Palkattomat työt

Alkaa mennä OT:seen liittyen palkattomiin töihin.

Oleellista palkattomista töistä puhuttaessa on minusta se, että johtavatko ne sellaisen osaamisen kertymiseen, jolla voi saada palkatun työpaikan. Jos johtavat, niin on aivan mahdollista, että niitä kannattaa tehdä.

Esim. minä tein Aalto-yliopistossa satelliittiprojektille ilmaiseksi hardware-arkkitehdin hommia ihan palkatta opiskelujen ohella, saamatta opintopisteitä tai mitään muutakaan suoranaista hyötyä (paitsi tietysti hyvän mielen siitä, että satellitti on taivalla ja toimii!).

Jos olisin kiinnostunut elektroniikka-alalle työllistymisestä, tuo olisi varmasti relevanttia osaamista laitettavaksi CV:hen.

Valtaosalle työttömistä ei ole realistista etsiä tälläisiä palkattomia hommia joista on oikeasti iloa töihin hakiessa. Kiitos käytössä olevan työllisyyspolitiikan, tarjolla on jotain hiton työllisyystöitä jotka lähinnä varmistavat, että hyvät työnantajat välttelevät henkilön palkkaamista.
Tähän yksi syy on se että moni firma ei pysty maksamaan samaa mitä kilpailija. Yksinkertaista. Kysynnän ja tarjonnan laki jne. Silloin on pakko tyytyä vaatimattomampaan osaajaan jos ei palkkaa ole valmis tarpeeksi maksamaan. Tällöin myös odotusarvot on syytä laskea. Jos naapurifirma tarjoaa kokeneelle kaverille 4500-5500 ja tien toinen puoli 3500-4000 niin kummako tuo jos ei löydy osaajia.
Osaavista työntekijöistä kilpailu palkoilla ei varmaankaan ole työttömien kannalta kovin relevantti asia.

Riippumatta siitä montako tuhatta euroa firmat nostavat palkkatarjouksiaan, ei yksikään työtön muutu kokeneeksi työntekijäksi ja täten työllisty siihen tarjolla olevaan työpaikkaan. Korkeintaan jos palkkatarjoukset nousevat tarpeeksi, niin ehkä joku ulkomaalainen kiinnostuu ja laittaa hakemuksia tänne pohjolan perukoillekin.
 
Uusia työpaikkoja on "loputtomasti", mutta niihin ei ole tekijöitä. Esim. moni firma haluaisi palkata 3000-4000e/kk liksalla kokeneita ja osaavia koodareita, mutta eivät ole valmiita maksamaan mitään sellaisesta koodarista, joka ei oikeasti osaa sitä mitä tarvitaan.

No eikös noi potentiaaliset työpaikat ole aika triviaalia saivartelua? Oleellistahan on niiden työpaikkojen määrän (väitetty) väheneminen, joihin olisi tarjolla tekijöitä.
 
No eikös noi potentiaaliset työpaikat ole aika triviaalia saivartelua? Oleellistahan on niiden työpaikkojen määrän (väitetty) väheneminen, joihin olisi tarjolla tekijöitä.
No en minä tiedä miten se on saivartelua jos työtä kuitenkin on niille jotka täyttävät jotkut osaamisvaatimukset?

Kyllähän sitä IT-firmojakin menee välillä konkkaan tai jollain menee sukset ristiin duunissa ja ottaa loparit. Silloin hetkellisesti voi työttömänä olla sellaisiakin ihmisiä joilla on sitä osaamista mistä työntekijät ovat valmiita maksamaan isoja summia.

Mutta tämä ei liity hirveästi kyllä edelleenkään näihin palkattomiin töihin. Siihen suuntaan voisin todeta, että järjestöistä ja vastaavista voi ehkä löytyä hommia joissa voi kerryttää oikeaa osaamista. IT-alan osaamista voi kerryttää myös opensource projekteilla jne. Noissa pitää vaan olla varovainen, että ei menetä työttömyystukia jos moisiin lähtee.
 
No en minä tiedä miten se on saivartelua jos työtä kuitenkin on niille jotka täyttävät jotkut osaamisvaatimukset?

Saivartelulla viittasin vain siihen, että tietenkin työtä on loputtomasti tarjolla. Esimerkiksi kylmäfuusion tai vaikka nyt teleportaation keksijälle on varmasti avoinna työpaikka. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä automaation syrjäyttämien työntekijöiden työnäkymien kanssa, sillä todennäköisesti he eivät näitä tule keksimään. Mutta ollaan tosiaan niin kaukana aiheesta, ettei tästä tämän enempää.
 
Uusia työpaikkoja on "loputtomasti", mutta niihin ei ole tekijöitä. Esim. moni firma haluaisi palkata 3000-4000e/kk liksalla kokeneita ja osaavia koodareita, mutta eivät ole valmiita maksamaan mitään sellaisesta koodarista, joka ei oikeasti osaa sitä mitä tarvitaan.

Kenen vika se on, että työttömät eivät osaa niitä asioita joita työpaikkoja ilmoittavat yritykset tarvitsevat?
Tämä. Ottaen huomioon sen, että nämä paikat joihin ei löydy tekijää mistä sössötetään, että on samaan aikaan työtekijä pula ja työttömyys.. ovat semmosia paikkoja johonka vain pieni prosentti väestöstä pystyy vaikka kuinka koittais kouluttaa itseään.. ei vain aivokapasiteetti yksinkertaisesti riitä näihin hommiiin esim ohjelmointi, no kyllä kuka tahansa hello world saa aikaa mut kun semmosta pitäs saada aikaan josta on oikesti jotain hyötyäkin nii se vaatii jo sitten aika paljon ihmiseltä..

mutullla ehkä 5-10% populaatiosta on kykeneviä niihin hommiin.. nykysistä työttömistä varmaa 1-2% voitais leipoa hyvä koodari jos työttömällä olis itellä motivaatiota ja 5vuotta aikaa opetella.. koodausku on kuitenki semmosta hommaa, että jos ei siihen aitoa kiinnostusta ole itseltä niin ei siitä kyllä sitten tule hevon vittuakaan..
 
Saivartelulla viittasin vain siihen, että tietenkin työtä on loputtomasti tarjolla. Esimerkiksi kylmäfuusion tai vaikka nyt teleportaation keksijälle on varmasti avoinna työpaikka. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä automaation syrjäyttämien työntekijöiden työnäkymien kanssa, sillä todennäköisesti he eivät näitä tule keksimään. Mutta ollaan tosiaan niin kaukana aiheesta, ettei tästä tämän enempää.
Kyllähän meillä on jatkuvasti töitä tarjolla myös siivoajina ja baarityöntekijöinä. Palkkataso jota ravintoloitsijat (ja viimekädessä me kaljaa kittaavat loppuasiakkaat) ovat valmiita maksamaan on vaan jotain 10e/tunti ja tunteja muuten kuin 8h kiinteinä päivinä.

Se, että tuollainen duuni ei sovellus Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän kanssa toimivaksi ei ole mielestäni ravintoloitsijan vika. Miten hän voisi vaikuttaa siihen, että asiakkaita tulee illalla yhden 5h ruuhkahuipun ajan ja sen ulkopuolella duunia ei ole tarjolla?

Ja toisaalta ravintoloitsija joka maksaa 25e/h tai tai tarjoaa täydet 37.5h/vko duunit kaikille riippumatta siitä, että onko kaljalle kysyntää huomaa maksavansa pian huomattavan paljon palkkoja suhteessa siihen mitä se kaljamyyntitulot kattavat.
mutullla ehkä 5-10% populaatiosta on kykeneviä niihin hommiin.. nykysistä työttömistä varmaa 1-2% voitais leipoa hyvä koodari jos työttömällä olis itellä motivaatiota ja 5vuotta aikaa opetella.. koodausku on kuitenki semmosta hommaa, että jos ei siihen aitoa kiinnostusta ole itseltä niin ei siitä kyllä sitten tule hevon vittuakaan..
No, en usko tilanteen olevan ihan näin synkkä, etteikö useammalla kuin 10%:lla kykyjä olisi. Normaali koodaus ei vaadi mitään ÄO150 tason älykkyyttä.

Se, että ei kiinnosta, on sitten aivan toinen juttu.

Aivan toivotonta minunkin olisi kouluttautua johonkin sosiologin hommaan jos se olisi ainoa palkkaa tarjoava ammatti. Se olisi pelkästään esimiesten, asiakkaiden ja minun kidutusta jos meikäläinen laitettaisiin ohjaamaan jotain sosiaalitapausten toimeentulotukikaavakkeiden täyttöä.

Jossain kohtaa tulee vastaan raja, että kuinka mielekästä voimme vaatia työn olevan vs. kuinka paljon meillä on varaa maksaa kotona lokoilua
 
Viimeksi muokattu:
Se, että tuollainen duuni ei sovellus Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän kanssa toimivaksi ei ole mielestäni ravintoloitsijan vika. Miten hän voisi vaikuttaa siihen, että asiakkaita tulee illalla yhden 5h ruuhkahuipun ajan ja sen ulkopuolella duunia ei ole tarjolla?

Tästä sen verran, että kyllä ne tukisysteemit nykyisin ihan semisti toimii myös silpputöiden tekijöille. Toki esimerkiksi toimeentulotuessa on aika jäätävä marginaaliveroprosentti, mutta plussalle jää vaikka tekisi yhden tunnin vuodessa. Ironisesti "verotus" (eli tukien lasku, verot ja muut maksut) laskee sitten kun niitä tuloja alkaa tulemaan enemmän, eli systeemi on kyllä ihan kannustava.
 
Normaali koodaus ei vaadi mitään ÄO150 tason älykkyyttä.
Toisaalta "normaali koodaus" onkin juuri sitä työtä, johon ehkä hyväntekeväisyyden nimissä saatettaisiin harkita palkattoman työntekijän ottamista, mikäli sen varastamat vessapaperit eivät kävisi työn arvoa kalliimmiksi.

"Normaali koodaus" on sitä, mitä oikea osaaja tekee mielenkiintoisten tehtävien välissä toinen käsi selän takana. Ei sitä, mihin työtön palkattaisiin.

Eikös koodigeneraattorien pitäisi lisäksi kohta saavuttaa se taso, että oikeasti toimivasta vaatimusmäärittelystä (jonka teko on suunnilleen äo 150 -tason hommaa) päästään suoraan toimivaan tuotteeseen?
 
No, en usko tilanteen olevan ihan näin synkkä, etteikö useammalla kuin 10%:lla kykyjä olisi. Normaali koodaus ei vaadi mitään ÄO150 tason älykkyyttä.
Joo no kyllä siitä varmaa 10-20% väestöstä sais koulittua normaali koodarin, mutta se ei firmoille kelpaa vaan ne hakevat niitä huippuosaajia joiksa vain 1-2% väestöstä voi tulla jos kiinnostusta ja aikaa riittää koodaus harrastukselle..
 
Riippumatta siitä montako tuhatta euroa firmat nostavat palkkatarjouksiaan, ei yksikään työtön muutu kokeneeksi työntekijäksi ja täten työllisty siihen tarjolla olevaan työpaikkaan. Korkeintaan jos palkkatarjoukset nousevat tarpeeksi, niin ehkä joku ulkomaalainen kiinnostuu ja laittaa hakemuksia tänne pohjolan perukoillekin.

Pointti on siinä että jos firma ei saa kokeneita (ts. ei pysty kilpailemaan palkalla) on rima laskettava siihen että työtönkin kelpaa jo. Toki tilanne on tällä hetkellä monilla paikkakunnilla se että edes auttavasti koodaamista tajuava koulut käynyt henkilö on jo töissä.
 
Asiat vaan muuttuvat hiljalleen halvemmiksi ja lopulta ilmaisiksi. Tekoäly+robotit tarkoittaa käytännössä loputonta vapaa-aikaa ja hyvinvointia kaikille. Väestönkasvu ei tietenkään voi jatkua loputtomiin, ainakaan maapallolla.
 
Asiat vaan muuttuvat hiljalleen halvemmiksi ja lopulta ilmaisiksi. Tekoäly+robotit tarkoittaa käytännössä loputonta vapaa-aikaa ja hyvinvointia kaikille. Väestönkasvu ei tietenkään voi jatkua loputtomiin, ainakaan maapallolla.
Öö.. Ei. Se pyramidin kärki vaan saa parempaa voittoa.
 
Öö.. Ei. Se pyramidin kärki vaan saa parempaa voittoa.
Miksi saisi? Jos firman pyörittämisen kustannukset laskevat (palkkakulut laskevat), syntyy samalla pääomamäärällä enemmän firmoja jotka kilpailevat hinnat alas. Sijoitetun pääoman reaaliset tuottoprosentit (inflaatiosta siivotut tuottoprosentit) eivät ole nousseet mihinkään vuosiin.

Tämä koskee tietysti vain aloja, joissa ei ole luonnollisia monopoleja joita firmat tietysti yrittävät synnyttää.
 
Viimeksi muokattu:
Palkattomista töistä kannattaa lukea:
Kuntouttava kunnallisvaaliteema - Uuninpankkopoika Saku Timonen

Mistä tietää rikkooko kunta lakia? Ensin pitää tietenkin tuntea laki kuntouttavasta työtoiminnasta sekä sosiaali- ja terveysministeriön 31.12.2014 kaikille kunnille lähettämä ohjekirje. Kun ne on sisäistetty, niin päästään itse asiaan.

Laki itsessään on ristiriitainen, ja siksi sen rikkominen on liian helppoa. Lain mukaan kuntouttavaan työtoimintaan voidaan ohjata pelkän työttömyyden keston perusteella, mutta toisaalta laki edellyttää myös alentunutta työkykyä tai elämänhallinnan menettämisen uhkaa.

Tässä tulee avuksi tuo ministeriön ohjekirje, jossa selvästi sanotaan, että kuntouttava työtoiminta on viimesijainen: Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.

Lakia rikotaan tavallisesti neljällä eri tavalla.

Kaikkein yleisintä on selkeästi työkykyisten ohjaaminen kuntouttavaan työtoimintaan kunnan työmarkkinatukiosuuden eli sen paljon puhutun ”sakkomaksun” alentamiseksi. Tällainen menettely on ministeriön ohjeen mukaan kiellettyä. Pitää myös muistaa, että kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua. Kuntouttava työtoiminta on taatusti ainoa sosiaalipalvelun muoto, johon asiakkaita suorastaan haalitaan ja ”palvelua” tyrkytetään rangaistuksen eli työmarkkinatuen menettämisen uhalla.

Toiseksi yleisintä on palkkatyön korvaaminen kuntouttavalla työtoiminnalla. Tämän tunnistamiseen on ikävä nyrkkisääntö. Jos kuntouttavassa työtoiminnassa oleva tekee jotain sellaista, mitä kunnassa tehtäisiin joka tapauksessa myös ilman häntä, niin lakia rikotaan. Jos jokin asia voidaan jättää tekemättä, niin sen voi teettää kuntouttavana työtoimintana. Älkää minua syyttäkö, tämä on lain henki.

Kolmanneksi tavallisinta on kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen yrityksissä. Se on yksiselitteisen kiellettyä, ja kielto koskee myös kunnan tai kuntayhtymän kokonaan omistamia yrityksiä. Se koskee myös menettelyä, jossa kuntoutuspalvelua kunnalle myyvä yritys tai säätiö ohjaa kuntoutettavia yrityksiin tai teettää heillä alihankintatöitä.

Tähän liittyy usein neljäs rikkomus eli kielletyn kilpailuedun saavuttaminen. Kukaan ei voi kilpailla sellaisen kanssa, jolla ei ole työvoimakuluja. Siksi vaikkapa pihatöitä tai huonekalujen entisöintipalveluja tarjoavien työpajojen toiminta on vastoin lakia.

Tästä viimeisimmästä kysytään usein. Mihin lainkohtaan tuo perustuu ja mistä voi tietää, onko työpajan toiminta vastoin kilpailun vääristämiskieltoa?

Tämä kielto perustuu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain 4 luvun 7 §:n 2 momentin 2-kohtaan:

Henkilöasiakasta ei ohjata työkokeiluun, jos: 2) työkokeilusta aiheutuisi sen järjestäjälle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua.

Tämä lainkohta on kirjoitettu koskemaan vain työkokeilua, mutta on sovellettavissa sellaisenaan myös kuntouttavaan työtoimintaan. Palkattomalla työllä ei saa vääristää kilpailua.
 
Eikös koodigeneraattorien pitäisi lisäksi kohta saavuttaa se taso, että oikeasti toimivasta vaatimusmäärittelystä (jonka teko on suunnilleen äo 150 -tason hommaa) päästään suoraan toimivaan tuotteeseen?
Miten nopeasti kirjoitettava ja testattava sellainen "oikeasti toimiva" vaatimusmäärittely mahtaisi olla verrattuna nykyisiin ohjelmointikieliin kirjastoineen?

Tekoälyllä kestää vielä jokunen hetki kyetä päättelemään mitä epätäydellisten ja usein jopa epämääräisten vaatimusten esittäjä oikeasti tarvitsee.
 
Miten nopeasti kirjoitettava ja testattava sellainen "oikeasti toimiva" vaatimusmäärittely mahtaisi olla verrattuna nykyisiin ohjelmointikieliin kirjastoineen?

Tekoälyllä kestää vielä jokunen hetki kyetä päättelemään mitä epätäydellisten ja usein jopa epämääräisten vaatimusten esittäjä oikeasti tarvitsee.
Taisin tosiaan unohtaa yhden määrittelyvaiheen siitä vaatimusmäärittelyn ja melkein toteuttamisen välistä. On noista kursseista jo sen verran aikaa. Mutta eikös toiminnallisesta määrittelystä pitäisi alkaa hiljalleen päästä valmiiseen tuotteeseen ilman suurempaa ihmisten vaivaamista? Ei tietenkään kovin luovaa ratkaisua (ainakaan käyttöliittymän puolella) taida syntyä, mutta harvemminhan sellaista tilataankaan.
 
Taisin tosiaan unohtaa yhden määrittelyvaiheen siitä vaatimusmäärittelyn ja melkein toteuttamisen välistä. On noista kursseista jo sen verran aikaa. Mutta eikös toiminnallisesta määrittelystä pitäisi alkaa hiljalleen päästä valmiiseen tuotteeseen ilman suurempaa ihmisten vaivaamista? Ei tietenkään kovin luovaa ratkaisua (ainakaan käyttöliittymän puolella) taida syntyä, mutta harvemminhan sellaista tilataankaan.
No miten nopeasti kirjoitettava ja testattava sellainen "oikeasti toimiva" toiminnallinen määrittely mahtaisi olla verrattuna nykyisiin ohjelmointikieliin kirjastoineen? Nykyäänhän on tapana vähentää juuri määrittelyn tarvetta ketterillä menetelmillä, kun asiakkaat eivät usein todellisuudessa ymmärrä mitä haluavat ennen kuin kokeilevat.
 
No miten nopeasti kirjoitettava ja testattava sellainen "oikeasti toimiva" toiminnallinen määrittely mahtaisi olla verrattuna nykyisiin ohjelmointikieliin kirjastoineen? Nykyäänhän on tapana vähentää juuri määrittelyn tarvetta ketterillä menetelmillä, kun asiakkaat eivät usein todellisuudessa ymmärrä mitä haluavat ennen kuin kokeilevat.
Niin nopea kuin kellojaksot ja algoritmi ovat. Vaatimusmäärittelyhän on helposti mitä sattuu, koska se tulee tilaajalta. Siitä kuitenkin jalostuu toiminnallinen määrittely, kun suunnittelija ampuu tilaajan haihatteluita alas.
Mutta tämän jälkeenhän toteuttaminen on melko suoraviivaista, toteutettu ja testattu komponentti X melko varmasti löytyy kirjastosta ja rajapinnat puhuvat toisilleen nätisti, joten toimivan kokonaisuuden kasaaminen olisi oikeastaan optimointitehtävä. Tai periaatteessa voisi olla. Käytännössä sitten ilmeisesti ei ole, mutta sitähän tässä alan ammattilaisilta (siis niiltä, jotka laativat sen toiminnallisen suunnitelman ja manailevat, miten koodiorjat eivät saa toteutettua sitäkään oikein) olin kysymässä.
 
Niin nopea kuin kellojaksot ja algoritmi ovat. Vaatimusmäärittelyhän on helposti mitä sattuu, koska se tulee tilaajalta. Siitä kuitenkin jalostuu toiminnallinen määrittely, kun suunnittelija ampuu tilaajan haihatteluita alas.
Mutta tämän jälkeenhän toteuttaminen on melko suoraviivaista, toteutettu ja testattu komponentti X melko varmasti löytyy kirjastosta ja rajapinnat puhuvat toisilleen nätisti, joten toimivan kokonaisuuden kasaaminen olisi oikeastaan optimointitehtävä. Tai periaatteessa voisi olla. Käytännössä sitten ilmeisesti ei ole, mutta sitähän tässä alan ammattilaisilta (siis niiltä, jotka laativat sen toiminnallisen suunnitelman ja manailevat, miten koodiorjat eivät saa toteutettua sitäkään oikein) olin kysymässä.
Pääpointtini oli se mitä etua on lähtökohtaisesti tehdä normaalin vaatimusten pallottelun lisäksi tarkkaa toiminnallista speksiä joidenkin mystisten koodiorjien tai edes generaattorien pureskeltavaksi kun voi noudattaa nykyaikaista ohjelmistokehitysprosessia?
 
Pääpointtini oli se mitä etua on lähtökohtaisesti tehdä normaalin vaatimusten pallottelun lisäksi tarkkaa toiminnallista speksiä joidenkin mystisten koodiorjien tai edes generaattorien pureskeltavaksi kun voi noudattaa nykyaikaista ohjelmistokehitysprosessia?
Koska nykyaikaisissa ohjelmistokehitysprosesseissa ei ole mitään muuta nykyaikaista kuin kiire ja se, että dokumentteja syntyy lukumäärällisesti vähemmän. Kehittäjän työnä on nyt ottaa vaatimus, pureskella se toteutettavaksi ja toteuttaa se. Toteuttaminen on (eksoottisia toiveita lukuunottamatta) mekaanista, joten se vaikuttaisi lupaavalta tekoälyllä korvattavalta osuudelta.

Kun tuo olisi tehty, niin kehittäjä olisi enemmänkin suodatin poistamassa täysin järkijättöisiä ajatuksia asiakkaan toiveista. Tehtävä, jonka korvaaminen tekoälyllä saattaa olla taas pykälän verran vaikeampaa, mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin. Eihän sitä tiedä, vaikka tulevaisuudessa kehittäjän työ siirtyisi asiakasyritykseen tehtävänä piirrellä vuokaavioilla prototyyppi, jonka sitten raskas tekoäly muokkaisi määrittelyksi, jonka algoritmit toteuttaisivat ja muutaman optimoivan iteroinnin jälkeen pukkaisivat tehokkaan tuotteen ulos.

Nyt puhuttaisiin nykyaikaisesta ohjelmistokehityksestä, mutta tuohon saattaa mennä vielä hetki ja ihmiskunta muuttuisi ehkä hitusen riippuvaisemmaksi ohjelmistoja tekevästä tekoälystä. Tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta.
 
Koska nykyaikaisissa ohjelmistokehitysprosesseissa ei ole mitään muuta nykyaikaista kuin kiire ja se, että dokumentteja syntyy lukumäärällisesti vähemmän. Kehittäjän työnä on nyt ottaa vaatimus, pureskella se toteutettavaksi ja toteuttaa se. Toteuttaminen on (eksoottisia toiveita lukuunottamatta) mekaanista, joten se vaikuttaisi lupaavalta tekoälyllä korvattavalta osuudelta.

Kun tuo olisi tehty, niin kehittäjä olisi enemmänkin suodatin poistamassa täysin järkijättöisiä ajatuksia asiakkaan toiveista. Tehtävä, jonka korvaaminen tekoälyllä saattaa olla taas pykälän verran vaikeampaa, mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin. Eihän sitä tiedä, vaikka tulevaisuudessa kehittäjän työ siirtyisi asiakasyritykseen tehtävänä piirrellä vuokaavioilla prototyyppi, jonka sitten raskas tekoäly muokkaisi määrittelyksi, jonka algoritmit toteuttaisivat ja muutaman optimoivan iteroinnin jälkeen pukkaisivat tehokkaan tuotteen ulos.

Nyt puhuttaisiin nykyaikaisesta ohjelmistokehityksestä, mutta tuohon saattaa mennä vielä hetki ja ihmiskunta muuttuisi ehkä hitusen riippuvaisemmaksi ohjelmistoja tekevästä tekoälystä. Tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta.
Tuo toteutettavaksi pureskelu voi olla ja usein onkin todella kevyt prosessi verrattuna sellaiseen mistä joku koodigeneraattori voisi puskea toimivan tuloksen nyt tai ihan lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi kaikenlaisia pieniä, mutta tärkeitä juttuja mietitään vielä toteutusvaiheessa. Rautalangasta vääntäen lopullinen määrittely siis oikeastaan tehdään ohjelmakoodilla, eikä tämä ole erilaiset ohjelmointikielet ja niiden frameworkit huomioon ottaen mitenkään erityisen tehotonta. Tekoäly sitten varmaan tulee tekemään palikoista fiksumpia ja lopulta mahdollistamaan ihmisten välistä kommunikaatiota läheisemmin muistuttavan kätevän määrittelykielen.
 
Palkattomat työt ovat mielestäni suuri ongelma, vaikka kaikki kuntouttavat toiminnat toisaalta ymmärrän. Kokeilu on ok myös silloin, kun kyseessä on pieni yritys joka pohtii, kannattaako heidän palkata uutta työntekijää. Tämä mahdollistaa sitten tuetun kokeilun, jolla voidaan selvittää, onko lisätyöntekijällä lisäarvoa yrityksessä.

Suomen työttömyyden yhtälössä tuntuu jatkuvasti siirreltävän tavaraa yhtälön puolilta toiselle ja todetaan, että tulipas nättiä.
Keksitään idea, että voidaan laittaa työttömät tekemään duunia palkattomana työkokeiluna, mikä vähentää yritysten tarvetta ihan oikeasti palkata työntekijä. Veronmaksajat sitten kustantaa lystin. Kyllä meillä on koeaikoja, ja jos ihminen ei sovi juuri siihen hommaan niin sitten näytetään ovea. Ainoa keino tasapainottaa tilanne on oikeasti luoda lisää työpaikkoja.

Ei palkattomalla työllä myöskään poisteta sitä ongelmaa, jos joku ihminen ei halua käydä töissä. Saman rahan ne hakevat sitten sossunluukulta.

Mielestäni varautunutta yrityskulttuuria on myös syyttäminen yliopistojen opetuksesta, ja opintotuki järjestelmästä, joka kannustaa siihen, että riittää kun kurssit pääsee läpi. Ihan sama miten hyvin ne asiat ymmärtää, kunhan tulee pisteitä. Yliopistot saavat siitä rahaa, kun opiskelijat valmistuvat. Ihan sama ymmärtävätkö loppupeleissä yhtään mitään asiasta, kun kurssista pääsi läpi kaverilta kopioiduilla demopisteillä. Sitten sama kulttuuri viedään työpaikoille. Ihan sama mitä lopputulos on kunhan palkka juoksee, hymyilet pomolle ja teet hommat ajallaan.
 
Sitten sama kulttuuri viedään työpaikoille. Ihan sama mitä lopputulos on kunhan palkka juoksee, hymyilet pomolle ja teet hommat ajallaan.
Tuo onkin sitten fiksumpien yksilöiden kannalta aika mieltäylentävää, kun esimerkiksi tuolla asenteella väännettyä paskaa koodia joutuu joku uusi tyyppi ylläpitämään ja jatkokehittämään. Samalla joutuu pelkäämään, että pidetään liian hitaana etenkin jos oma asenne on tehdä hommat perusteellisesti (bugien välttämiseksi, jatkokehityksen nopeuttamiseksi ja mielenterveyden ylläpitämiseksi). Tuosta ehkä selviää fiksulla kommunikaatiolla, mutta kuinka helposti uutta tyyppiä pidetään liian negatiivisena varsinkin jos ärtymys yhtään paistaa läpi? Vielä kun pistettäisiin tekemään palkattomana...

Paljon on kiinni esimiesten ymmärryksestä ja asenteesta. Mitenköhän muuten palkattoman työn kuvitellaan vaikuttavan siihen tarttuvien yritysten kulttuuriin? Uskotaan omaa propagandaa ja ajatellaan palkattomien työntekijöiden pitävän tilannettaan hyvänä mahdollisuutena?
 
Pitäisikin puhua osallistavasta sosiaaliturvasta eikä osallistavasta työttömyysturvasta.

Ei pidä missään nimessä. Entäs ne jotka eivät pysty tekemään yhtään mitään? Heidät annetaan poliiseille ja/tai armeijapiccoloille kovapanos harjoitusmaaleiksi?
 
Ei pidä missään nimessä. Entäs ne jotka eivät pysty tekemään yhtään mitään? Heidät annetaan poliiseille ja/tai armeijapiccoloille kovapanos harjoitusmaaleiksi?
Esimerkiksi. Tähän raflaavaan kysymyksenasetteluun olen jo aiemmin antanut poliittisesti täysin epäkorrektin mielipiteeni, jonka voi halutessaan käydä lukemassa laajemmin toisesta ketjusta. Keskustelua työttömyydestä
 
Pisti silmään tuolta nimimerkin Macu linkistä yksi kommentti:

Aihe on todella tärkeä ja olisi hyvä että asiaan käytäisiin käsiksi muissakin kunnissa, kuten esimerkiksi Somerolla, kotikunnassani. Palkkatyön tarjonta täällä on olematonta. Kunnalle kuuluvat työt teetetään kuntouttavassa työtoiminnassa olevilla; vanhusten ruokajako, katujen siivoaminen keväisin, päiväkotien mattopyykki, julkiset istutukset ja niiden siistinäpito… Someron kaupungin omistamassa työpajassa kuntouttava työtoiminta on koko liiketoiminnan perusta: siellä palkattomat miehet rakentavat tilauksesta mm.aitoja, aittoja, pihatuulimyllyjä, roskakatoksia, bussipysäkkikatoksia, postilaatikkokatoksia… lisäksi he tuottavat myytävää tavaraa yrityksen puoliin, toimivat muuttomiehinä… kaikesta tästä ja työpajan muusta toiminnasta kertyvät tulot kuuluvat Someron kaupungille. Työn tekijät saavat tuon 9 euroa päivässä, jonka maksaa Kela. Kaupunki ei itse makaa kenellekään mitään.

Kerta tilanne on esim. edellä mainitussa kunnassa jo nyt tällainen, niin sitten kun hallituksen kaavailema "osallistuva työttömyysturva" alkaa, ilmeisesti suurin osa kunnan töistä tullaan teettämään työttömillä. Varsinkin kun vuodesta 2019 lähtien työmarkkinatuen maksu siirtyy tietääkseni kokonaisuudessaan kuntien hoidettavaksi. Ilmeisesti suuri osa palkkatyöläisistä ja yrittäjistä kannattaa tätä "ei koske minua" -mentaliteetillä.
 
Viimeksi muokattu:
Muistakaa orjat tuhopolttaa orjatyöpaikkanne kun osallistuva tulee voimaan.
 
Mielestäni yleisenä trendinä tuntuu näissä palkattomissa jobeissa olevan, että kun ennen vanhaan maksettiin niistä simppeleistä jobeista se minimikorvaus, niin nyt yritetään saada se sama ilmaiseksi tai työttömyysetuuden "vastineeksi". Ensimmäisenä mieleen tulee esimerkkinä vaikka kaupungin puistotyöt, 80-luvulla maksettin työ_miähälle oikea palkka siitä nurmikonajelusta ja roskien siivoamisesta, mutta nykyään se yritetään naamioida harjoittelun tai työkokeilun kaapuun. En tiedä olisiko tässä ajatuksena se, että tämä esimerkin työ ei ole tuottavaa työtä, mutta toisaalta olisihan se kiva, kun "joku" ne tekisi. Tai sitten joku apukossin jobi raksalla, Excelissä se on kulu firmalle, mutta pitkällä aikavälillä se apukossi voi olla mestari ja paremmilla käytännön tiedoilla kun joku koulun penkiltä repäisty inssi. Toki tämä nyt ei varsinaisesti liity enää asiaan.

E: Tuohon ajatukseen, että voiko palkattoman harjoittelun lopettaa oikean palkallisen työn takia.. Facepalmit ei taida riittää. On tämä sairasta touhua, jos or.. hmm harjoittelija ei pääse palkkatöihin, kun kerran palkaton harjoittelu sen estää :facepalm: Ei kai näin oikeasti toimita?
 
Kerta tilanne on esim. edellä mainitussa kunnassa jo nyt tällainen, niin sitten kun hallituksen kaavailema "osallistuva työttömyysturva" alkaa, ilmeisesti suurin osa kunnan töistä tullaan teettämään työttömillä. Varsinkin kun vuodesta 2019 lähtien työmarkkinatuen maksu siirtyy tietääkseni kokonaisuudessaan kuntien hoidettavaksi. Ilmeisesti suuri osa palkkatyöläisistä ja yrittäjistä kannattaa tätä "ei koske minua" -mentaliteetillä.

Jos työmarkkinatuen maksu siirtyy kokonaisuudessaan kunnalle, on täysin selvää, että kunta haluaa työttömältä työpanoksen rahaa vastaan. Monet kunnat ovat jo nyt suurissa veloissa. Yksityisellä sektorilla on kuitenkin todella paljon avoimia palkallisia työpaikkoja, joten kyllä kaikille haluaville riittää palkallistakin työtä. Ei tosin "ongelmatapauksille".

E: Tuohon ajatukseen, että voiko palkattoman harjoittelun lopettaa oikean palkallisen työn takia.. Facepalmit ei taida riittää. On tämä sairasta touhua, jos or.. hmm harjoittelija ei pääse palkkatöihin, kun kerran palkaton harjoittelu sen estää :facepalm: Ei kai näin oikeasti toimita?

Sehän on kiinni ihan palkattoman työn työnantajasta, että saako luvan mennä työhaastatteluun. Vähintään ne tunnit joutuu korvaamaan palkattomassa työssä, jotka käyttää työhaastattelussa oloon.
 
Viimeksi muokattu:
Kunnat tulevat olemaan todella kusessa kun työttömiin töihin pakotetut kusevat koko hommat niin että korjaaminen maksaa mansikoita ja vakuutusmaksut vaan senkuin nousee. Kurjalta ulosotto loppuu 20 vuoden jälkeen, kunnalta ei koskaan.
 
Otetaan huomioon kaikki vahinko mitä nämä ilmaiset harjoittelijat saavat aikaan oikeasti vahingossa/vahingossa/tahallaan. Kaikki niille menevä raha tukien muodossa. Jne. Lasketaan nämä kaikki yhteen. Paljonkohan tämä olisi.

Tämä raha tulee verotuksesta ja firmoilta, joilla näitä on töissä? Paljonko nostetaan veroja, jos tätä menetelmää halutaan pitää yllä? Firmoilla varmaan säästyy rahaa palkoista, mutta se menee muualle.

Mitä jos kaikki on ilmaisissa töissä? Tulovero? Miten tää toimis edes?

Kaikki ovat "töissä" kunnalla / valtiolla. Ja näiltä tulee raha tukien muodossa. :/ ?

Edit: Ajatuksen virtaa. Sori, että on sekava.
 
Pisti silmään tuolta nimimerkin Macu linkistä yksi kommentti:

Aihe on todella tärkeä ja olisi hyvä että asiaan käytäisiin käsiksi muissakin kunnissa, kuten esimerkiksi Somerolla, kotikunnassani. Palkkatyön tarjonta täällä on olematonta. Kunnalle kuuluvat työt teetetään kuntouttavassa työtoiminnassa olevilla; vanhusten ruokajako, katujen siivoaminen keväisin, päiväkotien mattopyykki, julkiset istutukset ja niiden siistinäpito… Someron kaupungin omistamassa työpajassa kuntouttava työtoiminta on koko liiketoiminnan perusta: siellä palkattomat miehet rakentavat tilauksesta mm.aitoja, aittoja, pihatuulimyllyjä, roskakatoksia, bussipysäkkikatoksia, postilaatikkokatoksia… lisäksi he tuottavat myytävää tavaraa yrityksen puoliin, toimivat muuttomiehinä… kaikesta tästä ja työpajan muusta toiminnasta kertyvät tulot kuuluvat Someron kaupungille. Työn tekijät saavat tuon 9 euroa päivässä, jonka maksaa Kela. Kaupunki ei itse makaa kenellekään mitään.

Kerta tilanne on esim. edellä mainitussa kunnassa jo nyt tällainen, niin sitten kun hallituksen kaavailema "osallistuva työttömyysturva" alkaa, ilmeisesti suurin osa kunnan töistä tullaan teettämään työttömillä. Varsinkin kun vuodesta 2019 lähtien työmarkkinatuen maksu siirtyy tietääkseni kokonaisuudessaan kuntien hoidettavaksi. Ilmeisesti suuri osa palkkatyöläisistä ja yrittäjistä kannattaa tätä "ei koske minua" -mentaliteetillä.

Kunnat ovat velvoitettuja järjestämään (pakottamaan) pitkäaikaistyöttömille noita töitä tai koulutusta tai muuten joutuvat maksamaan siitä käsittääkseni koko sen työttömyyskorvaussumman. Eihän kunnalla resursseja ole mitään oikeaa koulutusta antaa kun työttömiä on niin paljon niin suurin osa päätyy hanttihommiin. Ei tämä kuitenkaan lähtökohtaisesti ole sitä että kunta riistää kuntalaisia vaan pakotettu tilanne koska valtio vaan muutti asiat noin vuosi sitten jollon kaikki työnnetään johonkin hanttihommiin. Ei kunnilla ole varsinkaan varaa maksaa työttömyyskorvauksia taikka sakkoa valtioille joten kaikki työnnetään paskahommiin vaan. Olisi olettanut että valtio edes jotenkin tukisi kuntia tässä jotta saataisiin resursseja jotka voisivat auttaa parempien töiden etsimisessä jne. mutta tietääkseni penniäkään ei ole kunnat tukea tämän muutoksen myötä saaneet.
 
Viimeksi muokattu:
Kunnat tulevat olemaan todella kusessa kun työttömiin töihin pakotetut kusevat koko hommat niin että korjaaminen maksaa mansikoita ja vakuutusmaksut vaan senkuin nousee. Kurjalta ulosotto loppuu 20 vuoden jälkeen, kunnalta ei koskaan.

No kuseehan ne joo, mutta niitä pistetään niin merkityksettömiin hommiin että ei oikeasti paljoa väliä. Toisaalta työttömistä auttaa sitten noiden hanttihommien teko? Mutta ei tuo kuntien vika ole kuten voit lukea tuosta ylemmästä viestistäni.
 
Masennus ja muut mainitut ovat sairauksia. Tämä on fakta. Voit rauhassa olla eri mieltä, mutta olet väärässä.

Tästä päästäänkin kysymykseen: mikä on sairaus? Jos alkoholismi on sairaus, vaikka se paranee sillä kun pistää pullon korkin kiinni, niin sitten ehkä myös psyykkisiä "ilmiöitä" kuten masennusta ja kroonista väsymysoireyhtymää (sekä myös monia muita erikoisia oireyhtymiä) voidaan pitää sairautena. Jos taas ei pidä alkoholismia sairautena, tilanne on eri.

Mielipide-eroja kuten jo aiemmin todettiin.
 
Jos taas ei pidä alkoholismia sairautena, tilanne on eri.

Mielipide-eroja kuten jo aiemmin todettiin.

Nojaa, ei se nyt ihan niin mene että jos on jotain mieltä niin sitä voi pitää totuutena. Alkoholismin kuitenkin luokitellaan asiantuntijoiden keskuudessa laajalti sairaudeksi, pitkään se ei ollu sitä mutta tällä hetkellä pystytään jo määrittämään mekanismi jolla se voidaan luokitella sairaudeksi.
 
Tästä päästäänkin kysymykseen: mikä on sairaus? Jos alkoholismi on sairaus, vaikka se paranee sillä kun pistää pullon korkin kiinni, niin sitten ehkä myös psyykkisiä "ilmiöitä" kuten masennusta ja kroonista väsymysoireyhtymää (sekä myös monia muita erikoisia oireyhtymiä) voidaan pitää sairautena. Jos taas ei pidä alkoholismia sairautena, tilanne on eri.

Mielipide-eroja kuten jo aiemmin todettiin.

Huhhuh vai että masennuskin psyykkinen "ilmiö" ja erikoinen oireyhtymä :D Tähän tulee mieleen vaan että onko tyhmyyskin sairaus? Alkoholismiinkin on löytynyt geeni mikä sen riskiin vaikuttaa erittäin voimakkaasti. Ei kukaan vedä päivästä toiseen viinaa vaan koska tekee mieli.
 
On omallakin työpaikalla takavuosina hauissa ollut kovat vaatimukset tietotekniikan osaamisessa verrattuna siihen mitä oikeasti tarvitaan. Oikeasti tarve on luokkaa tietää miten hiirtä käytetään ja ennenkaikkea on halukkuutta toimia tietokoneen kanssa.

Miten sä mittaat sitä halukkuutta?
Kysymällä? Ootko halukas [jos vastaat joo, niin me aletaan maksaan sulle X-tonnia palkkaa per kk]? (Hakasulkeissa olevaa osaa ei sanota ääneen, mutta kaikki tietää pelin hengen)

Vai edellyttämällä taitoja, jotka on seurausta siitä, että on halukuutta toimita tietokoneen kanssa / joiden puuttuminen indikoi haluttomuutta toimita tietokoneiden kanssa?
 
Huhhuh vai että masennuskin psyykkinen "ilmiö" ja erikoinen oireyhtymä :D Tähän tulee mieleen vaan että onko tyhmyyskin sairaus? Alkoholismiinkin on löytynyt geeni mikä sen riskiin vaikuttaa erittäin voimakkaasti. Ei kukaan vedä päivästä toiseen viinaa vaan koska tekee mieli.

:facepalm:
En sanonut masennuksen olevan oireyhtymä, opettele lukemaan. Kyllähän masennusta JA näitä epämääräisiä oireyhtymiä (kuten juuri tuo väsymysoireyhtymä) pidetään psykosomaattisina. Näitä sairastavilta ei löydy tutkimuksissa koskaan mitään poikkeavaa ja näitä voidaan hoitaa ihan psykoterapialla ja liikunnalla. Jos nämä sitten muutenkaan ovat edes todellisia sairauksia, vaan ihan normaalien elämään kuuluvien oireiden, kuten väsymyksen ja alakuloisuuden, medikalisointia.

Tiedän ihmisiä, joilla alkoholismi on alkanut työttömyyden myötä, joten meneekö se alkoholismille altistava geeni kätevästi päälle kun työt loppuu? Ei varmasti tarvitse muistuttaa, että työttömissä on paljon alkoholisteja ja masentuneita.

Hollannissa on menty niin pitkälle, että työttömän alkoholistin on mahdollista saada vastikkeellisen työttömyysturvan palkka alkoholina.
 
Viimeksi muokattu:
:facepalm:
En sanonut masennuksen olevan oireyhtymä, opettele lukemaan. Kyllähän masennusta JA näitä epämääräisiä oireyhtymiä (kuten juuri tuo väsymysoireyhtymä) pidetään psykosomaattisina. Näitä sairastavilta ei löydy tutkimuksissa koskaan mitään poikkeavaa ja näitä voidaan hoitaa ihan psykoterapialla ja liikunnalla. Jos nämä sitten muutenkaan ovat edes todellisia sairauksia, vaan ihan normaalien elämään kuuluvien oireiden, kuten väsymyksen ja alakuloisuuden, medikalisointia.

Psyykkiset sairaudetkin ovat sairauksia. Masentuneellahan voi ilmetä vaikka ja minkälaisia vaivoja jotka kuitenkin pohjimmiltaan johtuvat siitä että pälli on epäkunnossa. Oikeassa olet että kyseisiä sairauksia voi psykoterapialla parantaa mutta pitkälle edenneenä masennus on aika invalidisoiva sairaus. Kunnolla masentunut ei pysty edes kotiovea aukaisemaan saati sitten lähteä harrastamaan liikuntaa ulos. Masennus voi laueta esimerkiksi juurikin työttömyyden iskiessä. Josta päästäänkin jo kirjoittamaasi:

Tiedän ihmisiä, joilla alkoholismi on alkanut työttömyyden myötä, joten meneekö se alkoholismille altistava geeni kätevästi päälle kun työt loppuu? Ei varmasti tarvitse muistuttaa, että työttömissä on paljon alkoholisteja ja masentuneita.

Tarve päihtyä on aina oire jostakin. Kukaan ei syntymästään halua vetää päätään sekaisin. Yleensä viinalla (ja muilla päihteillä) "lääkitään" jotakin ongelmaa elämässä. Usein myös työttömyys tällaiseksi voidaan niputtaa. Kaikki sitten ruokkivat kaikkea ja kierre on valmis. Viinassa on myös semmoinen kiva jekku että vierotusoireisiin voi kuolla jos vieroitusta ei tehdä asianomaisin keinoin eli käytännössä siis sairaalahoidossa ja katkasussa. Suomessahan katkasuun ei pääse ellei promillet ole nollissa, aikamoinen paradoksi, eikö.

Mitenkä nämä sitten liittyy topikin aiheeseen. Ehkäpä siten että näitä masentuneita ja moniongelmaisia ei ainakaan pitäisi pakottaa töihin, ei se heitä ainakaan auta saati paranna. Nämä ihmiset tarvitsisivat oikeaa apua ennenkuin pystyisivät edes haaveilemaan työelämään siirtymisestä. Toisekseen tällaisia ihmisiä ei kovin moni helposti palkkaa.
 
Aika paljon tänne kirjoitetaan tietoa mutu-tuntumalla (celeb tekee tätä ainakin tahallaan). Esim. krooninen väsymysoireyhtymä on fyysinen sairaus, jota ei psykoterapialla paranneta (Krooninen väsymysoireyhtymä), samoin vaikea masennus on fyysinen sairaus, johon tuskin psykoterapiasta on juurikaan apua. Näihin molempiin sairauksiin on löydetty tutkimuksissa fyysisiä muutoksia kehosta. Lievään masennukseen psykoterapia toki on ihan paikallaan, mutta vaikeassa masennuksessa ne masennuslääkkeet ovat kyllä ihan tarpeellisia. Psykiatriset sairaudet ovat myöskin ihan todellisia sairauksia, kuten Randomizer totesikin.

Suurempi ongelma suomessa on se, että diagnoosia ja hoitoa ei saa, kuin se että työttömät "teeskentelevät sairautensa", kuten täällä joku tuntui väittävän. Valitettavasti monet sairaat ihmiset joutuvat väkisin osallistumaan näihin palkattomiin töihin, vaikka eivät niitä edes jaksaisi tehdä. Monet lääketieteen ammattilaiset ja TE-toimiston virkailijat/Kela suhtautuvat kroonisesti sairaisiin vähätellen. Esim. alkuvuodesta yksi norjalainen CFS:ää sairastava menehtyi, kun julkinen terveydenhuolto antoi hänelle hoitona "fyysistä aktivointia".

Sitten vielä hyvänä esimerkkinä tämä tapaus, johon myös kansanedustaja Timo Heinonen otti kantaa: Onko lastensuojeluilmoitus apua huutavista perheistä kohtuullista? – Auttava hoito onkin oman lapsen pahoinpitely
 
Viimeksi muokattu:
Psyykkiset sairaudetkin ovat sairauksia.

En ole muuta väittänytkään.

Aika paljon tänne kirjoitetaan tietoa mutu-tuntumalla (celeb tekee tätä ainakin tahallaan). Esim. krooninen väsymysoireyhtymä on fyysinen sairaus, jota ei psykoterapialla paranneta (Krooninen väsymysoireyhtymä)

Kyllä minulla on myös faktaa kirjoitusteni tueksi. Linkittämässäsi lähteessä on vain yhden lääkärin suppea näkemys kyseiseen "ilmiöön". Moni lääkäri on sitä mieltä, että tuo väsymysoireyhtymä on psykosomaattinen tila/ilmiö, jota voidaan hoitaa psykoterapialla ja liikunnalla, ja joka jopa osassa tapauksista paranee näillä hoitokeinoilla. Tämä on myös todettu Kelan toimeksiantamassa tutkimuskatsauksessa sekä PACE-tutkimuksessa.

Näihin molempiin sairauksiin on löydetty tutkimuksissa fyysisiä muutoksia kehosta.

Ei ole löydetty. Tämä on todettu kroonisen väsymysoireyhtymän osalta Kelan toimeksiantamassa tutkimuskatsauksessa. Myöskään masennusta sairastavilta ei ole löydetty tutkimuksissa poikkeavuuksia, ja miten voisikaan löytyä, sillä se on psykosomaattinen tila.

Valitettavasti monet sairaat ihmiset joutuvat väkisin osallistumaan näihin palkattomiin töihin, vaikka eivät niitä edes jaksaisi tehdä.

On vain hyvä asia, että masentuneita ja kroonisesti väsyneitä pakotetaan palkattomiin töihin. He voivat vaikka piristyä näiden avulla. Myöskin näillä estetään syrjäytymistä.

Sitten vielä hyvänä esimerkkinä tämä tapaus, johon myös kansanedustaja Timo Heinonen otti kantaa: Onko lastensuojeluilmoitus apua huutavista perheistä kohtuullista? – Auttava hoito onkin oman lapsen pahoinpitely

Tässä siis vanhemmat ovat vieneet psyykkisesti sairaita lapsiaan yksityisen puoskarin hoitoon ja puoskari on määrännyt heille sellaista hoitoa, mitä näille lapsille ei todellakaan olisi saanut määrätä. Yksityinen puoskari siis vaaransi näiden lasten terveyden. Ihan oikein, että kunnalliset lääkärit ovat tehneet lastensuojeluilmoituksia näistä lapsista.
 
Viimeksi muokattu:
haluisin kyllä paremmat perustelut tähän

Tämä on kategorisesti melkoisen laaja lausunto mutta yleisesti ottaen lienee parempi että masentuneet/alkoholisoituneet/tietyistä kroonisista sairauksista kärsineet pakotettaisiin ns. ihmisten ilmoille ja sosiaalisiin tilanteisiin. Mitään tutkimusta tai vastaavaa itselläni ei ole tämän mielipiteen taakse tällä hetkellä laittaa, ainoastaan omat kokemukset siitä että ihminen yksinkertaisesti voi paremmin kun hän saa tehdä edes jotain lähellekkään mielekästä vs. ryyppääminen kotona tai sängyssä makoilu koska voimat eivät muuhun riitä. Celebin ulosanti nyt on turhan kärkästä mutta peruspremissi on oikea, tietyissä tilanteissa.
 
Tuollasista paskahommista kukaan piristy jos ei vitutusta lasketa piristymiseksi. Mitä olen seurannut niitä ihmisiä niin vajoovat vaan alemmaksi kun työnnetään yhteen kasaan jonnekin. Sitten löytyykin huumehörhökavereita sellasetkin jotka eivät vielä niin alhaalla aiemmin olleet.
 
Mitä olen seurannut niitä ihmisiä niin vajoovat vaan alemmaksi kun työnnetään yhteen kasaan jonnekin.
Kyllähän kyykytys ymmärrettävästi aiheuttaa ainakin kapinaa ja kenties kuvaillun kaltaisessa tilanteessa olevalle jopa yhteiskuntavastaisuutta ja rikollista luonnetta. Itse en ole ihan sellaiseen luuserin asemaan koskaan sattunut vaikka töitä vailla olinkin, mutta kyllä esivallan taholta tuleva aiheeton vittuilu aiheuttaa ihmisessä jotain muutoksia. Ei nuorisotyöttömästä ainakaan hyvää ja kuuliaista järjestelmää aktiivisesti tukevaa demaria/kokoomusnuorta sillä pelillä tule. Toki voi tulla kuset housussa rappurallia liikkeenharjoittajan ikkunaan heittävä paskahousu, joka sekin tavallaan on osa nykyistä kukkahattuista establismentia.
 
Ilmaista työvoimaa (missään laajemmassa mittakaavassa) ei pidä hyväksyä siksi, että se johtaa näivettymiseen koko kansakunnan tasolla.
Kapitalisimissa työttömyys on oire kilpailukyvyttömyydestä kansakunnan tasolla. Jos tämä piilotetaan laittamalla ihmiset ilmaisiin töihin, tarkoittaa se kilpailukyvyttömyyden doktrinoimista kansalliseksi strategiaksi. Globaalikapitalismissa kansakunta pärjää vain sillä, että populaation suorituskykyä pyritään jatkuvasti maksimoimaan koulutuksella ja talouselämän rakenteita kehittämällä - tämä ei tule toteutumaan kehitysmaatason varjotaloutta ylläpitämällä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 547
Viestejä
4 508 352
Jäsenet
74 432
Uusin jäsen
Lu0pio

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom