Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Kyllä vain, koska ylemmillä on yleensä ollut huonommat työehtosopparit. Toi ylemmäksi toimihenkilöksi luokittelu on siis työntekijän kannalta pääasiassa vain huono asia ja sen pitäisi sitten näkyä palkkapussissa.
Jep, näinhän se on ollut. Nyt en ole kyllä hetkeen katsellut työehtosoppareita, kun on mennyt viimeiset vuodet taas ihan käytännön töissä, niin ei ole noita damagement kuvioita tullut juuri seurailtua.
 
Kyllä vain, koska ylemmillä on yleensä ollut huonommat työehtosopparit. Toi ylemmäksi toimihenkilöksi luokittelu on siis työntekijän kannalta pääasiassa vain huono asia ja sen pitäisi näkyä palkkapussissa.
No mä olen myös vuosien varrella onnistunut kyllä ihan hyvin sekä palkan, että muiden työehtojen kanssa. Välillä tullut matkusteltua aika paljonkin, niin olen kylläpitänyt vapaita sitten reissutunteja vastaan. Aina ollut lähinnä sanaton sopimus esimiehen kanssa asiasta. Nykyduunissa on toki ekstraviikko lomaa vuodessa juuri mahdollisten työmatkojen kompensointiin.
 
No mä olen myös vuosien varrella onnistunut kyllä ihan hyvin sekä palkan, että muiden työehtojen kanssa. Välillä tullut matkusteltua aika paljonkin, niin olen kylläpitänyt vapaita sitten reissutunteja vastaan. Aina ollut lähinnä sanaton sopimus esimiehen kanssa asiasta. Nykyduunissa on toki ekstraviikko lomaa vuodessa juuri mahdollisten työmatkojen kompensointiin.
Jos korvaukset ovat kohdallaan, niin silloin ns. ylennys on tietysti paikallaan.
 
Itse aikoinaan tein paljonkin ylitöitä (jos vaan oli mahdollista), mutta iän karttuessa ymmärsin vapaa-ajan tärkeyden. En ymmärrä edelleenkään sitä että oma talous suunnitellaan sen varaan että saadaan niitä ylitöitä tehtäväksi. Työmaalla kuulee kuinka porukka kiukuttelee etteivät saa tehtäväkseen ylitöitä, kun pitäisi ostaa ja maksaa jotain hankintoja ja talous tuntuu kaatuvat tähän ylityön tekemättömyyteen.

Itse olen talouteni arvioinut ja suunnitellut niin että ns perus 2-viikon palkka riittää 2 viikoksi ja vähän jää jemmaankin. Ja kaikki tämä ihan paskaakin paskemmalla Teollisuusliiton taulukkopalkoilla ilman mitään extra-lisiä eletkroniikkateollisuuden palveluksessa. Kuitenkin saan asuntolainan ja sähköauton rahoituksen hoidettua ja rahaa jää elämiseen eli ei tarvitse pelkkää makaroonia syödä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
En ymmärrä edelleenkään sitä että oma talous suunnitellaan sen varaan että saadaan niitä ylitöitä tehtäväksi.
Ei välttämättä ole suunniteltu taloutta sen varaan vaan suunnitellaan ylitöitä pelastamaan omaa taloutta. Tässä on ainakin vuoden aikana aika helvetin monella päässyt talous sekaisin, kun kulut ovat nousseet aivan kipeänä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
En ymmärrä edelleenkään sitä että oma talous suunnitellaan sen varaan että saadaan niitä ylitöitä tehtäväksi.
Toivottavasti tästä ei ole kysymys monessakaan taloudessa. Itse tekisin ylitöitä (jos siitä maksettaisiin minulle) pelkästään siitä syystä, että saisin enemmän sijoituksiin poikimaan rahaa tulevaisuudelle.
 
  • Tykkää
Reactions: KUK
Ei välttämättä ole suunniteltu taloutta sen varaan vaan suunnitellaan ylitöitä pelastamaan omaa taloutta. Tässä on ainakin vuoden aikana aika helvetin monella päässyt talous sekaisin, kun kulut ovat nousseet aivan kipeänä.
No kuultujen kahvipöytäkeskustelujen perusteella ei kyse ole kallistuneesta ruoasta, sähköstä jne, vaan ihan jostain muista hankinnoista, joita ei kyllä normipalkalla hommata vaikkei hinnat olisi noussutkaan. Pieni otos (pari työpaikkaa), mutta vuosikymmenten aikana monenlaista juttua kerennyt kuulemaan.
 
Itse tekisin ylitöitä (jos siitä maksettaisiin minulle) pelkästään siitä syystä, että saisin enemmän sijoituksiin poikimaan rahaa tulevaisuudelle.
Itselle riittää (lähi)tulevaisuuteen että varallisuutta on sen verran että on käytettävissä äkillisten menojen maksuun tai voihan sitä realisoidakin, jos tulee "tiukka" tilanne.

Itse olen esihenkilölle sanonut kehityskeskusteluissa asiallisesti että pystyn normihommani tekemään työaikani puitteissa ja jos työnantajalle tulee tarve teettää ylitöitä, niin silloin korvaus pitää olla muu kuin TES:n mukainen. Ymmärsi pointtini ja eipä ole kertaakaan käynyt kysymässä tekemään ylitöitä (eipä taida HR olla valmis muuta ylitöistä maksamaan kuin sen mitä on pakko maksaa). Liukuvalla työajalla toki jokunen tunti helposti kertyy työaikapankkiin, mutta en sinnekään tunteja ala tekemään 1:1-suhteella, menisi liian halvasta oma vapaa-aika.
 
Liukuvalla työajalla toki jokunen tunti helposti kertyy työaikapankkiin, mutta en sinnekään tunteja ala tekemään 1:1-suhteella, menisi liian halvasta oma vapaa-aika.
Täh?

Menetät vaikka tänään 2h sitä vapaa-aikaa töissä, niin saat sitten joskun muulloin tarvittaessa 2h takaisin. Miten tässä "menee vapaa-aika liian halvasta"?

Ainakin mun tuntemissa tapauksissa tota vapaata voi pitää vaikka päivän tai useamman jopa kerrallaan.
 
Täh?

Menetät vaikka tänään 2h sitä vapaa-aikaa töissä, niin saat sitten joskun muulloin tarvittaessa 2h takaisin. Miten tässä "menee vapaa-aika liian halvasta"?

Ainakin mun tuntemissa tapauksissa tota vapaata voi pitää vaikka päivän tai useamman jopa kerrallaan.

Miksi ylitöistä maksetaan lähtökohtaisesti enemmän kuin normaalista työajasta?
 
  • Tykkää
Reactions: KUK
Täh?

Menetät vaikka tänään 2h sitä vapaa-aikaa töissä, niin saat sitten joskun muulloin tarvittaessa 2h takaisin. Miten tässä "menee vapaa-aika liian halvasta"?

Ainakin mun tuntemissa tapauksissa tota vapaata voi pitää vaikka päivän tai useamman jopa kerrallaan.
Jos tekisin esim. mainitsemasi 10h työpäivän, niin 2h vapaa korvauksena siitä on vähän. Jos työnantaja teettää 2h vuorokautista ylityötä, niin siitähän maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Eli miksi työaikapankkiin alkaisin tekemään 1:1 suhteella? Tämä kyllä työnantajille kelpaa hienosti, mutta näin palkansaajan näkökulmasta ei oikein ole hyvä diili.
 
Jos tekisin esim. mainitsemasi 10h työpäivän, niin 2h vapaa korvauksena siitä on vähän. Jos työnantaja teettää 2h vuorokautista ylityötä, niin siitähän maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Eli miksi työaikapankkiin alkaisin tekemään 1:1 suhteella? Tämä kyllä työnantajille kelpaa hienosti, mutta näin palkansaajan näkökulmasta ei oikein ole hyvä diili.
En oikein ymmärrä. Teet tänään 10h, jotta voit perjantaina tehdä 6h ja lähteä aikaisemmin vaikka mökille. Tai teet 4 kpl 10h päivää ja pääset sitten myöhemmin yhden perjantain vapaana. Mitä vikaa tässä on?

Ylityöt eivät liity tähän mitenkään.
 
En oikein ymmärrä. Teet tänään 10h, jotta voit perjantaina tehdä 6h ja lähteä aikaisemmin vaikka mökille. Tai teet 4 kpl 10h päivää ja pääset sitten myöhemmin yhden perjantain vapaana. Mitä vikaa tässä on?
No työtehtäviini kuuluu olla se 8h päivittäin työmaalla (poislukien sovitut vapaapäivät) eli työtehtäviini kuuluu tuotannon tukihenkilönä oleminen. Ja vapaapäiviksi minulla on riittänyt vuosilomapäivät ja TAL-vapaat eli en mielelläni ala joustovapaina 1:1 suhteella niitä asioikseen tekemään.

Työaikapankkini elää tietty päivittäin minuuttitasolla liukuvantyöajan takia, mutta olen pitänyt huolen ettei saldo karkaa kovin suuntaan tai toiseen. Eli jos työnantaja haluaa omilla tarpeillaan minulta enemmän työaikaa kuin 40h / viikko, niin siihen on olemassa mahdollisuus, mutta se ei ole "tunti tunnista"-korvaus.
 
Tää on joku duunariportaan juttu että, jos toisella on tittelissä päällikkö niin hommaa painetaan 60h/viikossa ilmaiseksi ja "vastuuta on ihan homona".
Löytyy varmasti tuollaisiakin paikkoja, mutta pääosin päällikköt/managerit siellä 4-7ke/kk luokassa pitää jalat pöydällä mukavasti etätöissä 37,5h/viikko. Naureskelevat kun duunarit luulet heidän raatavan orjan lailla.

Missä tälläisiä päällikön / managerin paikkoja on? Ite pyörinyt lähinnä valmistavassa teollisuudessa toimihenkilönä ja nähnyt läheltä kaikenlaista esimiestyöskentelyä ja jokaisesta jäänyt sellainen vaikutelma, että hommaa on vähän liikaakin ja ei ole oikein aikaa tehdä niitä. Myös muutama burn-outin kärsinyt pomo tullut nähtyä. Toki voi olla, että olen ollut ihan väärissä paikoissa töissä ja hyvä juttu, jos sellaisia paikkojakin on, missä esimiehen ei tarvitse sykkiä 60h/viikossa.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
No työtehtäviini kuuluu olla se 8h päivittäin työmaalla (poislukien sovitut vapaapäivät) eli työtehtäviini kuuluu tuotannon tukihenkilönä oleminen. Ja vapaapäiviksi minulla on riittänyt vuosilomapäivät ja TAL-vapaat eli en mielelläni ala joustovapaina 1:1 suhteella niitä asioikseen tekemään.

Työaikapankkini elää tietty päivittäin minuuttitasolla liukuvantyöajan takia, mutta olen pitänyt huolen ettei saldo karkaa kovin suuntaan tai toiseen. Eli jos työnantaja haluaa omilla tarpeillaan minulta enemmän työaikaa kuin 40h / viikko, niin siihen on olemassa mahdollisuus, mutta se ei ole "tunti tunnista"-korvaus.
Mitäs hyötyä työaikapankista tollaisessa duunissa on?

Siis jos on pakko olla 8h töissä joka päivä, niin aivan turha koko pankki? Mun ymmärrys liukuvasta työajasta on, että tarpeen mukaan voi tehdä vähä ekstraa tai sitten kulutella niita saldoja. Meillä aikanaan sai kulutella myös sinne -24h asti.
 
Mitäs hyötyä työaikapankista tollaisessa duunissa on?

Siis jos on pakko olla 8h töissä joka päivä, niin aivan turha koko pankki? Mun ymmärrys liukuvasta työajasta on, että tarpeen mukaan voi tehdä vähä ekstraa tai sitten kulutella niita saldoja. Meillä aikanaan sai kulutella myös sinne -24h asti.
Meillä työaikaliukuma käsittää sen että voi tulla töihin esim. välillä 06:00-08:00 ja poistua 14:30-16:30. Ja jos sitten normaali työaika ylittyy, niin se menee sitten sinne työaikapankkiin.

No meillä kuormitusvaihtelusopimus eli työaikapankki on kaikilla leimaavilla työntekijöillä automaattisesti eli halusi sitä käyttää tai ei.

Voinhan halutessani tehdä esim. 30min ylipitkiä työpäiviä (työtehtävien salliessa) ja kerryttää vaikka 8 tuntia ja sitten sopia esimiehen kanssa niiden vapaanapitämisen (samallalailla kuin muutkin vapaat). Tällöin pitää vain huomioida että muut tuet ovat töissä. Mutta tälleen en vaan mielelläni tee vapaata.
 
Missä tälläisiä päällikön / managerin paikkoja on? Ite pyörinyt lähinnä valmistavassa teollisuudessa toimihenkilönä ja nähnyt läheltä kaikenlaista esimiestyöskentelyä ja jokaisesta jäänyt sellainen vaikutelma, että hommaa on vähän liikaakin ja ei ole oikein aikaa tehdä niitä. Myös muutama burn-outin kärsinyt pomo tullut nähtyä. Toki voi olla, että olen ollut ihan väärissä paikoissa töissä ja hyvä juttu, jos sellaisia paikkojakin on, missä esimiehen ei tarvitse sykkiä 60h/viikossa.
On kyllä jotain vialla, jos tarttee sykkiä yli 60h viikossa... En epäile, etteikö näitäkin paikkoja olisi, mutta ei voi olla kovin yleistä.
Itse en katsoisi tollaista hetkeäkään.
 
Itse tykkään pelata liukumilla, perheellisenä ihan kiva esim viettää syyslomaa ja pidempää joululomaa lasten kanssa. Suht vaivatta tulee kerrytettyä muutama päivä vapaata. Viikonloppuna en silti ole tehnyt yhtään tuntia sisään, kaikki hoidettu arkisin. Esimerkiksi aloittamalla aamulla seitsemältä ja tekemällä 15:30 asti saa puolikkaan tunnin plussia eikä tuota käytännössä huomaa rasituksessa, sopivasti vauhti päällä niin yli neljäänkin on mennyt ja sieltä reipas tunti tulee liukumia käytettäväksi. Pakko ei ole ollut koskaan tehdä liukumia ja silloin kun on pyyntö tullut työnantajan puolelta, niistä on saatu ylityökorvaukset.
 
Täh?

Menetät vaikka tänään 2h sitä vapaa-aikaa töissä, niin saat sitten joskun muulloin tarvittaessa 2h takaisin. Miten tässä "menee vapaa-aika liian halvasta"?

En tiedä kuinka tunnettua on, mutta ylitöitä ei ole pakko ottaa rahana. Halutessaan voi ottaa esim. perusosan vapaana ja korotusosan rahana, tai halutessaan koko ylityön voi ottaa vapaana korotus osineen. Liukumilla menettää tuon korotusosan verran rahaa/vapaa-aikaa.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

Lisä- tai ylityö voidaan vaihtaa vapaaseen joko kokonaan tai osittain, jos työntekijä ja työnantaja niin sopivat. Ylityöstä annettava vapaa on aina annettava ylityöprosenteilla korotettuna, ei tunti tunnista.

Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia pidemmästäkin ajanjaksosta tai sen yhdistämisestä säästövapaaseen.

Työnantajan ja työntekijän olisi pyrittävä sopimaan vapaa-ajan pitämisen ajankohdasta. Jos sopimukseen ei päästä, päätäntävalta on työnantajalla. Jos työntekijälle ei sovi kyseinen aika, hänellä on oikeus saada vapaa rahana.
 
Etelä-Savon hva hoiti harmonisoinnin loppuun kesällä, niin että kaikki palkat harmonisoitiin viime kesäkuun alusta lähtien.
Muistan kuulleeni, että jossain muuallakin on jo valmis. Menikö siellä kaikki hyvin?
Näin henkilökohtaisesti en tilanteesta kauheasti valita, koska sain itse hyvänlaisen palkankorotuksen. Jopa epäilyttävän hyvän, mikä sekin mietityttää. Ihan ymmärrettävää, että valtava savotta, kun on melkein kolmekymmentä kuntaa ja kaikissa hiukan erilainen palkkajärjestelmä. Eipä niitä saman tien yhdistellä.
 
Muistan kuulleeni, että jossain muuallakin on jo valmis. Menikö siellä kaikki hyvin?
Näin henkilökohtaisesti en tilanteesta kauheasti valita, koska sain itse hyvänlaisen palkankorotuksen. Jopa epäilyttävän hyvän, mikä sekin mietityttää. Ihan ymmärrettävää, että valtava savotta, kun on melkein kolmekymmentä kuntaa ja kaikissa hiukan erilainen palkkajärjestelmä. Eipä niitä saman tien yhdistellä.
Ainakin meillä meni hyvin, ainoastaan ikälisät oli väärin, perittiin seuraavassa palkassa takaisin. Peruspalkka nousi itsellä noin 370 €/kk, joten ei valittamista.
 
Veikkaan, että kiinnostavuuteen vaikuttaa aika lailla tilin saldo / velan määrä. Kyllä itse ainakin mieluusti välillä tekisin viikonlopun jos siitä saisi ylimääräisen toimintatonnin tilille.
No en toki jokaisen taloudellista tilannetta tiedä, mutta silloin harvoin kun ylitöitä on tarvinnut ehdottaa, ei ketään ole kiinnostanut. Joskus todella harvoin oon sitten itse uhrautunut tai sitten vaan todennut että ok, jatketaan maanantaina tästä. Itse olen siis linjamanagerina joten kyllä weekendillä tyyliin näyttiksen tienaa (brutto), jos ei tärkeämpää menoa ole. Tietty siihen pyritään ettei ylitöitä teetettäisi, mutta joskus tuotekehityksessä ns. osuu tuulettimeen, tai on vaan luvattu liikoja tai liian äkkiä. Opiskelijat on yleensä ne jotka jää ylitöihin.
Meillä työaikaliukuma käsittää sen että voi tulla töihin esim. välillä 06:00-08:00 ja poistua 14:30-16:30. Ja jos sitten normaali työaika ylittyy, niin se menee sitten sinne työaikapankkiin.

No meillä kuormitusvaihtelusopimus eli työaikapankki on kaikilla leimaavilla työntekijöillä automaattisesti eli halusi sitä käyttää tai ei.

Voinhan halutessani tehdä esim. 30min ylipitkiä työpäiviä (työtehtävien salliessa) ja kerryttää vaikka 8 tuntia ja sitten sopia esimiehen kanssa niiden vapaanapitämisen (samallalailla kuin muutkin vapaat). Tällöin pitää vain huomioida että muut tuet ovat töissä. Mutta tälleen en vaan mielelläni tee vapaata.
Meillä on tyyliin klo 10-14 "olisi hyvä olla tavoitettavissa" mutta muuten saa liukua miten lystää. Eikä tuotakaan kukaan kyttää, helpompi vaan sopia paltsut about tuolle akselille kun voi olettaa että suurin osa pääsee osallistumaan. Näen liukumat samalla tavalla kuin @Honzo että on ihan oma valinta pitää kiinni siitä klo "8-16" rytmistä, jotkut tekee niin, tai sitten soveltaa omien menojen mukaan. Joskus se flow-tila osuu kohdille niin itse mielelläni jatkan duunia pidempään ja pidän sitten lyhyemmän päivän tai kokonaisia vapaapäiviä vastineeksi. Täysin omaehtoista toki, jos joku sanoisi että "voitko tehdä pidemmän päivän" sehän olis suoraan ylityötä. Joku pakotettu 8-16 vieläpä kellokortin kanssa olis mulle ihan painajaista. Joskus opiskeluaikoina tehdasduunissa sitäkin kokenut.

Edit: Tosta tehdasduunista jäi mieleen sekin että kun duunit oli jo tehty ja seuraava vuoro kehissä (joku 10-15min vuoronvaihto), jos olit jo valmis poistuun pihalle ET voinut leimata ulos kun jotain alle 5min ennen työn virallista loppumisaikaa tai lähti palkasta siivu. Siinä oli siis sakkia jonossa odottamassa kaivamassa persettään että minuuttiviisari naksahtaa. Helvetin absurdia touhua. :D
 
Viimeksi muokattu:
Edit: Tosta tehdasduunista jäi mieleen sekin että kun duunit oli jo tehty ja seuraava vuoro kehissä (joku 10-15min vuoronvaihto), jos olit jo valmis poistuun pihalle ET voinut leimata ulos kun jotain alle 5min ennen työn virallista loppumisaikaa tai lähti palkasta siivu. Siinä oli siis sakkia jonossa odottamassa kaivamassa persettään että minuuttiviisari naksahtaa. Helvetin absurdia touhua. :D
Tuotahan se on, jos tehtaassa ei ole edes vähäisintä liukumaa käytössä vuorojen alussa/lopussa. 90-luvulla kun olin erään ison kotimaisen elektroniikkavalmistajan palkkalistoilla (N-alkuinen ;) ), niin siellä odotettiin varsinkin perjantai iltavuorossa että kellokortti vaihtuu 21:59→22:00, että pääsee kotiin. Jos erehdyit leimaamaan muutaman kerran **:59 ulos, niin jossain vaiheessa näkyi tilinauhassa 2-viiikon maksettujen tuntien määränä 79,9 tuntia eli HR kyllä piti kirjaa noista. Mutta esimiehet oletti kuitenkin että tiedonkulun ym kannalta töihin piti tulla ajoissa että kuuli edellisvuoron "terveiset" että missä mennään. Eli tulit **:45 töihin, mutta sait lähteä vasta **:00 eli helposti tuli viikossa tunti "ylimääräistä" työaikaa, josta ei mitään tienannut. Toisaalta se töihintulon ajankohta oli aina jotain välillä **:45-**:59, sillä sama minuuttien kyttiminen oli myös vuorojen alussa HR:n toimesta. Vuoro- ja tuotantolinjatyöskentelyn ihanuuksia :D
 
Tuotahan se on, jos tehtaassa ei ole edes vähäisintä liukumaa käytössä vuorojen alussa/lopussa. 90-luvulla kun olin erään ison kotimaisen elektroniikkavalmistajan palkkalistoilla (N-alkuinen ;) ), niin siellä odotettiin varsinkin perjantai iltavuorossa että kellokortti vaihtuu 21:59→22:00, että pääsee kotiin. Jos erehdyit leimaamaan muutaman kerran **:59 ulos, niin jossain vaiheessa näkyi tilinauhassa 2-viiikon maksettujen tuntien määränä 79,9 tuntia eli HR kyllä piti kirjaa noista. Mutta esimiehet oletti kuitenkin että tiedonkulun ym kannalta töihin piti tulla ajoissa että kuuli edellisvuoron "terveiset" että missä mennään. Eli tulit **:45 töihin, mutta sait lähteä vasta **:00 eli helposti tuli viikossa tunti "ylimääräistä" työaikaa, josta ei mitään tienannut. Toisaalta se töihintulon ajankohta oli aina jotain välillä **:45-**:59, sillä sama minuuttien kyttiminen oli myös vuorojen alussa HR:n toimesta. Vuoro- ja tuotantolinjatyöskentelyn ihanuuksia :D
Ei kai moiseen ole pakko suostua? Esimies saa olettaa, mutta hoitakoon asian sitten muutoin jos ei maksa tuosta vartista palkkaa. Olen valmis joustamaan jos työnantaja joustaa. Tuollaisessa en joustaisi ollenkaan. Liukumia käytän paljon, voin halutessani pitää keskellä päivää vapaan asioiden hoitoon taikka lopettaa ajoissa. Meillä liukumia saa käyttää työtilanteen sallimissa rajoissa, tosin yöllä ei saa tehdä töitä.
 
Edit: Tosta tehdasduunista jäi mieleen sekin että kun duunit oli jo tehty ja seuraava vuoro kehissä (joku 10-15min vuoronvaihto), jos olit jo valmis poistuun pihalle ET voinut leimata ulos kun jotain alle 5min ennen työn virallista loppumisaikaa tai lähti palkasta siivu. Siinä oli siis sakkia jonossa odottamassa kaivamassa persettään että minuuttiviisari naksahtaa. Helvetin absurdia touhua. :D

Tuotahan se on, jos tehtaassa ei ole edes vähäisintä liukumaa käytössä vuorojen alussa/lopussa. 90-luvulla kun olin erään ison kotimaisen elektroniikkavalmistajan palkkalistoilla (N-alkuinen ;) ), niin siellä odotettiin varsinkin perjantai iltavuorossa että kellokortti vaihtuu 21:59→22:00, että pääsee kotiin. Jos erehdyit leimaamaan muutaman kerran **:59 ulos, niin jossain vaiheessa näkyi tilinauhassa 2-viiikon maksettujen tuntien määränä 79,9 tuntia eli HR kyllä piti kirjaa noista. Mutta esimiehet oletti kuitenkin että tiedonkulun ym kannalta töihin piti tulla ajoissa että kuuli edellisvuoron "terveiset" että missä mennään. Eli tulit **:45 töihin, mutta sait lähteä vasta **:00 eli helposti tuli viikossa tunti "ylimääräistä" työaikaa, josta ei mitään tienannut. Toisaalta se töihintulon ajankohta oli aina jotain välillä **:45-**:59, sillä sama minuuttien kyttiminen oli myös vuorojen alussa HR:n toimesta. Vuoro- ja tuotantolinjatyöskentelyn ihanuuksia :D

Ihan samalla tavalla ihmiset näyttävät toimivan, vaikka työpaikalla olisi todella leveät liukumat ja edelläkävijöiden joukossa suomessa liukuvan työajan käytössä/kehityksessä. Luulen että suurin osa haluaa lähteä ajoissa kotiin, mutta ei halua saldon pienevän, että poistuisi esim. paria minuuttia vaille.
Esimerkki duunaripuolelta jossa vuoron vaihtoja. Suurin osa käyttää liukumia jossain määrin, mutta silti virallisen työajan päättyessä leimauskoneilla on jonoa. Saldo/palkka lähtee juoksemaan vuorotyössä tasatunnilta virallisen työajan alussa, koska osalla on tapana tulla norkoilemaan/kahvittelemaan vaikka puoli tuntia ennen työn aloitusta ja vastaavasti toinen kaveri tulee minuuttia ennen. Joten edellä mainitusta syystä töihin tullessa on tunnin saldoton aikaikkuna. Jos tulee yli tunnin virallisen työajan alkua aikaisemmin, niin jokainen minuutti lisää saldoa. Työajan päättyessä jokainen minuutti lisää tai vähentää saldoa.
Vuoronvaihdot on lähinnä seurustelua, edellinen vuoro lopettaa työnteon varmaan puoli tuntia tai varttia ennen tasatuntia ja tuleva vuorokin aloittelee työt varttia yli.

Liukumasaldoa ei nollata koskaan, paitsi poikkeustapauksissa ne on maksettu rahana tai vähennetty tilistä. Jos olleet liian kauan tapissa ja liukumavaraa ei ole. Toki työsuhteen päättyessä saldo tasataan rahalla. Liukuma-alue on +-100h.
Lisäksi "pekkaset" lisätään liukumasaldoon. Jolloin voi pitää pekkasta vaikka 2h silloin kun sille tuntuu tai vaikka kaksi viikkoa. Pekkasien rahamäärästä lisätään saldopankkiin 80% ja koko ajan maksetaan 20% tehtyjen tuntien mukaan, jolloin rahamäärä täsmäytyy oikein tuntipankkiin lisättyjen tuntien suhteen (rahasumman jako samalla kaavalla kuin alempana oleva esimerkki tuntipalkan/saldon suhteen).
Liukua voi myös kesken työpäivän, esim. käydä asioilla, tms. Myös yöllä voi liukua, esim. yövuoroon voi tulla vaikka klo 19 ja lähteä kolmelta, tai tulla neljänä iltana yli tunnin ajoissa, jolloin viimeisenä yönä voi lähteä vaikka kahdelta ja saldo ei muutu viikon pääteeksi.
Tehdyt liukumat maksetaan/lisätään saldoon 1:1 ja on olemassa erilaisia kannustimia jolla suhdetta saa kasvatettua hieman. Ylitöitä tehdään ihan normaalisti.
Palkka maksetaan tehtyjen tuntien mukaan ja saldolle on rahamäärä. Eli jos tuntipalkka on vaikkapa 20€ ja saldolle hinta 16€/4€, sekä olet tehnyt 2 viikon aikana 70h töitä ja työpäiviä olisi ollut oikeasti 10 päivää (80h), niin rahaa tulee 1400€ (70h x 20€) +160€ (10h x 16€) =1560€. Mutta jos olisikin tehnyt töitä vaikka 88h samalla jaksolla, niin rahamäärä olisi 1600€ (20€ x 80h) + 32€ (4€ x 8h) = 1632€. Edellä mainitusta esimerkistä moni tietämätön saattaa ajatella, että saldojen tekeminen ei kannata, koska rahamäärä ei kasva samassa suhteessa tehtyjen tuntien mukaan, mutta asia ei ole niin yksioikoinen. Voit olla vaikka koko tilijakson saldovapailla ja silti saat lähes "normaalin" tilin esimerkin 10 työpäivän palkkajaksolla (16€ x 80h= 1280€). Liukumien tekeminen on vähän kuin laittaisi osan rahaa pankkiin, saat sen sitten kun pidät vapaata, mutta myös hieman näkyy siinäkin tilissä jonka jaksolle lisätuntien tekeminen on osunut.
Tässä on muitakin palkkateknisiä syitä taustalla (esim. suoritus-/tuotantopalkka), jonka vuoksi tuo esimerkin 4€ pitää huomioida/maksaa tehtyjen tuntien mukaan sillä jaksolla kun se on tehty. Normi tuntipalkalla, ilman kuukausittain laskettavia/muuttuvia kannustinlisiä, voisi kaikki tehdyt tunnit maksaa saldopankkiin sen hetkeisellä tuntipalkalla ja sieltä sitten maksaa työtekijälle kun pitää vapaata. Tuokin voisi olla joidenkin mielestä huono, koska lisätunnit ei vaikuttaisi euroakaan sillä jaksolla, mutta saisi vastaavasti "täyden palkan" vapaalla ollessaan. Tai suhde voisi olla 50/50, mutta sekään ei olisi kaikille mieleen. Pitemmät saldovapaat näkyisi sitten pienempänä tilinä ja vastaavasti tehdyt liukumat suurempana sillä hetkellä. Jälkimmäinen voisi olla työnantajan mieleen enemmän, kun osa saattaisi ahneuksissaan tehdä liukumaa ja odottaa että saldo menee tappiin jolloin maksetaan pois. Ite oon tyytyväinen tuohon nykyiseen maksusuhteeseen, tilien suuruus ei niin vaihtele vapaan/työajan suhteen, paitsi jos sattunut ylityötä.

Ylityöt sitten erikseen ja normiviikonlopusta (la 8h ja su 8h) saa sen 44h palkan, joista 26h maksetaan kta:lla. Lisäksi ylityissä joka minuutti maksetaan, eli jos viikonloppuna menet töihin klo 05:51 ja lähdet 13:51, lasketaan palkka 8h mukaan. Jos olet tasan 14 asti töissä ja mennyt ennen kuutta, maksetaan ne muutamat ylimääräiset minuutit vuorokautisena ylityönä (+ viikottainen, kuten muiltakin tunneilta)

En tiedä kuinka tottuisi olemaan täysin kiinteässä työajassa. En ole ikinä ollut töissä perjantaina klo 22 asti töissä. Joku 20 tai 21 taitaa olla ennätys, jos piti viikonlopuksi mennä ylkkään.


Kuukausipalkkalaisilla (toimisto/suunnittelijat, yms. toimihenkilöt) on vastaava liukuvatyöaika, toki detailitasolla jotain eroja.


Edit. Tulipas pitkä lörpötys, kun joutu aina lisäämään ja tarkentamaan. Piti aluksi vaan kommentoida tuota leimauskoneella norkoilua liukuvassa työssä :lol:


Edit2 korjattu esimerkin tuntimäärä. Oli tosiaan kahden tunnin heitto tullut omiin ajatuksiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tehdyt liukumat maksetaan/lisätään saldoon 1:1 ja on olemassa erilaisia kannustimia jolla suhdetta saa kasvatettua hieman. Ylitöitä tehdään ihan normaalisti.
Palkka maksetaan tehtyjen tuntien mukaan ja saldolle on rahamäärä. Eli jos tuntipalkka on vaikkapa 20€ ja saldolle hinta 16€/4€, sekä olet tehnyt 2 viikon aikana 70h töitä ja työpäiviä olisi ollut oikeasti 10 päivää (80h), niin rahaa tulee 1400€ (70h x 20€) +128€ (8h x 16€) =1528€. Mutta jos olisikin tehnyt töitä vaikka 88h samalla jaksolla, niin rahamäärä olisi 1600€ (20€ x 80h) + 32€ (4€ x 8h) = 1632€. Edellä mainitusta esimerkistä moni tietämätön saattaa ajatella, että saldojen tekeminen ei kannata, koska rahamäärä ei kasva samassa suhteessa tehtyjen tuntien mukaan, mutta asia ei ole niin yksioikoinen. Voit olla vaikka koko tilijakson saldovapailla ja silti saat lähes "normaalin" tilin esimerkin 10 työpäivän palkkajaksolla (16€ x 80h= 1280€). Liukumien tekeminen on vähän kuin laittaisi osan rahaa pankkiin, saat se sitten kun pidät vapaata, mutta myös hieman näkyy siinäkin tilissä jonka jaksolle lisätuntien tekeminen on osunut.
Nyt olen tätä yrittänyt lukea, mutta en kyllä mitenkään ymmärrä että miten tämä oikein toimii....
Kirjoitat esimerkissä että tehty 70h, jotka maksettukin, mutta puuttuvat 10h, niin niistä maksetaankin vain 8h ja tuolleen pienellä korvauksella? eli mihin katosi 2h? eli tuliko kirjoitusvirhe?

Meillä systeemi on eli aina maksetaan se 80 x tuntipalkka, kunhan koko työaika on joko tehtyjä työtunteja ja/tai pankkituntien vapaanapitämistä. Eli jos teet vaikkapa 88h, niin saat sen 80h palkan ja kun pidät tuo ylimääräisen 8h vapaana, niin siltä tulee se normaali tuntipalkkakorvaus.
 
Nyt olen tätä yrittänyt lukea, mutta en kyllä mitenkään ymmärrä että miten tämä oikein toimii....
Kirjoitat esimerkissä että tehty 70h, jotka maksettukin, mutta puuttuvat 10h, niin niistä maksetaankin vain 8h ja tuolleen pienellä korvauksella? eli mihin katosi 2h? eli tuliko kirjoitusvirhe?

Meillä systeemi on eli aina maksetaan se 80 x tuntipalkka, kunhan koko työaika on joko tehtyjä työtunteja ja/tai pankkituntien vapaanapitämistä. Eli jos teet vaikkapa 88h, niin saat sen 80h palkan ja kun pidät tuo ylimääräisen 8h vapaana, niin siltä tulee se normaali tuntipalkkakorvaus.

Tarkoitin tuolla 1/1 suhteella että jos teet liukumaan 1h päivässä, se on yksi tunti. Ylityö on erikseen ja tällöin tuo olisi 50% korotus.


Esimerkin laskuissa, jossa kyse 70h tehty jaksolla jossa olisi 80h. On kymmenen tuntia, jotka ollut vapaalla, on maksettu tuolla saldopankin rahalla. Joka oli esimerkissä 16€/h. Eli ei puutu kahta tuntia, vaan vapailla ollut aika maksetaan saldopankista pienemmällä hinnalla. Vastaavasti saldopankkiin tehdyt tunnit tai lisättyjen pekkasien tunnit maksettu kokoajan tehtyjen tuntien ja lisättyjen pekkasien mukaan tuolla 4€lla. Jolloin summat/tunnit täsmää täydellisesti toisiinsa.



Kuten mainitsin aikaisemmassa viestissä. Myös meillä voisi olla sama kuin sinun merkissä. Mutta tuo kannustinlisä aiheuttaa sen että tuntipalkka hieman elää eri kuukausina. Ero ei ole suuri, joitain kymmeniä senttejä. Mutta aiheuttaisi palkanlaskijalle työtä, kun joutuisi takautuvasti kaivelemaan hinnan sille tunnille, joka on tehty aikaisemmalla jaksolla. Siksi yksinkertaisempi maksaa reaaliaikaisesti tuo muuttuva osa ja kiinteänä pysyvä summa silloin kun vapaata pitää.


Edit. Oli kirjoitus-/ajatusvirhe ekassa viestissä. Korjaan sen siihen. En hokassut heti mitä tarkoitit.
Sotkeennuin alunperin siinä, kun ajattelin aluksi vaan kokonaisia työpäiviä esimerkkiin ja sitten kirjoitin 70h, josta sitten laskin toiselle osalle kuitenkin kuitenkin se mukaan että olisi vaan 8h ollut vapaalla.
 
Viimeksi muokattu:
Tein aikoinaan pitkän siivun duunarihommia. Siellä pidin liukumaan lähinnä vittuiluna työntekijälle, koska eihän siinä ollut kauhean sitoutunut työhönsä ja työnantaja oli lähinnä vastustaja kun aina oli kitkaa välissä.

Toista se on nykyään kun työ ei vituta, niin samapa tehdä vähän enemmän silloin kun hommat luistaa ja ottaa esim. joulun välipäivät vapaaksi jos liukumaan on kertynyt. Työaika on kuitenkin 7,5 tuntia päivässä jos haluan pitää siitä kiinni, mutta voin esim. aloittaa hommat 7:00 aamulla sillon kun en mene toimistolla ja mieli tekee kuitenkin tehdä hommia. Saa liukumaton rahanakin ottaa, mutta itselleni on tärkeämpää saada vapaata silloin kun haluan.
 
Itse en palkansaajana ollut kuin 40 vuotta, ja minä kutsuin asiaa "sisääntekememiseksi". Jo tuossa 70-luvun lopussa tein usein iltavuorosta torstaina toisen putkeen, ja lähdin siis perjantai-aamuna kloo 6 viettämään viikonloppua, sen sijaan että olisin tullut klo 14 töihin ja päässyt kymmeneltä, ja viikonloppu olisi ollut "tyhmänlyhyt". Kaikkea sitä parikymppisenä jaksoi...
 
Tuotahan se on, jos tehtaassa ei ole edes vähäisintä liukumaa käytössä vuorojen alussa/lopussa. 90-luvulla kun olin erään ison kotimaisen elektroniikkavalmistajan palkkalistoilla (N-alkuinen ;) ), niin siellä odotettiin varsinkin perjantai iltavuorossa että kellokortti vaihtuu 21:59→22:00, että pääsee kotiin.

Kyllä se 90-luvulla terästehtaan päivävuorossakin meininki oli semmoinen, että hommat lopeteltiin viimeistään 20 minuuttia ennen työvuoron loppumista, että ehtii vaihtamaan vaatteet ja istumaan kahvilla ennenkuin ryhmittäydytään jonoon mekaanisen kellokorttikoneen viereen odottamaan sen viimeisen minuutin raksahdusta.

IT-alan hommissa sitten ei ole ollut ikinä kellokortteja. Tuntiseurannatkin vaihtelevasti. Tiukimmillaan pitänyt itse kirjata 0,5h tarkkuudella asiakaslaskutettavia juttuja kommenttien kanssa, vähäisimmillään ei ole työnantajan puolesta mitään tarvittu. Oman edun kannalta toki olen aina oman kirjanpidon työtunneista pitänyt.
 
Kyllä se 90-luvulla terästehtaan päivävuorossakin meininki oli semmoinen, että hommat lopeteltiin viimeistään 20 minuuttia ennen työvuoron loppumista, että ehtii vaihtamaan vaatteet ja istumaan kahvilla ennenkuin ryhmittäydytään jonoon mekaanisen kellokorttikoneen viereen odottamaan sen viimeisen minuutin raksahdusta.
Isäukko teki pitkän uran paperiteollisuuden parissa 5-vuorohommissa ja oli siinä ihmettelemistä että kulki töihin fillarilla ympärivuoden (3km/suunta) eli lähti esim. aamuvuoroon kotoa 5:30 ja mutta tuli takas kotiin klo 14:00. Varsinkiin ennen kotiinpaluuta oli kerennyt käydä saunassa, vaihtaa vaatteet ja polkea kotiin. Olihan ne yrittänyt tuota kellokorttilaitteita käytettäväksi, mutta oli loppunut kun olivat kertoneet että linja pyöriin 24/7 ilman mitään seurantaakin. Toki heillä ei mitään työaikapankkeja ollut.

Mutta tottahan se on, että jos tuotantotehtävissä tehdään keskeytyvää työaikaa, niin ei mitenkään tehokkaan työajan määrä ole sama kuin työssäoloaika. Aina on aloitus ja lopetus-jutut.
 
No koska sitä aikaa ei saa vapaana takaisin. Se on menetettyä vapaa-aikaa. Liukumat sitä eivät ole, vaan siirrettyä vapaa-aikaa.

Tämähän riippuu ihan tarkastelujaksosta. Itse tarkastelen asioista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tunnit toki tasaantuu, mutta jos teen tänään 2h liukumilla niin se on sitten kaksi menetettyä vapaa-ajan tuntia, joita en saa koskaan takaisin tälle päivälle. Toki sitten voin toisena päivänä lopettaa tai aloittaa pari tuntia myöhemmin, mutta toisaalta voin vaikka esim. kuolla ennen kuin ehdin pitämään ne vapaat, jolloin olen potentiaalisesti menettänyt työnantajalle kaksi elämäni viimeisimpiin kuuluvaa vapaa-ajan tuntia, jotka olisin voinut viettää vaikka perheeni kanssa. Tämä on toki varsin morbidia ja kohtuullisen epätodennköistä, mutta selittää kuitenkin miksi lähtökohtaisesti haluan veloittaa riskipreemiota siitä menetetystä vapaa-ajasta päivätasolla tarkasteltunakin.

Aika paljon olen myös omissa töissä nähnyt sitäkin, että jotkut painaa koko ajan ylipitkää päivää liukumilla ja saldot paukkuu sadoissa "kun on niin kiire", mutta sitten eivät myöskään ehdi pitämään niitä saldoja vapainakaan "kun on niin kiire". Pahimmillaan osa saldoista menee sitten jossain vaiheessa leikkuriin. Nämä leikkurit nyt toki on muutenkin lähinnä vittuilua, mutta kyllä lähinnä tuo on esimerkki siitä, miten porukka tekee de facto ylitöitä ilman erilliskorvausta tai näissä leikkuritapauksissa pahimillaan jopa ilman mitään korvausta. Ääriesimerkkejä toki.
 
Aika paljon olen myös omissa töissä nähnyt sitäkin, että jotkut painaa koko ajan ylipitkää päivää liukumilla ja saldot paukkuu sadoissa "kun on niin kiire", mutta sitten eivät myöskään ehdi pitämään niitä saldoja vapainakaan "kun on niin kiire". Pahimmillaan osa saldoista menee sitten jossain vaiheessa leikkuriin. Nämä leikkurit nyt toki on muutenkin lähinnä vittuilua, mutta kyllä lähinnä tuo on esimerkki siitä, miten porukka tekee de facto ylitöitä ilman erilliskorvausta tai näissä leikkuritapauksissa pahimillaan jopa ilman mitään korvausta. Ääriesimerkkejä toki.
Tämä on ihan oma päätös menetellä näin. Ei siihen kukaan pakota. Varmaan osin luonnekysymys ja jonkin verran myös paskaa johtamista, jos tollaiseen ei puututa. Toi ei ole kenellekän hyvä. Ei edes firmalle.
 
Tämähän riippuu ihan tarkastelujaksosta. Itse tarkastelen asioista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tunnit toki tasaantuu, mutta jos teen tänään 2h liukumilla niin se on sitten kaksi menetettyä vapaa-ajan tuntia, joita en saa koskaan takaisin tälle päivälle. Toki sitten voin toisena päivänä lopettaa tai aloittaa pari tuntia myöhemmin, mutta toisaalta voin vaikka esim. kuolla ennen kuin ehdin pitämään ne vapaat, jolloin olen potentiaalisesti menettänyt työnantajalle kaksi elämäni viimeisimpiin kuuluvaa vapaa-ajan tuntia, jotka olisin voinut viettää vaikka perheeni kanssa. Tämä on toki varsin morbidia ja kohtuullisen epätodennköistä, mutta selittää kuitenkin miksi lähtökohtaisesti haluan veloittaa riskipreemiota siitä menetetystä vapaa-ajasta päivätasolla tarkasteltunakin.

Tuolla logiikalla kannattaa pitää saldo niin paljon miinuksella kun on sallittua?
 
Tuolla logiikalla kannattaa pitää saldo niin paljon miinuksella kun on sallittua?
Jos uskoo, että saat työsi hoidettua miinus saldoilla niin mikä jottei? Itse syylistyn paljon tuohon "työtehtävien määrä/aika ei riitä pitämään pois". Koska kuitenkin haluan nuo käyttää niin tulee usein suunniteltua 2-3vkoa pidemmät lomat. Eli joulu ja kesä pidempi. Itselle onnistuu tuo paremmin kuin satunnainen lyhyempi päivä tyyppinen homma.
 
Viime kuun palkka 7300€ brutto, nettona 3900€.
Tässä maassa ei ole kyllä mitään järkeä olla palkansaajana.
Tulossa on varmaan vapaa auto-etu mukana? Olin 15v sitten duunissa jossa bruttopalkka oli 4500€ ja netto 2200€, koska vapaa auto-etu rokotti palkkaa reilusti.
 
Millä bruttopalkalla keskimäärin menee 3000 netto rikki? Mielenkiinnosta kyselen, kun tuntuu, että minä maksan veroja enemmän kuin palstalaiset. :D

Ilman kummempia vähennyksiä siis.
 
Millä bruttopalkalla keskimäärin menee 3000 netto rikki? Mielenkiinnosta kyselen, kun tuntuu, että minä maksan veroja enemmän kuin palstalaiset. :D

Ilman kummempia vähennyksiä siis.

Oisko jossain 4400€-4600€ tienoilla? mulla nyt brutto 5000€, netto 3300€ niin siitä karkeasti 50% marginaaliverolla. Mitään erikoisia vähennyksiä ei ole.
 
Millä bruttopalkalla keskimäärin menee 3000 netto rikki? Mielenkiinnosta kyselen, kun tuntuu, että minä maksan veroja enemmän kuin palstalaiset. :D
Tässähän nyt tietysti vaikuttaa myös, missä kunnassa asut ja kuulutko kirkkoon ja minkä eläkevakuutuksen alainen olet. Keskimääräisellä 7,37 kunnallisveroprosentilla ja keskimääräisellä 1,38 kirkollisveroprosentilla ja TyELillä se on sellainen 4620 e brutto.

Kauniaisten kunnallisveroprosentti on 4,36% että sanoisin että hyvinkin voisi jonkun 4520

Kökarissa kunnallisveroprosentti on 19,75% ja siellä kirkollisvero on 2%.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: eba

Statistiikka

Viestiketjuista
284 699
Viestejä
4 889 230
Jäsenet
78 861
Uusin jäsen
Kurkixd

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom