Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Serbetli]

Muutettiin uuteen omakotitaloon. Huomasin, että vanha asukas on pitänyt lämminvesivaraajaa yö-tilassa, eli varaaja lämmittää veden öisin koko päivälle. Käsittääkseni tuolla tavoitellaan halvempaa yösähköä. Meillä ei kuitenkaan yö ja päiväsähköllä ole hintaeroa. Kannattaako tuo vaihtaa jatkuvalämmitteiseen tilaan?

Ei kannata tehdä mitään, jos vesi riittää. Jos ei riitä, kannattaa muuttaa kulutustottumuksia, jos perhe on alle 10-henkinen.

 

[Zolttu]

Jyrsijä ongelmiin hyvä artikkeli. Kuka hakee ensimmäisen räjähdeluvan? maaseudun tulevaisuus lehti

 

[Hammer Schultz]

Muutettiin uuteen omakotitaloon. Huomasin, että vanha asukas on pitänyt lämminvesivaraajaa yö-tilassa, eli varaaja lämmittää veden öisin koko päivälle. Käsittääkseni tuolla tavoitellaan halvempaa yösähköä. Meillä ei kuitenkaan yö ja päiväsähköllä ole hintaeroa. Kannattaako tuo vaihtaa jatkuvalämmitteiseen tilaan?

Ei muuta eroa mutta yölämmityksellä autat tasaamaan kuormaa valtakunnallisesti.

Sivuhuomautuksena että jos kaikilla olisi pörssisähkö niin Suomessa olisi huomattavasti pienemmän ongelmat sähkön hintojen kanssa.

 

[Daatta]

Tilaamaani hiirilistaa (Kerabit 70) ei ole ilmeisesti vieläkään tilattu, joten leikkasin hitsatusta hiiriverkosta 5cm soiroa ja niittasin sen ulkovuorilaudoituksen alareunaan. Aika tiivis sauma siitä tuli, sokkelin ja verkon välistä hiiri tuskin menee. Olisi pitänyt tehdä 5 vuotta aikaisemmin... Projektissa halpis niittipistooli hajosi (onneksi), joten sai haettua ammattitason Rapidin. Käsi tuli myös kyllä yllättävän kipeäksi kun huonossa asennossa painoi niittiä menemään. Saa nähdä miten tuo vaikuttaa yläkerran bileisiin, etupuolelle pitää vielä verkko laittaa ja sittenkin jää ongelmaksi terassilaudoitus joka on vedetty vuorilautaan kiinni. En tiedä mahtuuko hiiri pujottelemaan laudoituksen raoista, luultavasti mahtuu.

 

[jonesky12345]

Tollanen pieneläinverkko julkkariverhouksen alle on paras tapa eliminoida valtaosa jyrsijäongelmista. Meillä ei ole ullakolla hiiriä näkynyt tuon puutteesta huolimatta, mutta siihen voi vaikuttaa se, että sokkelikorkeus on matalimmillaan n. 0,7m tonne julkkariverhoukseen, joten siinä mahtaa olla betonielementtisokkeli suhteellisen liukas hiiren kiivettäväksi. Erillinen tallirakennus tuossa pihalla reippaasti hiirien kannalta helpommalla järjestelyllä löytyy myös, mutta kumma kyllä sielläkään ei ole ullakolla mitään ilmeistä hiiriongelmaa ollut, liekö sitten naapurustossa parempia mestoja hiirten kannalta.

 

[Jetula]

Tilaamaani hiirilistaa (Kerabit 70) ei ole ilmeisesti vieläkään tilattu, joten leikkasin hitsatusta hiiriverkosta 5cm soiroa ja niittasin sen ulkovuorilaudoituksen alareunaan. Aika tiivis sauma siitä tuli, sokkelin ja verkon välistä hiiri tuskin menee. Olisi pitänyt tehdä 5 vuotta aikaisemmin... Projektissa halpis niittipistooli hajosi (onneksi), joten sai haettua ammattitason Rapidin. Käsi tuli myös kyllä yllättävän kipeäksi kun huonossa asennossa painoi niittiä menemään. Saa nähdä miten tuo vaikuttaa yläkerran bileisiin, etupuolelle pitää vielä verkko laittaa ja sittenkin jää ongelmaksi terassilaudoitus joka on vedetty vuorilautaan kiinni. En tiedä mahtuuko hiiri pujottelemaan laudoituksen raoista, luultavasti mahtuu.

Hiiri kyllä mahtuu terassilaudoista helpostikin.

Ja tuollanen jälkikäteen asennettu verkko ei välttämättä hirveästi auta, kun hiiret kiipeilevät mielellään ulkovuorausta pitkin etsien lopulta vaikka räystään alta kulun sinne ylös jos eivät ulkovuoraukseen viitsi reikää jyrsiä. Siis kun niillä on siellä jo tuttu koti, niin ei niiden sinne kulkua enää yhtä helposti estä kuin uudessa talossa.

 

[jerker66]

Syksy saapuu = pelto/kotihiiret alkavat taas kiusata täälläkin. Itse olen asennellut loukkuja yläpohjaan ja valvontakamera kuvaamaan. Aika nopeasti ne pirulaiset loukkuihin ajautuvat ja kamerasta voi tarkistaa tilanteen, kiipeämättä päivittäin ullakolle. Tämän syksyn saldo tähän asti: 3 kotihiirtä.

Noita ultraäänikarkottimia en ole koskaan kokeillut.

Ainakin täälläpäin ne on lähes täysin peltomyyriä. Kummatkin tulee samalla lailla rakennuksiin mutta myyrät levittävät vielä lisäksi myyräkuumetta.

 

[Mikkos]

Teräsvillaa koloihin niin ei tuu siimahännät läpi.

 

[petepeluri]

Kyllä jatkuva-lämmitys kuluttaa potentiaalisesti enemmän. Jatkuvassa tilassa sulla on isompi lämpötilaero ympäristön kanssa kuin yö-lämmityksellä. Ehkä tämän yleisessä keskustelussa puheena olevan sähkönsäästön nimissä kannattaisi pysyä yö-asetuksessa jos mukavuus ei siitä kerran kärsi?

Yösähköllä ei säästä mitään jos tilaa joutuu lämmittämään vastavuoroisesti patterilla.

 

[jonesky12345]

Yösähköllä ei säästä mitään jos tilaa joutuu lämmittämään vastavuoroisesti patterilla.

No siis tokihan se varaaja vähän luovuttaa lämpöä tilaan, mutta se luovuttaa sitä lämpöä tilaan vaikka se ei lämpiäisikään jatkuvasti, joten lämmityksen säätö voisi hyvin olla sellaisella tasolla, että varaajan vapauttama lämpö on aina patterilämmityksestä poissa.

 

[WestCoast]

Ehkä hieman tyhmä kysymys mutta noihin hiiri ongelmiin niin onko olemassa sellasta maalia minkä vois laittaa betoniin joka on tarpeeks liukasta ettei hiiret saa siihen käpäliään kiinni?

 

[petepeluri]

No siis tokihan se varaaja vähän luovuttaa lämpöä tilaan, mutta se luovuttaa sitä lämpöä tilaan vaikka se ei lämpiäisikään jatkuvasti, joten lämmityksen säätö voisi hyvin olla sellaisella tasolla, että varaajan vapauttama lämpö on aina patterilämmityksestä poissa.

Voihan sen noin laittaa, mutta sähköä siinä ei säästä jos patteri toimii sähköllä.

Mulla puhallin imee varaajan lämmön kylppäriin, saa hukkalämmön paremmin hyödyksi.

 

[kaba]

n. 0,7m tonne julkkariverhoukseen, joten siinä mahtaa olla betonielementtisokkeli suhteellisen liukas hiiren kiivettäväksi.

Metsähiiri hyppää noin metriin ja menee kynän paksuisesta reiästä läpi.
Siinä on haastetta tukkia niitä reikiä

Juha Laaksosen luontoretki | Yle Areena – podcastit

Lähde mukaani sunnuntaiaamun luontoretkelle. Vien sinut merelle, metsiin, tuntureille, niityille, soille, jokivarsille, kaupunkipuistoihin ja hyvinkin rakennettuun ympäristöön ympäri Suomen. Retkikaverina minulla on eri alojen ammattilaisia, tutkijoita, harrastajia, valokuvaajia ja ihan...

areena.yle.fi

Edit. 6.20 alkaen hyppäämis kyvystä

 

[jarhu]

Metsähiiri hyppää noin metriin ja menee kynän paksuisesta reiästä läpi.
Siinä on haastetta tukkia niitä reikiä

Juha Laaksosen luontoretki | Yle Areena – podcastit

Lähde mukaani sunnuntaiaamun luontoretkelle. Vien sinut merelle, metsiin, tuntureille, niityille, soille, jokivarsille, kaupunkipuistoihin ja hyvinkin rakennettuun ympäristöön ympäri Suomen. Retkikaverina minulla on eri alojen ammattilaisia, tutkijoita, harrastajia, valokuvaajia ja ihan...

areena.yle.fi

Edit. 6.20 alkaen hyppäämis kyvystä

Kyllä ne hyppii aika notkeasti. Tuossa kesällä oli jäteasemalle menevää kamaa pihalla pari viikkoa, niin hiiri juoksi sieltä ja huidoin sitä jollain lapiolla kun satuin pihatöitä tekemään siinä. Aikamoisia loikkia veti.

 

[jonesky12345]

Voihan sen noin laittaa, mutta sähköä siinä ei säästä jos patteri toimii sähköllä.

Mulla puhallin imee varaajan lämmön kylppäriin, saa hukkalämmön paremmin hyödyksi.

Itseasiassa lämminvesivaraajan käyttö vain öisin voi tuoda ns tuplasäästöä, koska tuo isoin energiakustannus on kylmän veden lämmitys lämpimäksi, sanotaan että 10 asteista vettä kuumennetaan 60 asteiseksi, niin tuohon menee aika paljon energiaa ja varaaja lähtökohtaisesti eristää lämpöä. Se lämpö mitä varaajasta päivän mittaan karkaa huonetilaan on nimenomaan halvemmalla yösiirrolla käytettyä, jolloin kaikki varaajan päivän mittaan luovuttama lämpö on itseasiassa plussaa. Patterit lämmittävät päiväsähköllä sen ylimenevän osan, mutta jos varaajakin on päivisin päällä niin tuota "lämpöakkua" ei saada ladattua halvalla yösähköllä. Voisit ajatella tuota vaikkapa niin, että kylppärin lattialämmitystä pidettäisiin öisin kuumemmalla, kuin päivisin, niin tällöin se mitä yöllä on halvemmalla lämpöä saatu varattua säilyy päivälle tietyltä osin.

 

[Daatta]

Ehkä hieman tyhmä kysymys mutta noihin hiiri ongelmiin niin onko olemassa sellasta maalia minkä vois laittaa betoniin joka on tarpeeks liukasta ettei hiiret saa siihen käpäliään kiinni?

Maali ei poista sitä tosiasiaa, että betoni on varsin huokoista ja tarjoaa runsaasti tarttumapintaa pikkukäpälöille. Ja jos ei muu auta niin hiiri hyppää tuon matkan, kuten tuossa jo todettiinkin.

 

[petepeluri]

Itseasiassa lämminvesivaraajan käyttö vain öisin voi tuoda ns tuplasäästöä, koska tuo isoin energiakustannus on kylmän veden lämmitys lämpimäksi, sanotaan että 10 asteista vettä kuumennetaan 60 asteiseksi, niin tuohon menee aika paljon energiaa ja varaaja lähtökohtaisesti eristää lämpöä. Se lämpö mitä varaajasta päivän mittaan karkaa huonetilaan on nimenomaan halvemmalla yösiirrolla käytettyä, jolloin kaikki varaajan päivän mittaan luovuttama lämpö on itseasiassa plussaa. Patterit lämmittävät päiväsähköllä sen ylimenevän osan, mutta jos varaajakin on päivisin päällä niin tuota "lämpöakkua" ei saada ladattua halvalla yösähköllä. Voisit ajatella tuota vaikkapa niin, että kylppärin lattialämmitystä pidettäisiin öisin kuumemmalla, kuin päivisin, niin tällöin se mitä yöllä on halvemmalla lämpöä saatu varattua säilyy päivälle tietyltä osin.

Puhuin energian määrästä. Yleissiirto on halvempi omalla käytöllä.

 

[munse]

Täällä rupesi eilen kuulumaan rapinaa ullakolta, paras ase tähänmennessä on ollut itsetehty loukku. 20l rst astia kannella, kannessa reikä ja alla syötti ja "tuunattu" sähkökärpäslätkä saranalla. Hiiret menevät sisään, kuolevat ja pyttyä kun tyhjentää kerran viikkoon niin ei haisekkaan. Kauheasti sinne tulee hiiriä ja silti tasaisesti ropisee katossa

Itseäkin kyllä kiinnostaisi tämä ratkaisu.

Perinteiset metalliloukut ja tietyt muoviloukut ovat kyllä hyviä, mutta työläitä. Tulee pitkiä jaksoja, kun ei jaksa laittaa loukkuja. Tuntuu, että minun kohtaamani siimahännät ovat erityisen viekkaita, kun loukut täytyy virittää aivan äärimmäisen herkiksi tai muuten syötti viedään. Pari kertaa aina lyö sormille, kun puolen tusinaa loukkua virittää.

Mitähän ammattilaiset käyttää? Jostain muistan lukeneeni, että heillä on loukuissa jopa wifi. Mistähän sellaisia saisi?

 

[petepeluri]

Sähköä taitaa antaa ja lähettää viestin kun on lauennut.

 

[3lliV]

Victor® Smart-Kill Wi-Fi -hiirenloukku M1

Victor® Smart-Kill Wi-Fi M1 -hiirenloukku on tarkoitettu älykkääseen kotiin. Sama tehokas ja 100 %:n varma tuhoamistulos nyt varustettuna Wi-fi-yhteydellä ja sovelluksella, jonka ansiosta voit valvoa Victor-loukkujasi helposti.Helppo Wi-Fi-yhteys ja ilmainen Victor-sovellusSovellukseen voidaan...

stick.fi

Esimerkkinä vaikka tämä Victor

 

[Nimimerkki Erkki]

Hiiri kyllä mahtuu terassilaudoista helpostikin.
Ja tuollanen jälkikäteen asennettu verkko ei välttämättä hirveästi auta, kun hiiret kiipeilevät mielellään ulkovuorausta pitkin etsien lopulta vaikka räystään alta kulun sinne ylös jos eivät ulkovuoraukseen viitsi reikää jyrsiä. Siis kun niillä on siellä jo tuttu koti, niin ei niiden sinne kulkua enää yhtä helposti estä kuin uudessa talossa.

Juurikin näin, joskaan hiiri ei onneksi ulkovuorausta jyrsi. Itsekin olen tiivistänyt teräsverkolla mahdollisimman huolellisesti vuorilaudoituksen ja sokkelin välisen ilmanvaihtoraon, mutta aina metsähiiriä silloin tällöin livahtaa yläpohjaan. Olen myös pyrkinyt verkottamaan räystään ilmanvaihtorakoja ja tukkinut teräsvillalla kaikki läpiviennit. Etenkin suurikokoinen metsähiiri on todella ketterä kiipeilijä, joka käy takuulla läpi kaikki talon nurkat sokkelista räystäänrajaan saakka. Periaatteessa jo 5mm rako riittää hiirelle, joten sellaisten paikantaminen talon katonrajasta (tuuletusraot etc.), on jo aika neuroottista puuhaa. Talon nurkalle olen laittanut moraalittomana kakkiaisena laittanut pieneen ansarasiaan tätä: https://www.tuontitukku.fi/piha-ja-...-rotanmyrkky-ammattikayttoon/p/6414505045659/

 

[taikamuki]

Ajattelin itsekin tarttua tähän hiirihommaan kun ei meilläkään rakennusvaiheessa ole sitä huomioitu. Rapinaa ei ole koskaan sisällä kuulunut, mutta kesällä lumiestettä asentaessani poistin katolta reunapellin, ja sen ja räystään välistä löytyi hiiren papanoita. Lisäksi puupinoista on myös löytynyt jätöksiä.

Laitoin nyt alkuun pari loukkua ulos terassin alle ja eka saalis jo tulikin.

Hiiriharja™ 10 m tiivistämiseen

Hiiriharja™ on helppo, nopea ja kestävä tapa suojata rakennuksia hiiriltä ja rotilta. Harja painetaan aukkoihin ja koloihin, joissa se estää jyrsijöiden sisään pääsyn. Tiivistämiseen tarkoitettu harja on:Tehokas ja huomaamatonÄärettömän kestäväHelppo asentaa ilman työkaluja Näin hiiriharja...

stick.fi

Olisko tollanen ulkoverhouksen tuuletusrakoon sopivaa vai haittaako jo tuuletusta? Vaikuttaisi vaan ainakin helpolta laittaa kun vaan tunkee rakoon.

 

[Daatta]

Olisko tollanen ulkoverhouksen tuuletusrakoon sopivaa vai haittaako jo tuuletusta? Vaikuttaisi vaan ainakin helpolta laittaa kun vaan tunkee rakoon.

Harja on UV-suojattua polypropeenia

Sanoisin että ei toimi. Innostuin itsekin tuosta, kun Hankkijassa oli vastaavaa "tarjouksessa". Kuvittelin että tuo on terästä, mutta se olikin lepsua muovia... Minä ja myyjä olimme molemmat sitä mieltä, että hiiri tunkee kyllä itsensä tuosta läpi jo haluaa. Tai syö tiensä, jos ei muuten mahdu. Lisäksi tuo on pirun kallista, ollakseen sitä mitä sen on. Voihan sitä toki kokeilla.

 

[taikamuki]

Sanoisin että ei toimi. Innostuin itsekin tuosta, kun Hankkijassa oli vastaavaa "tarjouksessa". Kuvittelin että tuo on terästä, mutta se olikin lepsui muovia... Minä ja myyjä olimme molemmat sitä mieltä, että hiiri tunkee kyllä itsensä tuosta läpi jo haluaa. Tai syö tiensä, jos ei muuten mahdu. Lisäksi tuo on pirun kallista, ollakseen sitä mitä sen on. Voihan sitä toki kokeilla.

Kallista on joo, mutta jos se toimisi niin kai sen verran voisi laittaa kun olisi kuitenkin tosi helppo laittaa.

 

[Mikkos]

Tuppo teräsvillaa ja se on siinä.

 

[SheikYerbouti]

Olisi edessä ensimmäinen talvi lämmitetyn autotallin omistajana. Lämmitysmuotona (autotallissa) on sähköinen lattialämmitys. Autotalli on valmistunut 2014. Kun ei mitään halpaa sopparia ole saanut, tekee tietysti mieli pitää lämmitys minimissään. Käytännössähän ongelmaksi voi lähinnä muodostua kosteus, jos lämmityksessä liikaa hannailee?

Joten - löytyykö käytännön neuvoja teiltä kokeneilta kehäketuilta, että miten kannattaa lämmittelyt hoitaa ja millä tasolla pitää lämpötila?

 

[j1m2]

Olisi edessä ensimmäinen talvi lämmitetyn autotallin omistajana. Lämmitysmuotona (autotallissa) on sähköinen lattialämmitys. Autotalli on valmistunut 2014. Kun ei mitään halpaa sopparia ole saanut, tekee tietysti mieli pitää lämmitys minimissään. Käytännössähän ongelmaksi voi lähinnä muodostua kosteus, jos lämmityksessä liikaa hannailee?

Joten - löytyykö käytännön neuvoja teiltä kokeneilta kehäketuilta, että miten kannattaa lämmittelyt hoitaa ja millä tasolla pitää lämpötila?

Pitäisi ensin tietää tallin koko,onko lattiakaivoja,ilmanvaihtosysteemi,montako autoa ja niiden käyttö tapa,ennenkuin voi mitään neuvoa.

 

[Perkeles]

Olisi edessä ensimmäinen talvi lämmitetyn autotallin omistajana. Lämmitysmuotona (autotallissa) on sähköinen lattialämmitys. Autotalli on valmistunut 2014. Kun ei mitään halpaa sopparia ole saanut, tekee tietysti mieli pitää lämmitys minimissään. Käytännössähän ongelmaksi voi lähinnä muodostua kosteus, jos lämmityksessä liikaa hannailee?

Joten - löytyykö käytännön neuvoja teiltä kokeneilta kehäketuilta, että miten kannattaa lämmittelyt hoitaa ja millä tasolla pitää lämpötila?

Kunnon ilmankuivaimen hommaisin, noissa kun kaikki hukkalämpö menee kuitenkin sen tallin lämmitykseen....

 

[tietokonerikki]

Pitäisi ensin tietää tallin koko,onko lattiakaivoja,ilmanvaihtosysteemi,montako autoa ja niiden käyttö tapa,ennenkuin voi mitään neuvoa.

Niin ja vielä miten sen autotallin seinät ja katto on tehty ja halutaanko se pitää 24/h lämpimänä ja missä asteessa. Onko kiinni asuntiloissa ja onko silloin oletettu ns lämpimäksi, puolilämpimäksi vai jopa kylmäksi tilaksi
- ennen vanhaan noissa sai kivasti autonsa ruostutettua, kun eivät kerinneet yön aikaan kuivua. Noi sinkityt korit taitavat vähän paremmin kosteutta kestää ja noi ilmankuivaimetkin auttavat. Koteloiden kosteus?? Jos usemman päivän tallissa sitten koteloidenkin luulis kuivuvan? Itsellä auto lämpimässä tallissa vain kun korjataan (onneksi aika harvoin ), muutakinhan siellä on hyvä ja kiva askarella ja silloin voi sitten, joko pukeutta lämpimämmin talvella tai nostaa sitä lämpöä vähän etukäteen, jos tietää menevänsä.

 

[Rapilysin]

Kyllä tuo tutkinto maksaa itsensä aika ripeästi takaisin

Hankkija RAToff palasyötti 3kg maksaa 40,9€ (13,63€/kg)
Motonet Ratex 20g 9€ (450€/kg)

Okei Motonetistä, kun ostaa 3kg, niin saa 150 syöttirasiaa vielä mukaan

Kyllä, myrkkykin on eri. Brodifakumi vs. Difebakumi.

Täähän on aivan täydellinen tipsi. Tolla luvalla saa näköjään ostaa myös glyfosaattia.

 

[SheikYerbouti]

Kiitos lisäkysymyksistä. Palaan asiaan vastauksilla kun olen saanut kaikki kasaan

 

[Atoni84]

Itse meinasin kiinan 5kw "webastolla" lämmitellä sähköpatterin lisäksi. Maksaavat reilu 100€ ja revikoiden mukaan aika jees laitteita. Pakokaasut ohjaan pois tuuletus räppänästä

 

[B170]

Puhuin energian määrästä. Yleissiirto on halvempi omalla käytöllä.

Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.

 

[Tuplis]

Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.

Sama täällä, jossain netissä oli hyvä exceli jolla tätä päivä/2-tariffi siirtoa pystyi kalkuloimaan.

Meillä esim sähkö on ollut päiväsähköllä "koska ei mitään väliä" ja 2-tariffi siirto

 

[petepeluri]

Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.

On se täälläkin, mutta kuukausi ja tehomaksun takia aikasiirrolla ei säästä mitään. Luovuin aikasiirrosta kun viikonloput alkoivat mennä päiväsiirrolla.

 

[DroiAn]

Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.

 

[qtba]

Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.

Jos se on rakennettu jonkun kallion päälle korkeimmalle kohdalle? Muuten en itse harkitsisi.

 

[DroiAn]

Jos se on rakennettu jonkun kallion päälle korkeimmalle kohdalle? Muuten en itse harkitsisi.

Taitaa olla perus savimaata. Piha sentään viettää talosta pois päin mutta suht tasamaata kuitenkin. Salaojat alkuperäiset. Omistaja porauttanut 150-200 mm reikiä kuntotarkastuksessa käsittääkseni alimpaan laattaan asti ja niiden perusteella olisi kuiva. Mutta rakenteita ei ole avattu tms.

 

[tietokonerikki]

Taitaa olla perus savimaata. Piha sentään viettää talosta pois päin mutta suht tasamaata kuitenkin. Salaojat alkuperäiset. Omistaja porauttanut 150-200 mm reikiä kuntotarkastuksessa käsittääkseni alimpaan laattaan asti ja niiden perusteella olisi kuiva. Mutta rakenteita ei ole avattu tms.

Jos hinta kohdallaan, ergiankulutus on sulle sopiva ja ongelmia ei näy ja salaojitus kunnossa. Niin miksi et ostaisi? Savimaalle on paljon tehty OK-taloja ja niissä asuu onnellisia perheitä.
Sen kun katsot, ettei siellä betonin sisällä ole puuta kiinni betonissa.

 

[jonesky12345]

Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.

Tossa on siis suht perus valesokkeli eli maantasosta betonilaatan päältä lähtevä puurunko ilmeisesti. Itse kaksoisbetonilaatta tuskin on turhan ongelmallinen, koska eps siinä välissä on kyllä tehokas kosteuskatko, mutta enemmän kiinnostaisi se ulkoseinän rungon kunto, jos lähtee maanvaraisen laatan päältä. Kannattaa siis keskittyä kuntotarkastus ja tutkimushommissa siihen. Jos salaojat on kunnossa, niin tuskin sielläkään on ongelmaa, mutta silti kannattaa olla tarkkana ja ilman salaojia noissa mv betonilaatta, josta lähtee puurunko on kyllä yleensä niitä pahimpia riskirakenteita, joihin en itse lähtisi

 

[juha.]

Näissä kannattaa katsella myös talotekniikan kuntoa. Jos vesi- ja lämmitysputket alkuperäiset ja kulkee lattian eristetilassa niin pieni pistevuoto leviää hyvin nopsaan kaikkialle.

Rakenteena tuo ei nyt niin paha ole, kuin ajatellaan. Toimivana ok, mutta rikkonaisena kallis/hankala korjata. Sadevesien ohjaus, pihojen kallistukset, sokkelin patolevyt ja salaojat kuntoon tai ainakin tsekkaus että ovat ok.

 

[tietokonerikki]

Tossa on siis suht perus valesokkeli eli maantasosta betonilaatan päältä lähtevä puurunko ilmeisesti. Itse kaksoisbetonilaatta tuskin on turhan ongelmallinen, koska eps siinä välissä on kyllä tehokas kosteuskatko, mutta enemmän kiinnostaisi se ulkoseinän rungon kunto, jos lähtee maanvaraisen laatan päältä. Kannattaa siis keskittyä kuntotarkastus ja tutkimushommissa siihen. Jos salaojat on kunnossa, niin tuskin sielläkään on ongelmaa, mutta silti kannattaa olla tarkkana ja ilman salaojia noissa mv betonilaatta, josta lähtee puurunko on kyllä yleensä niitä pahimpia riskirakenteita, joihin en itse lähtisi

Ollaan samaa mieltä, noissa on hyvä katsoa, että puuta ei ole betonissa kiinni ja sillä on mahdollista kuivua johonkin suuntaan, jos on vanha talo, ongelmat kyllä on jo olemassa, jos on ollakseen.

 

[Perkeles]

Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.

Muuutaman tommosen rempan nähneenä en koskisi. Toki hyvällä paikalla VOI olla ongelmaton. Jos alapuut mädät, niin remppa on hirmuinen. Jonkun vanhan hirsirakennuksen kengitys on pikkujuttu tommosen korjaamiseen verrattuna...

 

[tietokonerikki]

Muuutaman tommosen rempan nähneenä en koskisi. Toki hyvällä paikalla VOI olla ongelmaton. Jos alapuut mädät, niin remppa on hirmuinen. Jonkun vanhan hirsirakennuksen kengitys on pikkujuttu tommosen korjaamiseen verrattuna...

Jos saa talon halvalla (ja talon muuten OK) ja osaa itse tehdä, ei se nyt niin hirveän iso homma ole. Noihin on jo olemassa mietittyjä korjausratkaisuja.

 

[j1m2]

Kiinnostaisi tietää milloin talo on valmistunut ja mitä materiaalia on laitettu tuonne alemman laatan alle ja kuinka paksusti.On nimittäin aika iso ero 80-90 luvun hienon hiekan ja nykyään käytetyn sepelitäytön välillä siinä miten tuollainen riskirakenne toimii.

 

[takomo]

Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.

 

[haller]

Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.

Riippuu ihan kasvista, mutta kyllähän noi aitataimina käytettävät lajit on keskimäärin aika nopeakasvuisia ja sillä on nyt kuitenkin valmis juuristo olemassa.

 

[Rapilysin]

Meidän tuija-aita kasvanut parissa vuodessa n. 0,3 -> 1,5 m. Sen perusteella ehkä kolmessa vuodessa voisi kasvaa?

 

[Illotus]

Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.

Riippuu lajista. Optimistinen arvio voisi olla, että kasvaa ison juuriston voimin sellaiset 60cm vuodessa, mutta jotkut lajit voivat kasvaa nopeamminkin.

 

[haller]

Joku paju voi kasvaa metrikaupallakin kesässä jos maassa on potkua, kasvuolot ovat suotuisat jne. Jos se on näitä perinteisiä aidannekasveja tyyliin orapihlaja / koristearonia / syreeni niin se voi jo ensi kesän jälkeen olla ihan kohtuu peittävä (1-1,5 m).