Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Oksa]

Ilmaisille puille on olemassa vaihtoehtoiskustannus, nimittäin se raha mitä menetät kun et myy niitä

 

[naur1s]

Ilmaisille puille on olemassa vaihtoehtoiskustannus, nimittäin se raha mitä menetät kun et myy niitä

Jep. Maalämpö lämmitysmuotona, niin tulee kannattavammaksi myydä puut kuin käyttää lämmitykseen.

 

[Oksa]

Mutta itse ainakin pidän takan tuottamasta lämmöstä ja tunnelmasta sen verran että olen valmis kuutiosta tai parista talveksi maksamaan vaikka ei joskus saisi itse tehtyä. Toki en jaksaisi mitenkään koko talven lämmitystä laskea puiden varaan saati kasata sellaista määrää johonkin katteen alle kun mitään isoa säilytystilaa ei ole.

 

[Nik97]

Täällä meni vajaa 20 pinokuutiota sekapuuta tasan 1v aikana. Tosin laskin tuon määrän 35cm kokoisella klapilla jonka arvioin että se olisi puiden keskiarvokoko. Se voi olla pienempikin jolloin kuutiomääräkin voi olla pienempi mutta jos nyt heitän haarukan 17-20m3 puuta 1v aikana ni ei olla kauhean pielessä.

Puukeskuslämmitys arimax35 kattilalla ja lattialämmitys lämmönluovuttajana.
Tuohon puumäärään myös kuuluu kesän käyttöveden lämmitys kun ei erillistä sähkövaraajaa ole sitä varten.

2v asunut tässä ja tuleva talvi on viimeinen kun voin mennä saaduilla puilla (sukulaisilta, kun ei omaan käyttöön tarvinnutkaan), sitten joudun ostamaan itse. Ajattelin tilata rankana pihalle ja pätkiä sitten itse, tilaa kun on riittävästi.

Itseni mielestä tuo arimax kattilan kanssa lämmittely ei mitään kauhean työlästä ole kun varaajan koko on riittävä. Tosin olen silti miettinyt VILP:n hankkimista kun tossa on tuo öljypoltin & kattila varalla niin jos siitä pääsisi eroon ja arimax pannu siirtyisi varalle jos/kun sähkö on kallista tai pakkasta on pirusti niin voisi poltella puuta sillon tällön.

 

[kempula]

Mutta itse ainakin pidän takan tuottamasta lämmöstä ja tunnelmasta sen verran että olen valmis kuutiosta tai parista talveksi maksamaan vaikka ei joskus saisi itse tehtyä. Toki en jaksaisi mitenkään koko talven lämmitystä laskea puiden varaan saati kasata sellaista määrää johonkin katteen alle kun mitään isoa säilytystilaa ei ole.

Ei ainakaan tarvi miettiä talvella mitä iltaisin tekee töiden päälle jos pelkällä takalla tai uunilla aikoo pitää kämpän lämpimänä.

 

[Boulder]

Ex-työkaveri vietti aina syksyllä yhden lomaviikon rankojen parissa metsässä tai pihapiirissään. Lopun aikaa syksystä ja talvesta käytti sitten kivilinnan lämmitykseen mättämällä puuta uuniin. Se on kyllä todellinen elämäntapavalinta.

 

[Perkeles]

Ex-työkaveri vietti aina syksyllä yhden lomaviikon rankojen parissa metsässä tai pihapiirissään. Lopun aikaa syksystä ja talvesta käytti sitten kivilinnan lämmitykseen mättämällä puuta uuniin. Se on kyllä todellinen elämäntapavalinta

Ennen kuin tuo kaheli alkoi eläkkeelle otin aina tukkiautolla kuorman rankaa pihaan. Vuokrasin klapikoneen lauantaiksi ja tein ne klapeiksi. Noin 10€/motti jäi kaikkineen klapin hinnaksi, nyt ei sitäkään.
Joku 15min menee töistä tullessa, kun laittaa tulet uunehin, ja siirtyy talliin tekemään muita töitä...

Toki jos töistä tullessa on tottunut menemään sohvalle makaamaan tms. niin tuo voi tuntua työläältä. Itse kun en ole ikinä osannut paikoillaan olla muuta kuin nukkuessa, niin toi hetki puiden kanssa muun liikkumisen seassa ei oikein rytmiä muuta...

 

[AkiL]

Ilmaisille puille on olemassa vaihtoehtoiskustannus, nimittäin se raha mitä menetät kun et myy niitä

Meillä poltetaan lähinnä taimikon harvennuksesta syntyvää pientä rankaa. Siitä olisi vaikea hieroa kauppaa jos saisi myytyä ollenkaan. Toistaiseksi on riittänyt, mutta taimikot alkaa olla harvennettu. Sen lisäksi on pala kitumaata, jota ei ole metsätaloudellisesti järkevää hoitaa, sieltä sitten isompaa tarvittaessa. Toisin sanoen, sitä "ilmaista" puuta poltetaan.

Toki menee rahaa sahan polttoaineisiin, ketjuöljyyn, teriin, mönkijän bensaan, jne. Eli ei nyt oikeasti ilmaista ole, mutta merkittävästi halvempaa kuin ostopuu, eikä noista ole sitä vaihtoehtoiskustannusta.

 

[Perkeles]

Kaataako puut vain talon vierestä ja kantaa käsissään sisälle? Kun ei mene polttoainetta bensaan?

Mökillä menee taavettiin mitätön määrä naftaa. Klapit ajaa tänne samalla kun ajaisi muutenkin ohi. Dieselmaasturi, niin kulutus ei käytännössä kasva kärry perässä, kun tuo ei aja kuin 80km/h oli kärry tai ei.

Kalliimmaksi tulisi ne salimaksut, ja tuskin saisi niin kokonaisvaltaista liikuntaa siellä.

 

[jarmojs]

Ilmaisille puille on olemassa vaihtoehtoiskustannus, nimittäin se raha mitä menetät kun et myy niitä

En minä kehtaa alkaa myymään jonkun toisen pihalla / mailla kasvanutta puuta. Jos kaupungilta saan luvan viedä esim. jonkun tuulenkaadon polttopuiksi, niin ei sitä kyllä myyntiin laiteta.

 

[KiLLPaTRiCK]

Mökillä menee taavettiin mitätön määrä naftaa. Klapit ajaa tänne samalla kun ajaisi muutenkin ohi. Dieselmaasturi, niin kulutus ei käytännössä kasva kärry perässä, kun tuo ei aja kuin 80km/h oli kärry tai ei.

Kalliimmaksi tulisi ne salimaksut, ja tuskin saisi niin kokonaisvaltaista" liikuntaa siellä.

Tämä on sitten tätä, ettei ne puut ole kuitenkaan ilmaisia.
"ajaisin kuitenkin ohi, ei peräkärry kulutusta nosta, vaari tekee"

 

[meridian]

Myytiin keväällä asunto-osake ja tarkoitus olisi muuttaa omakotitaloon ensimmäistä kertaa omassa elämässä. Nyt potentiaalinen talo on löytynyt, mutta remonteista pitäisi ottaa selvää budjetoinnin suhteen ennen kauppoja.

Kyseessä on 1992 valmistunut n. 120-neliöinen tiiliverhoiltu yksikerroksinen talo kaukolämmöllä ja tiilikatolla. Tuossahan on varmaan kaikki systeemit tulleet teknisen käyttöikänsä päähän, eli remontoitavaa olisi.

Alustavasti, mitä kaikkea tuossa todennäköisesti pitäisi remontoida ja mitkä remonteista on ns. kriittisiä, eli hoidettava alta pois asap ja paljonko tämä lysti yleensä maksaa?

Kysyn siis luonnollisesti yleisellä tasolla kun kokemusta/osaamista asian suhteen ei ole.

 

[Mikkos]

Myytiin keväällä asunto-osake ja tarkoitus olisi muuttaa omakotitaloon ensimmäistä kertaa omassa elämässä. Nyt potentiaalinen talo on löytynyt, mutta remonteista pitäisi ottaa selvää budjetoinnin suhteen ennen kauppoja.

Kyseessä on 1992 valmistunut n. 120-neliöinen tiiliverhoiltu yksikerroksinen talo kaukolämmöllä ja tiilikatolla. Tuossahan on varmaan kaikki systeemit tulleet teknisen käyttöikänsä päähän, eli remontoitavaa olisi.

Alustavasti, mitä kaikkea tuossa todennäköisesti pitäisi remontoida ja mitkä remonteista on ns. kriittisiä, eli hoidettava alta pois asap ja paljonko tämä lysti yleensä maksaa?

Kysyn siis luonnollisesti yleisellä tasolla kun kokemusta/osaamista asian suhteen ei ole.

Ks. aloituspostaus. Meillä juurikin samanlainen ja samaa vuosimallia.
Tarkista ainakin:
-Käyttövesiputket: muovia vai kuparia, jos kuparia, valmistaudu remppaan
-Viemärit varmaan muovia mutta tarkista
-Lämminvesivaraaja
-Jos sähkölämmitys niin patterit
-Katto
-Kylppäri jos hyvin tehty niin alkuperäistäkin voi käyttää, niin mekin ollaan tehty

 

[BongisKhan]

Myytiin keväällä asunto-osake ja tarkoitus olisi muuttaa omakotitaloon ensimmäistä kertaa omassa elämässä. Nyt potentiaalinen talo on löytynyt, mutta remonteista pitäisi ottaa selvää budjetoinnin suhteen ennen kauppoja.

Kyseessä on 1992 valmistunut n. 120-neliöinen tiiliverhoiltu yksikerroksinen talo kaukolämmöllä ja tiilikatolla. Tuossahan on varmaan kaikki systeemit tulleet teknisen käyttöikänsä päähän, eli remontoitavaa olisi.

Alustavasti, mitä kaikkea tuossa todennäköisesti pitäisi remontoida ja mitkä remonteista on ns. kriittisiä, eli hoidettava alta pois asap ja paljonko tämä lysti yleensä maksaa?

Kysyn siis luonnollisesti yleisellä tasolla kun kokemusta/osaamista asian suhteen ei ole.

Tuossahan @Mikkos jo aika hyvin luetteli. Tiilikaton pitäisi kyllä mennä vielä pitkään *jos* siitä on pidetty huolta. Lisäsin tarkistuslistalle vielä salaojat, lähinnä että onko ylipäätään, löytyykö tarkastuskaivot ja näyttääkö systeemi toimivan. Mutta kannattaa muistaa, että tuo "tekninen käyttöikä" on lähinnä tuommoinen suuntaa-antava arvio, eikä mikään "pakko uusia heti kun vuodet tulee täyteen tai kaikki räjähtää", paitsi tietty remppafirmojen mielestä jotka mielellään uusisivat katonkin vaikka joka vuosi. Kuntotarkastaja osaa yleensä arvioida ainakin yleisellä tasolla missä kunnossa paikat on ja kuntotarkastusraporttia voi käyttää varsin hyvänä yleisraamina sille, mitä kannattaa sitten lähteä fiksailemaan.

Yleensä neuvo on, että ennen sisään muuttoa / heti kun voi kannattaa tehdä vain ne rempat jotka on ihan pakko, muuten kannattaa ihan rauhassa vähintään se vuosi elellä ja yrittää hahmotella mikä on sitten se oikea prioriteettijärjestys rempoille. Meilläkin oli nykyiseen about saman ikäisen kämppään muuttaessa aluksi hirveä tohina siitä mitä kaikkea on "pakko" alkaa heti remppaamaan, mutta onneksi ei lähdetty. Pintaremppojen osalta moni juttu, jotka oli muka "pakko fiksaa heti koska niin ruma" osoittautui aika yhdentekeviksi kun silmä tottui, mutta sitten taas toisaalta ihan sen asumiskokemuksen on noussut kaikenlaisia ihan arkielämään vaikuttavia käytettävyysasioita, jotka ovat kyllä remppalistalla paljon korkeammalla kuin jotkut vähän rumat pinnat tai materiaalit, joita olisi muutenkin aika turha lähteä pikkulapsiperheessä remppaamaan kun nuo rakkaat pikkuapinat ehtisivät paskoa ne uudet pinnat samantien, joten parempi odotella, että lapset on vähän isompia.

Taloteknisten remppojenkin puolesta on tällaisella rauhallisemmalla lähestymistavalla muodostunut varsin erilainen kuva kuin aluksi oli ja ennen kaikkea huomannut monessa kohtaa, että sitten jos/kun remppaa x, niin kannattaa samalla laittaa y ja z - tyylisiä "ketjuja", joita ei välttämättä olisi tullut ajatelleeksi jos olisi vaan samantien lähtenyt toheltamaan. Muutenkin moni juttu on mennyt siitä "omg tuo on teknisen käyttöiän lopussa, pakko rempata heti!" - kategoriasta enemmän "seuraillaan ja fiksataan sitten jos alkaa oikeasti aiheuttamaan jotain ongelmia". Toki esim. käyttövesiputki, viemäröinti ym. asioiden kanssa kannattaa toimia vähän etupainoisemmin, eikä odotella sitä vesivahinkoa.

Mitä taas kustannuksiin tulee, niin niissä on paljon hajontaa ja ne riippuvat voimakkaasti alueesta, kämpän rakenteesta, materiaaleista ym. Mutta jos nyt jotain haarukkaa, niin suuntaa-antavasti (kokonaan ostotyönä)

• pikkufiksailut (sähkäri tai putkari käy fiksaamassa jonkun yksittäisen jutun, yksittäisten kalusteiden tai koneiden asennukset ym.) - muutama satanen (< 500)
• pienet remontit (rännien uusiminen, julkisivumaalaus, muutaman huoneen pintojen maalaus/tapetointi/lattian uusiminen, ikkunan tai ulko-oven uusiminen, erilaiset pihatyöt yms) - muutama tonni (< 5000)
• keskikokoiset remontit (keittiö, käyttövesiputket, ilmanvaihdon vähän isompi remppaaminen) - viidestä tonnista ylöspäin, riippuen vähän mitä tehdään
• isot remontit (kylppäri, lämmitysjärjestelmän isompi saneeraus, salaojat, katon kokonaan uusiminen jne.) - viidestätoista tonnista ylöspäin

Mutta nämä ovat vain hyvin, hyvin suuntaa-antavia lukuja. Netin eri remppakilpailutuspalveluista löytyy yleensä toteutuneiden remppojen hintoja, josta voi myös vähän haarukoida. Peukkusääntönä on, että materiaalit on yleensä loppupeleissä halpoja, työvoima maksaa. Todella pitkän pennin voi säästää itse tekemällä, mutta vaatii toki vähän perehtymistä ja muutenkin harrastuneisuutta. Suurimmaksi osaksi varsinkin monet pintarempat on oikeasti aika helppoja jos ei ole aivan täysi tumpelo. Tässä on toki vähän koulukuntaeroja, mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, että jos omakotitaloon muuttaa, niin kannattaa kyllä oikeasti edes vähän hankkia DIY-asennetta tai sitten todella paksu lompakko.

--

Sellainen pro-tip loppuun, että jos kämpässä ei ole radon-imuria, mutta se on yhtään radon-alueella ja mittauksia ei ole tehty, niin kannattaa about samantien tilata STUKilta ne mittakiekot tai hommata joku tällainen värkki mittailemaan. Lähinnä koska radon-mittaukset tehdään pidemmän aikajakson keskiarvona ja itse ainakin halusin selvittää varsin nopeasti onko tarvetta tehdä asialle jotain, mieluummin kuin huomata 10 vuoden päästä altistuneensa tarpeettomasti kohonneelle keuhkosyöpäriskille varsin triviaalisti fiksattavissa olevan jutun takia. Nykyäänhän uusissa kämpissä radon-imurit laitetaan melkeinpä aina suoraan, mutta tuon ikäisissä olivat vielä aika harvinaisia.

 

[ssg]

Jahas. Pitäisiköhän tässä oikeasti alkaa tutkimaan tämän talon sähköjä. 2006 rakennettu talo.

Tähän muuttaessa kahdesta huoneesta hajosi lamput yksi kerrallaan parin kuukauden sisään. 10 lamppua yhteensä. Ne olivat vanhoja halogeenilamppuja himmentimen perässä joten voi olla että käyttöikä tuli vastaan, ei mitään hajua milloin edellinen omistaja ne on vaihtanut. Huomasinpa juuri että nyt kolmannesta huoneestakin on palanut yksi noista halogeeni valoista. Mielestäni paloi vielä eilen 3 aikaan yöllä.

Tämän lisäksi toisessa huoneessa ei toimi uudet lamput nyt tuon himmentimen perässä.

Kitaran vahvistin on täysin käyttökelvoton erinäisten börinöiden vuoksi. Ajattelin että ongelma on tuo himmennin, mutta vahvistimen börinän taajuus muuttuu esimerkiksi tietokoneen hiirtä liikuttaessa tai jos näyttistä käyttää. Näyttistä käyttäessä vahvistimen börinän taajuus muuttuu vastaamaan coil whinen taajuutta. Tämä häiriö toki saattaa kulkeutua ilmateitse.

Kaiken tämän lisäksi jos esimerkiksi saan staattisen sähköiskun läppäriin niin pöytäkoneessa kiinni olevat joystickit väläyttävät valoja vaikka pöytäkone ei ole edes päällä.

Nyt tänään sitten levisi tietokoneen näyttö. 3 aikaan yöllä se toimi, nyt ysiltä ei enää. Sain staattisen sähköiskun työläppäristä, joystickit teki normaalin valotanssin ja kun myöhemmin koitin laittaa näyttöä läppäriin kiinni niin kuvaa ei tule. Ei tule myöskään pöytäkoneeseen.

Hommasin muuton yhteydessä tälläisen pistorasia testerin kun tutkin tuota vahvistin ongelmaa. Tämä ei ainakaan anna mitään virhetuloksia.

Mystistä puuhaa.

 

[Mikkos]

Tuossahan @Mikkos jo aika hyvin luetteli. Tiilikaton pitäisi kyllä mennä vielä pitkään *jos* siitä on pidetty huolta. Lisäsin tarkistuslistalle vielä salaojat, lähinnä että onko ylipäätään, löytyykö tarkastuskaivot ja näyttääkö systeemi toimivan. Mutta kannattaa muistaa, että tuo "tekninen käyttöikä" on lähinnä tuommoinen suuntaa-antava arvio, eikä mikään "pakko uusia heti kun vuodet tulee täyteen tai kaikki räjähtää", paitsi tietty remppafirmojen mielestä jotka mielellään uusisivat katonkin vaikka joka vuosi. Kuntotarkastaja osaa yleensä arvioida ainakin yleisellä tasolla missä kunnossa paikat on ja kuntotarkastusraporttia voi käyttää varsin hyvänä yleisraamina sille, mitä kannattaa sitten lähteä fiksailemaan.

Yleensä neuvo on, että ennen sisään muuttoa / heti kun voi kannattaa tehdä vain ne rempat jotka on ihan pakko, muuten kannattaa ihan rauhassa vähintään se vuosi elellä ja yrittää hahmotella mikä on sitten se oikea prioriteettijärjestys rempoille. Meilläkin oli nykyiseen about saman ikäisen kämppään muuttaessa aluksi hirveä tohina siitä mitä kaikkea on "pakko" alkaa heti remppaamaan, mutta onneksi ei lähdetty. Pintaremppojen osalta moni juttu, jotka oli muka "pakko fiksaa heti koska niin ruma" osoittautui aika yhdentekeviksi kun silmä tottui, mutta sitten taas toisaalta ihan sen asumiskokemuksen on noussut kaikenlaisia ihan arkielämään vaikuttavia käytettävyysasioita, jotka ovat kyllä remppalistalla paljon korkeammalla kuin jotkut vähän rumat pinnat tai materiaalit, joita olisi muutenkin aika turha lähteä pikkulapsiperheessä remppaamaan kun nuo rakkaat pikkuapinat ehtisivät paskoa ne uudet pinnat samantien, joten parempi odotella, että lapset on vähän isompia.

Taloteknisten remppojenkin puolesta on tällaisella rauhallisemmalla lähestymistavalla muodostunut varsin erilainen kuva kuin aluksi oli ja ennen kaikkea huomannut monessa kohtaa, että sitten jos/kun remppaa x, niin kannattaa samalla laittaa y ja z - tyylisiä "ketjuja", joita ei välttämättä olisi tullut ajatelleeksi jos olisi vaan samantien lähtenyt toheltamaan. Muutenkin moni juttu on mennyt siitä "omg tuo on teknisen käyttöiän lopussa, pakko rempata heti!" - kategoriasta enemmän "seuraillaan ja fiksataan sitten jos alkaa oikeasti aiheuttamaan jotain ongelmia". Toki esim. käyttövesiputki, viemäröinti ym. asioiden kanssa kannattaa toimia vähän etupainoisemmin, eikä odotella sitä vesivahinkoa.

Mitä taas kustannuksiin tulee, niin niissä on paljon hajontaa ja ne riippuvat voimakkaasti alueesta, kämpän rakenteesta, materiaaleista ym. Mutta jos nyt jotain haarukkaa, niin suuntaa-antavasti (kokonaan ostotyönä)

• pikkufiksailut (sähkäri tai putkari käy fiksaamassa jonkun yksittäisen jutun, yksittäisten kalusteiden tai koneiden asennukset ym.) - muutama satanen (< 500)
• pienet remontit (rännien uusiminen, julkisivumaalaus, muutaman huoneen pintojen maalaus/tapetointi/lattian uusiminen, ikkunan tai ulko-oven uusiminen, erilaiset pihatyöt yms) - muutama tonni (< 5000)
• keskikokoiset remontit (keittiö, käyttövesiputket, ilmanvaihdon vähän isompi remppaaminen) - viidestä tonnista ylöspäin, riippuen vähän mitä tehdään
• isot remontit (kylppäri, lämmitysjärjestelmän isompi saneeraus, salaojat, katon kokonaan uusiminen jne.) - viidestätoista tonnista ylöspäin

Mutta nämä ovat vain hyvin, hyvin suuntaa-antavia lukuja. Netin eri remppakilpailutuspalveluista löytyy yleensä toteutuneiden remppojen hintoja, josta voi myös vähän haarukoida. Peukkusääntönä on, että materiaalit on yleensä loppupeleissä halpoja, työvoima maksaa. Todella pitkän pennin voi säästää itse tekemällä, mutta vaatii toki vähän perehtymistä ja muutenkin harrastuneisuutta. Suurimmaksi osaksi varsinkin monet pintarempat on oikeasti aika helppoja jos ei ole aivan täysi tumpelo. Tässä on toki vähän koulukuntaeroja, mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, että jos omakotitaloon muuttaa, niin kannattaa kyllä oikeasti edes vähän hankkia DIY-asennetta tai sitten todella paksu lompakko.

--

Sellainen pro-tip loppuun, että jos kämpässä ei ole radon-imuria, mutta se on yhtään radon-alueella ja mittauksia ei ole tehty, niin kannattaa about samantien tilata STUKilta ne mittakiekot tai hommata joku tällainen värkki mittailemaan. Lähinnä koska radon-mittaukset tehdään pidemmän aikajakson keskiarvona ja itse ainakin halusin selvittää varsin nopeasti onko tarvetta tehdä asialle jotain, mieluummin kuin huomata 10 vuoden päästä altistuneensa tarpeettomasti kohonneelle keuhkosyöpäriskille varsin triviaalisti fiksattavissa olevan jutun takia. Nykyäänhän uusissa kämpissä radon-imurit laitetaan melkeinpä aina suoraan, mutta tuon ikäisissä olivat vielä aika harvinaisia.

Tärkeimpänä pitäisin sitä että jos on kupariset käyttövesiputket että ne on kunnossa ja jos alkuperäiset niin joku pikaiseen tarkistamaan mikä kunto on ja todennäköisesti paskakuparia joten vaihtoon heti ekana. Ellei ole suurempaa remppaa niin siinä samalla.

 

[Joona N.V]

Jahas. Pitäisiköhän tässä oikeasti alkaa tutkimaan tämän talon sähköjä. 2006 rakennettu talo.

Tähän muuttaessa kahdesta huoneesta hajosi lamput yksi kerrallaan parin kuukauden sisään. 10 lamppua yhteensä. Ne olivat vanhoja halogeenilamppuja himmentimen perässä joten voi olla että käyttöikä tuli vastaan, ei mitään hajua milloin edellinen omistaja ne on vaihtanut. Huomasinpa juuri että nyt kolmannesta huoneestakin on palanut yksi noista halogeeni valoista. Mielestäni paloi vielä eilen 3 aikaan yöllä.

Tämän lisäksi toisessa huoneessa ei toimi uudet lamput nyt tuon himmentimen perässä.

Kitaran vahvistin on täysin käyttökelvoton erinäisten börinöiden vuoksi. Ajattelin että ongelma on tuo himmennin, mutta vahvistimen börinän taajuus muuttuu esimerkiksi tietokoneen hiirtä liikuttaessa tai jos näyttistä käyttää. Näyttistä käyttäessä vahvistimen börinän taajuus muuttuu vastaamaan coil whinen taajuutta. Tämä häiriö toki saattaa kulkeutua ilmateitse.

Kaiken tämän lisäksi jos esimerkiksi saan staattisen sähköiskun läppäriin niin pöytäkoneessa kiinni olevat joystickit väläyttävät valoja vaikka pöytäkone ei ole edes päällä.

Nyt tänään sitten levisi tietokoneen näyttö. 3 aikaan yöllä se toimi, nyt ysiltä ei enää. Sain staattisen sähköiskun työläppäristä, joystickit teki normaalin valotanssin ja kun myöhemmin koitin laittaa näyttöä läppäriin kiinni niin kuvaa ei tule. Ei tule myöskään pöytäkoneeseen.

Hommasin muuton yhteydessä tälläisen pistorasia testerin kun tutkin tuota vahvistin ongelmaa. Tämä ei ainakaan anna mitään virhetuloksia.

Mystistä puuhaa.

Hae Biltemasta yleismittari 11.90€. Tällä näet tarkasti mikä on jännite. Tarkasta samalla että maadoitukset toimii.

Melkein 20v vanhat himmentimet kannattaa vaihdattaa sellaisiin joissa voi käyttää ledejä, säästää sähkössäkin.

 

[Kvarkki]

Tärkeimpänä pitäisin sitä että jos on kupariset käyttövesiputket että ne on kunnossa ja jos alkuperäiset niin joku pikaiseen tarkistamaan mikä kunto on ja todennäköisesti paskakuparia joten vaihtoon heti ekana. Ellei ole suurempaa remppaa niin siinä samalla.

Tämä kyllä riippuu niin paljon alueestakin, että en nyt pitäisi suurimpana riskinä. Kyllä ne valesokkelin tyyliset ongelmat tai muuten vaan tukkoon muurattu julkisivu sekä katon tiiveys ovat ne asiat, jotka täytyy selvittää. Kaikki muu on tehtävissä suht helposti.

 

[ssg]

Hae Biltemasta yleismittari 11.90€. Tällä näet tarkasti mikä on jännite. Tarkasta samalla että maadoitukset toimii.

Melkein 20v vanhat himmentimet kannattaa vaihdattaa sellaisiin joissa voi käyttää ledejä, säästää sähkössäkin.

Näyttäisi lukevan 245. Mikähän tässä on sallittu vaihteluväli? Kuulostaa hiukan korkealta.

Olen myös huomannut että täällä valot himmenevät välillä. Onko jotain edullista laitetta jolla saisi pidemmältä ajalta kirjattua ylös jännitettä?

 

[jm82]

Myytiin keväällä asunto-osake ja tarkoitus olisi muuttaa omakotitaloon ensimmäistä kertaa omassa elämässä. Nyt potentiaalinen talo on löytynyt, mutta remonteista pitäisi ottaa selvää budjetoinnin suhteen ennen kauppoja.

Kyseessä on 1992 valmistunut n. 120-neliöinen tiiliverhoiltu yksikerroksinen talo kaukolämmöllä ja tiilikatolla. Tuossahan on varmaan kaikki systeemit tulleet teknisen käyttöikänsä päähän, eli remontoitavaa olisi.

Alustavasti, mitä kaikkea tuossa todennäköisesti pitäisi remontoida ja mitkä remonteista on ns. kriittisiä, eli hoidettava alta pois asap ja paljonko tämä lysti yleensä maksaa?

Kysyn siis luonnollisesti yleisellä tasolla kun kokemusta/osaamista asian suhteen ei ole.

1992 niin ehkä kylpyhuoneen voisi jollain aikavälillä laittaa uusiksi?

Millaiset käyttövesiputket on? Muovi on kestävämpi materiaali. Yleensä putket menee jossain lattian alla eikä niitä nää? Käyttövesiputket voi olla hyvä uusia jollain aikavälillä?

Muovinen viemäriputki pitäisi kestää vielä.

Onko lattiat millaiset? Vaatiiki esim hiontaa tai uusimista? Tähänkin voisi varata rahaa, jos ei ole lattiat mieleiset. Ei toki haittaa muuten asumista.

Salaojat olisi varmaan syytä tarkistaa, että ne toimii.

Vaatiiki tiilikatto pesua ja maalausta? Onko kuntokartoitus jo tehty ja oletteko olleet paikalla, kun kartoittaja on siellä käynyt tutkimassa? Raportistakin tulee ilmi, että mitä pitäisi (joskus) uusia. On siis hyödyllistä olla itsekin paikalla, kun taloa tutkitaan.

-----
1981 talon ostin hiljattain. Talo oli yhdellä ILPillä ja Daikin ILP tuli vielä rinnalle. On myös takkanja Leino puuhella. Käyttövesiputkia tehdään nyt parhaillaan uusiksi ja uusi käyttövesivaraaja. Uudet hanat. Vanhat oli kuparilla suojaputkessa lattioiden alla. Kupariputkien kuntoa ei oikein tiennyt, kun olivat piilossa. Kuntotutkimuksessa oli kaikkea hyödyllistä lisätietoa. Mittauksissa ei löydetty kosteutta alapohjasta. Esim piipunhattu puuttuu. Se olisi hyvä nyt lisätä. Se vähentää kosteusrasitusta. Puulattiat olisi vaatineet hiomisen (kahteen kertaan) ja lakkauksen (5 kertaan), mutta päätin tehdä itse uuden lattian siihen vanhan jo kerran hiotun lankkulattian päälle.

Edit:
Talon piirustuksistakin voi löytyä hyödyllistä tietoa, että kuinka talo on tehty.

 

[Mikkos]

Tämä kyllä riippuu niin paljon alueestakin, että en nyt pitäisi suurimpana riskinä. Kyllä ne valesokkelin tyyliset ongelmat tai muuten vaan tukkoon muurattu julkisivu sekä katon tiiveys ovat ne asiat, jotka täytyy selvittää. Kaikki muu on tehtävissä suht helposti.

Totta toki tuokin. Lähinnä vertasin omaan taloon joka kuullostaa aikalailla samalta kuin kysyjällä niin siksi tuli mieleen. Meillä omassa talossa oli muoviputket, mutta viereisessä aikalailla samanlaisessa ja samanikäisessä naapuritalossa kuparia ja siellä ne meni välittömästi uuden asukkaan (muutti kesällä) muuttaessa vaihtoon. Piti alunperin vaihtaa vaan joku osa mutta putkari ei suostunu vaan kaikki tai ei mitään koska ne posahtaa ennenpitkään kuitenkin.

 

[brainsurgery]

Näyttäisi lukevan 245. Mikähän tässä on sallittu vaihteluväli? Kuulostaa hiukan korkealta.

Olen myös huomannut että täällä valot himmenevät välillä. Onko jotain edullista laitetta jolla saisi pidemmältä ajalta kirjattua ylös jännitettä?

Ainakin tuollaisella Shellyn plugilla onnistuu. En nyt ole ihan varma pitääkö siinä olla jotain kuormaa, että mittaa, mutta voihan siihen jonkun lampun kytkeä kiinni. Data menee suoraan Shellyn pilveen.

 

[jm82]

Tämä kyllä riippuu niin paljon alueestakin, että en nyt pitäisi suurimpana riskinä. Kyllä ne valesokkelin tyyliset ongelmat tai muuten vaan tukkoon muurattu julkisivu sekä katon tiiveys ovat ne asiat, jotka täytyy selvittää. Kaikki muu on tehtävissä suht helposti.

Mikähän on muuten aivan uusien kupariputkien vaikkapa suunniteltu käyttöikä? Toinen vaihtoehto putkille olisi ilmeisesti komposiitti.

 

[Kvarkki]

Totta toki tuokin. Lähinnä vertasin omaan taloon joka kuullostaa aikalailla samalta kuin kysyjällä niin siksi tuli mieleen. Meillä omassa talossa oli muoviputket, mutta viereisessä aikalailla samanlaisessa ja samanikäisessä naapuritalossa kuparia ja siellä ne meni välittömästi uuden asukkaan (muutti kesällä) muuttaessa vaihtoon. Piti alunperin vaihtaa vaan joku osa mutta putkari ei suostunu vaan kaikki tai ei mitään koska ne posahtaa ennenpitkään kuitenkin.

Jos asuu alueella, jossa putket ei kestä, niin asia täytyy huomioida. Asia kannattaa tutkia eikä vaan hutkia. Mikään automaatio ei todellakaan ole, että 80-luvun kuparit on pakko vaihtaa. Riippuu ihan missä ne meneekin. Pinta-asennettuna jättäisin kyllä ensin vain seurantaan vaikka olisi vähän "riskiäkin". Kylppärirempan jos päätyy tekemään, niin putket kannattaa todennäköisesti uusia joka tapauksessa, koska materiaalikulut ovat vähäiset. Henk. koht. pistäisin edelleen siroa ja haitallisista aineista vapaata kupariputkea.

 

[Kvarkki]

Mikähän on muuten aivan uusien kupariputkien vaikkapa suunniteltu käyttöikä? Toinen vaihtoehto putkille olisi ilmeisesti komposiitti.

Käytännössä ikuinen, jos ei ole vedessä mitään yllätyksiä. Muutama vuosi sitten poistin täysin priimakuntoisia 60-luvun lopun putkia. Valurautaiset osuudet sen sijaan ei ollut ihan niin hyvässä kunnossa Sinällään kysymyshän on vain siitä, että putket kestää seuraavaan isompaan remppaan asti eli 30-40 vuotta maksimissaan. Kylppäri kuitenkin tulee "valmiiksi" paljon ennen putkia.

 

[Mikkos]

Jos asuu alueella, jossa putket ei kestä, niin asia täytyy huomioida. Asia kannattaa tutkia eikä vaan hutkia. Mikään automaatio ei todellakaan ole, että 80-luvun kuparit on pakko vaihtaa. Riippuu ihan missä ne meneekin. Pinta-asennettuna jättäisin kyllä ensin vain seurantaan vaikka olisi vähän "riskiäkin". Kylppärirempan jos päätyy tekemään, niin putket kannattaa todennäköisesti uusia joka tapauksessa, koska materiaalikulut ovat vähäiset. Henk. koht. pistäisin edelleen siroa ja haitallisista aineista vapaata kupariputkea.

En puhukkaan nyt mistään alueesta tai 80-luvun taloista, vaan nimeniomaan 90-luvun alun kupariputkista. Siihen aikaan käytettiin halpaa puolalalaista kuparia joka alkaa nyt poksahtelemaan. Näin oli mun edellisessä -92 kerrostalokämpässä ja edellä mainitussa naapurissa joka on -91 valmistunu ja siellä myös tätä paskaa kuparia.

Kupariputket noin muuten kestää kyllä hyvin ja 80-luvun kupareita ei välttämättä ole mitään syytä vaihtaa. Porukat asuu 81-rivarissa ja alkuperäisillä kupareilla mennään.

Mutta noi 90-luvun alun kupariputket on ihan oma juttunsa ja ne kannattaa tarkistaa onko kunnossa vai sitä paskaa mitä tuon ajan talot täynnä.

 

[Kvarkki]

En puhukkaan nyt mistään alueesta tai 80-luvun taloista, vaan nimeniomaan 90-luvun alun kupariputkista. Siihen aikaan käytettiin halpaa puolalalaista kuparia joka alkaa nyt poksahtelemaan. Näin oli mun edellisessä -92 kerrostalokämpässä ja edellä mainitussa naapurissa joka on -91 valmistunu ja siellä myös tätä paskaa kuparia.

Kupariputket noin muuten kestää kyllä hyvin ja 80-luvun kupareita ei välttämättä ole mitään syytä vaihtaa. Porukat asuu 81-rivarissa ja alkuperäisillä kupareilla mennään.

Mutta noi 90-luvun alun kupariputket on ihan oma juttunsa ja ne kannattaa tarkistaa onko kunnossa vai sitä paskaa mitä tuon ajan talot täynnä.

Ok, jotenkin sain luettua tuon vuosiluvun 82. Sopis muutenkin talon "tyyliin" paremmin. Mutta sitäkin suuremmalla syyllä asia pitää tutkia eikä hutkia. Ei tuota huonoa kuparia kaikkialla käytetty ja alkaa olla sen verran aikaa, että olis hajonnut jo jos olis hajotakseen.

 

[ssg]

Ainakin tuollaisella Shellyn plugilla onnistuu. En nyt ole ihan varma pitääkö siinä olla jotain kuormaa, että mittaa, mutta voihan siihen jonkun lampun kytkeä kiinni. Data menee suoraan Shellyn pilveen.

Tosta tulikin mieleen että mullahan on vesikiertopumpulla älypustorasia. Tuo näyttää 233-235 oli kuormaa tai ei. Harmikseen tuossa ei ole logitusta jännittelle.

Tuo oma Bilteman yleismittari on 10 vuotta vanha. Liekö edes toimii enää oikein. Vihdoin paristot mutta silti näyttää 10v enemmän kuin tuo Nedis Smartplug. Kumpaan tässä nyt sit luottaisi

 

[jm82]

Tosta tulikin mieleen että mullahan on vesikiertopumpulla älypustorasia. Tuo näyttää 233-235 oli kuormaa tai ei. Harmikseen tuossa ei ole logitusta jännittelle.

Tuo oma Bilteman yleismittari on 10 vuotta vanha. Liekö edes toimii enää oikein. Vihdoin paristot mutta silti näyttää 10v enemmän kuin tuo Nedis Smartplug. Kumpaan tässä nyt sit luottaisi

Osta uusi yleismittari? Mulla tuollainen. Täytyypämitata jännite.

Edit:
Tuo näyttää täällä noin 233V.

Yleismittari | Mittaa DC- ja AC-jännitettä | Anslut DT832 | Jula

Tasa- ja vaihtojännitteen, tasavirran ja resistanssin mittaamiseen, dioditestiä ja transistoritestiä varten sekä lähtö 50 Hz:n neliöaallon mittaamiseen. M...

www.jula.fi

 

[_Tee]

Jahas. Pitäisiköhän tässä oikeasti alkaa tutkimaan tämän talon sähköjä. 2006 rakennettu talo.

Tähän muuttaessa kahdesta huoneesta hajosi lamput yksi kerrallaan parin kuukauden sisään. 10 lamppua yhteensä. Ne olivat vanhoja halogeenilamppuja himmentimen perässä joten voi olla että käyttöikä tuli vastaan, ei mitään hajua milloin edellinen omistaja ne on vaihtanut. Huomasinpa juuri että nyt kolmannesta huoneestakin on palanut yksi noista halogeeni valoista. Mielestäni paloi vielä eilen 3 aikaan yöllä.

Tämän lisäksi toisessa huoneessa ei toimi uudet lamput nyt tuon himmentimen perässä.

Kitaran vahvistin on täysin käyttökelvoton erinäisten börinöiden vuoksi. Ajattelin että ongelma on tuo himmennin, mutta vahvistimen börinän taajuus muuttuu esimerkiksi tietokoneen hiirtä liikuttaessa tai jos näyttistä käyttää. Näyttistä käyttäessä vahvistimen börinän taajuus muuttuu vastaamaan coil whinen taajuutta. Tämä häiriö toki saattaa kulkeutua ilmateitse.

Kaiken tämän lisäksi jos esimerkiksi saan staattisen sähköiskun läppäriin niin pöytäkoneessa kiinni olevat joystickit väläyttävät valoja vaikka pöytäkone ei ole edes päällä.

Nyt tänään sitten levisi tietokoneen näyttö. 3 aikaan yöllä se toimi, nyt ysiltä ei enää. Sain staattisen sähköiskun työläppäristä, joystickit teki normaalin valotanssin ja kun myöhemmin koitin laittaa näyttöä läppäriin kiinni niin kuvaa ei tule. Ei tule myöskään pöytäkoneeseen.

Hommasin muuton yhteydessä tälläisen pistorasia testerin kun tutkin tuota vahvistin ongelmaa. Tämä ei ainakaan anna mitään virhetuloksia.

Mystistä puuhaa.

Heti tuli mieleen nollavika. Tunnista nollavika - se voi aiheuttaa hengenvaaran
Kannattaa ainakin tsekata.

 

[Mikkos]

Ok, jotenkin sain luettua tuon vuosiluvun 82. Sopis muutenkin talon "tyyliin" paremmin. Mutta sitäkin suuremmalla syyllä asia pitää tutkia eikä hutkia. Ei tuota huonoa kuparia kaikkialla käytetty ja alkaa olla sen verran aikaa, että olis hajonnut jo jos olis hajotakseen.

Tuurilla ne laivatkin seilaa. Paljon en tiedä, mutta sen tiedän että jos harkitsee asuntoa joka on rakennettu ysärin alussa niin ensimmäisenä tutkia putkien kunto jos kuparia.
Meillä siinä 92-rakennetussa kerrostalossa tehtiin käyttövesiremppa 10v sitten, mutta asuinalue on täynnä saman ajan taloja eikä varmaan suureen osaa ole vieläkään vaihdeltu koska maksaa mutta ilmeisesti vuotojen korjailu on halvempaa ja helpompaa.
Ja sama tossa naapurissa joka -91 eikä ole vielä posahtanu mutta putkari sano että lähtölaskenta oli jo käynnissä.

E: siis kerrostalo oli tuo eka tapaus ja naapuri omakotitalo eri paikkakunnalla.

 

[Kvarkki]

Tuurilla ne laivatkin seilaa. Paljon en tiedä, mutta sen tiedän että jos harkitsee asuntoa joka on rakennettu ysärin alussa niin ensimmäisenä tutkia putkien kunto jos kuparia.
Meillä siinä 92-rakennetussa kerrostalossa tehtiin käyttövesiremppa 10v sitten, mutta asuinalue on täynnä saman ajan taloja eikä varmaan suureen osaa ole vieläkään vaihdeltu koska maksaa mutta ilmeisesti vuotojen korjailu on halvempaa ja helpompaa.
Ja sama tossa naapurissa joka -91 eikä ole vielä posahtanu mutta putkari sano että lähtölaskenta oli jo käynnissä.

Ei liene mikään yllätys, että samalle alueella samaan aikaan ja todennäköisesti saman rakentajan toimesta rakennetuissa taloissa on samat ongelmat? Sulla on nyt pieni alueharha tässä ajatusmallissasi.

 

[jm82]

Ei liene mikään yllätys, että samalle alueella samaan aikaan ja todennäköisesti saman rakentajan toimesta rakennetuissa taloissa on samat ongelmat? Sulla on nyt pieni alueharha tässä ajatusmallissasi.

Itse olen kuullut kyllä onglmista kupariputkissa myös muuallakin päin. Eikä vesikään ole ollut se syy. Sitä en harmillisesti muista, että millä ajanjaksolla niitä kuparin ongelmia on ollut.

 

[Mikkos]

Ei liene mikään yllätys, että samalle alueella samaan aikaan ja todennäköisesti saman rakentajan toimesta rakennetuissa taloissa on samat ongelmat? Sulla on nyt pieni alueharha tässä ajatusmallissasi.

Kyllä tää koski isoa osaa suomea ja siitä oli aikoinaan paljon mediassa.

 

[Mikkos]

Itse olen kuullut kyllä onglmista kupariputkissa myös muuallakin päin. Eikä vesikään ole ollut se syy. Sitä en harmillisesti muista, että millä ajanjaksolla niitä kuparin ongelmia on ollut.

Mä luulen että ajanjakso oli jotain 90-95 milloin noita oli eniten. Tosin nythän uutisoidaan että jo 2000-luvun taloissakin kuparit alkaa paukkumaan..

Kupariputkien syöpyminen nuorissa rakennuksissa herättää ihmetystä: Isännöintiliitto aikoo selvittää ongelman laajuuden ja mitä asialle voidaan tehdä

Vanhoissa taloissa kupariputket kestävät vuosikymmeniä, mutta 2000-luvulla rakennetuissa kohteissa niihin on tullut vuotoja. Isännöintiliitto aikoo selvittää asiaa keväällä.

yle.fi

 

[Mikkos]

Ei liene mikään yllätys, että samalle alueella samaan aikaan ja todennäköisesti saman rakentajan toimesta rakennetuissa taloissa on samat ongelmat? Sulla on nyt pieni alueharha tässä ajatusmallissasi.

Ja korjasin vielä tuon aikaisempaan viestiini että tuo -92 kerrotalo ja 91 omakotitalo (naapuri) on eri paikkakunnilla eikä niillä ole mitään yhteistä tekijää muutakuin rakennusaika.

 

[Kvarkki]

Kyllä tää koski isoa osaa suomea ja siitä oli aikoinaan paljon mediassa.

Enhän minä tässä sitä ole sanonut, etteikö ongelma olisi saanut julkisuutta ja osunut moneen taloon. Kritiikkini koski sitä, että olet saanut oman alueesi tilanteen mukaan vähän turhan essonbaari tason näkemyksen asiaan. Kyseessä oli kuitenkin hyvinkin keskittyneitä paikallisia ongelmia ihan miten vesi/tuote-erät sattuivat menemään. Syytä toki selvittää hankittavan talon tilanne, mutta kuten jo ekassa viestissä totesin, paljon tärkeämpiäkin asioita täytyy ensin katsoa talossa. Jos sieltä löytyy joku vuotanut putki kylppärirempan yhteydessä myöhemmin, niin sehän on ostajan kannalta osittainen jackpot, kun saa myyjän mukaan remppahintaan.

 

[Boulder]

Huonoa kuparia on ollut aina, toki 90-luvun alun rahansäästövimmassa enemmän. Itselläni on v. 1980 rakennettu talo ja toisella rajanaapurilla samanikäinen. Siinä talossa oli kupariputken lahoamisesta johtunut vesivahinko pesutiloissa jo 1990-luvun alkupuolella, itsellä vaihdettiin viimeiset kuparit pois vuonna 2019, ja ne olisi varmaan menneet vielä toiset 40 vuotta sellaisenaan.

 

[Perkeles]

Tämä on sitten tätä, ettei ne puut ole kuitenkaan ilmaisia.
"ajaisin kuitenkin ohi, ei peräkärry kulutusta nosta, vaari tekee"

Tosiaan, se rankakuorma pihaan, yksi lauantai tekemistä, niin sulla on joku 40-50 heittomottia klapia 10€/motti.
Toki jos mieluummin katsoo sitä emmerdalea ja odottaa että kaikki tulee valmiina, niin se on oma valinta.
Tuolla tuohon hintaan vaan säästää aika paljon rahaa muuhun.
Ja menee sitä puuta jokatapauksessa omakotitalossa saunomiseen...

 

[soup]

Tosiaan, se rankakuorma pihaan, yksi lauantai tekemistä, niin sulla on joku 40-50 heittomottia klapia 10€/motti.
Toki jos mieluummin katsoo sitä emmerdalea ja odottaa että kaikki tulee valmiina, niin se on oma valinta.
Tuolla tuohon hintaan vaan säästää aika paljon rahaa muuhun.
Ja menee sitä puuta jokatapauksessa omakotitalossa saunomiseen...

Miten tähän hintaan päästään? Käsittääkseni, ainakin etelä-suomessa, rangasta saa maksaa ~50€ kuutio, mahdollisesti enemmänkin.

 

[eGe]

Tosiaan, se rankakuorma pihaan, yksi lauantai tekemistä, niin sulla on joku 40-50 heittomottia klapia 10€/motti.
Toki jos mieluummin katsoo sitä emmerdalea ja odottaa että kaikki tulee valmiina, niin se on oma valinta.
Tuolla tuohon hintaan vaan säästää aika paljon rahaa muuhun.
Ja menee sitä puuta jokatapauksessa omakotitalossa saunomiseen...

Eikö 400-500 euroa + vähintään yhden vapaapäivän (ollaan rehellisiä itsellemme ja sanotaan että yleensä useamman) tuhlaaminen ole jo melko hintavaa touhua, jos nyt siis alkuperäisellä säästämisajatuksella tuota pohditaan? En tosin hahmota enää tässä keskustelussa, että mihin tuota pitäisi osata verrata mutta suhtkoht hyvin lämpönsä pitävää taloa lämmittelee jo ihan hyvän tovin sähkölläkin tuolla rahamäärällä.

 

[napsa]

Aina kun keskustelu siirtyy polttopuihin (niiden hintaan varsinkin), alkaa sama vänkääminen. Todellista hintaa vaikea laskea, koska moni asia vaikuttaa. Ja jokainen laskee omalle ajalleen eri hinnan, toinen ottas hyötyliikuntana (ja säästöä jopa kun ei salilla tarvii käydä), toinen taas laskee ajalleen 40e/h kunnsen töistäkin sais. Harva muuten ajattelee samalla tavalla muista kotitöistä, esim siivoomisesta tai nurmikon ajosta.

Hintaa lämmittämisen osalta vaikea sähköön verrata yleisellä tasolla, kun tulipesästä ja polttotavasta riippuu paljonko sitä oikeaa lämpöä motista saa.

 

[Mikkos]

Aina kun keskustelu siirtyy polttopuihin (niiden hintaan varsinkin), alkaa sama vänkääminen. Todellista hintaa vaikea laskea, koska moni asia vaikuttaa. Ja jokainen laskee omalle ajalleen eri hinnan, toinen ottas hyötyliikuntana (ja säästöä jopa kun ei salilla tarvii käydä), toinen taas laskee ajalleen 40e/h kunnsen töistäkin sais. Harva muuten ajattelee samalla tavalla muista kotitöistä, esim siivoomisesta tai nurmikon ajosta.

Hintaa lämmittämisen osalta vaikea sähköön verrata yleisellä tasolla, kun tulipesästä ja polttotavasta riippuu paljonko sitä oikeaa lämpöä motista saa.

Mutte se ei tarkoita etteikö asiasta voisi internetissä aina vängätä ja väittää olevansa oikeassa

 

[Taneli-]

Aina kun keskustelu siirtyy polttopuihin (niiden hintaan varsinkin), alkaa sama vänkääminen. Todellista hintaa vaikea laskea, koska moni asia vaikuttaa. Ja jokainen laskee omalle ajalleen eri hinnan, toinen ottas hyötyliikuntana (ja säästöä jopa kun ei salilla tarvii käydä), toinen taas laskee ajalleen 40e/h kunnsen töistäkin sais. Harva muuten ajattelee samalla tavalla muista kotitöistä, esim siivoomisesta tai nurmikon ajosta.

Itsehän aina tälläisen sankarin kohdalla naureskelen hiljaa mielessäni ja mietin tajuaako hän että oman esimerkkinsä mukaisesti jos olisi vaikka 20 vuotta nukkunut 12 tunnin sijaan 8 tuntia yössä ja tehnyt sen 4 tuntia ylimääräistä työtä joka päivä siinä 20 vuodessa hän olisi saanut 40€/ tunti laskelmalla jo päälle 1 miljoonan ja 150k rahaa. Eli voihan näitä aina mielessä miettiä mutta miten realistisia ne mietelmät ovat.

Tai jos asuisikin lähempänä työpaikkaa ja matkoissa säästyisi se tunti siinä olisi jo 20 vuoden aikana voinut tehdä joka päivä sen tunnin ylimääräistä joten noin 300k kalliimman kämpän olisi voinut hyvin hankkia ja viikonloppu lisät päälle...

 

[Mikkos]

Itsehän aina tälläisen sankarin kohdalla naureskelen hiljaa mielessäni ja mietin tajuaako hän että oman esimerkkinsä mukaisesti jos olisi vaikka 20 vuotta nukkunut 12 tunnin sijaan 8 tuntia yössä ja tehnyt sen 4 tuntia ylimääräistä työtä joka päivä siinä 20 vuodessa hän olisi saanut 40€/ tunti laskelmalla jo päälle 1 miljoonan ja 150k rahaa. Eli voihan näitä aina mielessä miettiä mutta miten realistisia ne mietelmät ovat.

Tai jos asuisikin lähempänä työpaikkaa ja matkoissa säästyisi se tunti siinä olisi jo 20 vuoden aikana voinut tehdä joka päivä sen tunnin ylimääräistä joten noin 300k kalliimman kämpän olisi voinut hyvin hankkia ja viikonloppu lisät päälle...

Juuri näin. Omakotitalossa en omalle ajalle kyllä laske mitään hintaa, ellei kyseessä ole joku todella spesiaalihomma tai muuten vaan vaatii ammattilaista joka vaan tekee asiat nopeammin, tehokkaammin ja paremmin. Esimerkkinä vaikka talon rännitt tilasin avaimet käteen periaatteella (itse poistettiin vanhat) ihan vaan että vaikka oli itse osannutkin tehdä niin ne kaikkien tellinkien asennukset, leikkaukset, liittämiset, saumat (itse olis joutunut tekemään pätkistä), osien hommaamiset ja koko paskan opetteleminen tekemään. Ehkä olisin 500e säästänyt tekemällä itse, mutta mun taidoilla ja tiedoilla olis menny monta viikkoa.. 1300e ja Vesivek hoitaa kaiken puolessa päivässä saumattomasta hyvällä takuulla. Eikä kaduta.

Omalle ajalle laskisin ajan lähinnä silloin kun esim kerrostalossa on huoltoyhtiö ja käyt kolaamassa sille kuuluvia alueita jolloin periaatteessa omalla työllä teit tappiota.

 

[jsalmika]

Ilmaisille puille on olemassa vaihtoehtoiskustannus, nimittäin se raha mitä menetät kun et myy niitä

Mökkinaapuri oli myymässä sähkölinjan ym. tieltä kaadettuja runkoja mutta oli jo alkuvaiheessa todennut ettei pienen määrän myyminen lyö leiville ainakaan ellei itse kaada puita ja kuljeta runkoja johonkin jatkotyöstettäväksi. Jos kaataa, pätkii, pilkkoo ja myy klapeina saattaa olla eri juttu.

 

[draco76]

Tai jos asuisikin lähempänä työpaikkaa ja matkoissa säästyisi se tunti siinä olisi jo 20 vuoden aikana voinut tehdä joka päivä sen tunnin ylimääräistä joten noin 300k kalliimman kämpän olisi voinut hyvin hankkia ja viikonloppu lisät päälle...

Jos tuohon vertaa, niin ajansäästö tuntuu järkevältä. Tosin otan vapaa-aikana enkä palkkana. Polttopuissa sama, kun en näe mielekkäänä. Siivoamisen hoitaa robotti.

Lumityöt ja ruohonleikkuun otan liikuntana, vaikka ne olisi aika helppo ulkoistaa (ruohonleikkuu robotilla). Puusavotta on jollekin mielekästä ja puulla poltto luo omaa tunnelmaa. Moni remontoi asuntoa itse, vaikka laskennallisesti kannattaisi teetättää ja tehdä palkkatöitä sen sijaan. Omassa työssä vaan on oma arvonsa, kun tietää tehneensä itse.

 

[Joona N.V]

Tosiaan, se rankakuorma pihaan, yksi lauantai tekemistä, niin sulla on joku 40-50 heittomottia klapia 10€/motti.
Toki jos mieluummin katsoo sitä emmerdalea ja odottaa että kaikki tulee valmiina, niin se on oma valinta.
Tuolla tuohon hintaan vaan säästää aika paljon rahaa muuhun.
Ja menee sitä puuta jokatapauksessa omakotitalossa saunomiseen...

Millä vehkeellä tekee 50 heittomottia yksin päivässä? Varmaan sillekkin koneelle on joku hinta. Eikä monella ole tilaa tuollaista määrää säilyttää.

Naapuriin tulee aina keväällä nuppikuorma mäntytukkia keväällä, sahailee niitä koko kesän (meidän iloksi) ja lyö kirveellä klapeiksi heti pinon vieressä. Ilmeisesti viime talvena loppui klapit niin tuli yksi kuorma talvellakin ja poltti ne saman tien. Oli kiva käry kun märkänä poltti vanhoilla takoilla.

Itse niin "laiska" että lämmitän ilpillä ja vasta kun sen tehot hiipuu kovilla pakkasilla niin alkaa lämmitys puilla. Vaikka olis "ilmaiset" puut mökiltä. Toki sauna aina puilla lämpiää.

 

[AkiL]

Esimerkkinä vaikka talon räystäät tilasin avaimet käteen periaatteella

Rännit ehkä kuitenkin?

 

[Mikkos]

Millä vehkeellä tekee 50 heittomottia yksin päivässä? Varmaan sillekkin koneelle on joku hinta. Eikä monella ole tilaa tuollaista määrää säilyttää.

Naapuriin tulee aina keväällä nuppikuorma mäntytukkia keväällä, sahailee niitä koko kesän (meidän iloksi) ja lyö kirveellä klapeiksi heti pinon vieressä. Ilmeisesti viime talvena loppui klapit niin tuli yksi kuorma talvellakin ja poltti ne saman tien. Oli kiva käry kun märkänä poltti vanhoilla takoilla.

Itse niin "laiska" että lämmitän ilpillä ja vasta kun sen tehot hiipuu kovilla pakkasilla niin alkaa lämmitys puilla. Vaikka olis "ilmaiset" puut mökiltä. Toki sauna aina puilla lämpiää.

Sellaisia klapikoneita saa vuokrata mistä syötetään pölliä toisesta päästä ja klapia tulee ulos toisesta päästä. Sillä tekee puuta hurjaa vauhtia. Tai sitten sellaisia mihin syötetään klapimittaista pölliä ja se pilkkoo ne.
Jos vaan puuta piisaa niin tommosella saa melkoisen kasan päivässäkin jo aikaan.