Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[ChatGPT]

Tommosen pörssisähköreleen vois ittekkin laittaa mutta vähän pelkään että noi on just sellaisia että kun joku X-verkkosivun osoite tai vastaava muuttuu niin koko paska ei toimi ja sitten taas säädetään ja härvätään ja koodataan uudestaan koko paska.
Oikeastaan sama on vähän kaikilla systeemeillä mitkä hakee netistä jotakin.

Sain tarpeekseni säätämisestä kun yritin saada Raspberry Pillä toimimaan Ylen tai Viaplayn. Aina kun ne sai jollain saatanan jesarilla ja nipparilla näkyviin niin eiköhän joku osoite tai kirjautuminen jossain muuttunu ja sitten taas päivitellään ja ja odotellaan uutta versiota ja taas säädetään.

Tuohon ratkaisu on HA, eli Home Assistant ja siihen integroi niitä releitä. Esim. Shelly.
Säätämistä ja opettelua kyllä vaatii, mutta ideana se että ei hoideta minkäänmoisen pilven kautta, vaan paikallisesti. Ei tarvitse koodata, vaan nykyisin menee peruskonfiguroinnit ihan sieltä HA:n käyttöliittymän kautta.

ps. se Rasberry Pi jos löytyy ylimääräisenä, niin sillä helppo aloittaa. Sen verran varoitan kuitenkin, että tunnetusti SD-kortti pettää aika nopeasti. Eli kannattanee joku SSD-levy laittaa siihen raspiin ja sinne asentaa heti alkuunsa se Home Assistant.

 

[B12]

Mistä se HA saa pörssihinnat ilman nettiyhteyttä?

 

[ChatGPT]

Mistä se HA saa pörssihinnat ilman nettiyhteyttä?

No ei tietysti mistään. Pilvellä tarkoitin lähinnä niitä jotain Tuya yms mihin pitää rekisteröityä omalla sähköpostiosoitteella jne. Tietysti jos mitään haluaa ohjata pörssisähkön hinnan perusteella automatic, niin joutuu luottamaan siihen että nettiyhteys toimii ja pörssisähkön hinta on saatavilla jostain palvelusta, esim. Nordpool.

 

[elmo]

Ei vaadi juurikaan säätämistä tai härväämistä:

Jos on kiinteä ja varsinkin halpa soppari niin tämä kannattaa, mutta muuten kannattaa kyllä myydä päivän kalliit aurinkoiset tunnit verkkoon ja ostaa yöllä takaisin.

20€ shelly ohjaamaan varaajan kontaktoria ja koodi rimpsu siihen täältä: Pörssisähköohjaus Shellyyn

Lisäksi shellyn tarttee olla wifin kantaman alla eikä asentamisen lisäksi muita kustannuksia.

Ton lainauksen linkin kaveri päivittää sivua jotta toistaiseksi ei tartte kuin ladata uusi skripti shellyyn ja it's go. Eli ei tartte opetella koodia tai homeassistanttia tai muuta. Copy pastella skripti shellyn script välilehdelle. Vakiona ihan hyvät arvot ja ne voi sitten muutella jos kokee tarvetta.

e: Jos scripti lakkaa joskus toimimasta eikä jaksa ihmetellä yhtään mitään niin shellyn kännyn apsilta sitten vaan rele täysin päälle tai laittaa jonkun oman kiinteän aikaohjelman. Jos pörssisähkössä on niin aika noubrainer toteuttaa toi. Ehkä ainut on jos sähkömiestä pitää pyytää paikalle niin sitten voi takaisinmaksu venyä vähän pitemmälle.

 

[NxTH]

Tässä talossa on aiempi omistaja tehnyt lasitetun terassin, jonka lattia on jotain vinyyliä. Terassi on kiinni talon takaulko-ovessa ja tehty siitä jatkeeksi. Huomasin nyt kun sukkasilteni menin tuon terassin toiseen päätyyn (ulkona -3c) että lattia paikoitellen joustaa, ja litisee(?). Vai voiko alusmateriaali kuullostaa litinältä. En ole ennen huomannut. Pitääkö tässä nyt alkaa purkutöihin, vai onko tuollaisella asialla merkitystä? Tuo on kuitenkin ihan tarkastettu rakennusvaiheessa. Terassi jatkuu siis tosi pitkälle talolta (koko pihan pituudelta), ja tuota litinää/joustavuutta on ehkä vasta puolivälissä. Tuota efektiä ei siis ole tässä talon päätypuolella. Onko tuonne alle nyt jostain mennyt kosteutta, ja tuleeko se saada sieltä pois vaikka se tuolla kauimmaisessa päädyssä onkin? Terassi on kesäisin aina yli 30 asteinen, joten silloin tuo viimeistään 'korjaantuu'..oletan että tuollaista rakennelmaa ei varmaan ihan kosteustiiviiksi voi saadakaan. Tässä on kyllä juuri tuohon puoleenväliin asti tehty lattialämmitys, mutta voiko sitä laittaa päälle jos siellä on jo vettä välissä?

Lämmitystä lukuunottamatta näyttää ratkaisulta, jonka voisin itekkin toteuttaa. Ymmärsin että maanvaraisella betonilaatalla on solumuovi tms alusmateriaali ja sen päällä vinyylilankku. Ainakin vinyylilankkuun pitäisi laittaa alle vaimennus. Se alusmateriaali siellä vois olla imenyt kosteutta joka lotisee. Ei varmaan vinyylilankun alta pääse kosteus täysin pois? Onko reunoilla joku rako seinän ja lattian välissä mistä poistuisi edes vähäsen? Hidasta se haihtuminen lie varmaan silläkin lailla.

Ehkä se on siellä nimenomaan kosteudenpoiston takia, ajateltu, että lämmitys puskee kosteuden ulos tai alas ettei se jää tiivistymään vedeksi siihen vinyylin alle. Noita ratkasuja ei voi jälkikäteen aina kuin ihmetellä mitä kukakin tee-se-itse-mies on aikoinaan viritellyt...

Lainaan aika vanhaa tarinaa, mutta osaatteko sanoa, tai osaako muut sanoa voiko lattialämmitystä kytkeä päälle mikäli se vinyylilankun alla oleva muovi on kastunut, tai lämmityslangat jopa veden peitossa? Vai tuleeko tuosta joku oikosulku? En ole vielä terassin lattiaa lähtenyt pakkasissa availemaan. Mietin vaan että voisiko tuon lattialämmityksen käyttää pari päivää päällä jotta suurin osa kosteudesta pääsisi pois, vai napsahtaako sulake tai muuta vastaavaa jos siellä tosiaan vettä on.

 

[Reivn]

Lainaan aika vanhaa tarinaa, mutta osaatteko sanoa, tai osaako muut sanoa voiko lattialämmitystä kytkeä päälle mikäli se vinyylilankun alla oleva muovi on kastunut, tai lämmityslangat jopa veden peitossa? Vai tuleeko tuosta joku oikosulku? En ole vielä terassin lattiaa lähtenyt pakkasissa availemaan. Mietin vaan että voisiko tuon lattialämmityksen käyttää pari päivää päällä jotta suurin osa kosteudesta pääsisi pois, vai napsahtaako sulake tai muuta vastaavaa jos siellä tosiaan vettä on.

Jos se on ollu kylmänä, niin ensin varmista ettei vesi ole jäätyny. Äkillinen lämmitys voipi rikkoa paikkoja yllättävän voimakkaasti.

Minun käsityksen mukaan ne lämmityslangat/elementit on eristetty, eli jos siellä ei ole huonosti tehtyjä jatkoja tai vanhoja korjauksia niin ei pitäs olla ongelmaa. Mutta en ite tässä vaiheessa lähtis laittamaan kylmillään olleeseen rakenteeseen lämpöjä lattian kautta, ennemmin laittasin tilaan jonku rakennuskuivaimen puhisemaan....

 

[ChatGPT]

Lainaan aika vanhaa tarinaa, mutta osaatteko sanoa, tai osaako muut sanoa voiko lattialämmitystä kytkeä päälle mikäli se vinyylilankun alla oleva muovi on kastunut, tai lämmityslangat jopa veden peitossa? Vai tuleeko tuosta joku oikosulku? En ole vielä terassin lattiaa lähtenyt pakkasissa availemaan. Mietin vaan että voisiko tuon lattialämmityksen käyttää pari päivää päällä jotta suurin osa kosteudesta pääsisi pois, vai napsahtaako sulake tai muuta vastaavaa jos siellä tosiaan vettä on.

Jos se on ollu kylmänä, niin ensin varmista ettei vesi ole jäätyny. Äkillinen lämmitys voipi rikkoa paikkoja yllättävän voimakkaasti.

Minun käsityksen mukaan ne lämmityslangat/elementit on eristetty, eli jos siellä ei ole huonosti tehtyjä jatkoja tai vanhoja korjauksia niin ei pitäs olla ongelmaa. Mutta en ite tässä vaiheessa lähtis laittamaan kylmillään olleeseen rakenteeseen lämpöjä lattian kautta, ennemmin laittasin tilaan jonku rakennuskuivaimen puhisemaan....

No jos siellä vettä on, niin oikosulussahan se ja sulake napsahtaa samantien. Siis jos tässä jo mainitut eristykset on jotenkin vaurioitunut Itse kyllä kokeilisin vain kytkeä sen päälle ja katsoa mitä tapahtuu.
Se rakennuspuhallin ei kyllä missään terassilla kovin auta siinä lattian kuivaamisessa, kun harakoillehan se lämpö tuppaa tuollaisesta tilasta katoamaan.

 

[Skibidi Weinau]

Pesuhuoneen / märkätilojen lattialämmityksestä (sähkökaapelit valussa, laattalattia): kyseessä lämmitys, eli ei pelkkä mukavuuslämpö.

Oletteko miten säätäneet lämmöt ja onko käytössä älyllistä termaria? (lämmitys / säästötila?) Jos on, niin miten olette ajastaneet sen?

Meillä on muutama Nobön älytermari aiemman asukin toimesta hommattuna, joita voi kohtuu kätevästi kännykän appilla ajastaa halutuille tunneille. Ei toki mitään halvimpien pörssihintojen hakua nuissa ole (pitää se Shelly 1 PM Plus + skripti ottaa käyttöön LVV:n lämmitykseen ja pörssihintojen hakuun pian )

Lämmöt ollut noin 23-24 lämmityksessä (yöllä muutaman tunnin), jotta aamulla kiva käydä suihkussa. Säästöllä 19-20 taas päivän ja lähtee iltapäivällä taas lämmittämään muutamaksi tunniksi iltasuihkua varten.

Mietin, että säästääkö tuolla lyhytaikaisella lämpötilan venkslaamisella käytännössä kuitenkaan mitään? Onko joku tehny käytännön mittauksia?

Vaikea seurata eroja, kun lämmityksessä on niin monta muuttujaa. Yöaikana vois periaatteessa varata laattaan korkeammalle lämmöt, mutta ehtinee päivän aikana kuitenkin haalistua ennen iltaa, ettei mahda selvitä pelkällä yösähköllä lämmittämisellä?

Toistaiseksi laatat on pysynyt aloillaan, vaikka vaihellu muita lämpöjä

Kokemusperäisiä kommentteja kuulostellen

 

[Reivn]

Pesuhuoneen / märkätilojen lattialämmityksestä (sähkökaapelit valussa, laattalattia): kyseessä lämmitys, eli ei pelkkä mukavuuslämpö.

Oletteko miten säätäneet lämmöt ja onko käytössä älyllistä termaria? (lämmitys / säästötila?) Jos on, niin miten olette ajastaneet sen?

Meillä on muutama Nobön älytermari aiemman asukin toimesta hommattuna, joita voi kohtuu kätevästi kännykän appilla ajastaa halutuille tunneille. Ei toki mitään halvimpien pörssihintojen hakua nuissa ole (pitää se Shelly 1 PM Plus + skripti ottaa käyttöön LVV:n lämmitykseen ja pörssihintojen hakuun pian )

Lämmöt ollut noin 23-24 lämmityksessä (yöllä muutaman tunnin), jotta aamulla kiva käydä suihkussa. Säästöllä 19-20 taas päivän ja lähtee iltapäivällä taas lämmittämään muutamaksi tunniksi iltasuihkua varten.

Mietin, että säästääkö tuolla lyhytaikaisella lämpötilan venkslaamisella käytännössä kuitenkaan mitään? Onko joku tehny käytännön mittauksia?

Vaikea seurata eroja, kun lämmityksessä on niin monta muuttujaa. Yöaikana vois periaatteessa varata laattaan korkeammalle lämmöt, mutta ehtinee päivän aikana kuitenkin haalistua ennen iltaa, ettei mahda selvitä pelkällä yösähköllä lämmittämisellä?

Toistaiseksi laatat on pysynyt aloillaan, vaikka vaihellu muita lämpöjä

Kokemusperäisiä kommentteja kuulostellen

Jos ei vesi tule omasta kaivosta, niin säästät huomattavasti enemmän siirtymällä 1krt vrk suihkuttelurytmiin ja laskemalla lattialämmitystä asteella tai kahdella, riippuen onko tilassa muuta lämmönlähdettä.
Mitä itse olen valussa olevaa lämmitystä testannut muutamalla asetuksella nyt talvella, niin se reagoi todella hitaasti. Jos yöllä ajanu "ylilämpimäksi", niin kulutus ollu korkea, se viilenee päivällä ja kulutus pieni, mutta viileää laattaa lämmitetään taas isolla teholla sitten illalla&yöllä. Säästöä vain jos on pörssisähkösoppari, tai aivan törkeän iso ero yö- ja päivä sähkön hinnassa...

 

[Deussi]

Itse kanssa kikkailin tuota muutaman kk pari vuotta sitten devin termarilla, khh tiloissa 18 astetta aina, kylppäri märkätilassa 23 iltaisin suihkutteluaikaan ja 19 sai laskea sitten sen jälkeen.

Totesin aikalailla täysin turhaksi, säästöissä näkyi hyvin pienesti ja eniten turhauttavaa oli mennä ns "väärään aikaan" suihkuun. Meni enemmän kellon tuiotteluksi ja erityisesti kylmään aikaan sitten kitinää sieltätäältä kun lattia oli ns kylmä.

Tuo 23 oon todennut aika hyväksi ratkaisuksi, varmasti monelle todella viileäkin? Mutta meidän jalkapohjissa on sellainen sopivan neutraali, lisäksi kuivattaa yhdessä iv kanssa ihan ok märkätilat.

 

[Skibidi Weinau]

Jos ei vesi tule omasta kaivosta, niin säästät huomattavasti enemmän siirtymällä 1krt vrk suihkuttelurytmiin ja laskemalla lattialämmitystä asteella tai kahdella, riippuen onko tilassa muuta lämmönlähdettä.
Mitä itse olen valussa olevaa lämmitystä testannut muutamalla asetuksella nyt talvella, niin se reagoi todella hitaasti. Jos yöllä ajanu "ylilämpimäksi", niin kulutus ollu korkea, se viilenee päivällä ja kulutus pieni, mutta viileää laattaa lämmitetään taas isolla teholla sitten illalla&yöllä. Säästöä vain jos on pörssisähkösoppari, tai aivan törkeän iso ero yö- ja päivä sähkön hinnassa...

Joo, ei ole omaa kaivoa, eikä muuta lämmönlähdettä. Aamusuihku menee itellä viileäversiona, mutta muilla ei Kyllähän se yhtenä aamuna tuntu vilposelta, ku oli laatta joku 16 astetta . Oli termari juminu säästöasentoon/ei lähteny lämmittään. Käytti virrat pois, niin alko taas toimimaan.

Saman olen pistäny merkille, että aika hitaasti laatta reagoi kyllä lämpötilanvaihteluihin. Pörssisähkö on käytössä, joten ehkä vois yöllä halvempina tunteina lämmittää aamuksi ja sitte iltapäivällä taas hetken, vaikka onki kalliimpaa.

Varmaan helpompi säästökohde & paremman säästön saa käyttöveden lämmittämisessä 1 krt vuorokaudessa yösähköllä vrt. nykyinen jatkuvalämmitys.

 

[Skibidi Weinau]

Itse kanssa kikkailin tuota muutaman kk pari vuotta sitten devin termarilla, khh tiloissa 18 astetta aina, kylppäri märkätilassa 23 iltaisin suihkutteluaikaan ja 19 sai laskea sitten sen jälkeen.

Totesin aikalailla täysin turhaksi, säästöissä näkyi hyvin pienesti ja eniten turhauttavaa oli mennä ns "väärään aikaan" suihkuun. Meni enemmän kellon tuiotteluksi ja erityisesti kylmään aikaan sitten kitinää sieltätäältä kun lattia oli ns kylmä.

Tuo 23 oon todennut aika hyväksi ratkaisuksi, varmasti monelle todella viileäkin? Mutta meidän jalkapohjissa on sellainen sopivan neutraali, lisäksi kuivattaa yhdessä iv kanssa ihan ok märkätilat.

Joo, kyllä palautetta tulee helposti muulta porukalta, jos lattia on liian kylmä.

Tuo 23 on kyllä aika hyvä Omaankin jalkaan 23 aika neutraali ja 24 ehkä hivenen lämmin Jos liian lämpöseksi vetää tuon märkätilojen lattian, niin menee vaan energiaa hukkaan ja samalla suihkuajat pitenee

Tasalämpö 23'C koko aikaa ainaki hellasäröttömin vaihtoehto

 

[jase]

Ite rakentelin Home Assistantilla ja HeatItin termarilla automaation, joka vertailee pesuhuoneen ja olohuoneen absoluuttista kosteutta. Sitten kun kosteus nousee 20% yli niin lämmitellään 25:een kun normisti on 18 ja yöllä 15, johon se ei tietenkään ehdi jäähtyä. Sitten kun vielä sai saunaan lämpömittarin niin pystyi estämään lämmityksen kun saunassa oli lämmintä.

Energiankulutuksen ja kuivatuksen suhteen aika lähellä optimia, ei niinkään asumismukavuuden. Onhan se 18 asteinen aika vilposa, mutta hellasäröä on pystynyt vähentämään energiankulutusargumentilla ihan hyvin. Sitten kun on oikeasti kylmä niin puusaunaa lämmitetään pelkän suihkun sijasta, se kun lämmittää IV:n kautta koko kämppää sen 12+ tuntia.

 

[Reivn]

Ite rakentelin Home Assistantilla ja HeatItin termarilla automaation, joka vertailee pesuhuoneen ja olohuoneen absoluuttista kosteutta. Sitten kun kosteus nousee 20% yli niin lämmitellään 25:een kun normisti on 18 ja yöllä 15, johon se ei tietenkään ehdi jäähtyä. Sitten kun vielä sai saunaan lämpömittarin niin pystyi estämään lämmityksen kun saunassa oli lämmintä.

Energiankulutuksen ja kuivatuksen suhteen aika lähellä optimia, ei niinkään asumismukavuuden. Onhan se 18 asteinen aika vilposa, mutta hellasäröä on pystynyt vähentämään energiankulutusargumentilla ihan hyvin. Sitten kun on oikeasti kylmä niin puusaunaa lämmitetään pelkän suihkun sijasta, se kun lämmittää IV:n kautta koko kämppää sen 12+ tuntia.

Melko alas on kosteusprosentti asetettu, yleisesti 20% on pidetty jo liian kuivana sisäilmana, ja tavote on kaiketi siellä 40% korvilla? Toki vuodenaika vaikuttaa, jos on koneellinen ilmanvaihto, niin talvella se vetää väkisin tonne 20% korville vaikka mitä tekis.

 

[jase]

Melko alas on kosteusprosentti asetettu, yleisesti 20% on pidetty jo liian kuivana sisäilmana, ja tavote on kaiketi siellä 40% korvilla? Toki vuodenaika vaikuttaa, jos on koneellinen ilmanvaihto, niin talvella se vetää väkisin tonne 20% korville vaikka mitä tekis.

Multa jäi tuolta kriittinen sana ero -välistä. Kyse on siis absoluuttisten kosteuksien erosta. Olohuoneessa ja pesuhuoneessa kun on sama suhteellinen ilmankosteus ja lämpötila niin ero on 0%. Kun suhteellisesta ilmankosteudesta ja lämpötilasta laskee absoluuttisen ilmankosteuden niin saa normalisoitua pois lämpötilan vaikutuksen. Tämä helpottaa eri tilojen kosteuksien vertailua ja lämmityksen saa triggeröityä päälle oikeaan aikaan.

 

[Sikatiiker]

Yleistä höpinää kustannuksista: käyttöveden ja jäteveden osalta nousi hiljattain sekä kuutiomaksu että perusmaksu. Kaivelin rakennusvuoden (2020) laskun esiin ja tässä varoituksena niille joilla rakentaminen harkinnassa:

Perusmaksu vesi: 4.31€ -> 6.00€ /kk =nousua 39.2%
Perusmaksu jätevesi: 6.25€ -> 7.64€ /kk =nousua ~22.2%
Veden kulutus: 2.01€ -> 2.16€ /m3 =nousua ~7.5%
Jäteveden kulutus: 2.79€ -> 3.20€ /m3 =nousua ~14.7%

Hinnat sis. alv 24%.

Totta kai vesilaitoksesta kiinni mutta näin meillä.

 

[qtba]

Yleistä höpinää kustannuksista: käyttöveden ja jäteveden osalta nousi hiljattain sekä kuutiomaksu että perusmaksu. Kaivelin rakennusvuoden (2020) laskun esiin ja tässä varoituksena niille joilla rakentaminen harkinnassa:

Perusmaksu vesi: 4.31€ -> 6.00€ /kk =nousua 39.2%
Perusmaksu jätevesi: 6.25€ -> 7.64€ /kk =nousua ~22.2%
Veden kulutus: 2.01€ -> 2.16€ /m3 =nousua ~7.5%
Jäteveden kulutus: 2.79€ -> 3.20€ /m3 =nousua ~14.7%

Hinnat sis. alv 24%.

Totta kai vesilaitoksesta kiinni mutta näin meillä.

Yle selvitti: Suomessa myydään liian halpaa vettä, eikä poliitikoilla ole kanttia nostaa hintaa – se voi vielä kostautua kukkarollesi

Suomalaisten vesijohdot ruostuvat maan alla. Tulevina vuosina veden hintaan kohdistuu kymmenien prosenttien korotuspaine. Kuka maksaa jättilaskun?

yle.fi

Lienee ihan todennäköinen suunta kautta maan. Harvaan asutuilla alueilla ongelma on luonnollisesti vaikeampi, ellei ole jossain osuuskunnassa ja pidä tuota harrastuksenaan.

 

[B12]

Ei tuossa ole mitään ongelmaa, mitä vesilaitosten yksityistäminen ei ratkaisisi.

 

[hypodermic]

Kyllä joo, täällä päin juuri nousi vuoden vaihteessa 10% kerralla vesimaksut.

 

[Niämine]

Yle selvitti: Suomessa myydään liian halpaa vettä, eikä poliitikoilla ole kanttia nostaa hintaa – se voi vielä kostautua kukkarollesi

Suomalaisten vesijohdot ruostuvat maan alla. Tulevina vuosina veden hintaan kohdistuu kymmenien prosenttien korotuspaine. Kuka maksaa jättilaskun?

yle.fi

Lienee ihan todennäköinen suunta kautta maan. Harvaan asutuilla alueilla ongelma on luonnollisesti vaikeampi, ellei ole jossain osuuskunnassa ja pidä tuota harrastuksenaan.

Viimeiset 20 vuotta omakotitalossa (Tampereella) kun oon asunut, nii sähkön hinnasta on melkosta pärinää ollut useemmin kun kerran, veden hinnasta ei ihan hirveesti. Tykkään tilastoista, joten aika tarkkaan tiedän mitä mikäkin asumiseen liittyvä on tuona aikana maksanut:
- sähkö 6.9 --> 13.1 c/kWh, nousua 90%
- vesi 2.38 --> 7.10 €/m3, nousua 198%
(luvut pitävät sisällään molempien osalta kaikki maksut jyvitettyinä yksikköä kohden; ensimmäiset vuoden 2003 keskiarvot, jälkimmäiset vuodelta 2022)

Sähkön ja veden kokonaiskustannuksesta tällä hetkellä (kun ollaan jo taas kahdestaan) veden osuus on kuitenkin, hinnan reippaamasta noususta huolimatta, noin 20%.

 

[kjns]

Pitipä nyt itsekin oikein tarkistaa mitä veden hinnalle on tapahtunut. Nykyisin kunnan nettisivut sanoo näin:

Veden käyttömaksu on 2,44 €/m3 ja jäteveden käyttömaksu on 3,14 €/m3.
Veden ja jäteveden käyttömaksu yhteensä on 5,58 €/m3.

Vanhin vesilasku minkä äkkiä löysin oli vuodelta 2017 ja siellä oli seuraavat hinnat:
Vesi 1,84 eur ja jätevesi 2,53 eur/kuutio, eli yhteensä 4,37 eur/m3.

Onhan tuossa tommonen melkein 28% tullut lisää hintaa reilussa viidessä vuodessa. Täällä ei kyllä mitään perusmaksua ole vesiliittymässä, kulutuksen mukaan menee.

 

[Niämine]

Viimeiset 20 vuotta omakotitalossa (Tampereella) kun oon asunut, nii sähkön hinnasta on melkosta pärinää ollut useemmin kun kerran, veden hinnasta ei ihan hirveesti. Tykkään tilastoista jaada jaada...

Muita kustannusmuutoksia samalta ajalta
- jätehuolto +72%
- tontin vuokra+29% (vuokrasopimus hapantuu tuossa kymmenisen vuoden kuluttua, jolloin p***a osuu tuulettimeen)
- kiinteistövero +135%
- vakuutukset; kiinteistö & irtaimisto +18% (näiden kanssa pääsee tilille kun vaihtelee toimittajaa)

 

[Boulder]

Meillä on vesi- ja jätevesimaksu pysynyt useamman vuoden melko lailla samoissa, mutta perusmaksua on nostettu vähintään kerran kahdessa vuodessa. Taas tätä huvittavaa "säästä ja maksa enemmän"-tyyliä, mitä nähdään sähkönsiirron kanssa. Tällä hetkellä vesi maksaa vähän yli 5€/m3.

 

[Niämine]

Meillä on vesi- ja jätevesimaksu pysynyt useamman vuoden melko lailla samoissa, mutta perusmaksua on nostettu vähintään kerran kahdessa vuodessa. Taas tätä huvittavaa "säästä ja maksa enemmän"-tyyliä, mitä nähdään sähkönsiirron kanssa. Tällä hetkellä vesi maksaa vähän yli 5€/m3.

Tampereella tää perusmaksu on reilut 22€/kk pienimmällä mahdollisella putkella - joka kahden hengen taloudessa nostaa kuutiomaksua sellaset 3€.

 

[Mikkos]

Ihan pikkusen offtopiccia mutta miksi kunnallistekniikassa pitää olla erikseen vesi ja jätevesi? Eikö se näin loogisesti ole niin että sen mitä vettä tulee niin sen maksaa jätevettäkin? Miks ne pitää olla erillään? Kuitenkin maksat siitä jätevedestä vaikka laskisit sen suoraan viereiseen ojaan.
Olis vaan "vesimaksu" joka sisältää veden ja jäteveden. Olis paljon helpompaa.

 

[GJ]

Ihan pikkusen offtopiccia mutta miksi kunnallistekniikassa pitää olla erikseen vesi ja jätevesi? Eikö se näin loogisesti ole niin että sen mitä vettä tulee niin sen maksaa jätevettäkin? Miks ne pitää olla erillään? Kuitenkin maksat siitä jätevedestä vaikka laskisit sen suoraan viereiseen ojaan.
Olis vaan "vesimaksu" joka sisältää veden ja jäteveden. Olis paljon helpompaa.

Koska sinulla voi olla kunnan/kaupungin vesi, mutta jätevesi käsitellään omalla pihalla jotenkin eikä lasketa yleiseen verkkoon.

 

[Mikkos]

Koska sinulla voi olla kunnan/kaupungin vesi, mutta jätevesi käsitellään omalla pihalla jotenkin eikä lasketa yleiseen verkkoon.

Eli on siis mahdollista että vettä vaan tulee mutta ei lähde? Sitten mä ymmärrän. Mä oon ollu siinä uskossa että jos tulee vettä niin sitä myös lähtee.

 

[Niämine]

Ihan pikkusen offtopiccia mutta miksi kunnallistekniikassa pitää olla erikseen vesi ja jätevesi? Eikö se näin loogisesti ole niin että sen mitä vettä tulee niin sen maksaa jätevettäkin? Miks ne pitää olla erillään? Kuitenkin maksat siitä jätevedestä vaikka laskisit sen suoraan viereiseen ojaan.
Olis vaan "vesimaksu" joka sisältää veden ja jäteveden. Olis paljon helpompaa.

Ihanvarmasti en oo paras ihminen analysoimaan tätä, mut vedän lonkalta... tuon jäteveden hoiteleminen jonnekkin on ihan oma infransa sekin, ja siihen päälle sen käsittely. Vaikkapa nyt täällä on jo vuosia perusteltu erityisesti jätevesimaksun korotusta uuden vatkaamon rakentamisella (joka pikapuoliin valmistuessaan korottaa luonnollisesti maksuja entisestään). Yhtään en osaa sanoa millä kertoimella puhdas vesi palautuu pudistamoihin - en edes onko kerroin yli vai alle yhden. Joka kunnassa ei liene vielä käytössä "hulevesimaksuja" jotka osaltaan rahoittanevat vähintään sadevesiviemäriverkostoa; jos tätä ei ole käytössä nii kyllähän näidenkin hoitaminen kustannuksia kuitenkin aiheuttaa.

Mutjoo, yksi maksu? Ihan OK mulle

 

[Boulder]

Tampereella tää perusmaksu on reilut 22€/kk pienimmällä mahdollisella putkella - joka kahden hengen taloudessa nostaa kuutiomaksua sellaset 3€.

Meillä perusmaksu tämän vuoden alusta vajaat 18€/kk. Viime vuonna vielä n. 14€/kk

 

[Taneli-]

Eli on siis mahdollista että vettä vaan tulee mutta ei lähde?

Vaikka laki itsessään määrittelee seuraavaa:
"
Jäteveden käyttömaksun periminen perustuu vesihuoltolakiin (119/2001). Vesihuoltolain 19. §:n 1. momentin mukaan vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella.
"
Voi olla tilanne missä sinulla on 100% oma kaivo mutta silti sinut (osoitteen perusteella) määritellään osaksi kunnan aluetta ja vesimaksua sekä jätevesimaksua tulee, tosin jos asuntoasi ei ole edes liitetty kunnan verkkoon herää kysymys saatko alennusta ja paljonko täytyy maksaa...

Esim. Raisiossa (1.1.2023 alkaen) on käytössä seuraava politiikka:
"
Käyttömaksun perusteena on kiinteistön käyttämä veden määrä. Käyttömaksua peritään erikseen talousvedestä ja jätevedestä. Käyttömaksut laskutetaan pientaloasiakkailta neljä-kuusi kertaa vuodessa vesimittarin lukeman mukaan.

Talousveden käyttömaksu on 2,79 €/m3 (sis. alv 24%) ja jäteveden 2,54 €/m3 (sis. alv 24%).

Hulevedestä ei toistaiseksi peritä käyttömaksua.

Jätevesiverkoston asiakkaita, joilla on käytössä oma talousvesilähde (oma kaivo), laskutetaan jäteveden käyttömaksua seuraavasti:

120 l / as /vrk/1000 l x asukasluku x 30 vrk x 2,89 €/m3 = käyttömaksu €/kk (sis.alv 24%).

Laskelmassa käytetty vedenkulutus (120 l/as/vrk) on yleisesti käytetty mitoitusarvo (VVY.fi).

Omaa talousvesilähdettä käyttävän vesihuoltoyhtiön asiakkaan jäteveden laskutus voidaan muuttaa siten, että talousvedenkulutus mitataan vesimittarilla, mikäli tila, johon vesimittari on tarkoitus asentaa, täyttää Raision Vesi Oy:n toimitusehtojen vaatimukset.
"

 

[Niämine]

Vaikka laki itsessään määrittelee seuraavaa:
"
Jäteveden käyttömaksun periminen perustuu vesihuoltolakiin (119/2001). Vesihuoltolain 19. §:n 1. momentin mukaan vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella.
"
Voi olla tilanne missä sinulla on 100% oma kaivo mutta silti sinut (osoitteen perusteella) määritellään osaksi kunnan aluetta ja vesimaksua sekä jätevesimaksua tulee, tosin jos asuntoasi ei ole edes liitetty kunnan verkkoon herää kysymys saatko alennusta ja paljonko täytyy maksaa...

Epäilemättä jos ei siitä tontin ohi (/lähistöltä) oo ollenkaan rakennettu infraa, nii lienee selvää ettei tarvi mitään vesijuttuja maksaa. Mielenkiintosempaa on jos (haja-asutusalueella; taajamassa ei liene ees mahdollista) et haluakkaan liittyän kunnan tai osuuskunnan veteen ja/tai viemäriverkostoon - pitääkö kuitenkin liittyä vaikkei haluaisikaan (olkoonkin että se taannee paremman palvelutason)?

 

[kajakkivajakki]

Haja-asutusalueellahan on hyvin yleistä että tulee kunnan vesi, mutta jätevesi on järjestetty itse.

Mutta nythän suuntaus on ollut, että taajamissa alettu keräämään hulevesimaksua -> Eli maksat siitäkin vedestä mitä taivaalta sataa

 

[stabbulamus]

Taloa kun etsiskeltiin muutama vuosi takaperin niin muutamissa tuli vastaan tilanne et kiinteistö pääsemässä asemakaava-alueelle? tulevaisuudessa ja täten tulee pakolliseksi liittyä kaupungin verkostoon omista järjestelyistä huolimatta. Aikamoinen euromäärä oli kustannusarvion osalta noissakin pistettävä sukan varteen.

 

[Jamboa]

Taloa kun etsiskeltiin muutama vuosi takaperin niin muutamissa tuli vastaan tilanne et kiinteistö pääsemässä asemakaava-alueelle? tulevaisuudessa ja täten tulee pakolliseksi liittyä kaupungin verkostoon omista järjestelyistä huolimatta. Aikamoinen euromäärä oli kustannusarvion osalta noissakin pistettävä sukan varteen.

Ei kaava vaikuta asiaan käsittääkseni milläänlailla. Jos lähellä käyttö- tai jätevesiliittymät, niin on niihin kuitenkin liityttävä. Eli jos lähiöön haluaa, niin kulut kannattaa varmistaa. Metsässä saanee olla rauhassa, vaikka olisi kaava-aluettakin (vaikka harvemmin ne on samalla tasolla kaavoitettu, kuin yleisesti kaava-alueesta puhutaan)

 

[Jan11]

Ei tuossa ole mitään ongelmaa, mitä vesilaitosten yksityistäminen ei ratkaisisi.

Vesihuoltoa ei tulla yksityistämään. Kansalaisaloitteessa ”Vesi on meidän” eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti vesihuoltolain uudistusprosessissa yksityistäminen ollaan kategorisesti kieltämässä ja vesihuoltovelvolllisuus säätämässä kuntien tehtäväksi, mutta kuitenkin siten, että asiakkaiden omistamien vesiosuuskuntien poikkeus säilyy.

Yksityistäminen (jota siis ei tuon eduskunnan päätöksen jälkeen Suomessa enää voi pitää vaihtoehtona) toki nostaisi veden ja jäteveden hinnan markkinaehtoiseksi, eli vähintäänkin yhtiölle kannattavalle tasolle. Ja kaikki maksaisimme enemmän.
Ja koska kyseessä on luonnollinen monopoli, edellyttäisi se samalla säätelylainsäädäntöä maksimi-investointivarausten ja maksimivoittotason määrittämiseksi, sekä lisäksi valvovan viranomaisen niitä valvomaan ja tekemään valvonnan perusteella maksupalautuspäätöksiä. Samaan tapaan kuin sähkön osalta jo on tehty.

 

[tietokonerikki]

Vesihuoltoa ei tulla yksityistämään. Kansalaisaloitteessa ”Vesi on meidän” eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti vesihuoltolain uudistusprosessissa yksityistäminen ollaan kategorisesti kieltämässä ja vesihuoltovelvolllisuus säätämässä kuntien tehtäväksi, mutta kuitenkin siten, että asiakkaiden omistamien vesiosuuskuntien poikkeus säilyy.

Yksityistäminen (jota siis ei tuon eduskunnan päätöksen jälkeen Suomessa enää voi pitää vaihtoehtona) toki nostaisi veden ja jäteveden hinnan markkinaehtoiseksi, eli vähintäänkin yhtiölle kannattavalle tasolle. Ja kaikki maksaisimme enemmän.
Ja koska kyseessä on luonnollinen monopoli, edellyttäisi se samalla säätelylainsäädäntöä maksimi-investointivarausten ja maksimivoittotason määrittämiseksi, sekä lisäksi valvovan viranomaisen niitä valvomaan ja tekemään valvonnan perusteella maksupalautuspäätöksiä. Samaan tapaan kuin sähkön osalta jo on tehty.

Olet kumman varma asiasta? Meillä vaihtuu hallitus ja ymmärtääkseni mitään lakia ei vielä ole ja periaatepäätökset voi seuraava hallitus kumota.
Jostain meidän vaan pitää niitä euroja löytää velkojen korkojen maksuun, pakolaisten aiheuttamien kulujen kasvuun, Naton hallinnon kuluihin, sotilasmenojen kasvuun reipas 2-3miljardia? vuodessa. Sotemenojen kasvuun jne. entisten lisäksi.

Kokoomus päässee johtoon ... en pitäisi ihmeenä vaikka ton lain voimaantulo lykkääntyisi. Eiköhän OK talojen asukkailta edelleen peritä lisää, talojahan on vaikeaa siirtää. Kunnatkin tarvitsevat euroja... vesimaksut nousevat aika suurella varmuudella. Toivotaan silti, ettei vesilaitoksia yksityistetä.

 

[Zigh]

Mutta nythän suuntaus on ollut, että taajamissa alettu keräämään hulevesimaksua -> Eli maksat siitäkin vedestä mitä taivaalta sataa

Ei vaan maksat siitä että poistat sadevesiä tontilta kaupungin viemäreitä pitkin. Harvalla tontilla kaikki imeytyy maahan vaan osa valuu ojiin tai kadulle vaikkei varsinaista hulevesiliittymää olisikaan.

 

[Jan11]

Olet kumman varma asiasta? Meillä vaihtuu hallitus ja ymmärtääkseni mitään lakia ei vielä ole ja periaatepäätökset voi seuraava hallitus kumota.
Jostain meidän vaan pitää niitä euroja löytää velkojen korkojen maksuun, pakolaisten aieheuttamien kulujen kasvuun, Naton hallinnon kuluihin, sotilasmenojen kasvuun reipas 2-3miljardia? vuodessa. Sotemenojen kasvuun jne. entisten lisäksi.

Kokoomus päässee johtoon ... en pitäisi ihmeenä vaikka ton lain voimaantulo lykkääntyisi. Eiköhän OK talojen asukkailta edelleen peritä lisää, talojahan on vaikeaa siirtää. Kunnatkin tarvitsevat euroja... vesimaksut nousevat aika suurella varmuudella. Toivotaan silti, ettei vesilaitoksia yksityistetä.

Vähän OT tähän lankaan, mutta vaikka vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat, näin ei käy parlamentaarisesti sovituille lakipaketeille, eikä erityisesti silloin kun takana on eduskunnan ponsilausuma. Viivyttää toki voivat.
Koko parlamentaariselta sopimiselta ja hallituskauden yli menevilltä isoilta lainsäädäntöprosesseilta ja lakipaketeilta katoaisi aivan kokonaan pohja, mikäli tästä ei pidettäisi kiinni.

 

[tietokonerikki]

Vähän OT tähän lankaan, mutta vaikka vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat, näin ei käy parlamentaarisesti sovituille lakipaketeille, eikä erityisesti silloin kun takana on eduskunnan ponsilausuma. Viivyttää toki voivat.
Koko parlamentaariselta sopimiselta ja hallituskauden yli menevilltä isoilta lainsäädäntöprosesseilta ja lakipaketeilta katoaisi aivan kokonaan pohja, mikäli tästä ei pidettäisi kiinni.

Maailma muuttuu ja eurot/talous sanelee ohi vaihtuvien politikkojen. Eihän meidän pitänyt vastata muiden maiden veloistakaan. Joten odotellaan ton lain voimaantuloa vai tuleeko.
Se on kuitenkin selvää, että jostain ne tarvittavat eurot otetaan ja melkoisella varmuudella osa niistä koroteluilla vesimaksuilla.

 

[Taneli-]

Viivyttää toki voivat.

Toki, mutta jos miettii miten pitkään jotkut väliaikaiset verotkin ovat olleet voimassa (esim. nykyiset autovero ja ajoneuvovero ovat alunperin väliaikaisia veroja mistä autovero alkoi 1958 "yhden vuoden väliaikaisena verona" valtion poikkeuksellisen kireän rahatilanteen takia, eli siitä piti luovuttaman heti kun valtiontalous antaa myöden). Eli jos vaikka sen 100 vuotta viivästytetään jotain lakiehdotusta niin kyllä sekin jo tuntuu...

 

[qtba]

Taloa kun etsiskeltiin muutama vuosi takaperin niin muutamissa tuli vastaan tilanne et kiinteistö pääsemässä asemakaava-alueelle? tulevaisuudessa ja täten tulee pakolliseksi liittyä kaupungin verkostoon omista järjestelyistä huolimatta. Aikamoinen euromäärä oli kustannusarvion osalta noissakin pistettävä sukan varteen.

Lähipiirissä tällainen tilanne. Muistaakseni noin 15k€ kaivuut ja noin kymppi päälle liittymiskuluja.

 

[Squirrel]

Mutta nythän suuntaus on ollut, että taajamissa alettu keräämään hulevesimaksua -> Eli maksat siitäkin vedestä mitä taivaalta sataa

Se mitä lehdistä lukenut, on aika yleistä että jotkut ohjaa hulevedet viemäriin.

 

[kajakkivajakki]

Se mitä lehdistä lukenut, on aika yleistä että jotkut ohjaa hulevedet viemäriin.

Varmasti on väärin kytkettyjä liitäntöjä ympäri Suomenmaata. Tarpeeksi vanhoja asuinalueita niin voi olla jopa ihan vasitenkin kytketty (huuhtelumieles) kun kunnan jätevedenpuhdistamo on ollut luokkaa sihti ennen jokea/merta.

Eiköhän nykyisin tässäkin suhteessa olla hieman tarkempia.

Hulevesimaksu vain voi hieman kismittää kun sellainen määrätään nyt vaikka omalle asuinalueelle ei ole kunnan toimesta mitään järjestelyjä tehty vallitsevaa tilannetta muuttamaan. Keksitään vain uusia maksuja kansalaisten lompsalle.

 

[Jan11]

Maailma muuttuu ja eurot/talous sanelee ohi vaihtuvien politikkojen. Eihän meidän pitänyt vastata muiden maiden veloistakaan. Joten odotellaan ton lain voimaantuloa vai tuleeko.
Se on kuitenkin selvää, että jostain ne tarvittavat eurot otetaan ja melkoisella varmuudella osa niistä koroteluilla vesimaksuilla.

Tuo sai siis eduskuntakäsittelyssä _kaikkien_ puolueiden tuen. Siis ihan kaikkien, eli sekä hallitus- että oppositiopuolueiden. Yhtä yksimielistä käsittelyä ei ole ollut kuin nato-asiassa. Eikä oikeastaan siinäkään kun yksi eduskuntaryhmä eli Ano vastusti.

 

[taski]

Lähipiirissä tällainen tilanne. Muistaakseni noin 15k€ kaivuut ja noin kymppi päälle liittymiskuluja.

Tämä on kyllä ihan järjetöntä hommaa. Itselläkin pienpuhdistamo ja vituttaisi kyllä moinen tilanne sen verran että varmaan fantasioisin kyllä jokun asiasta päättävän pään irti repimisestä. Onneksi ei taida täällä olla suunnitelmia että vahingossa asemakaavaan pääsisi.

Onkohan näissä merkitystä että onko kyseessä tontti vai tila? Että esim riittävän isolla tontilla katsottaisiin että jätevesien käsittely onnistuu?

 

[Skibidi Weinau]

Jos varaajan lämpötila nostetaan normaalia korkeammalle niin muistutan, että siellä pitää olla sekoitusventtiili, joka sekoittaa hanaan tulevan veden lämpötilan turvalliseksi.
Meillä riittää 150L varaaja 65 astetta yösähköllä ja APK kytketty lämpimään veteen myös. Kolmen aikuisen talous. Tammikuun lvv:n kulutus 106kWh.
Suihkukäytäntöjä ei muutettu mitenkään sähkönhinnan takia.

Joo, hyvä huomio. Kyllä varaajan alla on sekoitusventtiili ja siitä säädetty sopivaksi.

 

[Skibidi Weinau]

Onhan noita kaupallisia palveluja ja harrastevoimin tehtyjä ilmaisia tuosta aiheesta vaikka hurumycket. Shellyn relettä yleisesti käytetään ja ohjataan scriptillä, joka käy netistä pörssisähkön tuntikohtaiset hinnat. Minullakin moinen ilmaisnen versio käytössä.

api.spot-hinta.fi – Api.spot-hinta.fi -rajapintojen esittely ja käytön ohjeistus

Pakko kompata vielä tätä spot-hinta.fi palvelua. Sehän on vaivaton kotiautomaation sovellus (sieltä löytyy useita skriptejä: lämminvesivaraajan lämmitys, LVV halvin lämmitys yöaikaan 22-07, useamman releen ohjaus) ja helppo ottaa käyttöön kenellä tahansa, vaikka ei mitään automaatiosta tai sähköistä tietäisikään

Hommata vermeet valmiiksi ja käyttää sähkäriä Shellyn asennukseen (Shelly Plus 1PM + häiriönpoistaja RC Snubber +teline Shellylle DIN-kiskoon = tarvikkeet yhteensä joku 35-50 €, riippuu vähän mistä tilaa + sähkärin työt). Tuo palvelu on kyllä hiottu helpoksi kelle tahansa toteuttaa hyvine ohjeineen.

Maksanee itsensä kohtuu nopeasti takaisin

Suomessa on paljon sähkölämmitteisiä taloja ilman vesikiertoista lämmönjakoa, joissa on sähkölämmitteinen lämminvesivaraaja


Useimmat kotiautomaation sovellutukset vaativat enemmän perehtymistä asiaan (lue: useampi tunti lueskelua ja tiedonhakua, vermeitten hommaamista, kokeilua, säätämistä, yms). Vaikkakin netti ja Youtube pullollaan tutoriaaleja, niin aikaa siinä saa helposti menemään. Sehän ei ole ongelma niille, joita aihepiiri todella kiinnostaa & haluaa harrastaa

Niille jotka haluavat helppoja ja nopeita kotiautomaation sovellutuksia ilman tietotaitoa, niin niitä ei mielestäni paljoa ole. Spot-hinta.fi on yksi niistä, joista porukalle olis hyödynnettävissä olevaa säästöpotentiaalia; helposti.

Vaihtoehtoina toki valmiiksi tuotteistetut paketit, mitkä maksavat jo niin paljon (aloituskustannus + jatkuva kuukausimaksu), joten niiden takaisinmaksuaika on reilusti pitempi.

 

[Sikatiiker]

Muita kustannusmuutoksia samalta ajalta
- jätehuolto +72%
- tontin vuokra+29% (vuokrasopimus hapantuu tuossa kymmenisen vuoden kuluttua, jolloin p***a osuu tuulettimeen)
- kiinteistövero +135%
- vakuutukset; kiinteistö & irtaimisto +18% (näiden kanssa pääsee tilille kun vaihtelee toimittajaa)

Nämä, vesi, sähkö, autoilun kustannukset ja oma kokonaisvero-% huomioiden sitä ihmettelee välillä miten rahaa jää vielä ruokaankin! Vielä 5 vuotta sitten käytiin arviolta 2-5 krt/kk ulkona syömässä kun asuttiin asumisoikeusasunnossa jossa asumiskulut yhtä paljon euroja kuussa kuin omakotitalossa nyt. Tällä hetkellä kun bruttopalkka on siitä kasvanut 58% ei meinaa palkkapäivään selvitä ilman luottokorttiostoksia ruokakaupassa.

 

[Catrik]

Onko kokemuksia pesäkoisista? Pesäkoisa – Wikipedia

Epäilen että näitä pörrää täällä. Näitä ei juurikaan ole kuin yhdessä huoneessa jossa on ovi yleensä kiinni. Huoneesta ei ole löytynyt mitään toukkia eikä täällä säilytetä vaatteita ja huonekaluja on 1kpl sohva ja tietokonetuoli. Epäilen että jostain talon rakenteista tulee, ja kyllä niitä saatana tulee joka päivä lisää. Joka päivä pyydystän saippuavesipulloon 2-5 koita ja ei vaan lopu.

Näitäkin ostin Natural Control koiansa 2kpl | Prisma verkkokauppa mutta ei ole kelvannut näille koille.

Onko jotain vinkkejä? Välikattoon ei mahdu ryöminään ampiaispesiä yms poistamaan, niitä siellä ainakin on jonkun verran. Voiko nuo koit edes tulla sieltä kun pakkanenhan siellä on?

 

[tietokonerikki]

Onko kokemuksia pesäkoisista? Pesäkoisa – Wikipedia

Epäilen että näitä pörrää täällä. Näitä ei juurikaan ole kuin yhdessä huoneessa jossa on ovi yleensä kiinni. Huoneesta ei ole löytynyt mitään toukkia eikä täällä säilytetä vaatteita ja huonekaluja on 1kpl sohva ja tietokonetuoli. Epäilen että jostain talon rakenteista tulee, ja kyllä niitä saatana tulee joka päivä lisää. Joka päivä pyydystän saippuavesipulloon 2-5 koita ja ei vaan lopu.

Näitäkin ostin Natural Control koiansa 2kpl | Prisma verkkokauppa mutta ei ole kelvannut näille koille.

Onko jotain vinkkejä? Välikattoon ei mahdu ryöminään ampiaispesiä yms poistamaan, niitä siellä ainakin on jonkun verran. Voiko nuo koit edes tulla sieltä kun pakkanenhan siellä on?

Ei ole noista kokemusta, mutta ampiaisten yms. pesien poisto on talvella "turvallisempaa" herhiläiset ovat kohmeessa jos hereillä ollenkaan.
Joku pyyhe /verkko mukaan jolla suojata kasvonsa tarvittaessa, niin ei ainakaan tartte pelätä
-Jostain katto auki hommaat kameran, jotta näet mistä, jos katto vino liukas muovi yms. alapäähän sopivan paksuinen koolinki lauta.
Liutat sen pesän alle ja jollain "teleskooppi" kepillä rikot pesät. Tarvittaessa soveltaen.
- Joskus tuli ullakolta talvella poistettua halkaisijaltaa n. 300-400mm mehilaisen pesä (helppo homma muosipussi alle ja sinne).
Ei ole sen jälkeen näkynyt.