Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Mitä nyt muutamien hoitsujen kommentteja asiaan liittyen olen kuunnellut, niin valtaosa valittaa työoloista, surkeasta johtamisesta, it-järjestelmien kehnoudesta jne. Ja liitto sitten ehdottaa korjaukseksin palkankorotuksia, jolloin paskaa olisi helpompi sietää.

Yksityisellä puolella töissä olevien hoitsujen valitusta kuulee aika paljon harvemmin. Epäilen että ongelma ei ole palkkauksen tasossa, vaan ihan vaan siinä, että julkisella puolella paskoja johtajia ei koskaan saada siirrettyä syrjään.
Tunnen useampiakin sairaanhoitajia julkiselta sektorilta ja oikeastaan se yhteinen valituksenaihe on olleet juurikin paskat pomot. Palkoistakaan harvemmin valitetaan, koska itsehän kukin duuninsa on valinnut. Onhan se toki myös niin, että en itsekään kyllä sairaanhoitajan hommia haluaisi edes tehdä vaikka siitä saisi tuplapalkan nykyiseen nähden. Sama koskee kyllä lääkärin hommaa vaikka liksat onkin kohdillaan.

Esim. määräaikaisuuksien ketjuttaminen yli sallitun määrän tuntuu olevan todella yleistä ja se näistä päättävä henkilö on usein juuri joku 80-luvulle jämähtänyt kääpä, joita ei saa millään ennen eläkeikää kammettua sivuun. Ehkä se julkinen puolikin pikkuhiljaa järkeistyy sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Mitä nyt muutamien hoitsujen kommentteja asiaan liittyen olen kuunnellut, niin valtaosa valittaa työoloista, surkeasta johtamisesta, it-järjestelmien kehnoudesta jne. Ja liitto sitten ehdottaa korjaukseksi palkankorotuksia, jolloin paskaa olisi helpompi sietää.

Joo, olen kuullut samaa. Tai hoitajat ei niinkään valita IT:stä vaan juuri siitä, että johto on paskaa ja resurssit alimitoitetut. Mutta mä ajattelen että työvoimapulan paikkaaminen auttaa niihin työoloihin. Ja työvoimaa saa rahalla. Olen täysin samaa mieltä että palkka pelkästään ei lämmitä tippaakaan jos työvoiman määrä ei muutu. Eli lisää liksaa ei ole ratkaisu, vaan lisää työvoimaa (lisäliksalla).
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Johtaminen on julkisella sektorilla ongelma kolmesta syystä:
1) Noudatetaan lakeja "pätevimmän valitsemisesta" ettei tule valituksia päätöksistä. Siksi valitaan pisimmän työkokemuksen omaavia ja muilla hölmöillä kriteereillä. Yksityisellä puolella valitaan se, joka tiedettätään parhaaksi hommaan ja "hyväksi tyypiksi".
2) Julkisen sektorin palkat johdossa huonot yksityiseen nähden ja vaikutusmahdollisuudet huonot, joten ei sinne kukaan oikeasti pätevä hae.
3) Julkisella puolella saa käytännössä sössiä ja olla paska pomo paljon pidempään ennen kun kukaan uskaltaa korkeammalla johdossa harkitakaan mitään pois potkimista. Yksityisellä kyllä pääsääntöisesti paskiaisista hankiudutaan eroon nopeasti vähintään siirtämällä muihin hommiin.

(4) Julkisella puolella on paljon naisia.
 
Yksityisellä puolella valitaan se, joka tiedettätään parhaaksi hommaan ja "hyväksi tyypiksi".
Ei se nykyään enää niin selvää ole joka paikassa tuokaan. Joissakin firmoissa nykyisin, kun etsitään uutta tekijää, HR priorisoi nämä "diversiteettikandidaatit" ensimmäisiksi mitä tarjotaan palkkaavalle managerille.
 
Johtaminen on julkisella sektorilla ongelma kolmesta syystä:
1) Noudatetaan lakeja "pätevimmän valitsemisesta" ettei tule valituksia päätöksistä. Siksi valitaan pisimmän työkokemuksen omaavia ja muilla hölmöillä kriteereillä. Yksityisellä puolella valitaan se, joka tiedettätään parhaaksi hommaan ja "hyväksi tyypiksi".
2) Julkisen sektorin palkat johdossa huonot yksityiseen nähden ja vaikutusmahdollisuudet huonot, joten ei sinne kukaan oikeasti pätevä hae.
3) Julkisella puolella saa käytännössä sössiä ja olla paska pomo paljon pidempään ennen kun kukaan uskaltaa korkeammalla johdossa harkitakaan mitään pois potkimista. Yksityisellä kyllä pääsääntöisesti paskiaisista hankiudutaan eroon nopeasti vähintään siirtämällä muihin hommiin.

(4) Julkisella puolella on paljon naisia.
Tässä on aika hyvin listattu nuo oleellisimmat. Puoliso on psykologi ja on lyhyessä ajassa ehtinyt toimimaan aika monenlaisissa organisaatioissa (yrittäjänä, kunnilla, yksityisellä puolella ja valtiolla). Tuo sinun listasi kuulostaa aivan samalta kuin mistä hän valitti työskennellessään kunnalla.

Esihenkilöksi oli valittu psykologi, jolla oli pisin työura ja joitakin tehtävää tukevia koulutuksia. Lopputuloksena palettia veti loistava terapeutti mutta umpisurkea johtaja ja josta oli tehty useita valituksia. Ylempi johto ilmeisesti odotti vain henkilön eläköitymistä. Palkat tietenkin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta alan huonoimmat (poikkeuksena jossain peräkylien kouluissa voi päästä tosi koviin tienesteihin) ja mistään ylimääräisistä koulutuksista on turha unelmoida (ellei kyseessä ole jokin konsulttien myymä pilipalikoulutus koko sairaanhoitopiirille) . Luonnollisesti rahallisia resursseja on tosi vähän ja jonot niin valtavat, että jos ei uhkaa itsemurhalla niin pääsee juttelemaan jollekin ehkä kolmen kuukauden kuluttua. Työkaverit ovat juuri niitä koululuokan kilttejä tyttöjä, jotka eivät uskalla sanoa vastaan ja ovat jotenkin jumahtaneet paikalleen eivätkä uskalla nostaa kytkintä.

Nämä eivät ole minua omia kokemuksia, mutta kuuntelin näitä valituksia noin vuoden verran kunnes puoliso lähti takaisin valtiolle. Voin vain kuvitella minkälaista sairaanhoitajien homma on kunnalla.
 
Menee vähän ohi aiheen, mutta oma kokemus julkisella ja naisvaltaisella alalla on että moni "välipomo" on ikäänkuin vain ajautunut siihen asemaan kun kukaan muu ei oikein ole innostunut.
Moni ajattelee että jos takana pidempi ura niin silloin osaa olla johtajana tjs.
 
Joo, olen kuullut samaa. Tai hoitajat ei niinkään valita IT:stä vaan juuri siitä, että johto on paskaa ja resurssit alimitoitetut. Mutta mä ajattelen että työvoimapulan paikkaaminen auttaa niihin työoloihin. Ja työvoimaa saa rahalla. Olen täysin samaa mieltä että palkka pelkästään ei lämmitä tippaakaan jos työvoiman määrä ei muutu. Eli lisää liksaa ei ole ratkaisu, vaan lisää työvoimaa (lisäliksalla).
Suomessa on maailman kolmanneksi eniten hoitajia per capita norjan ja sveitsin jälkeen.

Ongelma ei ole uskoakseni hoitajien määrä vaan heille määrätyt työtehtävät (joista TEHY ei tietenkään suostu karsiman yhtä ainutta hommaa). Ja se huono johtaminen joka hukkaa resursseja kun työ järjestetään huonosti.

Toki ongelmaa voi ratkaista heittämällä lisää käsipareja hommiin, mutta kun Suomi ei ole Öljylähde/kultaharkkokasa, niin koittaisin jotain muuta ensisijaisena ratkaisumallina.
 
Suomessa on maailman kolmanneksi eniten hoitajia per capita norjan ja sveitsin jälkeen.

Ongelma ei ole uskoakseni hoitajien määrä vaan heille määrätyt työtehtävät (joista TEHY ei tietenkään suostu karsiman yhtä ainutta hommaa). Ja se huono johtaminen joka hukkaa resursseja kun työ järjestetään huonosti.
Onko tässä puhe sairaanhoitajista, vai lasketaanko myös muu hoitohenkilökunta mukaan, esim. lähihoitajat jotka tekee osin samoja tehtäviä kuin sairaanhoitajat?

ps. tuli tästä hoitajien määrästä mieleen suomen poliisivahvuus - nyt ulkomuistista suomessa taisi olla n. 7500 poliisia. Itävallassa on 4x enemmän, vaikka asukkaita vain n. 9 miljoonaa. Jotenkin voisi luulla että tarvittaisiin lisää poliiseja ennen kuin lisää sairaanhoitajia :P
 
Onko tässä puhe sairaanhoitajista, vai lasketaanko myös muu hoitohenkilökunta mukaan, esim. lähihoitajat jotka tekee osin samoja tehtäviä kuin sairaanhoitajat?

ps. tuli tästä hoitajien määrästä mieleen suomen poliisivahvuus - nyt ulkomuistista suomessa taisi olla n. 7500 poliisia. Itävallassa on 4x enemmän, vaikka asukkaita vain n. 9 miljoonaa. Jotenkin voisi luulla että tarvittaisiin lisää poliiseja ennen kuin lisää sairaanhoitajia :p
Sairaanhoitajistahan sitä (kai?) aina puhutaan. Niitä on Suomessa poikkeuksellisen paljon. Muuta avustavaa henkilökuntaa on sitten vähemmän, mikä kuormitta niitä sairaanhoitajia.

Ja mitä ylemmäs sairaanhoitajamitoitus laitetaan, sitä vähemmän muita palkataan ja sitä enemmän hommia niille sairaanhoitajille kaadetaan.
 
Jos ongelma on että nykysellä työpaikalla väki vähenee ja työt kuormittuvat jäljelle jääneille niin se auttaa kahta kautta:
1. Sinä lähtiessäsi voit siirtyä paikkaan jossa on järkevämmät toimintamallit ja sitä kautta vähentää stressiäsi.
2. Ehkä kun tarpeeksi moni lähtee huonosti asioitaan hoitavasta firmasta siellä herätään (jos ei niin eipähän ole enää sun ongelma)
Kyllä se ongelma silti siellä pysyy. Ajattelin tätä nyt siis ihan työnantajan näkökulmasta ja siksi alunperinkin vastasin, että miksi julkisella puolella tuota lisärahaa halutaan kaikesta lypsää.

Omalla palkallani en stressiä ota ja päivätyön toimenkuva muutenkin ihan höpöhommia eli kiva vaan seurata koska tuo vaihtoehto 2 tapahtuu :D
 
Menee vähän ohi aiheen, mutta oma kokemus julkisella ja naisvaltaisella alalla on että moni "välipomo" on ikäänkuin vain ajautunut siihen asemaan kun kukaan muu ei oikein ole innostunut.
Moni ajattelee että jos takana pidempi ura niin silloin osaa olla johtajana tjs.

Monesta on tullut pomo ajautumisen myötä tai jonkin vamman myötä mikä estää normaalin työskentelyn "kentällä". Noiden kanssa vielä pärjää mutta näiden "koska minua kohdeltiin huonosti nuorena, luen maisteriksi ja kostan kaikille"-pomojen kanssa on aivan mahdoton toimia. Onneksi hoitaja puolelle on alkanut vähitellen tulla enemmälti hyviä pomoja.

Hoitajien ongelmat johtuvat osittain alan sisäisestä kulttuurista: toinen pitää yrittää kampittaa heti jos meinaa edetä itseään pidemmälle, pimitetään tietoa js tehdään itsestään "korvaamaton", jatkuva selkään puukottaminen jne. Näitä asioita ei pelkkä palkka korjaa.

Ihan off topicina, mutta paikoittain opiskelijat saivat juoda kahvinsa ja syödä eväänsä taukotilassa muiden työntekijöiden kanssa vasta pitkälti 2000-luvun puolella...
 
Työnantajan kannalta ongelma siis on että työntekijöille pitää maksaa rahaa? Jos siis alkuperäinen valitus oli, että väki vähenee ja jäljelle jäävät joutuvat venymään liikaa…
 
Paskojen päätösten sijaan itse näkisin huomattavasti suurempana ongelmana ettei uskalleta tehdä päätöksiä. Tilipussi on ihan sama, tämän ihmiset tajuaa viimeistään siinä kun tulee jotain ulinaa. Vaikka päätökset on aina jonkun mielestä huonoja niitä pitäisi vaan kylmästi tehdä. 15v olltu kuntapuolella sellasessa positiossa, että pääsen näkemään organisaation läpi. En vain sitä omaa toimialuetta vaan lukemattomia muita eikä pelkästään ruohonjuuritasolta ylöspäin sairaanhoitajan näkökulmasta vaan sen mitä heidän esimiehet ja seuraavat portaat tekee. Kyllä se mielestäni on iso ongelma, mutta koko järjestelmä on vähän sellainen mikä ajaa ihmiset siihen muottiin. Itsekkin on tullut huomattua.

Itse nousin kuntapuolella esimieheksi vaikka oli vähiten ikää ja työkokemusta. Aika pitkälti ajautumisesta kysymys, toki ajattelin, että jos en nyt tarttu niin jään ruuvimeisselin ja yleismittarin varteen loppuelämäksi. Tuurasin ensin pari vuotta alkoholistia ja itselleni olen uskotellut, että hoidin homman niin hyvin, että sain jatkaa vaikka papereita ei taskussa olekkaan pari amistutkintoa enempää. Todellisuudessa tekninen johtaja pääsi vaan helpolla välttämällä rekryn ulkoa :). Silloin kyllä luvattoman moni tuli suoraan utelemaan ikää ja koulutusta mikä kertoo, että varmaan kaikki sitä ajatteli kun niin moni uskalsi tulla kysymään XD.

Onhan tässä jo puolen ikuisuutta (n.8v) tullut oltua. Ei voi rehellisesti väittää, että olisi samaa paloa hommaan enää. Kuitenkin vielä oma budjetti ja päätösvalta pariinkymmpiin asti niin jaksaa kattella tätäkin hommaa. Sitten kun se viedään niin enpä tiedä kohti uusia pettymyksiä tai jotain. Nyt jo liian usein tulee fiilsi hakata päätä seinään ja sen jälkeen voi vaan kuvitella. Toki en kuitenkaan tee asialle mitään niin kauan kuin palkka ei laske ja työmatka muutu parista kilometristä...
 
Kyllä mä itse aikanaan lopetin hoitopuolen työt ihan vaan paskojen esimiesten sekä palkan takia siihen duuniin nähden. Työskentelin ensihoidossa ja eihän sitä enää halunnut tehdä sillä liksalla. Hommasta tuntui tulevan enemmän ja enemmän itselle haitallista, uhkatilanteita oli vaan enemmän. En edes halua kuvitella mitä se on tällä hetkellä. Vaikka pääosin duuni olikin mummojen kärräämistä sairaalaan, kaikkea muuta oheistoimintaa oli ihan riittämiin siitä huolimatta.
 
1) Noudatetaan lakeja "pätevimmän valitsemisesta" ettei tule valituksia päätöksistä. Siksi valitaan pisimmän työkokemuksen omaavia ja muilla hölmöillä kriteereillä. Yksityisellä puolella valitaan se, joka tiedettätään parhaaksi hommaan ja "hyväksi tyypiksi".

Mitä olen työelämässä ollut yksityisellä ja julkisella, niin aikamoisen ruusuiset lasit saa olla, että 'Yksityisellä puolella valitaan se, joka tiedettätään parhaaksi hommaan ja "hyväksi tyypiksi".' Ihan samalla tavalla enimmäkseen rekrytoidaan ihan suoraan se paras puhuja, erityistä plussaa jos sattuu olemaan keskimäärin samankaltainen, kuin haastattelijat. Niillä aloilla missä voi edetä on ihan samalla tavalla pyrkyreitä julkisella ja yksityisellä ja niissä deadend-nurkissa on sitten sitä kaikenlaista muuta hommansa tunnollisesti hoitavista niihin joitten hommat muut tunnollisesti hoitaa.

Julkisella puolella ne pätevyysvaatimukset on enimmäkseen joku tutkinto ja usein se vaatimus on ihan siitä syystä, että ei ihan jokainen kummin kaima tai oikean puoluekirjan omaava pääse ihan suorilta hommiin, kun julkisista rahoista on kyse. Jos on muodollisesti pätevä, niin sen ulkopuolella on kuitenkin melko vähän realistisia valitusmahdollisuuksia. Poliitikot sitten aina löysää isoihin johtaja-rooleihin näitä vaatimuksia, että saa vapaammin palkata puoluekirjan mukaan, kun politiikoilla on niin kirjava koulutustausta.
 
Mitä olen työelämässä ollut yksityisellä ja julkisella, niin aikamoisen ruusuiset lasit saa olla, että 'Yksityisellä puolella valitaan se, joka tiedettätään parhaaksi hommaan ja "hyväksi tyypiksi".' Ihan samalla tavalla enimmäkseen rekrytoidaan ihan suoraan se paras puhuja, erityistä plussaa jos sattuu olemaan keskimäärin samankaltainen, kuin haastattelijat. Niillä aloilla missä voi edetä on ihan samalla tavalla pyrkyreitä julkisella ja yksityisellä ja niissä deadend-nurkissa on sitten sitä kaikenlaista muuta hommansa tunnollisesti hoitavista niihin joitten hommat muut tunnollisesti hoitaa.

Julkisella puolella ne pätevyysvaatimukset on enimmäkseen joku tutkinto ja usein se vaatimus on ihan siitä syystä, että ei ihan jokainen kummin kaima tai oikean puoluekirjan omaava pääse ihan suorilta hommiin, kun julkisista rahoista on kyse. Jos on muodollisesti pätevä, niin sen ulkopuolella on kuitenkin melko vähän realistisia valitusmahdollisuuksia. Poliitikot sitten aina löysää isoihin johtaja-rooleihin näitä vaatimuksia, että saa vapaammin palkata puoluekirjan mukaan, kun politiikoilla on niin kirjava koulutustausta.
Erona on kuitenkin se, että yksityisellä puolella ne yritykset menestyvät paremmin jotka onnistuvat rekrytoinneissa - ne firmat jotka palkkaavat pelkkiä paskanpuhujia menevät pahimmillaan konkkaan.

Julkisella puolella huonoista rekrytoinneista ei tule oikein mitään seurauksia kun ei ole kilpailua joka pakottaisi parantamaan toimintaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suomessa on maailman kolmanneksi eniten hoitajia per capita norjan ja sveitsin jälkeen.

Ongelma ei ole uskoakseni hoitajien määrä vaan heille määrätyt työtehtävät (joista TEHY ei tietenkään suostu karsiman yhtä ainutta hommaa). Ja se huono johtaminen joka hukkaa resursseja kun työ järjestetään huonosti.

Toki ongelmaa voi ratkaista heittämällä lisää käsipareja hommiin, mutta kun Suomi ei ole Öljylähde/kultaharkkokasa, niin koittaisin jotain muuta ensisijaisena ratkaisumallina.

Mistä olet saanut päähäsi, että Tehy vastustaisi hoitajilta hommien pois karsimista? Sehän on ihan päätavoitteissa!
 
Ne hoitoalan palkat... Tähän vertailuna insinööri ja sairaanhoitaja samantasoisina tutkintoina kummatkin kunta-alan palkkoja:

Sairaanhoitaja tehtäväkohtainen palkka 2546€/kk. Kokonaisansiot 3309€/kk.

Insinöörin tehtäväkohtainen palkka 3207€/kk Kokonaisansiot 3961€/kk.

Tuossa on siis 26 ja 20 % ongelma!

Tässä pitää muistaa, että tuossa sairaanhoitajan kokonaisansioissa on mukana haittakorvaukset, eli korvaukset siitä vuorotyöstä joka sotkee kaiken muun elämän. Korvaukset yövuoroista, jotka ovat tutkitusti terveydelle iso ongelma! Silti tässä on 20% kuilu!
 
Mistä olet saanut päähäsi, että Tehy vastustaisi hoitajilta hommien pois karsimista? Sehän on ihan päätavoitteissa!

Tämä on tyypillinen tilanne - Tehy vastustaa sitä, että tehtäviä teetetään kenelläkään muilla kuin Tehyn jäsenillä. Ei kelpaa - väärä tapa keventää hoitajien työkuormaa.
 

Tämä on tyypillinen tilanne - Tehy vastustaa sitä, että tehtäviä teetetään kenelläkään muilla kuin Tehyn jäsenillä. Ei kelpaa - väärä tapa keventää hoitajien työkuormaa.
Tässä esimerkki mitä seuraa kun töissä ei ole koulutettua henkilökuntaa.
 
Tässä esimerkki mitä seuraa kun töissä ei ole koulutettua henkilökuntaa.
Ai koulutus estää väärin tekemisen? Montako "kuoleman enkeliä" pitää linkata, jotta voidaan todeta, että sairaanhoitajan koulutus ei estä tekemästä asioita väärin?
 
Ai koulutus estää väärin tekemisen? Montako "kuoleman enkeliä" pitää linkata, jotta voidaan todeta, että sairaanhoitajan koulutus ei estä tekemästä asioita väärin?
Tässä siellä hääri nimenomaan niitä kouluttamattomia. Kysehän on siitä, että ymmärretäänkö mitä kehitysvammalaki mahdollistaa ja mitä ei.

Alkuperäiseen väitteeseen, niin Tehy on vastustanut sitä että hoitajat tekee talonmiehen, sihteerin, siivoojan, keittäjän, automekaanikon jne. töitä.
 
Alkuperäiseen väitteeseen, niin Tehy on vastustanut sitä että hoitajat tekee talonmiehen, sihteerin, siivoojan, keittäjän, automekaanikon jne. töitä.
Ammattiliitto ei tunnu aina ihan ymmärtävän mitä eri lait ja asetukset aiheuttavat.

Esim. kun lakiin kirjataan hoitajamitoitus, se käytännössä tarkoittaa, että hoitoyksikön kannattaa teettää kaikki tukitehtävät myös hoitajilla.

Jos aikaisemmin hoitoyksikön työntekijöinä oli 10 hoitajaa, 1 kokki, 1 siivoaja ja 1 talonmies, niin hoitajamitoitus paranee sillä, että potkitaan kokki, siivoaja ja talonmies veke, palkataan tilalle 2 hoitajaa ja jaetaan ne kolmen tukihemmon hommat 12:sta hoitajalle.

Hoitajien määrä per asukas kasvaa ja kaikki on taas hyvin?
 
Ammattiliitto ei tunnu aina ihan ymmärtävän mitä eri lait ja asetukset aiheuttavat.

Esim. kun lakiin kirjataan hoitajamitoitus, se käytännössä tarkoittaa, että hoitoyksikön kannattaa teettää kaikki tukitehtävät myös hoitajilla.

Jos aikaisemmin hoitoyksikön työntekijöinä oli 10 hoitajaa, 1 kokki, 1 siivoaja ja 1 talonmies, niin hoitajamitoitus paranee sillä, että potkitaan kokki, siivoaja ja talonmies veke, palkataan tilalle 2 hoitajaa ja jaetaan ne kolmen tukihemmon hommat 12:sta hoitajalle.

Hoitajien määrä per asukas kasvaa ja kaikki on taas hyvin?
Tämä kyllä Tehyn näkökulmasta tajuttiin ja se tuotiin lausuntokierroksella esille aivan selkeällä suomen kielellä.
 
Ne hoitoalan palkat... Tähän vertailuna insinööri ja sairaanhoitaja samantasoisina tutkintoina kummatkin kunta-alan palkkoja:

Sairaanhoitaja tehtäväkohtainen palkka 2546€/kk. Kokonaisansiot 3309€/kk.

Insinöörin tehtäväkohtainen palkka 3207€/kk Kokonaisansiot 3961€/kk.

Tuossa on siis 26 ja 20 % ongelma!

Tässä pitää muistaa, että tuossa sairaanhoitajan kokonaisansioissa on mukana haittakorvaukset, eli korvaukset siitä vuorotyöstä joka sotkee kaiken muun elämän. Korvaukset yövuoroista, jotka ovat tutkitusti terveydelle iso ongelma! Silti tässä on 20% kuilu!
Samantasoisia tutkintoja/ammatteja ovat periaatteessa. Mutta en ole kuullut tapauksesta, että hoitaja olisi ryhtynyt insinööriksi, koska halusi downshiftata. Päinvastaisesta löytyy esimerkkejä.
 
Samantasoisia tutkintoja/ammatteja ovat periaatteessa. Mutta en ole kuullut tapauksesta, että hoitaja olisi ryhtynyt insinööriksi, koska halusi downshiftata. Päinvastaisesta löytyy esimerkkejä.

Kyse on palkkatasa-arvosta ja siitä onko hoitajat palkkakuopassa vai eivät. On aivan selvää, että on noin 25% palkkakuoppa.
 
Ne hoitoalan palkat... Tähän vertailuna insinööri ja sairaanhoitaja samantasoisina tutkintoina kummatkin kunta-alan palkkoja:

Sairaanhoitaja tehtäväkohtainen palkka 2546€/kk. Kokonaisansiot 3309€/kk.

Insinöörin tehtäväkohtainen palkka 3207€/kk Kokonaisansiot 3961€/kk.

Tuossa on siis 26 ja 20 % ongelma!

Tässä pitää muistaa, että tuossa sairaanhoitajan kokonaisansioissa on mukana haittakorvaukset, eli korvaukset siitä vuorotyöstä joka sotkee kaiken muun elämän. Korvaukset yövuoroista, jotka ovat tutkitusti terveydelle iso ongelma! Silti tässä on 20% kuilu!

Eli pitäisikö samantasoisen koulutustason mukaan määräytyä kunkin palkka? Eli alasta riippumattta ammattikoulun käymisen perusteella summa xxxx, amk-tasolla summa xxxx jne. Ongelma tuossa on kai se, että kommunismi ei ole oikein hankkinut toimia missään.
 
Eli pitäisikö samantasoisen koulutustason mukaan määräytyä kunkin palkka? Eli alasta riippumattta ammattikoulun käymisen perusteella summa xxxx, amk-tasolla summa xxxx jne. Ongelma tuossa on kai se, että kommunismi ei ole oikein hankkinut toimia missään.
Kyse on kahdesta täysin eri työstä, ei palkkatasa-arvosta. Mistä nämä ajatukset kumpuaa, että kaikilla pitäisi olla sama palkka läpi eri koulutusalojen.

Voidaanhan sitä tarkastella myös hoitoalan palkkoja verrattuna muihin pohjoismaihin, joihin verrattuna sairaanhoitana palkkataso on sen 20% jäljessä.

Eli tarkastellaan asiaa millä mittarilla tahansa, niin sairaanhoitajat ja muukin hoitoala ovat palkkakuopassa ja kaipaisivat palkkoihinsa reilua korotusta.
 
Voidaanhan sitä tarkastella myös hoitoalan palkkoja verrattuna muihin pohjoismaihin, joihin verrattuna sairaanhoitana palkkataso on sen 20% jäljessä.

Eli tarkastellaan asiaa millä mittarilla tahansa, niin sairaanhoitajat ja muukin hoitoala ovat palkkakuopassa ja kaipaisivat palkkoihinsa reilua korotusta.
1,8% korotus = 800M€/vuosi. Tuollainen 20% olisi hikiset 8Mrd/v. Mistä leikataan vai laitetaanko Insinöörit ylitöihin? Eiku prkle nehän tekee jo ilmaiseksi ylkkää.
 
Voidaanhan sitä tarkastella myös hoitoalan palkkoja verrattuna muihin pohjoismaihin, joihin verrattuna sairaanhoitana palkkataso on sen 20% jäljessä.

Eli tarkastellaan asiaa millä mittarilla tahansa, niin sairaanhoitajat ja muukin hoitoala ovat palkkakuopassa ja kaipaisivat palkkoihinsa reilua korotusta.

Ja sitten kun verrataan niiden insinöörienkin palkkoja pohjoismaiden välillä niin huomataan että niidenkin palkkataso on suomessa 20% jäljessä naapureita....

Eli tarkastellaan asiaa millä mittarilla tahansa, niin insinöörialat on palkkakuopassa ja kaipaisivat palkkoihinsa reilua korotusta.

Joo mutta jos palataan sieltä haavemaailmasta takaisin reaalitodellisuuteen, niin sairaanhoitajat ei tule koskaan saamaan samoja palkkoja kuin insinöörit vaikka sairaanhoitaja (amk) ja insinööri (amk) onkin saman mittainen koulutus.

Voin myös kertoa rehellisen yksikertaisesti miksi näin on; sairaanhoitaja yleisimmin on julkisen sektorin kulu, insinööri on (tai ainakin pitäisi olla) arvonlisää tuottava investointi joka tuottaa rahaa enemmän kuin palkkansa yritykselle maksaa.
 
1,8% korotus = 800M€/vuosi. Tuollainen 20% olisi hikiset 8Mrd/v. Mistä leikataan vai laitetaanko Insinöörit ylitöihin? Eiku prkle nehän tekee jo ilmaiseksi ylkkää.

Sote järjestöjen palkka tasa-arvo ratkaisun, jota viime liittokierroksella tarjottiin hinta oli 150 miljoonaa vuosi.
 
Joo mutta jos palataan sieltä haavemaailmasta takaisin reaalitodellisuuteen, niin sairaanhoitajat ei tule koskaan saamaan samoja palkkoja kuin insinöörit vaikka sairaanhoitaja (amk) ja insinööri (amk) onkin saman mittainen koulutus.

Voin myös kertoa rehellisen yksikertaisesti miksi näin on; sairaanhoitaja yleisimmin on julkisen sektorin kulu, insinööri on (tai ainakin pitäisi olla) arvonlisää tuottava investointi joka tuottaa rahaa enemmän kuin palkkansa yritykselle maksaa.

Tämä. Samaan aikaan voi katsella vaikka yliopistotutkijoiden palkkausta, joka ei sekään todellakaan ole kilpailukykyinen monien muiden alojen kanssa kun ottaa huomioon kuinka pitkä koulutusputki tuossa on takana.

Ammatinvalintakysymys.
 
Voin myös kertoa rehellisen yksikertaisesti miksi näin on; sairaanhoitaja yleisimmin on julkisen sektorin kulu, insinööri on (tai ainakin pitäisi olla) arvonlisää tuottava investointi joka tuottaa rahaa enemmän kuin palkkansa yritykselle maksaa.

Edellä oli vertailu kunta-alan palkoista sairaanhoitaja vs insinööri, joten älä sekoita tähän yksityistä puolta.
 
Ammatinvalintakysymys.

Niinhän se on ja sen vuoksi onkin hyvä ymmärtää, että olemme aika totaalisen pahasti pulassa!

Uudellamaalla on 3200 hoitajan vaje (2020), koko maassa vajausta on noin 8000 työntekijää.

Koronan myötähän se hetki tuli jo kun hoitaja resurssien vuoksi aletaan valikoimaan ketä hoidetaan. Eli peruste ei ole enää pelkästään lääketieteellinen, vaan nyt valintaa tehdaan entistä enemmän rajallisten resurssien vuoksi.

Palkkojen huomattava nosto on yksi keino saada työntekijöitä alalle ja vanhat pysymään näissä hommissa.
 
Kyllähän noita hoitajien palkkoja olisi varaa kohottaa ihan reilustikin, jos vaan leikataan jostain vähemmän yleishyödyllisistä rahaa imevistä mustista aukoista.
 
Sote järjestöjen palkka tasa-arvo ratkaisun, jota viime liittokierroksella tarjottiin hinta oli 150 miljoonaa vuosi.
he tai KT puhuu höpöjä.

KT.png

Tämä malli nostaisi kunnallisveroja 0,8%
 
Kyllähän noita hoitajien palkkoja olisi varaa kohottaa ihan reilustikin, jos vaan leikataan jostain vähemmän yleishyödyllisistä rahaa imevistä mustista aukoista.

Nämä ovat niitä arvovalintoja. Korona rahojen jaossa teki valtio miljardin laskukämmin, ei siitä mitään metakkaa nostettu... Olan kohoutuksella mentiin.

he tai KT puhuu höpöjä.

KT.png

Tämä malli nostaisi kunnallisveroja 0,8%

En muista miten tuo KT:n laskelma oli tehty, siitä saattoi puuttua verokertymä vaikutus.
 
Edellä oli vertailu kunta-alan palkoista sairaanhoitaja vs insinööri, joten älä sekoita tähän yksityistä puolta.

Sairaanhoitajien enemmistö on julkisella puolella ja sen vuoksi palkkataso määräytyy siellä. Insinöörien enemmistö työskentelee julkisella puolella joten heidän palkkansa määräytyy siellä.

Kunnat ja kaupungit voisivat toki päättää, etteivät maksa insinööreille enemmän kuin sairaanhoitajille, sillä vaan saattaisi olla vaikutuksia hakemusten määrään ja laatuun.

En nyt tällä halua sanoa että tämä on oikein. Vaimo on hammashoitaja ja musta se meininki on aika järkyttävää (vaikka hänen työnsä todennäköisesti paremmasta päästä). Hammashoitajien kohdalla huomaa myös miten harhaanjohtavaa toi puhe ”keskimääräisistä ansioista” on, siellä kun ei ole juurikaan mahdollisuuksia yli- tai yötöihin. Ei millään muulla alalla käytetä yhtä usein keskiansioita haastatteluissa ja uutisoinneissa… Todennäköisesti koska tuolla yritetään muovata julkista käsitystä palkkauksesta.
 
Eikö hoitajien nettopalkan korottaminen olisi mahdollista keventämällä julkisen sektorin hoitoalalla työskentelevien veroprosentteja. Luulisi, että Soten myötä päättäjät voisivat leipoa hoitajille jonkinlaisen veroedun. Bruttopalkan ei tarvitsisi nousta, mutta verotuksen tuntuva kevennys nostaisi nettopalkkaa, mikä luulisi olevan kaikkien palkansaajien kannalta se tärkein. Toki tämä aiheuttaa verotuksessa vajautta, mutta niin myös veroista maksettavat hoitajien palkankorotuksetkin aiheuttavat alijäämäisyyttä. Jos insinöörin kokonaisansiot ovat nyt luokkaa 3900€/kk ja sairaanhoitajan 3300€/kk, niin nettopalkassa tuo ero on enää luokkaa 300€/kk. Hoitajien verokevennyksillä tuo nettotuloero kaventuisi entisestään, jos tällaista kahden täysin eri ammattiryhmän palkkaa nyt ylipäätään haluaa vertailla.
 
Ne hoitoalan palkat... Tähän vertailuna insinööri ja sairaanhoitaja samantasoisina tutkintoina kummatkin kunta-alan palkkoja:

Sairaanhoitaja tehtäväkohtainen palkka 2546€/kk. Kokonaisansiot 3309€/kk.

Insinöörin tehtäväkohtainen palkka 3207€/kk Kokonaisansiot 3961€/kk.

Tuossa on siis 26 ja 20 % ongelma!

Tässä pitää muistaa, että tuossa sairaanhoitajan kokonaisansioissa on mukana haittakorvaukset, eli korvaukset siitä vuorotyöstä joka sotkee kaiken muun elämän. Korvaukset yövuoroista, jotka ovat tutkitusti terveydelle iso ongelma! Silti tässä on 20% kuilu!

Ei tuossa ole mitään ongelmaa.
Ei koulutus määrittele palkkaa! Sairaanhoitaja voi ryhtyä halutessaan insinööriksi jos palkka on merkittävä tekijä.
 
Ihan off topicina, mutta paikoittain opiskelijat saivat juoda kahvinsa ja syödä eväänsä taukotilassa muiden työntekijöiden kanssa vasta pitkälti 2000-luvun puolella...

Tällaista oli vielä kolme vuotta sitten eräässä keskussairaalassa kun avokki suoritti työharjoittelua siellä. Opiskelijat istuivat viereisessä huoneessa vaikka varsinaisessa taukohuoneessa olisi ollu tilaa.
 
Eikö hoitajien nettopalkan korottaminen olisi mahdollista keventämällä julkisen sektorin hoitoalalla työskentelevien veroprosentteja. Luulisi, että Soten myötä päättäjät voisivat leipoa hoitajille jonkinlaisen veroedun. Bruttopalkan ei tarvitsisi nousta, mutta verotuksen tuntuva kevennys nostaisi nettopalkkaa, mikä luulisi olevan kaikkien palkansaajien kannalta se tärkein. Toki tämä aiheuttaa verotuksessa vajautta, mutta niin myös veroista maksettavat hoitajien palkankorotuksetkin aiheuttavat alijäämäisyyttä. Jos insinöörin kokonaisansiot ovat nyt luokkaa 3900€/kk ja sairaanhoitajan 3300€/kk, niin nettopalkassa tuo ero on enää luokkaa 300€/kk. Hoitajien verokevennyksillä tuo nettotuloero kaventuisi entisestään, jos tällaista kahden täysin eri ammattiryhmän palkkaa nyt ylipäätään haluaa vertailla.
Näin kyllä, mutta sitten tullaan yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja ties mihin, ja vaikka noista oltaisiin piittaamatta, niin ei menisi viikkoakaan kun poliisit, joilta aina on rahat loppu vaikka niille annettaisiin joka vuosi lisää, vaatisivat samaa. Kuten lopulta vuorollaan kaikki korvaamattomat tai omasta mielestään korvaamattomat ammattikunnat.
 
Edellä oli vertailu kunta-alan palkoista sairaanhoitaja vs insinööri, joten älä sekoita tähän yksityistä puolta.

Insinöörejä nyt vaan on yksityisellä aika paljon enemmän kuin julkisella niin massana insinööreistä puhuessa yksityistä ei oikein voi ohittaa.

Palkat määräytyy kuitenkin edes jollain tasolla yleisen tason mukaan, ja senhän kaikki tietää että kunnan hommat ei varsinaisesti ole massihommia kuin ehkä ylimmässä johtoportaassa. Toi 3500-4000€ on ihan normi liksa "perusinssille" niin sen verran on maksettava että inssin saa töihin.

Jostain syystä hoitsut ei saa yksityiselläkään sen enempää liksaa kuin kunnalla niin ei siellä tarvitse kilpailunkaan takia palkkoja nostaa.
 
Jostain syystä hoitsut ei saa yksityiselläkään sen enempää liksaa kuin kunnalla niin ei siellä tarvitse kilpailunkaan takia palkkoja nostaa.
Kyllä yksityiseltä saa enemmän liksaa kuin kunnalta. Asiaan vaikuttaa mm. työkokemus / osaaminen / vastuualueet / neuvottelutaidot. Siinä tapauksessa jos vastavalmistunut sh menee yksityiselle, niin voi olla kyllä ohkaista sen suuremman liksan kanssa.
 
Eikö hoitajien nettopalkan korottaminen olisi mahdollista keventämällä julkisen sektorin hoitoalalla työskentelevien veroprosentteja. Luulisi, että Soten myötä päättäjät voisivat leipoa hoitajille jonkinlaisen veroedun. Bruttopalkan ei tarvitsisi nousta, mutta verotuksen tuntuva kevennys nostaisi nettopalkkaa, mikä luulisi olevan kaikkien palkansaajien kannalta se tärkein. Toki tämä aiheuttaa verotuksessa vajautta, mutta niin myös veroista maksettavat hoitajien palkankorotuksetkin aiheuttavat alijäämäisyyttä. Jos insinöörin kokonaisansiot ovat nyt luokkaa 3900€/kk ja sairaanhoitajan 3300€/kk, niin nettopalkassa tuo ero on enää luokkaa 300€/kk. Hoitajien verokevennyksillä tuo nettotuloero kaventuisi entisestään, jos tällaista kahden täysin eri ammattiryhmän palkkaa nyt ylipäätään haluaa vertailla.

Ei mitään järkeä. Lisää byrokratiaa ja palkasta mankuminen ei loppuisi mihinkään - koska vertaillaan sitä "peruspalkkaa", jotta saadaan mahdollisimman huono luku annettua. Julkisella on jo nyt mm. pidemmät lomat ja vuosien kertyessä ero yksityissektoriin vaan kasvaa. Ääritapauksena tietenkin opettajat, joiden palkka on huomattavasti vertailukelpoisempi jos ajattelee, että "normaaleilla" aloilla työtenkijä ottaisi joka vuosi pari kuukautta palkatonta lomaa. Ja täytyy sille työn jatkuvuudellekin joku arvo laskea - harvassa taitaa olla insinöörit, joille ei työuran aikana osu kohdalle työttömyyttä lomautuksen tai jopa irtisanomisen kautta.

Jos hoitajille halutaan maksaa lisää, niin julkisen sektorin täytyy päättää keneltä se sitten vastaavasti leikkaa. Itse olen sitä mieltä, että soten sisällä voisi lääkäreiltä siirtää hoitajille, mutta tämä ei onnistu niin kauan kuin lääkäreitä alikoulutetaan siten, että heistä on hoitajiakin pahempi pula.
 
Kyllä yksityiseltä saa enemmän liksaa kuin kunnalta. Asiaan vaikuttaa mm. työkokemus / osaaminen / vastuualueet / neuvottelutaidot. Siinä tapauksessa jos vastavalmistunut sh menee yksityiselle, niin voi olla kyllä ohkaista sen suuremman liksan kanssa.

Hyvä tietää, mä olen lukemani perusteella luullut että kynnalla liksat on jopa parempia kuin yksityisellä mutta porukka haluaa kuitenkin yksityiselle kun siellä johtoporras toimii paremmin...
 
Siinä on ongelma kun meidän hoitoalalla on kokoajan paheneva työntekijäpula.
Oletko sitä mieltä että sairaanhoitaja- ja insinööriopintojen pääsykokeet ja -vaatimukset on yhtä vaativia kun painotat koulutusten samanarvoisuutta?

Kyllä yksityiseltä saa enemmän liksaa kuin kunnalta.
Mikä lähde tälle? Juuri edellisellä sivulla linkkasin Duunitorin jonka mukaan yksityisellä hoitaja saa vähemmän kuin kunnalla tai valtiolla.
 
Oletko sitä mieltä että sairaanhoitaja- ja insinööriopintojen pääsykokeet ja -vaatimukset on yhtä vaativia kun painotat koulutusten samanarvoisuutta?

Lienee aika subjektiivista... Jos eroa on, niin perusteleeko se yli 20% palkkaeron?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 234
Viestejä
4 862 820
Jäsenet
78 631
Uusin jäsen
MkR88

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom