Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Taneli-]

Nii millä? Kupariputkilla?

Väittäisin että on kuparia, myös vesikierto lämmityksenä (alunperin öljy, muutama vuosi sitten [2022 kesällä] vaihdettiin maalämpöön) ja putket on pintavetoa joten ns. helpohkot vaihtaa vs esim. jossain kerrostaloissa.

 

[weebee]

En kyllä ole vakuuttunut, että tiukkoihin kulmiin tehtyjä Pex -vesijohtoja voidaan oikeasti vaihtaa suojaputkissaan. Lattialämmitysputkissa ei taideta edes suojaputkea käyttää?
- Nykyään onneksi aletaan jo suosimaan kotelointeja (sekä pinta-asennuksia), jolloin putket voidaan kohtuu vähin rakennuskuluin vaihtaa oli sitten tehty millä putkella tahansa.
Hyvällä suunnittelulla voi säästää paljon turhaa työtä, jos itselleen tekee pitempiaikaista rakennusta. Vaikka se tekninen ikä olisinkin 50-vuotta teoriassa.

No ei käytetä, poislukien silloin kun ahtaassa paikassa kulkee kaikki piirit vieri vieressä, jolloin lattia lämpenisi liikaa siltä kohdin. Saattaa aiheuttaa jopa lattian halkeilua.
esim.

 

[tietokonerikki]

Vanhat kupariputket jäi pääosin sinne lattian alle piiloon. Uudet kupariset tehtiin pinta-asennuksella. Sai aika huomaamattomasti silti tehtyä. Ei ollut ilmeisesti mitään hintaeroa kuparin ja komposiitin välillä.

Alvillinen hinta 54€/h. Neljä työpäivää ja varmaan eilen meni tunti ylitöiksi. LVI urakan maksimi hinnaksi sovittiin kumminkin 3k€ (ilman varaajaa ja hanoja). Laskua odotellessa

Täytyy jostain etsiä vanhaa kuparia ja sahata se halki. 43 vuotta ikää. Vanhan varaajan kuntoakaan en ole pystynyt vielä tarkistamaan, kun se varaaja on koteloutuna seinien sisälle. Riittää hyvin uusi 300 litran varaaja, niin ehkä vähän pienemmällä hukkalämmöllä selviää.

Se mielikuva, että vanha kupari menee suojaputkessa, mutta voihan siellä lattian alla olla jatkoja siinä suojaputkessakin?

Tuossa vielä pohjakuva, josta näkyy vesipisteet. Ei kovin isolla alalla, mutta kyllä siinä jonkun verran oli tekemistä silti.

Joo putkia on monenlaisia ja mielenkiintoista kuulla miten kestävät. Kuparista on pitempiaikaisia kokemuksia ja kun miettii, että kerrostalosta poistetaan
toimivia 50-vuotta vanhoja runkolinjoja, jotka palvelevat 10-15 asuntoa, niin veden kulutus (virtaus) ei niitä kupariputkia OK-taloissa käyttökelvottomaksi tee, vaan työvirheet / vedenlaatu, jos on tehdäkseen. Lattialämmitysputkina hyviä, koska toi muovi estää kuparin sen lämpölaajentuessa hankauksen betonia vasten.

Kohtuu hyvä pohja sulla putkien kannalta katsoen. Tiskipöydän olisin laittanut saunaa vasten (äänienkin kannalta parempi). Harva kertarakentaja tulee noita miettineeksi.

En usko, että lattian alle on jatkoja tehty, jos on siinä suojaputkessa (joka on uritettu putken suuntaan, hyvä keksintö aikoinaan ja helppo asentaa kun kestää taivutusta). Noita on käytetty OK-taloissa myös seinisää, osaltaan vähentävät tippuvesi vuotoriskejä.
Vesimittaria seuraamalla sitten näkee jos jossain vuotaa, tai lämmönvaraaja puskee pihalle

Mikset purkanut sitä vanhaa varaajaa, eikös se vie turhaa tilaa?

 

[jm82]

Mikset purkanut sitä vanhaa varaajaa, eikös se vie turhaa tilaa?

Se on tulevana projektina. Autotallin perällä on huone, jonne se varaaja on koteloitu seinien sisään.

Mitin vaihtoehtoja, että joko sieltä huoneen puolelta kaksi seinää pois tai sitten voisikin päästä helpommalla, jos purkaisi autotallin puolelta yhden seinän pois. Voisi olla helpompi? Varaajan voisi saada kokonaisena pihalle autotallin kautta?

 

[tietokonerikki]

Se on tulevana projektina. Autotallin perällä on huone, jonne se varaaja on koteloitu seinien sisään.

Mitin vaihtoehtoja, että joko sieltä huoneen puolelta kaksi seinää pois tai sitten voisikin päästä helpommalla, jos purkaisi autotallin puolelta yhden seinän pois. Voisi olla helpompi? Varaajan voisi saada kokonaisena pihalle autotallin kautta?

En nyt muista pohjakuvaasi, mutta sitä helpompaa mitä vähemmän purat (etkä ulkoseinää). Tarvittaessa säiliön voi rälläkällä panna palasiksi ja viedä romikseen saanee kuljetuspalkan.

 

[Lumimies]

Muovitettu kupari nk. Fincu, en nyt niin kovin luottaisi siihen muovitukseen 30-40v jälkeen. Kesälläkin tuli purettua yhden talon lattiasta ja se muovi mureni käsiin.
Fincun saa jatkaa juottamalla ja sitten vaan kuori teipataan.
Kun puhutaan pexistä ja 90-luvun taloista, kaikki muoviputki ei ole pexiä. 90-luvulla käytettiin pb-putkea, tunnistaa harmaasta väristä.
Kyllä sen pexin vaihtaa suht sutjakkaasti vaikka on asennettu oikeittain aaltomaisesti. Jonkin verran työstää jos on tiukkoja mutkia mutta laittaa lämpöä ja liukkaria niin kyllä vaihtuu. Uusi pexi vedetään käyttäen sitä vanhaa putkea vetonaruna, väliin on olemassa oma työkalu.
Kukaan ei nykyään käytä erillistä suojaputkea ja pexiä. Se pexin ujuttaminen suojaputkeen on yksi maailman paskimpia hommia.
Pexin lämpölaajeneminen on isompaa kuin kuparilla mutta voima taas pienempi, pexit pitäisi kiintokannakoida päistä jolloin sinne liitokseen ei kohdistu isompaa vääntöä. Tosin kupareissakin pitäisi kiintokannakoida että lämpöliike suuntautuu oikeaan suuntaan.
Ai niin oli jotain mainintaa komposiitista ja niissä on ollut asennusvirheitä. Kyllä mutta ei niitä mitä siinä viestissä mainittiin vaan komposiitissa ei saa käyttää putkia, osia ja leukoja sekaisin. Ei Rothin putken kanssa vain Rothin osat ja Upon putken kanssa Upon osat. Sitten noita leukoja on eri komposiitti-järjestelmille varmaan 20.

 

[IFLT_ITG]

Kukaan ei nykyään käytä erillistä suojaputkea ja pexiä. Se pexin ujuttaminen suojaputkeen on yksi maailman paskimpia hommia.

Eli? Pexi ok, kun valmiiksi suojaputkessa. Ei kait kukaan muuten tekisi(?) . En tiedä, olen 15v takaa tilanteessa näiden kanssa.

 

[tietokonerikki]

Muovitettu kupari nk. Fincu, en nyt niin kovin luottaisi siihen muovitukseen 30-40v jälkeen. Kesälläkin tuli purettua yhden talon lattiasta ja se muovi mureni käsiin.
Fincun saa jatkaa juottamalla ja sitten vaan kuori teipataan.
Kun puhutaan pexistä ja 90-luvun taloista, kaikki muoviputki ei ole pexiä. 90-luvulla käytettiin pb-putkea, tunnistaa harmaasta väristä.
Kyllä sen pexin vaihtaa suht sutjakkaasti vaikka on asennettu oikeittain aaltomaisesti. Jonkin verran työstää jos on tiukkoja mutkia mutta laittaa lämpöä ja liukkaria niin kyllä vaihtuu. Uusi pexi vedetään käyttäen sitä vanhaa putkea vetonaruna, väliin on olemassa oma työkalu.
Kukaan ei nykyään käytä erillistä suojaputkea ja pexiä. Se pexin ujuttaminen suojaputkeen on yksi maailman paskimpia hommia.
Pexin lämpölaajeneminen on isompaa kuin kuparilla mutta voima taas pienempi, pexit pitäisi kiintokannakoida päistä jolloin sinne liitokseen ei kohdistu isompaa vääntöä. Tosin kupareissakin pitäisi kiintokannakoida että lämpöliike suuntautuu oikeaan suuntaan.
Ai niin oli jotain mainintaa komposiitista ja niissä on ollut asennusvirheitä. Kyllä mutta ei niitä mitä siinä viestissä mainittiin vaan komposiitissa ei saa käyttää putkia, osia ja leukoja sekaisin. Ei Rothin putken kanssa vain Rothin osat ja Upon putken kanssa Upon osat. Sitten noita leukoja on eri komposiitti-järjestelmille varmaan 20.

Kun se muovitettu kupariputki on lattiassa betonin seassa, siihen betoniin jää sen muoviputken muotoinen reikä ja siinä muovissa olevat urat tuovat sen paineellisen veden sinne muovin juuren. Eli se saa purettaessa murentua vaikka käsiin, silti se muovi tekee sen minkä pitääkin eli pitää sen kuparin irti betonista.
Silloin kun noita ei vielä ollut, tuli kuparisiin lattialämmitysputkiin joskus hankaumia betonia vasten ja ne alkoivat sen takia vuotamaan.

Lattioissa en ole avattuna noita nähnyt siksi kysyinkin nimimerkiltä @jm82.
Seinissä pinnalla olen nähnyt 35-vuotta vanhoja ja niiden muovipinnoitteet eivät ole menneet käytännössä miksikään lämpimissä putkissakaan. Koska niitä ei ole purettu käytöstä, joten sisältä?

En minä tota " komposiittiongelmaa" hatusta vetänyt vaan sellainenkin on oikeasti sattunut, noita liittimiä on monenlaisia. Oli sellainen malli ettei kovin helposti nähnyt onko puristettu vai ei. Inhimillinen virhe on helppoa tehdä. Eniten olen noissa "huolissani" miten se putkea tiivistävä liittimen sisällä oleva tiiviste kestää pitkäaikasta lämpötilan vaihtelua hapertumatta.

 

[j-o-r-e]

Takkakeskusteluun. Itse myös suuresti nautin takan tuomasta tunnelmasta. Pesällinen päivässä tulee polteltua lämmityskautena. Kun päivälämpötilat alkaa jäämään alle +5:n alkaa kausi ja loppuu keväällä kun aurinko alkaa lämmittämään olkkaria. Puut tulee appiukolta ilmaiseksi, toki polttoainekulut hakemisesta (n. 90km päästä täytyy hakea) ja peräkärryn vuokra. En tiedä säästääkö tuo lämmittäminen kauheasti, mutta ei se nyt lisääkkään kuluja. Takkana pienehkö varaava (1000kg) ja korvausilman imee suoraan ulkoa. Muuten lämmitysmuotona kaukolämpö.

Aika tarkkaan 2h sytyttämisestä voi laittaa pellit kiinni. Olkkari lämpiää 1-1,5 astetta sen parin tunnin aikana (tilasta sekä keittiöön että eteiseen isot aukot ilman ovia) ja toki takka hohkaa kunnolla seuraavat 12h lämpöä, eikä vielä 24h päästä seuraavaa pesällistä sytyttäessäkään ole läheskään täysin jäähtynyt.

 

[jm82]

En nyt muista pohjakuvaasi, mutta sitä helpompaa mitä vähemmän purat (etkä ulkoseinää). Tarvittaessa säiliön voi rälläkällä panna palasiksi ja viedä romikseen saanee kuljetuspalkan.

Tuossa on se 1981 vuoden Ekotalo talopaketin pohjakuva. 155.4 ulkoneliöt. Piirrustuksista poiketen katos on autotalli. Eli siis jättivaraajan ympärille on tehty seinät. Ylimmästä makuuhuoneesta on myös kulku tuonne autotallin takahuoneeseen.

Huoneet saisi järkevämmän muotoisiksi purkamalla kaksi seinää varaajan ympäriltä.

Sitäkin mietin, että onko autotallin ja varaston väliseinä kantava?