- Liittynyt
- 23.08.2020
- Viestejä
- 993
Niin tuo on yleissähkön PM. Aikasähkön on Helenillä 17,50€/kk, mutta halpa silti.Helenillä 5,50e 63A asti.
Niin tuo on yleissähkön PM. Aikasähkön on Helenillä 17,50€/kk, mutta halpa silti.Helenillä 5,50e 63A asti.
Puhut eri asiasta. Oven saa kyllä noin auki mutta se menee uudestaan lukkoon kun sen sulkee. Takalukitus pitää ottaa rintalevyn nupista pois päältä, ja sitä varten kahva pitää painaa puoliksi alas.Eikö LC102:ssa ole niin, että avaimen voi kääntää ja jättää auki-asentoon ja painaa kahvasta oven auki? Muistaakseni meillä on tuolla rungolla uudet ovet ja toimii ihan näppärästi jos on vaikka kauppakasseja yms. käsissä kun tulee kotiin. Alkuun kyllä epäilin, ettei avain kuitenkaan pysyisi loppuun asti käännettynä, mutta hyvin on toiminut.
Meillä tuo valintanuppi kyllä vaihtaa asentoa ilman, että kahvaan tarvii koskea.Puhut eri asiasta. Oven saa kyllä noin auki mutta se menee uudestaan lukkoon kun sen sulkee. Takalukitus pitää ottaa rintalevyn nupista pois päältä, ja sitä varten kahva pitää painaa puoliksi alas.
Ainahan liitoksien lisääntyessä vikamahdollisuuskin kasvaa, tosin muutaman vuorokauden mittausjaksolla riski on aika pieni. Varsinkin, jos viitsii vähän valvoa laitteen lämpenemistä. Hybridin latausaika kuitenkin lyhyempi kuin täyssähkön.Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.
Tietämättä sun autoa ja sen latausvirtaa yleisenä vinkkinä, Tukes ei suosittele pitkäaikaista/toistuvaa latausta tavallisesta pistorasiasta, eivät kestä jatkuvia kovia latausvirtoja. Jonkinlaisen latausaseman asentaminen olis optimaalinen ratkaisu, tai sitten ”super-suko” rasia tavallisen tilalle. Myös voimavirtapistokkeeseen tulevia kevyempiä latureita on kai markkinoilla nykyään.Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.
Tilapäiseen käyttöön tuollainen pistokemittari käy.Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.
?Kannattaa hommaa laturi. Jos sulla on varaa ajaa plugarilla, ei se 500-1000€ laturi voi olla liian kallis.
Hyvä kysymys, samaa on kysytty esim. halvimmista B320 emoista ja miksi jos kerran kestää 3900X tai 3950X ei sitten kestäisi jatkuvasti? Valitettavasti moni on sitten huomannut että ne halvat emot hajoavat eivätkä kestä kuten luvattiin. Ostajat ovat sitten joutuneet toteamaan että ei ollut pelkkää rahastusta ostaa parempaa emoa varsinkin jos samalla on hajonnut prosessoria tai muutakin emon lisäksi.Jos se kestää yhden lataus kerran niin miksi ei kestäisi tuhatta latausta? Jos sitä ei revi koko aikaa irti. Rahastusta tuollaiset latausasemat. Tyhmiä jatkoroikkia nekin ovat. Pölynimurissani on enemmän älyä kuin niissä. Plus helppo laittaa kellokytkin perään, nii lataa vain yöllä.
Jahas taas verrataan kurpitsaa ja lehmää keskenään. Ensinäkin AMDlla ei ole B320 vaan A320 ja ihan hyvin pyörinyt mitä nyt vrm ylikuumentunu ja throttlannu mutta kuiteskin toiminu stokkina, menee hitusen offtopikiksi. Jos kerran "matkalaturi" mikä tuli auton kanssa mikä on tehty autolle niin kaiken järjen mukaan sen pitäisi kestää auton lataus tänää ja huomenna sekä ensivuonna. ja jos pelkäät että töpseli palaa niin leikkaa irti ruuvaa seinään ja kytke suoraan sulaketauluun.Hyvä kysymys, samaa on kysytty esim. halvimmista B320 emoista ja miksi jos kerran kestää 3900X tai 3950X ei sitten kestäisi jatkuvasti? Valitettavasti moni on sitten huomannut että ne halvat emot hajoavat eivätkä kestä kuten luvattiin. Ostajat ovat sitten joutuneet toteamaan että ei ollut pelkkää rahastusta ostaa parempaa emoa varsinkin jos samalla on hajonnut prosessoria tai muutakin emon lisäksi.
Eli sama ongelma tuossakin voi tulla eteen, hetken toimii hyvin, ajatellaan että rahastusta tehdä mitään parempaa kun töpsölistä sen virran saa ilman mitään latausasemaakin.
GTE Passatti, täytyy tarkistaa.Tilapäiseen käyttöön tuollainen pistokemittari käy.
Naapurin hybridi mersu ottaa 8A latausvirran joka on vielä turvallinen mikäli pistoketta ei jatkuvasti irroiteta latauksen ollessa käynnissä.
Tarkista ohjekirjasta mikä sulla on latausvirta.
Pistokemittarit on sitten toinen keskustelun aihe jotkut osaavat mitata vaihekulman jotkut ei. (siis pätötehon)
GTE Passatti kyseessä, olisko 8A, täytyy tarkistaa.Tietämättä sun autoa ja sen latausvirtaa yleisenä vinkkinä, Tukes ei suosittele pitkäaikaista/toistuvaa latausta tavallisesta pistorasiasta, eivät kestä jatkuvia kovia latausvirtoja. Jonkinlaisen latausaseman asentaminen olis optimaalinen ratkaisu, tai sitten ”super-suko” rasia tavallisen tilalle. Myös voimavirtapistokkeeseen tulevia kevyempiä latureita on kai markkinoilla nykyään.
Pistokkeeseen väliin asennettava mittari on siitä ongelmallinen, että se heikentää liitoksen mekaanista kestävyyttä ja lisää latauskaapelin aiheuttamaa vetoa pistorasiassa.
Se 8A kestää perus töpö ota jatkuvasti.GTE Passatti kyseessä, olisko 8A, täytyy tarkistaa.
Sulaketaulusta ( 16A) on vedetty uudet johdot ja uusi pistorasia ulkona, näin on menty jo 3vuotta, tallissa olis kyllä voimavirta pistoke, mutta se on vähän huonossa paikassa ja siitä mielestäni on jo "lainattu" takapihan pistokkeille ja valoille.
Siinä tapauksessa ei pitäis olla isompaa ongelmaaGTE Passatti kyseessä, olisko 8A, täytyy tarkistaa.
Sulaketaulusta ( 16A) on vedetty uudet johdot ja uusi pistorasia ulkona, näin on menty jo 3vuotta, tallissa olis kyllä voimavirta pistoke, mutta se on vähän huonossa paikassa ja siitä mielestäni on jo "lainattu" takapihan pistokkeille ja valoille.
Suko-pistorasian kautta tapahtuvassa latauksessa suositellaan käytettäväksi enintään 8 A -virtaa, joka onkin monissa matkalatureissa oletusarvona. Joissakin latureissa virta voi myös olla käyttäjän säädettävissä. Laturiosa kannattaa tukea hyvin, ettei se aiheuta pistorasiaan vääntöä. Jatkojohtojen tai pistorasiaan liitettävän kellokytkimen käyttö ei ole suositeltavaa, sillä se lisää liitoksia, jotka myös voivat ylikuumentua. Useimmat auton valmistajat kieltävätkin omissa ohjeissaan erilaisten adapterien käytön matkalaturien kanssa
Joo turhaa pyrokratiaa osin, tohon kuitenkin jäi se, että pitää olla sitä rakennusoikeutta ja kaavaa noudattaa eli hyöty pääsin isoilla tonteilla asuville. Toivotaan, että eivät tee päällekaatuvia tönöjäLoistavaa. Tämä nytkähtänyt eteenpäin.
Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.
Alle 30m2.
Hallitus hyväksyi esityksen: Pihasaunan voi kohta rakentaa ilman rakennuslupaa
Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.www.is.fi
Jos 2024 mennessä olisi rakennustarvikkeiden hinnatkin hieman taas laskeneet. Odotellaan
Saattaisi tulla mielenkiintoisia ratkaisuja, jos ei kaavaa noudatettaisiin tai sitä rakennusoikeutta ei enää olisi..Joo turhaa pyrokratiaa osin, tohon kuitenkin jäi se, että pitää olla sitä rakennusoikeutta ja kaavaa noudattaa eli hyöty pääsin isoilla tonteilla asuville. Toivotaan, että eivät tee päällekaatuvia tönöjä
Niin on, mutta on myös niin pieniä jopa 400m2 (ainakin etelässä , jossa tontit kalliita), ettei sinne se sauna vaan mahdu vaikka rakennusoikeutta olisi. Palomääräykset 8m talosta ja yleensä 4m rajasta.Saattaisi tulla mielenkiintoisia ratkaisuja, jos ei kaavaa noudatettaisiin tai sitä rakennusoikeutta ei enää olisi..
Paljon on vanhoja pieniä tontteja, jossa rakennusoikeutta on jäljellä.
Vaikka DIY onkin varteenotettava vaihtoehto niin melkein ottaisin yhteyttä LVI-suunnittelijaan. Tuossa kun lähdetään muuttamaan talon luontaista (painovoimaista) ilmanvaihtoa niin voi tapahtua epätoivottuja asioita. Keittiössä ja kosteissa tiloissa lienee kuitenkin poistoilma-räppänät, ilmanvaihtokone voi alkaa imemään sieltä korvausilmaa tai muuta epätoivottavaa.Meillä on kämpässä (paritalo 83m2) painovoimainen ilmanvaihto toiminut aina melko huonosti. Jokunen vuosi sitten asensin tuuletusluukkuihin termostaatilla säätyvät ilmanvaihtoventtiilit, mutta ne eivät paljoakaan auttaneet asiaan.
Aika normaalilta tuo kulutus näyttää. Yksi IV-kone ottaa helposti 1-2kWh. IV-koneiden vastusten käyttö kannattaa tarkistaa, eli esim. mikä on tuloilman lämpötila-asetus?Mitenhän tarkkoja nuo (vesi-)ilmalämpöpumppujen kulutusmittarit ovat?
Meidän Panasonic Aquarea (VILP) kertoo kuluttaneensa viimeisen vuoden aikana sähköä ~5500 kWh ja vastaavasti tuottaneensa (lämpö)energiaa ~16400 kWh. COP keskiarvo on 2,9 (vaihteluväli 2,3-5,6), mitä pidän varsin hyvänä. Luvut pitävät sisällään sekä lämmityksen, jäähdytyksen (kesä-elokuu) että lämpimän käyttöveden tuottamisen.
Mietin tuota VILPin kulutusta siksi, että asuntomme kokonaiskulutus on luokkaa 15000 kWh/v. Jos tuo VILPin kertoma 5500 kWh pitää paikkaansa, aika paljon menee muuhun kuin sen toimintaan.
Mitä muita sähkönkuluttajia sitten on? Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v), kaksi ilmanvaihtokonetta (asunto & ulkosauna, molemmissa LTO), ulkosaunan lämminvesivaraaja (saunotaan n. kerran viikossa). autotallin ILP (käytössä vain lämmityskaudella), ulkovalaistus (led-tekniikalla ja nykyaikaisella ohjauksella) ... ja tietysti arkiset kuluttajat, kuten valaistus, viihde-elektroniikka, ruoanlaitto, pyykinpesu jne.
Aiemmassa asunnossa (90 m2, kaukolämpökohde) vuosikulutus oli luokkaa 3500 kWh. Samat sähkölaitteet, pois lukien keittiökoneet, jotka nyt ovat nykyaikaisemmat (mm. kiertoilmauuni ja induktioliesi). Ex-asunnossa oli sähkösauna, nykyisessä puulämmitteinen sauna. Vaimon autoa on esilämmitetty talvisin molemmissa kohteissa sähköllä. Muutoinkin samat elämäntavat.
Aika paljon menee sähköä johonkin ... mutta mihin?
P.S Kohde valmistunut 2019, n. 150 m2, yhdessä tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen lattialämmitys.
Ollut asetettuna +17°C.Aika normaalilta tuo kulutus näyttää. Yksi IV-kone ottaa helposti 1-2kWh. IV-koneiden vastusten käyttö kannattaa tarkistaa, eli esim. mikä on tuloilman lämpötila-asetus?
Ei tuo laite vaikuta painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan.Vaikka DIY onkin varteenotettava vaihtoehto niin melkein ottaisin yhteyttä LVI-suunnittelijaan. Tuossa kun lähdetään muuttamaan talon luontaista (painovoimaista) ilmanvaihtoa niin voi tapahtua epätoivottuja asioita. Keittiössä ja kosteissa tiloissa lienee kuitenkin poistoilma-räppänät, ilmanvaihtokone voi alkaa imemään sieltä korvausilmaa tai muuta epätoivottavaa.
Entisessä rivarissa oli ainoastaan poistoimuri katolla, laitoin esilämmityksellä varustetun tuloilmasuodattimen makkariin ja se oli ns. hyvä. Nykyisessä OK:ssa on huonekohtainen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, toimii. Painovoimaista ei ole ollutkaan kuin lapsuudenkodissa, siellä ilma vaihtui lähinnä ikkunoita avaamalla.
Harkitsisin jotain muuta paikkaa, noin pitkät putket vaikuttavat laitteen toimintaan.Meillä on kämpässä (paritalo 83m2) painovoimainen ilmanvaihto toiminut aina melko huonosti. Jokunen vuosi sitten asensin tuuletusluukkuihin termostaatilla säätyvät ilmanvaihtoventtiilit, mutta ne eivät paljoakaan auttaneet asiaan. Talvisin ikkunat huurtuvat sisäpinnasta ja silmälasitkin vetävät sisään tullessa huurteeseen. Olenkin nyt miettinyt Mitsubishi Lossanyn ostamista, mutta ainoa järkevä paikka tuolle olisi tuulikaapin sisäpuolisen oven yläpuolella. Ilmanvaihtoputket pitäisi siis vetäistä ensin tuulikaapin seinän läpi, sitten koteloida jotenkin nätisti tuulikaapin kattoon ja siitä ulko-oven yläpuolelta ulkoseinän läpi. Matkaa tuossakaan ei silti ole kuin noin 1,5m, mutta ilmeisesti myyntipaketin mukana tulevat putket eivät tuohon riitä? Jatkoputkea näköjään myydään aika suolaisella melkein 40€ hinnalla esim. Netraudassa, mutta eikös tuohon tarkoitukseen luulisi minkä tahansa sopivan kokoisen muoviputken käyvän?
Vähän epäilen että tuollaisen laitteen tulo- ja poisto olisi aina täysin tasapainossa. Jo suodattimien likaantuminen vaikuttaa siihen, että tasapaino menee.Ei tuo laite vaikuta painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan.
Eiköhän noihin mene 1000-2000kwh/v helposti.Ollut asetettuna +17°C.
Mistä ihmeestä tuo vesimäärä tulee?Talvisin ikkunat huurtuvat sisäpinnasta ja silmälasitkin vetävät sisään tullessa huurteeseen.
Jos tulo ei riitä ilma imetään painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaräppänöistä?Vähän epäilen että tuollaisen laitteen tulo- ja poisto olisi aina täysin tasapainossa. Jo suodattimien likaantuminen vaikuttaa siihen, että tasapaino menee.
Tai vaikka vessan poistosta jos siellä vähemmän vastusta.Jos tulo ei riitä ilma imetään painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaräppänöistä?
Mitäs näyttää kesäkuukausien kuukausikulutus ja minimituntikulutus. Entäpä talvikuukausien kulutukset?Mitenhän tarkkoja nuo (vesi-)ilmalämpöpumppujen kulutusmittarit ovat?
Meidän Panasonic Aquarea (VILP) kertoo kuluttaneensa viimeisen vuoden aikana sähköä ~5500 kWh ja vastaavasti tuottaneensa (lämpö)energiaa ~16400 kWh. COP keskiarvo on 2,9 (vaihteluväli 2,3-5,6), mitä pidän varsin hyvänä. Luvut pitävät sisällään sekä lämmityksen, jäähdytyksen (kesä-elokuu) että lämpimän käyttöveden tuottamisen.
Mietin tuota VILPin kulutusta siksi, että asuntomme kokonaiskulutus on luokkaa 15000 kWh/v. Jos tuo VILPin kertoma 5500 kWh pitää paikkaansa, aika paljon menee muuhun kuin sen toimintaan.
Mitä muita sähkönkuluttajia sitten on? Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v), kaksi ilmanvaihtokonetta (asunto & ulkosauna, molemmissa LTO), ulkosaunan lämminvesivaraaja (saunotaan n. kerran viikossa). autotallin ILP (käytössä vain lämmityskaudella), ulkovalaistus (led-tekniikalla ja nykyaikaisella ohjauksella) ... ja tietysti arkiset kuluttajat, kuten valaistus, viihde-elektroniikka, ruoanlaitto, pyykinpesu jne.
Aiemmassa asunnossa (90 m2, kaukolämpökohde) vuosikulutus oli luokkaa 3500 kWh. Samat sähkölaitteet, pois lukien keittiökoneet, jotka nyt ovat nykyaikaisemmat (mm. kiertoilmauuni ja induktioliesi). Ex-asunnossa oli sähkösauna, nykyisessä puulämmitteinen sauna. Vaimon autoa on esilämmitetty talvisin molemmissa kohteissa sähköllä. Muutoinkin samat elämäntavat.
Jos lasketaan yhteen VILP ja poreallas, jotka ovat ne sähkörohmut, niin päästään noin 8000 kWh vuosilukemaan. Eroa aiempaan liki 5000 kWh. Aika paljon siis menee sähköä johonkin ... mutta mihin?
P.S Kohde valmistunut 2019, n. 150 m2, yhdessä tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen lattialämmitys. Aiempi asunto valmistunut 2003, n. 90 m2, kahdessa tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen patterilämmitys (kaukolämpö).
Jos tarkoitat VILPin lukemia, niin...Mitäs näyttää kesäkuukausien kuukausikulutus ja minimituntikulutus. Entäpä talvikuukausien kulutukset?
Onks minkä kokoinen allas ja ympäri vuoden lämpimänä?Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v),
1300 litrainen, 3 kW lämmittimellä, ja ympäri vuoden on ollut käytössä, lämpötilaa pyöritelty +35°C molemmin puolin.Onks minkä kokoinen allas ja ympäri vuoden lämpimänä?
Kokonaiskulutusta tarkoitin. Näkee hieman peruskulutusta ja kesän ja talven kulutuksen erotusta.Jos tarkoitat VILPin lukemia, niin...
Kesäkuun kokonaiskulutus 73,2 kWh, heinäkuun 58,4 kWh ja elokuun 55,2 kWh ... josta 23,6 kWh jäähdytykselle ja 26,4 kWh käyttöveden lämmitykselle.
Joulukuun kokonaiskulutus 1186 kWh, tammikuun 1016 kWh ja helmikuun 840 kWh ... josta 774 kWh lämmitykselle ja 66,8 kWh käyttöveden lämmitykselle.
Tuntikohtaisen tiedon saan vain kuluneelta vuorokaudelta, ja sen aikana se on ollut alhaisimmillaan 0,0 kWh.
Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).Kokonaiskulutusta tarkoitin. Näkee hieman peruskulutusta ja kesän ja talven kulutuksen erotusta.
Omaan silmään näyttää siltä, että talvikuukausina kolmannes sähkösyöppöihin (poreallas, jne), puolet vilp, loppuosa käyttösähköä. Jos ahdistaa niin ainakin helppo kohdentaa säästökohteita.Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).
Sulkeissa VILPin kokonaislukemat kyseisiltä kuukausilta, mikä helpottaa saamaan kuvaa siitä, mikä on sen osuus kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausien lukemat olisivat VILPin osalta pienemmät, ellei sitä olisi käytetty jäähdyttämiseen (ilmastointi).
Kyllähän tuosta voi päätellä, että ulkolämpötilalla on iso merkitys meidän torpan sähkönkulutukseen.
Tuntuu enemmältä kuin omissa kuvitelmissa on ollut, mutta ei ole kyllä VILPeista kokemusta muuten kuin kuvitelmia ja markkinapuheita.Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).
Sulkeissa VILPin kokonaislukemat kyseisiltä kuukausilta, mikä helpottaa saamaan kuvaa siitä, mikä on sen osuus kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausien lukemat olisivat VILPin osalta pienemmät, ellei sitä olisi käytetty jäähdyttämiseen (ilmastointi).
Kyllähän tuosta voi päätellä, että ulkolämpötilalla on iso merkitys meidän torpan sähkönkulutukseen.