Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Yleensä bonukset suhteutetaan kuukausipalkkaan mutta se on tietysti puhtaasti sopimuskysymys. Esim minulla on tällä hetkellä kvartaalimyyntibonus, jossa kuukausipalkalla ei ole mitään tekemistä. Myös ylimääräiset vuosibonukset ovat yleensä kiinteitä palkasta riippumattomia kun halutaan palkita kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti.

Kannattaa muuten tarkistaa että miten yritys huomioi maksetut bonukset lomapalkan laskemisessa. Aika monet pienemmät yritykset jättävät ne pois laskuista joko laiskuuttaan tai tarkoituksella vaikka yleensä ne pitää siinä huomioida.
 
Kuinka paljon arvon techiläiset arvioivat, että palkkaa kuuluisi saada, kun työtehtäviin kuuluu
  • Product owner -tyyppiset tehtävät muutamaan eri järjestelmään (koodareiden täyskoordinointi, stakeholderien vaatimukset järjestelmäspekseiksi jne)
  • Osa-"enterprisearkkitehtuuri", eli jollain tasolla miettiä järjestelmien synergiaa ja katsoa vähän laajemmin
  • Välillä jopa suhteellisen syvällisiä arkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä, rajapintaspeksailuja
  • Kehitysvastuulla liiketoimintanäkökulmasta kriittisimpiä järjestelmiä
  • Prototyyppityökalujen teko (Python, VBA, ... mikä teknologia nyt soveltuukaan milloinkin - nämä lähinnä helpottamaan omaa työtä, kun aika laadullisen työn tekoon ei vain riitä ilman)
  • Asiakkaiden integraatioprojektien johto ja tuki
  • Kehityskokonaisuuksien fasilitointi, ideointi, aivoriihet, projektipäällikköys
  • Liiketoiminnan konsultointi (SQL-haut, PowerBI-raporttejen teko, ...)
  • Panos budjetoinnissa, vastuu siinä pysymisestä sekä tiimin tuloksista (ei suoria alaisia)
  • Tämän kaiken lisäksi myös tier1 support, kun talosta ei muita osaajia siihen löydy...
Olen DI ja suorittanut Lean Six Sigma black beltin. Tunnen myös yrityksen tuotantoprosessit suhteellisen hyvin. Osa töistä menee nykyisin osaksi harrastetyönä (protoilut), koska minulla on vahva tahto oppia ja kehitykseen ei ole kunnollisia työkaluja saatavilla (muutoksien vaikutuksen testaus koko prosessiin). Pyrin automoimaan manuaalisen työn, koska käsintehty toisto on typerää. Muutoksien vaikutus voi olla huomattava ja pienikin virhe voi aiheuttaa isojakin rahallisia tai laadullisia menetyksiä, jonka vuoksi pyrin myös minimoimaan omaa riskiä. Osa tehtävistä ei periaatteessa kuulu työnkuvaani, mutta en näe järkeä lähteä kieltäytymään niistä.

Firma on isohko. Työkokemus muutama vuosi. En ole korvaamaton, mutta uskoisin, että lähtöni tuottaisi ongelmia joksikin aikaa yritykselle.
 
Kuinka paljon arvon techiläiset arvioivat, että palkkaa kuuluisi saada, kun työtehtäviin kuuluu
  • Product owner -tyyppiset tehtävät muutamaan eri järjestelmään (koodareiden täyskoordinointi, stakeholderien vaatimukset järjestelmäspekseiksi jne)
  • Osa-"enterprisearkkitehtuuri", eli jollain tasolla miettiä järjestelmien synergiaa ja katsoa vähän laajemmin
  • Välillä jopa suhteellisen syvällisiä arkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä, rajapintaspeksailuja
  • Kehitysvastuulla liiketoimintanäkökulmasta kriittisimpiä järjestelmiä
  • Prototyyppityökalujen teko (Python, VBA, ... mikä teknologia nyt soveltuukaan milloinkin - nämä lähinnä helpottamaan omaa työtä, kun aika laadullisen työn tekoon ei vain riitä ilman)
  • Asiakkaiden integraatioprojektien johto ja tuki
  • Kehityskokonaisuuksien fasilitointi, ideointi, aivoriihet, projektipäällikköys
  • Liiketoiminnan konsultointi (SQL-haut, PowerBI-raporttejen teko, ...)
  • Panos budjetoinnissa, vastuu siinä pysymisestä sekä tiimin tuloksista (ei suoria alaisia)
  • Tämän kaiken lisäksi myös tier1 support, kun talosta ei muita osaajia siihen löydy...
Olen DI ja suorittanut Lean Six Sigma black beltin. Tunnen myös yrityksen tuotantoprosessit suhteellisen hyvin. Osa töistä menee nykyisin osaksi harrastetyönä (protoilut), koska minulla on vahva tahto oppia ja kehitykseen ei ole kunnollisia työkaluja saatavilla (muutoksien vaikutuksen testaus koko prosessiin). Pyrin automoimaan manuaalisen työn, koska käsintehty toisto on typerää. Muutoksien vaikutus voi olla huomattava ja pienikin virhe voi aiheuttaa isojakin rahallisia tai laadullisia menetyksiä, jonka vuoksi pyrin myös minimoimaan omaa riskiä. Osa tehtävistä ei periaatteessa kuulu työnkuvaani, mutta en näe järkeä lähteä kieltäytymään niistä.

Firma on isohko. Työkokemus muutama vuosi. En ole korvaamaton, mutta uskoisin, että lähtöni tuottaisi ongelmia joksikin aikaa yritykselle.
Tossa on kyllä jo omaan korvaan niin monta rautaa tulessa että vaikea antaa mitään tarkkaa arviota. Työkaveri tekee omassa firmassa vaan osaa asioista tuolta listalta ja se tienaa 5500€/kk, joten varmaan jotain siitä ylöspäin.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Aika vaikea sanoa, yleisesti tuoteomistajien palkka on kuitenkin yllättävän heikko. Toi työnkuvaus kuullostaa suht lähelle omaa, paitsi että järjestelmien sijaan palveluita ja päätän myös roadmäpin. Oman tontin liikevaihto yli 100 miljoonaa ja palkka reilu 6000€/kk.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Joo samaa veikkaisin 5000-6000€/kk. Tai itse en ehkä lähtis tekemään noita listan hommia alle 5k kun on ilmeisesti jo muutama vuosi kokemusta ko. hommista.
 
Oma palkka ei siis paljoa yli 4000 euroa ylitä ja palkkaa ei juurikaan voitu nostaa, kun pyysin lisää. Ihan yleisellä tasolla lähinnä kyselen, jotta tietää kannattaako jossain välissä nostaa kytkintä.

Kiitoksia vastauksista.
 
Ok, eli ei siis ollut uusi sisäinen paikka johon ajattelit hakea, vaan nykyistä toimenkuvaa.

Vähän samassa kuopassa itsekin. 4k palkka, takana jo 15v edestä seniori infrahommia, eikä se oikein tunnu enää tässä samassa paikassa nousevan tuo peruspalkka. Ehkä pitäis käydä hetki jossain muualla ja tulla sitten takaisin samoihin hommiin isommalla palkkapyynnöllä. Tuotakin on tullut nähtyä jo tässä saman firman sisällä useamman kerran.
 
Oma palkka ei siis paljoa yli 4000 euroa ylitä ja palkkaa ei juurikaan voitu nostaa, kun pyysin lisää. Ihan yleisellä tasolla lähinnä kyselen, jotta tietää kannattaako jossain välissä nostaa kytkintä.
Eikö tuo ole oikein hyvä palkka ajatellen, että kokemusta se muutama vuosi. Vaikka työkirjo on kuinka laaja tahanasa ja paperille kirjoitettuna näyttää todella hyvältä niin siitä on silti hyvin hankala sanoa kuinka vaativaa se työ todellisuudessa on. Pelkästään esimerkiksi "speksien laatiminen" voi olla jotain muutaman hassun rivin kirjoittamisesta aina useiden kymmenien sivujen mittaiseen speksi-, verifiointi-, validointiraporttien tekemiseen. Jos muutaman vuoden kokemukselle pyörität tuota kaikkea kiitettävästi niin melkoinen ihmelapsi olet osaamisen suhteen. Tätä siis vertaan omaan työuraan ja omiin työpaikkoihin, joissa jokainen on ollut sellainen, että ensimmäinen vuosi menee opetellessa ja jossain 2 vuoden jälkeen pääsee vasta oikeasti tehokkaasti tekemään työtä itsenäisesti oppimiskäyrä on nousujohteinen vielä useiden vuosien ajan.

Ennemmin kannattaa miettiä sitä, että oletko tyytyväinen työhösi ja mitä siellä teet? Jos työssä viihtyy päivästä toiseen niin en antaisi palkan häiritä varsinkaan, jos olet vasta työurasi alussa. Vaihto parempipalkkaiseen työpaikkaan on myös aina riski ja siellä niiden muutamien lisäeurojen takia voi tatti olla otsassa jokainen päivä. Sitten taas jos tavoitteena on vain maksimaalinen palkka niin työpaikkaa kannattaa vaihtaa parin kolmen vuoden välein. Talon sisällä hyvin harvoin saa samanlaisia korotuksia kuin työpaikkaa vaihtamalla.
 
Talon sisällä hyvin harvoin saa samanlaisia korotuksia kuin työpaikkaa vaihtamalla.
Tämä on kyllä aina hämmästyttänyt. Onkohan tuo vaan jotain HR kuvioita ja toimistopolitiikkaa, että kun olet jo parkkeerattu toimenkuvaan tietyllä palkkatasolla, niin siitä ei enää pysty sitten nostamaan. Mutta sitten jos tulet "uutena henkilönä" takaisin ihan samaan duuniin, niin palkkaa voidaankin yhtäkkiä tarjota enemmän. Miksei sitä samaa rahaa voi tarjota, jos olet tehnyt sen vuoden "lisäkokemuksen" siinä samassa hommassa, etkä käynyt välissä jossain muualla.
 
Tämä on kyllä aina hämmästyttänyt. Onkohan tuo vaan jotain HR kuvioita ja toimistopolitiikkaa, että kun olet jo parkkeerattu toimenkuvaan tietyllä palkkatasolla, niin siitä ei enää pysty sitten nostamaan. Mutta sitten jos tulet "uutena henkilönä" takaisin ihan samaan duuniin, niin palkkaa voidaankin yhtäkkiä tarjota enemmän. Miksei sitä samaa rahaa voi tarjota, jos olet tehnyt sen vuoden "lisäkokemuksen" siinä samassa hommassa, etkä käynyt välissä jossain muualla.

Vähän samanlainen kuvio on nykyään puhelinliittymien kanssa. Jos vaikka joku tarjousjakso on loppumassa niin ei mitenkään saa neuvoteltua oman pitkaikaisen operaattorin kanssa liittymälle 20€/kk hintaa. Kun siirtää numeron toiselle operaattorille tarjouksen perässä niin sitten vasta tulee oma operaattori samanlaisen tarjouksen kanssa. Mitään järkeä tossa ei ole.
 
Vähän samanlainen kuvio on nykyään puhelinliittymien kanssa. Jos vaikka joku tarjousjakso on loppumassa niin ei mitenkään saa neuvoteltua oman pitkaikaisen operaattorin kanssa liittymälle 20€/kk hintaa. Kun siirtää numeron toiselle operaattorille tarjouksen perässä niin sitten vasta tulee oma operaattori samanlaisen tarjouksen kanssa. Mitään järkeä tossa ei ole.
Onhan siinä kovasti järkeä. Enemmistö ei jaksa/tajua vaihtaa sitä liittymää, joten jää se hyvä katteinen laskutus. Sama palkan suhteen. Jos kaikki pätevöityneet sais automaatista reilun palkankorotuksen, se olis radikaali muutos.
 
Eikö tuo ole oikein hyvä palkka ajatellen, että kokemusta se muutama vuosi. Vaikka työkirjo on kuinka laaja tahanasa ja paperille kirjoitettuna näyttää todella hyvältä niin siitä on silti hyvin hankala sanoa kuinka vaativaa se työ todellisuudessa on. Pelkästään esimerkiksi "speksien laatiminen" voi olla jotain muutaman hassun rivin kirjoittamisesta aina useiden kymmenien sivujen mittaiseen speksi-, verifiointi-, validointiraporttien tekemiseen. Jos muutaman vuoden kokemukselle pyörität tuota kaikkea kiitettävästi niin melkoinen ihmelapsi olet osaamisen suhteen. Tätä siis vertaan omaan työuraan ja omiin työpaikkoihin, joissa jokainen on ollut sellainen, että ensimmäinen vuosi menee opetellessa ja jossain 2 vuoden jälkeen pääsee vasta oikeasti tehokkaasti tekemään työtä itsenäisesti oppimiskäyrä on nousujohteinen vielä useiden vuosien ajan.

Ennemmin kannattaa miettiä sitä, että oletko tyytyväinen työhösi ja mitä siellä teet? Jos työssä viihtyy päivästä toiseen niin en antaisi palkan häiritä varsinkaan, jos olet vasta työurasi alussa. Vaihto parempipalkkaiseen työpaikkaan on myös aina riski ja siellä niiden muutamien lisäeurojen takia voi tatti olla otsassa jokainen päivä. Sitten taas jos tavoitteena on vain maksimaalinen palkka niin työpaikkaa kannattaa vaihtaa parin kolmen vuoden välein. Talon sisällä hyvin harvoin saa samanlaisia korotuksia kuin työpaikkaa vaihtamalla.

Kiitos. Tässä juuri syy, miksi halusin kysellä asiaa, jotta saa perspektiiviä ja mielipiteitä. Ihmelapsi en tietenkään ole ja täydellisyyteen en tietenkään kykene. Eipä mielestäni kykene huomattavasti kauemmin talossa olleetkaan. Jouduin käytännössä avantoon työn aloittaessa, kun minulle ei pahemmin KT:tä järjestetty, ainoastaan supporttia sekä homman pitämistä käynnissä. Opiskelin siis käytännössä omalla ajalla kaiken, mitä tiedän - ei minulla siihen olisi ollut työajalla aikaa. Arvoihini kuuluu opiskelu/syväosaaminen ja tavoitteisiin opiskella aika laajalla skaalalla asioita. Sen vuoksi arvotan työssäoppimisen konkreettisista itseäni kiinnostavista asioista korkeammalle kuin esimerkiksi palkan. Eiköhän ensimmäinen kuitenkin pitkällä aikavälillä korreloi jotenkin jälkimmäisen kanssa.

Työ on jonkin verran stressaavaa, koska pienikin speksivirhe voi tarkoittaa isojakin ongelmia. Vastuujärjestelmä siis ohjaa asiakkaiden tekemistä ja prosessia sekä käytännössä vaikuttaa koko omaan prosessiketjuun, laskutukseen jne.
 
Vähän samanlainen kuvio on nykyään puhelinliittymien kanssa. Jos vaikka joku tarjousjakso on loppumassa niin ei mitenkään saa neuvoteltua oman pitkaikaisen operaattorin kanssa liittymälle 20€/kk hintaa. Kun siirtää numeron toiselle operaattorille tarjouksen perässä niin sitten vasta tulee oma operaattori samanlaisen tarjouksen kanssa. Mitään järkeä tossa ei ole.
Varmaan lähinnä io-techin lukijat kilpailuttaa liittymiä. Perus jannut ei tajua näistä mitään ja käytössä on joku 90 luvulla hankittu radiolinjan liittymä.

Työpaikkaakaan harva jaksaa alkaa vaihtamaan jos palkka on jotenkin kohtuullinen, joten ei kannata maksaa enempää.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Kiitos. Tässä juuri syy, miksi halusin kysellä asiaa, jotta saa perspektiiviä ja mielipiteitä. Ihmelapsi en tietenkään ole ja täydellisyyteen en tietenkään kykene. Eipä mielestäni kykene huomattavasti kauemmin talossa olleetkaan. Jouduin käytännössä avantoon työn aloittaessa, kun minulle ei pahemmin KT:tä järjestetty, ainoastaan supporttia sekä homman pitämistä käynnissä. Opiskelin siis käytännössä omalla ajalla kaiken, mitä tiedän - ei minulla siihen olisi ollut työajalla aikaa. Arvoihini kuuluu opiskelu/syväosaaminen ja tavoitteisiin opiskella aika laajalla skaalalla asioita. Sen vuoksi arvotan työssäoppimisen konkreettisista itseäni kiinnostavista asioista korkeammalle kuin esimerkiksi palkan. Eiköhän ensimmäinen kuitenkin pitkällä aikavälillä korreloi jotenkin jälkimmäisen kanssa.

Työ on jonkin verran stressaavaa, koska pienikin speksivirhe voi tarkoittaa isojakin ongelmia. Vastuujärjestelmä siis ohjaa asiakkaiden tekemistä ja prosessia sekä käytännössä vaikuttaa koko omaan prosessiketjuun, laskutukseen jne.

Kaikki työ jossa on vastuuta on stressaavaa, ainakin jos ottaa sen tosissaan. Lisäksi kukaan, ei koskaan tee kaikkea oikein.

Yksi huomio kuitenkin, ettei sun kuvaus kuullosta tyypilliseltä tuoteomistajalta. Riippuen miten työt ja osaaminen painottuu vois jollain muulla tittelillä saada enemmän.
 
Tämä on kyllä aina hämmästyttänyt. Onkohan tuo vaan jotain HR kuvioita ja toimistopolitiikkaa, että kun olet jo parkkeerattu toimenkuvaan tietyllä palkkatasolla, niin siitä ei enää pysty sitten nostamaan. Mutta sitten jos tulet "uutena henkilönä" takaisin ihan samaan duuniin, niin palkkaa voidaankin yhtäkkiä tarjota enemmän. Miksei sitä samaa rahaa voi tarjota, jos olet tehnyt sen vuoden "lisäkokemuksen" siinä samassa hommassa, etkä käynyt välissä jossain muualla.
Psykologiastahan tuo on kiinni. Saman firman sisällä palkankorotuksessa molemmat osapuolet (työnantaja ja työntekijä) tietää mikä se nykyinen palkka on, joten neuvottelu lähtee siitä. Siinä sitten yhdessä mietitään, että paljon olisi se sopiva korotus suhteuttuna tuohon edelliseen summaan. Jos työtehtävät eivät ole välissä muuttuneet niin aika vaikeahan se on perustella suurta korotusta. Työtehtävää vaihtamallakin se uusi palkka jossain määrin peilaantuu siihen vanhaan väkisinkin. Edelliset korotukset vielä pahentavat tilannetta, jos olet ollut samassa työpaikassa vuosia ja joka vuosi palkkaa on korotettu jonkun tietyn prosenttimäärän, niin todella vaikea perustella miksi se pitäisi tänä vuonna olla eri prosenttimäärä.

Työpaikkaa vaihtamalla sen sijaan työnantaja ei tiedä, mikä työntekijän edellisen työpaikan palkka on ollut, joten hän lähtee neuvotteluihin tyhjältä pöydältä. Työntekijä tietää mikä se oma palkka oli, joten tämä luultavasti vaikuttaa jonkun verran mitä neuvotteluissa ehdottaa. Tuon takia kannattaakin aina kysyä enemmän palkkaa kuin mikä tuntuu omasta mielestä oikealta. Se loppuneuvottelu sitten käydään tuohon ensimmäisenä ehdotettuun summaan nähden.

Vaikka tuollaisessa "vuosi välissä toisessa firmassa" tilanteessa työnantaja voi yhä muistaa mikä se palkka ennen oli, niin tilanne on tavallaan nollautunut silti. Työnantaja voi ajatella, että siellä toisessa firmassa varmaan maksettiin isompaa palkkaa ja työntekijän ehdottama summa peilaa siihen, joten neuvottelu sillä tavalla lähtee siitä ehdotetusta summasta eikä siitä vanhasta palkasta. Tämmöisessä tapauksessa, missä entinen työntekijä kutsutaan haastatteluun, yleensä on vielä työnantajalla kovat intressit saada työntekijä takaisin omaan firmaan, joten siitä myös mielellään maksetaankin hyvin.
 
Kiitos analyysistä. Avasit silmäni. :hmm:
 
Todennäköisesti mukana on myös pelkoa siitä, että "patojen avaaminen" synnyttäisi valtavat kulut kun yhtäkkiä kaikkien palkkoja pitäisi nostaa.
 
Jos kaikki pätevöityneet sais automaatista reilun palkankorotuksen, se olis radikaali muutos.
Itse en nyt odota että tuntuvien korotusten pitäisi tulla automaatista osaamisen kasvaessa (paitsi ehkä jossain ihanteelllisessa maailmassa), mutta se nykyajan suurin epäkohta on se, että vaikka samassa firmassa vastuullisemman pestin vastaanottaessaan hyvä työntekijä pyytää tuntuvaa joskin kohtuullista korvausta "ylennyksestään" ja jopa työnantajapuoli olisi todellisuudessa valmis maksamaan tuon tason palkkaa, niin silti HR tuijottaa vanhaa palkkaa liiaksi ja prosentuaalisesti liian isolta tuntuva korotus torpataan. Ja näin siis silti tilanteessa jossa molemmat osapuolet tietävät pestin yleisen hintatason ja vaikka työntekijä toteaisi että naapurilta saa parempaa ja tulee sinne vaihtamaan. Siinä sitten hyvä työntekijä irtisanoutuu pian tuon jälkeen ja tilalle palkataan joku toinen randomi juurikin samalla palkalla, jota alkuperäinen työntekijä on pyytänyt. Uutta tyyppiä sitten perehdytetään puolesta vuodesta pariin vuoteen ja lopulta tänä aikana saattaa tuo alkunperäinenkin työntekijä palata vielä entistä vastuullisempaan rooliin aivan poskettomalla palkalla verrattuna hänen alkuperäisen riviliksaan.

Ymmärrän firman/HR:n intressin pitää hyviä tekijöitä mahdollisimman matalalla palkalla, mutta on se minusta naurettavaa ettei edes irtisanoutumistilanteessa jousteta (kuin harvoin) tekijän vaatimuksiin ja täten pakotetaan uralla etenemisestä kiinnostuneet nykyiseen sirkukseen verrattavaan pelleilyyn, jossa firmoja vaihdetaan parin vuoden välein "täysin syyttä". Vaihtuvuudessa on puolensa, mutta väittäsin että monessa tilanteessa tuo jatkuvasti firmaa vaihtavien perehdyttäminen syö todellisuudessa enempi työtehoa ja tuloksia kuin jos vain oikeasti sitoutettaisiin ja pidettäisiin hyvät ja kokeneet tekijät kohtuullisella korvauksella omalla puolella.

Ja kaikki tämä nyt siis pohjaa ihan täysin omiin ja tuttujen kokemuksiin. Voi tuo joissain tapauksissa olla enemmän vähemmän marginaalisesti kannattavaa työnantajalle jos lukujen ulkopuolisia asioita ei huomioida, mutta tapauksissa mitä ite kuullut, niin helvetin vaikea tuota bumerangipakotusta on ymmärtää.
 
Se, että hyväksi havaittu työntekijä käy naapurifirmassa oppimassa parhaat siellä käytössä olevat menetelmät ja tuo ne takaisin omaan organisaation ei välttämättä ole huono asia.

Ylipäätään se, että vaihdetaan vähän verta firmojen välillä on ihan tervettä kaikkien kannalta. Harvoin jengi niitä toimimattomia asioita edellisistä firmoista alkaa importoimaan uuteen firmaansa. Parhaat menetelmät taas kyllä muistetaan mainita.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Se, että hyväksi havaittu työntekijä käy naapurifirmassa oppimassa parhaat siellä käytössä olevat menetelmät ja tuo ne takaisin omaan organisaation ei välttämättä ole huono asia.

Ylipäätään se, että vaihdetaan vähän verta firmojen välillä on ihan tervettä kaikkien kannalta. Harvoin jengi niitä toimimattomia asioita edellisistä firmoista alkaa importoimaan uuteen firmaansa. Parhaat menetelmät taas kyllä muistetaan mainita.

Tämä on ihan totta. Tosin itsestä tuntuu että tuollainen työpaikanvaihtokuvio A -> B -> A, missä työntekijä palaa entiseen firmaan on aika paljon harvinaisempi kuin A -> B -> C, tai ihan vaan A -> B.
 
Tämä on ihan totta. Tosin itsestä tuntuu että tuollainen työpaikanvaihtokuvio A -> B -> A, missä työntekijä palaa entiseen firmaan on aika paljon harvinaisempi kuin A -> B -> C, tai ihan vaan A -> B.
Joo - mutta kun alipalkattu osaaja lähtee positiosta pois, niin yleensä siihen joudutaan palkkaamaan ulkopuolelta sitten joku valmiiksi jotain osaava, niin samalla tulee väkisinkin niitä toisten firmojen hyvä käytäntöjä mukana jos rekry vaan onnistuu.

Mutta joo, harvemmin noita A-B-A siirtymiä varmaan tapahtuu, mutta aika se ja sama mistä se kokenut jannu tulee. Aina tulee lisää tietoa organisaatioon ulkopuolelta.
 
Psykologiastahan tuo on kiinni. Saman firman sisällä palkankorotuksessa molemmat osapuolet (työnantaja ja työntekijä) tietää mikä se nykyinen palkka on, joten neuvottelu lähtee siitä. Siinä sitten yhdessä mietitään, että paljon olisi se sopiva korotus suhteuttuna tuohon edelliseen summaan. Jos työtehtävät eivät ole välissä muuttuneet niin aika vaikeahan se on perustella suurta korotusta. Työtehtävää vaihtamallakin se uusi palkka jossain määrin peilaantuu siihen vanhaan väkisinkin. Edelliset korotukset vielä pahentavat tilannetta, jos olet ollut samassa työpaikassa vuosia ja joka vuosi palkkaa on korotettu jonkun tietyn prosenttimäärän, niin todella vaikea perustella miksi se pitäisi tänä vuonna olla eri prosenttimäärä.

Työpaikkaa vaihtamalla sen sijaan työnantaja ei tiedä, mikä työntekijän edellisen työpaikan palkka on ollut, joten hän lähtee neuvotteluihin tyhjältä pöydältä. Työntekijä tietää mikä se oma palkka oli, joten tämä luultavasti vaikuttaa jonkun verran mitä neuvotteluissa ehdottaa. Tuon takia kannattaakin aina kysyä enemmän palkkaa kuin mikä tuntuu omasta mielestä oikealta. Se loppuneuvottelu sitten käydään tuohon ensimmäisenä ehdotettuun summaan nähden.

Vaikka tuollaisessa "vuosi välissä toisessa firmassa" tilanteessa työnantaja voi yhä muistaa mikä se palkka ennen oli, niin tilanne on tavallaan nollautunut silti. Työnantaja voi ajatella, että siellä toisessa firmassa varmaan maksettiin isompaa palkkaa ja työntekijän ehdottama summa peilaa siihen, joten neuvottelu sillä tavalla lähtee siitä ehdotetusta summasta eikä siitä vanhasta palkasta. Tämmöisessä tapauksessa, missä entinen työntekijä kutsutaan haastatteluun, yleensä on vielä työnantajalla kovat intressit saada työntekijä takaisin omaan firmaan, joten siitä myös mielellään maksetaankin hyvin.

Edellinen työpaikka oli jossa oli ns. revolving doors meininki niin lopussa olikin noi korotukset yllättävän helppo perustella ja niitä alkoi tulla myös kysymättä. :) Kyllä se riippuu myös paljon mitä ympärillä tapahtuu. Jos tuntuu että vaihtuvuus on kovaa, palkankorotuskeskustelut ovat helpompia.
 
Itse tuli tuossa lähdettyä. Nyt ehkä alkaa pomo heräilemään että ylempää pitäisi saada lisää maksuvaraa, mutta omalla kohdalla myöhäistä. Jäänyt niin tuntuvasti jälkeen palkka että oli vaihdettava. Toisaalta myös muutto kiinnosti. Tuli vielä lähtökeskustelussa puhetta minkälaiset korotukset motivoisivat. Mutta jos taso on jo liian kaukana ei muuten hyvältä tuntuva korotus paljoa auta.
 
Joo - mutta kun alipalkattu osaaja lähtee positiosta pois, niin yleensä siihen joudutaan palkkaamaan ulkopuolelta sitten joku valmiiksi jotain osaava, niin samalla tulee väkisinkin niitä toisten firmojen hyvä käytäntöjä mukana jos rekry vaan onnistuu.

Mutta joo, harvemmin noita A-B-A siirtymiä varmaan tapahtuu, mutta aika se ja sama mistä se kokenut jannu tulee. Aina tulee lisää tietoa organisaatioon ulkopuolelta.

Nykyisellä työnantajalla on paljon A-B-A siirtymiä tehneitä henkilöitä, lähes kaikki pidemmän uran tehneitä jotka vaihtaa toisaalle (jotkut henkselit paukkuen, fiksuimmat vähin äänin) ja sitten jo vuoden päästä tullaankin kysymään jos pääsisi takaisin vanhaan duuniin. En usko että tässä on kovin iso positiivinen vaikutus palkkakehitykseen.

Vähän ihmettelin työnantajan halukkuutta ottaa niin moni takaisin, mutta toisaalta ne jotka ovat todenneet että ei se ruoho ollutkaan vihreämpää tuskin ovat uudelleen lähdössä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Mun mielestä entisiä työntekijöitä kannattaa ehdottomasti ottaa takaisin jos niistä oli hyviä kokemuksia.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Vähän ihmettelin työnantajan halukkuutta ottaa niin moni takaisin, mutta toisaalta ne jotka ovat todenneet että ei se ruoho ollutkaan vihreämpää tuskin ovat uudelleen lähdössä.
Tuntevat talon tavat, tiedetään mitä osaavat. Kyllähän palaajat on usein ihan mainiota palkattavia ja kyllä se palkkakin aika usein nousahtaa, kun harvemmin sitä pienemmälle palkalle on itse vaihdettu välissä. Palaajan kanssa ei tartte edes olla pitkään uudestaan talossa, kun usein vauhtiin pääsee paljon nopeemmin kuin pystymetsästä.
 
Todennäköisesti mukana on myös pelkoa siitä, että "patojen avaaminen" synnyttäisi valtavat kulut kun yhtäkkiä kaikkien palkkoja pitäisi nostaa.

Oman talon palkkatietoja katselleena täytyy sanoa, että kyllä palkoissa on aikamoinen haitari ihan saman vaativuusluokan sisälläkin. Nämä jos olisivat julkista tietoa kaikille työntekijöille niin pyöröovia saisi asentaa enemmänkin.
 
Kuinka paljon arvon techiläiset arvioivat, että palkkaa kuuluisi saada, kun työtehtäviin kuuluu... Työkokemus muutama vuosi. ...

...Oma palkka ei siis paljoa yli 4000 euroa ylitä ja palkkaa ei juurikaan voitu nostaa, kun pyysin lisää.

Palkka ei työkokemukseen nähden ole huono mielestäni DI:lle, jos siis työkokemusta muutama vuosi valmistumisen jälkeen. Ihan normaali mielestäni.
Ongelmahan on, että firmojen alatason esimiehillä on usein korotusbudjetti joka on melko tiukka. Eli vaikea nostaa liksaa ilman "syytä", eli pitää nousta positio jne.
Palkka ei todellakaan ole aina linjassa työtehtävien kanssa tai oman suorituksen. Ihan peruskauraa, että ns. nuoremmat tienaa vähemmän kun vaikka 20v työkokemuksella operoiva joka on parit palkkaveivit tehnyt, yleis- ja meritkorotuksista vuosien varrella nauttinut. Voi jopa olla, että nuori innokas tekee useampaa vastuualuetta 4k liksalla kun vanhempi 6k+ liksalla.

Eli anna ajan kulua niin kyllä se sieltä hyville tekijöille nousee korotusten myötä. Jos kiireempi niin palkkaveiviä ja toisen firman kautta hakemaan vauhtia uralle. Uuden tai palaavan työntekijän kanssahan ei mitään korotusbudjetteja ym ole, joten voidaan neuvotella nollista.
 
En ole varma onko tästä aiheessa aiemmin täällä jo puhuttu, mutta onko kuinka moni saanut neuvoteltua itselleen ylimääräistä palkallista lomaa työpaikkaa vaihtaessa? Vihdoin ja viimein olen alkanut päästä työhaastatteluihin IT-alalla, ja luultavasti kohta alkaa tärppäämään. Viimeisimmissä työhauissa olen tippunut ulos viimeisten joukossa. Mietin, että saakohan miten yleisesti uusi työntekijä neuvolteltua ylimääräistä palkallista kesälomaa? Ei se itsellä kynnyskysymys ole, mutta saattaa jossain vaiheessa verisuoni pullistella ohimolla, jos 1.5v tekee töitä ilman lomia (viimeksi 2020 jouluna ollut lomalla 1.5 viikkoa, jos nyt vaihdan duunia ja en saa neuvoteltua palkallista, niin seuraava loma olisi 2022 kesällä)
 
En ole varma onko tästä aiheessa aiemmin täällä jo puhuttu, mutta onko kuinka moni saanut neuvoteltua itselleen ylimääräistä palkallista lomaa työpaikkaa vaihtaessa? Vihdoin ja viimein olen alkanut päästä työhaastatteluihin IT-alalla, ja luultavasti kohta alkaa tärppäämään. Viimeisimmissä työhauissa olen tippunut ulos viimeisten joukossa. Mietin, että saakohan miten yleisesti uusi työntekijä neuvolteltua ylimääräistä palkallista kesälomaa? Ei se itsellä kynnyskysymys ole, mutta saattaa jossain vaiheessa verisuoni pullistella ohimolla, jos 1.5v tekee töitä ilman lomia (viimeksi 2020 jouluna ollut lomalla 1.5 viikkoa, jos nyt vaihdan duunia ja en saa neuvoteltua palkallista, niin seuraava loma olisi 2022 kesällä)

Toisessa ketjussa just oli asiasta puhetta sivulta 70 alkaen
 
Eiköhan se ole ihan ilmoitusluontoinen asia että lomakertymät alkavat heti vakituisen tasolla ja heinäkuu on lomaa joka on sitten palkatonta ensimmäisenä vuonna.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
En ole varma onko tästä aiheessa aiemmin täällä jo puhuttu, mutta onko kuinka moni saanut neuvoteltua itselleen ylimääräistä palkallista lomaa työpaikkaa vaihtaessa? Vihdoin ja viimein olen alkanut päästä työhaastatteluihin IT-alalla, ja luultavasti kohta alkaa tärppäämään. Viimeisimmissä työhauissa olen tippunut ulos viimeisten joukossa. Mietin, että saakohan miten yleisesti uusi työntekijä neuvolteltua ylimääräistä palkallista kesälomaa? Ei se itsellä kynnyskysymys ole, mutta saattaa jossain vaiheessa verisuoni pullistella ohimolla, jos 1.5v tekee töitä ilman lomia (viimeksi 2020 jouluna ollut lomalla 1.5 viikkoa, jos nyt vaihdan duunia ja en saa neuvoteltua palkallista, niin seuraava loma olisi 2022 kesällä)

Suomessa en, ulkomailla kyllä.
NZ puolella kahteen viimeiseen paikkaan sai lomat mukaan.
Suomeen (valitettavasti) kevättalvella 2020 palanneena lomaa sai kesälle vain palkattomana. Ehkä kovempi neuvottelija olisi saanut jotain maksettuakin vapaata.
Nyt etätöitä norjalaisille 80% työajalla vuoden alusta ja palkallista lomaa heti käytettävissä 25 päivää :zoom:
 
En ole varma onko tästä aiheessa aiemmin täällä jo puhuttu, mutta onko kuinka moni saanut neuvoteltua itselleen ylimääräistä palkallista lomaa työpaikkaa vaihtaessa? Vihdoin ja viimein olen alkanut päästä työhaastatteluihin IT-alalla, ja luultavasti kohta alkaa tärppäämään. Viimeisimmissä työhauissa olen tippunut ulos viimeisten joukossa. Mietin, että saakohan miten yleisesti uusi työntekijä neuvolteltua ylimääräistä palkallista kesälomaa? Ei se itsellä kynnyskysymys ole, mutta saattaa jossain vaiheessa verisuoni pullistella ohimolla, jos 1.5v tekee töitä ilman lomia (viimeksi 2020 jouluna ollut lomalla 1.5 viikkoa, jos nyt vaihdan duunia ja en saa neuvoteltua palkallista, niin seuraava loma olisi 2022 kesällä)

Täydet palkalliset lomat tuli ihan vain pyytämällä, kuin viime syksynä vaihdoin paikkaa
 
Eiköhan se ole ihan ilmoitusluontoinen asia että lomakertymät alkavat heti vakituisen tasolla ja heinäkuu on lomaa joka on sitten palkatonta ensimmäisenä vuonna.
Tämä, paitsi ei mitään palkattomia. Aloitin 01/2020 uudessa firmassa ja heti helmikuussa pidin viikon palkallisen loman ja kesällä 4vko. Viikko jäi vielä varastoon, kun meillä on 6vko vuodessa.
Sama 2017 edellisessä vaihdossa sain heti täydet lomat.

Lomarahoja en sentään ole saanut, muuten kuin kertynmien mukaan.
 
Tämä, paitsi ei mitään palkattomia. Aloitin 01/2020 uudessa firmassa ja heti helmikuussa pidin viikon palkallisen loman ja kesällä 4vko. Viikko jäi vielä varastoon, kun meillä on 6vko vuodessa.
Sama 2017 edellisessä vaihdossa sain heti täydet lomat.

Lomarahoja en sentään ole saanut, muuten kuin kertynmien mukaan.

Noniin joo, pitääpä itsekin sitten yrittää neuvotella palkallista lomaa jos jostain firmasta valinta osuu meikäläiseen. Eipä siinä mitään häviäkkään.
 
Kuinka paljon arvon techiläiset arvioivat, että palkkaa kuuluisi saada, kun työtehtäviin kuuluu
  • Product owner -tyyppiset tehtävät muutamaan eri järjestelmään (koodareiden täyskoordinointi, stakeholderien vaatimukset järjestelmäspekseiksi jne)
  • Osa-"enterprisearkkitehtuuri", eli jollain tasolla miettiä järjestelmien synergiaa ja katsoa vähän laajemmin
  • Välillä jopa suhteellisen syvällisiä arkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä, rajapintaspeksailuja
  • Kehitysvastuulla liiketoimintanäkökulmasta kriittisimpiä järjestelmiä
  • Prototyyppityökalujen teko (Python, VBA, ... mikä teknologia nyt soveltuukaan milloinkin - nämä lähinnä helpottamaan omaa työtä, kun aika laadullisen työn tekoon ei vain riitä ilman)
  • Asiakkaiden integraatioprojektien johto ja tuki
  • Kehityskokonaisuuksien fasilitointi, ideointi, aivoriihet, projektipäällikköys
  • Liiketoiminnan konsultointi (SQL-haut, PowerBI-raporttejen teko, ...)
  • Panos budjetoinnissa, vastuu siinä pysymisestä sekä tiimin tuloksista (ei suoria alaisia)
  • Tämän kaiken lisäksi myös tier1 support, kun talosta ei muita osaajia siihen löydy...
Olen DI ja suorittanut Lean Six Sigma black beltin. Tunnen myös yrityksen tuotantoprosessit suhteellisen hyvin. Osa töistä menee nykyisin osaksi harrastetyönä (protoilut), koska minulla on vahva tahto oppia ja kehitykseen ei ole kunnollisia työkaluja saatavilla (muutoksien vaikutuksen testaus koko prosessiin). Pyrin automoimaan manuaalisen työn, koska käsintehty toisto on typerää. Muutoksien vaikutus voi olla huomattava ja pienikin virhe voi aiheuttaa isojakin rahallisia tai laadullisia menetyksiä, jonka vuoksi pyrin myös minimoimaan omaa riskiä. Osa tehtävistä ei periaatteessa kuulu työnkuvaani, mutta en näe järkeä lähteä kieltäytymään niistä.

Firma on isohko. Työkokemus muutama vuosi. En ole korvaamaton, mutta uskoisin, että lähtöni tuottaisi ongelmia joksikin aikaa yritykselle.

Täällä on heitelty aika isoja summia laidasta-laitaan, ja "it depends". Eihän näillä voi mitään muuta sanoa kuin antaa haruukkaa. Itse näen tuossa bullet-listassa sen, että ei ole kovin selkeäkään rooli. Jos mennään tier1-supportista - kehitysvastuun kautta - "product-owner -tyyppisiin" -hommiin. Täällä olikin annettu ihan fiksuja vinkkejä siitä, että jos kokee yhä kehittyvänsä ammatillisesti on se palkka vain yksi ulottovuus kokonaisuudessa. Tuollaista samanlaista "teen-vähän-sitä-ja-tätä" roolia ei välttämättä järjesty muualla. Saa ainakin sitä leveyttä tekemiseen kun olet ollut alalla vasta muutaman vuoden. Palkasta kannattaa keskustella firmassa, mutta parhaiten se toki nousee lähes aina kun vaihtaa firmaa.

Listasta paistaa myös se, että ei vielä ehkä ymmärretä hyvin niitä eri tehtävien rajoja. Itselle aika isoja red-flägejä on "koodareiden täyskoordinointi", "rajapintaspeksailut", "prototyyppityökalujen teko", "enterprise-arkkitehtuuri". Tietyllä tapaa kun levittää itsensä ohuelti moneen hommaan, ei se aina takaa haluttua lopputulosta laadullisesti - en sano että tässä siitä on kyse, mutta ihan esimerkkinä. Osittain myös pelottaa se, että näitä kaikkia asioita tehdään sikin-sokin kovin lyhyellä kokemuksella.

Se on mielestäni perusoletus että lähdöstä aiheutuu "ongelmia joksikin aikaa", muuten olet täysin korvattavissa. Eli muuten käytännössä tuot "vain" taloon enemmän rahaa kuin sinusta aiheutuu, mutta et juuri muuta.
 
Oman talon palkkatietoja katselleena täytyy sanoa, että kyllä palkoissa on aikamoinen haitari ihan saman vaativuusluokan sisälläkin. Nämä jos olisivat julkista tietoa kaikille työntekijöille niin pyöröovia saisi asentaa enemmänkin.
Jos nuo tiedot kiinnostaa niin onhan ne tavallaan julkisia, tai ainakin ne saa verottajan kautta pyytämällä. Näin olen kuullut mutta kokemusta noiden kaivamisesta minulla ei ole. (eli eihän ne Suomessa ainakaan talon sisällä julkisia ole että jostain firman omilta intra-sivuilta pystyisit tarkistamaan kollegan palkan, mutta ei niiden siis salaisiakaan pitäisi olla)

OT: mitenkähän lie vaikuttaisi jonkun talon palkkatasoon jos kaikkien palkat olisi julkisia?
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Jos nuo tiedot kiinnostaa niin onhan ne tavallaan julkisia, tai ainakin ne saa verottajan kautta pyytämällä. Näin olen kuullut mutta kokemusta noiden kaivamisesta minulla ei ole. (eli eihän ne Suomessa ainakaan talon sisällä julkisia ole että jostain firman omilta intra-sivuilta pystyisit tarkistamaan kollegan palkan, mutta ei niiden siis salaisiakaan pitäisi olla)

OT: mitenkähän lie vaikuttaisi jonkun talon palkkatasoon jos kaikkien palkat olisi julkisia?

YT-laki, luku 3, 11§: Laki yhteistoiminnasta yrityksissä

"Työnantajan on annettava kerran vuodessa kunkin henkilöstöryhmän edustajalle tilastotiedot hänen edustamansa henkilöstöryhmän kaikille työntekijöille maksetuista palkoista. Henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä työnantajan on annettava henkilöstöryhmän palkkatiedot eriteltyinä ammattiryhmittäin."
 
Mitenkäs tämä nyt auttaa siihen kollegan palkan selvittämiseen, kun laissa erikseen kielletään yksilöimisen mahdollisuus? Tietysti jos oma palkka on alle keskiarvon, niin sitten voi ottaa helpommin puheeksi.

Onhan näitä nähty, ketkä käy verotoimistossa koneelta selvittelemässä kollegoiden palkat (ansiotulot). Nykyään ei enää niinkään, kun ihmisillä on muutakin tekemistä kun kyttäillä kaverin palkkapussia.
 
Mitenkäs tämä nyt auttaa siihen kollegan palkan selvittämiseen, kun laissa erikseen kielletään yksilöimisen mahdollisuus? Tietysti jos oma palkka on alle keskiarvon, niin sitten voi ottaa helpommin puheeksi.

Onhan näitä nähty, ketkä käy verotoimistossa koneelta selvittelemässä kollegoiden palkat (ansiotulot). Nykyään ei enää niinkään, kun ihmisillä on muutakin tekemistä kun kyttäillä kaverin palkkapussia.
Jos yrityksessä on palkkausjärjestelmä ja tehtävät pisteytetty vaativuuden mukaan, niin ainakin jonkinlainen lähtökohta palkankorotuskeskustelulle jos oma palkka on haarukan alalaidassa ja edellisestä korotuksesta on jo kulunut aikaa.
 
Mitenkäs tämä nyt auttaa siihen kollegan palkan selvittämiseen, kun laissa erikseen kielletään yksilöimisen mahdollisuus? Tietysti jos oma palkka on alle keskiarvon, niin sitten voi ottaa helpommin puheeksi.

Onhan näitä nähty, ketkä käy verotoimistossa koneelta selvittelemässä kollegoiden palkat (ansiotulot). Nykyään ei enää niinkään, kun ihmisillä on muutakin tekemistä kun kyttäillä kaverin palkkapussia.

Puoliso soitti Verottajalle harjoittelunsa loppupuolella ja kysyi työkavereidensa palkat (tiesi nimet & iän suurinpiirtein & asuinpaikkakunnan) --> Verottaja kyllä kertoo halutessasi nuo palkkatiedot.
Toki jos on yleinen nimi ja asuu vaikka Helsingissä (ei tiedä tarkempaa asuintietoa), niin voi olla toki mahdotonta tietää palkkaa, kun liikaa vaihtoehtoja mistä valita.
 
Puoliso soitti Verottajalle harjoittelunsa loppupuolella ja kysyi työkavereidensa palkat (tiesi nimet & iän suurinpiirtein & asuinpaikkakunnan) --> Verottaja kyllä kertoo halutessasi nuo palkkatiedot.
Toki jos on yleinen nimi ja asuu vaikka Helsingissä (ei tiedä tarkempaa asuintietoa), niin voi olla toki mahdotonta tietää palkkaa, kun liikaa vaihtoehtoja mistä valita.
Sellainen pieni mutta tärkeä tarkennus että verottaja ei missään nimessä kerro palkkatietoja. Verotiedot kyllä saa mutta sitä ei sitten tiedä mitä sinne on sisään leivottu. Useimmilla ei toki mitään perus palkan päälle.
 
Sellainen pieni mutta tärkeä tarkennus että verottaja ei missään nimessä kerro palkkatietoja. Verotiedot kyllä saa mutta sitä ei sitten tiedä mitä sinne on sisään leivottu. Useimmilla ei toki mitään perus palkan päälle.
Epätarkkojahan ne verottajalta saatavat palkkatiedot on. Vanhoja myös. Olen kuitenkin palkkaneuvotteluiden yhteydessä käynyt tarkistamassa kolleegoiden ja tulevien. Jotain haarukkaa sieltä kyllä saa. Tarkistanut myös omat tuloni, nekin oli reippaasti alakanttin :p
 
Epätarkkojahan ne verottajalta saatavat palkkatiedot on. Vanhoja myös.
Tästähän se johtuu, että noita verotietoja ei oikein kannata tulkita kuin piru raamattua. Ensinnäkin ovat vanhoja, tällä hetkellä taitaa olla saatavilla vuoden 2019 verotiedot eli jos on sen jälkeen työpaikka tai palkka muuttunut, ei sillä tiedolla tee oikein mitään, jos ajantasaista tilannetta yrittää selvittää. Toiseksi julkiset verotiedot eivät ota kantaa mitä mahdollisia vähennyksiä niistä on tehty. Mutta joo, karkean magnitudin palkan koosta niistä voi luoda, jos voi luottaa siihen, että palkassa ei ole ollut merkittäviä muutoksia, ei ole muita ansiotulonlähteitä eikä merkittäviä verovähennyksiä.
 
Kyllä noista verotiedoista saa aika hyvin selville tehtäväkohtaisen palkkatason, jos tietää muutaman henkilön, jotka ovat samassa hommassa olleet pidempään ja näillä ei ole merkittäviä sivubisneksiä ja kun katsoo verotietoja pidemmältä aikaväliltä. Pitää toki osata arvioida verovähennykset, mihin omat verotiedot ovat usein kohtuullinen referenssi. Aina kaikki ehdot eivät täyty.
 
Jos verotiedoissa tuntuu olevan heittoa, niin pääsääntöisesti ongelma on siinä, että tietoja tulkitseva ei ymmärrä esim. puhtaan ansiotulon ja verotettavan tulon valtion- tai kunnallisverotuksessa eroa tai merkitystä.

Kuluvan vuoden tietojahan tuolta ei tietenkään saa irti.
 
Aika hyvä hihavakio on 10-15% lisää noihin verottajan lukuihin, niin ollaan kyllä yleensä kohtuutarkasti vuosituloissa.
 
Suosittelen kaikille marssimista verotoimistoon "juorupäätteelle" hyvissä ajoin, jos epäilee palkkatasoa ja esimerkiksi tulevien kollegojen palkkatasoa. Aika harvalla perusjampalla on merkittäviä sivubisneksiä tai lapsilaumaa, mitkä vaikuttaisi paljon siihen summaan lopulta.
 
  • Tykkää
Reactions: eba

Statistiikka

Viestiketjuista
283 227
Viestejä
4 865 103
Jäsenet
78 620
Uusin jäsen
J.R

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom