Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Se on ihan isojen johtajien oma moka jos ovat palkanneet ääliöitä keskijohtoon.

Dippainssit ymmärtää kustannusten päälle. Joop eiköhän tämä ollu tässä :lol: Kaverit on ensimmäisenä huutelemassa controllereiden perään.

No varmaan oli tässä, kun ei sinulla selvästikään mitään sanottavaa ole. Melkein kiviäkin kiinnostaa nämä hassunhauskat one-linerit.
 
Tää olikin mielenkiintoinen viesti. Itse talon sisällä siirtyny vastaaviin hommiin ja kuten yleensä niin tietyt jutut jäi kiireessä neuvottelematta :) eli mun pitäisi palkkaa vielä päästä hieromaan aika tuollaisella @vatanen kaltaisella toimenkuvalla. Itsellä pitkä kokemus monenlaisesta it-hommasta ja tavoitteena olisi saada muutama satku lisää ja päästä samoihin mitä Vatasella.

Tähän voisikin palstatoverit heittää kommentteja ja argumentteja että miten perustella palkkaa. Kulunut vuosi mennyt nähdäkseni hyvin ja työtehtävissä iso muutos?

Sen verran monta kertaa nähnyt näin tapahtuvan ilman että sitä palkkaa sitten korjataankaan, että itse en tällaiseen suostuisi, mutta toivotaan että saat haluamasi korvauksen.
Pitkässä puussa oli mutta rakentavasti keskusteltu ja muutaman mutkan kautta pitäis ensi kuussa tulla 5% lisää ja vuoden lopussa toinen 5%. Eli yhteensä n500€ korotus. Ainakin minä olen tyytyväinen.

Sen voin sanoa tän kokemuksen perusteella että kannattaa pyytää jos siihen on aihetta. Ei siis todellakaan odotella.
 
Tuo onkin tosi hyvä näkökulma asiaan. Mitä hyvä manageri tuottaa? Aikaa (ja mahdollisuuksia) alaisilleen. Aikahan on monesti se arvokkain assetti. Toki firman puolesta riippuu miten sen käyttää sitten, mutta noin ajatuksena minusta tosi hyvä.

Näin ihmisen näkökannasta jolle manageri ei ole suuremmin kertonut mitä tehdä yli viiteen vuoteen, sanoisin että:
- hyvä manageri kertoo selvästi omat tavoitteensa (loppujen lopuksi jokasen etu on, että manageri onnistuu tavoitteissaan)
- kertoo mitä odottaa sinulta (ainakin tärkeimmät pointit)
- tukee jos on haasteita muualla organisaatiossa tahon kanssa joka on sua ylempänä hierarkiassa
- sparraa ideoita (omia ja sun)
- tukee sun kehittymistä
- ottaa vastuun tiimin epäonnistumisista
- jakaa eteenpäin kunnian tiimin onnistumisista
- on avoin ja rehellinen keskustellessa palkan ja uran kehitysmahdollisuuksista

Toi aika nyt varmaan riippuu hommista, mutta luonnollisesti jos esimies kokee että tiimi tuottaa enemmän kun pysyvät sorvin ääressä niin ne kannattaa pitää siellä :)
 
Piti kaivella historiaa, ei vaan löydy kauhean pitkälle...

1999-2004 - ison operaattorin netti tuessa, lopussa palkka noin 2000€/kk
2004-2006 - saman operaattorin tuotannossa tunkkaamassa ja muutoshallintaa, palkka noin 2500€/kk
2006-2013 - kasvavassa pelifirmassa, ensin IT’tä (palvelimet, virtualisointi, netapp, varmistukset jne), sitten ”security specialist” tittelillä kaikkea laidasta laitaan, sitten monta vuotta koodaajana - palkka näytti olevan 3500-3900€
2013-2014 - nykynen työnantaja, olin järjestelmäarkkitehtina vastaamassa nopeasti kasvavasta palvelusta, 4100€/kk
2014-2018 - saman järjestelmän palvelupäälikkönä, ja vedin tiimiä jonka vastuulla oli suorituskyvyn parantaminen, vakaus ja automatisointi - 5200-5600€/kk

Nyt siirrettiin vuosibonukset kk-palkkaan ja näyttäis olevan 6350€/kk.

Vuodenvaihteessa vaihtu työnkuva samalla työnantajalla ja palkasta keskustellaan taas, kuulemma voi nostaa, muttei mitään tietoa kuinka paljon. Uudessa työssä vastaan tuotehallinnossa siitä mihin tuo sama tuote on menossa ja analytiikasta.

Palkka on musta ok kun huomioi etten ole käynyt lukiota (yliopistossa olen tehnyt tietojenkäsittelytieteiden kandin opinnoista suurimman osan, mutta sivuaineita en ollenkaan joka hämää useimmat työnantajat luulemaan että lukiokin on suoritettu).
 
Piti kaivella historiaa, ei vaan löydy kauhean pitkälle...

1999-2004 - ison operaattorin netti tuessa, lopussa palkka noin 2000€/kk
2004-2006 - saman operaattorin tuotannossa tunkkaamassa ja muutoshallintaa, palkka noin 2500€/kk
2006-2013 - kasvavassa pelifirmassa, ensin IT’tä (palvelimet, virtualisointi, netapp, varmistukset jne), sitten ”security specialist” tittelillä kaikkea laidasta laitaan, sitten monta vuotta koodaajana - palkka näytti olevan 3500-3900€
2013-2014 - nykynen työnantaja, olin järjestelmäarkkitehtina vastaamassa nopeasti kasvavasta palvelusta, 4100€/kk
2014-2018 - saman järjestelmän palvelupäälikkönä, ja vedin tiimiä jonka vastuulla oli suorituskyvyn parantaminen, vakaus ja automatisointi - 5200-5600€/kk

...

Palkka on musta ok kun huomioi etten ole käynyt lukiota (yliopistossa olen tehnyt tietojenkäsittelytieteiden kandin opinnoista suurimman osan, mutta sivuaineita en ollenkaan joka hämää useimmat työnantajat luulemaan että lukiokin on suoritettu).

No jaa, tuskin ne tuolla työhistorialla sun lukiopapereista on kiinnostuneet :D
 
Jotenkin toi ”ei ole yhtenäinen joukko” kommentti naurattaa kun verrataan keskipalkkaa sataan korkeimpaan. Musta se nimenomaan kuullostaa yhtenäiseltä jos verrataan miten paljon enemmän kovimmat koodaajat saa aikaan. Mun lempidevaaja joka tekee ”mun tuotetta” (yli sadasta) tuottaa enemmän arvoa kuin alin puolikas porukasta.

Liiketoimintaa vaan voi kovin harvoin harjoittaa niin, että otetaan joku yksi huippuyksilö ja eristetään se täysin muusta organisaatiosta. Oli ala mikä hyvänsä. Tämän vuoksi ne palkatkin pitää olla jossain suhteessa toisiinsa.

Onhan sitä kaikenlaista rakennusmiestäkin näin esimerkiksi, mutta eipä ne taida raksalla paljon palkat silti erota.
 
No jaa, tuskin ne tuolla työhistorialla sun lukiopapereista on kiinnostuneet :D
Tämä on kyllä niin totta, ja pätee yleisemminkin. Työhistoria ja puskaradio ratkaisevat, koulutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin voisi luulla.

Esimerkiksi omalla alalla (numeerinen simulointi) näkee sekä maakuntien koneteekkareita että Aalto-yliopiston tefyläisiä.
 
Liiketoimintaa vaan voi kovin harvoin harjoittaa niin, että otetaan joku yksi huippuyksilö ja eristetään se täysin muusta organisaatiosta. Oli ala mikä hyvänsä. Tämän vuoksi ne palkatkin pitää olla jossain suhteessa toisiinsa.

Onhan sitä kaikenlaista rakennusmiestäkin näin esimerkiksi, mutta eipä ne taida raksalla paljon palkat silti erota.
Talonrakennuspuolella 6 palkkaryhmää, aloittelijoilla tuntipalkka luokkaa 10€/h ja kokeneella mennään päälle 16€/h, kyllä tuossa on aika iso ero toisiinsa nähden. Käsittääkseni tuostakin voi nousta jos/kun osaa tehdä esim valuhommia tai vesieristyksiä jne.
 
Ainakin liiketoimintaa harvoin rakennetaan niin, että otettaisiin kaikki hyöty irti niistä huipuista. Teoriassa mikään ei sitä estäisi vaikkei se välttämättä helppoa olisikaan.
 
Talonrakennuspuolella 6 palkkaryhmää, aloittelijoilla tuntipalkka luokkaa 10€/h ja kokeneella mennään päälle 16€/h, kyllä tuossa on aika iso ero toisiinsa nähden. Käsittääkseni tuostakin voi nousta jos/kun osaa tehdä esim valuhommia tai vesieristyksiä jne.

Mun mielestä toi on kyllä äärimmäisen pieni ero, mutta jos mietitään talon rakentamista niin liittyyhän siihen vielä arkkitehti, insinööri, sähkö ja putkimiehiä yms (tai useita) jotka saavat varmaan myöskin palkkaa.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Talonrakennuspuolella 6 palkkaryhmää, aloittelijoilla tuntipalkka luokkaa 10€/h ja kokeneella mennään päälle 16€/h, kyllä tuossa on aika iso ero toisiinsa nähden. Käsittääkseni tuostakin voi nousta jos/kun osaa tehdä esim valuhommia tai vesieristyksiä jne.
Nämäkin menee suurelta osin kokemusvuosien ja koulutuksen mukaan. Vain suuremmissa palkkaluokissa TES ottaa kantaa, mistä työtehtävistä palkalla pitäisi suoriutua. Monella taitaa olla palkkaryhmä 4 ja sitten erikseen merkattu työkohtainen lisä kykyjen ja osaaamisen mukaan.
 
Toi menee taas just sille akselille mitä keskustelen ajoittain vaimon kanssa joka on terveydenhuollon puolella töissä.

”Kyllähän henkilön x on saatava enemmän palkkaa kun se on opiskellut ja työskennellyt monta vuotta pidempään”. Jos toi logiikka pitäisi paikkansa niin henkilö joka jäi luokalle monta kertaa pitäisi saada enemmän palkkaa koska opiskeli vielä pidempään... Muuten ainoastaan sillä mitä sä osaat nyt, ja miten osaat muuttaa sen arvoksi työnantajalle pitäisi olla väliä.
 
2017 84700e
2018 86200e

Eipä paljoa ole palkka noussut.
Uskon kuitenkin, että parin vuoden sisällä pääsen 100te luokkaan.
Teollisuuden konsultointia teen ja ihan tyytyväinen olen palkkaani.

Vaimo tekee B2B myyntiä ja tulot:
2016 77te
2017 101te
2018 141te
2019 2 ekaa kuukautta ja n. 30te jo... No ennuste joku 120-150te, mutta alkuvuosi aika kiva..

Ihan kiva kehitys :) Tosin työtunteja se liki 12h päivässä...

Tämä, ei ole niin isoa palkkaa että minä tekisin enemmän kuin 7,5h päivässä töitä.
 
Talonrakennuspuolella 6 palkkaryhmää, aloittelijoilla tuntipalkka luokkaa 10€/h ja kokeneella mennään päälle 16€/h, kyllä tuossa on aika iso ero toisiinsa nähden. Käsittääkseni tuostakin voi nousta jos/kun osaa tehdä esim valuhommia tai vesieristyksiä jne.

Ainakin ennen vanhaan raksalla tehtiin paljon urakkaa, jolloin palkka skaalautui aika tarkkaan osaamisen mukaan. Tessipalkat oli silloin melkoinen vitsi tekijöiden keskuudessa.
 
Toisaalta jos tekisi vaikka 10 vuotta töitä 100 000/vuosi nettopalkalla, niin ei tarvitsisi sen jälkeen tehdä töitä enää lainkaan.

Eli tee töitä 10v kuin orja ilman elämää ja sosiaalisia kontakteja ja ihmettele kun työt loppuu että mitäs nyt kun kukaan ei sua tunne muu kuin työ ja kuole alkoholismiin yksin ja ennenaikaisesti:darra:

Edelleen, ei ole niin isoa palkkaa että minä tekisin enemmän kuin 7,5h päivässä töitä. Raha EI tee onnelliseksi ja se ei ole ainakaan mulle kaikki kaikessa vaikka pidän itseäni ihan hyvätuloisena niin en ole koskaan ajatellut siirtyä ns. next level että saisin vielä 2k€/kk lisää liksaa koska vapaa-aika kärsii siitä.
 
Viimeksi muokattu:
"Raha ei tee onnelliseks". Suurituloisten propagandaa.

Onnellisuus-raha yhteyttä kuvannee melko hyvin logaritminen funktio. Suurituloiselle lisätienestit eivät välttämättä lisää onnellisuutta juurikaan koska ollaan jo melko "flätillä" alueella kuvaajassa, eikä suurituloinen välttämättä ymmärrä että köyhälle taas toisaalta lisätienestit lisäävät usein onnellisuutta huomattavasti.
 
Onnellisuus-raha yhteyttä kuvannee melko hyvin logaritminen funktio. Suurituloiselle lisätienestit eivät välttämättä lisää onnellisuutta juurikaan koska ollaan jo melko "flätillä" alueella kuvaajassa, eikä suurituloinen välttämättä ymmärrä että köyhälle taas toisaalta lisätienestit lisäävät usein onnellisuutta huomattavasti.

Ainakin omissa kavereissa on huomannut sen, että monille parempituloisille se raha on niin itsestäänselvyys ettei sen määrä oikein tajuta. Siis sitä että miten siitä voisi olla puutetta/iloa. Lisäksi raha on jostain syystä hyvin addiktoiva aine. Mitä enemmän sitä on, sitä enemmän sitä pitäisi saada. Jos oman talouden vuositulot olisi tuota 200-300K€ luokkaa niin katselisin sopivaa maata&kämppää missä aloittaa vapaaherranelämä 5-10v päästä.

On kyllä kovia tilejä tekkiläisillä :D Omaa ei kehtaa tänne laittaa. Raha ei välttämättä tee onnelliseksi, mutta sen puute tekee onnettomaksi.
 
"Raha ei tee onnelliseks". Suurituloisten propagandaa.
Pitää täysin paikkaansa sellaisella lisäyksellä, että kun tietty tulotaso on ylitetty. Eli kun perheen perustarpeisiin riittää rahat niin raha ei tuo lisäonnea. Itse ajattelen niin, että kun ruokakaupassa ei tarvitse laskea riittääkö rahat ruokaan tällä kauppareissulla niin tuo tulotaso on ylitetty.
 
Eli tee töitä 10v kuin orja ilman elämää ja sosiaalisia kontakteja ja ihmettele kun työt loppuu että mitäs nyt kun kukaan ei sua tunne muu kuin työ ja kuole alkoholismiin yksin ja ennenaikaisesti:darra:

Edelleen, ei ole niin isoa palkkaa että minä tekisin enemmän kuin 7,5h päivässä töitä. Raha EI tee onnelliseksi ja se ei ole ainakaan mulle kaikki kaikessa vaikka pidän itseäni ihan hyvätuloisena niin en ole koskaan ajatellut siirtyä ns. next level että saisin vielä 2k€/kk lisää liksaa koska vapaa-aika kärsii siitä.
Tämän oudon ajatusmaailman vuoksi köyhät pysyy köyhinä, kun ei osata katsoa tulevaisuuteen, vaan eletään tätä hetkeä.

Jos tekisi vaikka 10h/päivä, niin 10 vuoden työt vastaa 13,5vuoden työmäärää 7,5h/päivä.

Jos sinulle tarjottaisi 13,5 vuotta vastaavalla työpanoksella loppuelämäksi pois pääsy oravanpyörästä, niin et sitä ottaisi? Mieluummin teet sen 7,5h päivässä 40 vuotta :D

Ja vielä vertailukohdaksi, ettei elämän realiteetit unohdu: 10h päivässä ei ole mitään orjan työtä. 16h päivässä 365 päivää vuodessa ilman palkkaa on orjatyötä.
 
Jos sinulle tarjottaisi 13,5 vuotta vastaavalla työpanoksella loppuelämäksi pois pääsy oravanpyörästä, niin et sitä ottaisi? Mieluummin teet sen 7,5h päivässä 40 vuotta :D
Mutta ei 100ke nettotuloilla vielä 10 vuodessa pääse pois oravanpyörästä. Ainakaan jos määritellään, että säästöillä pitäisi päästä johonkin noin keskituloisen palkkatyössä olevan elintasoon. Pitäs ainakin tuplata nuo tulot.
 
Tämän oudon ajatusmaailman vuoksi köyhät pysyy köyhinä, kun ei osata katsoa tulevaisuuteen, vaan eletään tätä hetkeä.

Jos tekisi vaikka 10h/päivä, niin 10 vuoden työt vastaa 13,5vuoden työmäärää 7,5h/päivä.

Jos sinulle tarjottaisi 13,5 vuotta vastaavalla työpanoksella loppuelämäksi pois pääsy oravanpyörästä, niin et sitä ottaisi? Mieluummin teet sen 7,5h päivässä 40 vuotta :D

Ja vielä vertailukohdaksi, ettei elämän realiteetit unohdu: 10h päivässä ei ole mitään orjan työtä. 16h päivässä 365 päivää vuodessa ilman palkkaa on orjatyötä.

Jos tekisi vaikka 10h päivässä, alkuperäinen puhui 12h johon sanoin etten ikinä tekis.

ja kyllä, en tekisi edes 10h päiviä, tienaan kiitos ihan tarpeeksi 7,5h jolla elätän itseni ja perheeni, on varaa matkustella, on autot ja prätkät ja kämpät ja helvetisti vapaa-aikaa, olen ilman tulosvastuuta ja työt ei tule kotiin eikä uniin.

Ihmiset arvostaa eri asioita ja mulle riittää toi 4k€/kk, toki tähän vaikuttaa se että muija tienaa siihen päälle 3k€/kk, mutta kun katson vierestä hänen työtänsä (sairaanhoitaja) niin ei kyllä kateeksi käy vaikka ei hänkään yötyötä edes tee.
 
Tämän oudon ajatusmaailman vuoksi köyhät pysyy köyhinä, kun ei osata katsoa tulevaisuuteen, vaan eletään tätä hetkeä.

Jos tekisi vaikka 10h/päivä, niin 10 vuoden työt vastaa 13,5vuoden työmäärää 7,5h/päivä.

Jos sinulle tarjottaisi 13,5 vuotta vastaavalla työpanoksella loppuelämäksi pois pääsy oravanpyörästä, niin et sitä ottaisi? Mieluummin teet sen 7,5h päivässä 40 vuotta :D

Ja vielä vertailukohdaksi, ettei elämän realiteetit unohdu: 10h päivässä ei ole mitään orjan työtä. 16h päivässä 365 päivää vuodessa ilman palkkaa on orjatyötä.

Eikun 12 vuoden työmäärää, koska progressiivinen verotus.

Sitten pitää laskea mukaan yhtälöön se lyhentynyt elinikä ja romahtanut terveys.

Aika lyhytnäköistä toimintaa siis noilla spekseillä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän oudon ajatusmaailman vuoksi köyhät pysyy köyhinä, kun ei osata katsoa tulevaisuuteen, vaan eletään tätä hetkeä.

Jos tekisi vaikka 10h/päivä, niin 10 vuoden työt vastaa 13,5vuoden työmäärää 7,5h/päivä.

Jos sinulle tarjottaisi 13,5 vuotta vastaavalla työpanoksella loppuelämäksi pois pääsy oravanpyörästä, niin et sitä ottaisi? Mieluummin teet sen 7,5h päivässä 40 vuotta :D

Ja vielä vertailukohdaksi, ettei elämän realiteetit unohdu: 10h päivässä ei ole mitään orjan työtä. 16h päivässä 365 päivää vuodessa ilman palkkaa on orjatyötä.

Tuossa tulee esteeksi ihmismieli. Jos 10vuotta tekisi 10h/päivä niin sitä jatkaisi vielä toiset 10vuotta, sen jälkeen eläkkeeseen tai terveydentilan muutokseen asti.
 
Mutta ei 100ke nettotuloilla vielä 10 vuodessa pääse pois oravanpyörästä. Ainakaan jos määritellään, että säästöillä pitäisi päästä johonkin noin keskituloisen palkkatyössä olevan elintasoon. Pitäs ainakin tuplata nuo tulot.

Pitäisi laskea tarkemmin, mutta 10 vuodessa sijoittamalla korkoa korolle efektillä oltaisiin jo aika lähellä hyvällä elämän hallinnalla. Eikä tarvisi aivan liian askeettisesti elää. Verottajahan tuossa projektissa on pahin vihollinen.
 
Jouduin nostamaan veroprosenttia kun en muistanut että talviloma tulee rahana ja tämä siis ensimmäistä kertaa kohdallani tässä firmassa. :sdarra: Nyt siis 41k€ arvio. :think:
 
Tai sitten hommaa mukavan työn ja kerää rahapottia siinä sivussa. Tulevaisuudessa vaihtaa vaikka kevyeen mukavaan työhön jota tekee 3pv viikossa (tai tyyliin vain kesäisin) ja elää muuten sijoituksilla.
Valintojen maailma.
 
Tai sitten hommaa mukavan työn ja kerää rahapottia siinä sivussa. Tulevaisuudessa vaihtaa vaikka kevyeen mukavaan työhön jota tekee 3pv viikossa (tai tyyliin vain kesäisin) ja elää muuten sijoituksilla.
Valintojen maailma.

Just tätä. Aika pian voisi saavuttaa tilanteen jossa ei tarvitse pysyä hetkeäkään työssä jossa ei viihdy. Toki kyse on tuossa enemmän menoista kuin tuloista, jos lisää kuluja samassa suhteessa tulojen kanssa ei saa ikinä säästettyä mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Onnellisuus-raha yhteyttä kuvannee melko hyvin logaritminen funktio. Suurituloiselle lisätienestit eivät välttämättä lisää onnellisuutta juurikaan koska ollaan jo melko "flätillä" alueella kuvaajassa, eikä suurituloinen välttämättä ymmärrä että köyhälle taas toisaalta lisätienestit lisäävät usein onnellisuutta huomattavasti.
Rahan tarpeeseen tuo käyrä sopii varmaan hyvin, mutta rahan ja onnellisuuden suhdetta ei tietenkään voi onnistuneesti kuvata mitenkään. Ne kun eivät suoraan korreloi keskenään, vaan onnellisuuteen liittyy n+1 muutakin asiaa.

Rahalla esimerkiksi saa monia asioita, jotka tekevät onnelliseksi, mutta jos niistä asioista ei ole aikaa nauttia, ei niiden hankkimisen mahdollistama rahasumma tilillä paljoa lohduta.

Yksi ratkaisu on saada niin paljon rahaa, ettei tarvitse enää itse tehdä lisärahan eteen yhtään mitään.
 
Palkan ja onnellisuuden välinen suhde on voimakkaasti asuinpaikkakohtainen.

Omalla noin 50k/v palkalla elää täällä maaseudulla oikein mukavasti, mutta isommassa kaupungissa elämän iloihin jäisi huomattavasti vähemmän rahaa.
 
Just tätä. Aika pian voisi saavuttaa tilanteen jossa ei tarvitse pysyä hetkeäkään työssä jossa ei viihdy. Toki kyse on tuossa enemmän menoista kuin tuloista, jos lisää kuluja samassa suhteessa tulojen kanssa ei saa ikinä säästettyä mitään.

Nimenomaan näin. Itsellä on tilanne että on sijoituksissa muutamia kymmeniä tuhansia, muutoinkin olen melko säästeliäs. Paras etu ja onnellisuuden tuoja tämä on siinä mielessä että voi olla huolettomampi.

Tosiaan jos ei töissä viihdy, ei tarvitse pysyä siellä "koska muuten ei oo varaa maksaa laskuja". Irtisanoutuu vaikka siltä seisomalta ja etsii rauhassa uuden. Jos tulee isompi yllättävä lasku tai meno, ei tarvitse kynsiä purren miettiä että mistä rahat.

Olen aina nähnyt asian siten ettei ole mitään selkeää jakoa "oravanpyörä" vs. "vapaaherra". Jos olet säästäväinen ja omaisuutta löytyy, voit käydä edelleen töissä, mutta huolettomammin. Sitten jossain kohtaa jos pääomilla pystyt pitämään itsesi hengissä niin voi miettiä töiden lopettamista kokonaan, jos tämä kiinnostaa.

...
Yksi ratkaisu on saada niin paljon rahaa, ettei tarvitse enää itse tehdä lisärahan eteen yhtään mitään.

En tosin tiedä miten tämä liittyy onnellisuuteen? Ellei suurin onnellisuuden lähde satu henkilölle olemaan se ettei tarvi enää tehdä töitä? :p
Tai työ on suurimpia syitä onnettomuudelle.
 
En tosin tiedä miten tämä liittyy onnellisuuteen? Ellei suurin onnellisuuden lähde satu henkilölle olemaan se ettei tarvi enää tehdä töitä? :p
Tai työ on suurimpia syitä onnettomuudelle.
Pointtina oli siis poistaa edellisen kappaleen este sille, että rahaa ei ehtisi käyttää onnellisuuden hankkimiseksi. Jos jatkuva työnteko juuri siinä hommassa jota sattuu tekemään tekee onnelliseksi, niin hieno homma. Minä kuitenkin olisin onnellisempi, jos saisin joka päivä päättää ihan itse mitä teen, sen sijaan että lähtisin tekemään jollekin muulle hommia. Töiden lopettamisella saisi sitä aikaa, mutta sittenpä ei olisi enää kohta rahaa tehdä yhtään mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Tai sitten hommaa mukavan työn ja kerää rahapottia siinä sivussa. Tulevaisuudessa vaihtaa vaikka kevyeen mukavaan työhön jota tekee 3pv viikossa (tai tyyliin vain kesäisin) ja elää muuten sijoituksilla.
Valintojen maailma.
Tätä ei vain valtio tue yhtään millään tavalla. En tiedä onko tuollaisen tukeminen vaikeaa vai eikö siihen ole haluja?

Jos ihmisiä jäisi pienelle työajalle (eihän siihen valtion tukemanakaan isolla prosentilla mitenkään olisi varaa) eli 2/3/4pvä viikossa duuneihin niin mitä siitä seuraisi? Positiivista tulee mieleen ainakin että elämäntaso nousisi, siis yleinen hyvinvointi, lasten kanssa oleminen sun muut, avoimia työpaikkoja tulisi lisää, terveydenhuollon kulut laskisivat ja uskon että olisi muitakin positiivisia kerrannaisvaikutuksia olisi. Negaa tietysti olisi että verotulot laskisivat vaikka uusia työpaikkojakin syntyisi (progressiivinen verotus? eli 2 pienipalkkaista ei tuota yhteiskunnalle niin paljon kuin 1 kovapalkkainen). Eli kai se tuossa on syy miksei valtio tätä tue.
 
Negaa tietysti olisi että verotulot laskisivat vaikka uusia työpaikkojakin syntyisi (progressiivinen verotus? eli 2 pienipalkkaista ei tuota yhteiskunnalle niin paljon kuin 1 kovapalkkainen). Eli kai se tuossa on syy miksei valtio tätä tue.

Mutta toisaalta 2 pienipalkkaista kyllä tuottavat enemmän veroja kuin 1 isompipalkkainen ja 1 työtön. Ongelmahan on, että 2 pienipalkkaista sivukuluineen eivät tuota työnantajalle yhtä paljoa kuin 1 isompipalkkainen.
 
Tuli just veroehdotus :shifty:

Valtiolle veroja n. 400€ ja kunnalle 5700€
Eipä paljoa ole hyötyä veroalesta, jos kuntien maksuosuutta pienennetään samaan tahtiin :shifty::grumpy:
Nyt kunnallisvero 21% ja nousupainetta kiitos pienennettyjen kuntaosuuksien.

Kokkarit pyrkii tällä tasaveroon ihan selvästi. :grumpy:

Pienituloisena maksoin 25% veroprosentilla ja mätkyjä tuli. :facepalm:
 
Kannattaa muistaa että verottaja tasaa noita bruttotuloja aika tehokkaasti. Harva suomessa töillä rikastuu.

No juu, mutta ei sekään hirveästi kuitenkaan tasaa kuin keskiluokassa. Mieluummin vaikka 50 prosenttia 100K palkasta kuin 10% 30K palkasta, jäljelle jäävällä saa kuitenkin aika paljon enemmän leipää.

OT mutta kai mussa on sen verran kommarin vikaa, että maksan mielelläni veroja jos sillä taattaisiin lastenhoito,terveydenhoito, vanhustenhoito, hyvä tieverkosto jne. kuten hyvinvointivaltiossa kuuluisi. Tämä nykyinen malli jossa kerätään verot ja puhalletaan sitten julkisen sektorin kautta yksityiseen ei toimi.
 
"Raha ei tee onnelliseks". Suurituloisten propagandaa.

Onnellisuus-raha yhteyttä kuvannee melko hyvin logaritminen funktio. Suurituloiselle lisätienestit eivät välttämättä lisää onnellisuutta juurikaan koska ollaan jo melko "flätillä" alueella kuvaajassa, eikä suurituloinen välttämättä ymmärrä että köyhälle taas toisaalta lisätienestit lisäävät usein onnellisuutta huomattavasti.

Tätä asiaahan on itse asiassa oikein tutkittukin joskus, juttua tällaisesta tutkimuksesta mm. täällä.

Yhteenvetona voisi sanoa, että raha (tai varallisuus yleensäkin) lisää onnellisuutta tiettyyn pisteeseen asti, ja sitten kun olet "tarpeeksi rikas" ei lisäraha enää mainittavasti lisää onnellisuutta. Näin ollen sekä Mikkosin kuin Jakuzan kommentit vaikuttavat hyvinkin paikkaansapitäviltä :cigar2:

Yhdysvaltalaisen Purduen yliopistossa suoritetussa tutkimuksessa on selvitetty sitä ihanteellista vuosittaista palkkasummaa, joka tekee ihmiset onnellisiksi.
...
Tutkimuksessa mitattiin ihmisten subjektiivista tyytyväisyyttä omaan elämäänsä. Psykologi Andrew T. Jebbin mukaan ihanteellinen tulotaso koko maailmassa oli noin 77 000 euroa vuodessa, mutta itse koettuun emotionaaliseen hyvinvointiin riitti 48 500 – 60 000 euroa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että summa koskee yksilöitä, ei kokonaisia perheitä. Niillä se on todennäköisesti suurempi.

Korkean elintason maissa ja maailmanosissa summa on luonnollisesti suurempi kuin muualla.

Australiassa onnellisuus saavutetaan 110 000 eurolla, Pohjois-Amerikassa vajaalla 85 000, Länsi-Euroopassa vajaalla 81 000, mutta esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa 56 500 ja Itä-Euroopassa 36 000 eurolla. Latinalaisessa Amerikassa riittävät noin 28 000 euron vuosiansiot, kirjoittaa Science Alert.

Maailmanlaajuisesti miehet tyytyivät alempaan tulotasoon kuin naiset. Miehille riitti vajaa 73 000 euroa, mutta naiset halusivat jo lähes 81 000 euroa.

Vähän koulutetut ihmiset pitivät tasonaan 56 500 euroa, keskitason koulutukseen saaneet 69 000 euroa ja korkeakoulutetut 93 000 euroa.

Hyvin mielenkiintoisena tutkijat pitivät sitä havaintoa, että kun ihminen on saavuttanut onnen tunteen tuovan tulotason, hän usein haluaa jäädyttää ansionsa sinne.

Toinen tärkeä ilmiö olivat käännekohdat, joiden ylittämisen jälkeen onnellisuuden tunne alkaa heikentyä.


Samaan tulokseen on päädytty myös toisessa tutkimuksessa, kts. täällä.

Taloustieteen Nobel-voittajat Angus Deaton ja Daniel Kahneman tutkivat tulojen vaikutusta onnellisuuteen vuoden 2010 selvityksessään.
...
Deaton ja Kahneman analysoivat 450 000 vastausta hyvinvointiin liittyvästä kyselytutkimuksesta, johon vastaa päivittäin 1 000 amerikkalaista.

Tuloksista kävi ilmi, että onnellisuuden kasvu pysähtyy, kun vuosittaiset tulot ylittävät 75 000 dollaria, eli noin 71 000 euroa. Tämä tarkoittaa hieman alle 6 000 euron kuukausituloja.
...
Kun ihminen saa yli 75 000 dollaria vuodessa, sillä ei ole juuri vaikutusta hänen päivittäiseen mielialaansa. Raha luo kuitenkin tunteen paremmasta elämästä, Deaton selittää tuloksia The Wall Street Journalin haastattelussa.
 
Nimenomaan näin. Itsellä on tilanne että on sijoituksissa muutamia kymmeniä tuhansia, muutoinkin olen melko säästeliäs. Paras etu ja onnellisuuden tuoja tämä on siinä mielessä että voi olla huolettomampi.

Tosiaan jos ei töissä viihdy, ei tarvitse pysyä siellä "koska muuten ei oo varaa maksaa laskuja". Irtisanoutuu vaikka siltä seisomalta ja etsii rauhassa uuden. Jos tulee isompi yllättävä lasku tai meno, ei tarvitse kynsiä purren miettiä että mistä rahat.

Olen aina nähnyt asian siten ettei ole mitään selkeää jakoa "oravanpyörä" vs. "vapaaherra". Jos olet säästäväinen ja omaisuutta löytyy, voit käydä edelleen töissä, mutta huolettomammin. Sitten jossain kohtaa jos pääomilla pystyt pitämään itsesi hengissä niin voi miettiä töiden lopettamista kokonaan, jos tämä kiinnostaa.


En tosin tiedä miten tämä liittyy onnellisuuteen? Ellei suurin onnellisuuden lähde satu henkilölle olemaan se ettei tarvi enää tehdä töitä? :p
Tai työ on suurimpia syitä onnettomuudelle.

Rahan tuoma onnellisuus ja sitä myöten kotona makaaminen on varmaan ihmisten suurimpia harhakuvitelmia.
 
Rahan tuoma onnellisuus ja sitä myöten kotona makaaminen on varmaan ihmisten suurimpia harhakuvitelmia.

Eiköhän se kotisohvalla makaaminen yleensä johdu päinvastoin juuri siitä että rahaa ei ole, tai sitten ihan muista asioista. Vai makaako Bill, Jeff ja Mark vaan kotisohvalla kun rahaa on miljarikaupalla? Jos oma nettovarallisuus laskettaisiin miljardeissa niin kyllä se kotisohvalla makaaminen olisi se viimeinen asia joka tulee mieleen.
 
Tai sitten hommaa mukavan työn ja kerää rahapottia siinä sivussa. Tulevaisuudessa vaihtaa vaikka kevyeen mukavaan työhön jota tekee 3pv viikossa (tai tyyliin vain kesäisin) ja elää muuten sijoituksilla.
Valintojen maailma.

Tätä ei vain valtio tue yhtään millään tavalla. En tiedä onko tuollaisen tukeminen vaikeaa vai eikö siihen ole haluja?

Jos ihmisiä jäisi pienelle työajalle (eihän siihen valtion tukemanakaan isolla prosentilla mitenkään olisi varaa) eli 2/3/4pvä viikossa duuneihin niin mitä siitä seuraisi?


En kyllä näe syytä, miksi valtion pitäisi edes tälläistä tukea. On ihmisen oma asia hoitaa taloutensa tulot ja menot.
Tuossa kuten Sunder puhui, että lyhyemmän työviikon palkkamenetykset korvattaisiin sijoitustuloilla.
 
Suureen palkkaa liittyy useimmiten sitten myös sellainen, että kun palkka kasvaa, menot kasvavat myös. Isompi asunto, kalliimpi auto, muutenkin rahan käyttötottumukset muuttuvat. Eli jos olet ennen tienannut 30te netto/v ja palkka nousee 5v kuluessa vaikka tonne 60te netto/v, niin ei siitä vaan jää 30te säästöön... Piekmminkin joku 10te vois olla realistista.

Toki jossain vaiheessa menojenkin kasvu yleensä taittuu. Kasvu tosta 60te -->100te, niin voikin jäädä jo 20-30t säästöön...
 
No juu, mutta ei sekään hirveästi kuitenkaan tasaa kuin keskiluokassa. Mieluummin vaikka 50 prosenttia 100K palkasta kuin 10% 30K palkasta, jäljelle jäävällä saa kuitenkin aika paljon enemmän leipää.

OT mutta kai mussa on sen verran kommarin vikaa, että maksan mielelläni veroja jos sillä taattaisiin lastenhoito,terveydenhoito, vanhustenhoito, hyvä tieverkosto jne. kuten hyvinvointivaltiossa kuuluisi. Tämä nykyinen malli jossa kerätään verot ja puhalletaan sitten julkisen sektorin kautta yksityiseen ei toimi.

Mietipä sitä vastuun, työn, kokemuksen ja opiskelun määrää mitä vaikkapa tuohon 100k palkkaan on joutunut tekemään varsinkin Suomessa. Ei tule ihan sormia napsauttamalla. Ja siitä sitten viedään lähes puolet pois, jolloin nettopalkan erot ovat naurettavia burton kasvaessa? Todella kannustavaa.
 
Mietipä sitä vastuun, työn, kokemuksen ja opiskelun määrää mitä vaikkapa tuohon 100k palkkaan on joutunut tekemään varsinkin Suomessa. Ei tule ihan sormia napsauttamalla. Ja siitä sitten viedään lähes puolet pois, jolloin nettopalkan erot ovat naurettavia burton kasvaessa? Todella kannustavaa.

En mitenkään sitä kyseenalaista, mutta yhä edelleen sillä suuremmalla palkalla saa enemmän "leipää" Ainahan sitä sanotaan, että elämä on valintoja kaikilla samat mahdollisuudet jne. Vähemmän ainakin minua vituttaisi maksaa suuria veroja kuin katsoa pieniä tuloja.
IMHO ehkä optimaalisin "elämä" olisi painaa 10v tuota 100K€/v tahtia ja sitten siirtyä vapaalle tai johonkin pienipalkkaiseen ja leppoisaan hommaan. Tuossa vaan taitaa 99% tapauksista taas tulla ihmisluonto esteeksi.
 
Ihmisluonto on kyllä kummallinen. Ihan käsittämätöntä, että omaltakin työpaikalta löytyy yllättävän paljon henkilöitä, jotka eläkeiän tullessa täyteen edelleen jatkavat suuremman eläkkeen toivossa töitä. Luulisi, että nyt viimeistään tuossa kohtaa osaisi höllätä kun ei sitä koskaan tiedä paljonko niitä vuosiakaan on enää edessä. Surullisin tapaus lähimenneisyydestä on 2 vuotta yliaikaa tehnyt työkaveri, joka eläkkeelle jäädessään sai terveen paperit, mutta kuitenkin alle puoli vuotta siitä oli jo mullan alla agressiivisen syövän viemänä.
 
Suureen palkkaa liittyy useimmiten sitten myös sellainen, että kun palkka kasvaa, menot kasvavat myös. Isompi asunto, kalliimpi auto, muutenkin rahan käyttötottumukset muuttuvat. Eli jos olet ennen tienannut 30te netto/v ja palkka nousee 5v kuluessa vaikka tonne 60te netto/v, niin ei siitä vaan jää 30te säästöön... Piekmminkin joku 10te vois olla realistista.

Toki jossain vaiheessa menojenkin kasvu yleensä taittuu. Kasvu tosta 60te -->100te, niin voikin jäädä jo 20-30t säästöön...

Kulutustottumuksistahan tämä on pitkälti kiinni. Itselläni on tullut 5 vuodessa 3k lisää bruttotuloja ja asumiskulujen pysyessä pitkälti samoina (silloin vuokra, nyt oma) on 80% saadusta lisätulosta tullut pistettyä suoraan sijoituksiin. Ei nyt mitään elämää muuttavia potteja edelleenkään saa säästöön, mutta sentään sen ~18-20k vuodessa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 173
Viestejä
4 863 252
Jäsenet
78 613
Uusin jäsen
zipi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom