- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 665
Tuppo teräsvillaa ja se on siinä.
Pitäisi ensin tietää tallin koko,onko lattiakaivoja,ilmanvaihtosysteemi,montako autoa ja niiden käyttö tapa,ennenkuin voi mitään neuvoa.Olisi edessä ensimmäinen talvi lämmitetyn autotallin omistajana. Lämmitysmuotona (autotallissa) on sähköinen lattialämmitys. Autotalli on valmistunut 2014. Kun ei mitään halpaa sopparia ole saanut, tekee tietysti mieli pitää lämmitys minimissään. Käytännössähän ongelmaksi voi lähinnä muodostua kosteus, jos lämmityksessä liikaa hannailee?
Joten - löytyykö käytännön neuvoja teiltä kokeneilta kehäketuilta, että miten kannattaa lämmittelyt hoitaa ja millä tasolla pitää lämpötila?
Kunnon ilmankuivaimen hommaisin, noissa kun kaikki hukkalämpö menee kuitenkin sen tallin lämmitykseen....Olisi edessä ensimmäinen talvi lämmitetyn autotallin omistajana. Lämmitysmuotona (autotallissa) on sähköinen lattialämmitys. Autotalli on valmistunut 2014. Kun ei mitään halpaa sopparia ole saanut, tekee tietysti mieli pitää lämmitys minimissään. Käytännössähän ongelmaksi voi lähinnä muodostua kosteus, jos lämmityksessä liikaa hannailee?
Joten - löytyykö käytännön neuvoja teiltä kokeneilta kehäketuilta, että miten kannattaa lämmittelyt hoitaa ja millä tasolla pitää lämpötila?
Niin ja vielä miten sen autotallin seinät ja katto on tehty ja halutaanko se pitää 24/h lämpimänä ja missä asteessa. Onko kiinni asuntiloissa ja onko silloin oletettu ns lämpimäksi, puolilämpimäksi vai jopa kylmäksi tilaksiPitäisi ensin tietää tallin koko,onko lattiakaivoja,ilmanvaihtosysteemi,montako autoa ja niiden käyttö tapa,ennenkuin voi mitään neuvoa.
Täähän on aivan täydellinen tipsi. Tolla luvalla saa näköjään ostaa myös glyfosaattia.Kyllä tuo tutkinto maksaa itsensä aika ripeästi takaisin
Hankkija RAToff palasyötti 3kg maksaa 40,9€ (13,63€/kg)
Motonet Ratex 20g 9€ (450€/kg)
Okei Motonetistä, kun ostaa 3kg, niin saa 150 syöttirasiaa vielä mukaan
Kyllä, myrkkykin on eri. Brodifakumi vs. Difebakumi.
Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.Puhuin energian määrästä. Yleissiirto on halvempi omalla käytöllä.
Sama täällä, jossain netissä oli hyvä exceli jolla tätä päivä/2-tariffi siirtoa pystyi kalkuloimaan.Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.
On se täälläkin, mutta kuukausi ja tehomaksun takia aikasiirrolla ei säästä mitään. Luovuin aikasiirrosta kun viikonloput alkoivat mennä päiväsiirrolla.Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.
Jos se on rakennettu jonkun kallion päälle korkeimmalle kohdalle? Muuten en itse harkitsisi.Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.
Taitaa olla perus savimaata. Piha sentään viettää talosta pois päin mutta suht tasamaata kuitenkin. Salaojat alkuperäiset. Omistaja porauttanut 150-200 mm reikiä kuntotarkastuksessa käsittääkseni alimpaan laattaan asti ja niiden perusteella olisi kuiva. Mutta rakenteita ei ole avattu tms.Jos se on rakennettu jonkun kallion päälle korkeimmalle kohdalle? Muuten en itse harkitsisi.
Jos hinta kohdallaan, ergiankulutus on sulle sopiva ja ongelmia ei näy ja salaojitus kunnossa. Niin miksi et ostaisi? Savimaalle on paljon tehty OK-taloja ja niissä asuu onnellisia perheitä.Taitaa olla perus savimaata. Piha sentään viettää talosta pois päin mutta suht tasamaata kuitenkin. Salaojat alkuperäiset. Omistaja porauttanut 150-200 mm reikiä kuntotarkastuksessa käsittääkseni alimpaan laattaan asti ja niiden perusteella olisi kuiva. Mutta rakenteita ei ole avattu tms.
Tossa on siis suht perus valesokkeli eli maantasosta betonilaatan päältä lähtevä puurunko ilmeisesti. Itse kaksoisbetonilaatta tuskin on turhan ongelmallinen, koska eps siinä välissä on kyllä tehokas kosteuskatko, mutta enemmän kiinnostaisi se ulkoseinän rungon kunto, jos lähtee maanvaraisen laatan päältä. Kannattaa siis keskittyä kuntotarkastus ja tutkimushommissa siihen. Jos salaojat on kunnossa, niin tuskin sielläkään on ongelmaa, mutta silti kannattaa olla tarkkana ja ilman salaojia noissa mv betonilaatta, josta lähtee puurunko on kyllä yleensä niitä pahimpia riskirakenteita, joihin en itse lähtisiKaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.
Ollaan samaa mieltä, noissa on hyvä katsoa, että puuta ei ole betonissa kiinni ja sillä on mahdollista kuivua johonkin suuntaan, jos on vanha talo, ongelmat kyllä on jo olemassa, jos on ollakseen.Tossa on siis suht perus valesokkeli eli maantasosta betonilaatan päältä lähtevä puurunko ilmeisesti. Itse kaksoisbetonilaatta tuskin on turhan ongelmallinen, koska eps siinä välissä on kyllä tehokas kosteuskatko, mutta enemmän kiinnostaisi se ulkoseinän rungon kunto, jos lähtee maanvaraisen laatan päältä. Kannattaa siis keskittyä kuntotarkastus ja tutkimushommissa siihen. Jos salaojat on kunnossa, niin tuskin sielläkään on ongelmaa, mutta silti kannattaa olla tarkkana ja ilman salaojia noissa mv betonilaatta, josta lähtee puurunko on kyllä yleensä niitä pahimpia riskirakenteita, joihin en itse lähtisi
Muuutaman tommosen rempan nähneenä en koskisi. Toki hyvällä paikalla VOI olla ongelmaton. Jos alapuut mädät, niin remppa on hirmuinen. Jonkun vanhan hirsirakennuksen kengitys on pikkujuttu tommosen korjaamiseen verrattuna...Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.
Jos saa talon halvalla (ja talon muuten OK) ja osaa itse tehdä, ei se nyt niin hirveän iso homma ole. Noihin on jo olemassa mietittyjä korjausratkaisuja.Muuutaman tommosen rempan nähneenä en koskisi. Toki hyvällä paikalla VOI olla ongelmaton. Jos alapuut mädät, niin remppa on hirmuinen. Jonkun vanhan hirsirakennuksen kengitys on pikkujuttu tommosen korjaamiseen verrattuna...
Riippuu ihan kasvista, mutta kyllähän noi aitataimina käytettävät lajit on keskimäärin aika nopeakasvuisia ja sillä on nyt kuitenkin valmis juuristo olemassa.Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.
Riippuu lajista. Optimistinen arvio voisi olla, että kasvaa ison juuriston voimin sellaiset 60cm vuodessa, mutta jotkut lajit voivat kasvaa nopeamminkin.Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.
Orapihlaja-aita kasvaa hyvissä olosuhteissa "miehen mittaan" parissa vuodessa. Sitä kun vielä kiusaa parturoimalla latvoja kasvun aikana niin tulee tiheämmäksi.Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.
täällä on tuija-aita kasvanut korkeutta viimeiset 5 vuotta noin 10cm/v tahdilla. ei ole leikattu, eikä noista ~30 tuijasta ole yhtään kuollutkaan. lannotteita on annettu joka kevät veden mukana, ja kasteltukin on.Meidän tuija-aita kasvanut parissa vuodessa n. 0,3 -> 1,5 m. Sen perusteella ehkä kolmessa vuodessa voisi kasvaa?
Tuijista olisi varmaan hyvä mainita lajike. Kartiotuija, joka lienee nopeiten kasvava tuija, kasvaa hyvissä olosuhteissa sen 0,5m/vuosi.täällä on tuija-aita kasvanut korkeutta viimeiset 5 vuotta noin 10cm/v tahdilla. ei ole leikattu, eikä noista ~30 tuijasta ole yhtään kuollutkaan. lannotteita on annettu joka kevät veden mukana, ja kasteltukin on.
Onkos toi nyt reilun viikon ollut ulkona, muutamalla seinustalla koittanut missä supercatteihin jatkuvasti jäänyt. Ei ole kertaakaan lauennut. Syöttiä kyllä valuu sisältä yllinkyllin, ei pitäisi siitä olla kiinni... ehkä tuossa hypyssä on liikaa haastetta, valmis ramppiko niille täytyy tehdä.Kiinnostaa itseäkin. Mulla on meinaan tollanen, oli viimetalven. Muutaman se nappas (ja yhden linnun). Jossain kohtaa kuvasin kameralla, ongelma oli se että kun se oli ohjeiden mukaan asennetut, niin hiiret ei päässy sinne sisälle, pomppivat kyllä kovasti mutta ei päässeet. Sit kun virittelin sen johonkin 30 asteen kulmaan, niin alko tapahtua enemmän.
Rakennettu 1983. Ei tietoa minkälaista maa-aines on alimman laatan alla. Salaojat on alkuperäiset. Ikävä kyllä patolevyjä tai sadevesijärjestelmiä ei ole ja sadevedet johdettu salaojakaivoihin virheellisesti. Vesiputket onneksi kulkee välikatolta, eikä laatassa. Lämmitysmuoto suora sähkö+tulisijat.Kiinnostaisi tietää milloin talo on valmistunut ja mitä materiaalia on laitettu tuonne alemman laatan alle ja kuinka paksusti.On nimittäin aika iso ero 80-90 luvun hienon hiekan ja nykyään käytetyn sepelitäytön välillä siinä miten tuollainen riskirakenne toimii.
Jos mökissä on peruslämpö koko ajan päällä niin ei siitä tiputuksesta hyötyä ole, vesivaraajan hukkalämmön johtuminen huoneeseen on pois muiden lämmönlähteiden kulutuksesta. Pistorasiat pitäs ottaa auki ja kattoa onko siellä villat viety tuulensuojaan saakka, ja miten pahasti höyrysulku on raadeltu rasian asentamiseksi (jos sulkua edes on). Noiden kohdalla paras ratkasu ois tietysti tuoda se rasia pinta-asennukseksi, jos mahdollista helposti toteuttaa, ja täyttää kolo villalla & teipata mahdollinen höyrysulku ehjäksi.Pari kyssärii:
1)Mökillä noin 100ltr lämminvesivaraaja 60 asteisena. Kannattaako tuota säätää viileämmälle pois ollessa (max 2vk), en ole itselleni saanut perusteltua, että kannattaa
2) muutama pistorasia on huonosti erisetty - kylmää puskee talvella kovastikkin. Millä noita olette lisäeristäneet - uretaani tms?
Siis mitä ihmettä. Tarkoittaako tuo sitä että sadevedet menee salaojakaivoihin ja salaojaputkiin? Salaojaputki on reikiä täynnä niin eikös tuossa nyt ole tehty tosi kätevä järjestelmä alapohjan kasteluun?Rakennettu 1983. Ei tietoa minkälaista maa-aines on alimman laatan alla. Salaojat on alkuperäiset. Ikävä kyllä patolevyjä tai sadevesijärjestelmiä ei ole ja sadevedet johdettu salaojakaivoihin virheellisesti. Vesiputket onneksi kulkee välikatolta, eikä laatassa. Lämmitysmuoto suora sähkö+tulisijat.
Maanpinta viettää hieman talosta pois päin.
Täytyy mahdollisessa kuntotarkastuksessa selvittää onko kapillaarikatkot betonin ja puurungon välissä. Ajateltiin vielä toisen kerran käydä taloa katsomassa. Jos vaatisi laajan alapohjarempan niin itsellä ei ole osaamista eikä mielenkiintoa.
Juuri näin se näyttäisi olevan, jos kaivoista ei ole sitten laskettu vesiä muualle ennen kuin veden taso nousee salaojaputkien tasalle. Tässä on ollut joitakin hyvin sateisia syksyjä niin on sinne putkiin saattanut vettä päätyäkin.Siis mitä ihmettä. Tarkoittaako tuo sitä että sadevedet menee salaojakaivoihin ja salaojaputkiin? Salaojaputki on reikiä täynnä niin eikös tuossa nyt ole tehty tosi kätevä järjestelmä alapohjan kasteluun?
Juuri näin kuntotarkastuksen mukaan on tehty. Jotkut betoniset tms. tarkastuskaivot talon joka nurkalla. Tiedä sitten kauanko on näin ollut.Juuri näin se näyttäisi olevan, jos kaivoista ei ole sitten laskettu vesiä muualle ennen kuin veden taso nousee salaojaputkien tasalle. Tässä on ollut joitakin hyvin sateisia syksyjä niin on sinne putkiin saattanut vettä päätyäkin.
Sadevedet katolta on helppo ohjata pois salaojista, rautakauppatavarana saa edullisesti alaslaskukaivot ja niihin 3m tai 6m pituisina salkoina muoviputkea joilla vedet voi johtaa muutaman kymmenen sentin syvyydessä pois nurkalta. Tietysti jos syöksyputket on ohjattu noihin betonikaivoihin, niin putkia pitää siirtää jotta saa kaivettua alaslaskukaivon maahan, tms.Juuri näin kuntotarkastuksen mukaan on tehty. Jotkut betoniset tms. tarkastuskaivot talon joka nurkalla. Tiedä sitten kauanko on näin ollut.
Äkkiseltään alkaa vaikuttaa vähän turhan riskialttiilta ostokselta. Harmi kun olisi todella suojaisalla tontilla, rauhallinen alue, sopivasti tilaa ja lähellä palveluita. Ehkä näiden kaikkien pienien (tai isompienkin) puutteiden takia onkin ollut myynnissä jo jokusen kuukauden (hintapyynti mielestäni ihan OK tasolla).
Joka tapauksessa jos kaupat tulisikin niin saisi saman tien kyllä hoitaa salaoja ja sadevesiasiat kuntoon.
Eihän sitä noin pitäisi tehdä, mutta jos se on muuten hyvin tehty eli on riittävästi salaojasoraa se vesi menee sen soran sisällä eteen päin ja sillä on siellä ojan päässä purkumahdollisuus.Siis mitä ihmettä. Tarkoittaako tuo sitä että sadevedet menee salaojakaivoihin ja salaojaputkiin? Salaojaputki on reikiä täynnä niin eikös tuossa nyt ole tehty tosi kätevä järjestelmä alapohjan kasteluun?
Noista kaivoistahan sä näet onko niissä vettä nousut yli sen salaojaputken. Muutenkin jos siinä talon vieressä ei ole kalliita pintamateriaaleja (asfalttia,kiveyksiä istutettuja kasveja). Niin kaivinkone ammattilainen puikoissa kaivaa 40m kevyesti päivässä talonkin vieressä. toinen päivä täyttöön. Eli ei silloin niin hirveä lisäkulu. Ja jos on ongelmia ollut ne kyllä näkyy rakenteessakin.Juuri näin kuntotarkastuksen mukaan on tehty. Jotkut betoniset tms. tarkastuskaivot talon joka nurkalla. Tiedä sitten kauanko on näin ollut.
Äkkiseltään alkaa vaikuttaa vähän turhan riskialttiilta ostokselta. Harmi kun olisi todella suojaisalla tontilla, rauhallinen alue, sopivasti tilaa ja lähellä palveluita. Ehkä näiden kaikkien pienien (tai isompienkin) puutteiden takia onkin ollut myynnissä jo jokusen kuukauden (hintapyynti mielestäni ihan OK tasolla).
Joka tapauksessa jos kaupat tulisikin niin saisi saman tien kyllä hoitaa salaoja ja sadevesiasiat kuntoon.
Meillä on aika matala antura (varmaan luokkaa 50 cm) ja ei ne sadevesiputket paljon sen alapuolella ole kun menevät salaojaputkien kanssa samassa montussa. Ei ole kertaakaan tullut sadevesikaivoista vesi ylös eli ne on pysyneet EPS-levyjen alla sulana. Päijät-Hämeen korkeudella ollaan.mites käytännön tasolla noi pintamaahan kaivetut sadevesilinjat? Onko niissä jäätymisongelmaa? Vaara ainakin moiseen on. Ainakin etelässä on-off talvi tuppaa aiheuttamaan kaikenmoista ylläriä. Jostain muistelisin lukeneeni, että nuokin pitäisi jonkin metrin syvyyteen upottaa.
Tuota vähän hain, eli teillä on siinä eristyslevy päällä auttamassa.Meillä on aika matala antura (varmaan luokkaa 50 cm) ja ei ne sadevesiputket paljon sen alapuolella ole kun menevät salaojaputkien kanssa samassa montussa. Ei ole kertaakaan tullut sadevesikaivoista vesi ylös eli ne on pysyneet EPS-levyjen alla sulana. Päijät-Hämeen korkeudella ollaan.
Vaikka se siitä niskan kohdalta jääkin kiinni, niin tukehtumalla ne käytännössä yleensä kuolevat.Harvassa ne kitujat ja paenneet on, edelleen väitän että 80-90% on näillä siististi niskasta naps.
Onko toi katolla oleva sitä pöluä mitä kanavissa oli? Muuten minusta toi huipparisi on turhan matalalla, muistelen että suositus olisi väh. 600mm. Mutta jos pidät lumet poissa, ja onkelmia ei ole ollut...Muistutuksena vaan kaikille että muistkaapa sitten puhdistuttaa ilmanvaihtoputket tasaisin välein. En tiiä koska täällä on viimeks putsattu, mutta ei ainakaan sinä viitenä vuonna minkä täällä on asuttu
Hyvin tota paskaa lähtikin. Pelkkä huippari ja 120m2. Taloon muuttaessa oli myös huipparin moottori rikki ja ei imenyt ja lapoja poikki ja piti helvetinmoista mekkalaa. Nelisen vuotta sitten vaihdoin moottorin ja siitä lähtien pelannut. Nyt tosiaan ensimmäinen nuohous.
![]()
Joo täällä pitäs kans. En ole vielä kysynyt ex omistajalta onko nuohouttanut iv kanavia koskaan 15v aikana. Jos eivät niin nyt ollaan jo pahasti myöhässä. Mitä nyt muutamaa tulo-, ja poistoventtiiliä ruuvasin auki niin vähän näyttäisi paskaa putkissa olevan.Muistutuksena vaan kaikille että muistkaapa sitten puhdistuttaa ilmanvaihtoputket tasaisin välein. En tiiä koska täällä on viimeks putsattu, mutta ei ainakaan sinä viitenä vuonna minkä täällä on asuttu
Hyvin tota paskaa lähtikin. Pelkkä huippari ja 120m2. Taloon muuttaessa oli myös huipparin moottori rikki ja ei imenyt ja lapoja poikki ja piti helvetinmoista mekkalaa. Nelisen vuotta sitten vaihdoin moottorin ja siitä lähtien pelannut. Nyt tosiaan ensimmäinen nuohous.
![]()
Kaikki paska on kanavista.. ja muutettaessa mä ropelsin käsikopelolla varmasti samanverran paskaa rööreistä minkä yletin. Ja sitä paskaa oli paljon. Nyt vasta sain aikaseks kuttuu alan miehen kun oli vielä kyläläinen eikä ottanu kilometrejä ja menee kotitalousvähennykseen kun tänä vuonna on vähennyksessä paljon muutakin. 350e tosta otti ja siitä vähennys.Onko toi katolla oleva sitä pöluä mitä kanavissa oli? Muuten minusta toi huipparisi on turhan matalalla, muistelen että suositus olisi väh. 600mm. Mutta jos pidät lumet poissa, ja onkelmia ei ole ollut...
Mä olen nähnyt kanavia (kerrostaloissa), joiden seinässä on 20-25mm töhkää.