Piti oikein rekisteröityä, että pääsen kommentoimaan noita vähän aiemmin heitettyjä vesijohtoon ja viemäriin liittymisasioita ja hulevesimaksuja, kun parissa kohdassa mentiin niin pahasti metsään ettei voi antaa mennä ohi. Olen itse ollut työn puolesta vielä pari vuotta sitten kyseisten kanssa tekemisissä, eikä laki ole tainnut siitä hirveästi muuttua. En ala ihan jokaista asiaa koskevaa viestiä erikseen lainaamaan/korjaamaan, mutta yrittäkää seurata jos kiinnostaa.
Eli ensin vähän
vedestä ja jätevedestä:
Mielenkiintosempaa on jos (haja-asutusalueella; taajamassa ei liene ees mahdollista) et haluakkaan liittyän kunnan tai osuuskunnan veteen ja/tai viemäriverkostoon - pitääkö kuitenkin liittyä vaikkei haluaisikaan (olkoonkin että se taannee paremman palvelutason)?
Taloa kun etsiskeltiin muutama vuosi takaperin niin muutamissa tuli vastaan tilanne et kiinteistö pääsemässä asemakaava-alueelle? tulevaisuudessa ja täten tulee pakolliseksi liittyä kaupungin verkostoon omista järjestelyistä huolimatta. Aikamoinen euromäärä oli kustannusarvion osalta noissakin pistettävä sukan varteen.
Liittymisvelvollisuuden vesijohtoon ja viemäriin määrittää vain ja ainostaan vesihuoltolaitoksen
toiminta-alue. Ei siis asemakaava-alue, eikä mikään muukaan. Toiminta-alueet määritellään vesihuoltolain mukaisesti, ja niiden pitäisi olla joka kunnan sivuilla/karttapalvelussa/tms. nähtävillä. Usein asemakaava-alue on toiminta-aluetta (koska laki käytännössä määrittelee, että tiheästi asutuilla alueilla tulee olla toiminta-alue), mutta ei aina - esimerkiksi harvahkoa loma-asutusta on aika usein asemakaavoitettu, mutta toiminta-aluetta ei ole.
Toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on aina liittymisvelvollisuus vesijohtoon ja viemäriin, jos kiinteistö sijaitsee taajamassa. Tämä taajamamäärittely ei ole sama kuin ns. "liikennemerkkitaajama", vaan väljempi, ja jossain määrin tapauskohtainen, vaikka kunnat käyttävätkin yleensä SYKEn ns. YKR-taajamarajausta asiassa (ko. rajauksen näkee vaikka Paikkatietoikkunasta -> väestöjakauma - demografia -> taajamat). Taajaman ulkopuolella liittymisvelvollisuutta ei ole, jos lyhennetysti vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen toiminta-alueen hyväksymistä ja terveydensuojelulain (juomaveden osalta) sekä ympäristönsuojelulain (jäteveden osalta) vaatimukset täyttyvät. Lisäksi viemäriin ei tarvitse liittyä taajaman ulkopuolella, jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää. Kaikissa muissa tapauksissa taajaman ulkopuolellakin on liittymisvelvollisuus.
Mutta sitten tulee se mutta. Liittymisvelvollisuudesta voi saada vapautuksen, jos liittyminen olisi kohtuutonta, vesihuollon "taloudellinen ja asianmukainen hoitaminen" ei vaarannu ja TSL/YSL vaatimukset voidaan täyttää. Kohtuuttomuus on tapauskohtaista, ja siihen voivat vaikuttaa esim. liittämiskustannukset, oman vesihuoltolaitteiston rakentamisesta tulleet kustannukset, vähäinen tarve tai muu vastaava. Oikeuskäytäntö on aika tiukkaa, ja nyrkkisääntönä voisi sanoa että normaali kahden hengen okt ei saa vapautusta jos liittämiskustannus on alle 30k. Jos esim. vesihuoltolaitteisto on uudehko, voi saada määräaikaisen vapautuksen (maaperäkäsittelyllä yleensä noin 20v ikään, muilla pidemmälle). Tietysti riippuu aina kunnasta, mitkä tarkemmat linjaukset ovat. Mutta esimerkkinä voin kertoa oikeuskäytännöstä tapauksen ehkä kymmenen vuoden takaa, jossa vanhassa omakotitalossa asuva eläkeläispariskunta (pienehköt eläkkeet) hoitivat vammaista aikuista lastaan, eivätkä saaneet vapautusta vaikka kustannus oli muistaakseni 20 000 euron luokkaa.
Onkohan näissä merkitystä että onko kyseessä tontti vai tila? Että esim riittävän isolla tontilla katsottaisiin että jätevesien käsittely onnistuu?
Tontti/tila -nimityksellä ei ole mitään merkitystä, koska kummatkin ovat kiinteistöjä. Kiinteistön koolla on sikäli merkitystä, että turhan pienellä kiinteistöllä voidaan katsoa, ettei vapautusta voida myöntää jo sen takia, ettei jv-käsittelyä voida järjestää. Eli oikeastaan riittävän iso kiinteistö on yksi käytännön vaatimus, että vapautuksesta voi edes haaveilla.
Sitten vielä vähän
hulevesimaksuista:
Ei vaan maksat siitä että poistat sadevesiä tontilta kaupungin viemäreitä pitkin. Harvalla tontilla kaikki imeytyy maahan vaan osa valuu ojiin tai kadulle vaikkei varsinaista hulevesiliittymää olisikaan.
Hulevesimaksu vain voi hieman kismittää kun sellainen määrätään nyt vaikka omalle asuinalueelle ei ole kunnan toimesta mitään järjestelyjä tehty vallitsevaa tilannetta muuttamaan. Keksitään vain uusia maksuja kansalaisten lompsalle.
Hulevesimaksu on eri asia kuin hulevesiviemäröinnin mahdollinen maksu. Varsinaista toiminta-alueellista hulevesiviemäröintiä on Suomessa loppujen lopulta aika vähän (siihenkin on sitten liittymisvelvollisuudet ym. mukavuudet), enkä jaksa siitä sen enempää tähän kirjoittaa. Mutta hulevesimaksun idea on periä maksua nimenomaan siitä kaikesta avo-ojien, rumpujen, viivytysaltaiden ja muiden hulevesirakenteiden rakentamisesta ja huollosta, jota kunta joutuu tekemään kiinteistöjen hulevesien poisjohtamiseksi ja toisaalta yleisten alueiden, kuten mm. kiinteistöjen tarvitseman katuverkon, hulevesien hoitamiseksi. Se siis nimenomaan ei koske mitään, mikä menee (hulevesi)viemäriin, vaan sitä kaikkea muuta. Eri kunnat perivät maksuja aika eri tavoilla painotettuina, mutta lain periaate on, että hulevesimaksujen pitää kattaa kaikki hulevesijärjestelmästä tulevat kustannukset. Sinänsä maksu on ihan kätevä verrattuna vaikka kiinteistöveron nostamiseen, että sitä voidaan kohdentaa paljon laajemmin kriteerein, eli maksu voi olla kalliimpi vaikka kiinteistöillä, joilla on enemmän läpäisemätöntä pintaa.
)
