Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Taneli-]

Kyllähän se vuokralaiselle myös valuu tuo kiintteistövero. Oikeasti moniko täällä ajattelee että jos kiinteistöveroa tai muita maaveroja nostetaan vuokrat eivät nouse vaan kiinteistön omistavat sekä myös maan omistavat tahot alkavat ottamaan pahimmillaan tappiota ja maksavat itse siitä hyvästä että vuokralainen ei joutuisi maksamaan lisää vuokraa?

Samaten myös kaupasta ostettavat palvelut sekä tuotteet nousevat jos kauppiaalle tulee enemmän maksuja. Tämä on itsestään selvyys ainakin minulle...

 

[iltanen]

Eikös kalliimmasta kiinteistöstä jo makseta enemmän veroa? Kalliimman omistaminen maksaa enemmän.

 

[qtba]

Eikös kalliimmasta kiinteistöstä jo makseta enemmän veroa? Kalliimman omistaminen maksaa enemmän.

Tavallaan joo. Mutta kun katsoo esim. vanhempia PKS kiinteistöjä, niin verot ovat (maapohjan)hintaan nähden huomattavan alhaiset. Muutamana esimerkkinä vaikka:

Omakotitalo, Helsinki, Tapaninvainio, 360 000 €, 90 m² Kiinteistövero: 453,73 euroa /vuosi
Omakotitalo, Helsinki, Paloheinä, 335 000 €, 79 m² Kiinteistövero 610,06 € / vuosi
Omakotitalo, Helsinki, Mellunkylä, 359 000 €, 100 m² Kiinteistövero 630,81 € / vuosi

Samaan aikaan esim. itse maksan lähes tuplaten Tampereen kehyskunnan OKT:stä kiinteistöveroa, koska talo on uudempi. Mutta maapohjan arvo varmaan viideososa siitä mitä se noissa kolmessa on.

 

[iltanen]

Tavallaan joo. Mutta kun katsoo esim. vanhempia PKS kiinteistöjä, niin verot ovat (maapohjan)hintaan nähden huomattavan alhaiset. Muutamana esimerkkinä vaikka:

Omakotitalo, Helsinki, Tapaninvainio, 360 000 €, 90 m² Kiinteistövero: 453,73 euroa /vuosi
Omakotitalo, Helsinki, Paloheinä, 335 000 €, 79 m² Kiinteistövero 610,06 € / vuosi
Omakotitalo, Helsinki, Mellunkylä, 359 000 €, 100 m² Kiinteistövero 630,81 € / vuosi

Samaan aikaan esim. itse maksan lähes tuplaten Tampereen kehyskunnan OKT:stä kiinteistöveroa, koska talo on uudempi. Mutta maapohjan arvo varmaan viideososa siitä mitä se noissa kolmessa on.

Mutta en nyt lähtisi näitä taloja käyttämään esimerkkinä, jos puhutaan hyvätuloisten ja pienempituloisten maksamien verojen reiluudesta. Lisäksi itse talon verotusarvo alkaa varmasti lähentelemään nollaa, jos ikävähennykset rullaavat 1,25%-yks. vuositahdilla.

 

[Maklaitti]

Omalla kohdalla kiinteistövero oli viime vuonna 547,04e ja sitä edellinen 525,74e.
Tämä vuosi ei ole edes vielä näkyvissä (loppukuusta ilmeisesti tulee). Mites osa tämän jo näkee vai onko tuossa aikataulu porrastettu eri alueiden kesken?

 

[breez]

Kyllähän se vuokralaiselle myös valuu tuo kiintteistövero. Oikeasti moniko täällä ajattelee että jos kiinteistöveroa tai muita maaveroja nostetaan vuokrat eivät nouse vaan kiinteistön omistavat sekä myös maan omistavat tahot alkavat ottamaan pahimmillaan tappiota ja maksavat itse siitä hyvästä että vuokralainen ei joutuisi maksamaan lisää vuokraa?

Samaten myös kaupasta ostettavat palvelut sekä tuotteet nousevat jos kauppiaalle tulee enemmän maksuja. Tämä on itsestään selvyys ainakin minulle...

Voi olla, että valuu vuokriin tai sitten ei. Vuokrathan määräytyvät markkinoilla eli niistä otetaan jo se mitä saadaan. Ei siinä automaattisesti ole korotusvaraa. Onhan nyt pääomakustannuksetkin suorastaan räjähtäneet verrattuna nollakorkoaikaan, mutta ei se ole vastaavalla voimalla markkinahintaisissa vuokrissa näkynyt.

Toinen tapa tarkastella asiaa on kiinteistön/osakkeen arvonmuutos veronkorotuksen jälkeen. Vuokratuottoyhtälö toimii ihan yhtä hyvin samalla tuottoprosentilla kuin ennenkin ja vuokraa muuttamatta, jos puolestaan asunnon arvo laskee.

 

[renee]

Sen pitäisi korreloida tulojen kanssa, koska muuten se rankaisee pienituloisia suhteessa enemmän.
Ei se vuokralainen maksa kiinteistöveroa.

Jos kiinteistöverouudistus toteutetaan, silloin kiinteistöveroa maksetaan suhteessa kiinteistön käypään arvoon. Tällä hetkellä se on vain teoriassa näin, käytännössä kiinteistöveron määrä tulee lottokoneesta. Toki uudistuskaan ei ole ongelmaton, sillä käypä arvo ei ole mikään selvä asia.

Mutta jos oletetaan, että kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön todellisen arvon perusteella, niin silloinhan se kohdistuu varsin "oikeudenmukaisesti", eli varakkaat maksavat enemmän kuin köyhät, sillä varakkaat asuvat kalliimmissa kiinteistöissä (et ole varaton, jos sinulla on kallis kiinteistö, eli ainakin se kiinteistö tekee sinusta varakkaan). Jos taas ajatellaan, että verotus olisi puhtaasti tuloihin perustuvaa, niin se johtaisi loplulta siihen, että paperilla ilmoitettavia tuloja pyrittäisiin minimoimaan entistä enemmän - näinhän tapahtuu jo nyt tuloverotuksen osalta, eli erilaiset yhtiöjärjestelyt.

Melko hyvä konsensus on siitä, että aktiivisuudesta ei saisi rangaista, eli työn verottaminen on erityisen haitallista. Passiivisuuden verottaminen (rahasäkkien päällä istuminen) on taas kansantaloudellisesti järkevämpää, mutta hankalampaa, koska omaisuus siirtyy helpommin piiloon tai toiseen maahan. Kiinteistöveron porkkana on verottajalle siinä, että kiinteistöä ei voi piilottaa tai siirtää maasta toiseen toisin kuin lähes mitä tahansa muuta omaisuutta

 

[draco76]

Jos kiinteistöverouudistus toteutetaan, silloin kiinteistöveroa maksetaan suhteessa kiinteistön käypään arvoon. Tällä hetkellä se on vain teoriassa näin, käytännössä kiinteistöveron määrä tulee lottokoneesta. Toki uudistuskaan ei ole ongelmaton, sillä käypä arvo ei ole mikään selvä asia.

Mutta jos oletetaan, että kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön todellisen arvon perusteella, niin silloinhan se kohdistuu varsin "oikeudenmukaisesti", eli varakkaat maksavat enemmän kuin köyhät, sillä varakkaat asuvat kalliimmissa kiinteistöissä (et ole varaton, jos sinulla on kallis kiinteistö, eli ainakin se kiinteistö tekee sinusta varakkaan). Jos taas ajatellaan, että verotus olisi puhtaasti tuloihin perustuvaa, niin se johtaisi loplulta siihen, että paperilla ilmoitettavia tuloja pyrittäisiin minimoimaan entistä enemmän - näinhän tapahtuu jo nyt tuloverotuksen osalta, eli erilaiset yhtiöjärjestelyt.

Melko hyvä konsensus on siitä, että aktiivisuudesta ei saisi rangaista, eli työn verottaminen on erityisen haitallista. Passiivisuuden verottaminen (rahasäkkien päällä istuminen) on taas kansantaloudellisesti järkevämpää, mutta hankalampaa, koska omaisuus siirtyy helpommin piiloon tai toiseen maahan. Kiinteistöveron porkkana on verottajalle siinä, että kiinteistöä ei voi piilottaa tai siirtää maasta toiseen toisin kuin lähes mitä tahansa muuta omaisuutta

Köyhiin perijiin taikka niihin eläkeläisiin, jotka ovat asuneet vuosikymmeniä suuren arvonnousun alueilla kuten Töölössä, tuo voi iskeä pahasti. Pahimmillaan joutuu muuttamaan, jos asuu arvoasunnossa. Tosin monesti on todettu, että asuminen Helsingin kantakaupungissa ei ole ihmisoikeus. Uudistuksella olisi kuitenkin enemmän hyviä puolia.

 

[petepeluri]

Voi myös asua vuokrakasarmissa jos ei ole liitua piirtää. Ihmiset kulkevat bussillakin. Kaikilla ei ole varaa ostaa mersua tai omistaa kiinteistöä eikä se muuksi muutu. Biafralaisilla on varaa hädin tuskin ruokaan. Kun tätä yritettiin muuttaa ja kaikilla oli sama palkka, sen Ladan toimitusaika olikin yhtäkkiä 12 vuotta ja se oli ihan paska auto.

Spoileri

En nyt edes muista oliko Neuvostoliitossa virallisiakin palkkaeroja mutta käsittääkseni tasapalkkaa sovellettiin ainakin Kuubassa joka oli nasta paikka lähinnä sinne lomalle päässeiden neukkujen mielestä.

Epäreilua on se, jos verotuksen peukaloruuvia kiristetään turhan tuhlauksen jatkuessa periaatteella "ota tai jätä" ja "mitäs läksit". Sen sijaan epäreilua ei ole se, jos joutuu joskus maksamaan saman kuin muutkin. Epäreilua ja demoralisoivaa on, jos taas kerran yhdessä asiassa tehdään tulonsiirto kohti lopputuloksen tasa-arvoa.

Jos veronkorotus on paska, vastusta sitä ihmeessä yleisesti, ei periaatteella "ottakaa rikkailta(LOL), minun tai köyhän mummoni verot alas".


Kenen tulojen? Eivät kaikki kiinteistöt ole mitään rintamamiestaloja.

Ongelma on siinä että kaikki muukin on kallistunut helvetisti samaan aikaan, eikä kaikilla riitä rahat loputtomiin korotuksiin.

 

[petepeluri]

Jos kiinteistöverouudistus toteutetaan, silloin kiinteistöveroa maksetaan suhteessa kiinteistön käypään arvoon. Tällä hetkellä se on vain teoriassa näin, käytännössä kiinteistöveron määrä tulee lottokoneesta. Toki uudistuskaan ei ole ongelmaton, sillä käypä arvo ei ole mikään selvä asia.

Mutta jos oletetaan, että kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön todellisen arvon perusteella, niin silloinhan se kohdistuu varsin "oikeudenmukaisesti", eli varakkaat maksavat enemmän kuin köyhät, sillä varakkaat asuvat kalliimmissa kiinteistöissä (et ole varaton, jos sinulla on kallis kiinteistö, eli ainakin se kiinteistö tekee sinusta varakkaan). Jos taas ajatellaan, että verotus olisi puhtaasti tuloihin perustuvaa, niin se johtaisi loplulta siihen, että paperilla ilmoitettavia tuloja pyrittäisiin minimoimaan entistä enemmän - näinhän tapahtuu jo nyt tuloverotuksen osalta, eli erilaiset yhtiöjärjestelyt.

Melko hyvä konsensus on siitä, että aktiivisuudesta ei saisi rangaista, eli työn verottaminen on erityisen haitallista. Passiivisuuden verottaminen (rahasäkkien päällä istuminen) on taas kansantaloudellisesti järkevämpää, mutta hankalampaa, koska omaisuus siirtyy helpommin piiloon tai toiseen maahan. Kiinteistöveron porkkana on verottajalle siinä, että kiinteistöä ei voi piilottaa tai siirtää maasta toiseen toisin kuin lähes mitä tahansa muuta omaisuutta

Esimerkkinä Maksat 200k talosta veroa 200e, arvo tuplaantuu ja maksat veroa 400e/v, uudistus tuplaa tuon ja silloin maksat jo 800e/v. Voit olla köyhä vaikka näennäisesti olet varakas, mutta se johtuu kuplahinnoista.

 

[Pretor]

Köyhiin perijiin taikka niihin eläkeläisiin, jotka ovat asuneet vuosikymmeniä suuren arvonnousun alueilla kuten Töölössä, tuo voi iskeä pahasti. Pahimmillaan joutuu muuttamaan, jos asuu arvoasunnossa. Tosin monesti on todettu, että asuminen Helsingin kantakaupungissa ei ole ihmisoikeus. Uudistuksella olisi kuitenkin enemmän hyviä puolia.

Montako omakotitaloa löytyy Töölössä?
Ja onhan se muutenkin ihan kauheaa, jos joutuu miljoonien asunnosta muuttamaan, jos ei ole veroihin varaa. Vähän suhteellisuuden tajua kehiin.

Ja mitä tulee pääkaupunkiseutuun, niin ei nyt ihan suoranaisesti voi puhua mistään hintakuplasta (maapohjan osalta). Maata on rajallisesti eikä sitä mistään ilmesty lisää. Menee ihan kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan.

Ei sillä, en minäkään mielelläni maksa noita ylimääräisiä veroja.

 

[renee]

Esimerkkinä Maksat 200k talosta veroa 200e, arvo tuplaantuu ja maksat veroa 400e/v, uudistus tuplaa tuon ja silloin maksat jo 800e/v. Voit olla köyhä vaikka näennäisesti olet varakas, mutta se johtuu kuplahinnoista.

Näinhän se on. Siinä on kuitenkin myös paljon hyviä puolia, jos oman asunnon arvo nousee, eli käytännössä suurimmissa ongelmissa Suomessakin ovat he, joiden asunnot ovat menettäneet arvoaan vuosikymmeniä, he ovat tavallaan taloudellisessa loukussa asuntoonsa (asuntoa ei kannata myydä, koska hinnalla ei saa mitään tilalle, eikä sitä oikein kannata remontoidakaan). Ja jos arvo laskee, niin myös verotus laskee. Taloudellisessa mielessä asia on siis mielestäni aika simppeli, eli positiivinen, mutta kotiin toki liittyy muutakin kuin vain raha.

 

[renee]

Köyhiin perijiin taikka niihin eläkeläisiin, jotka ovat asuneet vuosikymmeniä suuren arvonnousun alueilla kuten Töölössä, tuo voi iskeä pahasti. Pahimmillaan joutuu muuttamaan, jos asuu arvoasunnossa. Tosin monesti on todettu, että asuminen Helsingin kantakaupungissa ei ole ihmisoikeus. Uudistuksella olisi kuitenkin enemmän hyviä puolia.

Uudistus on aina hankala tilanne, joten siirtymävaihe voi tuottaa osalle ongelmia. Mutta pitkällä tähtäimellä tämä "salavarakkaiden" ongelma tietenkin lientyy.

 

[DroiAn]

Tuulivoimaloiden yleistyessä, asuukos kukaan foorumilta tuulivoimaloiden läheisyydessä? Onko haitannut asumiismukavuutta? Jos vaikka voimala 2-5 km etäisyydellä talosta. Mitenhän vaikutukset talon arvoon? Jossain luki että voisi alentaa talon arvoa jopa hieman yli 20 % etäisyydestä nyt ainakin riippuen.

Kokemuksia?

Onko muilla kokemuksia tuulivoimalasta lähellä asuinrakennusta?

Yks muuten kiva kohde olis tiedossa, mutta 2 kpl voimaloita ainakin osittain näköyhteyden päässä, oma arvio että linnuntietä 2-3 km etäisyyttä talosta tuulivoimaloihin. Ja tämä nyt mietityttää uskaltaako ostaa (häiritseekö, vilkkuuko auringossa, pitääkö ääntä, eikä asia varmasti ainakaan nosta kiinteistön arvoa).

Myyjä ei tietenkään myy niin halvalla, että voisi riskillä lähteä ostamaan. Terveyttäkään en tuon takia haluaisi menettää, enkä rahojani jos asia vaikuttaakin kiinteistön arvoon hyvinkin negatiivisesti.

 

[Reivn]

Onko muilla kokemuksia tuulivoimalasta lähellä asuinrakennusta?

Yks muuten kiva kohde olis tiedossa, mutta 2 kpl voimaloita ainakin osittain näköyhteyden päässä, oma arvio että linnuntietä 2-3 km etäisyyttä talosta tuulivoimaloihin. Ja tämä nyt mietityttää uskaltaako ostaa (häiritseekö, vilkkuuko auringossa, pitääkö ääntä, eikä asia varmasti ainakaan nosta kiinteistön arvoa).

Myyjä ei tietenkään myy niin halvalla, että voisi riskillä lähteä ostamaan. Terveyttäkään en tuon takia haluaisi menettää, enkä rahojani jos asia vaikuttaakin kiinteistön arvoon hyvinkin negatiivisesti.

Parhaiten noihin saa vastauksen varmasti kun käy useamman kerran paikalla ja kuuntelee & katselee miten ne vaikuttavat. Jos mahdollista yöpyä paikassa ennen päätöksen tekoa niin se ois tietysti loistavaa, kun yöllä huomaa hyvin kuuluuko se sisälle millä tasolla.

Jos nuo voimalat arveluttaa, niin sanosin ettei kannata kohdetta sen enempää harkita. Kiinteistöjä tulee myyntiin koko ajan, ja nuo voimaloiden piirissä olevat on harvinaisia. Ei kannata väkisin tunkea rahojaan parinkymmenen vuoden sijotukseen, jos vaihtoehtoja on varmuudella tulossa saataville.

Edit. Google Mapsissa on mittatyökalu, jolla voit kattoa tarkan etäisyyden linnuntietä talolta voimaloihin. Maastonmuodot vaikuttaa myös, ja välissä oleva puuston määrä & korkeus. Monesti tahtoo olla, että jos siellä on jo voimaloita, niin niiden lähistölle on kaavotettu paikkoja myös tuleville tarpeille. Jos edes harkitset tuota, niin kannattaa pyytää kunnalta/kaupungilta nähtäväksi alueen kaava, ja kysyä voimalapaikoista, sekä määristä mitä ovat kaavottaneet alueelle. Maanomistuksen perusteella vois arvioida onko omistajalla intressejä hakkuuttaa metsää voimalan ja torpan välistä, mutta se on tietysti puhdas arvio aina. Kaiken kaikkiaan liikaa liikkuvia palasia ainakin omaan makuun jos oisin kiinteistökaupoilla tässä vaiheessa...

 

[DroiAn]

Onhan siinä monta muuttujaa. Tarvii selvittää kaava ja onko voimaloita tulossa lisääkin.

Ikävä kyllä kun tarpeeksi maanomistajalle maksetaan niin varmaan alkaa löytyä mielenkiintoa ottaa voimala mailleen, varsinkin jos oma talo jää riittävän kauaksi/jos ei edes satu asumaan alueella itse.

Kuitos Google Maps vinkistä, mietinkin onkohan siinä kyseinen ominaisuus. Nyt löytyi ohjeetkin niin täytyypä mitata etäisyys kun tässä ehtii.

Kohteen olisin muuten torpannut heti muttei alueelta tule kovin usein taloja myyntiin ainakaan isohkolla tontilla. Mut tarvinnee pistää ostoilmoitus menemään.

 

[Lucas]

Onhan siinä monta muuttujaa. Tarvii selvittää kaava ja onko voimaloita tulossa lisääkin.

Ikävä kyllä kun tarpeeksi maanomistajalle maksetaan niin varmaan alkaa löytyä mielenkiintoa ottaa voimala mailleen, varsinkin jos oma talo jää riittävän kauaksi/jos ei edes satu asumaan alueella itse.

Kuitos Google Maps vinkistä, mietinkin onkohan siinä kyseinen ominaisuus. Nyt löytyi ohjeetkin niin täytyypä mitata etäisyys kun tässä ehtii.

Kansalaisen karttapaikka on parempi www-sivusto jossa voi mittailla etäisyyksiä. Saa maastokartat taustaksi tai vaikka ilmakuvan.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Kyselin aiemmin verovähennyksistä liittyen öljy 2 maalämpö -rempasta. Keskustelun lopputulos ja hämmästyttävästi verottajan ohje oli sama, yksi merkkaa ja loput hoituu automaattisesti. Ohessa viestit tuohon liittyen.

Hetkonen..vähentääkö. Eikös tämä ole juuri se täppä joka verokortin täytön yhteydessä tulee ruksita päälle vai sekoitanko nyt asian? Meillä esim. taloremppaa juuri tehty ja kaikki maksut lähtee yhdeltä ja samalta yhteiseltä tililtä. Ajatus oli jakaa nämä varmuuden vuoksi littiin vaimon kanssa, että kumpikin ilmoittaa puolet kotitalousvähennyksen alaisista maksuista. Nyt jos liipaisen omiin vähennyksiin 7000€, niin päätyykö se puolikas 3500€ vaimon vähennyksiin automatic ilman mitään toimenpiteitä?

Menee automaattisesti ilman erillistä säätöä. Itsekin tajusin tämän vasta viime verotuksessa, sitä ennen jaoin kuluja käsipelillä.

Joo, ei tarvitse enään. Kunhan on aviossa ja samassa taloudessa asuvat.

No eipä se sitten näin mennytkään. Eli meikäläisen veroehdotuksessa näkyy ilmoittamani koko rempan summa ja minun oikeuteni max. 3500€:n asti. Vaimon ehdotuksessa ei mainintaakaan kotitalousvähennyksistä, eli manuaalisesti pitää molempien ilmoittaa korteille maalämpörempan työosuudet. Eli tuleville sukupolville tiedoksi, älä luota verottajan ohjeisiin ja lisää kaikki vähennykseen oikeuttavat summat manuaalisesti ja itse.

 

[Teekeksi]

Kyselin aiemmin verovähennyksistä liittyen öljy 2 maalämpö -rempasta. Keskustelun lopputulos ja hämmästyttävästi verottajan ohje oli sama, yksi merkkaa ja loput hoituu automaattisesti. Ohessa viestit tuohon liittyen.





No eipä se sitten näin mennytkään. Eli meikäläisen veroehdotuksessa näkyy ilmoittamani koko rempan summa ja minun oikeuteni max. 3500€:n asti. Vaimon ehdotuksessa ei mainintaakaan kotitalousvähennyksistä, eli manuaalisesti pitää molempien ilmoittaa korteille maalämpörempan työosuudet. Eli tuleville sukupolville tiedoksi, älä luota verottajan ohjeisiin ja lisää kaikki vähennykseen oikeuttavat summat manuaalisesti ja itse.

Joo ei näköjään ollut vaimollakaan vähennykset mennyt, itsellä maksimit ja vaimolla ei mitään mainintoja. Mietin vain nyt että miten tuo korjataan, pitääkö molemmille laittaa 50% kuluista ja korjata. Laitoin kyllä viestin jo verottajalle että mikä juttu kun teidän ohjeiden mukaan menty että pitäisi automaattisesti jakautua ja pyysin ohjeita korjaukseen jos eivät itse saa korjattua.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Joo ei näköjään ollut vaimollakaan vähennykset mennyt, itsellä maksimit ja vaimolla ei mitään mainintoja. Mietin vain nyt että miten tuo korjataan, pitääkö molemmille laittaa 50% kuluista ja korjata. Laitoin kyllä viestin jo verottajalle että mikä juttu kun teidän ohjeiden mukaan menty että pitäisi automaattisesti jakautua ja pyysin ohjeita korjaukseen jos eivät itse saa korjattua.

Moikka,

Soitin aamulla verolle ja joko mä olin ymmärtänyt aiemmin väärin, tai sitten tuesta neuvottiin aiemmin väärin.
Homma toimii siis niin, että sä merkkaat itsellesi täysmääräisesti ne työn kustannukset. Sit samalla sivulla mainitset, että puoliso maksoi puolet ja merkkaat täysmääräisestä työn kustannuksesta puolet omaan kentään.
Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä ja mulla oli sellainen kuva, että piti riittää.

Puolison pitää tehdä tismalleen sama itse. Eli merkkaa täysmääräisen työn kustannuksen, laittaa täpän "puoliksi puolisolle" ja merkkaan se puolikkaan euromääräisen osuuden.

Mun ajatus nimenomaan oli, että tällä mun tavalla kun täyttää, niin tässä helpotetaan täyttämistä saman talouden hlöiltä. Mutta.. jokainen siis silti täyttää itse ne kotitalousvähennykset.

 

[PornReindeer]

Moikka,

Soitin aamulla verolle ja joko mä olin ymmärtänyt aiemmin väärin, tai sitten tuesta neuvottiin aiemmin väärin.
Homma toimii siis niin, että sä merkkaat itsellesi täysmääräisesti ne työn kustannukset. Sit samalla sivulla mainitset, että puoliso maksoi puolet ja merkkaat täysmääräisestä työn kustannuksesta puolet omaan kentään.
Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä ja mulla oli sellainen kuva, että piti riittää.

Puolison pitää tehdä tismalleen sama itse. Eli merkkaa täysmääräisen työn kustannuksen, laittaa täpän "puoliksi puolisolle" ja merkkaan se puolikkaan euromääräisen osuuden.

Mun ajatus nimenomaan oli, että tällä mun tavalla kun täyttää, niin tässä helpotetaan täyttämistä saman talouden hlöiltä. Mutta.. jokainen siis silti täyttää itse ne kotitalousvähennykset.

Öö siis kun laittaa itselle kaikki ja myös "maksaa itse" niin automaattisesti menee ylijäämä vaimolle. Näin ainakin itse olen tehnyt ja vaimo saanut vähennykset ilman omaa työtä

 

[SheikYerbouti]

Moikka,

Soitin aamulla verolle ja joko mä olin ymmärtänyt aiemmin väärin, tai sitten tuesta neuvottiin aiemmin väärin.
Homma toimii siis niin, että sä merkkaat itsellesi täysmääräisesti ne työn kustannukset. Sit samalla sivulla mainitset, että puoliso maksoi puolet ja merkkaat täysmääräisestä työn kustannuksesta puolet omaan kentään.
Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä ja mulla oli sellainen kuva, että piti riittää.

Puolison pitää tehdä tismalleen sama itse. Eli merkkaa täysmääräisen työn kustannuksen, laittaa täpän "puoliksi puolisolle" ja merkkaan se puolikkaan euromääräisen osuuden.

Mun ajatus nimenomaan oli, että tällä mun tavalla kun täyttää, niin tässä helpotetaan täyttämistä saman talouden hlöiltä. Mutta.. jokainen siis silti täyttää itse ne kotitalousvähennykset.

Onpa aikamoista säätöä. Jo alkuperäisessä hallituksen esityksessä (HE 140/2000) aikanaan todettiin, että

"Vähennystä tai osaa siitä ei aina voida tehdä vähennystä vaatineella puolisolla, jos esimerkiksi vähentäjän verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen tai vähennykseksi vaadittu määrä ylittää säädetyn ylärajan. Vähentämättä jäänyt määrä vähennettäisiin tällöin omavastuuosuuden ylittävältä osalta puolison veroista samassa järjestyksessä kuin se olisi vähennetty verovelvolliselle määrätyistä veroista. Tarkoituksena on, ettei vähennys missään tapauksessa jäisi pienemmäksi verrattuna siihen, että toinen puoliso olisi sitä vaatinut. Vähennys siirtyisi kuitenkin puolisolle vain 100 euron omavastuun ylittävältä osalta.

Jos esimerkiksi verovuodelta 2001 vain toinen puoliso vaatii vähennystä 127 b §:ssä tarkoitetun määrän ollessa 11 000 markkaa, hänen veroistaan vähennetään omavastuuosuus huomioon ottaen 5 000 markkaa ja toisen puolison verosta niin ikään 5 000 markkaa. Siinä tapauksessa, että toisen puolison verot eivät riitä tähän vähennykseen, vähentämättä jäänyt määrä vähennetään toisen puolison verosta."

Eihän tämä idea täyty laisinkaan, jos molemmat sitä joutuu sitten kuitenkin vaatimaan.

 

[Blur]

Öö siis kun laittaa itselle kaikki ja myös "maksaa itse" niin automaattisesti menee ylijäämä vaimolle. Näin ainakin itse olen tehnyt ja vaimo saanut vähennykset ilman omaa työtä

Minulla oli rivi "Kustannusten siirto puolisolle 2350", mutta rouva sanoi palautuksia tulevan reilu 100€.
Ja juuri näin tein ohjeita tutkuttuani että maksoin ja ilmoitin kaiken "ylimenevä osa vähennetään automaattisesti puolison verotuksessa". Täytyypä siis tarkistaa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Öö siis kun laittaa itselle kaikki ja myös "maksaa itse" niin automaattisesti menee ylijäämä vaimolle. Näin ainakin itse olen tehnyt ja vaimo saanut vähennykset ilman omaa työtä

Yloijäämä menee. Mutta nyt puhutaan työn kustannusten jakamisesta. Ja jos koskee siihen "puoliso maksanut puolet" täppään, niin sitten vaatii manuaalisesti puolisolta hommia. Tähän ymmärräykseen mä jäin. Ja mua siis alunperin neuvottiin, että sä laitat vain nämä ja homma hoituu nykypäivänä automaattisesti.

Onpa aikamoista säätöä. Jo alkuperäisessä hallituksen esityksessä (HE 140/2000) aikanaan todettiin, että

"Vähennystä tai osaa siitä ei aina voida tehdä vähennystä vaatineella puolisolla, jos esimerkiksi vähentäjän verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen tai vähennykseksi vaadittu määrä ylittää säädetyn ylärajan. Vähentämättä jäänyt määrä vähennettäisiin tällöin omavastuuosuuden ylittävältä osalta puolison veroista samassa järjestyksessä kuin se olisi vähennetty verovelvolliselle määrätyistä veroista. Tarkoituksena on, ettei vähennys missään tapauksessa jäisi pienemmäksi verrattuna siihen, että toinen puoliso olisi sitä vaatinut. Vähennys siirtyisi kuitenkin puolisolle vain 100 euron omavastuun ylittävältä osalta.

Jos esimerkiksi verovuodelta 2001 vain toinen puoliso vaatii vähennystä 127 b §:ssä tarkoitetun määrän ollessa 11 000 markkaa, hänen veroistaan vähennetään omavastuuosuus huomioon ottaen 5 000 markkaa ja toisen puolison verosta niin ikään 5 000 markkaa. Siinä tapauksessa, että toisen puolison verot eivät riitä tähän vähennykseen, vähentämättä jäänyt määrä vähennetään toisen puolison verosta."

Eihän tämä idea täyty laisinkaan, jos molemmat sitä joutuu sitten kuitenkin vaatimaan.

Joo ja siis se "puolison hyväksi" täppä on sitä varten, että jos sä sun verovähennyshyöty olisi isompi kuin mitä voi maksimissaan saada, niin ylittävä osuus menee puolisolle. Mutta kun tässä mun tapauksessa yli 3500€ (60% vähennyskelpoista) ei ylittynyt, niin mitään puolisolle menevää osuutta ei ollut. Sitten oli erikseen tämä työn kustannusten jakaminen joka oli minun tapauksessa 50%/50%, mutta molempien pitää tämä erikseen täyttää. Ja minä elin uskossa, että vain toisen täyttämänä homma on ok.

Minulla oli rivi "Kustannusten siirto puolisolle 2350", mutta rouva sanoi palautuksia tulevan reilu 100€.
Ja juuri näin tein ohjeita tutkuttuani että maksoin ja ilmoitin kaiken "ylimenevä osa vähennetään automaattisesti puolison verotuksessa". Täytyypä siis tarkistaa.

Tämä on se kohta missä jaetuista kustannuksista puhutaan:

Ja se on eri kuin tuo "kustannusten siirto puolisolle" jos nyt oikein olen pysynyt kartalla. Eli jos sulla on hyötyä mitä et saa itsellesi, niin se voi hyvin olla oikein tuo 100€ puolison hyväksi.

 

[PornReindeer]

Yloijäämä menee. Mutta nyt puhutaan työn kustannusten jakamisesta. Ja jos koskee siihen "puoliso maksanut puolet" täppään, niin sitten vaatii manuaalisesti puolisolta hommia. Tähän ymmärräykseen mä jäin. Ja mua siis alunperin neuvottiin, että sä laitat vain nämä ja homma hoituu nykypäivänä automaattisesti.

Ok, minusta tuo vero.fi esimerkki on ihan selvä. Jos toinen maksaa kaiken niin ylijäämä menee automaattisesti, mutta jos jaatte puoliksi niin molemmat ilmoittaa

Esimerkki: Olet teettänyt puolisosi kanssa keittiöremontin. Remonttityössä yhden henkilön vähennys on enintään 2 250 euroa. Puolisoilla vähennys on enintään 4 500 euroa. Haluatte jakaa kotitalousvähennyksen puoliksi. Laskun loppusumma on 13 000 euroa. Työn osuus laskusta on 6 000 euroa.

Kumpikin ilmoittaa omassa veroilmoituksessaan laskun loppusumman ja työn osuuden. Lisäksi kumpikin merkitsee hakemukseen itse maksamansa osuuden kustannuksista eli tässä tapauksessa 3 000 euroa, koska kulut oli jaettu puoliksi. Verohallinto laskee vähennyksen sekä vähentää omavastuun.

Jos ette jaa vähennystä, vaan toinen puoliso ilmoittaa sen kokonaan, vähennyksen maksimäärä ylittyy. Silloin Verohallinto siirtää ylimenevän osuuden automaattisesti puolison verotukseen.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Ok, minusta tuo vero.fi esimerkki on ihan selvä. Jos toinen maksaa kaiken niin ylijäämä menee automaattisesti, mutta jos jaatte puoliksi niin molemmat ilmoittaa

Olet oikeassa. Mä en silloin soittaessani viime vuoden loppupuolella edes tsekannut veron kirjoitettuja ohjeita. Ja nyt kun tuon tavaan läpi, niin yksiselitteisesti kertoo "että molemmat ilmoittavat osuutensa". Mulla meni pieleen siinä kun soitin ja ohjeistivat, että vain toinen merkkaa. Ja varmaan olen itse esittänyt ehkä asian jotenkin heikosti asiantuntijalle, tai sit ne vaan ohjeisti mua väärin. Todennäköinen mokaaja on kuitenkin täällä..

 

[Blur]

Ok, minusta tuo vero.fi esimerkki on ihan selvä. Jos toinen maksaa kaiken niin ylijäämä menee automaattisesti, mutta jos jaatte puoliksi niin molemmat ilmoittaa

Mielestäni kuten tuossa lukee:
"Jos ette jaa vähennystä, vaan toinen puoliso ilmoittaa sen kokonaan, vähennyksen maksimäärä ylittyy. Silloin Verohallinto siirtää ylimenevän osuuden automaattisesti puolison verotukseen."
Näin tein, no katsotaan kun saan rouvan veroehdotuksen käteen, että onko sieltä vähennetty.

 

[gm_]

Kolmekerroksisessa kämpässä alimmassa kerroksessa KHH+saunatilat+pieni aula + n. 40m2 varasto. Alapohja maanvastainen eristetty betonilaatta (solumuovieriste 100mm) . Varastoa lukuunottamatta kaakeloitu. Koko kerroksessa sähköinen lattialämmitys + aulassa ILP. Muut tilat paitsi varasto pidetään ILPllä lämpimänä, varaston (eristämätön) ovi kiinni joten ILP ei tuonne juurikaan lämpöä puske.

Oon pitäny lattialämppäreitä melko pienellä, saunatiloissa toki kovemmalla ja antanut ILP:in pauhaa, "ylimääräinen" lämpö nousee porraskäytävää pitkin hyvin ylöspäin oleskelutiloihin.

Kysymys kuuluukin, kuinka lämpimänä tuollaista "puolilämmintä" sisävarastoa pitäisi pitää? Mukavuuden tai tavaroiden kannalta ei väliä, mutta lienee hyvä jotain peruslämpöä lattiassa pitää mahdollisen kosteuden kannalta?

 

[CoreFusion]

Kolmekerroksisessa kämpässä alimmassa kerroksessa KHH+saunatilat+pieni aula + n. 40m2 varasto. Maanvastainen betonilaatta joka eristetty alapuolelta. Varastoa lukuunottamatta kaakeloitu. Koko kerroksessa sähköinen lattialämmitys + aulassa ILP. Muut tilat paitsi varasto pidetään ILPllä lämpimänä, varaston (eristämätön) ovi kiinni joten ILP ei tuonne juurikaan lämpöä puske.

Oon pitäny lattialämppäreitä melko pienellä, saunatiloissa toki kovemmalla ja antanut ILP:in pauhaa, "ylimääräinen" lämpö nousee porraskäytävää pitkin hyvin ylöspäin oleskelutiloihin.

Kysymys kuuluukin, kuinka lämpimänä tuollaista "puolilämmintä" sisävarastoa pitäisi pitää? Mukavuuden tai tavaroiden kannalta ei väliä, mutta lienee hyvä jotain peruslämpöä lattiassa pitää mahdollisen kosteuden kannalta?

Pitäs vähän paremmin tietää, että millanen on se rakenne alapohjassa, että tuohon mitään uskaltaisi kommentoida...

 

[gm_]

Pitäs vähän paremmin tietää, että millanen on se rakenne alapohjassa, että tuohon mitään uskaltaisi kommentoida...

Edasin viestiin: Alapohja maanvastainen eristetty betonilaatta (solumuovieriste 100mm). Tarkempaa tietoa ei tähän hätään ole.

 

[dot1q]

myyty ja jostain nyt oon keksinyt alkaa stressaan sitä että mitä jos joku tiskikoneen liitäntä prakaa ja vuotais

As.oy:llä on kiinteistölle vakuutus josta nämä menee, tai sitten asukkaan oma Kotivakuutus. 5 vuotta jos ollut ja kukkunut, se ei ole enää asennus tms virhe. Jokin osa on pettänyt, ja se ei ole teidän vika.

 

[puik]

Olisi vaijeritaljalla (~500kg) tarkoitus auttaa puunkaadossa. Mikä olisi riittävä vaijerin murtolujuus? Ajattelisin, että 1000kg eli yli 10kN riittäisi ja kestäisi vielä vuosienkin jälkeen. Puuilosta löytyisi 5mm vaijeri 11kN murtolujuudella ja 6mm 17kN.

 

[j1m2]

Itse ostin samaan hommaan 6mm vaijeria ja paremman vaijeritaljan,ennestään oli jokin parin kympin rimpula jonka kestävyyteen ei ollut yhtään luottoa.

 

[jarmojs]

Olisi vaijeritaljalla (~500kg) tarkoitus auttaa puunkaadossa. Mikä olisi riittävä vaijerin murtolujuus? Ajattelisin, että 1000kg eli yli 10kN riittäisi ja kestäisi vielä vuosienkin jälkeen. Puuilosta löytyisi 5mm vaijeri 11kN murtolujuudella ja 6mm 17kN.

Taljan ja kaluston valinnassa on lujuuden ohella tärkeää myös vetopituus. Joku metrin verran on vielä ihan liian vähän jos pitää väärään suuntaan kallistunut puu saada ensin suoristumaan ja sitten vielä kaatumaan toiseen suuntaan. Jos vetopituutta on tarpeeksi ja taljassa voimaa, niin jopa sähkölinjalle kaatuneet puut saadaan nostettua pystyyn ja kaatumaan linjasta poispäin. Em. on toki ammattilaisten hommia, mutta noin niinkuin valottavana esimerkkinä.

"Helpoissa" tapauksissa taas ei taljaa tarvita vaan pärjää kaatokiiloilla. Tai jos kaatosuunnan voi valita 360°, niin ei tarvita edes kiiloja.

 

[puik]

Taljan ja kaluston valinnassa on lujuuden ohella tärkeää myös vetopituus. Joku metrin verran on vielä ihan liian vähän jos pitää väärään suuntaan kallistunut puu saada ensin suoristumaan ja sitten vielä kaatumaan toiseen suuntaan. Jos vetopituutta on tarpeeksi ja taljassa voimaa, niin jopa sähkölinjalle kaatuneet puut saadaan nostettua pystyyn ja kaatumaan linjasta poispäin. Em. on toki ammattilaisten hommia, mutta noin niinkuin valottavana esimerkkinä.

"Helpoissa" tapauksissa taas ei taljaa tarvita vaan pärjää kaatokiiloilla. Tai jos kaatosuunnan voi valita 360°, niin ei tarvita edes kiiloja.

Kaatokiiloja olen kyl käyttänyt menestyksekkäästi ja käytän tässäkin, mutta nyt kyseessä on vähän ahtaalla paikalla iso koivu isoilla oksilla enkä ole varma luontaisesta lähtösuunnasta, niin haluan varmistaa paremmin. Ammattilaiset käyttää kai myös tunkkia monissa paikoissa, mutta itsellä ei ole ollut tarvetta sellaiselle ja olen myös nähnyt kuinka helposti sillä voi mokata.

 

[devaaja]

Lompakkotalija on kätevä puunkaadossa kun siinä vetopituus on +15m kun vaijeri ei keräänny rullalle vaan menee laitteen läpi. Hieman hintava ehkä yhtä puuta varten ostaa mutta jos käyttöä on muuhunkin niin voin suositella. Tuolla vetelee/siirtelee vaikka mitä pihahommissa.

VETOTALJA 0,8T VAIJERILLA - TB1401 - IKH

- max. kapasiteetti 0,8 tn - suurin kuorma vedossa 1,2 tn - vaijeri Ø 8,3 mm x 20 m - sisältää vaijerin salpakoukuilla sekä 2 kpl (TBV1401-10) varmistintappeja kääntökahvassa - varmuuskerroin 5:1 - paino (ilman vaijeria) 6,5 kg

www.ikh.fi

 

[jarmojs]

Kaatokiiloja olen kyl käyttänyt menestyksekkäästi ja käytän tässäkin, mutta nyt kyseessä on vähän ahtaalla paikalla iso koivu isoilla oksilla enkä ole varma luontaisesta lähtösuunnasta, niin haluan varmistaa paremmin. Ammattilaiset käyttää kai myös tunkkia monissa paikoissa, mutta itsellä ei ole ollut tarvetta sellaiselle ja olen myös nähnyt kuinka helposti sillä voi mokata.

Kyllä ammattilaisetkin käyttävät taljaa, jos on yhtään hankalampi tapaus kaadettavana. Jos miettii yhtään fysiikan lakeja, niin tonnin työntö 1,8 metrin korkeudelta tai kahden tonnin veto vaikkapa 7 metrin korkeudelta, kumpi vaikuttaa enemmän?

 

[_Tee]

Ketjutalja on myös ihan käypäinen puunkaadossa. Lisäbonuksena toimivat nostossa ja eritoten laskussa kontrolloidusti. Usein rajallinen ketjun pituus, mutta puun kaadossa käytän nostoliinoja jatkona.

 

[Harb]

Lompakkotalija on kätevä puunkaadossa kun siinä vetopituus on +15m kun vaijeri ei keräänny rullalle vaan menee laitteen läpi. Hieman hintava ehkä yhtä puuta varten ostaa mutta jos käyttöä on muuhunkin niin voin suositella. Tuolla vetelee/siirtelee vaikka mitä pihahommissa.

VETOTALJA 0,8T VAIJERILLA - TB1401 - IKH

- max. kapasiteetti 0,8 tn - suurin kuorma vedossa 1,2 tn - vaijeri Ø 8,3 mm x 20 m - sisältää vaijerin salpakoukuilla sekä 2 kpl (TBV1401-10) varmistintappeja kääntökahvassa - varmuuskerroin 5:1 - paino (ilman vaijeria) 6,5 kg

www.ikh.fi

Komppaan tätä kyllä vahvasti, jos mahdollisesti muutenkin käyttöä löytyy tai vaijeritaljasta ei ole kokemuksia.

Vaijeritaljan lyhyt vetopituus ja vaijerin käyttäytyminen kierteellä tekee siitä esim puun kaadossa hieman haasteellisen, vaikka ihan soiva peli onkin jos kokemusta löytyy.

Kun vetopituus loppuu kesken puun kaadon ja taljan kiinnitystä joutuu säätämään tulee vähän epävarma fiilis..

 

[nieve]

As.oy:llä on kiinteistölle vakuutus josta nämä menee, tai sitten asukkaan oma Kotivakuutus. 5 vuotta jos ollut ja kukkunut, se ei ole enää asennus tms virhe. Jokin osa on pettänyt, ja se ei ole teidän vika.

Kiitos, näin mun järkikin sanoo mut jostain pukkas moisen ahdistuksen.

Nyt on kaks viikkoa asuttu omakotitalossa. Voi jeesus että mun sielu lepää kun ei tartte herätä naapurin karjumiseen tai autojen pörinään. Linnun laulua vaan.

Tapetteja alettu repiin ja se se onkin mukavaa kun repii 30v seinässä olleita tapetteja. Toki hyvä puoli on et on vaan yks kerros sitä tapettia. Mut ikinä, ei ikinä mun kotiin tuu tapettia. Maalin väri on helpompi vaihtaa kun kyllästyy.

Täällä on kuivassa vessassa sellanen kulahtanut muovitapetti. Jotain gypeoc, lastulevy tms seinää, mahtaakohan lähtee kuin hyvin irti

Onko kukaan muuten vaihtanut pelkkiä keittiön kaappien ovia? Saako jostain sopuhintaan mittatilauskokoja kun tuntus että noi ovet ei mitään standardia ole kun vähän selailin.

 

[draco76]

Kiitos, näin mun järkikin sanoo mut jostain pukkas moisen ahdistuksen.

Nyt on kaks viikkoa asuttu omakotitalossa. Voi jeesus että mun sielu lepää kun ei tartte herätä naapurin karjumiseen tai autojen pörinään. Linnun laulua vaan.

Tapetteja alettu repiin ja se se onkin mukavaa kun repii 30v seinässä olleita tapetteja. Toki hyvä puoli on et on vaan yks kerros sitä tapettia. Mut ikinä, ei ikinä mun kotiin tuu tapettia. Maalin väri on helpompi vaihtaa kun kyllästyy.

Täällä on kuivassa vessassa sellanen kulahtanut muovitapetti. Jotain gypeoc, lastulevy tms seinää, mahtaakohan lähtee kuin hyvin irti

Onko kukaan muuten vaihtanut pelkkiä keittiön kaappien ovia? Saako jostain sopuhintaan mittatilauskokoja kun tuntus että noi ovet ei mitään standardia ole kun vähän selailin.

Meillä oli tapetti laitettu suoraan sähköjohtojen päälle. Täytyy kesällä repiä pois.

 

[dot1q]

Onko kukaan muuten vaihtanut pelkkiä keittiön kaappien ovia?

Meniskö ihan maalauttamalla uusiksi? Itse maalasin sellaiset vähän korsitellisemmilla puitteilla olleet ovet (puun väriset) ja ristus tuli hyvät. Ruiskulla laiskana vedin pohjat ja sitten vielä erikseen pinta värin.

 

[Teekeksi]

Kiitos, näin mun järkikin sanoo mut jostain pukkas moisen ahdistuksen.

Nyt on kaks viikkoa asuttu omakotitalossa. Voi jeesus että mun sielu lepää kun ei tartte herätä naapurin karjumiseen tai autojen pörinään. Linnun laulua vaan.

Tapetteja alettu repiin ja se se onkin mukavaa kun repii 30v seinässä olleita tapetteja. Toki hyvä puoli on et on vaan yks kerros sitä tapettia. Mut ikinä, ei ikinä mun kotiin tuu tapettia. Maalin väri on helpompi vaihtaa kun kyllästyy.

Täällä on kuivassa vessassa sellanen kulahtanut muovitapetti. Jotain gypeoc, lastulevy tms seinää, mahtaakohan lähtee kuin hyvin irti

Onko kukaan muuten vaihtanut pelkkiä keittiön kaappien ovia? Saako jostain sopuhintaan mittatilauskokoja kun tuntus että noi ovet ei mitään standardia ole kun vähän selailin.

Voin sanoa että maalaamattomasta lastulevystä n. 30v vanhan tapetin repiminen on yhtä helvettiä. Itse kun repinyt tästä kämpästä tapetit mäkeen niin kyllä meinas hermo mennä ja vettä meni aika monta litraa per seinä että sai edes kostumaan, vaikka oli ihan paperitapetti (oletan ainakin). Tapetinpoistoaineista eikä höyrystä ollut mitään apua verrattuna ihan pelkkään veteen.
Itse päädyin myös siihen että maalasin nuo seinät enkä lähtenyt tapetoimaan uudelleen. Saa sitten seuraava omistaja tapetoida tai maalata jos niikseen tulee. Maalauksessa toki ongelmana yrittää saada kaikki levyjen saumat pysymään niin ettei halkeile aikojen saatossa, kun puulla on tunnetusti tapana elää omaa elämäänsä ja tasoitukset pitää tehdä viimeisen päälle kun maalista loistaa kaikki epätasaisuudet läpi.

Ja täällä myös keittiön kaappien ovet maalaamalla todella hyväksi, V33 keittiömaalilla maalattuna vaahtomuovitelalla ja voin sanoa että tuli kyllä hyvä, aikaa toki meni kun halusi pinnan viimeisen päälle ja ruiskulla olis tod näk tehnyt hiukan nopeammin, mutta tyydytti kyllä enemmän kun hyvin tuo jälki myös noin. Vetimien vaihdolla teki jo alkuun paljon ja maalaus muutti vielä enemmän keittiön ilmettä.

 

[stabbulamus]

Onko kukaan muuten vaihtanut pelkkiä keittiön kaappien ovia? Saako jostain sopuhintaan mittatilauskokoja kun tuntus että noi ovet ei mitään standardia ole kun vähän selailin.

Meillä laitettiin muutamat vaatekaapit dcfixin kalvoilla kun oli laakapinnat. Todella helppo laittaa ja löytyy kyl monenlaista vaihtoehtoa.

 

[Joukahaine]

Kiitos, näin mun järkikin sanoo mut jostain pukkas moisen ahdistuksen.

Nyt on kaks viikkoa asuttu omakotitalossa. Voi jeesus että mun sielu lepää kun ei tartte herätä naapurin karjumiseen tai autojen pörinään. Linnun laulua vaan.

Tapetteja alettu repiin ja se se onkin mukavaa kun repii 30v seinässä olleita tapetteja. Toki hyvä puoli on et on vaan yks kerros sitä tapettia. Mut ikinä, ei ikinä mun kotiin tuu tapettia. Maalin väri on helpompi vaihtaa kun kyllästyy.

Täällä on kuivassa vessassa sellanen kulahtanut muovitapetti. Jotain gypeoc, lastulevy tms seinää, mahtaakohan lähtee kuin hyvin irti

Onko kukaan muuten vaihtanut pelkkiä keittiön kaappien ovia? Saako jostain sopuhintaan mittatilauskokoja kun tuntus että noi ovet ei mitään standardia ole kun vähän selailin.

Vinkkinä niin muutamalla kympillä tapetinpoistaja ja hermoja säästyy valtavasti. Meillä lähti parikin päällekkäistä tapettikerrosta ihan "vuota kerrallaan"

 

[Perkeles]

Voin sanoa että maalaamattomasta lastulevystä n. 30v vanhan tapetin repiminen on yhtä helvettiä. Itse kun repinyt tästä kämpästä tapetit mäkeen niin kyllä meinas hermo mennä ja vettä meni aika monta litraa per seinä että sai edes kostumaan, vaikka oli ihan paperitapetti (oletan ainakin). Tapetinpoistoaineista eikä höyrystä ollut mitään apua verrattuna ihan pelkkään veteen.
Itse päädyin myös siihen että maalasin nuo seinät enkä lähtenyt tapetoimaan uudelleen. Saa sitten seuraava omistaja tapetoida tai maalata jos niikseen tulee. Maalauksessa toki ongelmana yrittää saada kaikki levyjen saumat pysymään niin ettei halkeile aikojen saatossa, kun puulla on tunnetusti tapana elää omaa elämäänsä ja tasoitukset pitää tehdä viimeisen päälle kun maalista loistaa kaikki epätasaisuudet läpi.

Ja täällä myös keittiön kaappien ovet maalaamalla todella hyväksi, V33 keittiömaalilla maalattuna vaahtomuovitelalla ja voin sanoa että tuli kyllä hyvä, aikaa toki meni kun halusi pinnan viimeisen päälle ja ruiskulla olis tod näk tehnyt hiukan nopeammin, mutta tyydytti kyllä enemmän kun hyvin tuo jälki myös noin. Vetimien vaihdolla teki jo alkuun paljon ja maalaus muutti vielä enemmän keittiön ilmettä.

Joskus aikanaan rempppamiehet suositteli erikeepperin lisäystä tapettiliisterin joukkoon. Mun vanhemmakin näin teki, kun ikänsä remppahommia tehnyt sukulainen suositteli.
Oli melko työmaa joskus repiä niitä irti. Itse olisin levyttänyt päälle, mutta noi vanhemmat sukupolvet on kärsivällisiä.

 

[Hooämäl]

Voin sanoa että maalaamattomasta lastulevystä n. 30v vanhan tapetin repiminen on yhtä helvettiä. Itse kun repinyt tästä kämpästä tapetit mäkeen niin kyllä meinas hermo mennä ja vettä meni aika monta litraa per seinä että sai edes kostumaan, vaikka oli ihan paperitapetti (oletan ainakin). Tapetinpoistoaineista eikä höyrystä ollut mitään apua verrattuna ihan pelkkään veteen.
Itse päädyin myös siihen että maalasin nuo seinät enkä lähtenyt tapetoimaan uudelleen. Saa sitten seuraava omistaja tapetoida tai maalata jos niikseen tulee. Maalauksessa toki ongelmana yrittää saada kaikki levyjen saumat pysymään niin ettei halkeile aikojen saatossa, kun puulla on tunnetusti tapana elää omaa elämäänsä ja tasoitukset pitää tehdä viimeisen päälle kun maalista loistaa kaikki epätasaisuudet läpi.

Ja täällä myös keittiön kaappien ovet maalaamalla todella hyväksi, V33 keittiömaalilla maalattuna vaahtomuovitelalla ja voin sanoa että tuli kyllä hyvä, aikaa toki meni kun halusi pinnan viimeisen päälle ja ruiskulla olis tod näk tehnyt hiukan nopeammin, mutta tyydytti kyllä enemmän kun hyvin tuo jälki myös noin. Vetimien vaihdolla teki jo alkuun paljon ja maalaus muutti vielä enemmän keittiön ilmettä.

Saisko ihan mielenkiinnosta kuvia kaapinovista ennen ja jälkeen, tai ihan pelkästään jälkeen?

 

[Teekeksi]

Saisko ihan mielenkiinnosta kuvia kaapinovista ennen ja jälkeen, tai ihan pelkästään jälkeen?

En löytänyt äkkiseltään kuvia, jotka muistelin että olisin ottanut. Yritän katsoa josko saisi ainakin noista valmiista otettua kuvat.

 

[nieve]

Voin sanoa että maalaamattomasta lastulevystä n. 30v vanhan tapetin repiminen on yhtä helvettiä. Itse kun repinyt tästä kämpästä tapetit mäkeen niin kyllä meinas hermo mennä ja vettä meni aika monta litraa per seinä että sai edes kostumaan, vaikka oli ihan paperitapetti (oletan ainakin). Tapetinpoistoaineista eikä höyrystä ollut mitään apua verrattuna ihan pelkkään veteen.
Itse päädyin myös siihen että maalasin nuo seinät enkä lähtenyt tapetoimaan uudelleen. Saa sitten seuraava omistaja tapetoida tai maalata jos niikseen tulee. Maalauksessa toki ongelmana yrittää saada kaikki levyjen saumat pysymään niin ettei halkeile aikojen saatossa, kun puulla on tunnetusti tapana elää omaa elämäänsä ja tasoitukset pitää tehdä viimeisen päälle kun maalista loistaa kaikki epätasaisuudet läpi.

Ja täällä myös keittiön kaappien ovet maalaamalla todella hyväksi, V33 keittiömaalilla maalattuna vaahtomuovitelalla ja voin sanoa että tuli kyllä hyvä, aikaa toki meni kun halusi pinnan viimeisen päälle ja ruiskulla olis tod näk tehnyt hiukan nopeammin, mutta tyydytti kyllä enemmän kun hyvin tuo jälki myös noin. Vetimien vaihdolla teki jo alkuun paljon ja maalaus muutti vielä enemmän keittiön ilmettä.

Jep! Aika perseestä. Jotain Kiillon tapetinpoistoon tarkoitettua mömmöä kävin ostaan mutta se ei auta tohon pintakerrokseen joka on sellasta houkan kiiltävää ja se nyt vähän pehmiää ja irtoo ja sit siitä jää se paperi johon toi mönjä kyllä tehoaa hyvin. Mutta joo, vielä on 2,5 huonetta repimättä Mökin näkisin mieluusti kuvan kaapeista jos onnistuu. Kyselin ylijäämävarastolta uusien ovien hintoja, katsotaan millasta tarjousta tulee vai maalaako vaan.

Meillä laitettiin muutamat vaatekaapit dcfixin kalvoilla kun oli laakapinnat. Todella helppo laittaa ja löytyy kyl monenlaista vaihtoehtoa.

Ajattelin keittiönpöytätason vetää fixillä väliaikaisesti kun on aika karsee mut just nyt ei jaksais vaihtaa levyjä. Niin tosiaan vaatekaapitkin pystyisi päällystään tolla, enpä tullut ajatelleeksi!

Vinkkinä niin muutamalla kympillä tapetinpoistaja ja hermoja säästyy valtavasti. Meillä lähti parikin päällekkäistä tapettikerrosta ihan "vuota kerrallaan"

Tarkoitatko sellasta höyrystintä esim Kärcheriin? Vähän katselin kun maksoi vaan 40e. Ostin Kiillon mömmöä josta ei kyl mainittavaa apua ollut.

 

[nieve]

Meillä kävi pari 3 vkoa sitten iv-tyyppi säätämässä ilmnavaihdon ja samalla putsaamassa. Ei asuttu vielä sillon tässä. En löytänyt myyjän antamista papereista sillon säätöpöytäkirjaa ja iv-kaveri teki ns. Perussäädöt. No nyt sitten löysin yhdestä kaapin perältä sen pöytäkirjan. No tulee iv-kaveri uudestaan säätään sen mukaan. En tiedä onko joku pielessä kun savun hajua tulee tosi voimakkaastikin välillä sisään, sillonkin kun takkaa ei edes polta. En huomannut vaan kysyä edelliseltä asukkaalta että haisiko niiden aikana savu täällä vai menikö jokin pieleen niissä säädöissä. Noh, ne tullaan nyt sit korjaamaan onneksi.