Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
5 135
Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v),
Onks minkä kokoinen allas ja ympäri vuoden lämpimänä?
Tossa vaan omia käppyröitä katselin että edelliset pari vuotta (2019/2020) ollu varsin tasaisesti ~14000kWh vuosikulutus, 2021 keväällä tuli ulkoporeallas pihalle ja vuosikulutus pompsahti melkein 19000kWh:iin...

Tältä vuodelta näyttää olevan jo 13000kWh täynnä eikä vielä ole edes syyskuu lopussa, yli neljäsosa vuodesta jäljellä. Tällä kokemuksella näyttäis (ainakin tuolla omalla altaalla) että jos sen pitää talven yli lämpöisenä niin 4000-5000 kWh/v olis aika lähellä todellisuutta. Pitänee tänä talvena käyttää jo syksystä lähtien enemmän eco-tilaa joka laskee lämpöjä viikolla niin jos suitsis vähän kulutusta. Näppituntumalla se suitsi vähän kulutuksia kun tuli kevättalvella käytettyä sitä kun käyttökerrat harveni.

Edit: allas tosiaan tollanen perus 2x2m ja ~1100 litraa
 
Liittynyt
06.09.2020
Viestejä
137
Onks minkä kokoinen allas ja ympäri vuoden lämpimänä?
1300 litrainen, 3 kW lämmittimellä, ja ympäri vuoden on ollut käytössä, lämpötilaa pyöritelty +35°C molemmin puolin.

Tulevan talven osalta pohtinut niin altaan tyhjentämistä kuin lepotilaan asettamista. Siitä lisää toisessa ketjussa.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
1 741
Jos tarkoitat VILPin lukemia, niin...

Kesäkuun kokonaiskulutus 73,2 kWh, heinäkuun 58,4 kWh ja elokuun 55,2 kWh ... josta 23,6 kWh jäähdytykselle ja 26,4 kWh käyttöveden lämmitykselle.

Joulukuun kokonaiskulutus 1186 kWh, tammikuun 1016 kWh ja helmikuun 840 kWh ... josta 774 kWh lämmitykselle ja 66,8 kWh käyttöveden lämmitykselle.

Tuntikohtaisen tiedon saan vain kuluneelta vuorokaudelta, ja sen aikana se on ollut alhaisimmillaan 0,0 kWh.
Kokonaiskulutusta tarkoitin. Näkee hieman peruskulutusta ja kesän ja talven kulutuksen erotusta.
 
Liittynyt
06.09.2020
Viestejä
137
Kokonaiskulutusta tarkoitin. Näkee hieman peruskulutusta ja kesän ja talven kulutuksen erotusta.
Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).

Sulkeissa VILPin kokonaislukemat kyseisiltä kuukausilta, mikä helpottaa saamaan kuvaa siitä, mikä on sen osuus kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausien lukemat olisivat VILPin osalta pienemmät, ellei sitä olisi käytetty jäähdyttämiseen (ilmastointi).

Kyllähän tuosta voi päätellä, että ulkolämpötilalla on iso merkitys meidän torpan sähkönkulutukseen.
 
Liittynyt
25.11.2016
Viestejä
225
Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).

Sulkeissa VILPin kokonaislukemat kyseisiltä kuukausilta, mikä helpottaa saamaan kuvaa siitä, mikä on sen osuus kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausien lukemat olisivat VILPin osalta pienemmät, ellei sitä olisi käytetty jäähdyttämiseen (ilmastointi).

Kyllähän tuosta voi päätellä, että ulkolämpötilalla on iso merkitys meidän torpan sähkönkulutukseen.
Omaan silmään näyttää siltä, että talvikuukausina kolmannes sähkösyöppöihin (poreallas, jne), puolet vilp, loppuosa käyttösähköä. Jos ahdistaa niin ainakin helppo kohdentaa säästökohteita.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 748
Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).

Sulkeissa VILPin kokonaislukemat kyseisiltä kuukausilta, mikä helpottaa saamaan kuvaa siitä, mikä on sen osuus kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausien lukemat olisivat VILPin osalta pienemmät, ellei sitä olisi käytetty jäähdyttämiseen (ilmastointi).

Kyllähän tuosta voi päätellä, että ulkolämpötilalla on iso merkitys meidän torpan sähkönkulutukseen.
Tuntuu enemmältä kuin omissa kuvitelmissa on ollut, mutta ei ole kyllä VILPeista kokemusta muuten kuin kuvitelmia ja markkinapuheita.

Mulla asuintiloja 140m2 kahdessa kerroksessa. Lattiasähkölämmitys, 22v vanha IVK LTO:lla (tuloilman vastus oli säädetty 18C) ja aina valmis-kiuas. Helmikuussa kului sähköä 2600kWh. Kiuas vie sen 300kWh/kk. Tietokone oli ollut myös päällä 24/7 ~200kWh/kk. Muulle sähkölle sekä lämmitykselle on jäänyt hiha-arviona 2100kWh. Toki lämmitin takkaa, minkä pitäisi selittää osittain, mutta lähinnä yläkertaa missä termostaatitkin lämmittää huoneilman lämmön mukaan. Kaikissa makuuhuoneissa ja märkätiloissa pelkkä 1-10 säätö. Lämminvesivaraaja lämmittää vettä 80 asteeseen 22-06 välillä.

Nyt lähdetään tulevaan talveen IVK:n tuloilman vastus säädettynä 0 asteeseen (katsotaan, missä kohtaa pitää nostaa tuota). Yläkertaan tuli ilmalämpöpumppu, joten lattialämmitys on kytkettynä pois päältä siellä. Takkaa on tarkoitus lämmittää kaverina kovemmilla pakkasilla (tai uhkailtuina katkoina). Alakerrassa varaava lattiasähkölämmitys lämmittää vain 22-06 aikaan. Pesutilassa sama, mutta siellä on aina valmis -kiuas toisena lämmönlähteenä ja täytyy harkita lattialämmön säätämistä vähän pienemmälle mutta vuorokauden ympäri.

IVK mietinnässä josko sen vaihtaisi lämpöpumpulliseen malliin. En tiedä toisiko se paljon säästöjä, ainakin jatkuva tehonkulutus pienisi puoleen ja lämpöä saisi talteen tehokkaammin ja levitettyä paremmin makuuhuoneisiin molemmissa kerroksissa.

Edit. Positiivisena puolena aina valmis -kiuas lämmittää kylpyhuonetta ja ilmanvaihtokoneen LTO saa kerättyä lämpöä talteen.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
28.11.2017
Viestejä
3 905
Kyllä jäi täällä ainakin sähkösyöppö ulkoporeallas hankkimatta vaikka se alunperin uudiskohteen suunnitelmiin kuuluikin. Tilalle tuli aurinkopaneelit.
 
Liittynyt
06.09.2020
Viestejä
137
Tuntuu enemmältä kuin omissa kuvitelmissa on ollut, mutta ei ole kyllä VILPeista kokemusta muuten kuin kuvitelmia ja markkinapuheita.

Mulla asuintiloja 140m2 kahdessa kerroksessa. Lattiasähkölämmitys, 22v vanha IVK LTO:lla (tuloilman vastus oli säädetty 18C) ja aina valmis-kiuas. Helmikuussa kului sähköä 2600kWh.
Tarkennuksena noihin meidän torpan tietoihin, että asuinrakennuksen (n. 150 m2) lisäksi VILPillä lämmitetään erillistä saunarakennusta (n. 40 m2). Eli kaiken kaikkiaan lämmitettävää pinta-alaa on noin 200 m2.

Tulikiven varaava takka löytyy meiltäkin, jota polteltiin viime talvena kerran-pari viikossa. Täksi talveksi hankittu puita sen verran, että voidaan polttaa ahkerammin.
 
Liittynyt
06.09.2020
Viestejä
137
Omaan silmään näyttää siltä, että talvikuukausina kolmannes sähkösyöppöihin (poreallas, jne), puolet vilp, loppuosa käyttösähköä. Jos ahdistaa niin ainakin helppo kohdentaa säästökohteita.
Kyllähän tuo hieman ahdistaa, kun kuun vaihteessa päättyy määräaikainen sähkösopimus. Sen takia on mietitty tapoja pienentää porealtaan sähkönkulutusta. Nollaan sen saisi tyhjentämällä, mutta siihen liittyy omat riskinsä. Saunan lämminvesivaraajaa ei voi tyhjentää, eikä lämpötilaakaan oikein alemmaksi laskea (nyt +55°C). Autotallikin on pakko pitää jollain tavalla lämpimänä (nyt +15°C). Ilmanvaihdon LTO:n lämpötiloja (nyt +17°C) voisi hieman laskea, mutta jossain tulevat kannattavuus- ja mukavuusrajat vastaan; ellei tuloilmaa lämmitetä, laskee sisäilman lämpötila, mikä nostaa lämmityskustannuksia ja heikentää asumismukavuutta.

Eli katse kohdistuu porealtaaseen. Se joutuu pakkolomalle - tavalla tai toisella. Harmi sinänsä, talvellahan siellä lämpimässä vedessä on kiva killua, mutta nyt alkaa sähkön hinta ahdistamaan.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 748
Tarkennuksena noihin meidän torpan tietoihin, että asuinrakennuksen (n. 150 m2) lisäksi VILPillä lämmitetään erillistä saunarakennusta (n. 40 m2). Eli kaiken kaikkiaan lämmitettävää pinta-alaa on noin 200 m2.

Tulikiven varaava takka löytyy meiltäkin, jota polteltiin viime talvena kerran-pari viikossa. Täksi talveksi hankittu puita sen verran, että voidaan polttaa ahkerammin.
Aivan, jäi huomaamatta tuo. Meillä on myös paljon tuon 2000-luvun aikakauden aikaisia halogeenispottivalaisimia. Laskin, että kun lapset juoksee ympäri taloa kytkemässä kaiken päälle, niin menee helposti 1kW. Viime talvena olis myös ulkovalaisimet tosiaan päällä, mutta niihin oli jo edellinen omistaja käynyt vaihtamassa led-lamput.

Halogeenispottien vaihto ledeihin on käynyt mielessä useampaan kertaan, mutta toistaiseksi ne osallistuu talon lämmitykseen. Tulee kohtuullisen työlääksi vaihtaa kun pitää vaihtaa virtalähde jostain katon sisältä sekä himmentimet vaihtaa led-himmentimiin. Vessojen ja makkareiden pystyy vaihtamaan kyllä helposti, mutta saa siitäkin ilosta jonkun verran maksaa extraa.

Edit. Unohdin myös varaston, missä on sähköpatteri lämmittämässä. Se tosin pitää lähinnä lämmöt ~5 asteen tienoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.03.2022
Viestejä
587
Autokatoksen yhteydessä sijaitsevassa n. 6 m2 varastossa on lattialämmitys sähköllä ja ilmanvaihto tapahtuu painovoimaisesti (ilmaventtiilit lattian rajan tuntumassa ja ylempänä toinen). Varmaankin on suositeltavaa pitää ilmanvaihtoa auki myös talvella vaikka se toki lisää sähkönkulutusta kun kylmää ilmaa puskee sisälle kiertämään? Kyseisessä varastossa ei ole tarkoitus säilyttää vaatteita tms vaan renkaita, työkaluja, akkuruohonleikkuria ja sellaista. Lämpötilaksi varmasti riittää esim. 10C tuollaiseen käyttöön mutta yleisesti ottaenhan ilmanvaihto on kaiken a ja o eli parasta kai jättää venttiilit auki, säätövivulla muistaakseni saa hieman säädettyä minkä verran ovat auki eikä pelkästään auki/kiinni. Taisi venttiilit olla näitä: Fresh F90
Mikä järki tuollaista tilaa on edes lämmittää, jos sitä vain varastona käytetään? Tietysti jo kylmänä pitää, niin varmaan sen akkuruohonleikkurin akku kannattaa säilöä johonkin lämpimään.
 
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
5 135
On se kaikki kyllä niin suhteellista.. toiset miettii pitäiskö talveks sammuttaa pakastin ja toiset miettii pitäiskö ulkoporealtaan käyttöä vähän vähentää talvella..
Ittellä kun on määräaikainen sähkösopimus jossa hinta 4,99 snt/kWh niin ei hinta tänä talvena ahdista sen enempää kuin ennenkään...

Toki en viitti niin mulkku olla että lyön altaan lämmittimet täysille ja saunan lämpiämään silloin kun sähköstä on pulaa vaikkei se omaan hintaan vaikutakaan, vaan pyrin kuitenkin painottamaan kulutusta sellaisille ajoille milloin sähköä on tarjolla. Allashan itse asiassa säilöö enegiaa aika tehokkaasti kulutuksen jakautuessa pidemmälle aikavälille.

Edit: toki jos energian hinta jatkaa tulevaisuudessakin korkealla ja asuntolainaan tärähtää 0,42% sijasta 3% korko niin saa tässä alkaa itse kukin etsimään säästökohteita jossain vaiheessa...

Mikä järki tuollaista tilaa on edes lämmittää, jos sitä vain varastona käytetään? Tietysti jo kylmänä pitää, niin varmaan sen akkuruohonleikkurin akku kannattaa säilöä johonkin lämpimään.
Voi korjata jos olen väärässä, mutta käsitykseni mukaan jos tila on rakennettu lämpimäksi varastotilaksi (eristetty) niin kokonaan kylmäksi päästäminen voi aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin.
 
Liittynyt
28.11.2017
Viestejä
3 905
Voi korjata jos olen väärässä, mutta käsitykseni mukaan jos tila on rakennettu lämpimäksi varastotilaksi (eristetty) niin kokonaan kylmäksi päästäminen voi aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin.
Kyllä se näin käytännössä on. Ylläpitolämpö pitäisi eristetyissä tiloissa aina olla, tai kosteus tiivistyy eristeisiin ja aiheuttaa ennenpitkää kosteusvaurion.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
6 653
On se kaikki kyllä niin suhteellista.. toiset miettii pitäiskö talveks sammuttaa pakastin ja toiset miettii pitäiskö ulkoporealtaan käyttöä vähän vähentää talvella..
Itse nostin lämpötilaa kun +19c tuntui liian viileältä nukkumiseen.
 
Liittynyt
27.07.2022
Viestejä
29
Tarkennuksena noihin meidän torpan tietoihin, että asuinrakennuksen (n. 150 m2) lisäksi VILPillä lämmitetään erillistä saunarakennusta (n. 40 m2). Eli kaiken kaikkiaan lämmitettävää pinta-alaa on noin 200 m2.

Tulikiven varaava takka löytyy meiltäkin, jota polteltiin viime talvena kerran-pari viikossa. Täksi talveksi hankittu puita sen verran, että voidaan polttaa ahkerammin.
Tässä on lämmintä alaa yhteensä 194 M2, mistä at 52 M2. Torppa ILPillä, 1.5 asukasta, n. 4 pinomottia puuta poltettu ja RV 2007.

Kulutus ekana vuonna 19500 kWh. Aloittajan kulutus on hyvinkin kohtuullinen, kun poreamme on jn... Tähän piti hommata, mutta jätetään väliin.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 205
Tässä on lämmintä alaa yhteensä 194 M2, mistä at 52 M2. Torppa ILPillä, 1.5 asukasta, n. 4 pinomottia puuta poltettu ja RV 2007.

Kulutus ekana vuonna 19500 kWh. Aloittajan kulutus on hyvinkin kohtuullinen, kun poreamme on jn... Tähän piti hommata, mutta jätetään väliin.
Ihan ohimennen mutta miten voi olla 1.5 asukasta? Onko sulla toisen ihmisen ylä- vai alaosa?
 
Liittynyt
27.07.2022
Viestejä
29
Ihan ohimennen mutta miten voi olla 1.5 asukasta? Onko sulla toisen ihmisen ylä- vai alaosa?
Asiallinen kysymys, ollaan uusioperhe tai sen semmonen ja vuoroviikoin kaksi aikuista tuvassa. Vaikuttaa tietty vain vedenkäyttöön, mitä menee n.45 M3 per vuosi
 
Liittynyt
18.03.2022
Viestejä
587
Kyllä se näin käytännössä on. Ylläpitolämpö pitäisi eristetyissä tiloissa aina olla, tai kosteus tiivistyy eristeisiin ja aiheuttaa ennenpitkää kosteusvaurion.
Kaikenmaailman homealttiita koppeja sitä nykyään rakennetaankin :hmm:
Ennen oli kaikki paremmin, kun suurin osa rakentajista päätyi hirteen.
 
Liittynyt
16.12.2020
Viestejä
125
Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?

Uusin pari kesää sitten jyrsijäverkot talon sokkelin ja laudoituksen väliseen tuuletusrakoon. Terassin osalta verkotus osoittautui haastavaksi, koska en viitsinyt ryhtyä purkamaan terassilaudoituksen lisäksi seinälaudoitusta. Yritin vielä ilmeisen huonolla menestyksellä verkottaa yläpohjan kautta räystään tuuletusrakoa (räystään laudoituksen tuuletusraot ovat leveydeltään helposti hiirulaisen kulkemisen mahdollistavia). Vaan eipä auta mitään, syksyn ensimmäinen hiiri napsahti yläpohjassa olevaan loukkuun. Kaiken järjen mukaan nuo himskatin otukset kiipeävät talon julkisivua pitkin räystään tuuletusrakoihin ja siitä yläpohjaan. Ulkopuolelta verkotettu räystään laudoitus olisi pirun ruma, mutta kai sitäkin pitää jossain kohtaa alkaa harkita. Tehneekö mikään tuholaistorjunta "hiirieristyksiä", kun näemmä omat taidot eivät riitä?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 912
Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?

Uusin pari kesää sitten jyrsijäverkot talon sokkelin ja laudoituksen väliseen tuuletusrakoon. Terassin osalta verkotus osoittautui haastavaksi, koska en viitsinyt ryhtyä purkamaan terassilaudoituksen lisäksi seinälaudoitusta. Yritin vielä ilmeisen huonolla menestyksellä verkottaa yläpohjan kautta räystään tuuletusrakoa (räystään laudoituksen tuuletusraot ovat leveydeltään helposti hiirulaisen kulkemisen mahdollistavia). Vaan eipä auta mitään, syksyn ensimmäinen hiiri napsahti yläpohjassa olevaan loukkuun. Kaiken järjen mukaan nuo himskatin otukset kiipeävät talon julkisivua pitkin räystään tuuletusrakoihin ja siitä yläpohjaan. Ulkopuolelta verkotettu räystään laudoitus olisi pirun ruma, mutta kai sitäkin pitää jossain kohtaa alkaa harkita. Tehneekö mikään tuholaistorjunta "hiirieristyksiä", kun näemmä omat taidot eivät riitä?
Elektronisia karkoittimia sinne yläpohjaan?
 
Liittynyt
10.01.2017
Viestejä
301
Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?
Sama homma täällä, piti kesällä katsoa hiiriesteet kuntoon mutta tässä sitä vielä sormia pyöritellään... K-raudasta on tilauksessa Kerabit Hiirilista 70, jota meinasin viritellä laudoituksen alareunaan. Verkossa on ehkä se ongelma, ettei verkon ja sokkelin saumaa saa tiiviiksi. Sitten nuo pirulaiset vielä tunkee itsentä 7mm kolosta, eli lähes mistä tahansa.

Ihme homma ettei hiiriesteitä huomioida rakennusvaiheessa, sama ongelma kuitenkin ollut niin kauan kun asumuksia on rakennettu...

Elektronisia karkoittimia sinne yläpohjaan?
Minulla on tuollaisia vintillä kolme, on halpaa ja kallista. Toimii ehkä avotilassa, mutta villojen alle ultraääni ei kantaudu.
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 591
Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?

Uusin pari kesää sitten jyrsijäverkot talon sokkelin ja laudoituksen väliseen tuuletusrakoon. Terassin osalta verkotus osoittautui haastavaksi, koska en viitsinyt ryhtyä purkamaan terassilaudoituksen lisäksi seinälaudoitusta. Yritin vielä ilmeisen huonolla menestyksellä verkottaa yläpohjan kautta räystään tuuletusrakoa (räystään laudoituksen tuuletusraot ovat leveydeltään helposti hiirulaisen kulkemisen mahdollistavia). Vaan eipä auta mitään, syksyn ensimmäinen hiiri napsahti yläpohjassa olevaan loukkuun. Kaiken järjen mukaan nuo himskatin otukset kiipeävät talon julkisivua pitkin räystään tuuletusrakoihin ja siitä yläpohjaan. Ulkopuolelta verkotettu räystään laudoitus olisi pirun ruma, mutta kai sitäkin pitää jossain kohtaa alkaa harkita. Tehneekö mikään tuholaistorjunta "hiirieristyksiä", kun näemmä omat taidot eivät riitä?
Kuulemma käytännössä mahdoton homma, jos ei rakennusvaiheessa ole pistetty verkkoa joka paikkaan. Verkonhan pitää olla lisäksi hyvinkin tiheää, monasti näkee liian harvaa verkkoa, josta hiiret pujahtaa läpi. Jäljelle jää myrkyttäminen (en tykkää itse) ja rintamalinjojen siirto ulos (minun strategia), eli talon ympärille runsas määrä loukkuja niin herkullisella syötillä, että sisään pyrkiessään meneevät mieluummin loukkuun. Mutta loukkujen ollessa ulkona ne voivat houkutella pikkulintuja jne. mikä ei ole lainkaan kivaa. Itsellä toimi tää ratkaisu, johon siirryin sen jälkeen kun eka pikkulintu löytyi loukusta:


Eli tässä on tuo "tunneli", joka blokkaa käytännössä linnut ja muut eläimet. Itse olen saanut saaliiksi vain metsähiiriä ja päästäisiä, kuten on tavoitteena ollutkin. Syöttinä olen käyttänyt sulatettua suklaata 3D-tulostetussa syöttirasiassa, noi laitteen mukana tulevat maapähkinäsyötit varmaan on hyviä, mutta kun pähkinäallergia. Sulkaa on toiminut erinomaisesti.

Edit: Lisäksi tuo "no see no touch" ominaisuus on kätevä, vaikka kuolleiden hiirten käsittely ei tuotakaan itselleni tuskaa. Mutta ei tarvitse etsiä suojahanskoja ja kammeta sankaa auki jne, kävelee vain laitteen kanssa metsään ja tipauttaa sinne. Lisäksi syötti on noissa suojattu, eli eivät pikkuhiljaa vie niitä mukanaan.
 
Liittynyt
16.12.2020
Viestejä
125
Sama homma täällä, piti kesällä katsoa hiiriesteet kuntoon mutta tässä sitä vielä sormia pyöritellään... K-raudasta on tilauksessa Kerabit Hiirilista 70, jota meinasin viritellä laudoituksen alareunaan. Verkossa on ehkä se ongelma, ettei verkon ja sokkelin saumaa saa tiiviiksi. Sitten nuo pirulaiset vielä tunkee itsentä 7mm kolosta, eli lähes mistä tahansa.

Ihme homma ettei hiiriesteitä huomioida rakennusvaiheessa, sama ongelma kuitenkin ollut niin kauan kun asumuksia on rakennettu...
Ihmeen siististi jyrsijäverkon saa myös jälkiasennettuna, jos/kun käyttää hieman aikaa. Jos hiirenmentäviä aukkoja jää, niin sen kyllä havaitsee. Toki isompi metsähiiri saattaa ehkä "puskea" itsensä läpi verkosta huomaamatta, jos verkkoa ei ole niitattu riittävän tiheään kiinni.

Ja samaa olen itsekin ihmetellyt, kuinka harvoin jyrsijöiden torjuntaan kiinnitetään rakennusvaiheessa huomiota. Pienellä vaivalla säästyttäisiin keljulta kiusalta. Itsekin asun maaseudulla metsänlaidalla, jossa pihalla pyörii elukoita hirvistä alkaen. Kun viljat on saatu puitua, lähtevät hiiren pirulaiset selvästi liikkeelle. Hirvet eivät onneksi ole vielä yrittäneet sisälle.
 
Liittynyt
16.12.2020
Viestejä
125
Kuulemma käytännössä mahdoton homma, jos ei rakennusvaiheessa ole pistetty verkkoa joka paikkaan. Verkonhan pitää olla lisäksi hyvinkin tiheää, monasti näkee liian harvaa verkkoa, josta hiiret pujahtaa läpi. Jäljelle jää myrkyttäminen (en tykkää itse) ja rintamalinjojen siirto ulos (minun strategia), eli talon ympärille runsas määrä loukkuja niin herkullisella syötillä, että sisään pyrkiessään meneevät mieluummin loukkuun. Mutta loukkujen ollessa ulkona ne voivat houkutella pikkulintuja jne. mikä ei ole lainkaan kivaa. Itsellä toimi tää ratkaisu, johon siirryin sen jälkeen kun eka pikkulintu löytyi loukusta:
Varsin tuttua. Ja valitettavasti tuo pikkulintuasia myös. Mun tirppa oli vielä jäänyt kitumaan. Saakeli, että iski kalvava syyllisyys setämieheen. Juuri noita putkimallisia SuperCat-pyydyksiä itsekin virittelin pihalle. Oman kokemuksen mukaan ne eivät ole yhtä tehokkaita pyytämään, kuin "normaalit" pyydykset, mutta kyllä noillakin nököhampaita jallittaa. Ajattelin kokeilla vielä sellaista lintuturvallista ratkaisua, että teen Aino tms. -jäätelörasiaan läpikulkureitit ja laitan rasian sisään SuperCat Pro:n, joka on ollut kyllä omien testien perusteella ylivoimaisesti tehokkain pyydys.
 

smöög

Tukijäsen
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
21
Itse asun maaseudulla 120 vuotta vanhassa talossa, johon ei toki rakennusvaiheessa ole hiiriverkkoja asennettu ja joiden jälkikäteen asentaminen olisi ihan järjettömän työn takana. Vaimo on ostanut näitä elektronisia karkottimia ja niitä on sisällä muutamassa pistorasiassa. Itse en näiden tehoon usko, mutta olen hänen mieliksi antanut olla. Minulla on noin 20 hiirensadinta ympäri taloa ja piharakennuksia, jotka kierrän päivittäin läpi ja tarvittaessa tyhjennän ja syötitän uudelleen. 50-150 siimahäntää on vuosittainen saalis. Mitä kylmempi talvi, sen vähemmän hiiriä.

En usko, että muuta tehokasta tapaa ongelman ratkaisemiseksi on kuin ulkokissan hankkiminen. Itse en ole lainkaan kissaihmisiä ja meidän perheeseen kuuluu nyt jo melko vanha koira, niin ei olla vielä sille tielle lähdetty.
 
Liittynyt
17.10.2020
Viestejä
193
Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?

Uusin pari kesää sitten jyrsijäverkot talon sokkelin ja laudoituksen väliseen tuuletusrakoon. Terassin osalta verkotus osoittautui haastavaksi, koska en viitsinyt ryhtyä purkamaan terassilaudoituksen lisäksi seinälaudoitusta. Yritin vielä ilmeisen huonolla menestyksellä verkottaa yläpohjan kautta räystään tuuletusrakoa (räystään laudoituksen tuuletusraot ovat leveydeltään helposti hiirulaisen kulkemisen mahdollistavia). Vaan eipä auta mitään, syksyn ensimmäinen hiiri napsahti yläpohjassa olevaan loukkuun. Kaiken järjen mukaan nuo himskatin otukset kiipeävät talon julkisivua pitkin räystään tuuletusrakoihin ja siitä yläpohjaan. Ulkopuolelta verkotettu räystään laudoitus olisi pirun ruma, mutta kai sitäkin pitää jossain kohtaa alkaa harkita. Tehneekö mikään tuholaistorjunta "hiirieristyksiä", kun näemmä omat taidot eivät riitä?
En hahmota terassihaastetta, mutta jostain muistelen lukeneeni että hankasti verkotettavia rakoja/reikiä voi yrittää tukkia teräsvillan tyyppisillä materiaaleilla. Saako sitä mistään käyttökelpoisia määriä halvalla, en tiedä, mutta muokkautuu ja sitä ei ole kiva järsiä. Sekä päästää ilman läpi, mikä voi jossain kohdissa olla tärkeää.
Tuumailin tuota kun mökin epäsäännöllisen muotoisen kivitakan ja lattialaudan raosta kurkkasi hiiri. Meni loukkuun kumminkin niin jäi sillä kertaa tuumailun asteelle.
 
Liittynyt
10.01.2017
Viestejä
301
En hahmota terassihaastetta, mutta jostain muistelen lukeneeni että hankasti verkotettavia rakoja/reikiä voi yrittää tukkia teräsvillan tyyppisillä materiaaleilla. Saako sitä mistään käyttökelpoisia määriä halvalla, en tiedä, mutta muokkautuu ja sitä ei ole kiva järsiä. Sekä päästää ilman läpi, mikä voi jossain kohdissa olla tärkeää.
Silverline hiiri- ja rottateräsvilla 40 x 400mm Tuutko hakee ;)

Meillä on pari sisäkissaa, ulkona saalistaa lähinnä naapurin kissa ohikulkumatkallaan.
 
Liittynyt
16.12.2020
Viestejä
125
En hahmota terassihaastetta, mutta jostain muistelen lukeneeni että hankasti verkotettavia rakoja/reikiä voi yrittää tukkia teräsvillan tyyppisillä materiaaleilla. Saako sitä mistään käyttökelpoisia määriä halvalla, en tiedä, mutta muokkautuu ja sitä ei ole kiva järsiä. Sekä päästää ilman läpi, mikä voi jossain kohdissa olla tärkeää.
Tuumailin tuota kun mökin epäsäännöllisen muotoisen kivitakan ja lattialaudan raosta kurkkasi hiiri. Meni loukkuun kumminkin niin jäi sillä kertaa tuumailun asteelle.
Terassihaasteen selvittäminen ilman kuvaa on tosiaan vähän kömpelöä. Eikä toki purkaminen (ulkolaudoituksen "koristelistat" yms.) olisi tekijämiehelle homma eikä mikään, mutta kädettömälle Erkille se aiheuttaa vähän vapinaa. Laitoin terassin kohdalle tukevampaa verkkoa, jonka niittasin nätisti alalautaan. Toisen verkon pään sain jännitettyä/taitettua sokkelia vasten. Toki tuon asennuksen saa varmasti uusia jonkun vuoden päästä kun metalli väsyy. Pieniä reikiä (mm. sähkökaapin läpiviennit) olen tilkinnyt ihan teräsvillalla, mutta tuulettuvuuden takia en ole tohtinut käyttää teräsvillaa sen enempää.
 
Liittynyt
18.08.2021
Viestejä
972
Itsellä vituttaa oravat. Edellinen omistaja on päästänyt tiilikaton puuosat (räystään reunat ym.) sen verran huonoon kuntoon, että oravat ovat päässeet mönkimään katon sisälle ties kuinka pitkään. Vähän hirvittää missä kunnossa esim. villat on ja kuinka laajalla alalla oravat ovat katossa päässeet tekemään tuhojaan, mutta tuota ei pysty ihan helposti selvittämään katon rakenteen takia.

Toistaiseksi olen siis tyytynyt isoimpien rakojen tilkitsemiseen. Olen ensin kolistellut ja paukutellut ympäri kattoa varmistaakseni, että oravia ei ole juuri sillä hetkellä katon sisällä ja sitten parhaani mukaan yrittänyt kaikki aukot tukkia. Lisäksi olen aina singonnut ulos luuta kädessä hätistelemään jos näitä pieniä paskiaisia näkyy. Kämppä on kuitenkin sen verran iso, että useimmat tunkeutumiset reviirille jää varmasti huomaamatta.

Nyt sitten nämä vitun puurotat ovat alkaneet yrittää itse puhkoa reikiä lautoihin, varsinkin katon nurkkia on yritetty nakertaa auki ja olen yhden nurkan saanut jo paikkailla. Jostain käsittämättömästä syystä nämäkin saatanan tuhoeläimet on kuitenkin suojeltu, eli noita ei oikein saa (ainakaan laillisesti) listiäkään. Perkele.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
705
Itsellä vituttaa oravat. Edellinen omistaja on päästänyt tiilikaton puuosat (räystään reunat ym.) sen verran huonoon kuntoon, että oravat ovat päässeet mönkimään katon sisälle ties kuinka pitkään. Vähän hirvittää missä kunnossa esim. villat on ja kuinka laajalla alalla oravat ovat katossa päässeet tekemään tuhojaan, mutta tuota ei pysty ihan helposti selvittämään katon rakenteen takia.

Toistaiseksi olen siis tyytynyt isoimpien rakojen tilkitsemiseen. Olen ensin kolistellut ja paukutellut ympäri kattoa varmistaakseni, että oravia ei ole juuri sillä hetkellä katon sisällä ja sitten parhaani mukaan yrittänyt kaikki aukot tukkia. Lisäksi olen aina singonnut ulos luuta kädessä hätistelemään jos näitä pieniä paskiaisia näkyy. Kämppä on kuitenkin sen verran iso, että useimmat tunkeutumiset reviirille jää varmasti huomaamatta.

Nyt sitten nämä vitun puurotat ovat alkaneet yrittää itse puhkoa reikiä lautoihin, varsinkin katon nurkkia on yritetty nakertaa auki ja olen yhden nurkan saanut jo paikkailla. Jostain käsittämättömästä syystä nämäkin saatanan tuhoeläimet on kuitenkin suojeltu, eli noita ei oikein saa (ainakaan laillisesti) listiäkään. Perkele.
Oravat meilläkin riesana ja monenmoista on yritetty jotta niistä pääsisi eroon. Tämä on meillä toiminut:

 
Liittynyt
05.01.2020
Viestejä
107
Orava on kyllä semmoinen stailattu rotta. Meilläkin naapurin yläpohjaan teki pesän ja villat otti kyytiä. Tuo yllä oleva loukku toimi tässäkin tapauksessa.
 
Liittynyt
29.03.2017
Viestejä
586
Oravat meilläkin riesana ja monenmoista on yritetty jotta niistä pääsisi eroon. Tämä on meillä toiminut:

Kieltämättä villoissa pyörivät oravat harmitti ja vähän arvelutti et mitenköhän niistä eroon pääsis. Puuilon 9,90€ pieneläinloukku linnunruuan kanssa veti niitä kyl kuin magneetti. Tuo vaikuttaa vähä king size mallilta oravia varten mut varmasti homma hoituu.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 379
Mä hain maajussikaverilta jotain todella tujua jyrsijämyrkkyä ja dumppasin sitä villojen päälle.
Viime syksynä toimi, tänä syksynä joku jyrsijä siellä taas ropisteli -> toistin homman, herkkumysli oli kelvannut eikä paljon enää ääniä kuulu.

Bonuksena pääsin yhdeltä kituvalta metsähiireltä viemään hengen lopullisesti vesurilla.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 205
Mä hain maajussikaverilta jotain todella tujua jyrsijämyrkkyä ja dumppasin sitä villojen päälle.
Viime syksynä toimi, tänä syksynä joku jyrsijä siellä taas ropisteli -> toistin homman, herkkumysli oli kelvannut eikä paljon enää ääniä kuulu.

Bonuksena pääsin yhdeltä kituvalta metsähiireltä viemään hengen lopullisesti vesurilla.
Pääsit? Eikö pikemminkin joudu?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 379
Joo, yritin olla humoristinen. Eihän niitä pikku karvapalloja kiva tappaa ole mutta pakkohan se on.
 
Liittynyt
27.08.2017
Viestejä
454
hiiren eikun rotanloukku ulos, reitille mistä tulevat sisään ulkoseinäpaneelin ja tuulensuojalevyn välistä (tuuletus rako) joo on 4mm silmällä verkko alapäässä, ni ämpäri 20 litraa 20 mm kololla rotanloukun päällä + paino isokivi, sisällä viime talvi loukutetut 2 kpl hiiriä ulkona useita + yksi päästäinen ei yhtään naapurin kissiä. Ääni karkottimen päälle oli hiiri aikoinaan paskonut päälle. oravat tekee muuten kolmet pesät ja levittävät loisia esim. vyöihrakuoriainen: Vyöihrakuoriainen - Sisätilojen tuholaiset
 
Liittynyt
27.08.2017
Viestejä
454
se muovinen valmissyötti pikkunen hiirenloukku kannattaa ruuvata kiinni isompaan lautaan. siksi käytän rotan loukkua + lisä kipsiruuvit kanteen et tappaa kerralla ei kitumista
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
545
Meillä oli hiiriä kämpässä kun muutettiin, kilo rotnmyrkkyä rossipohjaan ja kilo molempiin sivuvintteihin. Rapina loppui n. Viikossa.

Nyt joka syksy tullut nakeltua myrkkyä rossipohjaan, on hiiret pysyneet pois, eikä tarvi tyhjennellä mitään loukkuja.

Myrkytysluvat saa itselle viidellä kympillä, niin ei tarvi turata kaupan myrkkyjen kanssa.
 
Liittynyt
27.08.2017
Viestejä
454
myrkyssä se vika et raadot jää rakenteisiin haisemaan keräämään vyöihrakuoriaisia ja muita haitta ötököitä. Kaikki rempahommia tehneet tietää sen. Raatoja voi olla muuten yllättävän paljon
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
545
myrkyssä se vika et raadot jää rakenteisiin haisemaan keräämään vyöihrakuoriaisia ja muita haitta ötököitä. Kaikki rempahommia tehneet tietää sen. Raatoja voi olla muuten yllättävän paljon
Pyrkivät myrkkyä saatuaan ulos. Ne harvat mitkä jää kyllä kuivuu aika nopsaan kun kaikki veri poistuu kehosta, kyllä noita pöliseviä raatoja on tullut itselläkin vastaan, yhden 20-lukuisen talon peruskorjannut, ja nyt toista ja navettaa. Yhtään mädäntyvää ja haisevaa ei ole vastaan tullut.

Nykyään ei ole tarvinnut myrkkyä laittaa kuin alapohjaan, ei ne sieltä nouse, kun syövät ensin mahansa täyteen, ja lähtevät ulos etsimään juotavaa päälle.
 
Liittynyt
27.08.2017
Viestejä
454
eikai ne esim. 50 vuotta mätäne vaan joka syksy sen myrkyn jälkeen oman aikansa, toi "hakevat juomista" on myrkyn valmistajan paska puhetta
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
545
eikai ne esim. 50 vuotta mätäne vaan joka syksy sen myrkyn jälkeen oman aikansa, toi "hakevat juomista" on myrkyn valmistajan paska puhetta
Jännä kun niitä mätäneviä raatoja ei sitten ole tullut eteen. Tosiaan tuli purettua tästäkin talosta koko yläpohja eristeineen pari vuotta sen jälkeen kun tuon myrkytyksen tein. Muutama hiirenpesä tuli vastaan, mutta ei asukkaita ollut. Sivuvintille oli joku jäänyt, mutta nistäkin oli jäljellä kasa karvaa.

Täällä ei kuitenkaan saanut nukuttua, kun noi piti yöllä semmosta rallia paneelien päällä, hiirenpaskaa kyllä tuli alas melkolailla riittävästi purkaessa. Kyllä noi oman kokemuksen mukaan suurimmilta osin ulos ehtivät kuolemaan.

Ja ei, ei ole silti kissa tai koira kuollut, vaikka ulkona saavatkin juosta.

Tiedä mistä huhupuheista tuo myrkkyvastaisuus kumpuaa, aina on maaseudulla hiiret myrkytetty, ei kukaan jaksa useampaa kertaa viikossa noita nalkkeja käydä tyhjentämässä jos rakennuksia on useita.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
186 993
Viestejä
3 399 873
Jäsenet
60 915
Uusin jäsen
MPpoliisi kari

Hinta.fi

Ylös Bottom