus on ihan järkevä, se karsii alalle sopimattomia ja kyllä siitä hankitusta osaamisesta on hyötyä JOS sitä pystyy työssä soveltamaan.
 
OT: Monessa muussa maassahan lasten opetus alkaa toki jo montakin vuotta ennen meidän ensimmäistä luokkaa. Suomessa koulu alkaa poikkeuksellisen myöhään.
 
No helppohan tuo on sitten kertoa. Ensin tuntipalkka ja sitten lisät mitkä maksettu kuukaudelta.

Kuitenkin tää keskustelu on käsittääkseni enemmän sitä varten että pääsisi kärryille kuinka paljon mitäkin palkkaa varten pitää tehdä töitä eikä palkalla keulimista varten.

Joku voi olla oikeasti kiinnostunut kaupan alan palkasta ja ehkä hakemassa töitä, mutta lisätieto siitä pitääkö painaa joka lauantai ja sunnuntai töitä iltaisin voi olla se kiinnostavin kohta.
Otin tämän tuolta edelliseltä sivulta.. olen samoilla linjoilla @Tatuks kanssa.

Nyt on saatu monta sivua keskustelua mielestäni aikalailla tyhjästä asiasta ja näkemyserosta. Tietysti mukava että keskustelua tulee kun ollaan keskustelupalstalla :) sanoin jo aiemmin mutta kertaan ja muotoilen uudelleen oman mielipiteen näistä asioista:
1) se mikä sulle jää käteen on varmaan tärkein asia ja mittari
2) jos halutaan makustella tarkemmin mitä joku tienaa ja miten, on hyvä kertoa mistä palkka koostuu ja myös jos siihen kuuluu reilusti etuja

Silti osa jankkaa mustavalkoisesti että "lisät pitää ilmoittaa kun keskustellaan palkasta" tai että lisät ei tähän keskusteluun kuulu..

Vaikka se palkka suurimmalle osalle tässä keskustelussa tärkein, niin mielestäni on oleellistä tekeekö kaupassa 20h työpäivää sunnuntaina ja tienaa kovan päiväliksan kuin että tekeekö 2pvä 6h työpäivää arkena. Vaikka on palkkakeskustelu niin tottakai lisät, työajat, edut yms. liittyy keskusteluun olennaisesti.

En muista olenko omia tietoja ilmoitellut ja milloin koska niissäkin on tapahtunut muutoksia mutta itsellä tällä hetkellä n.4,3ke/kk palkka ja siihen tulossa 250e korotus parin kk päästä. Roolina "järjestelmäintegraattori" tai jotain tuohon suuntaan..kuitenkin ihan puhtaasti SW kehitystä. Takana on +10v IT alan hommia mutta irtisanomisten ja työvoiman kysynnän/tarjonnan takia olin välillä ilman duunia ja tällaisessa toimenkuvassa tuore, joten nykytilanne maistuu oikein hyvin. Olen erityisen tyytyväinen koska mahdollisuus tehdä joustavaa työaikaa, mahdollisuus etätöihin yms.

Mieluiten jatkossa keskittyisin ja suuntaisin täysin tekniseen hommaan ja tavoitteena/haaveena olisi jossain vaiheessa saada 80% työaika koska se Suomessa on järkevää mielestäni.
 
Joo kyllä muakin se vuorolisätön ja päivärahaton peruspalkka kiinnostaa, siitä saa käsitystä siitä että mitä se taso käytännössä on jos omiin töihin vertaa.

Lisäksi sitten saa käsitystä siitä paljonko tuolla vuorotyöllä tai reissaamisella saa lisäksi.

Tämä ei vain toimi kuin samalla alalla, koska se palkan muodostuminen on ihan täysin alakohtaista. Toisilla aloilla noi kaikki leivotaan siihen "peruspalkkaan". Toisilla kukaan ei saa pelkkää peruspalkkaa ja kolmansilla lisät on olennainen tulo suurimmalle osalle palkansaajia.

Tuon takia sitä "peruspalkkaa" ei voi kyllä käyttää minkäänlaisena vertailupisteenä kun puhutaan hyvästä tai huonosta palkkauksesta.
 
Se nimenomaan on se ainoa tapa vertailla normaalia kuukausipalkkaista työtä. Työnkuva ja vaativuus on se perusta palkkaukselle, ei vuorokauden aika, jolloin sitä työtä tehdään.
 
Tämä ei vain toimi kuin samalla alalla, koska se palkan muodostuminen on ihan täysin alakohtaista. Toisilla aloilla noi kaikki leivotaan siihen "peruspalkkaan". Toisilla kukaan ei saa pelkkää peruspalkkaa ja kolmansilla lisät on olennainen tulo suurimmalle osalle palkansaajia.

Tuon takia sitä "peruspalkkaa" ei voi kyllä käyttää minkäänlaisena vertailupisteenä kun puhutaan hyvästä tai huonosta palkkauksesta.
Yksi vertailukelpoinen luku voisi olla ansiot per tehty tunti, huomioiden lisät, bonukset ja lomarahat. Käytännössä siis vuositulot jaettuna työtunneilla.
 
Missä alalla leivotaan yölisät ja päivärahat palkkaan sisään? Onko se edes laillista? Vai mitä tässä nyt haetaan. Ei ole moista tullut vielä vastaan.

Päivärahat eivät ole varsinaisesti palkkaa, joten niitä ei tietenkään leivota. Matkustus sen sijaan on usein palkatonta asiantuntijatasolla ellei ole firman sisäisesti muuta sovittu. Yleensä paljon matkustaville sitten leivotaan korkeampi palkka / ovat paremmin palkatuissa tehtävissä. Eli käytännön tasolla junior engineer ei matkusta 2700e liksalla sataa päivää vuodessa, mutta senior manager voi sillä 6400e palkalla matkustaakin. Kumpikaan ei kuitenkaan saa mitään matkalisiä per se.

Asiantuntijatasolla taas on ihan normaalia, että jos jotain pitää valmistella tai pistää päälle illalla tai viikonloppunakin niin se tehdään ilman mitään erilliskorvauksia. Toisten hommissa toki tätä ei tarvi tehdä juuri lainkaan, ja toisten sitten vähän enemmänkin. Kansainväliset palaverit eivät välttämättä osu sinne Suomen toimistoaikoihin jne. Nämä on asioita mitkä vain oletetaan normaalina, eikä niistä sen kummemmin kompensoida millään lisillä. Voit toki olla tekemättä, mutta tuskin se palkkakaan sitten nousee.

Melko monessa tehdasduunissa on myös ymmärtääkseni aika surkeita noi yölisät, mutta jos et tee vuorotyötä ei tarvi sitten tehdä työtä ollenkaan. Toisinpäin palomiehillä, poliiseilla ym. ne lisät on merkittävä osa palkkaa, mutta taas ei sitä työtäkään tarvi tehdä, jos ei vuorot maistu.

Ja toki sitten on nämä paperimiehet ja muut, jotka saa myös saunalisää kun ei pääse sauna-aikaan kotiin.

Saunalisä – Wikipedia
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä se oli yksinkertaistus, mutta kyllähän se ihan fakta on, että Suomi elää tuonnilla ja rahat siihen tuontiin tulevat vientisektorilta. Verot on tapissa ja silti valtio velkaantuu. Joko juklisella sektorilla pitää oikeasti nostaa tuottavuutta tai sitten aletaan ajamaan palveluita alas ja (mm.) sairaanhoitajia kortistoon. Millään muulla yhtälöllä julkisen sektorin palkkoja ei voida nostaa. Yksityiselläkin puolellakin sen firman pitää tuottaa rahaa, jotta niitä palkkoja voidaan maksaa. Ilman rahaa, ei tule palkkaa eikä kohta ole työpaikkaa. Tämä ei usein tunnu aina ihan hahmottuvan tuonne julkiseen sektoriin, jossa raha tulee jostain ministeriön tai kunnan budjetista. Kiky leikkasi kyllä lomarahoja, mutta samaan aikaan ja sitä ennen aika moni yksityisen sektorin työntekijä joutui suoraan kortistoon. Nyt tilanne on vähän parempi, mutta saa nähdä kuinka kauan.

Tuo samapalkkaisuuden purkaminen varmasti nostaisi sitä tuottavuutta, mutta miten se onnistuu kun kaikki on valtiolla ja nostaa palkkansa veroista. Ei ole samanlaista tulosvastuuta. Voi käydä nopeasti niin, että ne palkankorotukset ei mene sinne minne pitäisi edes sen vertaa kuin yksityisellä, jos esimiehillä ei ole todellista pelkoa perseen alla omasta penkistä.

Jos menot ovat suuremmat kuin tulot niin ne pitäisi tosiaan tasata, mutta ehkä tuo nykyään usein kuultu johtopäätös että se vaatii palvelujen karsimista on vain yksi mahdollinen tapa tehdä se. Valtiolla on monia kuluja ja palvelut muodostavat niistä ison osan, erinäisten tukien (esim yritystuet) leikkaaminen tai rakenteiden yksityistäminen voisi olla toinen realistinen polku.

Mutta toki niin pitkään kuin tommoset projektit tehdään yhden hallituskauden aikana omien eturyhmien etuna ajaen se voi olla vaikeata.
 
Suomalainen terveydenhuolto on maailman kustannustehokkainta huolimatta jatkuvista säästöistä.
Työikäisiä sairaanhoitajia on joku 80 000, mutta tokihan juuri heidän palkankorotukset ajaisivat maan konkurssiin ja rappioon.
 
Vuorokaudenaika on työnkuvaa ja vaativuutta kuten on esim. matkustusvelvollisuuskin.

Niin on ne siitä haitasta johtuvat lisätkin.

Monta duunia kuitenkin tehdään isommalla joukolla päivällä ja pienemmällä ympäri vuorokauden. On ihan syytä korvata siitä yötöiden ja viikonlopputöiden haitasta kohtuullisella korvauksellavs. ne päivällä duunin tekevät.

Suomalainen terveydenhuolto on maailman kustannustehokkainta huolimatta jatkuvista säästöistä.
Työikäisiä sairaanhoitajia on joku 80 000, mutta tokihan juuri heidän palkankorotukset ajaisivat maan konkurssiin ja rappioon.

Niin kustannustehokkuus nyt pitäisi munia kokoomuksen vaalilpauksien uudistamisella jolla kustiin valtion ja kuntien talouden päälle. Laskeppa kustannus vaikka 200€ korotukselle.

Suomalaisessa terveydenhuollossa sitäpaitsi olisi paljon parannettavaa, moni asia toimisi paremmin varmasti viemällä palkkaeroja hoitajille. Ehkä toimenpide korvausten tai muun vastaavan muodossa millä lääkäreillekin maksetaan "suoritus" lisää.
 
Asiantuntijatasolla taas on ihan normaalia, että jos jotain pitää valmistella tai pistää päälle illalla tai viikonloppunakin niin se tehdään ilman mitään erilliskorvauksia. Toisten hommissa toki tätä ei tarvi tehdä juuri lainkaan, ja toisten sitten vähän enemmänkin. Kansainväliset palaverit eivät välttämättä osu sinne Suomen toimistoaikoihin jne. Nämä on asioita mitkä vain oletetaan normaalina, eikä niistä sen kummemmin kompensoida millään lisillä. Voit toki olla tekemättä, mutta tuskin se palkkakaan sitten nousee.
En tiedä mitä asiantuntijatasoa tällä tarkoitetaan, mutta itse ainakin olen aina vaatinut ja saanut ylityökorvaukset sekä muut lisät normaalin työajan ulkopuolella tehtävästä työstä. Miksi ilmeessä tekisin etänä / tulisin ilmaiseksi töihin tekemään verkkomuutoksia lauantai aamuöstä kello 3? Tai palaveeraisin rapakontakaisen laitevalmistajan kanssa perjantai iltana kello 20 omaan piikkiin? Jos palkka on lähellä viisinumeroista, niin ehkä silloin voisi olettaa moisen 24/7 tavoitettavuuden kuuluvan työnkuvaan, ei muuten.

Täällä kun väännetään pitäisikö ilmoittaa peruspalkka, vaiko koko vuoden bruttopalkka tai joku muu himmeli, niin eikö helpointa olisi ilmoittaa kaikki Hyvät tarjoukset -ketjun tyyliin alla olevalla tavalla (jotain varmaan puuttuu). Loppuisi se jankkaus siitä mikä on peruspalkkaa ja mikä ei ole peruspalkkaa. Näistä tiedoista jokainen voi sitten rakennella itseään tyydyttävän kombon siitä, mitä pitää peruspalkkana. Itse pidän peruspalkkana kuukausi- / tuntipalkkaa ilman mitään lisiä. Tämä riippumatta, siitä kuuluuko työnkuvaan väkisin kiinteästi joitain lisiä johtuen vaikka työajoista tai vaarallisuudesta.

Ammatti:
Työnkuva:
Vuosikomemus alalta:
Vuodet nykyisessä työpaikassa:
Brutto kk tulot (palkan perusosa) / tuntipalkka:
Ylityökorvaukset ja lisät (sekä noin arvio ylitöiden määrästä:):
Bonukset / tulospalkkiot:
Lomarahat:
=============
= Brutto vuositulot = yllä olevista osista muodostuva koko vuoden verotettava ansio
= Brutto kk tulot = brutto vuositulot / 12


Lisäksi vielä erikseen ilmoittaa verottomat etuudet ja korvaukset. Varmasti sorvattavaa tuossa taulukossa, mutta pääpiirteittäin noin.
 
Onhan se itsestäänselvyys, mutta silti aina välillä näkee kun joku laskeskelee palkkakustannuksia työnantajalle ilman että ottaa sen huomioon

Toki julkisen puolen hommissa on se erikoispiirre, että työnantaja käärii ne sivukulut ja marginaaliveron omaan taskuunsa. Eli nettokustannus olisi itse asiassa huomattavasti vähemmän kuin tuo vajaa 400 miljoonaa. Toki aika rajusti yksinkertaistaen, mutta loppupeleissä samaa julkista taloutta nuo valtiot, kunnat, ja eläkevakuutusyhtiöt on.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 257
Viestejä
4 487 766
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom