Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
On kyllä härski järjestely. Meillä olisi teknisesti varmaan mahdollisuus samaan, en kyllä kehtaa / halua edes ehdottaa mitään tuollaista.
Ja jännästi ED! sitten vähättelee etua mutta on se niin merkittäväksi laskettu että siihen on päädytty. Varmaan huikea kilpailuetu.

Itse ihmettelen enemmän sitä että verottaja on ennakkopäätöksellä sanonut tuon olevan ok.
 
Jotenkin näin tuon nyt näen. Paikkakunnat hatusta heitettyjä, mutta....
  1. Firmalla on konttorit Helsingissä, Tampereella ja useissa muissakin kaupungeissa.
  2. Henkilö itse asuu Hämeenlinnassa
  3. Henkilön työhönottopisteeksi on merkatu Helsinki
    1. Jos hän kävisi töissä Hämeenlinnasta Helsingissä, hän ei saisi päivärahoja vaikka työmatkaa yli 100 km. Km korvaukset kyllä.
  4. Henkilö käyttääkin pääasiallisena konttorinaan Tamperetta
    1. Koska Tampere ei ole hänen sopimukseen merkattu työhönottopaikka ja se on 15 km päässä henkilön kotoa (vai pitiköhän olla työhönottopaikalta) hän saa joka ikiseltä työmatkalta päivärahat ja Km korvaukset ajetun mukaan.
  5. Jotta verokeinottelu onnistuu, työhönottopaikkaa muutellaan
    1. rinse and repeat
Eli vaikka onkin melko syvän harmaalla alueella, niin verokeinottelulta vaikutaa ja mekin täällä maksamme osan palkasta veroistamme. Kiitos.

Käytännössä siis KAIKKIEN suomalaisten kenellä vain on mahdollisuus tähän kannattaisi siirtyä toimimaan samalla tavalla. Ainakin pikaruokaketjujen työntekijöillä on loistavat mahdollisuudet koska ravintoloita on ympäri Suomen.
Kyllä, mutta ei sitä päivärahaa kustanneta veronmaksajilla.
On kyllä härski järjestely. Meillä olisi teknisesti varmaan mahdollisuus samaan, en kyllä kehtaa / halua edes ehdottaa mitään tuollaista.
Ja jännästi ED! sitten vähättelee etua mutta on se niin merkittäväksi laskettu että siihen on päädytty. Varmaan huikea kilpailuetu.
Kiila on muuten oikeassa, mutta sen päivärahan maksaa työnantaja. Eli ainoa mitä menetetään on verollisten vs verottomien päivärahojen erotus
 
Kyllä, mutta ei sitä päivärahaa kustanneta veronmaksajilla.

Kiila on muuten oikeassa, mutta sen päivärahan maksaa työnantaja. Eli ainoa mitä menetetään on verollisten vs verottomien päivärahojen erotus
Siis mitä tässä on tarkoitus sanoa? Veronkierto on ok, kun kustannuksen maksaa työnantaja? Korkealentoista ajattelua.
Tuossahan kertomasi mukaan korvataan (veronalaista) palkkaa verovapailla päivärahoilla, jotka saadaan kusettamalla todelliset työntekopaikat kuvitteelisilla. Ihan puhdasta verojen kiertämistä.

Omassa työssäni saan päivärahat työmatkoilta, ja työmatka alkaa aina kotioveltani ja päättyy myös sinne. Sitten katsotaan tuliko siitä 10 tai 6 h täyteen vai ei.
 
Kyllä, mutta ei sitä päivärahaa kustanneta veronmaksajilla.

Kiila on muuten oikeassa, mutta sen päivärahan maksaa työnantaja. Eli ainoa mitä menetetään on verollisten vs verottomien päivärahojen erotus
Nostetaan merkittävä osa palkkaa keinotekoisella järjestelyllä ilman sivukuluja. Näin sen tietysti kuuluukin mennä.
 
Onkos tää palkkakeskusteluketju vai ”miten keppostelen kulukorvauksilla”-ketju? Jos Ed! vähän hankkii lisäansiota kulukorvauksilla kikkalemalla, se ei liity palkkaan. Joko ne on veropetos, tai sit ne on korvaus kulusta. Laillisesti ne ei ole tuloa keksityillä kuluilla.
Itse saan palkkaa 1,5k€/kk vaativista senior-tason DevOps-hommista. Kolleegat saa varmaan jotain 8-9k€.
 
Kuinkas monen työpaikalla ollaan huomioimassa inflaatio tämän vuoden palkankorotuksissa? Minkälaisista korotuksista puhutaan, onko vain liittojen kautta vai paikallisesti sopimalla?

Omalla työpaikalla neuvottelut meneillään mutta ei ole tiedossa vielä mitä on tulossa.

Vastaan itselleni, omalla työpaikallani tämän vuoden ammattiliiton sopima kollektiivinen palkankorotus on 9.9% tai minimissään joku 300 eur/kk täysipäiväisille duunareille. Täällä ollaan samassa liitossa toimihenkilöt ja duunarit kunhan ollaan samalla alalla. Näin siis saksankielisen Euroopan alueen firmoissa, vähän alasta riippuen korotukset olleet 7-10% inflaation vuoksi.
 
On kyllä härski järjestely.
Ja jännästi ED! sitten vähättelee etua mutta on se niin merkittäväksi laskettu että siihen on päädytty. Varmaan huikea kilpailuetu.

Edit: "Eli jos ajatellaan että konttori x olisi vaikka naapurikorttelissa, niin työhönottopaikaksi merkataan konttori y jossain isommassa kaupungissa. Sitten kuitenkin käyt töissä konttorissa z joka on väh. 51km päässä kotiosoitteesta niin saat verottomana päivärahat."

Ja aina välillä kuitenkin eksyy siihen naapurikorttelin toimistolle töihin kun ei ole järjen hiventä ajaa sitä >51km, eikö vain @Ed! ?

Älkää nyt hyvät ihmiset! Teen koko ajan muistiinpanoja...
 
Itse olen isossa pörssifirmassa. Täällä pomot joilla on sellainen vajaa 100 valkokaulusalaista ei taida tuohon yltää kun ei heidän nimiä verokoneista löydy.
Näin se on isoissa (suomalaisissa) pörssifirmoissa. Olen itsekin ollut aiemmin Suomen 10 isoimmista firmoissa parissa, nyt jenkkifirmassa. Palkka on ainakin yhtä porrasta korkeampi.
 
Itse olen isossa pörssifirmassa. Täällä pomot joilla on sellainen vajaa 100 valkokaulusalaista ei taida tuohon yltää kun ei heidän nimiä verokoneista löydy.
Mun pomo löytyy verokoneesta kevyesti, ja häntä astetta ylempi tienaa 200k+. Globaali yksityinen yhtiö tosin ja ICT-sektorilla, että ehkä se toimiala merkkaa eniten tässä.

Kyllä dirikka/head of something -tasolla pitäisi päästä helposti yli 100k. Muuten on nappikauppaa koko bisnes.
 
Mun pomo löytyy verokoneesta kevyesti, ja häntä astetta ylempi tienaa 200k+. Globaali yksityinen yhtiö tosin ja ICT-sektorilla, että ehkä se toimiala merkkaa eniten tässä.

Kyllä dirikka/head of something -tasolla pitäisi päästä helposti yli 100k. Muuten on nappikauppaa koko bisnes.
Mun pomon pomon pomo on dirikka eikä löydy verokoneesta. :)

Kotimainen teollisuusyritys, osa OMXH25-indeksiä.
 
Kyllähän noita directorejakin löytyy eritasoisia. Voisin kuvitella että palkkataso normaalissa pörssiyhtiössä lähtee jostain 7000 eurosta. Johtoryhmässä sitten korkeimmat liksat.
 
Ihan mielenkiinnosta kysyn kun en itse tiedä, että oletko selvittänyt miten verottaja suhtautuu tälläiseen? eli jos oikein käsitin niin kilometrejä ei lasketa sen mukaan mitä oikeasti tulee vaan sen mukaan mitä papereissa lukee

Verottaja antaa isosti raippaa huomatessaan, molemmille osapuolille. Aikoinaan Fujitsulla kun tuo oli talon tapa, niin Oulun sisälläkin tuli seuraamuksia. Puhumattakaan niistä Helsinki-Tampere -kikkailuista.
 
Kyllähän noita directorejakin löytyy eritasoisia. Voisin kuvitella että palkkataso normaalissa pörssiyhtiössä lähtee jostain 7000 eurosta. Johtoryhmässä sitten korkeimmat liksat.

Teollisuuden pörssifirmoissa dirikat tienaa 7-8k€/kk + bonarit. VP tasolla porukkaa alkaa löytymään jo verokoneesta (120-200k€/v).
 
Yksityinen sosiaali-ja terveysala vääntää lakon voimalla 11,2 % palkankorotuksia palkkoihinsa muita pidemmällä sopimuskaudella. Belgiassa suuri(n) osa palkansaajista saa reilun 11 % korotuksen valtion sanelemana... :hmm:
 
Viimeksi muokattu:
Yksityinen sosiaali-ja terveysala vääntää lakon voimalla 11,2 % palkanokrotuksia palkkoihinsa muita pidemmällä sopikuskaudella. Belgiassa suuri(n) osa palkansaajista saa reilun 11 % korotuksen valtion sanelemana... :hmm:
Olishan tuo kelvannu itellekin tuollaset mutta 3.5% + 2.5% ja joku kertakorvaus oli tyytyminen.
 
Olishan tuo kelvannu itellekin tuollaset mutta 3.5% + 2.5% ja joku kertakorvaus oli tyytyminen.
Mùtta onneksi kuitenkin valtaosa tekkiläisistä räbääjistä saa sen 500 €/kk vuosittaisen korotuksen. Tai sitten 1000 €/kk jos vaan viitsivät vaihtaa työpaikkaa sen eteen... ;)
 
Uskokaa jo, että tollaisilla yleiskorotuksilla se inflaatio vain kiihtyy. On enemmänkin housuun kusemista tollainen. Lämmittää hetken, mutta kohta on entistä kylmempi...
Inflaatiosta on toki hyvä ja helppo olla huolissaan yleisellä tasolla kunhan oma ostovoima ei koe inflaatiota. "Älä tee kuten minä teen vaan kuten minä sanon."
 
Inflaatiosta on toki hyvä ja helppo olla huolissaan yleisellä tasolla kunhan oma ostovoima ei koe inflaatiota. "Älä tee kuten minä teen vaan kuten minä sanon."
Kyllä maltti palkankorotuksissa sataa pidemmällä ajanjaksolla globaalissa kilpailussa Suomen laariin. Jos vaikka Belgia korottaa palkkoja 11% ja Suomi 3.5%, niin näkyyhän se hinnoissa Suomen hyväksi ja Suomen kilpailukyky paranee.
 
Tällaista on hankala perustella ihmisille jos arjessa on jo valmiiksi tiukkaa…
Kyllä mä sen ymmärrän. Muutenkin aika monelle on vaikea ymmärtää "isoa kuvaa". Aina iso kuva ei aja yksilön etuja, mutta fiksummat (toivottavasti) tekevätkin päätökset.
 
Kyllä maltti palkankorotuksissa sataa pidemmällä ajanjaksolla globaalissa kilpailussa Suomen laariin. Jos vaikka Belgia korottaa palkkoja 11% ja Suomi 3.5%, niin näkyyhän se hinnoissa Suomen hyväksi ja Suomen kilpailukyky paranee.
Samaan aikaan tavaroiden hinnat kallistuvat, koska ei se inflaatio muualta maailmasta ole mihinkään kadonnut, joten suomalaiset köyhtyvät. Tuo "näkyy hinnassa" koskee vain meidän vientituotteita, eikä se niissäkään näy kokonaan, koska raaka-aineiden hinnat kallistuvat.
 
Kyllä maltti palkankorotuksissa sataa pidemmällä ajanjaksolla globaalissa kilpailussa Suomen laariin. Jos vaikka Belgia korottaa palkkoja 11% ja Suomi 3.5%, niin näkyyhän se hinnoissa Suomen hyväksi ja Suomen kilpailukyky paranee.
Päinvastoin. Tuossa tilanteessa hinnat nousevat jotain 3,5 ja 11 % välillä, todennäköisesti jotain 9% ja suomalaisen ostovoima romahtaa. Nyt on kyllä EK:n koukku nielty siimoineen. Suomessa on huudettu yhtäjaksoisesti palkkamalttia 70-luvulta saakka, kaikissa suhdanteissa.
 
Samaan aikaan tavaroiden hinnat kallistuvat, koska ei se inflaatio muualta maailmasta ole mihinkään kadonnut, joten suomalaiset köyhtyvät. Tuo "näkyy hinnassa" koskee vain meidän vientituotteita, eikä se niissäkään näy kokonaan, koska raaka-aineiden hinnat kallistuvat.
Totta. Ei tämä ole mitenkään yksinkertaista, mutta haluan uskoa meidän asiantuntijoihin ja siihen, että meillä tehdään isossa kuvassa oikeita päätöksiä..
 
Päinvastoin. Tuossa tilanteessa hinnat nousevat jotain 3,5 ja 11 % välillä, todennäköisesti jotain 9% ja suomalaisen ostovoima romahtaa. Nyt on kyllä EK:n koukku nielty siimoineen.
Kuitenkin vientiteollisuus on se jolla Suomeen saadaan rahaa ja hyvinvointia. Jos hävitään globaalissa kilpailussa, ollaan vielä enemmän kusessa.


Vientiteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 47 prosenttia arvonlisäyksestä ja noin 42 prosenttia työllisistä.

Julkisessa keskustelussa on hyvä muistaa, mistä hyvinvoinnin rahoitus syntyy. Tämä selvitys kertoo siitä. Eritoten vaalien lähestyessä kakun jakajia on paljon, mutta ilman vientiteollisuuden menestystä kakku jää kovin laihaksi, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
 
Kuitenkin vientiteollisuus on se jolla Suomeen saadaan rahaa ja hyvinvointia. Jos hävitään globaalissa kilpailussa, ollaan vielä enemmän kusessa.


Vientiteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 47 prosenttia arvonlisäyksestä ja noin 42 prosenttia työllisistä.

Julkisessa keskustelussa on hyvä muistaa, mistä hyvinvoinnin rahoitus syntyy. Tämä selvitys kertoo siitä. Eritoten vaalien lähestyessä kakun jakajia on paljon, mutta ilman vientiteollisuuden menestystä kakku jää kovin laihaksi, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

Juu. Mutta jos suomen palkat nousevat 10% sen 3,5% sijasta, kilpailukyky paranee suhteessa Belgiaan.
 
Juu. Mutta jos suomen palkat nousevat 10% sen 3,5% sijasta, kilpailukyky paranee suhteessa Belgiaan.
No sen 1% (Esimerkissä siis Belgiassa palkat nousevat 11%). Vaan pitää seurata kaikki maita ja eipä missään muualla taida olla tollaisia korotuksia. Suomen kilpailukyky nyt ei muutenkaan ole ollut huipussaan, niin parempi koettaa maltillisilla korotuksilla kilpailukykyä kasvattaa, vaikka se yksilöistä ei reilulta tunnukaan. Parempi saada sitä 3.5% korotettua palkkaa, kuin ei palkkaa ollenkaan.
 
Kyllä mä sen ymmärrän. Muutenkin aika monelle on vaikea ymmärtää "isoa kuvaa". Aina iso kuva ei aja yksilön etuja, mutta fiksummat (toivottavasti) tekevätkin päätökset.
Ei yksilön, eikä massojen, mutta riittää että ajaa vaikka vaikka "centaurion" etuja. Kuten olen aiemminkin todennut, muiden rahoista/palkoista on aina helpompi säästää/leikata kuin omistaan. Palkkapolitiikan NIMBY-ilmiö.

Tämän näkee hyvin omalla työpaikallakin. Jossain MarCom-osastolla kaikki ovat managereja. Ilman alaisia toki, mutta managerin palkalla. Kädet heiluu kovasti, mitään ei synny tuloksena paitsi kevyt tuulenvire ehkä. Ja sitten parin kolmen vuoden päästä viimeistään "tulee tilaisuus/uudet haasteet, jota ei voi ohittaa." Mutta tuotannossa/tuotekehityksessä on ne useimmat, joten tulisi kalliiksi nostaa näiden palkkoja enemmän kuin yleiskorotuksen verran.
 
Yksityinen sosiaali-ja terveysala vääntää lakon voimalla 11,2 % palkankorotuksia palkkoihinsa muita pidemmällä sopimuskaudella. Belgiassa suuri(n) osa palkansaajista saa reilun 11 % korotuksen valtion sanelemana... :hmm:
Terveyspalvelualan TES on allekirjoitettu jo viime kesänä, ymmärtääkseni siellä ei ole mitään neuvotteluja nyt? Koskee vain SOSTES-neuvotteluja nämä lakot.
 
Ei yksilön, eikä massojen, mutta riittää että ajaa vaikka vaikka "centaurion" etuja. Kuten olen aiemminkin todennut, muiden rahoista/palkoista on aina helpompi säästää/leikata kuin omistaan. Palkkapolitiikan NIMBY-ilmiö.

Tämän näkee hyvin omalla työpaikallakin. Jossain MarCom-osastolla kaikki ovat managereja. Ilman alaisia toki, mutta managerin palkalla. Kädet heiluu kovasti, mitään ei synny tuloksena paitsi kevyt tuulenvire ehkä. Ja sitten parin kolmen vuoden päästä viimeistään "tulee tilaisuus/uudet haasteet, jota ei voi ohittaa." Mutta tuotannossa/tuotekehityksessä on ne useimmat, joten tulisi kalliiksi nostaa näiden palkkoja enemmän kuin yleiskorotuksen verran.
Sotket nyt yleiskorotukset ja yrityksen sisäisen palkkapolitiikan.
 
Sotket nyt yleiskorotukset ja yrityksen sisäisen palkkapolitiikan.
Samaa inertiaa kummassakin tapauksessa jos kyseessä on enemmistön eikä vähemmistön palkat. Ja vielä enemmän se yleiskorotusten pienuus vituttaa kun työnantaja harjoittaa "nihilististä" palkkapolitiikkaa. Jos työnantajaerä on TES-pöydässä 0,5% ja muita varoja ei käytetä, niin tuohan tarkoittaisi tasajakona n. 20 €/nuppi tai 200 € joka 10.lle.

Isoissa taloissa varsinkin tuntuu olevan sellainen valuvika, että huonolle työntekijälle maksetaan 3-3,5 tonttua ja hyvälle tonni enemmän. Se johtaa usein hyvien työntekijöiden kohdalla kyynistymiseen, koska tonnin paremmalla bruttopalkalla ei kannata hirveästi sykkiä. Toki aina johtuu muutama, jotka hymy huulilla tekevät sillä bruttotonnilla kaksinkertaisen työmäärän normaaliin verrattuna. Ja päädytään tilanteeseen, jossa suurinta osaa porukkaa vituttaa, mutta keskimäärin firmalla menee "ihan ookoo".
 
Viimeksi muokattu:
Samaa inertiaa kummassakin tapauksessa jos kyseessä on enemmistön eikä vähemmistön palkat.

Isoissa taloissa varsinkin tuntuu olevan sellainen valuvika, että huonolle työntekijälle maksetaan 3-3,5 tonttua ja hyvälle tonni enemmän. Se johtaa usein hyvien työntekijöiden kohdalla kyynistymiseen, koska tonnin paremmalla bruttopalkalla ei kannata hirveästi sykkiä. Toki aina johtuu muutama, jotka hymy huulilla tekevät sillä bruttotonnilla kaksinkertaisen työmäärän normaaliin verrattuna. Ja päädytään tilanteeseen, jossa suurinta osaa porukkaa vituttaa, mutta keskimäärin firmalla menee "ihan ookoo".
Mä aina vähän ihmettelen tällaisia avauksia. Mä näen tässä mahdollisuuksia:
- voit tehdä hymyssä suin sillä tonnilla enemmän duunia (netto 500 e mikä on ihan hyvä lisä). Todennäköisesti jatkossa saat ylennyksiä ja lisää palkkaa.
- voit valittaa palkasta ja tehdä saman kuin ennen ja jatkat samaa rataa jatkossakin.
 
Mä aina vähän ihmettelen tällaisia avauksia. Mä näen tässä mahdollisuuksia:
- voit tehdä hymyssä suin sillä tonnilla enemmän duunia (netto 500 e mikä on ihan hyvä lisä). Todennäköisesti jatkossa saat ylennyksiä ja lisää palkkaa.
- voit valittaa palkasta ja tehdä saman kuin ennen ja jatkat samaa rataa jatkossakin.
Tämä voi koskea joitakin työpaikkoja mutta ei kaikkia. Netto 500 ei ole hyvä lisä jos väliin mahtuu vaikka 10-15 vuotta kokemusta ja kasvaneita vastuita. Johtuu pääosin siitä, että alkupalkat kasvavat suuremmalla kulmakertoimella kuin talossa jo olevien palkat. Asiantuntijaorganisaatiossa meillä on käytännössä vain yksi ylennyksen paikka, senior-tittelin saaminen. Itselläni se tarkoitti 150 €/kk palkankorotusta. Nyt palkka on vajaan tonnin parempi kuin joulukuussa paperit saaneen juniorin ilman projektinvetovastuita tms.
 
Ääni varmaan muuttuisi kellossa, jos joku ehdottaisi, että voisi itse osallistua talkoisiin vaikka alkuun puolittamalla palkkansa.
Miksi? Ja mihin talkoisiin? Omatyöpaikkani takoo huipputulosta ja kasvaa koko ajan.

Siksi olen kouluttautunut korkeakoulussa, tehnyt työtä sen eteen, että olisin mahdollisimman hyödyllinen ja arvokas työnantajalle (ja toki se sitten näkyy palkassa
ja työtilanteessa, ei tartte sterssata onko töitä). Työnantaja on nähnyt mun työn tietyn arvoiseksi ja sillä mennään. Jos mun liksa puolitettaisiin, niin tulisin kyllä toimeen, mutta eipä se mun palkan toinen puolikas muualle menisi kuin työnantajan tulosriville. Meillä nyt ei "rividuunareita" oikeastaan olekaan, mutta jos olisi, niin ei niiden palkkaa määrittele parempien palkattujen palkka vaan yleinen työvoiman saatavuus. Ihan sama kuin mun kohdalla. Mulle korvaajaa ei löydy helpolla taikka halvalla, siksi mulle maksetaan, mitä maksetaan.
 
No sen 1% (Esimerkissä siis Belgiassa palkat nousevat 11%). Vaan pitää seurata kaikki maita ja eipä missään muualla taida olla tollaisia korotuksia. Suomen kilpailukyky nyt ei muutenkaan ole ollut huipussaan, niin parempi koettaa maltillisilla korotuksilla kilpailukykyä kasvattaa, vaikka se yksilöistä ei reilulta tunnukaan. Parempi saada sitä 3.5% korotettua palkkaa, kuin ei palkkaa ollenkaan.
Sun esimerkissäs oli vain Belgia, joten seurataan vain sitä. Jokainen kyllä ymmärtää.
 
Miksi? Ja mihin talkoisiin? Omatyöpaikkani takoo huipputulosta ja kasvaa koko ajan.
Tätä juuri tarkoitin ja arvasin ihan oikein, että kun kalikka osuu omaan nilkkaan niin selittely alkaa miksi juuri siitä omasta palkasta ei voi nipistää, mutta muiden kyllä pitää olla valmiita ymmärtämään "isompi kuva" ja tyytymään pieniin korotuksiin. Eli ehdotat, että muiden pitää tyytyä vähempään, mutta et olisi kuitenkaan itse siihen valmis.

Omassa kuplassa työ voi näyttää todella tärkeältä, mutta yhteiskunnan kannalta se ei sitä todennäköisemmin ole ja terveydenhuollon työntekijät tekee varmasti paljon tärkeämpää duunia. Jopa roskakuskien duuni on todennäköisesti kokonaisuuden kannalta tärkeämpää.
 
Tätä juuri tarkoitin ja arvasin ihan oikein, että kun kalikka osuu omaan nilkkaan niin selittely alkaa miksi juuri siitä omasta palkasta ei voi nipistää, mutta muiden kyllä pitää olla valmiita ymmärtämään "isompi kuva" ja tyytymään pieniin korotuksiin. Eli ehdotat, että muiden pitää tyytyä vähempään, mutta et olisi kuitenkaan itse siihen valmis.

Omassa kuplassa työ voi näyttää todella tärkeältä, mutta yhteiskunnan kannalta se ei sitä todennäköisemmin ole ja terveydenhuollon työntekijät tekee varmasti paljon tärkeämpää duunia. Jopa roskakuskien duuni on todennäköisesti kokonaisuuden kannalta tärkeämpää.
Sitäpaitsi ei tässä ole kenenkään palkkoja oltu leikkaamassa. Kysymys on ollu siitä, minkäsuuruinen yleiskorotus pitäisi saada. Mulle työnantaja(t) ovat antaneet ihan vapaaehtoisesti yleiskorotusta suurempia korotuksia. Ehkä olen kuitenkin tärkeä työnantajalleni? Terveydenhuolto on hankala kyllä, kun se maksetaan verovaroista. Mun palkka tulee pääosin Suomen ulkopuolelta.
 
Miksi? Ja mihin talkoisiin? Omatyöpaikkani takoo huipputulosta ja kasvaa koko ajan.

Siksi olen kouluttautunut korkeakoulussa, tehnyt työtä sen eteen, että olisin mahdollisimman hyödyllinen ja arvokas työnantajalle (ja toki se sitten näkyy palkassa
ja työtilanteessa, ei tartte sterssata onko töitä). Työnantaja on nähnyt mun työn tietyn arvoiseksi ja sillä mennään. Jos mun liksa puolitettaisiin, niin tulisin kyllä toimeen, mutta eipä se mun palkan toinen puolikas muualle menisi kuin työnantajan tulosriville. Meillä nyt ei "rividuunareita" oikeastaan olekaan, mutta jos olisi, niin ei niiden palkkaa määrittele parempien palkattujen palkka vaan yleinen työvoiman saatavuus. Ihan sama kuin mun kohdalla. Mulle korvaajaa ei löydy helpolla taikka halvalla, siksi mulle maksetaan, mitä maksetaan.
Sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat arvokkaampia kuin sinä tai minä kun ei pelkkä raha ole kyseessä. Ellet sitten ole töissä terveydenhoidossa taikka muussa jossa ihmisten terveys on vaakalaudalla. Kaikki työntekijät kuitenkin osallistuivat kiky-talkoisiin, ihmisten olisi pitänyt pitää enemmän oikeuksistaan kiinni.

Jos olisin sairaanhoitaja niin olisin ajat sitten lähtenyt maasta, sen verran huonosti täällä kohdellaan. He kun eivät voi lakkoilla.
 
Yksityinen sosiaali-ja terveysala vääntää lakon voimalla 11,2 % palkankorotuksia palkkoihinsa muita pidemmällä sopimuskaudella. Belgiassa suuri(n) osa palkansaajista saa reilun 11 % korotuksen valtion sanelemana... :hmm:
Uutisten mukaan yrittävät näillä kuroa kiinni palkkaeroa kunnallisen ja yksityisen välissä. Eroa paikasta riippuen jopa 200€/kk kunnalla työskentelevän eduksi..
 
Sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat arvokkaampia kuin sinä tai minä kun ei pelkkä raha ole kyseessä. Ellet sitten ole töissä terveydenhoidossa taikka muussa jossa ihmisten terveys on vaakalaudalla. Kaikki työntekijät kuitenkin osallistuivat kiky-talkoisiin, ihmisten olisi pitänyt pitää enemmän oikeuksistaan kiinni.

Jos olisin sairaanhoitaja niin olisin ajat sitten lähtenyt maasta, sen verran huonosti täällä kohdellaan. He kun eivät voi lakkoilla.
Ei kai kukaan kiistä julkisen sairaanhoidon tärkeyttä. Ongelma on vain, että se rahoitetaan verovaroilla ja siihen tarvitaan vientiteollisuutta, jotta saadaan rahaa Suomeen. Veronkorotukset eivät ole pitkäkestoinen ratkaisu, kun verot ovat jo Suomessa aikalailla tapissa.

Toki itse olen sitä mieltä, että sairaanhoitajilla toi on osittain "itse aiheutettua". Tuskin kukaan sairaanhoitajaksi hakeutunut on sinne palkan takia mennyt. Ja palkka on kokolailla tiedossa etukäteen.

Itsellä ei ole tapana huudella muita apuun, vaan jos jostain syystä olisin sairaanhoitaja, niin olisin itsekin lähtenyt maasta tai todennäköisemmin vaihtanut alaa. Itsestä on aika moni asia kiinni. Jos halua ja tahtoa on tarpeeksi, niin kyllä asioita voi omalla kohdalla muuttaa.
 
Sitäpaitsi ei tässä ole kenenkään palkkoja oltu leikkaamassa. Kysymys on ollu siitä, minkäsuuruinen yleiskorotus pitäisi saada.
Kyse oli siitä, että hyväpalkkaisena sun on helppo huudella noita, että kaikkien pitäisi tyytyä pieniin yleiskorotuksiin. Et siis osaa asettua niiden vähempituloisten asemaan, joilla se muutaman prosentin isompi yleiskorotus voi olla erittäin merkitsevässä asemassa selviääkö perheen talous kuukausittain koko ajan nousevista hinnoista ja koroista. Itsekin jo totesit, että vaikka palkka puolittuisi, niin se ei näkyisi missään eli et varmaan ymmärrä sitä muiden ahdinkoa. Se palkan puolitus oli vain kuvainnollinen vertaus, että ehkä osaisit ehkä paremmin asennoitua toisten rooliin, kun se oma talous ei olisikaan niin taattu.

Ja jos ajatellaan kokonaisuutta ja kaikkia työntekijöitä, niin eikö vaikutus ole ihan sama sun logiikalla, jos tyydytään pienempiin yleiskorotuksiin tai pienennetään parempituloisten palkkoja. Molemmissa tapauksissa työnantajat joutuvat maksamaan vähemman rahaa työntekijöilleen oli sitten kyseessä julkinen tai yksityinen puoli.
 
Toki itse olen sitä mieltä, että sairaanhoitajilla toi on osittain "itse aiheutettua". Tuskin kukaan sairaanhoitajaksi hakeutunut on sinne palkan takia mennyt. Ja palkka on kokolailla tiedossa etukäteen.
Tämä on se kusipäinen yleinen asenne, joka aiheuttaa ainakin itselläni suurimman osan vitutuksesta koko alaan. Työskentelen siis ensihoitajana täysin ylikuormitetussa ensihoitopalvelussa, jossa ajetaan 24 tuntia putkeen "pillikyytiä". Teen työtä vain ja ainoastaan palkan takia, en koe enää mitään kutsumusta työhön ja minua ei voisi vähempää kiinnostaa potilaitteni kohtalo. Eniten kiinnostaa kotiin lähtö ja minimin teko.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 082
Viestejä
4 899 371
Jäsenet
78 914
Uusin jäsen
JimiM111

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom