Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 343
Vaimo kippasi hiekkakuorman kulkuväylän soran päälle. Milläs valmiilla tai DIY-työkalulla maa-ainesta erottelemaan? :dead:
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 088
Seula. Verkon silmäkoko sen soran mukaa.
Itse olen yhden kasan seulonut muutamalla päällekkäisellä/limittäisellä kanaverkolla, kun sellaista sattui olemaan.
 
Liittynyt
28.06.2017
Viestejä
1 212
Mjaaha, löytyi nyt vihdoin edullisesti käytetty LC102 lukkorunko ulko-oveen ja nyt tajusin että tämähän on toiminnaltaan sellainen että sen lukitsemiseen ulkopuolelta ei käytetä avainta, jolloin se avain saattaa jäädä lukkojen taakse sisälle.

Mitkähän mallit ne nyt on sellaisia joissa lukon saa ulkopuolelta vain avaimella lukkoon? Abloyn sivuilta surkea selata noita kun ei voi ominaisuuksien perusteella hakea.

Nyt tuossa ulko-ovessa on pintalukko joka on kyllä muuten todella hyvä, mutta oveen ei voi laittaa tiivisteitä (jos ovi ei ole lukossa, se on kiinni pelkällä kitkalla, eikä teljellä -> tiiviste painaa oven auki). "takalukitus" tuossa avataan niin että etusormella painetaan sisäpuolen nuppi auki ja peukalolla painetaan telki sisään. Yksi ranneliike yhdellä kädellä jossa ei mene yhtään sekuntia ja onnistuu vaikka mitkä toppahanskat kädessä, visuaalinen ja taktiilinen tarkistus teljen asennon perusteella erittäin helppo.

LC102 kanssa tarvii kaksi kättä, ei onnistu helposti/selkeästi hanskat kädessä ja rintalevyn nuppi jää helposti väärään asentoon. Vaikuttaa jopa itsestäni turhalta yksityiskohdista nipottamiselta, mutta toisaalta ei kyllä kiinostaisi vaihtaa ominaisuuksiltaan huonompaakaan lukkoa tuohon.
 
Liittynyt
27.10.2017
Viestejä
1 841
Eikö LC102:ssa ole niin, että avaimen voi kääntää ja jättää auki-asentoon ja painaa kahvasta oven auki? Muistaakseni meillä on tuolla rungolla uudet ovet ja toimii ihan näppärästi jos on vaikka kauppakasseja yms. käsissä kun tulee kotiin. Alkuun kyllä epäilin, ettei avain kuitenkaan pysyisi loppuun asti käännettynä, mutta hyvin on toiminut.
 
Liittynyt
28.06.2017
Viestejä
1 212
Eikö LC102:ssa ole niin, että avaimen voi kääntää ja jättää auki-asentoon ja painaa kahvasta oven auki? Muistaakseni meillä on tuolla rungolla uudet ovet ja toimii ihan näppärästi jos on vaikka kauppakasseja yms. käsissä kun tulee kotiin. Alkuun kyllä epäilin, ettei avain kuitenkaan pysyisi loppuun asti käännettynä, mutta hyvin on toiminut.
Puhut eri asiasta. Oven saa kyllä noin auki mutta se menee uudestaan lukkoon kun sen sulkee. Takalukitus pitää ottaa rintalevyn nupista pois päältä, ja sitä varten kahva pitää painaa puoliksi alas.
 
Liittynyt
27.10.2017
Viestejä
1 841
Puhut eri asiasta. Oven saa kyllä noin auki mutta se menee uudestaan lukkoon kun sen sulkee. Takalukitus pitää ottaa rintalevyn nupista pois päältä, ja sitä varten kahva pitää painaa puoliksi alas.
Meillä tuo valintanuppi kyllä vaihtaa asentoa ilman, että kahvaan tarvii koskea.
 
Liittynyt
28.06.2017
Viestejä
1 212
Mietitäämpä pihavaloja välillä.
Kuvassa mittaviiva, nollan kohdalla on nyt joku koristepihavalo jonka ajattelin korvata ~4m korkealla pylväällä jolla valaista koko piha, eli valoa tarttis joka suuntaan n. 12 metrin säteellä. Siinä sais olla tehokkaammat 4000K valot pihalla työskentelyyn ja heikommat ~3000K yleisvalot.

Lyönkö vaan tolpan nokkaan 3-4kpl kahta erilaista valonheitintä ja ohjaus jollakin älypalikalla, vai onko tähän jotain järkevämpiä ratkaisuja olemassa?
 

Liitteet

Liittynyt
09.09.2020
Viestejä
210
Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.
 
Liittynyt
23.08.2020
Viestejä
987
Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.
Ainahan liitoksien lisääntyessä vikamahdollisuuskin kasvaa, tosin muutaman vuorokauden mittausjaksolla riski on aika pieni. Varsinkin, jos viitsii vähän valvoa laitteen lämpenemistä. Hybridin latausaika kuitenkin lyhyempi kuin täyssähkön.
 
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
6 107
Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.
Tietämättä sun autoa ja sen latausvirtaa yleisenä vinkkinä, Tukes ei suosittele pitkäaikaista/toistuvaa latausta tavallisesta pistorasiasta, eivät kestä jatkuvia kovia latausvirtoja. Jonkinlaisen latausaseman asentaminen olis optimaalinen ratkaisu, tai sitten ”super-suko” rasia tavallisen tilalle. Myös voimavirtapistokkeeseen tulevia kevyempiä latureita on kai markkinoilla nykyään.

Pistokkeeseen väliin asennettava mittari on siitä ongelmallinen, että se heikentää liitoksen mekaanista kestävyyttä ja lisää latauskaapelin aiheuttamaa vetoa pistorasiassa.

 
Liittynyt
16.03.2018
Viestejä
1 530
Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.
Tilapäiseen käyttöön tuollainen pistokemittari käy.
Naapurin hybridi mersu ottaa 8A latausvirran joka on vielä turvallinen mikäli pistoketta ei jatkuvasti irroiteta latauksen ollessa käynnissä.
Tarkista ohjekirjasta mikä sulla on latausvirta.

Pistokemittarit on sitten toinen keskustelun aihe jotkut osaavat mitata vaihekulman jotkut ei. (siis pätötehon)
 

braide

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
02.11.2016
Viestejä
571
Kannattaa hommaa laturi. Jos sulla on varaa ajaa plugarilla, ei se 500-1000€ laturi voi olla liian kallis.
 

Awelonian

Residentti maahanmuuttaja
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
3 510
Itse latailin täyssähköä yli 1½ vuotta sukosta. Jos johdotukset ovat alun perin hyvät, ei se sen kummempaa ole kuin pölynimurin käyttö.
 
Liittynyt
13.09.2017
Viestejä
493
Jos se kestää yhden lataus kerran niin miksi ei kestäisi tuhatta latausta? Jos sitä ei revi koko aikaa irti. Rahastusta tuollaiset latausasemat. Tyhmiä jatkoroikkia nekin ovat. Pölynimurissani on enemmän älyä kuin niissä. Plus helppo laittaa kellokytkin perään, nii lataa vain yöllä.
 

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 590
Jos se kestää yhden lataus kerran niin miksi ei kestäisi tuhatta latausta? Jos sitä ei revi koko aikaa irti. Rahastusta tuollaiset latausasemat. Tyhmiä jatkoroikkia nekin ovat. Pölynimurissani on enemmän älyä kuin niissä. Plus helppo laittaa kellokytkin perään, nii lataa vain yöllä.
Hyvä kysymys, samaa on kysytty esim. halvimmista B320 emoista ja miksi jos kerran kestää 3900X tai 3950X ei sitten kestäisi jatkuvasti? Valitettavasti moni on sitten huomannut että ne halvat emot hajoavat eivätkä kestä kuten luvattiin. Ostajat ovat sitten joutuneet toteamaan että ei ollut pelkkää rahastusta ostaa parempaa emoa varsinkin jos samalla on hajonnut prosessoria tai muutakin emon lisäksi.

Eli sama ongelma tuossakin voi tulla eteen, hetken toimii hyvin, ajatellaan että rahastusta tehdä mitään parempaa kun töpsölistä sen virran saa ilman mitään latausasemaakin.
 
Liittynyt
13.09.2017
Viestejä
493
Hyvä kysymys, samaa on kysytty esim. halvimmista B320 emoista ja miksi jos kerran kestää 3900X tai 3950X ei sitten kestäisi jatkuvasti? Valitettavasti moni on sitten huomannut että ne halvat emot hajoavat eivätkä kestä kuten luvattiin. Ostajat ovat sitten joutuneet toteamaan että ei ollut pelkkää rahastusta ostaa parempaa emoa varsinkin jos samalla on hajonnut prosessoria tai muutakin emon lisäksi.

Eli sama ongelma tuossakin voi tulla eteen, hetken toimii hyvin, ajatellaan että rahastusta tehdä mitään parempaa kun töpsölistä sen virran saa ilman mitään latausasemaakin.
Jahas taas verrataan kurpitsaa ja lehmää keskenään. Ensinäkin AMDlla ei ole B320 vaan A320 ja ihan hyvin pyörinyt mitä nyt vrm ylikuumentunu ja throttlannu mutta kuiteskin toiminu stokkina, menee hitusen offtopikiksi. Jos kerran "matkalaturi" mikä tuli auton kanssa mikä on tehty autolle niin kaiken järjen mukaan sen pitäisi kestää auton lataus tänää ja huomenna sekä ensivuonna. ja jos pelkäät että töpseli palaa niin leikkaa irti ruuvaa seinään ja kytke suoraan sulaketauluun.
 
Liittynyt
09.09.2020
Viestejä
210
Tilapäiseen käyttöön tuollainen pistokemittari käy.
Naapurin hybridi mersu ottaa 8A latausvirran joka on vielä turvallinen mikäli pistoketta ei jatkuvasti irroiteta latauksen ollessa käynnissä.
Tarkista ohjekirjasta mikä sulla on latausvirta.

Pistokemittarit on sitten toinen keskustelun aihe jotkut osaavat mitata vaihekulman jotkut ei. (siis pätötehon)
GTE Passatti, täytyy tarkistaa.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
09.09.2020
Viestejä
210
Tietämättä sun autoa ja sen latausvirtaa yleisenä vinkkinä, Tukes ei suosittele pitkäaikaista/toistuvaa latausta tavallisesta pistorasiasta, eivät kestä jatkuvia kovia latausvirtoja. Jonkinlaisen latausaseman asentaminen olis optimaalinen ratkaisu, tai sitten ”super-suko” rasia tavallisen tilalle. Myös voimavirtapistokkeeseen tulevia kevyempiä latureita on kai markkinoilla nykyään.

Pistokkeeseen väliin asennettava mittari on siitä ongelmallinen, että se heikentää liitoksen mekaanista kestävyyttä ja lisää latauskaapelin aiheuttamaa vetoa pistorasiassa.

GTE Passatti kyseessä, olisko 8A, täytyy tarkistaa.
Sulaketaulusta ( 16A) on vedetty uudet johdot ja uusi pistorasia ulkona, näin on menty jo 3vuotta, tallissa olis kyllä voimavirta pistoke, mutta se on vähän huonossa paikassa ja siitä mielestäni on jo "lainattu" takapihan pistokkeille ja valoille.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
2 163
GTE Passatti kyseessä, olisko 8A, täytyy tarkistaa.
Sulaketaulusta ( 16A) on vedetty uudet johdot ja uusi pistorasia ulkona, näin on menty jo 3vuotta, tallissa olis kyllä voimavirta pistoke, mutta se on vähän huonossa paikassa ja siitä mielestäni on jo "lainattu" takapihan pistokkeille ja valoille.
Se 8A kestää perus töpö ota jatkuvasti.
Ja jos alkaa olla 20v vanha ni uus rasia ei paljo maksa.

Sulla kaikki uutta ni hyvin pärjäät tolla perus pistorasialla.
 
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
6 107
GTE Passatti kyseessä, olisko 8A, täytyy tarkistaa.
Sulaketaulusta ( 16A) on vedetty uudet johdot ja uusi pistorasia ulkona, näin on menty jo 3vuotta, tallissa olis kyllä voimavirta pistoke, mutta se on vähän huonossa paikassa ja siitä mielestäni on jo "lainattu" takapihan pistokkeille ja valoille.
Siinä tapauksessa ei pitäis olla isompaa ongelmaa

Suko-pistorasian kautta tapahtuvassa latauksessa suositellaan käytettäväksi enintään 8 A -virtaa, joka onkin monissa matkalatureissa oletusarvona. Joissakin latureissa virta voi myös olla käyttäjän säädettävissä. Laturiosa kannattaa tukea hyvin, ettei se aiheuta pistorasiaan vääntöä. Jatkojohtojen tai pistorasiaan liitettävän kellokytkimen käyttö ei ole suositeltavaa, sillä se lisää liitoksia, jotka myös voivat ylikuumentua. Useimmat auton valmistajat kieltävätkin omissa ohjeissaan erilaisten adapterien käytön matkalaturien kanssa
 
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
1 579
Tuolle matkalaturille kannattaa joku taso seinälle tai vedonpoisto järjestää jotta se ei roiku ilmassa. Laturi kuitenkin painaa jonkun verran ja tämä kuluttaa pistorasiaa. Itse parisen vuotta tuota käytin ja kyllä uudesta pistorasiasta löysän tuntuinen sinä aikana tuli.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 088
Loistavaa. Tämä nytkähtänyt eteenpäin.

Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.
Alle 30m2.


Jos 2024 mennessä olisi rakennustarvikkeiden hinnatkin hieman taas laskeneet. Odotellaan :)
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Loistavaa. Tämä nytkähtänyt eteenpäin.

Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.
Alle 30m2.


Jos 2024 mennessä olisi rakennustarvikkeiden hinnatkin hieman taas laskeneet. Odotellaan :)
Joo turhaa pyrokratiaa osin, tohon kuitenkin jäi se, että pitää olla sitä rakennusoikeutta ja kaavaa noudattaa eli hyöty pääsin isoilla tonteilla asuville. Toivotaan, että eivät tee päällekaatuvia tönöjä :)
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 088
Joo turhaa pyrokratiaa osin, tohon kuitenkin jäi se, että pitää olla sitä rakennusoikeutta ja kaavaa noudattaa eli hyöty pääsin isoilla tonteilla asuville. Toivotaan, että eivät tee päällekaatuvia tönöjä :)
Saattaisi tulla mielenkiintoisia ratkaisuja, jos ei kaavaa noudatettaisiin tai sitä rakennusoikeutta ei enää olisi.. :)

Paljon on vanhoja(kin) pieniä tontteja, jossa rakennusoikeutta on jäljellä.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Saattaisi tulla mielenkiintoisia ratkaisuja, jos ei kaavaa noudatettaisiin tai sitä rakennusoikeutta ei enää olisi.. :)

Paljon on vanhoja pieniä tontteja, jossa rakennusoikeutta on jäljellä.
Niin on, mutta on myös niin pieniä jopa 400m2 (ainakin etelässä , jossa tontit kalliita), ettei sinne se sauna vaan mahdu vaikka rakennusoikeutta olisi. Palomääräykset 8m talosta ja yleensä 4m rajasta.
 
Liittynyt
25.01.2022
Viestejä
148
Meillä on kämpässä (paritalo 83m2) painovoimainen ilmanvaihto toiminut aina melko huonosti. Jokunen vuosi sitten asensin tuuletusluukkuihin termostaatilla säätyvät ilmanvaihtoventtiilit, mutta ne eivät paljoakaan auttaneet asiaan. Talvisin ikkunat huurtuvat sisäpinnasta ja silmälasitkin vetävät sisään tullessa huurteeseen. Olenkin nyt miettinyt Mitsubishi Lossanyn ostamista, mutta ainoa järkevä paikka tuolle olisi tuulikaapin sisäpuolisen oven yläpuolella. Ilmanvaihtoputket pitäisi siis vetäistä ensin tuulikaapin seinän läpi, sitten koteloida jotenkin nätisti tuulikaapin kattoon ja siitä ulko-oven yläpuolelta ulkoseinän läpi. Matkaa tuossakaan ei silti ole kuin noin 1,5m, mutta ilmeisesti myyntipaketin mukana tulevat putket eivät tuohon riitä? Jatkoputkea näköjään myydään aika suolaisella melkein 40€ hinnalla esim. Netraudassa, mutta eikös tuohon tarkoitukseen luulisi minkä tahansa sopivan kokoisen muoviputken käyvän?
 
Liittynyt
06.09.2020
Viestejä
137
Mitenhän tarkkoja nuo (vesi-)ilmalämpöpumppujen kulutusmittarit ovat?

Meidän Panasonic Aquarea (VILP) kertoo kuluttaneensa viimeisen vuoden aikana sähköä ~5500 kWh ja vastaavasti tuottaneensa (lämpö)energiaa ~16400 kWh. COP keskiarvo on 2,9 (vaihteluväli 2,3-5,6), mitä pidän varsin hyvänä. Luvut pitävät sisällään sekä lämmityksen, jäähdytyksen (kesä-elokuu) että lämpimän käyttöveden tuottamisen.

Mietin tuota VILPin kulutusta siksi, että asuntomme kokonaiskulutus on luokkaa 15000 kWh/v. Jos tuo VILPin kertoma 5500 kWh pitää paikkaansa, aika paljon menee muuhun kuin sen toimintaan.

Mitä muita sähkönkuluttajia sitten on? Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v), kaksi ilmanvaihtokonetta (asunto & ulkosauna, molemmissa LTO), ulkosaunan lämminvesivaraaja (saunotaan n. kerran viikossa). autotallin ILP (käytössä vain lämmityskaudella), ulkovalaistus (led-tekniikalla ja nykyaikaisella ohjauksella) ... ja tietysti arkiset kuluttajat, kuten valaistus, viihde-elektroniikka, ruoanlaitto, pyykinpesu jne.

Aiemmassa asunnossa (90 m2, kaukolämpökohde) vuosikulutus oli luokkaa 3500 kWh. Samat sähkölaitteet, pois lukien keittiökoneet, jotka nyt ovat nykyaikaisemmat (mm. kiertoilmauuni ja induktioliesi). Ex-asunnossa oli sähkösauna, nykyisessä puulämmitteinen sauna. Vaimon autoa on esilämmitetty talvisin molemmissa kohteissa sähköllä. Muutoinkin samat elämäntavat.

Jos lasketaan yhteen VILP ja poreallas, jotka ovat ne sähkörohmut, niin päästään noin 8000 kWh vuosilukemaan. Eroa aiempaan liki 5000 kWh. Aika paljon siis menee sähköä johonkin ... mutta mihin?

P.S Kohde valmistunut 2019, n. 150 m2, yhdessä tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen lattialämmitys. Aiempi asunto valmistunut 2003, n. 90 m2, kahdessa tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen patterilämmitys (kaukolämpö).
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
10.01.2017
Viestejä
568
Meillä on kämpässä (paritalo 83m2) painovoimainen ilmanvaihto toiminut aina melko huonosti. Jokunen vuosi sitten asensin tuuletusluukkuihin termostaatilla säätyvät ilmanvaihtoventtiilit, mutta ne eivät paljoakaan auttaneet asiaan.
Vaikka DIY onkin varteenotettava vaihtoehto niin melkein ottaisin yhteyttä LVI-suunnittelijaan. Tuossa kun lähdetään muuttamaan talon luontaista (painovoimaista) ilmanvaihtoa niin voi tapahtua epätoivottuja asioita. Keittiössä ja kosteissa tiloissa lienee kuitenkin poistoilma-räppänät, ilmanvaihtokone voi alkaa imemään sieltä korvausilmaa tai muuta epätoivottavaa.

Entisessä rivarissa oli ainoastaan poistoimuri katolla, laitoin esilämmityksellä varustetun tuloilmasuodattimen makkariin ja se oli ns. hyvä. Nykyisessä OK:ssa on huonekohtainen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, toimii. Painovoimaista ei ole ollutkaan kuin lapsuudenkodissa, siellä ilma vaihtui lähinnä ikkunoita avaamalla.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 589
Mitenhän tarkkoja nuo (vesi-)ilmalämpöpumppujen kulutusmittarit ovat?

Meidän Panasonic Aquarea (VILP) kertoo kuluttaneensa viimeisen vuoden aikana sähköä ~5500 kWh ja vastaavasti tuottaneensa (lämpö)energiaa ~16400 kWh. COP keskiarvo on 2,9 (vaihteluväli 2,3-5,6), mitä pidän varsin hyvänä. Luvut pitävät sisällään sekä lämmityksen, jäähdytyksen (kesä-elokuu) että lämpimän käyttöveden tuottamisen.

Mietin tuota VILPin kulutusta siksi, että asuntomme kokonaiskulutus on luokkaa 15000 kWh/v. Jos tuo VILPin kertoma 5500 kWh pitää paikkaansa, aika paljon menee muuhun kuin sen toimintaan.

Mitä muita sähkönkuluttajia sitten on? Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v), kaksi ilmanvaihtokonetta (asunto & ulkosauna, molemmissa LTO), ulkosaunan lämminvesivaraaja (saunotaan n. kerran viikossa). autotallin ILP (käytössä vain lämmityskaudella), ulkovalaistus (led-tekniikalla ja nykyaikaisella ohjauksella) ... ja tietysti arkiset kuluttajat, kuten valaistus, viihde-elektroniikka, ruoanlaitto, pyykinpesu jne.

Aiemmassa asunnossa (90 m2, kaukolämpökohde) vuosikulutus oli luokkaa 3500 kWh. Samat sähkölaitteet, pois lukien keittiökoneet, jotka nyt ovat nykyaikaisemmat (mm. kiertoilmauuni ja induktioliesi). Ex-asunnossa oli sähkösauna, nykyisessä puulämmitteinen sauna. Vaimon autoa on esilämmitetty talvisin molemmissa kohteissa sähköllä. Muutoinkin samat elämäntavat.

Aika paljon menee sähköä johonkin ... mutta mihin?

P.S Kohde valmistunut 2019, n. 150 m2, yhdessä tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen lattialämmitys.
Aika normaalilta tuo kulutus näyttää. Yksi IV-kone ottaa helposti 1-2kWh. IV-koneiden vastusten käyttö kannattaa tarkistaa, eli esim. mikä on tuloilman lämpötila-asetus?

Itse asiassa on jopa aika hyvin jos tuolla määrällä sähkösyöppöjä (poreallas, saunan varaaja, tallin ILP, auton lämmitys) kulutus on kuitenkin alle 10MWh vuodessa (siis se VILPin kulutus vähennettynä).
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 348
Vaikka DIY onkin varteenotettava vaihtoehto niin melkein ottaisin yhteyttä LVI-suunnittelijaan. Tuossa kun lähdetään muuttamaan talon luontaista (painovoimaista) ilmanvaihtoa niin voi tapahtua epätoivottuja asioita. Keittiössä ja kosteissa tiloissa lienee kuitenkin poistoilma-räppänät, ilmanvaihtokone voi alkaa imemään sieltä korvausilmaa tai muuta epätoivottavaa.

Entisessä rivarissa oli ainoastaan poistoimuri katolla, laitoin esilämmityksellä varustetun tuloilmasuodattimen makkariin ja se oli ns. hyvä. Nykyisessä OK:ssa on huonekohtainen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, toimii. Painovoimaista ei ole ollutkaan kuin lapsuudenkodissa, siellä ilma vaihtui lähinnä ikkunoita avaamalla.
Ei tuo laite vaikuta painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 348
Meillä on kämpässä (paritalo 83m2) painovoimainen ilmanvaihto toiminut aina melko huonosti. Jokunen vuosi sitten asensin tuuletusluukkuihin termostaatilla säätyvät ilmanvaihtoventtiilit, mutta ne eivät paljoakaan auttaneet asiaan. Talvisin ikkunat huurtuvat sisäpinnasta ja silmälasitkin vetävät sisään tullessa huurteeseen. Olenkin nyt miettinyt Mitsubishi Lossanyn ostamista, mutta ainoa järkevä paikka tuolle olisi tuulikaapin sisäpuolisen oven yläpuolella. Ilmanvaihtoputket pitäisi siis vetäistä ensin tuulikaapin seinän läpi, sitten koteloida jotenkin nätisti tuulikaapin kattoon ja siitä ulko-oven yläpuolelta ulkoseinän läpi. Matkaa tuossakaan ei silti ole kuin noin 1,5m, mutta ilmeisesti myyntipaketin mukana tulevat putket eivät tuohon riitä? Jatkoputkea näköjään myydään aika suolaisella melkein 40€ hinnalla esim. Netraudassa, mutta eikös tuohon tarkoitukseen luulisi minkä tahansa sopivan kokoisen muoviputken käyvän?
Harkitsisin jotain muuta paikkaa, noin pitkät putket vaikuttavat laitteen toimintaan.
 
Liittynyt
16.03.2018
Viestejä
1 530
Talvisin ikkunat huurtuvat sisäpinnasta ja silmälasitkin vetävät sisään tullessa huurteeseen.
Mistä ihmeestä tuo vesimäärä tulee?
Suihku, keittiö, sauna ?
Jos tuolta niin eikö täsmätuuletus olisi parempi?

e ja varmaan myös ulkolasien tiivistys on asiallinen.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 348
Vähän epäilen että tuollaisen laitteen tulo- ja poisto olisi aina täysin tasapainossa. Jo suodattimien likaantuminen vaikuttaa siihen, että tasapaino menee.
Jos tulo ei riitä ilma imetään painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaräppänöistä?
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 343
Mitenhän tarkkoja nuo (vesi-)ilmalämpöpumppujen kulutusmittarit ovat?

Meidän Panasonic Aquarea (VILP) kertoo kuluttaneensa viimeisen vuoden aikana sähköä ~5500 kWh ja vastaavasti tuottaneensa (lämpö)energiaa ~16400 kWh. COP keskiarvo on 2,9 (vaihteluväli 2,3-5,6), mitä pidän varsin hyvänä. Luvut pitävät sisällään sekä lämmityksen, jäähdytyksen (kesä-elokuu) että lämpimän käyttöveden tuottamisen.

Mietin tuota VILPin kulutusta siksi, että asuntomme kokonaiskulutus on luokkaa 15000 kWh/v. Jos tuo VILPin kertoma 5500 kWh pitää paikkaansa, aika paljon menee muuhun kuin sen toimintaan.

Mitä muita sähkönkuluttajia sitten on? Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v), kaksi ilmanvaihtokonetta (asunto & ulkosauna, molemmissa LTO), ulkosaunan lämminvesivaraaja (saunotaan n. kerran viikossa). autotallin ILP (käytössä vain lämmityskaudella), ulkovalaistus (led-tekniikalla ja nykyaikaisella ohjauksella) ... ja tietysti arkiset kuluttajat, kuten valaistus, viihde-elektroniikka, ruoanlaitto, pyykinpesu jne.

Aiemmassa asunnossa (90 m2, kaukolämpökohde) vuosikulutus oli luokkaa 3500 kWh. Samat sähkölaitteet, pois lukien keittiökoneet, jotka nyt ovat nykyaikaisemmat (mm. kiertoilmauuni ja induktioliesi). Ex-asunnossa oli sähkösauna, nykyisessä puulämmitteinen sauna. Vaimon autoa on esilämmitetty talvisin molemmissa kohteissa sähköllä. Muutoinkin samat elämäntavat.

Jos lasketaan yhteen VILP ja poreallas, jotka ovat ne sähkörohmut, niin päästään noin 8000 kWh vuosilukemaan. Eroa aiempaan liki 5000 kWh. Aika paljon siis menee sähköä johonkin ... mutta mihin?

P.S Kohde valmistunut 2019, n. 150 m2, yhdessä tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen lattialämmitys. Aiempi asunto valmistunut 2003, n. 90 m2, kahdessa tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen patterilämmitys (kaukolämpö).
Mitäs näyttää kesäkuukausien kuukausikulutus ja minimituntikulutus. Entäpä talvikuukausien kulutukset?
 
Liittynyt
31.08.2017
Viestejä
1 087
Autokatoksen yhteydessä sijaitsevassa n. 6 m2 varastossa on lattialämmitys sähköllä ja ilmanvaihto tapahtuu painovoimaisesti (ilmaventtiilit lattian rajan tuntumassa ja ylempänä toinen). Varmaankin on suositeltavaa pitää ilmanvaihtoa auki myös talvella vaikka se toki lisää sähkönkulutusta kun kylmää ilmaa puskee sisälle kiertämään? Kyseisessä varastossa ei ole tarkoitus säilyttää vaatteita tms vaan renkaita, työkaluja, akkuruohonleikkuria ja sellaista. Lämpötilaksi varmasti riittää esim. 10C tuollaiseen käyttöön mutta yleisesti ottaenhan ilmanvaihto on kaiken a ja o eli parasta kai jättää venttiilit auki, säätövivulla muistaakseni saa hieman säädettyä minkä verran ovat auki eikä pelkästään auki/kiinni. Taisi venttiilit olla näitä: Fresh F90
 
Liittynyt
06.09.2020
Viestejä
137
Mitäs näyttää kesäkuukausien kuukausikulutus ja minimituntikulutus. Entäpä talvikuukausien kulutukset?
Jos tarkoitat VILPin lukemia, niin...

Kesäkuun kokonaiskulutus 73,2 kWh, heinäkuun 58,4 kWh ja elokuun 55,2 kWh ... josta 23,6 kWh jäähdytykselle ja 26,4 kWh käyttöveden lämmitykselle.

Joulukuun kokonaiskulutus 1186 kWh, tammikuun 1016 kWh ja helmikuun 840 kWh ... josta 774 kWh lämmitykselle ja 66,8 kWh käyttöveden lämmitykselle.

Tuntikohtaisen tiedon saan vain kuluneelta vuorokaudelta, ja sen aikana se on ollut alhaisimmillaan 0,0 kWh.

EDIT: Noihin lukemiin liittyen... Meillä kävi viime viikolla LVI-asentaja tutkimassa tuon VILPin asetuksia, joiden piti ex-asukkaan mukaan olla vuosi sitten säädetty ja tiptop. No, eivät olleet... Melkein kaikki oli tavalla tai toisella pielessä. Tiedä sitten kuka oli säätänyt, mutta osaaja hän ei ole ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
6 107
Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v),
Onks minkä kokoinen allas ja ympäri vuoden lämpimänä?
Tossa vaan omia käppyröitä katselin että edelliset pari vuotta (2019/2020) ollu varsin tasaisesti ~14000kWh vuosikulutus, 2021 keväällä tuli ulkoporeallas pihalle ja vuosikulutus pompsahti melkein 19000kWh:iin...

Tältä vuodelta näyttää olevan jo 13000kWh täynnä eikä vielä ole edes syyskuu lopussa, yli neljäsosa vuodesta jäljellä. Tällä kokemuksella näyttäis (ainakin tuolla omalla altaalla) että jos sen pitää talven yli lämpöisenä niin 4000-5000 kWh/v olis aika lähellä todellisuutta. Pitänee tänä talvena käyttää jo syksystä lähtien enemmän eco-tilaa joka laskee lämpöjä viikolla niin jos suitsis vähän kulutusta. Näppituntumalla se suitsi vähän kulutuksia kun tuli kevättalvella käytettyä sitä kun käyttökerrat harveni.

Edit: allas tosiaan tollanen perus 2x2m ja ~1100 litraa
 
Liittynyt
06.09.2020
Viestejä
137
Onks minkä kokoinen allas ja ympäri vuoden lämpimänä?
1300 litrainen, 3 kW lämmittimellä, ja ympäri vuoden on ollut käytössä, lämpötilaa pyöritelty +35°C molemmin puolin.

Tulevan talven osalta pohtinut niin altaan tyhjentämistä kuin lepotilaan asettamista. Siitä lisää toisessa ketjussa.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 343
Jos tarkoitat VILPin lukemia, niin...

Kesäkuun kokonaiskulutus 73,2 kWh, heinäkuun 58,4 kWh ja elokuun 55,2 kWh ... josta 23,6 kWh jäähdytykselle ja 26,4 kWh käyttöveden lämmitykselle.

Joulukuun kokonaiskulutus 1186 kWh, tammikuun 1016 kWh ja helmikuun 840 kWh ... josta 774 kWh lämmitykselle ja 66,8 kWh käyttöveden lämmitykselle.

Tuntikohtaisen tiedon saan vain kuluneelta vuorokaudelta, ja sen aikana se on ollut alhaisimmillaan 0,0 kWh.
Kokonaiskulutusta tarkoitin. Näkee hieman peruskulutusta ja kesän ja talven kulutuksen erotusta.
 
Liittynyt
06.09.2020
Viestejä
137
Kokonaiskulutusta tarkoitin. Näkee hieman peruskulutusta ja kesän ja talven kulutuksen erotusta.
Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).

Sulkeissa VILPin kokonaislukemat kyseisiltä kuukausilta, mikä helpottaa saamaan kuvaa siitä, mikä on sen osuus kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausien lukemat olisivat VILPin osalta pienemmät, ellei sitä olisi käytetty jäähdyttämiseen (ilmastointi).

Kyllähän tuosta voi päätellä, että ulkolämpötilalla on iso merkitys meidän torpan sähkönkulutukseen.
 
Liittynyt
25.11.2016
Viestejä
381
Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).

Sulkeissa VILPin kokonaislukemat kyseisiltä kuukausilta, mikä helpottaa saamaan kuvaa siitä, mikä on sen osuus kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausien lukemat olisivat VILPin osalta pienemmät, ellei sitä olisi käytetty jäähdyttämiseen (ilmastointi).

Kyllähän tuosta voi päätellä, että ulkolämpötilalla on iso merkitys meidän torpan sähkönkulutukseen.
Omaan silmään näyttää siltä, että talvikuukausina kolmannes sähkösyöppöihin (poreallas, jne), puolet vilp, loppuosa käyttösähköä. Jos ahdistaa niin ainakin helppo kohdentaa säästökohteita.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 898
Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).

Sulkeissa VILPin kokonaislukemat kyseisiltä kuukausilta, mikä helpottaa saamaan kuvaa siitä, mikä on sen osuus kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausien lukemat olisivat VILPin osalta pienemmät, ellei sitä olisi käytetty jäähdyttämiseen (ilmastointi).

Kyllähän tuosta voi päätellä, että ulkolämpötilalla on iso merkitys meidän torpan sähkönkulutukseen.
Tuntuu enemmältä kuin omissa kuvitelmissa on ollut, mutta ei ole kyllä VILPeista kokemusta muuten kuin kuvitelmia ja markkinapuheita.

Mulla asuintiloja 140m2 kahdessa kerroksessa. Lattiasähkölämmitys, 22v vanha IVK LTO:lla (tuloilman vastus oli säädetty 18C) ja aina valmis-kiuas. Helmikuussa kului sähköä 2600kWh. Kiuas vie sen 300kWh/kk. Tietokone oli ollut myös päällä 24/7 ~200kWh/kk. Muulle sähkölle sekä lämmitykselle on jäänyt hiha-arviona 2100kWh. Toki lämmitin takkaa, minkä pitäisi selittää osittain, mutta lähinnä yläkertaa missä termostaatitkin lämmittää huoneilman lämmön mukaan. Kaikissa makuuhuoneissa ja märkätiloissa pelkkä 1-10 säätö. Lämminvesivaraaja lämmittää vettä 80 asteeseen 22-06 välillä.

Nyt lähdetään tulevaan talveen IVK:n tuloilman vastus säädettynä 0 asteeseen (katsotaan, missä kohtaa pitää nostaa tuota). Yläkertaan tuli ilmalämpöpumppu, joten lattialämmitys on kytkettynä pois päältä siellä. Takkaa on tarkoitus lämmittää kaverina kovemmilla pakkasilla (tai uhkailtuina katkoina). Alakerrassa varaava lattiasähkölämmitys lämmittää vain 22-06 aikaan. Pesutilassa sama, mutta siellä on aina valmis -kiuas toisena lämmönlähteenä ja täytyy harkita lattialämmön säätämistä vähän pienemmälle mutta vuorokauden ympäri.

IVK mietinnässä josko sen vaihtaisi lämpöpumpulliseen malliin. En tiedä toisiko se paljon säästöjä, ainakin jatkuva tehonkulutus pienisi puoleen ja lämpöä saisi talteen tehokkaammin ja levitettyä paremmin makuuhuoneisiin molemmissa kerroksissa.

Edit. Positiivisena puolena aina valmis -kiuas lämmittää kylpyhuonetta ja ilmanvaihtokoneen LTO saa kerättyä lämpöä talteen.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
28.11.2017
Viestejä
6 457
Kyllä jäi täällä ainakin sähkösyöppö ulkoporeallas hankkimatta vaikka se alunperin uudiskohteen suunnitelmiin kuuluikin. Tilalle tuli aurinkopaneelit.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 302
Viestejä
4 156 817
Jäsenet
70 406
Uusin jäsen
Eppupelaa

Hinta.fi

Ylös Bottom