Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Hesarin kateuslistalle raja on 150k€ ja sinnekin riitti viime vuonna 97000 henkeä. Kuvittelisin että määrä olisi aika dramaattisesti pienempi ilman pääomatuloja koska päälle 150k€ ansiotulot alkaa olla jo aika pienen porukan toimintaa, keskisuuren yrityksen toimarikin on palkkatulojen osalta siinä rajalla.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Satama työläisenä viimiset 16 vuotta, 86kiloa vuositulot. On sitä tullut töitä tehtyäkin tuon eteen, mutta vielä se 100k joskus menee rikki jos pääsee kunnolla tekemään rahakkaita tunteja.
 
Saattaa mennä ohi aiheen, mutta onko 100-prosenttinen etätyö esimiestehtävissäkin nykyään jo yleistä? Kannatan itsekin etätyötä turhan toimistolle raahautumisen sijaan, mutta tuntuisi oudolta jos esihenkilö ei olisi koskaan tavattavissa kasvokkain. Vai tekeekö koko muu tiimikin pelkästään etätyötä?

Minun lähin esimies ei ole edes samalla aikavyöhyökkeellä. Aikaisempi oli sentään Suomessa, mutta 100% etänä eri paikkakunnalla.
 
Saattaa mennä ohi aiheen, mutta onko 100-prosenttinen etätyö esimiestehtävissäkin nykyään jo yleistä? Kannatan itsekin etätyötä turhan toimistolle raahautumisen sijaan, mutta tuntuisi oudolta jos esihenkilö ei olisi koskaan tavattavissa kasvokkain. Vai tekeekö koko muu tiimikin pelkästään etätyötä?
Varmaan riippuu hommasta. Jossain toimistorottailussa saattaa toimia, mutta jossain oikeissa tuotantotöissä olis hyvä olla aina joku lähiesimies mikä edes teoriassa on paikalla ja ratkoo tarvittaessa ongelmia.
 
Minun lähin esimies ei ole edes samalla aikavyöhyökkeellä. Aikaisempi oli sentään Suomessa, mutta 100% etänä eri paikkakunnalla.

Kyllä minä tällaisia järjestelyjä tiedän useammankin, esimerkiksi esimieheni esimies mutta ilmeisesti on vanhakantaisia työpaikkoja kun muutaman kerran vuodessa lennetään juttelemaan kasvotusten. En nyt hakenut sitä, että oltaisiin viikottain pitämässä kädestä kiinni ja valvomassa mitä ruudulla on. Mutta ATK-foorumilla kun ollaan niin unohdin että kotona koneella on tietenkin se paras vaihtoehto jos vaan voi :D

Ja vakavissaan en sitäkään ottanut huomioon että työpaikkoja on monenlaisia, jos tiimi on sijoittunut ympäri Suomea tai maapalloa niin yhden sijainnin toimistolla kököttäminen ei hirveästi lisäarvoa tuo.
 
Hesarin kateuslistalle raja on 150k€ ja sinnekin riitti viime vuonna 97000 henkeä. Kuvittelisin että määrä olisi aika dramaattisesti pienempi ilman pääomatuloja koska päälle 150k€ ansiotulot alkaa olla jo aika pienen porukan toimintaa, keskisuuren yrityksen toimarikin on palkkatulojen on siinä rajalla.
No täällä ilmoittautuu yksi +150k€ tienaava. Viime vuonna 150500€ ja nyt 155100€ lukee tilinauhassa. Viime vuodelta verokone näyttää 133k€, eli en päässyt hesariin, enkä pääse ensi vuonnakaan :) Pääomatuloja sen verran, että verokone näyttää 140k€.

Enkä ole toimari tai muutenkaan korkeassa asemassa. Enemmänkin myyntiä ja vaativia asiantuntijatehtäviä. Peruspalkka lomarahoineen on ensi vuodelle 105k€ ja loppu tulee myyntibonareista. Nyt jo tiedän, että 2024 tullaan jäämään 10-20k€ tän vuoden tuloista. Sen verran korkealle on myyntitavoitteet nyt väännetty. Tai ainakin mahdollisuudet tän vuoden ansioihin on aika ohuet.
 
No täällä ilmoittautuu yksi +150k€ tienaava. Viime vuonna 150500€ ja nyt 155100€ lukee tilinauhassa. Viime vuodelta verokone näyttää 133k€, eli en päässyt hesariin, enkä pääse ensi vuonnakaan :) Pääomatuloja sen verran, että verokone näyttää 140k€.

Enkä ole toimari tai muutenkaan korkeassa asemassa. Enemmänkin myyntiä ja vaativia asiantuntijatehtäviä. Peruspalkka lomarahoineen on ensi vuodelle 105k€ ja loppu tulee myyntibonareista. Nyt jo tiedän, että 2024 tullaan jäämään 10-20k€ tän vuoden tuloista. Sen verran korkealle on myyntitavoitteet nyt väännetty. Tai ainakin mahdollisuudet tän vuoden ansioihin on aika ohuet.

Mutta näillä näkymin siis et pääse sinne vajaan 100 000 eniten verotettavaa tuloa tehneen ryhmään ainakaan ihan lähivuosina. ;) Vaikka ansiotulot on kovemmat kuin monella kaupunginjohtajalla, kansallisen viraston johtajalla jne.
 
Tämäpi juurikin. Toki hyvä olla tarvittaessa mahdolllisuus tavata livenä
Mulla esimies ei edes ole Suomessa. Lähinnä tavataan erilaisissa tapahtumissa 2-3x vuodessa. Muuten kaikki 1:1 keskustelut aina Teamsilla. Hyvin on toiminut nyt neljä vuotta nykyhommassa.
 
Sama täällä. Oma esimies istuu 500km päässä, mun kollegat 200-600km päässä ja omat alaiset 200-300km päässä.
 
Mullakin viimeisimmät esimiehet on olleet 500 km päässä (oma valinta), organisaatiomuutoksen jälkeen 1000 km päässä ja viimeisen organisaatiomuutoksen jälkeen 3000 km päässä. Viimeisin oli ainoa hankala, ja hankala sen vuoksi, että kyseessä oli eka suomalainen alainen, joten oikein mitään tietoa suomalaisten käytäntöjen kiekuroista ei ollut ja aina tarvi ylimääräisiä kierroksia asioiden selvittelyihin.

Nyt sitten olisi edessä vaihto suomalaisesta yrityksestä kansainväliseen suuryritykseen. 23 vuotta IT-alaa takana, asiantuntijatehtävä, 5400 €/kk, 100% etätyö. Esimies on oletettavasti jatkossakin 1000 km päässä.
 
Mullakin viimeisimmät esimiehet on olleet 500 km päässä (oma valinta), organisaatiomuutoksen jälkeen 1000 km päässä ja viimeisen organisaatiomuutoksen jälkeen 3000 km päässä. Viimeisin oli ainoa hankala, ja hankala sen vuoksi, että kyseessä oli eka suomalainen alainen, joten oikein mitään tietoa suomalaisten käytäntöjen kiekuroista ei ollut ja aina tarvi ylimääräisiä kierroksia asioiden selvittelyihin.

Nyt sitten olisi edessä vaihto suomalaisesta yrityksestä kansainväliseen suuryritykseen. 23 vuotta IT-alaa takana, asiantuntijatehtävä, 5400 €/kk, 100% etätyö. Esimies on oletettavasti jatkossakin 1000 km päässä.
Eräässä hommassa kaukaisin suora alainen oli 7700km päässä, seuraava 7300km ja siitä sitten erinäisin hyppäyksin alaspäin. Lähin oli samalla paikkakunnalla :) Pomon hommia en tosin ole tehnyt enää moneen vuoteen, enemmän ja vähemmän puhdasta koodaamista pakollisten arkkitehtuuri/suunnitteluosuuksien lisäksi. Palkkakin taitaa olla parempi tällä hetkellä kuin tuossa mannertenvälisessä esimieshommassa, vaikka ei tällä hetkellä uran parhaimpia olekaan. Jälkikäteen ajateltuna tuli kyllä tehtyä ihan alipalkattuna noita esimieshommia, mutta menee ainakin osittain nuoruuden piikkiin.
 
35-vuotias YAMK insinööri joka työskentelee myynnin parissa. Työt etätyötä ja myyntialueena pohjoismaat, sekä eurooppa.

Palkkakehitys vuositasolla sisältäen brutto+bonukset:
2015 22k€ (valmistumisvuosi)
2016 47k€
2017 61k€
2018 63k€
2019 60k€
2020 63k€
2021 69k€
2022 83k€
2023 92k€
2024 99k€ (arvio)

Tällä kehityskaarella jos saa edetä, niin 2025 pitäisi puhkaista 100 kilon kalvo.
 
Viimeisin oli ainoa hankala, ja hankala sen vuoksi, että kyseessä oli eka suomalainen alainen, joten oikein mitään tietoa suomalaisten käytäntöjen kiekuroista ei ollut ja aina tarvi ylimääräisiä kierroksia asioiden selvittelyihin.

Itselläkin vuoden kokemus toisella mantereella istuvasta pomosta, eipä juuri paikalliset kotkotukset kiinnostaneet.
Hoituihan ne asiat suoraan HRn/palkkiksen kanssa.
On toki henkilö- ja kulttuurikohtaista, mutta jos mahdollista niin ehkä välttelen vastaavaa tilannetta jatkossa.
 
Laitoin ensi vuoden verokortin tilaukseen, arvio koko vuoden tuloista (palkka ja kannustinpalkkiot) oli 66 000€. Tarkoitus olisi jonkinlaista palkankorotusta pyytää, mutta nykytilanne on sellainen että en ole kovinkaan optimistinen tuon suhteen. Ihan tyytyväinen olen kyllä ilmankin.

edit: tämä siis PO-hommista puolijulkisella puolella. Laskeskelin huvikseni, että jos yksityisellä puolella olisi sama laskennallinen tuntipalkka, niin vuosiansiot olisi suurinpiirtein 71000. Toisin sanoen tuota pienemmällä vuosiansiolla ei kannattaisi yksityiselle vaihtaa.
 
Viimeksi muokattu:
32v, kauppatieteiden maisteri ja noin 5 vuotta valmistumisesta.

Talouspäällikkö ja 10 hengen tiimin esihenkilövastuu. 100% etänä teen työtä (soppariin kirjattu). Palkka n. 6000 euroa + jokunen tonni bonuksia vuodessa. Kokonaisansio n. 80ke/vuosi. Nettona tuosta jää käpälään n. 3800e/kk.

Koska elää suhteellisen pihisti ja asuu edullisesti, jää käytännössä vähän kuukaudesta riippuen 2000-2500 euroa säästöön joka kuukausi. Käytännössä siis mahdolliset palkankorotukset menisivät vain lisäsäästöihin.

30v, kauppatieteiden maisteri ja reilu 2v valmistumisesta.

Toimitusketjun hallinnan parissa päällikkö ja asiantuntija. Palkka nyt n. 6250€/kk + bonukset. Tämän vuoden rahapalkka reilu 96ke. Ensi vuonna veikkaan kokonaistulojen jäävän vähän pienemmiksi, mutta jospa kateuslistalle pääsisi viimeistään vuoden 2025 tuloilla.

Palkasta en voi kyllä valittaa yhtään. Ainoa "negatiivinen" puoli on se, että palkka on samalla tehnyt nykyisestä työstä tietynlaisen kultaisen häkin. En usko saavani vastaavaa vaihtamalla, joten työnantajan saatika paikkakunnan vaihto tuntuu olevan hyvin korkean kynnyksen takana. Onneksi itse työ on tällä hetkellä mieluista, mutta aikaisemmin olin leipääntynyt ja olisin aktiivisesti etsinyt muuta jollei em. syytä olisi.

Arvoisat kauppatieteiden maisterit, millä aloituspalkoilla aloititte ja esimerkiksi Lontun tapauksessa pidätkö palkkaasi tavanomaisena, eli että parin vuoden jälkeen tienataan +6000 euroa kuukaudessa?

Lisäksi jäin miettimään sitä, kuinka paljon koette KTM-tutkintonne auttaneen itse työssä vai onko parin tai viiden vuoden jälkeen tuntunut siltä, että itseasiassa tässä työssä itsessään nämä asiat opitaan ja työssä voisi pärjätä olematta KTM, vaan KTK:llakin pärjäisi?

Mulla on koulutukseen viha-rakkaus-suhde, sillä vaikka pidänkin uusien asioiden oppimisesta, niin en pidä siitä, että maisteriudesta on tehty vedenjakaja varsin moneen työhön, vaikka työssä on vaikea nähdä olevan hyötyä nimenomaisesta maisteriudesta. Esimerkiksi lukioni rehtori oli teologian maisteri, ja rehtorin hallintotyössä onkin varmasti etua heprean ja muinaisjeesustelun osaamisesta. Tai sitten apulaispormestariutta voidaan hoitaa mukavasti Sinnemäen humanistisella kandidaatin tutkinnolla :)

Eli lievästi ärsyttää se, että maisterius tuntuu pätevöittävän virkaan kuin virkaan, mutta kandi ei ole sitten mitään. Tässä asiassa Amerikassa ja Englannissa on terveempi ajattelu, jossa kandi on lähtökohta valtaosalle.

T. Loppuviilausta vaille oleva DI ja lääketieteen ylioppilas.
 
Arvoisat kauppatieteiden maisterit, millä aloituspalkoilla aloititte ja esimerkiksi Lontun tapauksessa pidätkö palkkaasi tavanomaisena, eli että parin vuoden jälkeen tienataan +6000 euroa kuukaudessa?

Lisäksi jäin miettimään sitä, kuinka paljon koette KTM-tutkintonne auttaneen itse työssä vai onko parin tai viiden vuoden jälkeen tuntunut siltä, että itseasiassa tässä työssä itsessään nämä asiat opitaan ja työssä voisi pärjätä olematta KTM, vaan KTK:llakin pärjäisi?

Mulla on koulutukseen viha-rakkaus-suhde, sillä vaikka pidänkin uusien asioiden oppimisesta, niin en pidä siitä, että maisteriudesta on tehty vedenjakaja varsin moneen työhön, vaikka työssä on vaikea nähdä olevan hyötyä nimenomaisesta maisteriudesta. Esimerkiksi lukioni rehtori oli teologian maisteri, ja rehtorin hallintotyössä onkin varmasti etua heprean ja muinaisjeesustelun osaamisesta. Tai sitten apulaispormestariutta voidaan hoitaa mukavasti Sinnemäen humanistisella kandidaatin tutkinnolla :)

Eli lievästi ärsyttää se, että maisterius tuntuu pätevöittävän virkaan kuin virkaan, mutta kandi ei ole sitten mitään. Tässä asiassa Amerikassa ja Englannissa on terveempi ajattelu, jossa kandi on lähtökohta valtaosalle.

T. Loppuviilausta vaille oleva DI ja lääketieteen ylioppilas.


Aloitin nykyisessä roolissani 2020, jolloin kuukausipalkka oli n. 5150€ + bonukset. Sitä ennen olin ollut talossa nelisen vuotta asiantuntijaroolissa n. 3200€ kuukausipalkalla. En pidä palkkaani millään tavoin tavanomaisena vaan ehdottomasti normaalia korkeampana. Jo palkkatilastot tukee tätä. Tämän vuoksi viittasinkin tuohon kultaiseen häkkiin.

KTM-tutkinnosta ei ole varsinaisesti ollut minun tapauksessani mitään apua . Minulla oli tutkinto puolivälissä tähän rooliin siirtyessäni enkä usko meneillään olleiden opintojen olleen minkäänlainen tekijä valinnassa, vaan kyseessä oli puhtaasti työssä hankkimani kokemus, näytöt ja firman tapojen tunteminen. Pohjalla oli tradenomin tutkinto. En ole tainnut kertaakaan huomata opinnoistani olleen mitään konkreettista hyötyä työssäni. Hädin tuskin muistan mitä ja miten tuli opiskeltua.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että Suomessa tunnutaan glorifioivan tutkintoja liikaa. En tiedä muista, mutta itse näen ympärilläni pölvästejä kaikenlaisilla papereilla ja ainakin omalla alalla tuntuu olevan vähälti tehtäviä joihin koulut voisivat kovin tarkasti valmistaa.

Kannattaa toki muistaa se, että työpaikkailmoituksissa usein korostuu korkeammat vaatimukset kuin mitä työnantajat todellisuudessa edellyttävät. Vaikka siellä erikseen mainitaan maisterin paperit vaatimuksena tai edes toiveena, haluan uskoa rekrytoijien ja työnantajien isolti silti ymmärtävän älyn ja kokemuksen arvon ja painottavan sitä papereita enemmän, jollei ole lakisääteisestä tutkintovaatimuksesta kyse.
 
Viimeksi muokattu:
Työntekijänä maksat kai myös reilu 8 prosenttiyksikköä muita veroluontoisia maksuja, jolloin totuus on yli 35 %.

EDIT:
Itselläni näyttää menevän noin 36 %. Vuositulot osuvat pari tonnia yli tuon 9. desiilin rajan.

Eläkemaksuja saa takaisin vasta eläkkeellä, siihen ei ole mitään takeita nykytilanteessa.
Ja kun huomioi että suuri osa eläkemaksuista on piilotettu työntekijän palkkakuitista(työnantajan maksettava), niin pelkät eläkemaksut on jo 25%
 
Röntgenhoitaja, hyvinvointialueen palkkalistoilla, pientä sivutoimea yksityisellä puolella. julkiselta tulot yhteensä reilu 56 000 euroa ja yksityiseltä jonkin verran yli 2000 euroa, yhteensä 58 600 ja hilut päälle on nyt tienattu vuonna 2023. Juukerin paljon ylitöitä on tuossa, kun on aivan karsea työvoimapula alalla.
 
Tässä vaihtelun vuoksi toteutuneet vuosipalkat ja ennustukset vuosille 2024-2025.

Insinööri AMK vm. 2012. Työt liittyneet pääosin erilaisiin investointiprojekteihin.

2012: 39 keur
2013: 42 keur
2014: 57 keur
2015: 47 keur
2016: 44 keur
2017: 51 keur
2018: 52 keur
2019: 70 keur
2020: 76 keur
2021: 80 keur
2022: 83 keur
2023: 90 keur
2024: 84 keur (ennuste)
2025: 90 keur (ennuste)
 
Viimeksi muokattu:
Itselläni koulutustaustana sähköasentaja (2006) ja työn ohella AMK (2018) ja YAMK (2023). Vakituisiin töihin heti valmistumisen ja armeijan jälkeen vuoden 2007 alusta. Tämän jälkeen ei ole tarvinnut olla päivääkään työttömänä ja vakituinen työsuhde on ollut voimassa koko ajan. Työnantaja on vaihtunut kuitenkin omasta aloitteestani useammankin kerran. Työurasta valtaosa julkisen sekotrin työnantajilla. Pääosin puhtaita asennushommia vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen hiljalleen siirtymää enemmän asiantuntijatyyppisiä töitä kohden. Alaisia ei ole missään kohdin ollut.

Alla palkkatilastot vuosittain sisältäen mahdolliset lomarahat, ylityöt, päivystyskorvaukset ja mahdolliset työnantajan vaihtuessa rahana maksetut lomat. Vuosipalkan jäljeen perässä suluissa peruskuukausipalkka, niiltä osin, kuin oli tiedossa ja muistissa. Toki niissäkin on voinut olla vuoden sisällä pientä vaihtelua.

2007: 25 k€
2008: 31 k€
2009: 35 k€ (2,2 k€)
2010: 33 k€ (2,2 k€)
2011: 34 k€ (2,3 k€)
2012: 34 k€ (2,3 k€)
2013: 40 k€
2014: 40 k€ (2,7 k€)
2015: 48 k€
2016: 41 k€
2017: 43 k€ (3,3 k€)
2018: 49 k€ (3,8 k€)
2019: 45 k€ (3,4 k€)
2020: 51 k€ (3,8 k€)
2021: 53 k€ (3,8 k€)
2022: 58 k€ (4,5 k€)
2023: 70 k€ (4,6 k€)
2024: 58 k€ (4,6 k€) ennuste
 
Tässä vaihtelun vuoksi toteutuneet vuosipalkat ja ennustukset vuosille 2024-2025.

Insinööri AMK vm. 2012. Työt liittyneet pääosin erilaisiin investointiprojekteihin.


2024: 84 keur (ennuste)
2025: 90 keur (ennuste)

Millaisella kristallipallolla pystyt arvioimaan tulojasi myös 2025 vuodelle? :cool:
 
Millaisella kristallipallolla pystyt arvioimaan tulojasi myös 2025 vuodelle? :cool:

Arvaisin että osa tulost on tulospalkkiota joka riippuu projektien onnistumisesta, ja jotain pitkäkestoisia projekteja on työn alla joista jo tietää miten tulee menemään.
 
Kyselisin, että onko kenelläkään kokemusta tuotantoinsinöörin palkkauksesta? Olisi mahdollisesti tarjolla tuotantoinsinöörin roolia kaukolämmöntuotannossa, jossa vastuulla on voimalaitoksien tuotanto, huolto ja huoltotiimin esimies tehtävät. Tarkemmin aukeaa ensiviikon haastattelussa ja laitoin palkkatoiveeksi 4500e/kk, mutta mietin, että onko liian matala suhteessa vastuuseen.
Meidän isohkolla metsäteollisuuden tehtaalla nuo päälliköiden palkat bonusten kanssa olleet sen 70-80k vuoteen. Eli yksiköiden päälliköt, kuten tuo kunnossapidon päällikkö. Tehtaan johtajalla olikin sitten jotain 160k€.
 
Kirjotellaas tänne vähän omia kokemuksia, ehkä joku saa näistä jotain hyötyä. Alunperin datanomin papereilla suoraan duuniin IT-tukihenkilöksi 2100€/kk palkalla, joka nousi vuoden jälkeen 2300€/kk.
Pari vuotta sitä jaksoin kunnes totesin, että lähdempä opiskelemaan lisää ja nyt yliopistossa kolmas vuosi menossa ohjelmistotuotannon parissa.

En ole koskaan seurannut TEKin palkkasuosituksia vaan pyytäny aina enemmän, mutta tottakai niistä on hyötyä mikäli ei tiedä yhtään paljon voi pyytää palkkaa.
Ensimmäinen työpaikkani opiskelijana oli osa-aikaisena koodarina reactin parissa 16€/t. Aloitan nyt uudessa työpaikassa osa-aikaisena software engineer nimikkeellä ja kesällä sitten täydet tunnit. Haastattelussa sanoin suoraan, että päätoimiseksi koodariksi en halua johon totesivat ok keksitään jotain muuta. Palkkatoiveena pyysin 18€/t johon sain vastauksen "aika paljon korkeampi kuin TEKin suositus". Vastasin vain, että katso se hakemus/cv uudestaan en hakenut mitään harjoittelijan paikkaa. Tuon kommentin jälkeen palkkatoive meni suoraan läpi, olisi vissiin pitäny pyytää vielä enemmän.
Sain siis piilotyöpaikan ja pääsin osaksi muutaman henkilön IT-tiimiä.

Päivitellääs tänne, eli nykyinen tilanne diplomityötä vaille valmistuminen. Joulukuussa aloitin lähettelemään avoimia hakemuksia ja etsimään piilotyöpaikkoja. Kahdessa haastattelussa kerkesin käydä ja
viime viikolla sain työtarjouksen 4200€/kk + diplomityön tekeminen samaan paikkaan sekä siirtyminen tietoturva puolelle.
 
Isohkossa teräs-yhtiössä vuorokunnossapidossa 10 vuoden työkokemuksella 60k ilman ylitöitä. 4x12h työpäivää ja kuusi päivää vapaalla. Välillä vaseliinia boksereissa asti mutta pääasiassa työ erittäin vaihtelevaa ja mieluista.
Miten maksetaan vuorolisät esim tuolta yövuorolta?
 
Jei, seuraavaan palkkaan +1.3%. Kyllä kelpaa taas.
Jep, n. 66€ bruttona lisää peruspalkkaan. Nettona jää korotuksesta käteen reilu 30€.
Ylitöiden ja bonusten kanssa viime vuoden ansiot oli 90k€. Jos ei ihmeitä tapahdu, niin tänä vuonna pitäisi olla aikalailla samat tulot.
Työt on IT -asiantuntija/koodarihommia teollisuuden parissa. Työkokemusta alalta n. 15vuotta.
 
Pakko kysyä täällä ihmisiltä jotka osaa. Vapaa autoetua olisi nyt pukkaamassa työnantajalta ja itseäni se ei voisi vähempää kiinnostaa. Onko mitään perustetta miksi tällaiseen on ns. pakko suostua eikä vaan ottaa sitä ennemmin rahana? Syynä on toki se, että joutuu valitsemaan autoista jotka ei itseäni kiinnosta ja ajot kun ovat luokkaa 11-15tkm per vuosi, ei tuosta juuri mitään hyödy. Suosin työmatkailussa joukkoliikennettä vaikken Hesassa asukaan ja taloudessa nyt jo kaksi autoa joista maksettavaa yhteensä jäljellä enää ~15ke, jotka halutessaan voisi kuitata poiskin. Takuullisia molemmat. En vaan näe mitään järkeä miksi joku Skoda tai Volkswagen tai Audi olisi mielekäs vaihtoehto, kun ei ole mitään mielenkiintoa omistaa mitään noista.

Lähinnä kysymys kuuluu, kuinka neuvotella palkka sen vapaan autoedun sijaan. Rahalla saa ja tekee enemmän, kuin ajaa jollain A6:lla.
 
Pakko kysyä täällä ihmisiltä jotka osaa. Vapaa autoetua olisi nyt pukkaamassa työnantajalta ja itseäni se ei voisi vähempää kiinnostaa. Onko mitään perustetta miksi tällaiseen on ns. pakko suostua eikä vaan ottaa sitä ennemmin rahana? Syynä on toki se, että joutuu valitsemaan autoista jotka ei itseäni kiinnosta ja ajot kun ovat luokkaa 11-15tkm per vuosi, ei tuosta juuri mitään hyödy. Suosin työmatkailussa joukkoliikennettä vaikken Hesassa asukaan ja taloudessa nyt jo kaksi autoa joista maksettavaa yhteensä jäljellä enää ~15ke, jotka halutessaan voisi kuitata poiskin. Takuullisia molemmat. En vaan näe mitään järkeä miksi joku Skoda tai Volkswagen tai Audi olisi mielekäs vaihtoehto, kun ei ole mitään mielenkiintoa omistaa mitään noista.

Lähinnä kysymys kuuluu, kuinka neuvotella palkka sen vapaan autoedun sijaan. Rahalla saa ja tekee enemmän, kuin ajaa jollain A6:lla.
15tkm siis työajoja?
 
15tkm siis työajoja?

Ei todellakaan, työajoja tulee hyvä jos edes 3tkm vuoteen. VR:llä menee 70% kaikista työajoista ja nekin yleensä kohti pääkaupunkiseutua. Siksi tämä onkin täysin turhaa mielestäni, mutta ilmeisesti tähän positioon "kuuluu ottaa vapaa autoetu".
 
Ei todellakaan, työajoja tulee hyvä jos edes 3tkm vuoteen. VR:llä menee 70% kaikista työajoista ja nekin yleensä kohti pääkaupunkiseutua. Siksi tämä onkin täysin turhaa mielestäni, mutta ilmeisesti tähän positioon "kuuluu ottaa vapaa autoetu".

Kuulostaa aika hiton oudolta pakottamiselta, sano vaan että ei kiitos. Toisaalta kyllähän noi VAGin uudet sähköautot ois erittäin jees, että ei muuta ku ID7/Q4-etron/Enyaq tulille!
 
sano vaan että ei kiitos.
ymmärtääkseeni se olisi etu jonka verotusarvo lisättäisiin palkanpäälle. Päättelen siitä että olisi halua ennemmin saada etu rahana. Eli jollain tapaa se olisi tyhmää olla ottamatta kun saisi ilmaisen auton mutta ennemmin ottaisi senkin rahana.
 
Kuulostaa aika hiton oudolta pakottamiselta, sano vaan että ei kiitos. Toisaalta kyllähän noi VAGin uudet sähköautot ois erittäin jees, että ei muuta ku ID7/Q4-etron/Enyaq tulille!
Jos vaihtoehtona ei todellakaan ole edes vähän pienempää kuukausittaista kulkuneuvomaksua palkan päälle, niin tuo vapaa autoetu kannattaa ottaa jo pelkästään eläkekertymän vuoksi :) Sitten pitää vain keksiä jotain muuta käyttöä esim. jo olemassaolevalle autolle, tai sitten tuolle liisarille.

Plus palkankorotuksetkin saatetaan laskea tuo autoetu mukaanlukien, jolloin siitä saa myös hyötyä.

Tietty jos tuota ei saa mitenkään hyödynnettyä, niin takkiin tulee veroprosentin kautta.
 
Meillä myyntipuolella ei ollut vaihtoehtoa muuta kun ottaa vapaa autoetu. Politiikka on, että oman auton käytöstä ei makseta kilometrejä koska pahimmillaan niitä myyjillä voi olla jopa 50tkm vuodessa.
 
Takuullisia molemmat. En vaan näe mitään järkeä miksi joku Skoda tai Volkswagen tai Audi olisi mielekäs vaihtoehto, kun ei ole mitään mielenkiintoa omistaa mitään noista.
Eikö tässä kannattaisi talouden tämän hetkiset autot myydä ja ottaa työsuhdeauto?

Millainen politiikka teillä on työsuhdeauton kanssa? Oletko laskenut paljonko se auton pitäminen tuo sinulle kustannuksia omasta rahasta?

Itse hyppisin innosta jos saisin uuden täyssähköauton ja se rasittaisi omaa palkkapussiani vain 500€ nykyisen 800-1000€/kk sijaan.
 
Eikö tässä kannattaisi talouden tämän hetkiset autot myydä ja ottaa työsuhdeauto?

Millainen politiikka teillä on työsuhdeauton kanssa? Oletko laskenut paljonko se auton pitäminen tuo sinulle kustannuksia omasta rahasta?

Itse hyppisin innosta jos saisin uuden täyssähköauton ja se rasittaisi omaa palkkapussiani vain 500€ nykyisen 800-1000€/kk sijaan.
Tässä on vähän se, että halutessani molemmat talouden autot saa velattomaksi ilman, että se tekisi minkäänlaista lovea mihinkään. Nykyään makselen ~450€ omastani ja toisesta tulee ~280€ kuussa. Toinen plugari ja toinen täyssähkö. Molemmissa tooooodella halpa laina, koska ostettu silloin kun sai näitä "nollatarjouksia" eli todellinen vuosikorko jotain 1.2% tms. Tuossa jos laskee kummankin kuukausittaiset kulut eli sen 730€/kk mitä menee lyhennyksiin ja sitten jokunen kymppi sähköihin (molempia voi ladata töissä ilimatteeksi) ja aina vähän väliä eli tyyliin kerran kuussa plugarin tankkaaminen joka on n. 80€. Tuosta menee ehkä se 810€/kk plus toki vakuutukset ja muut. Ja tämä kahdelle autolle, jotka ovat alle kolmen vuoden ikäisiä molemmat. Joten jos korvaan vain omani, niin takkiin tulee ja kaupanpäälle se vitutus että ajaa jollain millä ei halua ajaa. Rahallisesti hyödyn mielestäni enemmän jos saman saisi rahana, koska silloin sen voi pistää kiinni rahastoihin tai muihin tai muuten vaan lähteä lomalle perheen kanssa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 910
Viestejä
4 495 929
Jäsenet
74 314
Uusin jäsen
bohku

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom