Tuossahan
@Mikkos jo aika hyvin luetteli. Tiilikaton pitäisi kyllä mennä vielä pitkään *jos* siitä on pidetty huolta. Lisäsin tarkistuslistalle vielä salaojat, lähinnä että onko ylipäätään, löytyykö tarkastuskaivot ja näyttääkö systeemi toimivan. Mutta kannattaa muistaa, että tuo "tekninen käyttöikä" on lähinnä tuommoinen suuntaa-antava arvio, eikä mikään "pakko uusia heti kun vuodet tulee täyteen tai kaikki räjähtää", paitsi tietty remppafirmojen mielestä jotka mielellään uusisivat katonkin vaikka joka vuosi. Kuntotarkastaja osaa yleensä arvioida ainakin yleisellä tasolla missä kunnossa paikat on ja kuntotarkastusraporttia voi käyttää varsin hyvänä yleisraamina sille, mitä kannattaa sitten lähteä fiksailemaan.
Yleensä neuvo on, että ennen sisään muuttoa / heti kun voi kannattaa tehdä vain ne rempat jotka on ihan pakko, muuten kannattaa ihan rauhassa
vähintään se vuosi elellä ja yrittää hahmotella mikä on sitten se
oikea prioriteettijärjestys rempoille. Meilläkin oli nykyiseen about saman ikäisen kämppään muuttaessa aluksi hirveä tohina siitä mitä kaikkea on "pakko" alkaa heti remppaamaan, mutta onneksi ei lähdetty. Pintaremppojen osalta moni juttu, jotka oli muka "pakko fiksaa heti koska niin ruma" osoittautui aika yhdentekeviksi kun silmä tottui, mutta sitten taas toisaalta ihan sen asumiskokemuksen on noussut kaikenlaisia ihan arkielämään vaikuttavia käytettävyysasioita, jotka ovat kyllä remppalistalla paljon korkeammalla kuin jotkut vähän rumat pinnat tai materiaalit, joita olisi muutenkin aika turha lähteä pikkulapsiperheessä remppaamaan kun nuo rakkaat pikkuapinat ehtisivät paskoa ne uudet pinnat samantien, joten parempi odotella, että lapset on vähän isompia.
Taloteknisten remppojenkin puolesta on tällaisella rauhallisemmalla lähestymistavalla muodostunut varsin erilainen kuva kuin aluksi oli ja ennen kaikkea huomannut monessa kohtaa, että sitten jos/kun remppaa
x, niin kannattaa samalla laittaa
y ja
z - tyylisiä "ketjuja", joita ei välttämättä olisi tullut ajatelleeksi jos olisi vaan samantien lähtenyt toheltamaan. Muutenkin moni juttu on mennyt siitä "omg tuo on teknisen käyttöiän lopussa, pakko rempata heti!" - kategoriasta enemmän "seuraillaan ja fiksataan sitten jos alkaa oikeasti aiheuttamaan jotain ongelmia". Toki esim. käyttövesiputki, viemäröinti ym. asioiden kanssa kannattaa toimia vähän etupainoisemmin, eikä odotella sitä vesivahinkoa.
Mitä taas kustannuksiin tulee, niin niissä on paljon hajontaa ja ne riippuvat voimakkaasti alueesta, kämpän rakenteesta, materiaaleista ym. Mutta jos nyt jotain haarukkaa, niin suuntaa-antavasti (kokonaan ostotyönä)
- pikkufiksailut (sähkäri tai putkari käy fiksaamassa jonkun yksittäisen jutun, yksittäisten kalusteiden tai koneiden asennukset ym.) - muutama satanen (< 500)
- pienet remontit (rännien uusiminen, julkisivumaalaus, muutaman huoneen pintojen maalaus/tapetointi/lattian uusiminen, ikkunan tai ulko-oven uusiminen, erilaiset pihatyöt yms) - muutama tonni (< 5000)
- keskikokoiset remontit (keittiö, käyttövesiputket, ilmanvaihdon vähän isompi remppaaminen) - viidestä tonnista ylöspäin, riippuen vähän mitä tehdään
- isot remontit (kylppäri, lämmitysjärjestelmän isompi saneeraus, salaojat, katon kokonaan uusiminen jne.) - viidestätoista tonnista ylöspäin
Mutta nämä ovat vain hyvin, hyvin suuntaa-antavia lukuja. Netin eri remppakilpailutuspalveluista löytyy yleensä toteutuneiden remppojen hintoja, josta voi myös vähän haarukoida. Peukkusääntönä on, että materiaalit on yleensä loppupeleissä halpoja, työvoima maksaa. Todella pitkän pennin voi säästää itse tekemällä, mutta vaatii toki vähän perehtymistä ja muutenkin harrastuneisuutta. Suurimmaksi osaksi varsinkin monet pintarempat on oikeasti aika helppoja jos ei ole aivan täysi tumpelo. Tässä on toki vähän koulukuntaeroja, mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, että jos omakotitaloon muuttaa, niin kannattaa kyllä oikeasti edes vähän hankkia DIY-asennetta tai sitten todella paksu lompakko.
--
Sellainen pro-tip loppuun, että jos kämpässä ei ole radon-imuria, mutta se on yhtään
radon-alueella ja mittauksia ei ole tehty, niin kannattaa about samantien tilata STUKilta ne mittakiekot tai hommata joku
tällainen värkki mittailemaan. Lähinnä koska radon-mittaukset tehdään pidemmän aikajakson keskiarvona ja itse ainakin halusin selvittää varsin nopeasti onko tarvetta tehdä asialle jotain, mieluummin kuin huomata 10 vuoden päästä altistuneensa tarpeettomasti kohonneelle keuhkosyöpäriskille varsin triviaalisti fiksattavissa olevan jutun takia. Nykyäänhän uusissa kämpissä radon-imurit laitetaan melkeinpä aina suoraan, mutta tuon ikäisissä olivat vielä aika harvinaisia.