Omat vai yhteiset rahat?

[kjns]

Eiköhän edelleenkin suomalaisilla yleisin omaisuuden kerryttämisen tapa ole asuntolaina, ja se kertynyt varallisuus on pääpiirteittäin sidottu seiniin. Jotain pienempiä ja suurempia osakepotteja, rahastoja tai talletuksia saattaa olla, mutta suurimmalla osalla ehdottomasti suurin osa omaisuudesta on perheen koti. Eron sattuessa taas se koti menee helposti myyntiin, koska aika iso osa porukasta on vahvalla mutulla heitettynä yhteisesti hankkinut sellaisen kämpän, jonka lainan maksaminen yksin ei ole mahdollista ainakaan pidempiaikaisesti yleensä kummallekaan osapuolelle. Vahvan Mutun perustan siihen, että omassa lähipiirissä 100% ihmisistä on tehnyt näin.

Asuminen ja eläminen on nykyään niin helvetin kallista, että jos haluat sen perus lähiöunelman hankkia, eli omakotitalon tai ison rivarinpätkän kaupungin läheltä, niin siinä ei paljoa rahaa enää säästöön ja sijoituksiin jää muuta kuin ns. hyvätuloisilla, mikäli muuten tahtoo vähän nauttia elämästään ja vaikka syödä hyvistä raaka-aineista tehtyä ruokaa, käydä matkoilla tai omistaa vähän uudemman auton.

 

[Nomber]

No nyt meni kyllä mutkat aikalailla suoraksi. Eipä tässä ketjussa kyllä kukaan ole näin ehdottanut.

Kyllä itsekin olen avioehdon puolesta liputtanut vastaavassa tilanteessa. Itse olen ollut vaimon kanssa lukioikäisestä, eli kaikki varallisuus on yhdessä kerätty. Jos joskus menisi lusikat jakoon, niin 50/50 olisi täysin oikein. Toki varallisuutta olisi senverran, että mahdollisessa seuraavassa suhteessa/avioliitossa avioehto tulisi varmaan kysymykseen.

Täällä tuskin kovin monella on "satojatuhansia euroja" tai "miljoonia"...

No riippuu toki monesta asiasta. Tietysti jos menee jo nuorena yhteen eikä ole mitään jne. Mutta moni voi mennä parisuhteeseen myös myöhemmin ja omaisuutta saattaa olla paljonkin. Mutta jos siis on yhteiset rahat niin ihan hyvin toinen voi ne tuhlata johonkin turhuuteen tai jos ei voi niin sitten ei varmaan olekkaan yhteiset rahat.

 

[heloust]

Jos lapsia niin varmasti järkevää että on jokin yhteinen tili. Jos ei lapsia niin erikseen.

 

[Focus0]

Meillä on yhteiset rahat sekä omat tilit + yhteinen "bonus-tili" S-pankissa.
Ollut siitä päivästä näin kun 2015 muutettu yhteisen katon alle.
Eipä ole laskeskeltu menoja sen tarkemmin. Minulla huonommat tulot kuin vaimolla mutta maksan mitä pystyn pakollisista elämiskuluista ja laskuista.
Vanhemmillani on ollut sama systeemi aina ja en näe miksi tämä olisi huono systeemi.

 

[ttm]

Jos lapsia niin varmasti järkevää että on jokin yhteinen tili. Jos ei lapsia niin erikseen.

Eipä tuo lapsettomuus mitenkään yhteisen tilin järkevyyttä vähennä - jos siis tarkoitus on jakaa kulut halutussa suhteessa.

 

[heloust]

Eipä tuo lapsettomuus mitenkään yhteisen tilin järkevyyttä vähennä - jos siis tarkoitus on jakaa kulut halutussa suhteessa.

Vähentääpäs. Kun ei ole lapsia, on vähemmän yhteisiä menoja.

 

[ttm]

Vähentääpäs. Kun ei ole lapsia, on vähemmän yhteisiä menoja.

Hyöty toki kasvaa menojen kasvun ja jakamisen monimutkaisemmaksi menon myötä, mutta "yhtä järkevää" se on joka tapauksessa. Samaan tyyliin kuin että jos on järkevää käyttää lumikolaa pihan auraamiseen jos pinta-alaa on yli 30 neliömetriä sen sijaan että käsin kauhoisi ja viskelisi lumen pois, ei sen lumikolan käyttämisen järkevyys vähene jos pinta-alaa onkin 20 neliömetriä. Jos siis tarkoitus on pitää piha puhtaana mahdollisimman helposti - ei siinä käsin kauhomisessa mitään väärää ole, jos sitä haluaa tehdä.

 

[heloust]

Hyöty toki kasvaa menojen kasvun ja jakamisen monimutkaisemmaksi menon myötä, mutta "yhtä järkevää" se on joka tapauksessa. Samaan tyyliin kuin että jos on järkevää käyttää lumikolaa pihan auraamiseen jos pinta-alaa on yli 30 neliömetriä sen sijaan että käsin kauhoisi ja viskelisi lumen pois, ei sen lumikolan käyttämisen järkevyys vähene jos pinta-alaa onkin 20 neliömetriä. Jos siis tarkoitus on pitää piha puhtaana mahdollisimman helposti - ei siinä käsin kauhomisessa mitään väärää ole, jos sitä haluaa tehdä.

Vertauksesi on huono. Laskut on helppo eritellä. Toinen maksaa vaikka sähkön ja toinen netin. Kännykkäliittymät ja monet muut on henkilökohtaisia menoja joka tapauksessa. Suurin "ongelma" tulee kaupan kassalla. Tämä hoituu siten että maksaa joka toisen ostosreissun.

Saavutettava hyöty on ylivoimainen - oikeudenmukaisuus. Kumpikin käyttää omia rahojaan, siis niitä, jotka tälle kuuluu. Lisäksi erotilanteet on helppoja, koska on paljon helpompi osoittaa, että mikä tavara kuuluu kellekkin.

 

[Nomber]

Aika ikuisuus kysymys ja kaikilla on omat mielipiteensä ja kukaan ei ymmärrä/halua ymmärtää muiden toimintatapaa.

Vertauksesi on huono. Laskut on helppo eritellä. Toinen maksaa vaikka sähkön ja toinen netin. Kännykkäliittymät ja monet muut on henkilökohtaisia menoja joka tapauksessa. Suurin "ongelma" tulee kaupan kassalla. Tämä hoituu siten että maksaa joka toisen ostosreissun.

Saavutettava hyöty on ylivoimainen - oikeudenmukaisuus. Kumpikin käyttää omia rahojaan, siis niitä, jotka tälle kuuluu. Lisäksi erotilanteet on helppoja, koska on paljon helpompi osoittaa, että mikä tavara kuuluu kellekkin.

Mielestäni silti kaikkein helpoin ja tarkin tapa jakaa yhteiset kulut joko puoliksi tai jollain tietyllä %-osuudella on se, että molemmat laittaa sen oman %-osuutensa yhteiselle tilille josta kaikki yhteiset menot maksetaan. Silloin ei tarvitse koskaan laskea mitään, ei tarvitse huolehtia siitä kuka maksaa milläkin kerralla ruokakaupassa ja kuinka paljon ostokset maksaa milläkin kertaa ja kuka maksaa sähkön ja kuka netin jne. jne. vaan joka ikinen yheinen ostos ja lasku menee aina juuri sillä tietyllä sovitulla osuudella.

Joka tapauksessa mielestäni kannattaa olla enemmän kuin 1 käyttötili ja eri pankeista koska monesti on tilanteita että pankin X-kortit ei toimi tai pankki X ei muuten vaan toimi. Joten meillä ainakin S-pankin tili toimii hyvin yhteisenä tilinä ja samalla saa vielä s-kaupoissa maksutapa etua kun käyttää sitä s-pankin korttia maksamiseen. Joten jos ei olisi yhteistä tiliä niin sitten minulla olisi noin muuten vaan toisessa pankissa joka tapauksessa tili. Ja s-tili on vieläpä ilmainen joten mitään kulujakaan tästä ei seuraa.

Tietysti jos tuolla jaolla ei ole niin väliä eikä isotkaan heilahdukset suuntaan/toiseen haittaa niin sittenhän se on se ja sama kuka maksaa ja mitä.

Erotilanteessakin yhteinen tili on kätevä, kummatkin siirtää siellä olevista rahoista omalle tililleen sen oman %-osuutensa mitä on sinne maksanutkaan ja jako on suoritettu.

 

[ttm]

Vertauksesi on huono. Laskut on helppo eritellä. Toinen maksaa vaikka sähkön ja toinen netin. Suurin "ongelma" tulee kaupan kassalla. Tämä hoituu siten että maksaa joka toisen ostosreissun.

Niin, eli kuten vertauksessani - vaiva on pienempi, silti todellinen. Yhteisellä taloustilillä ei tarvitse miettiä mitään noista milloinkaan, kumpi tahansa voi maksaa minkä tahansa ostosreissun.

Saavutettava hyöty on ylivoimainen - oikeudenmukaisuus. Kumpikin käyttää omia rahojaan, siis niitä, jotka tälle kuuluu. Lisäksi erotilanteet on helppoja, koska on paljon helpompi osoittaa, että mikä tavara kuuluu kellekkin.

Joskaan tuo ei ole hyöty yhteiseen taloustiliin nähden, sillä yhteisessä taloustilissä tuo oikeudenmukaisuus menee täsmälleen kuten halutaan. Esimerkiksi että molemmat maksavat puolet menoista, tai halutessa molemmat maksavat prosenttiosuuden tulojensa mukaan. Ei tuo yhteinen taloustili pakota myöskään ostamaan yhteisillä rahoilla sellaisia tavaroita, jotka haluaa omana pitää..

 

[Mikkos]

Aika ikuisuus kysymys ja kaikilla on omat mielipiteensä ja kukaan ei ymmärrä/halua ymmärtää muiden toimintatapaa.

Mielestäni silti kaikkein helpoin ja tarkin tapa jakaa yhteiset kulut joko puoliksi tai jollain tietyllä %-osuudella on se, että molemmat laittaa sen oman %-osuutensa yhteiselle tilille josta kaikki yhteiset menot maksetaan. Silloin ei tarvitse koskaan laskea mitään, ei tarvitse huolehtia siitä kuka maksaa milläkin kerralla ruokakaupassa ja kuinka paljon ostokset maksaa milläkin kertaa ja kuka maksaa sähkön ja kuka netin jne. jne. vaan joka ikinen yheinen ostos ja lasku menee aina juuri sillä tietyllä sovitulla osuudella.

Joka tapauksessa mielestäni kannattaa olla enemmän kuin 1 käyttötili ja eri pankeista koska monesti on tilanteita että pankin X-kortit ei toimi tai pankki X ei muuten vaan toimi. Joten meillä ainakin S-pankin tili toimii hyvin yhteisenä tilinä ja samalla saa vielä s-kaupoissa maksutapa etua kun käyttää sitä s-pankin korttia maksamiseen. Joten jos ei olisi yhteistä tiliä niin sitten minulla olisi noin muuten vaan toisessa pankissa joka tapauksessa tili. Ja s-tili on vieläpä ilmainen joten mitään kulujakaan tästä ei seuraa.

Tietysti jos tuolla jaolla ei ole niin väliä eikä isotkaan heilahdukset suuntaan/toiseen haittaa niin sittenhän se on se ja sama kuka maksaa ja mitä.

Erotilanteessakin yhteinen tili on kätevä, kummatkin siirtää siellä olevista rahoista omalle tililleen sen oman %-osuutensa mitä on sinne maksanutkaan ja jako on suoritettu.

Paitsi että % osuuksilla leikkiessa eron tullessa tulee satavarmasti riitaa siitä että kumpi on maksanu paljonkin jos puolisoilla on kovat tuloerot.
Pienempituloinen hieroo näppejään ja suurempituloisempi taatusti aloittaa rähinän että suurin osa "yhteisistä" tavaroista ja tileistä on sen koska toinen ei ole maksanut sinne niin paljon.

 

[ttm]

Paitsi että % osuuksilla leikkiessa eron tullessa tulee satavarmasti riitaa siitä että kumpi on maksanu paljonkin jos puolisoilla on kovat tuloerot.
Pienempituloinen hieroo näppejään ja suurempituloisempi taatusti aloittaa rähinän että suurin osa "yhteisistä" tavaroista ja tileistä on sen koska toinen ei ole maksanut sinne niin paljon.

Satavarmasti? Jos tuntuu että moiseen voi olla taipumusta, niin mikä estää säätämästä prosenttiosuuksia 50-50? Ja eri prosenttiosuudet erilaisiin asioihin (esim. peruseläminen 75-25, mutta hankinnat 50-50), niin avaa kaksi tiliä sitten.

Ja helppohan tuo on muutenkin sopia, että meneekö omistukset 50-50 maksu%osuuksista riippumatta, vai meneekö omistukset maksujen mukaan. Yhteistiliä käyttäen on kuitenkin molempien täsmällisessä tiedossa se, miten kulut ovat jakaantuneet. Aika erikoista, jos tuosta "satavarmasti" riidan saa aikaiseksi, mutta toisaalta se ehkä selittää sitä, miksi ylipäätään ollaan erotilanteessa...

 

[Mikkos]

Satavarmasti? Jos tuntuu että moiseen voi olla taipumusta, niin mikä estää säätämästä prosenttiosuuksia 50-50? Ja eri prosenttiosuudet erilaisiin asioihin (esim. peruseläminen 75-25, mutta hankinnat 50-50), niin avaa kaksi tiliä sitten.

Ei mikään tietenkään estä.

 

[ttm]

Ei mikään tietenkään estä.

Toisaalta taas voidaan kysyä, että miten mikään muukaan ratkaisu tuollaista eroriitaa estäisi, jos eroamassa on henkilö, joka haluaa rahoista riidellä?

 

[Mikkos]

Toisaalta taas voidaan kysyä, että miten mikään muukaan ratkaisu tuollaista eroriitaa estäisi, jos eroamassa on henkilö, joka haluaa rahoista riidellä?

No ainakin teoreettisesti on helpompi jakaa omaisuutta kun molemmilla on ollut sama euromäärä kiinni.

 

[Nomber]

Paitsi että % osuuksilla leikkiessa eron tullessa tulee satavarmasti riitaa siitä että kumpi on maksanu paljonkin jos puolisoilla on kovat tuloerot.
Pienempituloinen hieroo näppejään ja suurempituloisempi taatusti aloittaa rähinän että suurin osa "yhteisistä" tavaroista ja tileistä on sen koska toinen ei ole maksanut sinne niin paljon.

Tämä on ehkä helpoin kiertää siten, että ostetaan sitten ne kalliimmat asiat josta voi riitaa tulla (sohva, telkkari tms.) sitten eri %-osuudella tai vaikka vaan toinen ostaa? Suurin osa taloustilin menoista kuitenkin on sellaisia, että niistä ei jää mitään jaettavaa kuten sähkölasku ja ruuat jne. jotka nyt on sitten jo käytetty jos ero tulee. Tilin kanssahan tätä ongelmaa ei tule kun molemmat ottaa siellä sillä hetkellä olevasta rahasta sen saman %-osuuden mitä on sinne maksanutkin. Meillä ainakin tuo yhteisen tilin saldo on sellainen, että riittää kuukaudeksi, ei siellä mitään valtavia summia ole.

Riitaahan nyt tietysti voi mistä vaan tulla koska vaan, mutta jos siis %-osuus on sovittu niin turha siitä on lähteä jälkikäteen itkemään eron tullessa?

Itse esim. ostin telkkarin kun vaimokkeelle hyvin kelpasi vanhakin eikä halunnut siiten laittaa rahaa.

 

[zepi]

Noilla prosenttiosuuksillahan ei ole sitten mitään virkaa siinä kohtaa kun mennään oikeuden eteen jakamaan lusikoita. Oleellista on laki + mahdollinen avioehtosopimus.

 

[Mikkos]

Tämä on ehkä helpoin kiertää siten, että ostetaan sitten ne kalliimmat asiat josta voi riitaa tulla (sohva, telkkari tms.) sitten eri %-osuudella tai vaikka vaan toinen ostaa? Suurin osa taloustilin menoista kuitenkin on sellaisia, että niistä ei jää mitään jaettavaa kuten sähkölasku ja ruuat jne. jotka nyt on sitten jo käytetty jos ero tulee. Tilin kanssahan tätä ongelmaa ei tule kun molemmat ottaa siellä sillä hetkellä olevasta rahasta sen saman %-osuuden mitä on sinne maksanutkin. Meillä ainakin tuo yhteisen tilin saldo on sellainen, että riittää kuukaudeksi, ei siellä mitään valtavia summia ole.

Riitaahan nyt tietysti voi mistä vaan tulla koska vaan, mutta jos siis %-osuus on sovittu niin turha siitä on lähteä jälkikäteen itkemään eron tullessa?

Itse esim. ostin telkkarin kun vaimokkeelle hyvin kelpasi vanhakin eikä halunnut siiten laittaa rahaa.

Totta tuokin.

 

[Nomber]

Noilla prosenttiosuuksillahan ei ole sitten mitään virkaa siinä kohtaa kun mennään oikeuden eteen jakamaan lusikoita. Oleellista on laki + mahdollinen avioehtosopimus.

Niin paitsi jos ei ole naimisissa. Sillloinhan näillä nyt ei ole muutenkaan niin väliä kun menee puoliksi kuitenkin, jos siis naimisissa on eikä ole avioehtoa.

 

[zepi]

Niin paitsi jos ei ole naimisissa. Sillloinhan näillä nyt ei ole muutenkaan niin väliä kun menee puoliksi kuitenkin, jos siis naimisissa on eikä ole avioehtoa.

Tässä kohtaa kannattaa sitten muistaa, että kansainväliset avioliitot saattavat olla vielä asia erikseen. Esim. Briteissä avioehtoja on kait melkein mahdoton saada pätemään...

 

[Marbelou]

Teinistä asti oltu yhdessä ja aviossakin noin parikymppisestä, joten käytännössä kaikki raha on yhteistä. Molemmilla kuitenkin omat tilit. Yhteistä tiliä ei olla edes mietitty, koska helpompi molempien manageroida vain omia tilejään.

Laskut jakaantuvat melko satunnaisesti, mutta kuitenkin ehkä jotenkin tasaisesti. Ruokaostokset, ravintolat yms. maksetaan fiiliksen mukaan satunnaisesti vaihdellen. Tällä hetkellä vaimolla kovemmat tulot ja esim. vuokra menee suoraan häneltä. Minä taas hoidan riskisijoittamiset ym. ja niiden mahdollisista hedelmistä nauttii sitten hamassa tulevaisuudessa koko perhe. Molemmat ollaan vastuullisia rahankäyttäjiä joten tämä toimii meillä.

 

[Taneli-]

Joku 7 vuotta oltu yhdessä. Avoliitto. Kissojen ruokia ostellaan vuorotellen, kummallakin omat tilit. Itsellä asuntolaina ja hoidan suurimman osan kuluista (vastike, netflix, netti, vakuutukset, laina jne) itse.

Parempi puolisko maksaa omat ostoksensa (vaatteet, jos haluaa jotain erikoisempia ruokia tms. mistä en ole edes kuullut, oman puhelimensa) tekee välistä myös minulle ruokaa, tekisi varmaan useamminkin jos tahtoisin "terveys" ruokia (yleensä jotain kasvis juttuja) useammin syödä.

Ehkä jos naimisiin päätyy voi harkita asioita uusiksi, nyt mietin asiaa siten että minulla on suuremmat tulot ja kämppä on ostettu omiin nimiini joten hoidan myös kustannukset. Vuosi muutosta tehtiin sauna, vessa + terassi remonttia missä hänen isänsä käytännössä teki työt, minä maksoin materiaalit ja jotain vaivanpalkkaa. Huonekaluja hommailtu hieman puoliksi, sen mukaan mitä nyt ollaan haluttu / tarvittu hankkia.

Aiemmin kun asuttiin vuosi-pari vuokralla hän maksoi osan vuokrasta ja ruokakuluja.

 

[nukkesoturi]

Mielenkiintoinen ketju

Spoileri: Meidän taloudessa

Böyt 11 vuotta oltu yhdessä, taloudessa ei lapsia eikä olla naimisissa eikä kummallakaan ole "omaisuutta" ja asutaan vuokralla. Autolle ei ole nähty tarvetta, kun kaikki tarvittavat palvelut kävelymatkan päässä. Omat tilit molemmilla ja tulevaisuus näyttää valosalta, erityisesti kun saatiin molemmat maksettua opintolainat pois.

Lyhyesti (TL:TR) eri tilit, ja saman verran käyttörahaa molemmille per kuukausi juoksevien kulujen jälkeen (vuokra/sähkö/vesi ym.).

Ihmisen arvoinen elämä on meille tärkeä joten ollaan päädytty tasaamaan menot niin, että molemmille jää kuukausittain böyt saman verran ja tasapuolinen määrä käyttörahaa siihen tavalliseen elämiseen ja omiin juttuihin. Yhteen hiileen ollaan puhallettu pitkin vuosia ja tykätään muutoinkin viettää taloudellisesti samanvertaista, huoletonta ja seesteistä elämää.

Yksityiskohtiin jos tarvii mennä niin kumpikin maksaa omat puhelinlaskut, kk tilaukset, vaatteet jne.. siitä omasta osuudestaan. Ruokapuoli meillä on helppo, kun syödään pääasiassa ihan omia pöperöitä (minä sekasyöjä ja vaimoke vegaani). Ravintolassa tai viihteellä (konsertit, leffat jne.) kun käydään yhdessä, niin se jolla on enemmän käyttövaraa, maksaa - sen hetkisen tilanteen mukaan.

Ylimenevät osuudet menee sit säästötileille (jotka myös erikseen). Sieltä sitten voi napsia ja yhdistellä sen minkä tarvii pahan päivän sattuessa tai yhteiseen lomamatkaan tai suurempaan hankintaan.

Exceliä käytetään, joka puolestaan laskee automage tarvittavat kertoimet ja osuudet ja käyttövaran per henkilö per kuukausi ja tän pohjalta saadaan eriytettyä nuo menot. Käytännössä se joka tienaa enemmän, maksaa myös enemmän (vuokra/sähkö/vesi ym.).

Exceliin näpyteltävää ei ole paljoa ja kiinteät menot ja myös nuo tulotkin pysyy kuukausittain suht samana. Joitain variaatioita tulee kun sähkölasku ja vesilasku tulee maksuun ties milloin, mutta nämä menee esim. valintalaatikoita kliksutellessa kumpi ne sitten maksaa.

Ei me tuonne mitään yksittäisiä menoja kuten maitopurkkia kirjata, vaan nimenomaan nuo kiinteät isot asiat ja mahdolliset yllätykset (lääkärikäynnit, pesukoneen osto tms.). Kumpikin meistä kantaa puolestaan sen oman vastuunsa mihin sen oman osuutensa lopulta tyrkkäsee. Suuntaa-antavana taulukkona tuo on meillä toiminut ja kerran kuukaudessa (palkkapäivänä) tulee tsekattua tilanne. Ja nykysin tuleekin tsekattua kuinka paljon sitä saa ja voi laittaa sivuun ja säästöön, kun nuo maholliset yllätykset laskee pois alta.

Edit: joitain pahoja typoja.

 

[Oksa]

No nyt on tämäkin nähty, eli pariskunnat ihan oikeasti täyttelevät Excel-taulukoita rahankäytöstä

 

[glhf]

No nyt on tämäkin nähty, eli pariskunnat ihan oikeasti täyttelevät Excel-taulukoita rahankäytöstä

Todella ahdistava ajatus.

 

[Mikkos]

No nyt on tämäkin nähty, eli pariskunnat ihan oikeasti täyttelevät Excel-taulukoita rahankäytöstä

Musta on ihmeellistä et jengi kohkaa suomen verotuksesta ja kuinka on perseestä kun joutuu omilla rahoilla kustantaa hyvinvointia mutta kun perustetaan perhe ni sitten sitä kyllä ihmetellää sitä että joillain
ihmisillä on omat rahat.

Noin niinkuin kärjistäen.

 

[Gameri]

Kahden aikuisen talouteen jossa molemmat pärjäisi kohtuullisesti omillaankin, en ole helpompaa tapaa keksinyt kuin yhteinen tili. Palkkapäivänä sovittu summa (50/50) tilille puhelimen mobiiliapilla, pari sekunttia eikä tarvi excelöidä tai muistella kumpikos maksoi viimeksi, homma menee aina automaattisesti tasan. Ei tarvi myöskään käydä vuoronperään kaupassa jne joka olisi jo suhteellisen rasittavaa. Isommat ostokset voi myös tehdä yhteiseltä tililtä koska siirto tilille hoituu sekunneissa. Sähkö, vesi, jäte, kotivakuutus jne menee e-laskuina myös yhteiseltä tililtä. Tilisiirron jälkeen hahmottaa myös heti kätevästi paljonko sitä rahaa jäikään laittaa säästöön ja omiin hankintoihin.

Tietysti jos rahaa on niin paljon ettei pienintäkään huolta huomisesta, voi ostaa mitä haluaa ja eläkepäivätkin turvattu niin turhaa näpertelyähän tämäkin vähä olisi.

 

[Taneli-]

No nyt on tämäkin nähty, eli pariskunnat ihan oikeasti täyttelevät Excel-taulukoita rahankäytöstä

Vaikka olisi sinkku siitä excelistä tai vastaavasta voi olla hyötyä. Ihan uutisia lukemalla näkee miten yllättävän moni alle 30v on ongelmissa ja pikavippivelat painavat päälle.

En sano että jatkuvasti tarvisi tai olisi järkevää pitää kirjaa menoista mutta ei se toinenkaan ääripää mitä on nähnyt (ei mitään tietoa paljonko saa palkkaa tai paljonko tilillä on rahaa, kortilla maksetaan kaikki) ole hyvä.

Eli ensin (oli sitten sinkku tai pariskunta) pitäisi katsoa paljonko on ns. peruskulut mitä kuukaudessa keskimäärin menee ja sen jälkeen tehdä laskutoimitus paljonko keskimäärin jää sitä ns. ylimääräistä rahaa jäljelle.
Sen jälkeen on jokaisen oma asia mitä sillä tekee, mutta ei ole fiksua että loppukuusta vingutetaan korttia ja kun sen luotto on tapissa otetaan pikavippiä ja ostellaan osamaksulla tavaroita.

Toki siitä olen samaa mieltä että henkilökohtaisesti tuntisin ahdistusta parisuhteessa missä kaikki olisi ns. "tasan+yhteistä" ja jokaisesta yksittäisestä purkkapaketistakin pitäisi esittää yhteiseen tiliin kuittia ja vääntää exceliä kun "toisen selän takana" moisen on mennyt ostamaan kun kaikkea pitäisi kontrolloida ja valvoa.

Nähnyt myös (ei niin yllättäen kestävää) liittoa missä nainen valehtematta soitti miehen töihin vähintään tunnin välein kunnes esimies alkoi valittamaan asiasta ja jos olivat erossa (mies esim. kaupassa minun kanssani vastapäätä asuntoa missä oma silloinen kumppani ja hän olivat) soitteli alle 5min päästä kysellen millä osastolla ollaan ja mitä ollaan nyt ostamassa.

 

[elmo]

Musta on ihmeellistä et jengi kohkaa suomen verotuksesta ja kuinka on perseestä kun joutuu omilla rahoilla kustantaa hyvinvointia mutta kun perustetaan perhe ni sitten sitä kyllä ihmetellää sitä että joillain
ihmisillä on omat rahat.

Noin niinkuin kärjistäen.

Ei kai nyt sentään se naapurin rapajuoppo reiska joka elää sun verorahoilla ole samanarvoinen kuin puolisosi? Tai edes jos ei kärjistetä niin et sä varmaan serkkusi elämää halua maksaa, mutta jos ei puolison suuntaan mene sentin senttiä niin se kuulostaa vähän erikoiselta.

Kyllähän sen ymmärtää, että jos kulutustottumukset ja arvot rahankäyttöön on eri ja silti natsaa niin on joku jako siinä hommassa eikä eletä kuin kanat pellossa varsinkin jos siihen ei ole varaa.

Veikkaisin että tärkeintä suurimmalla osalla taulukkohiiristä on saada dataa mihin niitä euroja menee. Saisihan siitä aika kivaa dataa jos löisi vaikka vielä kauppakuitin sisällön. Paljonko menee turhuuksiin kuten: kalajaa, mässyt yms. yms. Voisi herättää, omaa rahankäyttöä vähän fiksummaksi. Kaupat nykypäivänä tuon datan saa bonusjärjestelmiensä kautta, mutta heillä ei todellakaan ole etuna tuoda sitä esille jonkun apin kautta kun sillä saisi hillittyä ihmisten kulutustottumuksia. Käsipelillä harva tollaseen hommaan jaksaa lähteä.

 

[Oksa]

Ei kai nyt sentään se naapurin rapajuoppo reiska joka elää sun verorahoilla ole samanarvoinen kuin puolisosi? Tai edes jos ei kärjistetä niin et sä varmaan serkkusi elämää halua maksaa, mutta jos ei puolison suuntaan mene sentin senttiä niin se kuulostaa vähän erikoiselta.

Tätä minäkin haen. En itsekään halua täysin yhteisiä rahoja kenenkään kanssa, mutta ihan oikeasti jos tarvitsee laskea että onko tässä kuussa nyt maksanut muutaman jauhelihapaketin enemmän kuin se oma rakas tai vaikka tarjonnut ravintolaillan saamatta siitä 50 prosenttia mobilepaylla takaisin niin mielestäni menee häiritsevän saituuden puolelle.

 

[nukkesoturi]

No mä en ole mikään rikas enkä kuulu "pappa betalar" -kastiin joka kasvanu lusikka suussa ja tarjotin per****sä. Myönnän että edellinen tuli hieman jyrkästi, mutta en ymmärrä porukan vastenmielisyyttä perusmatikkaa kohtaan. Mitään yritystä tässä olla perustamassa ja kyse ei ole mistään firman kuukausittaisesta kirjanpidosta johon tarvii litteroida se pieninkin patukan hankinta. Oma historia palkkatöissä on hyvin kirjava ja matikan ja excelin käyttön mulla on omat syynsä joten laitetaan seuraava ihan spoilereihin.

Spoileri

11 vuotta sitten kun aloitettiin yhteinen taipale, vaimoke tienasi reilusti enemmän. Oli omat tilit ja omat rahat. Kaikki yhteiset menot maksettiin puoliksi. Se joka tienas enemmän, sai pitää osansa. Nopeet syö hitaat ja enemmän tienaava sai luonnollisesti myös kuluttaa enemmän. Itselläni ei ollut mitään huolta taloudellisesti, kukkasia ja mehiläisiä ilmassa. Tilanteet muuttui kun päädyin työttömäksi yt-neuvottelujen myötä. Ja kun muita töitä ei löytynyt päätin lähteä opiskelemaan uutta ammattia.

Uus ammatti ei poikinu haluttua tulosta mutta pääsin EU rahoitteeseen projektiin suunnittelijaksi määräaikaiseen pestiin vuodeksi. Vaimokkeen työsuhde puolestaan päättyi vastaavaan tilanteeseen (määräaikaisuutta ei jatkettu) ja se sai vuoden työttömyyden jälkeen pestin helsingistä. Tuo oli tiukkaa aikaa kun ajattelee asumiskuluja, ja kun opintolainojen takaisinmaksut puski molemmilla aika pahasti päälle. Ja täytyy nyt rehellisesti myöntää että meillä molemmilla oli myös muita velkoja maksettavana (asunto ym.).

Summarum: kun toinen oli töissä, toinen oli työttömänä.

Sain töitä yksityissektorilta ja vaimoke puolestaan jäi vaihteeksi työttömäksi. Rankinta oli kun oma työnteko muuttui pätkätöiksi ja kun molemmat lopulta päädyttiin työttömiksi. Kyllä tuossa oli pakko miettiä menoja ja tuloja kuinka ne sovittaa yhteen ja se kasvatti ihmistä. Heitettiin sitten matikka ja excelit päälle, jotta molemmat vois elää sitä ihmisarvosta elämää ja jotta saataisiin se oma talous kuntoon.

Noh, sain lopulta pestin vakityösuhteeseen yksityissektorille. Vaimokkeella oli omat työkuviot ja saatiin lopulta maksettua kaikki velat ja opintolainat pois. Ihan sama mitä sanotte, mutta kyllä tuosta tuli hyvä fiilis kun oli vihdoin velaton ja minkälaisen helpotuksen tuo toi mukanaan. Talous koheni räpäyksessä ja kyllä tuo vaati meiltä oman vaivansa ja laskelmat.

Ei me isketty siihen exceliin yksittäisiä maitopurkkeja - toihan on ihan naurettavaa puuhaa. Vedettiin siihen se päälinjaus joka havainnollisti selkeästi missä mennään ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Ja päästiin jaloillemme.

Suurin meno meillä on tällä hetkellä asumiskustannukset. Seuraavaksi tulee ravinto. Me eletään nykysin 1-2 kk "ennalta", tarkoittaen että vuokrat ja muut kiinteet kulut on maksettu edistävästi parin kuukauden ajalta. Jos tulee tiukka paikka voidaan jättää ihan helposti parin kuun vuokrat pois ja turvautua kerryttämiimme säästötileihin.

Ei me tämmöseen ilman perusmatikkaa ja omia aivoja käyttämättä oltas päästy.

Postasin meidän nykysen systeemin tonne ylemmäs niin sieltä saa jatkot miten me toimitaan tällä hetkellä:
Omat vai yhteiset rahat? | kelattu ko. postaukseen

Edit: typoja pois

 

[Jetula]

Kahden aikuisen talouteen jossa molemmat pärjäisi kohtuullisesti omillaankin, en ole helpompaa tapaa keksinyt kuin yhteinen tili. Palkkapäivänä sovittu summa (50/50) tilille puhelimen mobiiliapilla, pari sekunttia eikä tarvi excelöidä tai muistella kumpikos maksoi viimeksi, homma menee aina automaattisesti tasan. Ei tarvi myöskään käydä vuoronperään kaupassa jne joka olisi jo suhteellisen rasittavaa. Isommat ostokset voi myös tehdä yhteiseltä tililtä koska siirto tilille hoituu sekunneissa. Sähkö, vesi, jäte, kotivakuutus jne menee e-laskuina myös yhteiseltä tililtä. Tilisiirron jälkeen hahmottaa myös heti kätevästi paljonko sitä rahaa jäikään laittaa säästöön ja omiin hankintoihin.

Tietysti jos rahaa on niin paljon ettei pienintäkään huolta huomisesta, voi ostaa mitä haluaa ja eläkepäivätkin turvattu niin turhaa näpertelyähän tämäkin vähä olisi.

Juuri tämä.


Jos toisen tulot ovat pienemmät, tai muutoin tilanne muuttuu, riittää että kerran käy muuttamassa tilille meneviä euromääriä.

Eihän se erillisiltä tilitä edes olisi mahdollista säätää maksujen jakautumista, jos vaikkapa se työtön osapuoli kävisi aina kaupassa, ja se toinen haluasi silti maksaa. Yhteistilillä riittää pelkästää se, että se toinen maksaa enemmän sille yhteiselle tilille.

 

[nukkesoturi]

En nyt tajua tuota logiikkaa. Jos asunnon vuokra on 700 euroa, ja työttömän vaimon tulot on 557e ja mun nettopalkka on vajaa 2000e niin mites nää jakautuu sielllä yhteistilillä?

Meidän taloudessa mä maksan ton koko pazon pois alta ja kaikki muut kulut sen taivaallista miettimättä, eikä tohon tarvita sitä kolmatta "yhteistä" tiliä.

 

[yberkurko]

En nyt tajua tuota logiikkaa. Jos asunnon vuokra on 700 euroa, ja työttömän vaimon tulot on 557e ja mun nettopalkka on vajaa 2000e niin mites nää jakautuu sielllä yhteistilillä?

Meidän taloudessa mä maksan ton koko pazon pois alta ja kaikki muut kulut sen taivaallista miettimättä, eikä tohon tarvita sitä kolmatta "yhteistä" tiliä.

Tuollaisessa tilanteessa vaimon maksu yhteistilille olisi lähinnä nimellinen, mutta "yhteistili" olisi siitä kätevä, että siltä tuo oletettavasti hieman enemmän vapaata aikaa omaava työtön puolisko voi hoitaa laskujen maksua ja ruokaostoksetkin ilman toisen mukanaoloa.

 

[nukkesoturi]

Tuollaisessa tilanteessa vaimon maksu yhteistilille olisi lähinnä nimellinen, mutta "yhteistili" olisi siitä kätevä, että siltä tuo oletettavasti hieman enemmän vapaata aikaa omaava työtön puolisko voi hoitaa laskujen maksua ja ruokaostoksetkin ilman toisen mukanaoloa.

No nyt tämä alkaakin käymään järkeen Psykologiaa...

Kiitos hyvästä vinkistä ja pointista!

Edit: @yberkurko nyt kun pohdin asiaa tarkemmin tuolta kantilta, niin tuo on aivan mahtava idea! Kerrassaan mainio! Kiitos!

 

[Nomber]

Tuollaisessa tilanteessa vaimon maksu yhteistilille olisi lähinnä nimellinen, mutta "yhteistili" olisi siitä kätevä, että siltä tuo oletettavasti hieman enemmän vapaata aikaa omaava työtön puolisko voi hoitaa laskujen maksua ja ruokaostoksetkin ilman toisen mukanaoloa.

Juurikin näin, ihan turhaa että se kotona makaava ei voi edes käydä kaupassa kun rahaa ei ole. Paljon parempi että on yhteinen taloustili niin se voi käydä kaupassa joka ehtii ja maksaa laskut joka ehtii.

 

[ttm]

En nyt tajua tuota logiikkaa. Jos asunnon vuokra on 700 euroa, ja työttömän vaimon tulot on 557e ja mun nettopalkka on vajaa 2000e niin mites nää jakautuu sielllä yhteistilillä?

Täsmälleen kuten itse haluatte.

Meidän taloudessa mä maksan ton koko pazon pois alta ja kaikki muut kulut sen taivaallista miettimättä, eikä tohon tarvita sitä kolmatta "yhteistä" tiliä.

Onko joku ehdottanut yhteistiliä ratkaisuksi tilanteeseen, jossa toinen haluaa maksaa kaiken? Siis muuten kuin tuon kaupassakäyntiasian ratkaisemiseksi, mikä toki ratkeaa myös antamalla toiselle käyttöoikeuden omaan tiliin. Jos taas tilanne on että nönnönnöö, en tajua logiikkaa, vaimoni on neliraajahalvautunut, eikä voisi muutenkaan käydä kaupassa, niin ei se yhteistili mitään ratkaise, ja voitte mainiosti olla avaamatta sitä.

En nyt tajua tuota logiikkaa.

Niinkin yksinkertainen asia kuin tuo yhteistili on, tuntuu olevan monelle käsittämättömän vaikea ymmärtää.

 

[Tenitsi]

Tämä excelöinti hieman hämmentää silti. Eikö sitä pihatonttua, iphonea, leipäkonetta tai Visulahden reissua ymmärrä turhaksi ilman että sen syöttää exceliin? Siis jos on tilanne, että pitää pihistää menoista.

 

[Nomber]

Tämä excelöinti hieman hämmentää silti. Eikö sitä pihatonttua, iphonea, leipäkonetta tai Visulahden reissua ymmärrä turhaksi ilman että sen syöttää exceliin? Siis jos on tilanne, että pitää pihistää menoista.

Itse en jaksa laittaa exceliin mitään eikä ole mitään tarvettakaan ollut kun pärjään ilmankin eikä tarvitse mitenkään kauheasti yrittää säästää. Mutta olisi kuitenkin kiva jos kaiken merkkaisi ylös eri kategorioihin niin saisi ihan mielenkiintoista dataa mihin sitä rahansa oikeasti hassaa. Saattaa olla totuus kuitenkin täysin eri kuin mitä mutu tuntuma kertoo.

Onhan noita ohjelmia jotka tekee tätä automaattisesti, mutta ne ei oikein toimi jos makselee eri korteilla tai joskus jotain käteisellä jne. Tulee aika vajavaisettulokset.

 

[Awelonian]

Tämä excelöinti hieman hämmentää silti. Eikö sitä pihatonttua, iphonea, leipäkonetta tai Visulahden reissua ymmärrä turhaksi ilman että sen syöttää exceliin? Siis jos on tilanne, että pitää pihistää menoista.

Kuinkakohan moni näistä Exceltapauksista on sitä, että on esim. useampi luottokortti, jota maksellaan minimiveloituksella pois tai jotain muuta vastaavaa? Tuntuu jotenkin "hurjalta" excelöidä elämäänsä. Vai onko se sitä, että hyvä talouskasvatus on opettanut elämään jotenkin fiksusti tai on vaan kaksi täyspäistä aikuista, jotka osaa huolehtia rahamenoista ilman niitä exceleitäkin? Elämässä pärjää varsin hyvin, kun elää sillä yhdellä lainalla (asuntolainalla), niin eipä tule mitään yllätyksiä ja ylimääräisiä menoja. Toki ymmärrän et porukoilla on myös autolainaa, koska Suomessa nyt vaan sitä autoa tarvitsee mikäli ei asu jossain joukkoliikennekaupungissa (käytännössä Helsinki, Turku, Tampere) ja haluaa muutakin, kuin kerrostaloasunnon.

 

[Mikkos]

Kuinkakohan moni näistä Exceltapauksista on sitä, että on esim. useampi luottokortti, jota maksellaan minimiveloituksella pois tai jotain muuta vastaavaa? Tuntuu jotenkin "hurjalta" excelöidä elämäänsä. Vai onko se sitä, että hyvä talouskasvatus on opettanut elämään jotenkin fiksusti tai on vaan kaksi täyspäistä aikuista, jotka osaa huolehtia rahamenoista ilman niitä exceleitäkin? Elämässä pärjää varsin hyvin, kun elää sillä yhdellä lainalla (asuntolainalla), niin eipä tule mitään yllätyksiä ja ylimääräisiä menoja. Toki ymmärrän et porukoilla on myös autolainaa, koska Suomessa nyt vaan sitä autoa tarvitsee mikäli ei asu jossain joukkoliikennekaupungissa (käytännössä Helsinki, Turku, Tampere) ja haluaa muutakin, kuin kerrostaloasunnon.

Kuinkakohan moni näistä Exceltapauksista on sitä, että on esim. useampi luottokortti, jota maksellaan minimiveloituksella pois tai jotain muuta vastaavaa?

Veikkaan että päinvastoin. Exelöijät on juuri niitä kenellä ei ole velkaa ja luottokorttia käytetään vain hätätapauksessa ja se maksetaan het takaisin.

Tuntuu jotenkin "hurjalta" excelöidä elämäänsä.

Kuka tässä on elämäänsä exelöinyt? Rahojahan tässä exelöidään. Kun ei sitä rahaa tule ovista ja ikkunoista niin on ihan fiksua pitää kirjaa niin että tulot ja menot pysyy balanssissa.

Elämässä pärjää varsin hyvin, kun elää sillä yhdellä lainalla (asuntolainalla), niin eipä tule mitään yllätyksiä ja ylimääräisiä menoja.

Juurikin näin. Ja jotta ei mitään muita lainoja ja menoja tulisikaan niin exelöidään rahat.

Vai onko se sitä, että hyvä talouskasvatus on opettanut elämään jotenkin fiksusti tai on vaan kaksi täyspäistä aikuista, jotka osaa huolehtia rahamenoista ilman niitä exceleitäkin?

90-luvun lama opetti että fiksu taloushallinta on kaiken a ja o. Juurikin silloin kun sitä rahaa ei tule joka lävestä.

Toki ymmärrän et porukoilla on myös autolainaa, koska Suomessa nyt vaan sitä autoa tarvitsee mikäli ei asu jossain joukkoliikennekaupungissa

Niin, miksi hommata autolaina? Ehkäpä me exelöijät voidaan ostaa se auto ilman lainaa, kiitos taloudenpidon.

ja haluaa muutakin, kuin kerrostaloasunnon.

Siinäpä se. Pienituloisilla harvemmin on mitään muuta kuin vuokrakämpöppä kerrostalossa, mutta järkevällä talouden pidolla sitä voi asua paremminkin. Kunhan kellottaa menot ja tulot että tietää mihin on varaa ja mihin ei ja "mitä jos" skenaariot on jo laskettu hommaan mukaan.

 

[Taneli-]

Siinäpä se. Pienituloisilla harvemmin on mitään muuta kuin vuokrakämpöppä kerrostalossa, mutta järkevällä talouden pidolla sitä voi asua paremminkin. Kunhan kellottaa menot ja tulot että tietää mihin on varaa ja mihin ei ja "mitä jos" skenaariot on jo laskettu hommaan mukaan.

No tämä. Viimeksi tänään oli puhetta töissä siitä miten nykyaikana valitetaan ja HYPO esim. kirjoittanut miten asunnon ostajalla on hankalaa kun Helsingin alueella pitäisi olla joku 40k ja Tampereen alueella noin 25k säästössä pientä noin 65m2 kämppää etsiessä. (Että saisi asuntolainan siis)

Itse olen excelöinyt että jos viitsii säästää edes jonkun 200€/kk ja aloittaa sen esim. 20v niin tuohon 40v ikään olisi helposti jo säästänyt 48 000€, mainittu 25 000€ alle 10½ vuodessa.

Kuitenkin jotkut jopa päälle 60v naiset kertovat katkerina miten on pakko asua kerrostalossa kun ei ole rikkaita sukulaisia. Olisikohan peiliin katsomisen paikka jos edes 60v ikään ei ole mitenkään pystynyt säästämään edes 25 000€. Se tarkoittaisi että ikävuodesta 20 eteenpäin olisi säästänyt (480 kuukautta) keskimäärin 52€/kk.

Silti vika on päättäjissä, naapureissa, sukulaisissa, työnantajassa ja muissa jos heitä kuuntelee. Ei ikinä itsessä tai omassa rahankäytössä.

 

[Honzo]

No tämä. Viimeksi tänään oli puhetta töissä siitä miten nykyaikana valitetaan ja HYPO esim. kirjoittanut miten asunnon ostajalla on hankalaa kun Helsingin alueella pitäisi olla joku 40k ja Tampereen alueella noin 25k säästössä pientä noin 65m2 kämppää etsiessä. (Että saisi asuntolainan siis)

Itse olen excelöinyt että jos viitsii säästää edes jonkun 200€/kk ja aloittaa sen esim. 20v niin tuohon 40v ikään olisi helposti jo säästänyt 48 000€, mainittu 25 000€ alle 10½ vuodessa.

Kuitenkin jotkut jopa päälle 60v naiset kertovat katkerina miten on pakko asua kerrostalossa kun ei ole rikkaita sukulaisia. Olisikohan peiliin katsomisen paikka jos edes 60v ikään ei ole mitenkään pystynyt säästämään edes 25 000€. Se tarkoittaisi että ikävuodesta 20 eteenpäin olisi säästänyt (480 kuukautta) keskimäärin 52€/kk.

Silti vika on päättäjissä, naapureissa, sukulaisissa, työnantajassa ja muissa jos heitä kuuntelee. Ei ikinä itsessä tai omassa rahankäytössä.

Ja jos viitsisi sijoittaa ton 40v (20-60v) 50e/kk, niin 7% tuotto-odotuksella korkoa korolle tekee 120te...

200e/kk ja 20v taasen 98te. Jatkat toiset 20v ja tekee 480te...

Korkoa korolle on hyvä ymmärtää.

 

[meridian]

Toki paljon on itsestä kiinni, miten nopeasti saa omistusasunnon omarahoitusosuuden hankittua.

Toisaalta käsittääkseni asuntojen hinnat on myös nousseet ja lainaehdot kiristyneet viime vuosina. Ainakin pari työkaveria on sanonut saaneensa vuosina 2005 ja 2008 ensiasuntonsa ostettua ilman alkupääomaa ja pankin maksullisella takauksella. Omien kokemusten mukaan tämä ei enää nykypäivänä onnistuu vaan yleensä vähintään 5% kauppahinnasta pitäisi olla omaa rahaa, ainakin näin pk-seudun ulkopuolella reilun 100 000 asukkaan kaupungissa.

Me tosin ostettiin juuri 248t€ asunto 10t€ alkupääomalla ja pankin takauksella, että tiedä sitten. Luulisi työssäkäyvälle olevan mahdollista säästää tuollainen summa kohtuu järkevässä ajassa, etenkin jos kahdestaan jakaa vuokra- ym. kuluja.

 

[tpu]

Nyt kun kommentteja seurannut, niin vaikuttaa vain siltä, että excelöimällä jotkut ihmiset tekevät vain sen, minkä jotkut toiset osaavat tehdä päässään. Vähän sama asia kuin jotkut käyttävät taskulaskinta ja jotkut laskevat päässään

Meidän taloudessa kummallakaan ei ole velkaa, luottokorttia käytetään vain jos se on käytännön syistä tarpeen ja luottovelka kuitataan samoin tein ennenkuin siitä ehtii laskua tulla. Ja kumpaakaan meistä ei voisi tippaakaan kiinnostaa mikään excelöinti. Kumpikin tietää omat tulonsa ja osaa ihan ilman exceleitäkin suhteuttaa menonsa omiin tuloihinsa.

 

[Bummer]

Omat ja yhteiset. S-tili ruokaostoksiin johon molemmat siirtää tietyn summan kuussa. Lisäks teemme Dansken Wesharella kuukausittaisen kululirpakkeen minkä toinen sit tasaa Mobilepaylla nollille, kumpaan päin sit on milloinkin kallellaan. Uus koti ja tasainen hankintarumba päällä niin on helppo tapa laittaa kulut tasan.

 

[Jetula]

Nyt kun kommentteja seurannut, niin vaikuttaa vain siltä, että excelöimällä jotkut ihmiset tekevät vain sen, minkä jotkut toiset osaavat tehdä päässään. Vähän sama asia kuin jotkut käyttävät taskulaskinta ja jotkut laskevat päässään

Meidän taloudessa kummallakaan ei ole velkaa, luottokorttia käytetään vain jos se on käytännön syistä tarpeen ja luottovelka kuitataan samoin tein ennenkuin siitä ehtii laskua tulla. Ja kumpaakaan meistä ei voisi tippaakaan kiinnostaa mikään excelöinti. Kumpikin tietää omat tulonsa ja osaa ihan ilman exceleitäkin suhteuttaa menonsa omiin tuloihinsa.

En nyt tiedä mitä tarkoitat excelöinnillä, mutta esim. itsellä on ihan tiliotteista listattu jokaisen kuun menot viimeisen 10 vuoden aikana. Ei ole edes iso homma seurata menoja.

Nyt peruspäivärahalla olevana uskaltaa ottaa asuntolainan, kun tietää tasan tarkkaan montako euroa on normaalin elämisen kulut vaihteluvälineen minun eri elämäntilanteissa. Ja samoin pystyy heti laskemaan millä korolla on minkäkin suuruinen laina edullisempi kuin nykyinen vuokra.

Eli kun tietää todella tarkkaan menot, pystyy paremmin vertailemaan eri asumismuotojen erot.

 

[Tenitsi]

Eikö ne menot tiedä ilman excelöintiä siitä tilin saldosta eli paljonko rahaa on mennyt viimeisimmän palkkapäivän jälkeen? Sama summa sieltä tililtä on lähtenyt ilman exceliin viemistä tai exceliin viemällä. Excelöinnin korvaa itsellä täysin se, että kerran kuussa kattoo paljonko tilillä on rahaa. Sit jos näyttää vähenneen liikaa, niin sit pitää jostain vaan nipistää jatkossa.

 

[Mikkos]

Eikö ne menot tiedä ilman excelöintiä siitä tilin saldosta eli paljonko rahaa on mennyt viimeisimmän palkkapäivän jälkeen? Sama summa sieltä tililtä on lähtenyt ilman exceliin viemistä tai exceliin viemällä. Excelöinnin korvaa itsellä täysin se, että kerran kuussa kattoo paljonko tilillä on rahaa. Sit jos näyttää vähenneen liikaa, niin sit pitää jostain vaan nipistää jatkossa.

Asutko omakotitalossa?

 

[Tenitsi]

Asutko omakotitalossa?

Kyllä.