Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Nii millä? Kupariputkilla?

Väittäisin että on kuparia, myös vesikierto lämmityksenä (alunperin öljy, muutama vuosi sitten [2022 kesällä] vaihdettiin maalämpöön) ja putket on pintavetoa joten ns. helpohkot vaihtaa vs esim. jossain kerrostaloissa.
 
En kyllä ole vakuuttunut, että tiukkoihin kulmiin tehtyjä Pex -vesijohtoja voidaan oikeasti vaihtaa suojaputkissaan. Lattialämmitysputkissa ei taideta edes suojaputkea käyttää?
- Nykyään onneksi aletaan jo suosimaan kotelointeja (sekä pinta-asennuksia), jolloin putket voidaan kohtuu vähin rakennuskuluin vaihtaa oli sitten tehty millä putkella tahansa.
Hyvällä suunnittelulla voi säästää paljon turhaa työtä, jos itselleen tekee pitempiaikaista rakennusta. Vaikka se tekninen ikä olisinkin 50-vuotta teoriassa.
No ei käytetä, poislukien silloin kun ahtaassa paikassa kulkee kaikki piirit vieri vieressä, jolloin lattia lämpenisi liikaa siltä kohdin. Saattaa aiheuttaa jopa lattian halkeilua.
esim.

vesikl.webp
 
Vanhat kupariputket jäi pääosin sinne lattian alle piiloon. Uudet kupariset tehtiin pinta-asennuksella. Sai aika huomaamattomasti silti tehtyä. Ei ollut ilmeisesti mitään hintaeroa kuparin ja komposiitin välillä.

Alvillinen hinta 54€/h. Neljä työpäivää ja varmaan eilen meni tunti ylitöiksi. LVI urakan maksimi hinnaksi sovittiin kumminkin 3k€ (ilman varaajaa ja hanoja). Laskua odotellessa :)

Täytyy jostain etsiä vanhaa kuparia ja sahata se halki. 43 vuotta ikää. Vanhan varaajan kuntoakaan en ole pystynyt vielä tarkistamaan, kun se varaaja on koteloutuna seinien sisälle. Riittää hyvin uusi 300 litran varaaja, niin ehkä vähän pienemmällä hukkalämmöllä selviää.

Se mielikuva, että vanha kupari menee suojaputkessa, mutta voihan siellä lattian alla olla jatkoja siinä suojaputkessakin?

Tuossa vielä pohjakuva, josta näkyy vesipisteet. Ei kovin isolla alalla, mutta kyllä siinä jonkun verran oli tekemistä silti.

Screenshot_2024-11-12-20-55-52-88_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
Joo putkia on monenlaisia ja mielenkiintoista kuulla miten kestävät. Kuparista on pitempiaikaisia kokemuksia ja kun miettii, että kerrostalosta poistetaan
toimivia 50-vuotta vanhoja runkolinjoja, jotka palvelevat 10-15 asuntoa, niin veden kulutus (virtaus) ei niitä kupariputkia OK-taloissa käyttökelvottomaksi tee, vaan työvirheet / vedenlaatu, jos on tehdäkseen. Lattialämmitysputkina hyviä, koska toi muovi estää kuparin sen lämpölaajentuessa hankauksen betonia vasten.

Kohtuu hyvä pohja sulla putkien kannalta katsoen. Tiskipöydän olisin laittanut saunaa vasten (äänienkin kannalta parempi). Harva kertarakentaja tulee noita miettineeksi.

En usko, että lattian alle on jatkoja tehty, jos on siinä suojaputkessa (joka on uritettu putken suuntaan, hyvä keksintö aikoinaan ja helppo asentaa kun kestää taivutusta). Noita on käytetty OK-taloissa myös seinisää, osaltaan vähentävät tippuvesi vuotoriskejä.
Vesimittaria seuraamalla sitten näkee jos jossain vuotaa, tai lämmönvaraaja puskee pihalle

Mikset purkanut sitä vanhaa varaajaa, eikös se vie turhaa tilaa?
 
Viimeksi muokattu:
Mikset purkanut sitä vanhaa varaajaa, eikös se vie turhaa tilaa?
Se on tulevana projektina. Autotallin perällä on huone, jonne se varaaja on koteloitu seinien sisään.

Mitin vaihtoehtoja, että joko sieltä huoneen puolelta kaksi seinää pois tai sitten voisikin päästä helpommalla, jos purkaisi autotallin puolelta yhden seinän pois. Voisi olla helpompi? Varaajan voisi saada kokonaisena pihalle autotallin kautta?
 
Se on tulevana projektina. Autotallin perällä on huone, jonne se varaaja on koteloitu seinien sisään.

Mitin vaihtoehtoja, että joko sieltä huoneen puolelta kaksi seinää pois tai sitten voisikin päästä helpommalla, jos purkaisi autotallin puolelta yhden seinän pois. Voisi olla helpompi? Varaajan voisi saada kokonaisena pihalle autotallin kautta?
En nyt muista pohjakuvaasi, mutta sitä helpompaa mitä vähemmän purat (etkä ulkoseinää). Tarvittaessa säiliön voi rälläkällä panna palasiksi ja viedä romikseen saanee kuljetuspalkan.
 
Muovitettu kupari nk. Fincu, en nyt niin kovin luottaisi siihen muovitukseen 30-40v jälkeen. Kesälläkin tuli purettua yhden talon lattiasta ja se muovi mureni käsiin.
Fincun saa jatkaa juottamalla ja sitten vaan kuori teipataan.
Kun puhutaan pexistä ja 90-luvun taloista, kaikki muoviputki ei ole pexiä. 90-luvulla käytettiin pb-putkea, tunnistaa harmaasta väristä.
Kyllä sen pexin vaihtaa suht sutjakkaasti vaikka on asennettu oikeittain aaltomaisesti. Jonkin verran työstää jos on tiukkoja mutkia mutta laittaa lämpöä ja liukkaria niin kyllä vaihtuu. Uusi pexi vedetään käyttäen sitä vanhaa putkea vetonaruna, väliin on olemassa oma työkalu.
Kukaan ei nykyään käytä erillistä suojaputkea ja pexiä. Se pexin ujuttaminen suojaputkeen on yksi maailman paskimpia hommia.
Pexin lämpölaajeneminen on isompaa kuin kuparilla mutta voima taas pienempi, pexit pitäisi kiintokannakoida päistä jolloin sinne liitokseen ei kohdistu isompaa vääntöä. Tosin kupareissakin pitäisi kiintokannakoida että lämpöliike suuntautuu oikeaan suuntaan.
Ai niin oli jotain mainintaa komposiitista ja niissä on ollut asennusvirheitä. Kyllä mutta ei niitä mitä siinä viestissä mainittiin vaan komposiitissa ei saa käyttää putkia, osia ja leukoja sekaisin. Ei Rothin putken kanssa vain Rothin osat ja Upon putken kanssa Upon osat. Sitten noita leukoja on eri komposiitti-järjestelmille varmaan 20.
 
Kukaan ei nykyään käytä erillistä suojaputkea ja pexiä. Se pexin ujuttaminen suojaputkeen on yksi maailman paskimpia hommia.
Eli? Pexi ok, kun valmiiksi suojaputkessa. Ei kait kukaan muuten tekisi(?) . En tiedä, olen 15v takaa tilanteessa näiden kanssa.
 
Muovitettu kupari nk. Fincu, en nyt niin kovin luottaisi siihen muovitukseen 30-40v jälkeen. Kesälläkin tuli purettua yhden talon lattiasta ja se muovi mureni käsiin.
Fincun saa jatkaa juottamalla ja sitten vaan kuori teipataan.
Kun puhutaan pexistä ja 90-luvun taloista, kaikki muoviputki ei ole pexiä. 90-luvulla käytettiin pb-putkea, tunnistaa harmaasta väristä.
Kyllä sen pexin vaihtaa suht sutjakkaasti vaikka on asennettu oikeittain aaltomaisesti. Jonkin verran työstää jos on tiukkoja mutkia mutta laittaa lämpöä ja liukkaria niin kyllä vaihtuu. Uusi pexi vedetään käyttäen sitä vanhaa putkea vetonaruna, väliin on olemassa oma työkalu.
Kukaan ei nykyään käytä erillistä suojaputkea ja pexiä. Se pexin ujuttaminen suojaputkeen on yksi maailman paskimpia hommia.
Pexin lämpölaajeneminen on isompaa kuin kuparilla mutta voima taas pienempi, pexit pitäisi kiintokannakoida päistä jolloin sinne liitokseen ei kohdistu isompaa vääntöä. Tosin kupareissakin pitäisi kiintokannakoida että lämpöliike suuntautuu oikeaan suuntaan.
Ai niin oli jotain mainintaa komposiitista ja niissä on ollut asennusvirheitä. Kyllä mutta ei niitä mitä siinä viestissä mainittiin vaan komposiitissa ei saa käyttää putkia, osia ja leukoja sekaisin. Ei Rothin putken kanssa vain Rothin osat ja Upon putken kanssa Upon osat. Sitten noita leukoja on eri komposiitti-järjestelmille varmaan 20.
Kun se muovitettu kupariputki on lattiassa betonin seassa, siihen betoniin jää sen muoviputken muotoinen reikä ja siinä muovissa olevat urat tuovat sen paineellisen veden sinne muovin juuren. Eli se saa purettaessa murentua vaikka käsiin, silti se muovi tekee sen minkä pitääkin eli pitää sen kuparin irti betonista.
Silloin kun noita ei vielä ollut, tuli kuparisiin lattialämmitysputkiin joskus hankaumia betonia vasten ja ne alkoivat sen takia vuotamaan.

Lattioissa en ole avattuna noita nähnyt siksi kysyinkin nimimerkiltä @jm82.
Seinissä pinnalla olen nähnyt 35-vuotta vanhoja ja niiden muovipinnoitteet eivät ole menneet käytännössä miksikään lämpimissä putkissakaan. Koska niitä ei ole purettu käytöstä, joten sisältä?

En minä tota " komposiittiongelmaa" hatusta vetänyt vaan sellainenkin on oikeasti sattunut, noita liittimiä on monenlaisia. Oli sellainen malli ettei kovin helposti nähnyt onko puristettu vai ei. Inhimillinen virhe on helppoa tehdä. Eniten olen noissa "huolissani" miten se putkea tiivistävä liittimen sisällä oleva tiiviste kestää pitkäaikasta lämpötilan vaihtelua hapertumatta.
 
Takkakeskusteluun. Itse myös suuresti nautin takan tuomasta tunnelmasta. Pesällinen päivässä tulee polteltua lämmityskautena. Kun päivälämpötilat alkaa jäämään alle +5:n alkaa kausi ja loppuu keväällä kun aurinko alkaa lämmittämään olkkaria. Puut tulee appiukolta ilmaiseksi, toki polttoainekulut hakemisesta (n. 90km päästä täytyy hakea) ja peräkärryn vuokra. En tiedä säästääkö tuo lämmittäminen kauheasti, mutta ei se nyt lisääkkään kuluja. Takkana pienehkö varaava (1000kg) ja korvausilman imee suoraan ulkoa. Muuten lämmitysmuotona kaukolämpö.

Aika tarkkaan 2h sytyttämisestä voi laittaa pellit kiinni. Olkkari lämpiää 1-1,5 astetta sen parin tunnin aikana (tilasta sekä keittiöön että eteiseen isot aukot ilman ovia) ja toki takka hohkaa kunnolla seuraavat 12h lämpöä, eikä vielä 24h päästä seuraavaa pesällistä sytyttäessäkään ole läheskään täysin jäähtynyt.
 
En nyt muista pohjakuvaasi, mutta sitä helpompaa mitä vähemmän purat (etkä ulkoseinää). Tarvittaessa säiliön voi rälläkällä panna palasiksi ja viedä romikseen saanee kuljetuspalkan.
Tuossa on se 1981 vuoden Ekotalo talopaketin pohjakuva. 155.4 ulkoneliöt. Piirrustuksista poiketen katos on autotalli. Eli siis jättivaraajan ympärille on tehty seinät. Ylimmästä makuuhuoneesta on myös kulku tuonne autotallin takahuoneeseen.

Huoneet saisi järkevämmän muotoisiksi purkamalla kaksi seinää varaajan ympäriltä.

Sitäkin mietin, että onko autotallin ja varaston väliseinä kantava?

Screenshot_2024-11-13-08-26-49-77_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
 
Täällä on rapia 40 vuotta menty eikä vielä tarvetta uusia, saa nähdä missä vaiheessa tulee eteen. Kohta tarvii taas tehdä 10 vuoden kuntoarviota. Toivotaan että se arvio ~60 vuodesta pitää paikkansa (toki riippuu mistä lukee / kysyy, eli moni sanoo 30-50 vuotta, jotkut toteavat että päälle 70v voi kestää). Ainakin se alin "30 vuotta" on ylittynyt ihan hyvin.

Toki jo 2007 oli lehdissä juttua miten jo "uusissa" 80-luvun taloissa on jouduttu putkia uusimaan ja jopa 2000-luvulla tehtyjä putkia jouduttu uusimaan eli pahimmillaan kesto ollut luokkaa 5v tai jopa alle...

Mutta tutkimusten mukaan 2023 eniten rahaa (sekä tietysti myös remontteja) on käytetty 1971-1972 tehtyihin rakennuksiin eikä vielä olla edetty 1976 vuoden taloihin. Joten arviolta noin kymmenen-viisitoista vuotta olisi vielä aikaa.

Meillä kesti kupariputket vajaa 45 vuotta ja sitten alko parista kohtaa fuskaamaan. Onneksi toisen putkivuodon alla oli metallinen, kannellinen roskis. Melkoinen "PONG" ääni kuului kun vesitippa putosi kanteen katonrajasta. Toinen vuoto löytyi sitten hankalammasta paikasta, mutta onneksi ei siitäkään tullut juuri kuluja. Vakuutusyhtiö osallistui kuluihin muutamalla satasella.

Putkimies kävi kiskomassa kaikki vesiputket uusiksi komposiitilla ja reilu 4ke tuli hintaa ja siitä sai toki vielä kotitalousvähennykset Tätä hintaa laski se, että tehtiin purkuhommat ja koteloinnit itse niistä kohdista, missä semmoisia tarvittiin. Pääosin putket oli helpoissa paikoissa pinnassa jo ennestään.
 
Putkimies kävi kiskomassa kaikki vesiputket uusiksi komposiitilla ja reilu 4ke tuli hintaa ja siitä sai toki vielä kotitalousvähennykset Tätä hintaa laski se, että tehtiin purkuhommat ja koteloinnit itse niistä kohdista, missä semmoisia tarvittiin. Pääosin putket oli helpoissa paikoissa pinnassa jo ennestään.
Muistatko montako työpäivää LVI heppu oli töissä?

Täällä piti porata vessan tiiliseinän läpi ja pesuhuoneen seinän läpi. Toki jotain muita porauksia myös. Tuli myös toinen sulkuhana vesimittarin jälkeen ja takaisku. Kuparilla maks 3000€ + hanat + käyttövesivaraaja.

Tuo reilu 4000€ varmaan aika kohtuullinen hinta teillä. Riippuu niin työn määrästä ja putkien pituuksista. Itsekin katkoin vanhat kupariputket pois ja hanat irrotin.

Luultavasti tänne ei tule kotelointia ollenkaan. Ainut paikka voisi olla kylmäkoneiden päällä, johon harkita kotelointia, eli tuskin tulee siihenkään.

2000 oli vaihdettu jo pesuhuoneen putket kuparilla, mutta ne vaihdettiin samalla. Tilalle pesuhuoneeseen tuli kromikuparia.

Meillä kesti kupariputket vajaa 45 vuotta ja sitten alko parista kohtaa fuskaamaan. Onneksi toisen putkivuodon alla oli metallinen, kannellinen roskis. Melkoinen "PONG" ääni kuului kun vesitippa putosi kanteen katonrajasta. Toinen vuoto löytyi sitten hankalammasta paikasta, mutta onneksi ei siitäkään tullut juuri kuluja. Vakuutusyhtiö osallistui kuluihin muutamalla satasella.

Putkimies kävi kiskomassa kaikki vesiputket uusiksi komposiitilla ja reilu 4ke tuli hintaa ja siitä sai toki vielä kotitalousvähennykset Tätä hintaa laski se, että tehtiin purkuhommat ja koteloinnit itse niistä kohdista, missä semmoisia tarvittiin. Pääosin putket oli helpoissa paikoissa pinnassa jo ennestään.
Hieman vajaa 44 vuotta vanhaa kuparia siis täällä. Selvästi oli jo aika uusia :) Koska meni vielä piilossa lattian alla.

Melkoisella varmuudella ei ole. Varsinkin jos varaaja on ensin kelkottu sisään ja seinä tehty jälkeen.
Tosiaan ajattelisi, että ei ole kantava seinä. Tai sitten se kantava seinä olisi tehty kokonaan loppuun vasta jättivaraajan paikalleen laiton jälkeen? Aika epätodennäköistä. Lisäksi ne kaksi varaajan ympärillä olevaa seinää tukee yläpohjaa myös?
 
Syöpyy "rosterikin". ~10 vuotta kesti ja sitten pistesyöpyi läpi rosteri-joustoletkun kulma kalvopainesäiliöstä. Oma porakaivo, vedessä ei pitäisi olla mitään erikoista. Ph 7,35 eikä mitään vikaa vesianalyysissä. Toki tuo osa on kondenssin takia aina pinnalta märkä kesäaikaan, mutta ehkä kuitenkin sisältä päin alkanut.
Kuparia on lämminvesivaraajan vedot, muuten jakotukeilta eteenpäin pexiä. Pitäisi muun siis kestää.

sailio.png
 
"Löytöjä" 1981 Ekotalo talopaketissa. Keittiön purkamisen seurauksena löytyi. Seinissä on 20cm villaa.

Oma veikkaus että höyrynsulku unohtunut laittaa tuohon keittiön vasemman ylimmäisen kaapin sivuun?

Toki pitää vielä purkaa, että mitä sieltä löytyy? Tiilikatto näyttää aivan ehjältä tuoltakin kohtaa, kun kävin katolla tarkistamassa. Lisäksi katto näyttää ihan ok kuntoiselta tuossa keittiössä. Eli seinän läpi tullut kosteus?

Screenshot_2024-11-13-14-33-17-03_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Muistatko montako työpäivää LVI heppu oli töissä?

Täällä piti porata vessan tiiliseinän läpi ja pesuhuoneen seinän läpi. Toki jotain muita porauksia myös. Tuli myös toinen sulkuhana vesimittarin jälkeen ja takaisku. Kuparilla maks 3000€ + hanat + käyttövesivaraaja.

Tuo reilu 4000€ varmaan aika kohtuullinen hinta teillä. Riippuu niin työn määrästä ja putkien pituuksista. Itsekin katkoin vanhat kupariputket pois ja hanat irrotin.

Luultavasti tänne ei tule kotelointia ollenkaan. Ainut paikka voisi olla kylmäkoneiden päällä, johon harkita kotelointia, eli tuskin tulee siihenkään.

2000 oli vaihdettu jo pesuhuoneen putket kuparilla, mutta ne vaihdettiin samalla. Tilalle pesuhuoneeseen tuli kromikuparia.


Hieman vajaa 44 vuotta vanhaa kuparia siis täällä. Selvästi oli jo aika uusia :) Koska meni vielä piilossa lattian alla.


Tosiaan ajattelisi, että ei ole kantava seinä. Tai sitten se kantava seinä olisi tehty kokonaan loppuun vasta jättivaraajan paikalleen laiton jälkeen? Aika epätodennäköistä. Lisäksi ne kaksi varaajan ympärillä olevaa seinää tukee yläpohjaa myös?
Rakennekuvista näkis paremmin, mutta en usko että AT-väliseinä olisi kantava. Kuvasi on vähän huono, koska LVV:n seiniä ei näytetä. Kuvan mukaan sulla olisi se kylmässä varastossa. Arvaan, että LVV ympärille on tehty erisetetyt seinät ja katto (eli eivät mene vesikattoon asti). LVV-koko lienee jotain 2000litraa?
=> Pörssisähköön uskova ehkä jättäisi sen purkamatta ja lisäeristäisi sitä tarvittaessa (riippuen sen kunnosta) . =>saa halvalla energiaa talteen kalliimmalla ajalla käytettäväksi, jos siis uskoo että halvat hinnat ovat pysyviä eivät nouse kun kiinteähintaiset sopparit vähenevät reippaasti.

Voithat purkaa ne seinät LVV ympäriltä=> saat lisää tilaa varastoosi heti. Seinät ja katon eristämällä saa lämpimän varaston tarvittaessa.

Ulkonäkösyistä tulee tehtyä kaikenlaista "turhaa" muutosta, mutta kromikuparit ovat musta hienon näköisiä ja pinnassa olevien vuodot näkee.
Useinhan yksittäiset vuotokohdat korjataan ja sitten kun niitä alkaa tulemaan enemmän uusitaan kaikki putket. Oman talouden mukaan optimoiden.

Paljonhan noita uusitaan aivan turhaankin. Itsekin uusin aikoinaan reipas 10-sitten uusitut :)
 
"Löytöjä" 1981 Ekotalo talopaketissa. Keittiön purkamisen seurauksena löytyi. Seinissä on 20cm villaa.

Oma veikkaus että höyrynsulku unohtunut laittaa tuohon keittiön vasemman ylimmäisen kaapin sivuun?

Toki pitää vielä purkaa, että mitä sieltä löytyy? Tiilikatto näyttää aivan ehjältä tuoltakin kohtaa, kun kävin katolla tarkistamassa. Lisäksi katto näyttää ihan ok kuntoiselta tuossa keittiössä. Eli seinän läpi tullut kosteus?

Screenshot_2024-11-13-14-33-17-03_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg


katso liitettä 1424599

katso liitettä 1424600
Isän kanssa soitin videopuhelun, niin selvitettiin, että jostain katolta on vuotanut.

Tuskin on siis höyrynsulku syyllinen.
 
"Löytöjä" 1981 Ekotalo talopaketissa. Keittiön purkamisen seurauksena löytyi. Seinissä on 20cm villaa.

Oma veikkaus että höyrynsulku unohtunut laittaa tuohon keittiön vasemman ylimmäisen kaapin sivuun?

Toki pitää vielä purkaa, että mitä sieltä löytyy? Tiilikatto näyttää aivan ehjältä tuoltakin kohtaa, kun kävin katolla tarkistamassa. Lisäksi katto näyttää ihan ok kuntoiselta tuossa keittiössä. Eli seinän läpi tullut kosteus?

Screenshot_2024-11-13-14-33-17-03_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg


katso liitettä 1424599

katso liitettä 1424600
Tossa toi avattu sauma kiiltää, joten siinä ollee muovi => toi kosteusongelma voi olla siitä syystä, että siinä on ollut esim. jääkaappi joka antaa vähän kosteutta
ja pitkäaikaisena altistuksena toi lastulevy alkaa homentua? Vaikuttaa aika paikalliselta ongelmalta, siksi tuo arvaus.
 
Tossa toi avattu sauma kiiltää, joten siinä ollee muovi => toi kosteusongelma voi olla siitä syystä, että siinä on ollut esim. jääkaappi joka antaa vähän kosteutta
ja pitkäaikaisena altistuksena toi lastulevy alkaa homentua? Vaikuttaa aika paikalliselta ongelmalta, siksi tuo arvaus.
Voisi olla esim tiilikaton aluskatteessa vikaa juuri tuolla kohdalla.

En katsonut vielä talon piirrustuksia, mutta näyttää olevan 5cm villaeriste ja vasta sen alla höyrynsulku. Sen takana 15cm villaa. Ulkovuori on tiiltä.

Selvästikin vesi on valunut tuota lastulevyn pintaa pitkin alas. Tuolla kohdalla oli tavallinen yläkaappi seinässä kiinni. Jääkaappi oli eri kohdassa.
 
Viimeksi muokattu:
Voisi olla esim tiilikaton aluskatteessa vikaa juuri tuolla kohdalla.

En katsonut vielä talon piirrustuksia, mutta näyttää olevan 5cm villaeriste ja vasta sen alla höyrynsulku. Sen takana 15cm villaa. Ulkovuori on tiiltä.

Selvästikin vesi on valunut tuota lastulevyn pintaa pitkin alas. Tuolla kohdalla oli tavallinen yläkaappi seinässä kiinni. Jääkaappi oli eri kohdassa.

katso liitettä 1424617
Voit olla oikeassa, tossa on noita valumajälkiä. Vesi levivinnyt kaapin takana ja kaappin kovalevy estänyt kaapin taustan kuivumisen ja siksi siinä noin voimakas kasvusto. Itse katsoisin tosta päältä tarkemmin. Esim. tohon viereen kulkuluukku ullakolle/yläpohjaan jos ei sinne muuten pääse katsomaan.
Siististi tehtynä siihen ei hetkenpäästä kiinnitä mitään huomiota. Toi että on 50mm villaa ja sitten vasta muovi on ihan OK-tapa tehdä, kun siellä takana on 150mm villaa.
 
Voit olla oikeassa, tossa on noita valumajälkiä. Vesi levivinnyt kaapin takana ja kaappin kovalevy estänyt kaapin taustan kuivumisen ja siksi siinä noin voimakas kasvusto. Itse katsoisin tosta päältä tarkemmin. Esim. tohon viereen kulkuluukku ullakolle/yläpohjaan jos ei sinne muuten pääse katsomaan.
Siististi tehtynä siihen ei hetkenpäästä kiinnitä mitään huomiota. Toi että on 50mm villaa ja sitten vasta muovi on ihan OK-tapa tehdä, kun siellä takana on 150mm villaa.
Kaapin sivupinta on ollut tuota lastulevyä vasten. Juu, täytyy seuraavaksi tutkia yläpohjan villat ja katto ja katon aluskate.

Tuonne seinäeristeisiin asti ei ole vuotanut. Eikä höyrynsulun takana oleviin villoihin. Vielä jäi hieman vaiheeseen pilkkominen, kun piti lähteä muille asioille.

IMG20241113154857.jpg
 
Muistatko montako työpäivää LVI heppu oli töissä

4 päivää siinä meni kokonaisuutena kalenterista, mutta ei se täysiä päiviä tehnyt. Alunperin arvioi, että 5 päivää menisi. Putkea meni jotain 70-80m muistaakseni.
 
Viimeksi muokattu:
Tämähän riippuu ihan mistä tehdään ja mikä/kuka tekee ja kuinka ison tekee. Meille tehtiin yksireikäinen reilu 8m hormi harkoista "hormifirman" kautta. Ensialkuun noin 6,5m ja sitten sitä korotettiin pienten piirustusepäselvyyksien vuoksi jälkikäteen. Kuitteja en tähän hätään kaivanut, mutta ulkomuistista väitän, että itse hormi töineen oli "pari-kolme tonnia", ja siihen päälle pellitys (tilasin piipun pellin peltifirmasta, nostin paikalleen itse) ulkomuistista n. 600€.

Meillä tulee 2-kerroksiseen taloon n. 8 +/- 2m kevytmetallihormeja 3 kpl ensimmäisestä kerroksesta. Ulkonäköjuttu myös meille, joten ei haluta muurattua hormia. En tiedä, olisiko siinä edes säästänyt.
 
Meillä tulee 2-kerroksiseen taloon n. 8 +/- 2m kevytmetallihormeja 3 kpl ensimmäisestä kerroksesta. Ulkonäköjuttu myös meille, joten ei haluta muurattua hormia. En tiedä, olisiko siinä edes säästänyt.
? vanhan maailman hintaan 13-20ke noista kaikista?
Meillä härmä-air:in osin tehdastilaus-osista piippu ehkä 8 metriä. Hyvä on ja kestää kauemmin kuin minussa ilma pihisee.
 
? vanhan maailman hintaan 13-20ke noista kaikista?
Meillä härmä-air:in osin tehdastilaus-osista piippu ehkä 8 metriä. Hyvä on ja kestää kauemmin kuin minussa ilma pihisee.

En tiedä, mitä tarkoitat vanhan maailman hinnoilla, kun eurossakin ollaan oltu jo joku 25 vuotta. Takkaleivinuuni piippuineen n. 10-11 k€, kamiina piipulla n. 7-8 k€, saunan kiuas piippuineen 6-7 k€. Härmä Air Unique -piippuja tulossa.
 
Tarviiko rankapino välttämättä suojapeitettä talven ajaksi? Tuli ostettua rankakuorma, ja ajattelin pätkiä vasta ensi keväänä. Tuskin nuo mätänee talven aikana vaikka jättää suojaamatta?

IMG_20241113_131615.jpg
 
Tarviiko rankapino välttämättä suojapeitettä talven ajaksi? Tuli ostettua rankakuorma, ja ajattelin pätkiä vasta ensi keväänä. Tuskin nuo mätänee talven aikana vaikka jättää suojaamatta?

IMG_20241113_131615.jpg

Sanoisin, että todennäköisemmin ne puut jonkun pressun alla mätänevät kuin ilman.
 
Mä oon kuullu että vesi ei ole puille paha mutta lumi on joten lumelta pitäis pystyä suojaamaan. Ja koivusta olen kuullu että alkaa mätänemään aika nopeasti jos ei sitä halkaise että pääsee kuivumaan. Se mikä on "nopeasti" on eri asia..
 
Pistä "poikittain" pari-kolme rankaa pitämään pressua irti puista tai jopa lavat niiden päälle ja sitten pressu lavojen päälle. Päistä auki. Pääsee tuulettumaan.
 
Sanoisin, että todennäköisemmin ne puut jonkun pressun alla mätänevät kuin ilman.
Ei sitä pinoa ollutkaan tarkoitus peittää pressulla, vaan ihan vaan tuolleen suojata päältä mitä näkyy usein metsäteiden varsillakin tehdyn. Ettei pääse satamaan lunta/vettä päältä, mutta tuulettuu kuitenkin sivuilta.

E_65_peitetty.JPG


Pitänee sitten hommata jonkinmoinen pressu. Nelimetrisiä nuo mun rangat, eli jotain 4x6m pressu lienee sopivan kokoinen.
 
Viimeksi muokattu:
Mikset purkanut sitä vanhaa varaajaa, eikös se vie turhaa tilaa?
Nyt irrotin vanhan varaajan kaksi isoa paisuntasäiliötä ja tyhjensin ne. Olivat edessä siinä vanhan kodinhoitohuoneen tason alla. Pilkoin myös lastulevyseinää jo vähän, että näin sinne varaajan lattialle. Ei ole ilmeisesti varaaja vuotanut ("vasta" 1981), kun kuivalta näyttää. Tuosesta jo olleesta reijästä näkee, että toinen lattiakaivo on siellä varaajan vieressä seinien sisällä.

Edit:

Ehkä tosiaan sieltä autotallin puolelta voisi saada ison varaajan vedettyä pihalle, kun purkaa seinän.

IMG20241114130604.jpg
 
Nyt irrotin vanhan varaajan kaksi isoa paisuntasäiliötä ja tyhjensin ne. Olivat edessä siinä vanhan kodinhoitohuoneen tason alla. Pilkoin myös lastulevyseinää jo vähän, että näin sinne varaajan lattialle. Ei ole ilmeisesti varaaja vuotanut ("vasta" 1981), kun kuivalta näyttää. Tuosesta jo olleesta reijästä näkee, että toinen lattiakaivo on siellä varaajan vieressä seinien sisällä.

Edit:

Ehkä tosiaan sieltä autotallin puolelta voisi saada ison varaajan vedettyä pihalle, kun purkaa seinän.

IMG20241114130604.jpg
Katsot vaan, että sopii autotallin ovesta sekä laitat vaikka pyöreät teräsputket LVV:n alle ja niitä siirrellen vedät tulos vaikka autolla.
Kyllähän noi kestää josovat kuivassa tilassa eikä ruostuminen pääse niitä syövyttämään.
 
Katsot vaan, että sopii autotallin ovesta sekä laitat vaikka pyöreät teräsputket LVV:n alle ja niitä siirrellen vedät tulos vaikka autolla.
Kyllähän noi kestää josovat kuivassa tilassa eikä ruostuminen pääse niitä syövyttämään.
Mietin vielä sitä toistakin vaihtoehtoa, eli varaajan pilkkomista esim rälläkällä? Saisi säilytettyä autotallin ja "kodinhoitohuoneen" väliseinän. Lisäksi aika paljon kaikkea tavaraa autotallissa, niin palojen kuljetus olisi hieman helpompaa.

Löysin sieltä villojen seasta varaajan tyhjennyksen ja valutin jo vähän vesiä pois. Nyt hana on kiinni, kun en ole enää talolla.

Sähköt menee vähintäänkin noihin kahteen sähkövastukseen.

Screenshot_2024-11-16-21-05-22-19_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
 
Mietin vielä sitä toistakin vaihtoehtoa, eli varaajan pilkkomista esim rälläkällä? Saisi säilytettyä autotallin ja "kodinhoitohuoneen" väliseinän. Lisäksi aika paljon kaikkea tavaraa autotallissa, niin palojen kuljetus olisi hieman helpompaa.

Löysin sieltä villojen seasta varaajan tyhjennyksen ja valutin jo vähän vesiä pois. Nyt hana on kiinni, kun en ole enää talolla.

Sähköt menee vähintäänkin noihin kahteen sähkövastukseen.

Screenshot_2024-11-16-21-05-22-19_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
Eilen tuli mieleen, että eristäisin styrox levyillä ylimmäisen makkarin ja varaston välisen oven (varaston puolelta). Ovea ei ole piirretty pohjakuvaan, koska ovi on varmaankin myöhemmin lisätty. Tämä ovi on normaali väliovi, eli ei juuri mitään eristävyyttä. Eikä ole kyllä karmejakaan eristetty millään, eli niihin voisi laittaa polyuretaania.

Varastossa on lattialämmitys sähköllä, eli tarvittaessa sinnekin saa lämmön, jos joskus vaikka nikkaroi siellä jotain. Jättikokoinen varaaja tarkoitus tyhjentää ja pilkoa jollain aikataululla. Varaston ja autotallin välillä on paremmin eristävä ovi. Piirrustuksissa on autokatos, mutta luulen että se on ihan alunperin jo ollut autotallina.

Toki sen makkari - varasto oven voisi levyttääkin umpeen, mutta esim kesäaikaan voisi olla kiva päästä suoraan makkarista varastoon? Ovi on aika kapea. Toki siihen voisi miettiä jotain hyvin eristövääkin ovea tilalle, jos niitä kaupasta vain löytyy. Olisi toki paras vaihtoehto? Mutta jos eristelevyt on vain muutamalla ruuvilla kiinni, niin ei paljon haittaisi nekään. Helppo otta vaikka kesäksi pois.

Nythän tuo ovi on ollut auki, että kodinhoitohuoneeseenkin pääsee ilp lämpöä, mutta suljin oven kun vanhan varaajan ja paisuntasäiliöiden purku on niin sotkuista työtä.

Edit:
Tuo vanha kodinhoitohuone (pirrustuksissa varasto) ei ole enää tarpeellinen siis. Paitsi varastona korkeintaan. Kaksi asukasta vain.

Screenshot_2024-11-13-08-26-49-77_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
 
Mietin vielä sitä toistakin vaihtoehtoa, eli varaajan pilkkomista esim rälläkällä? Saisi säilytettyä autotallin ja "kodinhoitohuoneen" väliseinän. Lisäksi aika paljon kaikkea tavaraa autotallissa, niin palojen kuljetus olisi hieman helpompaa.

Löysin sieltä villojen seasta varaajan tyhjennyksen ja valutin jo vähän vesiä pois. Nyt hana on kiinni, kun en ole enää talolla.

Sähköt menee vähintäänkin noihin kahteen sähkövastukseen.

Screenshot_2024-11-16-21-05-22-19_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
Jos meinaat pilkkoa niin käytä puukkosahaa, kipunoi vähemmän
 
Jos meinaat pilkkoa niin käytä puukkosahaa, kipunoi vähemmän
Remppatalolle tulin ja vedet laitoin uudelleen valumaan varaajasta. Samalla katsoin tuota talon isoa paperikasaa. Varaaja on 3000 litraa.

Ilmeisesti sitten vain nuo kaksi sähkövastusta? Ne näkyy jo, kun sahailin vähän seinää alaosasta pois. Villaakin on reilusti. On siinä jonkun verran työmaata purkamisessa :)

IMG20241117093624.jpg
 
Remppatalolle tulin ja vedet laitoin uudelleen valumaan varaajasta. Samalla katsoin tuota talon isoa paperikasaa. Varaaja on 3000 litraa.

Ilmeisesti sitten vain nuo kaksi sähkövastusta? Ne näkyy jo, kun sahailin vähän seinää alaosasta pois. Villaakin on reilusti. On siinä jonkun verran työmaata purkamisessa :)

IMG20241117093624.jpg
3000 litraa vai 300 litraa? Kuulostaa teollisuusmallilta tuo 3000 litraa.
 
3000 litraa vai 300 litraa? Kuulostaa teollisuusmallilta tuo 3000 litraa.
Varmistui että 3000 litraa.

Edit:
Varaaja on siis koteloutuna neljän seinän sisälle. Kaksi seinää olen osittain jo purkanut pois, kun ne on lisätty jälkeenpäin.

Kaksi 100 litran paisuntasäiliötä. Ne myös nyt tyhjät ja irrotettu. Täytyy viedä ne kierrätykseen pois edestä.

Uusi käyttövesivaraaja on maltillisemman kokoinen, 300 litrainen. Se mahtui pesuhuoneeseen lähemmäksi vesipisteitä.

IMG20241117115611~2.jpg
 
Varmistui että 3000 litraa.

Edit:
Varaaja on siis koteloutuna neljän seinän sisälle. Kaksi seinää olen osittain jo purkanut pois, kun ne on lisätty jälkeenpäin.

Kaksi 100 litran paisuntasäiliötä. Ne myös nyt tyhjät ja irrotettu. Täytyy viedä ne kierrätykseen pois edestä.

Uusi käyttövesivaraaja on maltillisemman kokoinen, 300 litrainen. Se mahtui pesuhuoneeseen lähemmäksi vesipisteitä.

IMG20241117115611~2.jpg
Niin, tuolla on siis ollut joku varaava sähkölämmitys alunperin?
 
Kyllä noita 3 kuution varaajia löytyy niin omakotitaloista kuin rivareistakin.
Sähkötaulussa on kellokytkin, niin siitä päätellen tuota 3 kuution varaajaa on lämmitetty yösähköllä.


Kaksi lattiakaivoa. Eli varastossa on ja seinien sisältä löytyi toinen. Kaadot on varmaan niin, että ne ohjautuu suoraan ulkopuolen lattiakaivoon. Eli ei ole oikein käyttökelpoinen ollut tuo seinien sisällä oleva kaivo. Parempi siis purkaa nuo kaksi lisättyä seinää ja poistaa suoraan betonilattiaan laitetut puiset alajuoksut. Ihan kaikkea alajuoksua en vielä saanut revittyä irti, kun ei ole sorkkarautaa vielä lainattu tai ostettu.

Myös varaajan tyhjennysputken alla oli puinen tukipuu. Se ei ollut enää kovin hyvässä kunnossa (1981).
 
Niin, tuolla on siis ollut joku varaava sähkölämmitys alunperin?
Kyllä ilmeisesti alunperin. Kellosta katsottuna lämmitys on mennyt päälle klo 23.00 ja lopetus klo 6.30.

Ilmalämmitys (Himabloc). Siihenhän saisi esim maalämmön kytkettyä tai vilp tai sähkökattila.

Nyt kyllä vanhan Panasonic ilpin lisäksi on Daikin ilp. Ilmalämmityksessä kaksi nopeutta poistolle. 20cm seinäeristeet (1981 Ekotalo talopaketti).
 
Mun talossa oli aikoinaan ehkä 3 kuution yösähkö lämpövaraaja ja vedelle 300 l

Tiedä sitten miten toimisi nykyisillä pörssi hinnoilla?
Tässä ei ollut käyttövesivaraajaa ollenkaan.

Kyllä varmaan toimiva voisi olla pörssisähköohjattu MLP, VILP, tai sähkövaraaja. Toki sitten lisää kustannuksia ja vaatii tilaa. Käyttövedelle esim MLP sisäinen varaaja olisi riittävä.

Täällä remppatalossa kyllä on sitten vielä takka ja Leino puuhella. Mutta tarkoitus harjoitella puun polttoa vasta kun on oikein kylmä sää.
 
Jos puukkosahalla purat tuon 3 kuution säiliön, niin yhden purkaneena suosittelen kunnollisia teriä ja ehkä jopa akkukoneen sijaan johdollista puukkosahaa. Itse purin yhden 3m^2 öljysäiliön puukkosahalla. 3mm seinävahvuus.
Siinä sai 5A 18V akkuja ladata tuplapesäisellä laturilla samalla kun puukotteli säiliötä rikki.
 
Jos puukkosahalla purat tuon 3 kuution säiliön, niin yhden purkaneena suosittelen kunnollisia teriä ja ehkä jopa akkukoneen sijaan johdollista puukkosahaa. Itse purin yhden 3m^2 öljysäiliön puukkosahalla. 3mm seinävahvuus.
Siinä sai 5A 18V akkuja ladata tuplapesäisellä laturilla samalla kun puukotteli säiliötä rikki.
Eikös tuommoinen menisi plasmaleikkurilla helpommin ja siistimmin
 
Eikös tuommoinen menisi plasmaleikkurilla helpommin ja siistimmin
Voisihan sen vaikka räjäyttää täsmäpanoksella, mutta monesti ne ovat sellaisessa paikassa että pitäisi vähän rajoittaa ympäristön vahinkoja ja tulipaloriskiä. Olen tuollaisen purkanut ja se oli aivan keskellä taloa joka puolelta seinien, sähköjohtojen, vesiputkien yms ympäröimänä. piti sisäpuolta puukkosahalla vetää pieniksi paloiksi samalla kun toinen kaveri laudalla yritti johtoja siirtää pois tieltä.
 
Mun talossa oli aikoinaan ehkä 3 kuution yösähkö lämpövaraaja ja vedelle 300 l

Tiedä sitten miten toimisi nykyisillä pörssi hinnoilla?

No kyllähän tuollainen olisi hyvinkin toimiva pörssisähkön kanssa. Tuollaisella varaajalla lämmittäisi kämppää jo tovin. Tosin taitavat olla uutena aika kalliita ja tuollaisen asentaminen on melkoinen projekti kun joutuu varmaan seinää purkamaan jne, että saa sellaisen sisälle. Toki jos hyväkuntoinen rosterisäiliö vastuksilla nyt olisi jo olemassa, niin kyllä kannattaisi talvella lämmitellä kun sähkön hinta on melkein nollassa tuulisina hetkinä. Toki jos on ILP/VILP/MPL, niin kannattaa ottaa siirtohinnat myös huomioon milloin sitä kannattaisi lämmittää ja milloin ei.
 
No kyllähän tuollainen olisi hyvinkin toimiva pörssisähkön kanssa. Tuollaisella varaajalla lämmittäisi kämppää jo tovin.
No joo, tuo ei enään ole ajankohtainen.
Tuosta 60 luvulla asennetusta varaajasta hajosi 90 luvulla sisäiset tukiraudat. Hajosivat ilmeisesti liian paineen vaihtelun seurauksena, sitä edelsi ullakolla olevan painesäiliön vaihto kalvosäiliöön jonka kanssa mittari käyttäyty villisti.

Noh nyt on kaukolämpö joka meidän vihreässä Helsingissä ei ole kovin edullista.
Siinäkin Helen pari vuotta sitten vihjaisi että lämmönvaihdin kannattaisi vaihtaa ilmeisesti ennakoiden tulevan veden lämpötilan laskua.
Jo nyt max ämpöjä on laskettu muistaakseni n.110c > 95c
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 888
Viestejä
4 499 680
Jäsenet
74 300
Uusin jäsen
MiloT

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom