Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Jos nyt on vaikka tuollainen Jäspin +10 v varaaja, niin uskaltaako tuota käytellä ihan rohkeasti niin kauan kuin alkaa olla ongelmia lämpimän veden saamisen kanssa, jos esim. parin kuukauden välein silmämääräisesti tarkastaa, että ei vuoda ja testaa varoventtiilin? Vai saako pelätä yötä päivää, että joskus lasahtaa halki koko komeus ja on tekninen tila vedenvallassa?
Todennäköisesti kestää toiset 10v. Jos siellä on viemäröinti niin vesivahingon riski on aika pieni.
 
Ei kai noi nyt räjähdä jos varoventtiili toimii?
Jäspissä se sekoitusventtiili voi jumia.
 
Ihan normi huonelämpötiloissa olevassa teknisessä tilassa tuo on. Lattiakaivo löytyy ja lattiasta (maanvarainen laatta) oletettavasti vähän sinne päin tehty vedeneristys. Ainakaan silikonisaumoja ei ole raaskittu laittaa kun niihin kohtiin, mitkä näkyvät suoraan silmään.
 
Riippuu tietysti miten vanha on "aika vanha"yleensä sen vaihtotarpeen huomaa jos lämmintä käyttövettä ei tule tarpeeksi tai se on liian viileää jolloin vika voi olla käyttöveden esisekoittajassa tai varoventtiilissä. Tietysti tuo voi kestää päälle 20 vuotta mutta sen jälkeen alkaisin viimeistään olla hieman varovaisempi.
20 vuotta tulee tänä vuonna täyteen, eli pitänee mennä alkuperäisellä suunnitelmalla ja katsella vaihtoa kesällä. Toistaiseksi on toiminut hyvin.
 
Itselläni tulee ensi vuonna vasta 40v varaajalle täyteen, niin kai sen joskus voisi vaihtaa.
Itse vaihdatin 15v lvv:n reilu 2 vuotta sitten, samasta taloyhtiöstä oli silloin jo kaksi neljästä porsinut, viimeisin vaihdettiin tänä vuonna kun se hajosi.
 
Meillä 31v vanha varaaja. Vaihto ollut harkinnassa jo jonkin aikaa, mutta ei tuon kanssa mitään hätää ole. Toki mukavempi vaihtaa sillon kun lämmintä vettä vielä tulee eikä kiireessä etsiä uutta silloin kun lämmin vesi on loppu.
 
Sama se on ollut, harkinnassa, mutta ei vain toimivaa kannata vaihtaa.

Saa sitä lämmintä vettä sitten tehtyä vaikka hellalla tai grillissä, kun ei sitä oikeasti paljon tarvitse peseytymiseen per nuppi. Kun sitä ei ole tarjolla suoraan hanasta.

Nämä sanottuani, niin eiköhän se kosahda tässä viikon sisällä :)
 
Edellisessä talossa oli varaajalla ikää 27v, nykyisessä hieman enemmän. Vaihdan, jos hajoaa.

Varsinkin jos varaaja on kaivollisessa paikassa, ei kannata ehkä kovin montaa yötä huolestuneena murehtia sen toimivuudesta.
 
Ihan normi huonelämpötiloissa olevassa teknisessä tilassa tuo on. Lattiakaivo löytyy ja lattiasta (maanvarainen laatta) oletettavasti vähän sinne päin tehty vedeneristys. Ainakaan silikonisaumoja ei ole raaskittu laittaa kun niihin kohtiin, mitkä näkyvät suoraan silmään.
Silikooni onkin ainoastaan kosmeettinen. Laattasaumat päästävät vettä läpi.
 
Silikooni onkin ainoastaan kosmeettinen. Laattasaumat päästävät vettä läpi.
Ainakin etelän maissa ei juurikaan silikonia käytetä, vaan nurkat vedellään samalla laastilla kuin muutkin saumat. Vesieristekin lienee aika pohjoismainen keksintö. Ainakin jossakin Grand Designissa ja vastaavissa laittavat kylppärin laatat suoraan kipsilevyn päälle. Salaojia en ole nähnyt yhdessäkään ulkomaan rakennusohjelman talossa.
 
Ainakin etelän maissa ei juurikaan silikonia käytetä, vaan nurkat vedellään samalla laastilla kuin muutkin saumat. Vesieristekin lienee aika pohjoismainen keksintö. Ainakin jossakin Grand Designissa ja vastaavissa laittavat kylppärin laatat suoraan kipsilevyn päälle. Salaojia en ole nähnyt yhdessäkään ulkomaan rakennusohjelman talossa.
Yksi erohan tulee myös siitä, että ulkomailla kylpyhuoneissa on erikseen suihkunurkka, kun taas suomessa on tapana varautua siihen että koko kylpyhuone kastellaan kattoa myöten suihkussa käynnin yhteydessä. Toki saunoilla on iso rooli siinä että tuohon varaudutaan. Luulen kyllä että nykyaikana ulkomaillakin nuo suihkunurkat pääasiassa vesieristetään, jos siis ovat laatoitettuja. En tiedä vieläkö jenkeissä laitetaan kokolattimattoja kylpyhuoneisiin, mutta noitakin on tullut nähtyä vanhemmissa taloissa. Ei tuossakaan sinällään ole ongelmaa, kun suihkunurkkassa on kunnon kynnys ja ovi, mutta noin niin kuin yleisellä tasolla karvamatto pöntön ympärillä on aika etova ajatus lapsiperheen näkökulmasta.
 
Olisin vuoraamassa "arkieteisen" eli kodinhoitohuoneen laattalattian ainakin lumi- ja kurakaudeksi kuramatolla. Leveimmillään lattialämmitetty tila taitaa olla karvan alle 200 cm. Onko asennukseen ja materiaalivalintaan vinkkejä?

K-Floor Kuramatto 100cm 259 musta - 13,90 € / m

Quick käytävä-/kuramatto 100cm antrasiitti - 9,90 € / m

Kurakeisari kuramatto 100cm t.harmaa - 17,90 € / m

Etola Kuramatto 100cm hiili - 14,50 € /m
 
Olisin vuoraamassa "arkieteisen" eli kodinhoitohuoneen laattalattian ainakin lumi- ja kurakaudeksi kuramatolla. Leveimmillään lattialämmitetty tila taitaa olla karvan alle 200 cm. Onko asennukseen ja materiaalivalintaan vinkkejä?

K-Floor Kuramatto 100cm 259 musta - 13,90 € / m

Quick käytävä-/kuramatto 100cm antrasiitti - 9,90 € / m

Kurakeisari kuramatto 100cm t.harmaa - 17,90 € / m

Etola Kuramatto 100cm hiili - 14,50 € /m
Nimellä "terassimatto" löytyy puuilo/minimani/tokmanni akselilta vastaavaa mattoa 2m leveenä, jos haluaa tehdä yhdestä palasesta
 
Nyt kun kuramatoista puhutaan niin millasta liukuestettä, mattoa tms. voisi laittaa puuportaisiin ja ulko-oven eteen? Liukuesteteippiä ollut käytössä, mutta osoittautui aika turhaksi.
 
Nyt kun kuramatoista puhutaan niin millasta liukuestettä, mattoa tms. voisi laittaa puuportaisiin ja ulko-oven eteen? Liukuesteteippiä ollut käytössä, mutta osoittautui aika turhaksi.

Kysymys on pitkälti esteettinen ja vastaus riippuu aika paljon talon ja katsojan luonteesta. Yksi hyvä tulee mieleen, oli eräässä paikassa leikattu rapun askelman kokoisia paloja sellaisesta salmiakkiruutuisesta teräsverkosta (pienisilmäinen grilliverkko tms) ja kiinnitetty rapun pintaan reunoistaan ohuella metallilistalla. Pito oli erinomainen ja myös asennus oli mielestäni siisti, mutta ei sovi ihan kaikkiin paikkoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Kysyisin vähän mielipiteitä kodin ilmanvaihdosta. Elikkä meiltä löytyy talosta wallox mv145 koneellinen ilmanvaihto. Siihen suositellaan suodattimien vaihtoa puolenvuoden välein. Suodatinpaketti myydään kokonaisena missä on karkea ja hienosuodatin. Mutta mitä mieltä olette että onko tarpeellista vaihtaa joka kerta myös tuo hienosuodatin? Käsittääkseni kuitenki karkeasuodatin kerää suurimman osan ulkoatulevasta liasta. Lehdet, kärpäset yms. Hienosuodatin om muutenki paksu w- tyylinen tieheä kennorakenne mikä suoraksivedettynä taitaa vastata pituudeltaan useampaa metriä. Eli ku ottaa huomioon suodattimen pinta-alan ja kuinka hienojakoista likaa se kerää niin eikö suodattimen ikä pitäisi olla aika pitkä.

Netistä löytyy myös edullisesti erikseen tilattavia karkeasuodattimia
 
Kysyisin vähän mielipiteitä kodin ilmanvaihdosta. Elikkä meiltä löytyy talosta wallox mv145 koneellinen ilmanvaihto. Siihen suositellaan suodattimien vaihtoa puolenvuoden välein. Suodatinpaketti myydään kokonaisena missä on karkea ja hienosuodatin. Mutta mitä mieltä olette että onko tarpeellista vaihtaa joka kerta myös tuo hienosuodatin? Käsittääkseni kuitenki karkeasuodatin kerää suurimman osan ulkoatulevasta liasta. Lehdet, kärpäset yms. Hienosuodatin om muutenki paksu w- tyylinen tieheä kennorakenne mikä suoraksivedettynä taitaa vastata pituudeltaan useampaa metriä. Eli ku ottaa huomioon suodattimen pinta-alan ja kuinka hienojakoista likaa se kerää niin eikö suodattimen ikä pitäisi olla aika pitkä.

Netistä löytyy myös edullisesti erikseen tilattavia karkeasuodattimia

Ei ne suodattimet nyt lopupeleissä paljoa maksa kun tilaa pariks vuodeks kerralla, mutta itse tulin siihen tulokseen et hienon vaihto joka toinen kerta riittää. Karkeata oli edellinen asukas ostanut metritavarana niin sitä joutaa vaihtaa pari kertaa vuoteen tai ihan tarpeen mukaan. Ötökkää ja roskaa kertyy todella paljon meillä.
 
Enervent LTR-3 -koneen F7-suodatin on ainakin 6kk jälkeen niin musta liasta ettei ole mitään epäselvää olisiko syytä vaihtaa. Siinä ei tosin ole esisuodatinta, mutta likakin on sellaista hienojakoista mitä en karkeasuodattimessa ole nähnyt. Jos ajattelee että nuo p*skat on pois omista keuhkoista ja kodin pinnoilta niin suodattimen hinta tuntuu kohtuullisemmalta.

Toinen vaihtoehto ainakin kyseisesssä koneessa olisi käyttää M5-luokan suodattimia jotka ovat halvempia (ja pestäviä), ja pussisuodattimen sijaan niitä voi leikata mistä vaan bulkkilevystä. Vaihtoväli on silloin tosin 3kk eikä suodata siitepölyä ja nokea.
 
Paljon riippuu siitäkin missä talo on. Onko hiekkatien tai muuten vilkkaan kadun varressa ja kuinka lähellä tietä.

Suodattimet eivät ole erityisen kalliita, mutta voi vaikka imurilla vetäistä karkeasuodattimet puolen vuoden kohdalla ja kerran vuoteen vaihtaa kaikki. Meillä riittää ja eivät kerää mitenkään mahdottomasti paskaa.
 
Enervent LTR-3 -koneen F7-suodatin on ainakin 6kk jälkeen niin musta liasta ettei ole mitään epäselvää olisiko syytä vaihtaa. Siinä ei tosin ole esisuodatinta, mutta likakin on sellaista hienojakoista mitä en karkeasuodattimessa ole nähnyt. Jos ajattelee että nuo p*skat on pois omista keuhkoista ja kodin pinnoilta niin suodattimen hinta tuntuu kohtuullisemmalta.

Toinen vaihtoehto ainakin kyseisesssä koneessa olisi käyttää M5-luokan suodattimia jotka ovat halvempia (ja pestäviä), ja pussisuodattimen sijaan niitä voi leikata mistä vaan bulkkilevystä. Vaihtoväli on silloin tosin 3kk eikä suodata siitepölyä ja nokea.

Täällä enerventin ltr-6 ja ollaan vaihdettu kerran vuodessa, aina siitepölykauden jälkeen. Onhan se ollut aika likainen, mutta ei nyt mustana kuitenkaan. Melko vilkas tie aika lähellä, mutta ilmanotto on metsän puolella.

e. Hieman offtopic, mutta kun etsittiin asuntoa, niin yksi sijaitsi käytännössä motarin alla (15m motarista). Oli joku 2000-luvun alun talo ja koneellinen ilmanvaihto. Olisi mielenkiintoista nähdä minkälaiset tuon suodattimet ovat.
 
Jos alueella poltetaan paljon puuta niin se näkyy nokena F7-suodattimissa. Voi olla myös kauempaa tulevaa liikenteen nokea osa(?).

Oli yllätys kun aikanaan ensimmäisen kerran laitoin F7-suodattimen paljonko enemmän siihen tarttui. Arvioisin vaihtotarvetta sen perusteella miltä suodatin näyttää.
 
Kysyisin vähän mielipiteitä kodin ilmanvaihdosta. Elikkä meiltä löytyy talosta wallox mv145 koneellinen ilmanvaihto. Siihen suositellaan suodattimien vaihtoa puolenvuoden välein. Suodatinpaketti myydään kokonaisena missä on karkea ja hienosuodatin. Mutta mitä mieltä olette että onko tarpeellista vaihtaa joka kerta myös tuo hienosuodatin? Käsittääkseni kuitenki karkeasuodatin kerää suurimman osan ulkoatulevasta liasta. Lehdet, kärpäset yms. Hienosuodatin om muutenki paksu w- tyylinen tieheä kennorakenne mikä suoraksivedettynä taitaa vastata pituudeltaan useampaa metriä. Eli ku ottaa huomioon suodattimen pinta-alan ja kuinka hienojakoista likaa se kerää niin eikö suodattimen ikä pitäisi olla aika pitkä.

Netistä löytyy myös edullisesti erikseen tilattavia karkeasuodattimia
Itse ostin 2xsuodatinsarjaa ja pari neliötä G4-mattoa. Kasetti vaihtoon kerran ja nuo karkeasuodattimet neljästi vuodessa.
 
Laitetaas nyt tänne yksi tyhmä kysymys kun en muutakaan paikkaa keksinyt. Miten helkutissa tuollaisen Lapetekin (saareke)liesituulettimesta saa nuo rasvasuodattimet irti, kun tuo kiinnitykseen / aukaisuun oleva hento klipsu on katkennut pois? Nyt en löytänyt tähän hätään parempaa kuvaa, mutta ohessa merkattuna ne klipsun/"vivun" paikat. Tuntuu siltä että suodattimet on lukittu paikalleen ja tuolla katkenneella vipusella ne jotenkin olisi normaalisti tarkoitus vapauttaa..

1673596448600.png


Edellä olevaan suodatinkeskusteluun sen verran kantaa että IV-koneen suodatinpaketit on sen verran edullisia, ettei niitä ainakaan pihistellen kannata vaihtaa. Etenkin omakotitalossa kyllä huomaa miten äkkiä tulopuolen karkeasuodatin likaantuu ja lisäksi saa imuroida koneen sisältä läjän hyttysiä ym.
Suodatinkeskus tai vastaava paikka, ja jos tilaa tarpeeksi (tyyliin 5-6kpl) kerralla niin muistaakseni ilmaisen toimituksenkin saa. Löytyy kai noita joihinkin koneisiin ihan Motonetista ym myös. Siitä ei ole kokemusta onko nuo ns. tarvikesuodattimet aina ihan kelpo tavaraa verrattuna mahdollisiin valmistajan alkuperäisiin suodattimiin, itse olen tilaillut Suodatinpisteeltä ja Suodatinkeskuksesta. Ainakin Valloxilta näytti löytyvän joihinkin malleihin omia alkuperäisiä suodattimiaan, tiedä sitten kannattaako niistä maksaa.
 
Laitetaas nyt tänne yksi tyhmä kysymys kun en muutakaan paikkaa keksinyt. Miten helkutissa tuollaisen Lapetekin (saareke)liesituulettimesta saa nuo rasvasuodattimet irti, kun tuo kiinnitykseen / aukaisuun oleva hento klipsu on katkennut pois? Nyt en löytänyt tähän hätään parempaa kuvaa, mutta ohessa merkattuna ne klipsun/"vivun" paikat. Tuntuu siltä että suodattimet on lukittu paikalleen ja tuolla katkenneella vipusella ne jotenkin olisi normaalisti tarkoitus vapauttaa..
Rikkomalla ja ostamalla uudet. Itselläni samanlaiset suodattimet ja kävin ihmettelemättä rakennetta. Ellei veistä tuonne klipsun aukkoon työntämällä irtoa, niin vaikea keksiä hyviä keinoja saada ehjänä pois.
 
Tähän liittyen onko kenelläkään kokemuksia liukuesteestä maalin seassa? Liukueste | Tikkurila Käyttökohde olisi juuri tuollaiset puuportaat/kuisti.

Kaveri vetäisi terassin tuollaisella. Ensimmäinen kesä oli ihan ok. Seuraavana kesänä se oli jo aika pahasti kulunut pois ja vaati uudelleenmaalausta. Maalasi sitten normimaalilla ja nykyään se on tappavan liukas sopivalla säällä.

Tuotteissa varmaan on eroja ja käytössä.
 
  • Tykkää
Reactions: StB
Kysyisin vähän mielipiteitä kodin ilmanvaihdosta. Elikkä meiltä löytyy talosta wallox mv145 koneellinen ilmanvaihto. Siihen suositellaan suodattimien vaihtoa puolenvuoden välein. Suodatinpaketti myydään kokonaisena missä on karkea ja hienosuodatin. Mutta mitä mieltä olette että onko tarpeellista vaihtaa joka kerta myös tuo hienosuodatin? Käsittääkseni kuitenki karkeasuodatin kerää suurimman osan ulkoatulevasta liasta. Lehdet, kärpäset yms. Hienosuodatin om muutenki paksu w- tyylinen tieheä kennorakenne mikä suoraksivedettynä taitaa vastata pituudeltaan useampaa metriä. Eli ku ottaa huomioon suodattimen pinta-alan ja kuinka hienojakoista likaa se kerää niin eikö suodattimen ikä pitäisi olla aika pitkä.

Netistä löytyy myös edullisesti erikseen tilattavia karkeasuodattimia
Omasta talostani löytyy Onnline Eco Junior (sama kuin Enevert Penguin tms.) ja 3kk välein vaihdan kaikki suodattimet 2*F5 ja 1*F7 (kun kerran pakettina tulevat ja huoltokirja suosittelee). Tiedä sitten onko liian usein, toisaalta vanha omakotialue (paljon puulämmitystä) ja ison tien lähellä.

Ps. Onko kenelläkään muulla käytössä Omakotiliiton Huoltokirja? Ainakin näin aloittelevalle omakotitalon omistajalle antaa hyvän vuosikellon mitä tehdä. Ja lisäksi voisi olettaan että myyntivaiheessa on hyötyä jos kaikki huollot on kirjoissa ja kansissa.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Asutaan ”keskellä metsää” ja kaikki suodattimet todella likaisia ympäri vuoden jopa 3-4kk vaihtovälillä.
 
Asutaan ”keskellä metsää” ja kaikki suodattimet todella likaisia ympäri vuoden jopa 3-4kk vaihtovälillä.
Jos on poistoilmansuodatinkin todella likainen 3-4kk käytöllä niin suosittelisin usemmin siivousta sisätiloissa ja vaikka kanaviston putsauksen :thumbsup:
 
Jos on poistoilmansuodatinkin todella likainen 3-4kk käytöllä niin suosittelisin usemmin siivousta sisätiloissa ja vaikka kanaviston putsauksen :thumbsup:

Yllättävän likainen on sekin. Kanavisto on nuohottu n. 6 vuotta sitten. Voisi olla aika tehdä se uusiksi.

Robotit imuroi meillä n. 3 kertaa viikossa molemmat kerrokset ja käsinkin tulee siivottua melko ahkeraan. :tdown:
 
Kysymys lämminvesivaraajan / LVV:n lämmityksestä. Meillä tosiaan Jäspin 300 l varaaja (vanha, toimii vielä) & yleissähkö. Varaaja säädetty n. 60'C.

Nyt kun pörssisoppari taas alkaa, niin kävi mielessä, että olisi voinut kokeilla yöllä varata varaaja huokeammalla pörssihinnalla.

Oletteko kuinka korkealle nostaneet varaajan lämpötilan, jotta riittää vettä koko päiväksi / illlaksikin, jos saunoo vielä? Meitä 5 henkeä ja aika normi suihkuajat, ei kauhean pitkiä.

Mahtaa olla, että sähkökaapilta saa nätisti kytkimellä näpättyä LVV:n yölämmitykselle.

Mietin, että saisko tuolla säästöä aikaan? Ilman, että tulee hellasäröjä ;)

Jos joku on kokeillut, niin kuulisin mielelläni kokemuksia :cool:
 
Kysymys lämminvesivaraajan / LVV:n lämmityksestä. Meillä tosiaan Jäspin 300 l varaaja (vanha, toimii vielä) & yleissähkö. Varaaja säädetty n. 60'C.

Nyt kun pörssisoppari taas alkaa, niin kävi mielessä, että olisi voinut kokeilla yöllä varata varaaja huokeammalla pörssihinnalla.

Oletteko kuinka korkealle nostaneet varaajan lämpötilan, jotta riittää vettä koko päiväksi / illlaksikin, jos saunoo vielä? Meitä 5 henkeä ja aika normi suihkuajat, ei kauhean pitkiä.

Mahtaa olla, että sähkökaapilta saa nätisti kytkimellä näpättyä LVV:n yölämmitykselle.

Mietin, että saisko tuolla säästöä aikaan? Ilman, että tulee hellasäröjä ;)

Jos joku on kokeillut, niin kuulisin mielelläni kokemuksia :cool:
80L ei ole ikinä loppunut kesken kahdella aikuisella. Ota varaajan sulakkeet irti aamulla ja kokeile riittääkö.
 
Kysymys lämminvesivaraajan / LVV:n lämmityksestä. Meillä tosiaan Jäspin 300 l varaaja (vanha, toimii vielä) & yleissähkö. Varaaja säädetty n. 60'C.

Nyt kun pörssisoppari taas alkaa, niin kävi mielessä, että olisi voinut kokeilla yöllä varata varaaja huokeammalla pörssihinnalla.

Oletteko kuinka korkealle nostaneet varaajan lämpötilan, jotta riittää vettä koko päiväksi / illlaksikin, jos saunoo vielä? Meitä 5 henkeä ja aika normi suihkuajat, ei kauhean pitkiä.

Mahtaa olla, että sähkökaapilta saa nätisti kytkimellä näpättyä LVV:n yölämmitykselle.

Mietin, että saisko tuolla säästöä aikaan? Ilman, että tulee hellasäröjä ;)

Jos joku on kokeillut, niin kuulisin mielelläni kokemuksia :cool:
No en kokemuksesta osaa sanoa muuta kuin että meillä oli aikanaan kotona 300-litran varaaja, joka lämpeni vain öisin. Kyllä se minusta johonkin 90-95-asteeseen oli säädetty.
 
Kysymys lämminvesivaraajan / LVV:n lämmityksestä. Meillä tosiaan Jäspin 300 l varaaja (vanha, toimii vielä) & yleissähkö. Varaaja säädetty n. 60'C.

Nyt kun pörssisoppari taas alkaa, niin kävi mielessä, että olisi voinut kokeilla yöllä varata varaaja huokeammalla pörssihinnalla.

Oletteko kuinka korkealle nostaneet varaajan lämpötilan, jotta riittää vettä koko päiväksi / illlaksikin, jos saunoo vielä? Meitä 5 henkeä ja aika normi suihkuajat, ei kauhean pitkiä.

Mahtaa olla, että sähkökaapilta saa nätisti kytkimellä näpättyä LVV:n yölämmitykselle.

Mietin, että saisko tuolla säästöä aikaan? Ilman, että tulee hellasäröjä ;)

Jos joku on kokeillut, niin kuulisin mielelläni kokemuksia :cool:
Meillä neljä henkeä, vanha 300 L Jäspi asetettu 70 asteeseen. Lämpeää vain yöllä ja hyvin on riittänyt meidän vedenkäytöllä. 80 astetta taitaa noissa olla yleinen maksimi. Kyllä sen voi sinne 80 asteeseen laittaa.
 
Kiitti tiedoista :thumbsup: Pitää kokeilla vaikka ensin 70 astetta, että miten riittää lämmin vesi.

Oletteko katsoneet, että paljonko säästää veden lämmitys yöllä vs. lämmitys koko ajan?
 
Meillä 300l jäspi yösähköllä ja säädetty 60 asteeseen, joskus isommalla porukalla saunoessa on vesi lähtenyt haalenemaan. Muuten ei 4 hengen taloudessa ole ollut ongelmia.
Toki sen saa kytkimellä laitettua päiväksikin päälle jos tietää että on tarvetta suuremmalle määrälle
 
Meillä 300l jäspi yösähköllä ja säädetty 60 asteeseen, joskus isommalla porukalla saunoessa on vesi lähtenyt haalenemaan. Muuten ei 4 hengen taloudessa ole ollut ongelmia.
Toki sen saa kytkimellä laitettua päiväksikin päälle jos tietää että on tarvetta suuremmalle määrälle

Joo täällä ihan sama setti. Jäspi 300L (vm. 2008 tms), 22-07 välillä lämpenee 60 asteeseen, tosin käytännössä sähkönkulutuksesta näkee, että yleensä lämmitystä tapahtuu pääosin vain 22-00 välillä. Kertaakaan ei ole lämmin vesi loppunut kesken vaikka oltaisiinkin saunottu isommalla porukalla tms. Arjessa kaksi aikuista ja kaksi alle kouluikäistä muksua.

En usko, että kulutuksellisesti tai rahallisesti on ihan hirveästi eroa lämmittääkö yösähköllä vai jatkuvasti. Meillä nyt vaan lämpenee öisin koska on tuo yleinen viritys, että oletuksena lämpiää vain öisin ja päiväkäyttö-napilla saa laitettua sitten tarvittaessa aiemmin päälle.
 
Joo täällä ihan sama setti. Jäspi 300L (vm. 2008 tms), 22-07 välillä lämpenee 60 asteeseen, tosin käytännössä sähkönkulutuksesta näkee, että yleensä lämmitystä tapahtuu pääosin vain 22-00 välillä. Kertaakaan ei ole lämmin vesi loppunut kesken vaikka oltaisiinkin saunottu isommalla porukalla tms. Arjessa kaksi aikuista ja kaksi alle kouluikäistä muksua.

En usko, että kulutuksellisesti tai rahallisesti on ihan hirveästi eroa lämmittääkö yösähköllä vai jatkuvasti. Meillä nyt vaan lämpenee öisin koska on tuo yleinen viritys, että oletuksena lämpiää vain öisin ja päiväkäyttö-napilla saa laitettua sitten tarvittaessa aiemmin päälle.

Niin justiinsa. Aika nopeaa näköjään lämmittää sitten vedet pyyntilämpötilaan. Lähinnähän tuota lämmintä vettä menee vähän aamuisin ja sitten illalla enemmän. Ei kait sie ole ku kokkeilla, että miten riittää :)
 
300 l Jäspi täälläin. Yösähköllä lämpenee 65 tai 70 asteeseen. Riittää nelihenkisessä perheessä mainiosti. Joskus isompikin porukka saunonut useassa erässä ja riittänyt lämmintä kaikille. Samanlainen parin tunnin piikki näkyy varaajan toimesta täälläkin kulutuksessa kun yösähkö naksahtaa päälle.
 
Tuossa voisi olla tulevaisuudessa markkinarakoa releelle tjsp joka seuraisi pörssisähkön hintaa, siihen joku €/kwh triggeri ja pytty lämpiämään. Tai sähköyhtiöille tariffi hinnan mukaan.. se vaan taitaisi olla huonoa bisnestä
 
Tuossa voisi olla tulevaisuudessa markkinarakoa releelle tjsp joka seuraisi pörssisähkön hintaa, siihen joku €/kwh triggeri ja pytty lämpiämään. Tai sähköyhtiöille tariffi hinnan mukaan.. se vaan taitaisi olla huonoa bisnestä
Onhan noita kaupallisia palveluja ja harrastevoimin tehtyjä ilmaisia tuosta aiheesta vaikka hurumycket. Shellyn relettä yleisesti käytetään ja ohjataan scriptillä, joka käy netistä pörssisähkön tuntikohtaiset hinnat. Minullakin moinen ilmaisnen versio käytössä.

 
Tommosen pörssisähköreleen vois ittekkin laittaa mutta vähän pelkään että noi on just sellaisia että kun joku X-verkkosivun osoite tai vastaava muuttuu niin koko paska ei toimi ja sitten taas säädetään ja härvätään ja koodataan uudestaan koko paska.
Oikeastaan sama on vähän kaikilla systeemeillä mitkä hakee netistä jotakin.

Sain tarpeekseni säätämisestä kun yritin saada Raspberry Pillä toimimaan Ylen tai Viaplayn. Aina kun ne sai jollain saatanan jesarilla ja nipparilla näkyviin niin eiköhän joku osoite tai kirjautuminen jossain muuttunu ja sitten taas päivitellään ja ja odotellaan uutta versiota ja taas säädetään.
 
Jees, ostettiin omakotitalo syyskuussa mikä on rakennettu vuonna 2006 ja ilmeisemmin jäänyt edellisiltä omistajilta (rakennuttajat) loppukatselmus ja muutama muu tarkastus tekemättä.
Olisihan se pitänyt arvata, että jotakin puuttuu/menee mönkään.
 
Jees, ostettiin omakotitalo syyskuussa mikä on rakennettu vuonna 2006 ja ilmeisemmin jäänyt edellisiltä omistajilta (rakennuttajat) loppukatselmus ja muutama muu tarkastus tekemättä.
Olisihan se pitänyt arvata, että jotakin puuttuu/menee mönkään.
Eikös se ole edellisetn omistajien vastuulla?
 
Jees, ostettiin omakotitalo syyskuussa mikä on rakennettu vuonna 2006 ja ilmeisemmin jäänyt edellisiltä omistajilta (rakennuttajat) loppukatselmus ja muutama muu tarkastus tekemättä.
Olisihan se pitänyt arvata, että jotakin puuttuu/menee mönkään.
Tästä oli YLE:n MOT:n juttu vasta : Myytävänä laiton talo | MOT, eli yllättävän paljon on tuollaisia. Ja kaiken lisäksi joissain paikkakunnilla voidaan vaatia jopa että rakennus korjataan nykyisten vaatimusten mukaan, joka voi olla kallistakin.
 
Jees, ostettiin omakotitalo syyskuussa mikä on rakennettu vuonna 2006 ja ilmeisemmin jäänyt edellisiltä omistajilta (rakennuttajat) loppukatselmus ja muutama muu tarkastus tekemättä.
Olisihan se pitänyt arvata, että jotakin puuttuu/menee mönkään.
Eihän tuossa ole ongelmaa. Laittaa reklamaation edelliselle omistajalle, että laittaa asian kuntoon ja käy ostamassa kaupasta itselle muutaman pussin poppareita. :cool:
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 256
Viestejä
4 487 678
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom