Palkkakeskustelu

[puistokemisti]

Joo saa nähdä mitä palkkakeskustelut tuovat tullessaan. Tiedän kuitenkin tuovani yritykselle ihan hyvin lisäarvoa ja olen ollut työn sisältöön/työnantajaan kokonaisuudessaan tyytyväinen (+etähommaa), joten poiskaan ei viitsisi vaihtaa jos vain saa asiat sovittua järkevälle tasolle. Etäilymahdollisuuksien vuoksi voin jonkin verran tulla palkassa vastaankin, koska en käytännössä tarvitse toista autoa / vakuutuksia jne. ja pienten lasten hoitokuvioiden kannalta pystytään veivaamaan pienemmillä maksuilla. Mutta voisihan sitä tosiaan hieman tiedustella muistakin yrityksistä palkkatasoa ja katsoa mitä tapahtuu.

Ainakin haastatteluissa moni firma sanonut että saa vapaasti tehdä etänä niin paljon kuin haluaa. Konsulttifirmoissa viesti ollut enemmän se että mennään asiakkaan pillin mukaan.

 

[BongisKhan]

Julkisella puolella, tutkijan nimikkeellä. Palkka karvan päälle 4200€/kk. Koulutukseltani olen tohtori vm 2020. Kyseessä on ensimmäinen "oikea" työpaikkani omalta alalta ja olen luonnollisesti erittäin tyytyväinen palkkaani.

Ei kannata kuitenkaan liian kateellinen olla, sillä veikkaan että aika monet paljon vähemmän koulutetut on jo ehtineet, ja tulevat luultavasti jatkossakin, tienaamaan kumulatiivisesti enemmän kuin minä, sillä olen iältäni jo lähempänä neljää- kuin kolmeakymmentä, hitaan startin ja pitkän koulutusputken ansiosta. Yliopistolla väitöskirjatutkijalle maksettiin 2300€/kk, sitä ennen elin opintotuella+lainalla ja satunnaisilla kesätöillä. Työttömyyspätkiä on myös ollut tutkintojen välissä ja bonuksena nykyinen homma on vielä määräaikainen, eli hyvin mahdollista että työttömyyspätkää on vielä edessäkin.

Lähdin jahtaamaan unelmiani. Alunperin suunnitelmana oli lähteä 100% akateemisen tutkijan uralle, mutta väikkärin aikana homman realiteetit (palkkataso, järjetön epävarmuus) aukesivat ja päätin, että teen suunnilleeen mitä tahansa _muuta_ kuin jatkan "unelmieni" seuraamista. Nyt haluaisin vaan tienata rahaa, koska olen elänyt suurimman osan aikuiselämästäni todella tai vähintään suhteellisen persaukisena. Oman konsulttifirman perustamista olen pohtinut, mutta ala on vähän sellainen että tuskin sielläkään mitään pikavoittoja olisi tiedossa kun ala ei ole kovin pöhinävaltainen.

 

[zepi]

Julkisella puolella, tutkijan nimikkeellä. Palkka karvan päälle 4200€/kk. Koulutukseltani olen tohtori vm 2020. Kyseessä on ensimmäinen "oikea" työpaikkani omalta alalta ja olen luonnollisesti erittäin tyytyväinen palkkaani.

Ei kannata kuitenkaan liian kateellinen olla, sillä veikkaan että aika monet paljon vähemmän koulutetut on jo ehtineet, ja tulevat luultavasti jatkossakin, tienaamaan kumulatiivisesti enemmän kuin minä, sillä olen iältäni jo lähempänä neljää- kuin kolmeakymmentä, hitaan startin ja pitkän koulutusputken ansiosta. Yliopistolla väitöskirjatutkijalle maksettiin 2300€/kk, sitä ennen elin opintotuella+lainalla ja satunnaisilla kesätöillä. Työttömyyspätkiä on myös ollut tutkintojen välissä ja bonuksena nykyinen homma on vielä määräaikainen, eli hyvin mahdollista että työttömyyspätkää on vielä edessäkin.

Lähdin jahtaamaan unelmiani. Alunperin suunnitelmana oli lähteä 100% akateemisen tutkijan uralle, mutta väikkärin aikana homman realiteetit (palkkataso, järjetön epävarmuus) aukesivat ja päätin, että teen suunnilleeen mitä tahansa _muuta_ kuin jatkan "unelmieni" seuraamista. Nyt haluaisin vaan tienata rahaa, koska olen elänyt suurimman osan aikuiselämästäni todella tai vähintään suhteellisen persaukisena. Oman konsulttifirman perustamista olen pohtinut, mutta ala on vähän sellainen että tuskin sielläkään mitään pikavoittoja olisi tiedossa kun ala ei ole kovin pöhinävaltainen.

Akateminen ura on kyllä nykyisin hitaaseen harakiriin verrattava nautinto kaikille, paitsi onnekkaimmalle 0.1%:lle joka saa jostain tenure-track-systeemistä suoraan pysyvän pestin ilman ikuista vuosittaista apurahajumppaa ja pakollisia ympäri maailman hyppimisiä.

 

[kuoris]

Harmittavan vähän koulutus näkyy tohtorin palkassa. Ja aina puhutaan koulutuksen tärkeydestä, taitaa olla juhlapuheita vaan. Kuulostaa siltä että koko korkeakoulujärjestelmä olisi remontin tarpeessa.

 

[Poppamies]

Tuosta nyt kannata maailman kattavaa yleistystä tehdä?

 

[kaarlos]

Harmittavan vähän koulutus näkyy tohtorin palkassa. Ja aina puhutaan koulutuksen tärkeydestä, taitaa olla juhlapuheita vaan. Kuulostaa siltä että koko korkeakoulujärjestelmä olisi remontin tarpeessa.

Yksi fysiikasta väitellyt ystävä opettaa luonnontieteitä AMK:ssa ja saa kyllä ihan asiallista liksaa (yli 5k€/kk) siitä ainakin noin julkisen puolen duuniksi.

Niin pitkään kun yliopistojen tutkimus rahoitetaan pääsääntöisesti valtion budjetista niin tilanne on palkkauksen kannalta aika hankala. Jos tuon saisi jotenkin paremmin tuotteistettua organisaatioksi joka myy tutkimusta yrityksille niin palkkaukseenkin saattaisi tulla muutosta, mutta minkäs teet.

 

[tootsi]

Yksi fysiikasta väitellyt ystävä opettaa luonnontieteitä AMK:ssa ja saa kyllä ihan asiallista liksaa (yli 5k€/kk) siitä ainakin noin julkisen puolen duuniksi.

Edit: ei mitään.

AMK:ssa on kyllä ihan kiitettävät liksat yliopettajille, joiden virkaan taidetaan tarvita tohtorintutkinto. Jostain muistelen että huitelee siellä 5-7k€/kk välillä.

 

[Str88]

Edit: ei mitään.

AMK:ssa on kyllä ihan kiitettävät liksat yliopettajille, joiden virkaan taidetaan tarvita tohtorintutkinto. Jostain muistelen että huitelee siellä 5-7k€/kk välillä.

Hellurei,
Täällä AMK lehtorina toimiva. Tekniikan puolella lehtorit saavat saatavuuslisän, joka on suht merkittävä lisä. Tämän saman lisän saavat esim. matikan opettajat, jotka opettavat tekniikan puolella.

10v kokemus ja ammatillisen opettajan pätevyys, niin liksa on lehtorilla about ~5k€/kk. Tähän tietty 12-16vko. vuosilomat.

Yliopettajan tulee olla joko lisenssiaatti tai tohtori. Itse koulutus ei takaa yliopettajan pestiä, koska niitä on tietty määrä per koulutusala. Joillakin koulutusaloilla ei välttämättä ollenkaan. Yliopettajan palkka on 1-1,5k€ lisää lehtorin palkkaan, toki vastuutakin tulee lisää.

Lisenssiaattina saat hurjat +2% lisän ja tohtorina +4%, mikäli siis et toimi yliopettajana. Ei paljo palkan takia kannata opiskeluja jatkaa, koska tosiaan ei ole millään tapaa varmaa, että saat yliopettajan pestin, vaikka kävisit väittelemässä.

 

[BongisKhan]

Yksi fysiikasta väitellyt ystävä opettaa luonnontieteitä AMK:ssa ja saa kyllä ihan asiallista liksaa (yli 5k€/kk) siitä ainakin noin julkisen puolen duuniksi.

Lehtorit tienaa myös yliopiston puolella varsin hyvin - tuota viiden tonnin luokkaa se on. Nousuvaraa ei kuitenkaan juuri tuosta ole ja ne lehtorin paikat ovat todella, todella kiven alla. Ainiin ja parastahan on toki myös se, että nämä näennäisesti opetusviratkin jaetaan ensisijaisesti tutkimusansioiden ja ennen kaikkea rahanhakuansioiden perusteella, koska yliopistolla nykyään kaikkien odotetaan hakevan ulkopuolista rahaa ihan koko ajan.

 

[Dessembrae]

Maisteriksi valmistumisen jälkeen pari vuotta sekalaisia töitä ja työttömyyttä, nyt reilut 10 vuotta tutkijana julkisen puolen tutkimuslaitoksessa. Aloittaessa kuukausipalkka oli 2900 € luokkaa, nyt hieman yli 4400 €. Noihin puolikasta kuuta vastaava kesälomaraha päälle, eli noin vajaa parisataa voinee laskea / kk.

Työnkuvana projektipäälliköinti, rahoitusten haku, konsulttihommat, asiantuntijalausuntojen valmistelu ja ehtii sitä hieman myös tutkimaan. Jos intoa riittää, voi muutaman kuukauden vuodessa reissata ulkomailla. Itse en ole jaksanut viime aikoina aktiivisesti tarjoutua noihin, vaikka mielenkiintoisia paikkoja on aiemmin tullut nähtyä. Koronan jälkeenkin voi tehdä runsaasti etätöitä, itse ajattelin 4 päivää viikossa. Lomia 30 päivää vuodessa, pian 36 kun tulee tarpeeksi palvelusaikaa plakkariin.

Koska dataa on kasaantunut ja julkaisu suotavaa, on työn ohessa tullut tehtyä pikkuhiljaa väikkäriä. Tuo valmistunee lähiaikoina, mutta tuskin vaikuttaa hirveästi palkkaan. Toki pidemmällä tähtäimellä avaa uusia mahdollisuuksia.

 

[tootsi]

Hellurei,
Täällä AMK lehtorina toimiva. Tekniikan puolella lehtorit saavat saatavuuslisän, joka on suht merkittävä lisä. Tämän saman lisän saavat esim. matikan opettajat, jotka opettavat tekniikan puolella.

10v kokemus ja ammatillisen opettajan pätevyys, niin liksa on lehtorilla about ~5k€/kk. Tähän tietty 12-16vko. vuosilomat.

Yliopettajan tulee olla joko lisenssiaatti tai tohtori. Itse koulutus ei takaa yliopettajan pestiä, koska niitä on tietty määrä per koulutusala. Joillakin koulutusaloilla ei välttämättä ollenkaan. Yliopettajan palkka on 1-1,5k€ lisää lehtorin palkkaan, toki vastuutakin tulee lisää.

Lisenssiaattina saat hurjat +2% lisän ja tohtorina +4%, mikäli siis et toimi yliopettajana. Ei paljo palkan takia kannata opiskeluja jatkaa, koska tosiaan ei ole millään tapaa varmaa, että saat yliopettajan pestin, vaikka kävisit väittelemässä.

Onko muuten palkkataso ja -perusteet samat kaikissa AMK:ssa ympäri Suomen? Eli saako lehtorit / yliopettajat samanlaista palkkaa esim. pienistä Kajaanin / Ylivieskan AMKeista mitä isommista Helsingin tai Tampereen vastaavista?

 

[Str88]

Onko muuten palkkataso ja -perusteet samat kaikissa AMK:ssa ympäri Suomen? Eli saako lehtorit / yliopettajat samanlaista palkkaa esim. pienistä Kajaanin / Ylivieskan AMKeista mitä isommista Helsingin tai Tampereen vastaavista?

Itselläni on vain jälkimmäisestä kokemusta, mutta peruspalkka on käsittääkseni sama riippumatta siitä, missä päin opettaa.

Olen tosin kuullut huhuja, että sopimuksissa on jonkun verran mahdollisuuksia taipua ylöspäin. Tosin tämä on pelkkää mutua, eikä perustu faktoihin.

 

[Ponsu]

Saattaa jopa olla niin, että siellä Ylivieskassa joutuu maksaa enemmän (vrt. Lääkärit syrjäseudulla) kuin isommissa kaupungeissa.

 

[Sorfet]

Oma palkkahistoria IT-alan työelämästä:

2400e (opinnot kesken 2015)
2600e (meriitti 2016)
3000e (valmistuin 2017)
3150 (meriitti 2017)
3500 (meriitti 2018)
4100 (meriitti 2019)
4350 (meriiti 2021)

Välissä myös TES-korotuksia.

Mielestäni hieman yliampuvia odotuksia jopa IT-alalla alotuspalkkojen osalta, että odotetaan yli 4k liskoja ensimmäisen vuoden osalta. Voisin kuvitella että nykyään aloituspalkat olisi siinä 2,7-3.2k välillä.

Toivoisin myös kyllä palkka-avoimuutta enemmän alalle, kuten jotkin IT-firmat jo tekevät ja jopa rektyrointi-ilmoituksiin palkka-rangeja.


EDIT: Kyseessä siis AMK-tutkinto,PK-seutu ja järjestelmäkehittäjän hommat (sis. koodausta/konffausta jne).

 

[zepi]

Oma palkkahistoria IT-alan työelämästä:

2400e (opinnot kesken 2015)
2600e (meriitti 2016)
3000e (valmistuin 2017)
3150 (meriitti 2017)
3500 (meriitti 2018)
4100 (meriitti 2019)
4350 (meriiti 2021)

Välissä myös TES-korotuksia.

Mielestäni hieman yliampuvia odotuksia jopa IT-alalla alotuspalkkojen osalta, että odotetaan yli 4k liskoja ensimmäisen vuoden osalta. Voisin kuvitella että nykyään aloituspalkat olisi siinä 2,7-3.2k välillä.

Toivoisin myös kyllä palkka-avoimuutta enemmän alalle, kuten jotkin IT-firmat jo tekevät ja jopa rektyrointi-ilmoituksiin palkka-rangeja.

Aika mahdotonta sanoa mitään kun et avaa ollenkaan työtehtäviä, sijaintia tai koulutusta.

IT-tradenomi jossain syrjäkylällä vs. DI PK-seudulla on aika iso ero…

Zürichissä ETH:sta (teknillinen korkeakoulu) ulos tulevien aloituspalkat ovat nykyisin luokkaa 9000€/kk tai enemmänkin. Pehdissä on juttua kuinka google, zalando, microsoft ja amazon imuroivat nuoret osaajat 120-150k frangin aloituspalkoilla.

 

[Köntsä-Ana]

Zürichissä ETH:sta (teknillinen korkeakoulu) ulos tulevien aloituspalkat ovat nykyisin luokkaa 9000€/kk tai enemmänkin. Pehdissä on juttua kuinka google, zalando, microsoft ja amazon imuroivat nuoret osaajat 120-150k frangin aloituspalkoilla.

Hieno homma. Mitä tällä oli tarkoitus sanoa?

 

[Jeesbox]

Toivoisin myös kyllä palkka-avoimuutta enemmän alalle, kuten jotkin IT-firmat jo tekevät ja jopa rektyrointi-ilmoituksiin palkka-rangeja.

Nii, mullekki soitti rekrytoija ja puhuttiin palkasta. Ois pitänyt käydä joku ohjelmointitesti tekemässä, jonka perusteella palkka olis selvinnyt. Ihme touhua. En sit jaksanu mennä tekemään Mun mielestä muutenkin, ku on tietyn pisteen ylittänyt, ni ei ohjelmointitaidot juurikaan enää kehity. Se on sit sitä ympärillä olevaa höttöä ehkäpä, jota oppii hallitsemaan paremmin sen jälkeen.

 

[draco76]

Zürichissä ETH:sta (teknillinen korkeakoulu) ulos tulevien aloituspalkat ovat nykyisin luokkaa 9000€/kk tai enemmänkin. Pehdissä on juttua kuinka google, zalando, microsoft ja amazon imuroivat nuoret osaajat 120-150k frangin aloituspalkoilla.

Eikö Sveitsissä ole hinnat kaksinkertaiset ja palkat nelinkertaiset normaallistikin? En tosin muista oliko EU:n keskiverrosta vai Suomeen verrattuna.

Edit: muistin täysin väärin
Sveitsin hintaindeksi on 169 siinä missä Suomen 126. Palkat taas ovat kaksinkertaiset.

 

[utelias]

Oma palkkani koodarin hommista IT-alalla on noin 5500 euroa /kk + bonukset.
Kokemusta hiukan yli 10 vuotta.
Koulutus DI. Ei ole esimies- tai projektinvetovastuuta.

En ole juuri vaihtanut työpaikkaa, joten työhaastattelu oli hiukan outo kokemus.
Yhtä työpaikkaa hain ja pääsin loppumetreille, mutta meni lopulta kokemattomammalle.
Toivoisin työnantajilta lisää palkka-avoimuutta työpaikkailmoituksiin. Tyypillisesti palkasta keskustellaan viimeisenä, olisi helpompi, jos siitä juteltaisiin ekana.

 

[Andan]

Eikö Sveitsissä ole hinnat kaksinkertaiset ja palkat nelinkertaiset normaallistikin? En tosin muista oliko EU:n keskiverrosta vai Suomeen verrattuna.

Joidenkin firmojen perusteella palkat on about tuplat Sveitsissä, ehkä vähän päälle, samoissa tehtävissä eli siis esim. firmassa, jossa on porukkaa töissä sekä Sveitsissä että Suomessa, niin tuo tuntuu pätevän. Ei ne päivittäistavaroiden hinnat kyllä kaksinkertaisia Suomeen nähden ole ja jos köyhäilemään lähtee, niin ihan hyvin siellä voi rahaa kerätä säästöön. Oman kokemuksen pohjalta väittäisin Norjaa kalliimmaksi päivittäisten kulujen suhteen, palkat on aika lailla samaa tasoa, Sveitsissä vähän ylempänä. Tämä siis IT-alalla, muiden alojen osalta voi olla jotain muuta.

Edit: Koitin tuossa vähän vilaista tilastoja, niin näköjään hintataso pitäisi olla Sveitsissä korkeampi. Ehkä sitten oma rajoittunut kokemus on sattunut osumaan Norjassa kalliisiin paikkoihin ja Sveitsissä halvempaan päähän

 

[Andan]

Oma palkkani koodarin hommista IT-alalla on noin 5500 euroa /kk + bonukset.
Kokemusta hiukan yli 10 vuotta.
Koulutus DI. Ei ole esimies- tai projektinvetovastuuta.

En ole juuri vaihtanut työpaikkaa, joten työhaastattelu oli hiukan outo kokemus.
Yhtä työpaikkaa hain ja pääsin loppumetreille, mutta meni lopulta kokemattomammalle.
Toivoisin työnantajilta lisää palkka-avoimuutta työpaikkailmoituksiin. Tyypillisesti palkasta keskustellaan viimeisenä, olisi helpompi, jos siitä juteltaisiin ekana.

Jep, tuo palkkakeskustelun lykkääminen loppuun on ihan syvältä. Jos jotain yhteydenottoja tulee, niin kysyn aina ensimmäisenä kompensaatiopuolen. Jotkut siitä sitten närkästyy, että pitäisi muutenkin hommat kiinnostaa, mutta silkkaa ajanhukkaahan tuo on, jos esim. lopuksi sanotaan, että ei pysty parempaan kuin vuosipalkan laskuun 30k€ ja aluksi mainostetaan tietty "kilpailukykyistä palkkausta"

 

[zepi]

Hieno homma. Mitä tällä oli tarkoitus sanoa?

Sitä, että palkan listaamisesta ei kukaan hyödy mitään jos ei kerrota mitään lisätietoja.

Tiedän ihmisiä joiden aloituspalkka on 500€/kk ja ovat siihen tyytyväisiä. Tiedän ihmisiä joiden aloituspalkka on 5000€/kk ja miettivät, että enemmän pitäisi saada kun ei tule toimeen.

Palkat ovat Suomen sisälläkin selkeästi eriytyneet paikkakuntien välillä.

Ja koulutuksestakin voisi mainita, että onko DI Aallosta vai it-tradenomi jostain syrjäkyliltä.

 

[dropadrop]

Nii, mullekki soitti rekrytoija ja puhuttiin palkasta. Ois pitänyt käydä joku ohjelmointitesti tekemässä, jonka perusteella palkka olis selvinnyt. Ihme touhua. En sit jaksanu mennä tekemään Mun mielestä muutenkin, ku on tietyn pisteen ylittänyt, ni ei ohjelmointitaidot juurikaan enää kehity. Se on sit sitä ympärillä olevaa höttöä ehkäpä, jota oppii hallitsemaan paremmin sen jälkeen.

Meinaat, että se piste on kaikilla sama?

 

[draco76]

Joidenkin firmojen perusteella palkat on about tuplat Sveitsissä, ehkä vähän päälle, samoissa tehtävissä eli siis esim. firmassa, jossa on porukkaa töissä sekä Sveitsissä että Suomessa, niin tuo tuntuu pätevän. Ei ne päivittäistavaroiden hinnat kyllä kaksinkertaisia Suomeen nähden ole ja jos köyhäilemään lähtee, niin ihan hyvin siellä voi rahaa kerätä säästöön. Oman kokemuksen pohjalta väittäisin Norjaa kalliimmaksi päivittäisten kulujen suhteen, palkat on aika lailla samaa tasoa, Sveitsissä vähän ylempänä. Tämä siis IT-alalla, muiden alojen osalta voi olla jotain muuta.

Edit: Koitin tuossa vähän vilaista tilastoja, niin näköjään hintataso pitäisi olla Sveitsissä korkeampi. Ehkä sitten oma rajoittunut kokemus on sattunut osumaan Norjassa kalliisiin paikkoihin ja Sveitsissä halvempaan päähän

Muistin itse kyllä ihan väärin, Sveitsin hintaindeksi on 169 siinä missä Suomen 126. Palkat taas ovat kaksinkertaiset.

Tilastokeskus - Kansainvälinen hintavertailu 2020

www.stat.fi

Sveitsissä Euroopan suurimmat palkat - Suomi yhdeksäntenä

Sveitsiläinen tienaa keskimäärin noin tuplasti suomalaiseen verrattuna.

www.iltalehti.fi

 

[zepi]

Tarkoitus ei ollut tuoda (taas) keskusteluun sveitsin palkkoja ja hintoja, vaan valittaa siitä, että palkkalistaus mallia:

1000€
1500€/valmistuin
2000€ ylennys

On aikalailla täysin hyödytön kaikille muille paitsi kirjoittajalleen, koska se ei kerro alaa, työpaikkaa, koulutustasoa tai mitään muutakaan mikä tekisi siitä vertailukelpoisen minkään muun kanssa.

 

[d-iivil]

Jotain näkemystä kellään tarjota millaista laskutettavaa summaa lähtisin ehdottelemaan?

Speksit seuraavat:
Yritys haluaa palkata minut seniori web-devaajan / asiantuntijan tittelillä vakituiseksi hommiin. Haluaisivat kokopäiväisen, mutta itselläni ei valitettavasti aikataulu anna myöten toistaiseksi.

Molemmille osapuolille sopii n. 50% tuntimäärä viikossa, sekä myös se, että verokortin sijaan mieluummin laskutan työn omalla toiminimellä.

Millaista tuntilaskutusta tässä voisi kuvitella olevan perusteltua laskuttaa?

Jos kyseessä olisi joku random asiakas ja lyhyempi projekti, olisi normaali laskutushinta mulla 100e / tunti, mutta se tuntuu itsestä aika järeältä lähteä ehdottelemaan pysyvämmässä suhteessa.

 

[Tikiti]

Energia-alalla asiantuntija/suunnittelu tehtävissä.

2019 kesätöihin ja sen jälkeen osa-aikaisena koulun ohella (2200€/kk brutto)
2020 vakkarisoppari samaan paikkaan (3620€/kk brutto)
2021 sama paikka, mutta olen saanut pienen korotuksen palkkaan (3860€/kk).

Palkka on ihan kiva koska valmistuin 2021 keväällä energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi ja työpaikka on oikein mukava. Kivoja ihmisiä, mukavasti haastetta sekä vastuuta, mutta kaikista tärkein on se, että saan itse vaikuttaa miten hoidan työni ja siihen miten monipuolista työ on.

 

[Orthas]

Jotain näkemystä kellään tarjota millaista laskutettavaa summaa lähtisin ehdottelemaan?

Speksit seuraavat:
Yritys haluaa palkata minut seniori web-devaajan / asiantuntijan tittelillä vakituiseksi hommiin. Haluaisivat kokopäiväisen, mutta itselläni ei valitettavasti aikataulu anna myöten toistaiseksi.

Molemmille osapuolille sopii n. 50% tuntimäärä viikossa, sekä myös se, että verokortin sijaan mieluummin laskutan työn omalla toiminimellä.

Millaista tuntilaskutusta tässä voisi kuvitella olevan perusteltua laskuttaa?

Jos kyseessä olisi joku random asiakas ja lyhyempi projekti, olisi normaali laskutushinta mulla 100e / tunti, mutta se tuntuu itsestä aika järeältä lähteä ehdottelemaan pysyvämmässä suhteessa.

Tuo 100e/tunti on hyvä yläraja, se on suunilleen neuvoteltu devaajakonsultin hinta, eli 8k puolella ajalla. Alarajaa voit miettiä vaikkapa 6k liksa, johon 50% sivukulut päälle (sis. lomat), eli 9k puoliksi -> 4.5k. Tuossa ei ole vielä mukana muuta kuin kulut siitä että maksaisit sen palkaksi ja sulla tulee kaikki riski itselle. Varmaan joku 6-7k voisi olla sopiva, eli tuntihinta 75-85e.

 

[d-iivil]

Tuo 100e/tunti on hyvä yläraja, se on suunilleen neuvoteltu devaajakonsultin hinta, eli 8k puolella ajalla. Alarajaa voit miettiä vaikkapa 6k liksa, johon 50% sivukulut päälle (sis. lomat), eli 9k puoliksi -> 4.5k. Tuossa ei ole vielä mukana muuta kuin kulut siitä että maksaisit sen palkaksi ja sulla tulee kaikki riski itselle. Varmaan joku 6-7k voisi olla sopiva, eli tuntihinta 75-85e.

Kiitos. Aikalailla samoja summia itekkin mietin ja perustelin summia sillä että työnantajan puolelta tämä on sillai riskitön, että jos homma ei syystä tai toisesta pelitä, ei ole kaikenmaailman työntekijän oikeuksia jarruttelemassa teiden erkaantumista.

Itellä kyllä hyvä tunne duunista ja työnantajasta, melkein harmittaa ettei ole enempää tunteja vuorokaudesta irroitettavaksi.

 

[Lamperi]

No nytkun ollut taas Sveitsistä puhetta niin laitetaanpa oma palkkakehitys näkyviin. Oli kehitys niin hidas, että piti Sveitsiin lähteä myös:

- 2011-2013 Tutkimusapulainen, DI-opiskelija, Tampere, osa-aikainen, palkka vastasi jotain 1900-2100 euron kokonaispalkkaa. Ensin ylioppilas, sitten kandi ja viimeinen kuukausi DI.
- 2013-2017 Ohjelmistosuunnittelija, Tampere, alihankintapulju. Palkka etuineen 3260-3300 euroa.
- 2017-2018 Pari yritystä vaihtaa työpaikkaa, palkka etuineen noin 4000 euroa/kk (Tampere edelleen).
- 2019- Software Engineer, Zürich. Palkka aluksi ~10080 euroa kuussa, tänä vuonna jo ~10710. Kaikkien bonusten ja etujen jälkeen verotettava tulo ollut yli 180000 euroa nyt kahtena ekana vuonna.

Hintaindeksit menee niin, että on kalliimpaa kyin Suomessa, asuminen 3x Tampereeseen (olisko joku 2x Helsinkiin), ruoka/ravintola 1.3-3x riippuen mitä ostaa. Sentään tekniikka on halvempaa pienemmän alvin ansiosta. Jää paremmin säästöön kuin Suomessa ikinä.

 

[Nomber]

Jep, tuo palkkakeskustelun lykkääminen loppuun on ihan syvältä. Jos jotain yhteydenottoja tulee, niin kysyn aina ensimmäisenä kompensaatiopuolen. Jotkut siitä sitten närkästyy, että pitäisi muutenkin hommat kiinnostaa, mutta silkkaa ajanhukkaahan tuo on, jos esim. lopuksi sanotaan, että ei pysty parempaan kuin vuosipalkan laskuun 30k€ ja aluksi mainostetaan tietty "kilpailukykyistä palkkausta"

Sama homma. Kysyn aina ensin palkkaa. Ihan turha jatkaa keskustelua yhtään enempää tai varsinkaan ruveta käymään missään haastattelu himmeleissä jos ei edes palkkaa kerrota suunnilleen ensin.

Muutamassa haastattelussa olen ihan mielenkiinnosta käynyt, mutta aika hankala on kenenkään pistää paremmaksi mitä nyt on niin ei ole tullut vaihdettua työtä.

 

[Wemps]

No nytkun ollut taas Sveitsistä puhetta niin laitetaanpa oma palkkakehitys näkyviin. Oli kehitys niin hidas, että piti Sveitsiin lähteä myös:

- 2011-2013 Tutkimusapulainen, DI-opiskelija, Tampere, osa-aikainen, palkka vastasi jotain 1900-2100 euron kokonaispalkkaa. Ensin ylioppilas, sitten kandi ja viimeinen kuukausi DI.
- 2013-2017 Ohjelmistosuunnittelija, Tampere, alihankintapulju. Palkka etuineen 3260-3300 euroa.
- 2017-2018 Pari yritystä vaihtaa työpaikkaa, palkka etuineen noin 4000 euroa/kk (Tampere edelleen).
- 2019- Software Engineer, Zürich. Palkka aluksi ~10080 euroa kuussa, tänä vuonna jo ~10710. Kaikkien bonusten ja etujen jälkeen verotettava tulo ollut yli 180000 euroa nyt kahtena ekana vuonna.

Hintaindeksit menee niin, että on kalliimpaa kyin Suomessa, asuminen 3x Tampereeseen (olisko joku 2x Helsinkiin), ruoka/ravintola 1.3-3x riippuen mitä ostaa. Sentään tekniikka on halvempaa pienemmän alvin ansiosta. Jää paremmin säästöön kuin Suomessa ikinä.

Kuinka sait töistä Sveitsistä? Avoin haku, vai tulitko headhuntatuksi? Mitä ylipäätään kannattaa pitää mielessä jos tuonne haluaisi suunnata?

Kyselin tuolla toisessa ketjussa Sveitsissä asumisesta, todella kiinnostavaa olisi kuulla tästä urapolusta ja elämästä siellä päin enemmän: Ulkomaille muuttaminen, asuminen, sekä työnteko

 

[Jeesbox]

Meinaat, että se piste on kaikilla sama?

En mä oikein tiedä, et jos kelaa jotain perus Angularilla koodaamista, ni voiko siinä kehittyä enää vaik neljän työvuoden jälkeen. Tietty sit, jos alkaa koodaa sitä itse Angularia, mut siihen tuskin moni lähtee.

Tietty joissakin kielissä riittänee opiimista pidemmäksikin aikaa, kuten vaik C++:ssa, mut totakaan ei nykyään juurikaan käytetä. Itse uskaltaisin melkein väittää, että ku on näitä nykyisiä web-teknologioita käyttänyt jonku neljä vuotta, ni ei niistä sen jälkeen mitään enää opi.

 

[Haaskis]

En mä oikein tiedä, et jos kelaa jotain perus Angularilla koodaamista, ni voiko siinä kehittyä enää vaik neljän työvuoden jälkeen. Tietty sit, jos alkaa koodaa sitä itse Angularia, mut siihen tuskin moni lähtee.

Tietty joissakin kielissä riittänee opiimista pidemmäksikin aikaa, kuten vaik C++:ssa, mut totakaan ei nykyään juurikaan käytetä. Itse uskaltaisin melkein väittää, että ku on näitä nykyisiä web-teknologioita käyttänyt jonku neljä vuotta, ni ei niistä sen jälkeen mitään enää opi.

Väitän että voi oppia ja Angular ei edes ole kieli vaan kehys jota kehitetään edelleen, ts. siihen voi helpostikin tulla jotain uutta kilkettä jolla hieroa niitä sovelluksia.

 

[Nomber]

Sitähän mä ihmettelen, että mitä se duuni on mistä maksetaan kymppitonnia kuussa?

Mikä vaan joka tuottaa maksajalle vielä paljon enemmän? Kymppitonni kuussa on pieni raha maksaa jantterille joka tekee firmalle samassa ajassa vaikka 80k€.

 

[chrisekh]

Jos ma automekaanikolle maksan 100 euroa tunti niin kylla ma voin mun kirurgille maksaa 1000e tunti.

 

[vermont]

Sitähän mä ihmettelen, että mitä se duuni on mistä maksetaan kymppitonnia kuussa?

Suomessa ei tarvise olla kummoinen ohjelmistotalo, missä "peruskoodarin" laskutustunti maksaa asiakkaalle 120e/h. Jos skaalataan tuota kymppitonni kuussa lukemaa Suomen tasolle, niin esimerkin tapauksessa 4000e/kk vaihtui 10 000e/kk. Muutetaan reiluuden nimissä niin, että Suomessa vastaava työpaikanvaihto olisi nostanut palkkatasoa --> 4500e/kk. Sveitsissä keskimääräinen viikkotyöaika on yli 42h/vko, kun Suomessa vastaava aika on alle 38h/vko, joka tekee 90% Sveitsin työajasta. Nostamalla viikkotyömääärä (="laskutus") Sveitsiä vastaavalle tasolle saadaan Suomen vastine "kymppitonni-kuussa"-mallille nostettua jo 5000e/kk.

Nyt jos katsotaan tuntipalkkaa versus asiakaslaskutus 30e/h vs 120e/h. Aika hyvin jää firmalle tyypistä katetta vaikka laskutettavat tunnit jäisi 2/3 työajasta. Tästä voi asiantuntijat kertoa meneekö realismi Sveitsin kymppitonni-kuussa -mallissa vastaavasti, että asiakaslaskutus pyörii 200-250e/h nurkilla, jolloin kate Sveitsin tyypistä pyörisi vastaavilla nurkilla kuin Suomessa.

 

[vokE]

IT-tradenomin palkkakehitys, koulu alkoi 2015.

2017: 1700e/kk, koulun oma projekti käytännössä tein kesän ja syksyn WordPress sivuja.
2018: 1900e/kk, harjoittelupaikka konsulttitalosta jossa fronttikoodausta
2018: 2700e/kk, vakituinen paikka, fronttikoodausta
2019: 2900e/kk, pyysin lisää palkkaa, edelleen fronttikoodausta
2020: 3200e/kk, pyysin lisää palkkaa, edelleen fronttikoodausta
2020: 3600e/kk, uusi työpaikka, fronttikoodauksen lisäksi C# koodausta ja vastasin yksin omasta projektista
2021: 4000e/kk, koeaika loppui, sama projekti jatkui
2021: 4200e/kk, taas uusi työpaikkaa, vielä en ole tätä työtä edes aloittanut. Fronttikoodausta kuitenkin tulee pitämään sisällään.

Ihan tietoisesti olen palkkaa rykinyt aika kovaa tahtia ylöspäin. Palkkaneuvottelut eivät ole mielestäni koskaan mitenkään kivoja mutta kokemuksen mukaan pieni epämukava hetki esimiehen kanssa yleensä palkitaan lisäeuroilla. Tarkoitus olisi päästä johonkin mukavalle tasolle ja sitten koittaa siirtyä tekemään vain 90% työaikaa, eli ~34h viikossa. En tiedä miten työnantajat tuollaiseen suhtautuvat että tekisi 4 x 8.5h päiviä.

EDIT: Tarkennus vielä, että ei ole tarkoitus hyppiä työpaikkojen välillä jotta saan palkan nousemaan, tuo 2020 aloittamani työpaikka vain oli aivan naurettava paikka ja jostain syystä alitajunnassa olin sivuuttanut kaikki varoitusmerkit jotka jo haastattelusta asti on ollut näkyvissä. Mielenterveyden takiakin jo piti vaihtaa työnantajaa. Live and learn.

 

[kuoris]

Tietty joissakin kielissä riittänee opiimista pidemmäksikin aikaa, kuten vaik C++:ssa, mut totakaan ei nykyään juurikaan käytetä.

Häh?! Sulla on varmaan hyvät perustelut tälle lähteineen?

 

[chrisekh]

Häh?! Sulla on varmaan hyvät perustelut tälle lähteineen?

Jotenkin niin etta C++ ammattilaisia on niin paljon etta kilpailu on paljon kovempaa ja vaaditaan paljon kovempaa tasoa kuin muissa hommissa. On paljon helpompia polkuja avoinna nykyaan.

 

[kuoris]

Jotenkin niin etta C++ ammattilaisia on niin paljon etta kilpailu on paljon kovempaa ja vaaditaan paljon kovempaa tasoa kuin muissa hommissa. On paljon helpompia polkuja avoinna nykyaan.

Jeesboxille vastasin kun hän kirjoitti ettei C++:aa enää käytetä, miten tämä liittyy siihen?

Toki olet tuossa osittain oikeassa. Yleensäkin uusien koodareitten kannattaa opetella uusimmat systeemit eikö legacy tunkkausta (mitä moderni C++ ei tietenkään ole). Joskus jopa vanhasta osaamisesta voi olla haittaa, esim. jos osaa C:tä hyvin niin se voi häiritä C++ oppimista kun tulee tehtyä asiat ”vanhalla tavalla”.

Legacy-tunkkaus toki on aina palkka- ja urakehityksen jarru. Sillä ei saa kuin itselle huonon aseman tulevissa yt-neuvotteluissa. Toki tässä nousuhuumassa eivät yt-neuvottelut ole ajankohtaisia mutta joskus viiden vuoden päästä tilanne voi olla kovin eri.

Spoileri: Offtopic

Sinänsä koko C++ olisi pitänyt jakaa jo 20 vuotta sitten kahteen haaraan joista toisesta olisi voinut poistaa C-yhteensopivuuden ja tehdä siitä aidon oliokielen.

 

[chrisekh]

miten tämä liittyy siihen?

Luulin etta kyseenalaistit sen etta C++ olisi enemman opittavaa kuin muissa kielissa. Eli ymmarsin kysymyksesi vaarin.

 

[chrisekh]

legacy tunkkausta (mitä moderni C++ ei tietenkään ole).

Olisi janna tietaa kuinka hyvin porukka on siirtymassa moderniin C++ vai onko hyppy tapahtunut suoraan esim Rustiin tai C#. Itsellekkin kova tyo opetella jonain paivana Moderni C++ mutta pohdin etta pitaisiko raakasti opetella ennemmin uusi kieli.

 

[Nomber]

On taas niin ympäripyöreä vastaus, että ei vastaa kysymykseen. Mua nyt kiinnostaa ihan se konkretia mitä se työ itsessään on tuossa palkkaluokassa.

Useat B2B myyntityöt varmaan ainakin. Noissa on vieläpä hyvin helppo katsoa paljonko kukin tuottaa.

 

[utelias]

Useat B2B myyntityöt varmaan ainakin. Noissa on vieläpä hyvin helppo katsoa paljonko kukin tuottaa.

Yli 10k palkathan näkyy jo netissä olevissa verokoneissa.
Etsi LinkedIn:stä joku Director, ja katso paljon se tienaa.
Mielestäni tuossa tuloluokassa tuloavoimuus on jo liian pitkällä, kun on koko kansan nähtävillä netissä.
Ei tuo 10k nyt kuitenkaan niin iso palkka ole, että yhteiskunnallisesti mitään merkitystä.

 

[JSoi]

Laitetaan omatkin setit tänne. Ympäristö- ja energiatekniikan insinööri (AMK).
Erilaiset projektinhallintatehtävät valmistavassa teollisuudessa ja nykyisin energiateollisuudessa.

2011-2016 - 2200-2600€/kk + ylityölisät (parhaimmillaan yli 6k€ kuukaudessa). Kesätyöt aktiivisten opiskelujen aikana asfalttihommissa.
2017 - 2400€/kk. Työpaikan vaihto ja ensimmäinen "uratyö". Vuoden määräaikainen sopimus. Tuotantotekniikan projekti-insinööri valmistavassa teollisuudessa. Laitevastaava, osaprojektien vetäminen, tuotannon parantaminen ym.
2018 - 2900€/kk. Koeajan päättyminen ja vakituinen sopimus, jonka yhteydessä palkan uudelleenneuvottelu. Samat tehtävät.
2019 - 2400€/kk. Työpaikan vaihto omalle alalle. Valmistumiseen sidottu palkankorotus 2900€/kk tasolle. Projekti-insinööri PMO:ssa, hankkeen hallinnan tehtävät energia-alalla kymmenien-satojen miljoonien eurojen projekteissa.
2020 -> 3300€/kk + indeksikorotuksia. Valmistuminen ja sen yhteydessä neuvoteltu lisäpalkankorotus. Pääosin samat tehtävät, pieniä lisähommia ja erilaisia koulutuksia. Loppuvuodeksi menen lainaan erääseen miljardiprojektiin ja keväällä mahdollisesti työkeikalle ulkomaille. Sen jälkeen on ollut mielessä katsella konsernin sisällä uusia tehtäviä ja koittaa hilata palkkaa ylöspäin.

Periaatteessa olen ihan tyytyväinen nykytilanteeseen, koska helppo ja stressaamaton työ melkein täysin kotikonttorilla, mutta silti mielessä nakertaa, että sinne 4k€/kk tietämille pitäisi päästä.

 

[zepi]

Sitähän mä ihmettelen, että mitä se duuni on mistä maksetaan kymppitonnia kuussa?

Mikä tahansa yliopistokoulutetun perusduuni sveitsissä.

Ja työnantajat maksaa, koska on pakko, muuten ei saa työntekijöitä.

Itä-Euroopan tai Afrikan ihminen miettii, että mitä ihmeen duunia se on mistä Suomessa maksetaan 2000€/kk kun hän tienaa vain 250€/kk nimellisesti samassa duunissa.

 

[Andan]

Mä nyt kysyin mitä se duuni itsessään on ja mitä se pitää sisällään. En kysyny palkkavertailua suomeen tai afrikkaan.

Todennäköisesti ihan normi koodaushommia tai ainakin tiedän, että niistä tuon yli 10k€/kk siellä maksetaan. Sveitsissä on aika monella softafirmalla ja tuotefirmallakin konttorit, ei tuo 10k€ sen kummempaa hommaa sikäläisellä palkkatasolla vaadi. Jotkin sikäläiset firmat käyttävät Suomea ns. halpamaana, kun täällä on suhteessa huomattavasti halvempaa eikä kuitenkaan tarvitse ottaa mitään esim. Intian epävarmuustekijöitä.

 

[zepi]

On taas niin ympäripyöreä vastaus, että ei vastaa kysymykseen. Mua nyt kiinnostaa ihan se konkretia mitä se työ itsessään on tuossa palkkaluokassa.

Palkkakeskustelu

Mielestäni on turha puhua mitään säästöön menevistä rahoista ja muista kuluista, jos ei samalla kerro missä maassa ollaan. Tottakai Virossa on kaikki halvempaa, mutta asia pitäisi tuoda esille: "entisessä itäblokin maan ainoassa länkkärikaupungissa" -tyylisesti. Koska Virohan ei ole millään...

bbs.io-tech.fi

10k/kk saa ”perusinssit” tiimeissä. Ihan mikä vaan IT-alan homma parin vuoden kokemuksella ja vuosiliksa alkaa olla sen verran. ETH:sta softa-alalle valmistuvilla 10k/kk on aloituspalkka märkäkorvalle joka menee ekaan duuniinsa.

 

[Mikkos]

Palkkakeskustelu

Mielestäni on turha puhua mitään säästöön menevistä rahoista ja muista kuluista, jos ei samalla kerro missä maassa ollaan. Tottakai Virossa on kaikki halvempaa, mutta asia pitäisi tuoda esille: "entisessä itäblokin maan ainoassa länkkärikaupungissa" -tyylisesti. Koska Virohan ei ole millään...

bbs.io-tech.fi

10k/kk saa ”perusinssit” tiimeissä. Ihan mikä vaan IT-alan homma parin vuoden kokemuksella ja vuosiliksa alkaa olla sen verran. ETH:sta softa-alalle valmistuvilla 10k/kk on aloituspalkka märkäkorvalle joka menee ekaan duuniinsa.

Mä luulen että tässä kaivataan nyt vähän esimerkkejä työstä missä saa 10k kuussa.
Siis esimerkkejä konkreettisestä työtehtävästä. Minkä toimeksiannon pomo antaa tommosissa hommissa? Se että "koodausta" ei ole kovin hyvä esimerkki, vaan ihan vaikka yksi tehtävä mikä pitää tehdä.

Kyllähän sorvarikin aina "sorvaa", mutta aina sillä on joku kappale mikä pitää sorvata ja mihin se tulee ja millä toleransseilla.