Palkkakeskustelu

[Honzo]

Samaan aikaan tavaroiden hinnat kallistuvat, koska ei se inflaatio muualta maailmasta ole mihinkään kadonnut, joten suomalaiset köyhtyvät. Tuo "näkyy hinnassa" koskee vain meidän vientituotteita, eikä se niissäkään näy kokonaan, koska raaka-aineiden hinnat kallistuvat.

Totta. Ei tämä ole mitenkään yksinkertaista, mutta haluan uskoa meidän asiantuntijoihin ja siihen, että meillä tehdään isossa kuvassa oikeita päätöksiä..

 

[Honzo]

Päinvastoin. Tuossa tilanteessa hinnat nousevat jotain 3,5 ja 11 % välillä, todennäköisesti jotain 9% ja suomalaisen ostovoima romahtaa. Nyt on kyllä EK:n koukku nielty siimoineen.

Kuitenkin vientiteollisuus on se jolla Suomeen saadaan rahaa ja hyvinvointia. Jos hävitään globaalissa kilpailussa, ollaan vielä enemmän kusessa.

Uusi selvitys: Vientiteollisuus tuo puolet Suomen hyvinvoinnista

– Julkisessa keskustelussa on hyvä muistaa, mistä hyvinvoinnin rahoitus syntyy. Tämä selvitys kertoo siitä. Eritoten vaalien lähestyessä kakun jakajia on paljon, mutta ilman vientiteollisuuden menestystä kakku jää kovin laihaksi, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

teknologiateollisuus.fi

Vientiteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 47 prosenttia arvonlisäyksestä ja noin 42 prosenttia työllisistä.

Julkisessa keskustelussa on hyvä muistaa, mistä hyvinvoinnin rahoitus syntyy. Tämä selvitys kertoo siitä. Eritoten vaalien lähestyessä kakun jakajia on paljon, mutta ilman vientiteollisuuden menestystä kakku jää kovin laihaksi, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

 

[PCB]

Kuitenkin vientiteollisuus on se jolla Suomeen saadaan rahaa ja hyvinvointia. Jos hävitään globaalissa kilpailussa, ollaan vielä enemmän kusessa.

Uusi selvitys: Vientiteollisuus tuo puolet Suomen hyvinvoinnista

– Julkisessa keskustelussa on hyvä muistaa, mistä hyvinvoinnin rahoitus syntyy. Tämä selvitys kertoo siitä. Eritoten vaalien lähestyessä kakun jakajia on paljon, mutta ilman vientiteollisuuden menestystä kakku jää kovin laihaksi, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

teknologiateollisuus.fi

Vientiteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 47 prosenttia arvonlisäyksestä ja noin 42 prosenttia työllisistä.

Julkisessa keskustelussa on hyvä muistaa, mistä hyvinvoinnin rahoitus syntyy. Tämä selvitys kertoo siitä. Eritoten vaalien lähestyessä kakun jakajia on paljon, mutta ilman vientiteollisuuden menestystä kakku jää kovin laihaksi, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

Juu. Mutta jos suomen palkat nousevat 10% sen 3,5% sijasta, kilpailukyky paranee suhteessa Belgiaan.

 

[Honzo]

Juu. Mutta jos suomen palkat nousevat 10% sen 3,5% sijasta, kilpailukyky paranee suhteessa Belgiaan.

No sen 1% (Esimerkissä siis Belgiassa palkat nousevat 11%). Vaan pitää seurata kaikki maita ja eipä missään muualla taida olla tollaisia korotuksia. Suomen kilpailukyky nyt ei muutenkaan ole ollut huipussaan, niin parempi koettaa maltillisilla korotuksilla kilpailukykyä kasvattaa, vaikka se yksilöistä ei reilulta tunnukaan. Parempi saada sitä 3.5% korotettua palkkaa, kuin ei palkkaa ollenkaan.

 

[jarmojs]

Kyllä mä sen ymmärrän. Muutenkin aika monelle on vaikea ymmärtää "isoa kuvaa". Aina iso kuva ei aja yksilön etuja, mutta fiksummat (toivottavasti) tekevätkin päätökset.

Ei yksilön, eikä massojen, mutta riittää että ajaa vaikka vaikka "centaurion" etuja. Kuten olen aiemminkin todennut, muiden rahoista/palkoista on aina helpompi säästää/leikata kuin omistaan. Palkkapolitiikan NIMBY-ilmiö.

Tämän näkee hyvin omalla työpaikallakin. Jossain MarCom-osastolla kaikki ovat managereja. Ilman alaisia toki, mutta managerin palkalla. Kädet heiluu kovasti, mitään ei synny tuloksena paitsi kevyt tuulenvire ehkä. Ja sitten parin kolmen vuoden päästä viimeistään "tulee tilaisuus/uudet haasteet, jota ei voi ohittaa." Mutta tuotannossa/tuotekehityksessä on ne useimmat, joten tulisi kalliiksi nostaa näiden palkkoja enemmän kuin yleiskorotuksen verran.

 

[Rapilysin]

Yksityinen sosiaali-ja terveysala vääntää lakon voimalla 11,2 % palkankorotuksia palkkoihinsa muita pidemmällä sopimuskaudella. Belgiassa suuri(n) osa palkansaajista saa reilun 11 % korotuksen valtion sanelemana...

Terveyspalvelualan TES on allekirjoitettu jo viime kesänä, ymmärtääkseni siellä ei ole mitään neuvotteluja nyt? Koskee vain SOSTES-neuvotteluja nämä lakot.

 

[Honzo]

Ei yksilön, eikä massojen, mutta riittää että ajaa vaikka vaikka "centaurion" etuja. Kuten olen aiemminkin todennut, muiden rahoista/palkoista on aina helpompi säästää/leikata kuin omistaan. Palkkapolitiikan NIMBY-ilmiö.

Tämän näkee hyvin omalla työpaikallakin. Jossain MarCom-osastolla kaikki ovat managereja. Ilman alaisia toki, mutta managerin palkalla. Kädet heiluu kovasti, mitään ei synny tuloksena paitsi kevyt tuulenvire ehkä. Ja sitten parin kolmen vuoden päästä viimeistään "tulee tilaisuus/uudet haasteet, jota ei voi ohittaa." Mutta tuotannossa/tuotekehityksessä on ne useimmat, joten tulisi kalliiksi nostaa näiden palkkoja enemmän kuin yleiskorotuksen verran.

Sotket nyt yleiskorotukset ja yrityksen sisäisen palkkapolitiikan.

 

[namlepo]

Ei koroteta vienti alojen palkkoja. Win win.

 

[jarmojs]

Sotket nyt yleiskorotukset ja yrityksen sisäisen palkkapolitiikan.

Samaa inertiaa kummassakin tapauksessa jos kyseessä on enemmistön eikä vähemmistön palkat. Ja vielä enemmän se yleiskorotusten pienuus vituttaa kun työnantaja harjoittaa "nihilististä" palkkapolitiikkaa. Jos työnantajaerä on TES-pöydässä 0,5% ja muita varoja ei käytetä, niin tuohan tarkoittaisi tasajakona n. 20 €/nuppi tai 200 € joka 10.lle.

Isoissa taloissa varsinkin tuntuu olevan sellainen valuvika, että huonolle työntekijälle maksetaan 3-3,5 tonttua ja hyvälle tonni enemmän. Se johtaa usein hyvien työntekijöiden kohdalla kyynistymiseen, koska tonnin paremmalla bruttopalkalla ei kannata hirveästi sykkiä. Toki aina johtuu muutama, jotka hymy huulilla tekevät sillä bruttotonnilla kaksinkertaisen työmäärän normaaliin verrattuna. Ja päädytään tilanteeseen, jossa suurinta osaa porukkaa vituttaa, mutta keskimäärin firmalla menee "ihan ookoo".

 

[Köntsä-Ana]

Samaa inertiaa kummassakin tapauksessa jos kyseessä on enemmistön eikä vähemmistön palkat.

Isoissa taloissa varsinkin tuntuu olevan sellainen valuvika, että huonolle työntekijälle maksetaan 3-3,5 tonttua ja hyvälle tonni enemmän. Se johtaa usein hyvien työntekijöiden kohdalla kyynistymiseen, koska tonnin paremmalla bruttopalkalla ei kannata hirveästi sykkiä. Toki aina johtuu muutama, jotka hymy huulilla tekevät sillä bruttotonnilla kaksinkertaisen työmäärän normaaliin verrattuna. Ja päädytään tilanteeseen, jossa suurinta osaa porukkaa vituttaa, mutta keskimäärin firmalla menee "ihan ookoo".

Mä aina vähän ihmettelen tällaisia avauksia. Mä näen tässä mahdollisuuksia:
- voit tehdä hymyssä suin sillä tonnilla enemmän duunia (netto 500 e mikä on ihan hyvä lisä). Todennäköisesti jatkossa saat ylennyksiä ja lisää palkkaa.
- voit valittaa palkasta ja tehdä saman kuin ennen ja jatkat samaa rataa jatkossakin.

 

[zepi]

Uskokaa jo, että tollaisilla yleiskorotuksilla se inflaatio vain kiihtyy. On enemmänkin housuun kusemista tollainen. Lämmittää hetken, mutta kohta on entistä kylmempi...

Helppo huudella kun oma liksa riittää kaikkeen ilman rajoitteita.

 

[jarmojs]

Mä aina vähän ihmettelen tällaisia avauksia. Mä näen tässä mahdollisuuksia:
- voit tehdä hymyssä suin sillä tonnilla enemmän duunia (netto 500 e mikä on ihan hyvä lisä). Todennäköisesti jatkossa saat ylennyksiä ja lisää palkkaa.
- voit valittaa palkasta ja tehdä saman kuin ennen ja jatkat samaa rataa jatkossakin.

Tämä voi koskea joitakin työpaikkoja mutta ei kaikkia. Netto 500 ei ole hyvä lisä jos väliin mahtuu vaikka 10-15 vuotta kokemusta ja kasvaneita vastuita. Johtuu pääosin siitä, että alkupalkat kasvavat suuremmalla kulmakertoimella kuin talossa jo olevien palkat. Asiantuntijaorganisaatiossa meillä on käytännössä vain yksi ylennyksen paikka, senior-tittelin saaminen. Itselläni se tarkoitti 150 €/kk palkankorotusta. Nyt palkka on vajaan tonnin parempi kuin joulukuussa paperit saaneen juniorin ilman projektinvetovastuita tms.

 

[pokkus]

Helppo huudella kun oma liksa riittää kaikkeen ilman rajoitteita.

Ääni varmaan muuttuisi kellossa, jos joku ehdottaisi, että voisi itse osallistua talkoisiin vaikka alkuun puolittamalla palkkansa.

 

[Honzo]

Ääni varmaan muuttuisi kellossa, jos joku ehdottaisi, että voisi itse osallistua talkoisiin vaikka alkuun puolittamalla palkkansa.

Miksi? Ja mihin talkoisiin? Omatyöpaikkani takoo huipputulosta ja kasvaa koko ajan.

Siksi olen kouluttautunut korkeakoulussa, tehnyt työtä sen eteen, että olisin mahdollisimman hyödyllinen ja arvokas työnantajalle (ja toki se sitten näkyy palkassa
ja työtilanteessa, ei tartte sterssata onko töitä). Työnantaja on nähnyt mun työn tietyn arvoiseksi ja sillä mennään. Jos mun liksa puolitettaisiin, niin tulisin kyllä toimeen, mutta eipä se mun palkan toinen puolikas muualle menisi kuin työnantajan tulosriville. Meillä nyt ei "rividuunareita" oikeastaan olekaan, mutta jos olisi, niin ei niiden palkkaa määrittele parempien palkattujen palkka vaan yleinen työvoiman saatavuus. Ihan sama kuin mun kohdalla. Mulle korvaajaa ei löydy helpolla taikka halvalla, siksi mulle maksetaan, mitä maksetaan.

 

[PCB]

No sen 1% (Esimerkissä siis Belgiassa palkat nousevat 11%). Vaan pitää seurata kaikki maita ja eipä missään muualla taida olla tollaisia korotuksia. Suomen kilpailukyky nyt ei muutenkaan ole ollut huipussaan, niin parempi koettaa maltillisilla korotuksilla kilpailukykyä kasvattaa, vaikka se yksilöistä ei reilulta tunnukaan. Parempi saada sitä 3.5% korotettua palkkaa, kuin ei palkkaa ollenkaan.

Sun esimerkissäs oli vain Belgia, joten seurataan vain sitä. Jokainen kyllä ymmärtää.

 

[pokkus]

Miksi? Ja mihin talkoisiin? Omatyöpaikkani takoo huipputulosta ja kasvaa koko ajan.

Tätä juuri tarkoitin ja arvasin ihan oikein, että kun kalikka osuu omaan nilkkaan niin selittely alkaa miksi juuri siitä omasta palkasta ei voi nipistää, mutta muiden kyllä pitää olla valmiita ymmärtämään "isompi kuva" ja tyytymään pieniin korotuksiin. Eli ehdotat, että muiden pitää tyytyä vähempään, mutta et olisi kuitenkaan itse siihen valmis.

Omassa kuplassa työ voi näyttää todella tärkeältä, mutta yhteiskunnan kannalta se ei sitä todennäköisemmin ole ja terveydenhuollon työntekijät tekee varmasti paljon tärkeämpää duunia. Jopa roskakuskien duuni on todennäköisesti kokonaisuuden kannalta tärkeämpää.

 

[Honzo]

Tätä juuri tarkoitin ja arvasin ihan oikein, että kun kalikka osuu omaan nilkkaan niin selittely alkaa miksi juuri siitä omasta palkasta ei voi nipistää, mutta muiden kyllä pitää olla valmiita ymmärtämään "isompi kuva" ja tyytymään pieniin korotuksiin. Eli ehdotat, että muiden pitää tyytyä vähempään, mutta et olisi kuitenkaan itse siihen valmis.

Omassa kuplassa työ voi näyttää todella tärkeältä, mutta yhteiskunnan kannalta se ei sitä todennäköisemmin ole ja terveydenhuollon työntekijät tekee varmasti paljon tärkeämpää duunia. Jopa roskakuskien duuni on todennäköisesti kokonaisuuden kannalta tärkeämpää.

Sitäpaitsi ei tässä ole kenenkään palkkoja oltu leikkaamassa. Kysymys on ollu siitä, minkäsuuruinen yleiskorotus pitäisi saada. Mulle työnantaja(t) ovat antaneet ihan vapaaehtoisesti yleiskorotusta suurempia korotuksia. Ehkä olen kuitenkin tärkeä työnantajalleni? Terveydenhuolto on hankala kyllä, kun se maksetaan verovaroista. Mun palkka tulee pääosin Suomen ulkopuolelta.

 

[draco76]

Miksi? Ja mihin talkoisiin? Omatyöpaikkani takoo huipputulosta ja kasvaa koko ajan.

Siksi olen kouluttautunut korkeakoulussa, tehnyt työtä sen eteen, että olisin mahdollisimman hyödyllinen ja arvokas työnantajalle (ja toki se sitten näkyy palkassa
ja työtilanteessa, ei tartte sterssata onko töitä). Työnantaja on nähnyt mun työn tietyn arvoiseksi ja sillä mennään. Jos mun liksa puolitettaisiin, niin tulisin kyllä toimeen, mutta eipä se mun palkan toinen puolikas muualle menisi kuin työnantajan tulosriville. Meillä nyt ei "rividuunareita" oikeastaan olekaan, mutta jos olisi, niin ei niiden palkkaa määrittele parempien palkattujen palkka vaan yleinen työvoiman saatavuus. Ihan sama kuin mun kohdalla. Mulle korvaajaa ei löydy helpolla taikka halvalla, siksi mulle maksetaan, mitä maksetaan.

Sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat arvokkaampia kuin sinä tai minä kun ei pelkkä raha ole kyseessä. Ellet sitten ole töissä terveydenhoidossa taikka muussa jossa ihmisten terveys on vaakalaudalla. Kaikki työntekijät kuitenkin osallistuivat kiky-talkoisiin, ihmisten olisi pitänyt pitää enemmän oikeuksistaan kiinni.

Jos olisin sairaanhoitaja niin olisin ajat sitten lähtenyt maasta, sen verran huonosti täällä kohdellaan. He kun eivät voi lakkoilla.

 

[Svaiski]

Yksityinen sosiaali-ja terveysala vääntää lakon voimalla 11,2 % palkankorotuksia palkkoihinsa muita pidemmällä sopimuskaudella. Belgiassa suuri(n) osa palkansaajista saa reilun 11 % korotuksen valtion sanelemana...

Uutisten mukaan yrittävät näillä kuroa kiinni palkkaeroa kunnallisen ja yksityisen välissä. Eroa paikasta riippuen jopa 200€/kk kunnalla työskentelevän eduksi..

 

[Honzo]

Sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat arvokkaampia kuin sinä tai minä kun ei pelkkä raha ole kyseessä. Ellet sitten ole töissä terveydenhoidossa taikka muussa jossa ihmisten terveys on vaakalaudalla. Kaikki työntekijät kuitenkin osallistuivat kiky-talkoisiin, ihmisten olisi pitänyt pitää enemmän oikeuksistaan kiinni.

Jos olisin sairaanhoitaja niin olisin ajat sitten lähtenyt maasta, sen verran huonosti täällä kohdellaan. He kun eivät voi lakkoilla.

Ei kai kukaan kiistä julkisen sairaanhoidon tärkeyttä. Ongelma on vain, että se rahoitetaan verovaroilla ja siihen tarvitaan vientiteollisuutta, jotta saadaan rahaa Suomeen. Veronkorotukset eivät ole pitkäkestoinen ratkaisu, kun verot ovat jo Suomessa aikalailla tapissa.

Toki itse olen sitä mieltä, että sairaanhoitajilla toi on osittain "itse aiheutettua". Tuskin kukaan sairaanhoitajaksi hakeutunut on sinne palkan takia mennyt. Ja palkka on kokolailla tiedossa etukäteen.

Itsellä ei ole tapana huudella muita apuun, vaan jos jostain syystä olisin sairaanhoitaja, niin olisin itsekin lähtenyt maasta tai todennäköisemmin vaihtanut alaa. Itsestä on aika moni asia kiinni. Jos halua ja tahtoa on tarpeeksi, niin kyllä asioita voi omalla kohdalla muuttaa.

 

[pokkus]

Sitäpaitsi ei tässä ole kenenkään palkkoja oltu leikkaamassa. Kysymys on ollu siitä, minkäsuuruinen yleiskorotus pitäisi saada.

Kyse oli siitä, että hyväpalkkaisena sun on helppo huudella noita, että kaikkien pitäisi tyytyä pieniin yleiskorotuksiin. Et siis osaa asettua niiden vähempituloisten asemaan, joilla se muutaman prosentin isompi yleiskorotus voi olla erittäin merkitsevässä asemassa selviääkö perheen talous kuukausittain koko ajan nousevista hinnoista ja koroista. Itsekin jo totesit, että vaikka palkka puolittuisi, niin se ei näkyisi missään eli et varmaan ymmärrä sitä muiden ahdinkoa. Se palkan puolitus oli vain kuvainnollinen vertaus, että ehkä osaisit ehkä paremmin asennoitua toisten rooliin, kun se oma talous ei olisikaan niin taattu.

Ja jos ajatellaan kokonaisuutta ja kaikkia työntekijöitä, niin eikö vaikutus ole ihan sama sun logiikalla, jos tyydytään pienempiin yleiskorotuksiin tai pienennetään parempituloisten palkkoja. Molemmissa tapauksissa työnantajat joutuvat maksamaan vähemman rahaa työntekijöilleen oli sitten kyseessä julkinen tai yksityinen puoli.

 

[Wilmo]

Toki itse olen sitä mieltä, että sairaanhoitajilla toi on osittain "itse aiheutettua". Tuskin kukaan sairaanhoitajaksi hakeutunut on sinne palkan takia mennyt. Ja palkka on kokolailla tiedossa etukäteen.

Tämä on se kusipäinen yleinen asenne, joka aiheuttaa ainakin itselläni suurimman osan vitutuksesta koko alaan. Työskentelen siis ensihoitajana täysin ylikuormitetussa ensihoitopalvelussa, jossa ajetaan 24 tuntia putkeen "pillikyytiä". Teen työtä vain ja ainoastaan palkan takia, en koe enää mitään kutsumusta työhön ja minua ei voisi vähempää kiinnostaa potilaitteni kohtalo. Eniten kiinnostaa kotiin lähtö ja minimin teko.

 

[McMaster]

Tämä on se kusipäinen yleinen asenne, joka aiheuttaa ainakin itselläni suurimman osan vitutuksesta koko alaan. Työskentelen siis ensihoitajana täysin ylikuormitetussa ensihoitopalvelussa, jossa ajetaan 24 tuntia putkeen "pillikyytiä". Teen työtä vain ja ainoastaan palkan takia, en koe enää mitään kutsumusta työhön ja minua ei voisi vähempää kiinnostaa potilaitteni kohtalo. Eniten kiinnostaa kotiin lähtö ja minimin teko.

Ei sillä että tuollainen ajattelu olisi oikein tai tilanne hyväksyttävä, mutta luuletteko että terveydenhoitoala on ainoa joka kärsii samanlaisesta ajattelusta?

 

[Wilmo]

Ei sillä että tuollainen ajattelu olisi oikein tai tilanne hyväksyttävä, mutta luuletteko että terveydenhoitoala on ainoa joka kärsii samanlaisesta ajattelusta?

Ei voisi vähempää kiinnostaa.

 

[Joukahaine]

Ei voisi vähempää kiinnostaa.

Työpaikan vaihto ehkä?

 

[McMaster]

Ei voisi vähempää kiinnostaa.

Eli takaisin siihen omaan napaan. Näinhän se menee, ihan sama mitä muille mutta auta armias kun itseä kohdellaan huonosti.

 

[jarmojs]

Ei sillä että tuollainen ajattelu olisi oikein tai tilanne hyväksyttävä, mutta luuletteko että terveydenhoitoala on ainoa joka kärsii samanlaisesta ajattelusta?

Niin, sitähän minä tuolla aiemmin yritin selittää, että nihkeä yrityksen palkkapolitiikka johtaa "Ollaan vaan töissä täällä ja tehdään minimit, koska about saman palkan saa joka tapauksessa". All-loose-situation.

 

[Wilmo]

Työpaikan vaihto ehkä?

Alan vaihto, mutta tehohoitajavaimon vuoro nyt ensin.

Eli takaisin siihen omaan napaan. Näinhän se menee, ihan sama mitä muille mutta auta armias kun itseä kohdellaan huonosti.

Etkö nyt huomannut ensin itse kääntäväsi asiaa omaa napaasi kohti? Erikoinen uhriutuminen sinulta.

 

[draco76]

Alan vaihto, mutta tehohoitajavaimon vuoro nyt ensin.

Jos molemmat olette tuolla alalla niin miten olisi muutto parempaan maahan? Teillä on vain kielitaidosta kiinni mihin maahan voitte mennä, sen verran haluttuja olette työntekijöinä muualla.

 

[pokkus]

Tuo terveydenhuollon tilanne on todella ikävä. Se on toki jokaisen oma oikeus lähteä alalta pois ja hakeutua toiseen työhön, josta maksetaan paremmin ja/tai on työnä vähemmän stressaavaa. Itsekin tiedän lähipiiristä kaksi, jotka ovat lähteneet muihin hommiin tuon mahdottomaksi käyneen kuorman takia. Kokonaiskuvassa tämä toki vain pahentaa tilannetta eli jo ennestään pienistä terveydenhuollon resursseista lähtee kokenutta tekijää muualle ja hoitajapula kasvaa entisestään. Rahaa ei oikein ole, mutta jostain sitä pitäisi taikoa, että saataisiin nykyiset pidettyä töissä (palkankorotukset) ja/tai palkattua lisää uusia tekijöitä, jotta työkuorma pysyisi järkevänä.

 

[McMaster]

Alan vaihto, mutta tehohoitajavaimon vuoro nyt ensin.


Etkö nyt huomannut ensin itse kääntäväsi asiaa omaa napaasi kohti? Erikoinen uhriutuminen sinulta.

Ei, en kääntänyt. En puhunut mitään omasta alastani, vaan yleisesti siitä, että terveydenhuoltoala ei ole ainoa.

 

[ExtraEvil6666]

Uutisten mukaan yrittävät näillä kuroa kiinni palkkaeroa kunnallisen ja yksityisen välissä. Eroa paikasta riippuen jopa 200€/kk kunnalla työskentelevän eduksi..

Julkinen puoli on tosiaan mennyt huomattavasti yksityisen ohi palkoissa viimeisen 20 vuoden aikana. Neuvotteluissa on aikaisemmin sovittu, että tätä eroa otetaan kiinni. Nyt työnantaja vetoaa siihen, ettei ole rahaa, koska palvelusopimukset ovat niin huonoja.

Paljon on lähtenyt työntekijöitä julkiselle puolelle ja erittäin kova työvoimapula on ollut jo useamman vuoden.

 

[Rapilysin]

Ei kai kukaan kiistä julkisen sairaanhoidon tärkeyttä. Ongelma on vain, että se rahoitetaan verovaroilla ja siihen tarvitaan vientiteollisuutta, jotta saadaan rahaa Suomeen. Veronkorotukset eivät ole pitkäkestoinen ratkaisu, kun verot ovat jo Suomessa aikalailla tapissa.

Ongelmia on tarkasteluetäisyydestä riippuen vaikka kuinka paljon, mutta rahoituksen tuleminen veroista ei ole niistä yksikään.

Pääasiallisia ongelmia ovat mielestäni:
- Terveydenhuolto on tehotonta, tuhansia henkilötyövuosia vuoden aikana palaa lääkäreiltä ihan leimojen lätkimiseen, olkoonkin nykyään sitten pitkälti digitaalisia leimoja (selvät esh-lähetteet, reseptin uusinnat, ajokorttitarkastukset, sitätätäjatuota).
- Julkinen terveydenhuolto on voimakkaasti subventoitua -> mikään määrä tarjontaa ei riitä kattamaan kysyntää, koska palvelu on "ilmaista".
- Hoitohenkilökunnan palkkaus on niin perseestä, että osaavia työntekijöitä on vaikea saada joko tulemaan alalle tai pysymään siellä.
- Lääkäriliiton (de facto) ohjauksessa olevat yliopistot eivät kouluta riittävästi lääkäreitä, tähän hommaan sinänsä olisi halukkaita.
- Terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttö on niin tuskaista ja hidasta, ettei tuollaiset tuotteet menisi missään ns. tuloshakuisessa firmassa läpi tilaajalle. Jos kirjaan minuutin toimenpiteen niin mulla voi mennä siihen aikaa 5 minuuttia olettaen, että mikään ei kaadu tai lagaa normaalia enempää. Merkkejä kirjaukseen voi tulla vaikka 15, joten kyse ei suoranaisesti ole kirjoittamisen vaikeudesta tai kirjoitusnopeudesta.
- Potilaiden vastuuttaminen omasta hoidostaan on unohtunut ja kaikkia hyysätään maailman tappiin asti, kunhan vaan eivät missään nimessä koe mielipahaa tai joudu kohtaamaan todellisuutta.
- Ylipäätään kaikki tehdään varmuuden varmistamiseksi ja jonot kasvaa jokaiseen tutkimukseen, koska niitä tehdään ns. vitusti turhaan. Kliininen osaaminen on joko katoava luonnonvara tai sitten siihen ei vaan enää uskalleta luottaa sen pelossa, että tehdään joku virhe.
- Halvat pth-osastot on ajettu alas näennäisten säästöjen vuoksi ja pahimmillaan saattohoitopotilaat makaa erikoissairaanhoidon osastoilla tai jopa päivystyksissä, koska ei niitä oikein voi kadullekaan siirtää. Muutakin näennäissäästöä tehty paljon ja viimesijainen kärsijä on yleensä akuutti esh.

Mutta alkaa mennä off-topicciin. Senkin vuoksi oikeastaan, että nythän on tosiaan kyse noista yksityisen sossupuolen (päiväkodit, kotihoito ja palvelutalot lähinnä) palkoista, eikä niinkään terveydenhuollon ongelmista. Toki näilläkin paljon yhteistä rajapintaa, mutta vuodatukseni päättyy silti

 

[Francis Ford Mondeo]

Toki itse olen sitä mieltä, että sairaanhoitajilla toi on osittain "itse aiheutettua". Tuskin kukaan sairaanhoitajaksi hakeutunut on sinne palkan takia mennyt. Ja palkka on kokolailla tiedossa etukäteen.

Jos taas katsotaan sitä itse peräänkuuluttamaasi "isoa kuvaa", niin jonkun nuokin työt on hoidettava. Ja ne muut matalammin palkatut hommat. Kaikki kun eivät voi olla niitä 150ke vuodessa tienaavia erityisasiantuntijoita tai VP:n palleilla istuvia johtajia. Jokainen toki voi henkilökohtaisilla valinnoillaan vaikuttaa sosioekonomiseen asemaansa, mutta jälleen sitä isoa kuvaa katsoessa on melko paksua, että huudellaan jonkun tuliterän sähköauton ratista matalasti palkatuille kilpailukyvystä. Eihän tätä hintojennousua/inflaatiota voida yksi yhteen blokata millään yleiskorotuksilla, mutta onhan se nyt ilmiselvää että sinä istut niin sanotusti norsunluutornissa tässä asiassa.

 

[jarmojs]

Kaikki kun eivät voi olla niitä 150ke vuodessa tienaavia erityisasiantuntijoita tai VP:n palleilla istuvia johtajia.

Meillä kun on joku reilu 500 erikoisasiantuntijaa, niin voin vakuuttaa että yksikään heistä ei tienaa 150 k€ vuodessa. Itsekin lukeudun em. sakkin ja viime vuoden palkkatulo oli 57 k€. Joku VP saattaa siihen 150 k€ päästäkin.

 

[Francis Ford Mondeo]

Meillä kun on joku reilu 500 erikoisasiantuntijaa, niin voin vakuuttaa että yksikään heistä ei tienaa 150 k€ vuodessa. Itsekin lukeudun em. sakkin ja viime vuoden palkkatulo oli 57 k€. Joku VP saattaa siihen 150 k€ päästäkin.

Ei nyt varmaan kannata jäädä roikkumaan esimerkin termistöön, kunhan nyt heitin jotain tuohon.

Asiantuntijatehtävissä on joka tapauksessa mahdollista päästä isoihinkin tienesteihin, riippuen alasta ja tehtävistä.

 

[Honzo]

Kyse oli siitä, että hyväpalkkaisena sun on helppo huudella noita, että kaikkien pitäisi tyytyä pieniin yleiskorotuksiin. Et siis osaa asettua niiden vähempituloisten asemaan, joilla se muutaman prosentin isompi yleiskorotus voi olla erittäin merkitsevässä asemassa selviääkö perheen talous kuukausittain koko ajan nousevista hinnoista ja koroista. Itsekin jo totesit, että vaikka palkka puolittuisi, niin se ei näkyisi missään eli et varmaan ymmärrä sitä muiden ahdinkoa. Se palkan puolitus oli vain kuvainnollinen vertaus, että ehkä osaisit ehkä paremmin asennoitua toisten rooliin, kun se oma talous ei olisikaan niin taattu.

Ja jos ajatellaan kokonaisuutta ja kaikkia työntekijöitä, niin eikö vaikutus ole ihan sama sun logiikalla, jos tyydytään pienempiin yleiskorotuksiin tai pienennetään parempituloisten palkkoja. Molemmissa tapauksissa työnantajat joutuvat maksamaan vähemman rahaa työntekijöilleen oli sitten kyseessä julkinen tai yksityinen puoli.

Vaikutus voi olla sama, mutta markkinataloudessa palkat eivät mene noin. Siitä maksetaan, mistä on pula ja mikä tuottaa lisäarvoa yritykselle. Resurssit ovat ainakin vaativissa asiantuntijatehtävissä rajalliset ja niistä kilpaillaan. Se saa työntekijän, joka maksaa riittävästi. Ei esim. hyville koodareille huvikseen ja yrityksen hyväntekeväisyydestä makseta korkeita palkkoja. Kysynnän ja tarjonna laki määrää. Sama koskee toisinpäin matalapalkkaisia perustöitä. Niihin yleensä löytyy pilvin pimein tulijoita ja lyhyellä perehdytyksellä saa työntekijän aloittamaan.

Ja kyllä mä uskon ja ymmärrän, että ihmisillä on tiukkaa ja jokainen euro tulee tarpeeseen. En silti ymmärrä miksi yritys maksaisi juurikaan enempää kuin millä saa työvoiman?

 

[ExtraEvil6666]

Vaikutus voi olla sama, mutta markkinataloudessa palkat eivät mene noin. Siitä maksetaan, mistä on pula ja mikä tuottaa lisäarvoa yritykselle. Resurssit ovat ainakin vaativissa asiantuntijatehtävissä rajalliset ja niistä kilpaillaan. Se saa työntekijän, joka maksaa riittävästi. Ei esim. hyville koodareille huvikseen ja yrityksen hyväntekeväisyydestä makseta korkeita palkkoja. Kysynnän ja tarjonna laki määrää. Sama koskee toisinpäin matalapalkkaisia perustöitä. Niihin yleensä löytyy pilvin pimein tulijoita ja lyhyellä perehdytyksellä saa työntekijän aloittamaan.

Ja kyllä mä uskon ja ymmärrän, että ihmisillä on tiukkaa ja jokainen euro tulee tarpeeseen. En silti ymmärrä miksi yritys maksaisi juurikaan enempää kuin millä saa työvoiman?

Jos sosiaalialaa katsotaan, niin tällä hetkellä yksityinen ei maksa niin paljoa, että saisi työvoiman. Tiloja ja asiakkaita olisi tulossa moneen paikkaan, mutta ei ole työvoimaa, jolla niitä pyörittää. Tämä johtuu siitä, että palvelua myydään mahdollisimman halvalla ja kun työvoimakustannukset ovat helposti 70%, niin kunnon palkkaa ei ole varaa maksaa.

 

[Honzo]

Jos sosiaalialaa katsotaan, niin tällä hetkellä yksityinen ei maksa niin paljoa, että saisi työvoiman. Tiloja ja asiakkaita olisi tulossa moneen paikkaan, mutta ei ole työvoimaa, jolla niitä pyörittää. Tämä johtuu siitä, että palvelua myydään mahdollisimman halvalla ja kun työvoimakustannukset ovat helposti 70%, niin kunnon palkkaa ei ole varaa maksaa.

Joo voi hyvin olla. Vientialoilla ja IT -puolella asiat on vähän toisin.

 

[jarmojs]

Ei nyt varmaan kannata jäädä roikkumaan esimerkin termistöön, kunhan nyt heitin jotain tuohon.

Asiantuntijatehtävissä on joka tapauksessa mahdollista päästä isoihinkin tienesteihin, riippuen alasta ja tehtävistä.

Ei. Kunhan sanoin vaan, ettei korkeakoulutettu erikoisasiantuntija tekniikan alalla todellakaan takaa pääsyä verokalenterin sivuille.

 

[Terrorwinston]

Tällä hetkellä ainakin Pirkanmaalla (ja varmaan myös pk-seudulla) on selkeästi pulaa vähän kokeneemmista mekaniikkasuunnittelijoista. Itse sain työpaikkaa vaihtamalla hilattua liksaa melko vaivatta ylöspäin vaikka mitään vastuita ei tarvinnut ottaa samalla lisää. Edelliseen pestiin ei ole tainnut muutamassa kuukaudessa löytyi sopivaa tekijää. Eli kyllä ainakin keskikokoiset firmat ovat valmiita maksamaan hyvästä tekijästä, isoissa firmoissa voi olla nihkeämpää HR:n pakotettujen palkkaluokkien kanssa.

 

[zepi]

Ja kyllä mä uskon ja ymmärrän, että ihmisillä on tiukkaa ja jokainen euro tulee tarpeeseen. En silti ymmärrä miksi yritys maksaisi juurikaan enempää kuin millä saa työvoiman?

Tottakai - mutta miksi koet että sinulla on oikeus vaatia muita tyytymään mataliin palkankorotuksiin?

Miksi heidän pitäisi luopua niistä keinoista millä he koittavat kammeta lisäliksaa - siinä missä itse koet oman neuvotteluvoimasi ihan oikeutetuksi?

Ja juuri nythän on menossa yksityisen puolen vääntö:

Tehy: Lakkovaroitus yksityiselle sosiaalipalvelualalle

Yksityisen sosiaalipalvelualan henkilöstöä edustavat Tehy, SuPer ja Erto ovat antaneet tänään lakkovaroituksen viiden vuorokauden lakosta alkaen 23.5. klo 00.01 ja päättyen 27.5. klo 23.59. Lakon piirissä on yhteensä 26 Attendon, Esperin, Mehiläisen ja Pihlajalinnan ympärivuorokautisen...

www.tehy.fi

 

[Honzo]

Tottakai - mutta miksi koet että sinulla on oikeus vaatia muita tyytymään mataliin palkankorotuksiin?

Miksi heidän pitäisi luopua niistä keinoista millä he koittavat kammeta lisäliksaa - siinä missä itse koet oman neuvotteluvoimasi ihan oikeutetuksi?

Ja juuri nythän on menossa yksityisen puolen vääntö:

Tehy: Lakkovaroitus yksityiselle sosiaalipalvelualalle

Yksityisen sosiaalipalvelualan henkilöstöä edustavat Tehy, SuPer ja Erto ovat antaneet tänään lakkovaroituksen viiden vuorokauden lakosta alkaen 23.5. klo 00.01 ja päättyen 27.5. klo 23.59. Lakon piirissä on yhteensä 26 Attendon, Esperin, Mehiläisen ja Pihlajalinnan ympärivuorokautisen...

www.tehy.fi

Juurihan ne palkat neuvoteltiin? Ei mulla mitään yleiskorotuksia vastaan ole. Epärealistisia korotushaaveita vain ihmettelen.

 

[Rapilysin]

Se saa työntekijän, joka maksaa riittävästi. Ei esim. hyville koodareille huvikseen ja yrityksen hyväntekeväisyydestä makseta korkeita palkkoja. Kysynnän ja tarjonna laki määrää.

Tämä on varmaan juuri näin vapaassa markkinataloudessa. Yritys saa 100 k€, jos tekee koodin pätkän asiakkaalle. Pena osaa tehdä sen, joten Penan kustannukset saa olla mitä tahansa alle 100 k€, jotta Pena kannattaa palkata tekemään tämä koodi.

Yksityisessä sosiaalihuollossa kysyntä ja tarjonta ei määrää, koska:
- Koodari-Pena tuli täyteen ikään ja on aika katsella palvelutalopaikkaa.
- Penan kotikunta maksaa sille, joka suostuu ottamaan Penan vaivoikseen.
- Attendo, Mehiläinen ja Esperi kilpailee kenelle Pena muuttaa, halvin voittaa.
- Penan hoitajalle maksetaan sitten korkeintaan sen verran mitä jää jäljelle, kun alihinnoittelu antaa myöden, välistä tietysti siivu myös Cayman-saarille.
- Jos ei löydy tekijää hinnalla, jolla tehdään voittoa, Pena jää kunnan vaivoiksi.

 

[Pempula]

Tämä on varmaan juuri näin vapaassa markkinataloudessa. Yritys saa 100 k€, jos tekee koodin pätkän asiakkaalle. Pena osaa tehdä sen, joten Penan kustannukset saa olla mitä tahansa alle 100 k€, jotta Pena kannattaa palkata tekemään tämä koodi.

Yksityisessä sosiaalihuollossa kysyntä ja tarjonta ei määrää, koska:
- Koodari-Pena tuli täyteen ikään ja on aika katsella palvelutalopaikkaa.
- Penan kotikunta maksaa sille, joka suostuu ottamaan Penan vaivoikseen.
- Attendo, Mehiläinen ja Esperi kilpailee kenelle Pena muuttaa, halvin voittaa.
- Penan hoitajalle maksetaan sitten korkeintaan sen verran mitä jää jäljelle, kun alihinnoittelu antaa myöden, välistä tietysti siivu myös Cayman-saarille.
- Jos ei löydy tekijää hinnalla, jolla tehdään voittoa, Pena jää kunnan vaivoiksi.

Tai sitten koodari-Penan eläkekertymäkin on niin suuri ja omaisuutta on ehtinyt kertyä, että pystyy palveluista itse reilusti maksamaan ja mm. Attendo, Mehiläinen ja Esperi kilpailevat sillä, kuka saa tarjota Penalle mieluisimman hoitopaikan, joista hän käytännössä pitkälti voi itse paikan ja palvelut valita. Joissain tapauksissa omaisetkin voivat paikan hankkimisessa ja kustannuksissa tukea.
Toisissa tapauksissa omaiset taas haluavat säilyttää Penan kertyneen omaisuuden itsellään, eivät tue Penaa henkisesti eivätkä rahallisesti, vaan käytännössä pakottavat kunnan (tai nykyisin hyvinvointialueen?) valitsemaan Penalle kaikista edullisimman hoitopaikan, kun Pena ei itse osaa valintaa välttämättä edes tehdä (omaiset ehkä painostavat heille helpoimpaan ja halvimpaan vaihtoehtoon), eikä Penan omaisia ainakaan kiinnostaa Penan hoitaminen tai tukeminen, mutta Penan kartuttama pääoma kyllä itselle kelpaisi ja siitä saa kuntakin pitää näppinsä erossa.

 

[Jayded]

Vaikutus voi olla sama, mutta markkinataloudessa palkat eivät mene noin. Siitä maksetaan, mistä on pula ja mikä tuottaa lisäarvoa yritykselle. Resurssit ovat ainakin vaativissa asiantuntijatehtävissä rajalliset ja niistä kilpaillaan. Se saa työntekijän, joka maksaa riittävästi. Ei esim. hyville koodareille huvikseen ja yrityksen hyväntekeväisyydestä makseta korkeita palkkoja. Kysynnän ja tarjonna laki määrää. Sama koskee toisinpäin matalapalkkaisia perustöitä. Niihin yleensä löytyy pilvin pimein tulijoita ja lyhyellä perehdytyksellä saa työntekijän aloittamaan.

Ja kyllä mä uskon ja ymmärrän, että ihmisillä on tiukkaa ja jokainen euro tulee tarpeeseen. En silti ymmärrä miksi yritys maksaisi juurikaan enempää kuin millä saa työvoiman?

Matalapalkkaisissa perustöissä ei silti välttämättä ole niitä tulijoita, joista olisi oikeasti töitä tekemään. Ja vaikka ei ole tulijoita, niin ei sitä palkkausta olla mihinkään muuttamassa koska kulut. Johto valittaa, kun ei "osaajia" löydy mistään, mutta palkkausta ei olla valmiita muuttamaan, vaan mennään sen TES:in minimin mukaan. Uskon, että sosiaalialalla ja muillakin aloilla, missä tunnutaan olevan palkkakuopassa, on ihan sama homma. Kysynnän ja tarjonnan laki ei siis toimi samalla tavalla, kuin esimerkiksi asiantuntijatyössä.
Meidän firmassa on painittu tämän asian kanssa nyt useampi vuosi. Ns. hyvät työntekijät löytää usein työpaikan joko paremmilla eduilla tai paremmalla palkalla, joten ei mene kauaa, kun poistuvat meidän palkkalistoilta.
Nykyään tuntuu, että ihmisillä on aika kovat vaatimukset työlle ja helpompi on jäädä kotiin istumaan, kuin tulla esimerkiksi tuotantoon iltavuoroon.
Toisinsanottuna työttömyysturva on liian hyvä.

 

[jarmojs]

Matalapalkkaisissa perustöissä ei silti välttämättä ole niitä tulijoita, joista olisi oikeasti töitä tekemään. Ja vaikka ei ole tulijoita, niin ei sitä palkkausta olla mihinkään muuttamassa koska kulut. Johto valittaa, kun ei "osaajia" löydy mistään, mutta palkkausta ei olla valmiita muuttamaan, vaan mennään sen TES:in minimin mukaan. Uskon, että sosiaalialalla ja muillakin aloilla, missä tunnutaan olevan palkkakuopassa, on ihan sama homma. Kysynnän ja tarjonnan laki ei siis toimi samalla tavalla, kuin esimerkiksi asiantuntijatyössä.
Meidän firmassa on painittu tämän asian kanssa nyt useampi vuosi. Ns. hyvät työntekijät löytää usein työpaikan joko paremmilla eduilla tai paremmalla palkalla, joten ei mene kauaa, kun poistuvat meidän palkkalistoilta.
Nykyään tuntuu, että ihmisillä on aika kovat vaatimukset työlle ja helpompi on jäädä kotiin istumaan, kuin tulla esimerkiksi tuotantoon iltavuoroon.
Toisinsanottuna työttömyysturva on liian hyvä.

Ja vaikka kotimaista työvoimaa ei helposti löytyisikään alle 2000 €/kk hommiin, niin työperäisellä maahanmuutolla niitä tekijöitä on mahdollista saada vaikkapa Pakistanista, Intiasta tai Iranista. Ja koska osan palkanmaksusta voi ulkoistaa yhteiskunnalle, niin asumistukea ja muita tulonsiirtoja vaan kehiin.

 

[chrisekh]

Matalapalkkaisissa perustöissä ei silti välttämättä ole niitä tulijoita, joista olisi oikeasti töitä tekemään. Ja vaikka ei ole tulijoita, niin ei sitä palkkausta olla mihinkään muuttamassa koska kulut.

Ykityisellä puolella tilanne on selkeä, Asiakas ei ole valmis maksamaan siitä minkä tekeminen joku maksaa eli ei kannata palkata.

Toisinsanottuna työttömyysturva on liian hyvä.

Kannattaa mennä Työttömän elämää ketjun sanomaan tämä niin pääset Erikoisninjan kanssa keskusteluyhteyteen. Oma mielipiteeni on se että Suomessa on paljon sellaista työtä mikä olisi paljon järkevämpää kuin kuntouttava työtoiminta ja ei kilpailisi yksityisten kanssa. Vanhainkodeista, kouluista, päiväkodeissa ja julkisessa liikenteessä olisi tämmöistä työtä.

 

[Rapilysin]

Tai sitten koodari-Penan eläkekertymäkin on niin suuri ja omaisuutta on ehtinyt kertyä, että pystyy palveluista itse reilusti maksamaan ja mm. Attendo, Mehiläinen ja Esperi kilpailevat sillä, kuka saa tarjota Penalle mieluisimman hoitopaikan, joista hän käytännössä pitkälti voi itse paikan ja palvelut valita. Joissain tapauksissa omaisetkin voivat paikan hankkimisessa ja kustannuksissa tukea.

Kyllähän näitä on, taitaa tosin olla 1-2 % luokkaa itsemaksavien osuus tehostetussa palveluasumisessa. Yksityistä kotihoitoa varmaan ostetaan enemmän, kun se on hinnaltaan vielä jollain tavalla kohtuullista. Nuo ympärivuorokautisen hoivan paikat maksaa järjestään > 5 k€/kk, jos tuolla rahalla nyt enää nykyään saa mitään. Yhden palveluntarjoajan löysin netistä, jolla hinta ilmoitettiin yksiselitteisesti ja palvelun hintalappu oli ~ 7000 €/kk. Monella näyttää nuo hinnoitteluprosessit olevan sen verran hämäriä, että hinnastossa ei ole mitään hintoja

 

[PCB]

Kyllähän näitä on, taitaa tosin olla 1-2 % luokkaa itsemaksavien osuus tehostetussa palveluasumisessa. Yksityistä kotihoitoa varmaan ostetaan enemmän, kun se on hinnaltaan vielä jollain tavalla kohtuullista. Nuo ympärivuorokautisen hoivan paikat maksaa järjestään > 5 k€/kk, jos tuolla rahalla nyt enää nykyään saa mitään. Yhden palveluntarjoajan löysin netistä, jolla hinta ilmoitettiin yksiselitteisesti ja palvelun hintalappu oli ~ 7000 €/kk. Monella näyttää nuo hinnoitteluprosessit olevan sen verran hämäriä, että hinnastossa ei ole mitään hintoja

Ja tuon hinnan maksaa pääosin kunta. Asiakkaalle siitä jää maksettavaksi vuokra ja satasia. Tyypillisesti asiakas maksaa tehpa-paikasta kaikkinensa jotain tonnin. Tuossakin maksuun vaikuttaa tulot, jos isot tulot niin otetaan enemmän ja jää suoja-osuus käyttörahaksi.