Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[taski]

Tuossa vielä vähän tarkempi kuva, ihan kuin jotain "verkkoa" näkyisi takaa?

 

[Arvid]

E: Meidän yläpohja case näyttää saaneen päätöksen. Pakkaset saapuneet ja enää ei ole ilmestynyt jäätynyttä kondensaatiota yläpohjaan, kun paikkasin tuon isoimman reijän

Loistavaa. Käy tarkastamassa vielä kun keväällä menee pysyvämmin plussalle. Kastepisteet kun ovat eristeen sisällä ja kondesoituminen voi tapahtua pakkasella piilossa.

Mun yläpohjassa ei näkynyt silmin ja taskulampun valossa mitään kuntotarkastuksen aikaan tammikuussa, mutta keväällä kosteus tuli piiloistaan kun se alkoi kuivaa pois. Harmi ettei katsottu lämpökameralla...

 

[Raitlin]

Tuossa vielä vähän tarkempi kuva, ihan kuin jotain "verkkoa" näkyisi takaa?

Kovaa ajoa vaan, tuossa omasta kuva.

 

[Haukka81]

Normaalia, voi olla rapattu verkon päälle jne (taskin kuvassa). Jos ei liekit ja savu tule välistä ni kovaa ajoa vaan

 

[saami]

Tuossa vielä vähän tarkempi kuva, ihan kuin jotain "verkkoa" näkyisi takaa?

Verkko vahvikkeena alla, ettei rappaus halkeilisi. Todennäköisesti tuossa kohtaa juuri ole ollut rappausta tarpeeksi ja siten lohjennut. Ei huolta, kosmeettiselta näyttää vain.

 

[taski]

Hyvä juttu. Thanks for your input kanssafoorumilaiset.
Mökillä on tiilimuurissa melkonen halkeama enkä sielläkään lämmittäessä ole vielä kuollut häkään, mutta täällä kotosalla vähän tekee mieli olla tarkempi kun on muitakin kanssaeläjiä.

Täytyypä antaa olla ja korjailla pintaa joskus sitten jos kovin pahasti alkaa rappaukset tippumaan.

 

[petepeluri]

Parempia ideoita kuin laittaa loukut putken sisään ja päälle kiviä painoksi?

 

[juhaa]

Naru ja sopivaan kohtaan.

 

[petepeluri]

Putkessa niitä ei pääsisi kukaan muu käpälöimään.

 

[mikkot]

Yläpohjassa rapisee. Onko kukaan hankkinut myrkkyjä ulkomailta? Vai lieneekö se edes sallittua? Jollain tutkinnolla oli mahdollisuus ostaa kohtuuhintaista ja tehokasta myrkkyä, mutta onko tässä nyt muuta vaihtoehtoa? Loukuttaminen ei houkuta, kun käynti yläpohjaan on hankala. Jos ensihätään ostan kallista kuluttajatuotetta, niin onko suosituksia määristä? 5, 10, 20? Taajama-alueella asutaan, mutta tontti rajautuu pieneen metsikköön. Entinen omistaja tiesi kertoa, että lienevät metsähiiriä.

 

[kjns]

Yläpohjassa rapisee. Onko kukaan hankkinut myrkkyjä ulkomailta? Vai lieneekö se edes sallittua? Jollain tutkinnolla oli mahdollisuus ostaa kohtuuhintaista ja tehokasta myrkkyä, mutta onko tässä nyt muuta vaihtoehtoa? Loukuttaminen ei houkuta, kun käynti yläpohjaan on hankala. Jos ensihätään ostan kallista kuluttajatuotetta, niin onko suosituksia määristä? 5, 10, 20? Taajama-alueella asutaan, mutta tontti rajautuu pieneen metsikköön. Entinen omistaja tiesi kertoa, että lienevät metsähiiriä.

Asiasta on keskusteltu ei-niin-kovin-pitkä-aika sitten, kelaile taaksepäin tai kokeile hakua niin löytänet valmiit vinkit.

Toisena keinona voit myös laittaa ulkoloukkuja sinne talon reunolle, etenkin suuntiin josta hiiret tulis metsästä talolle. Hyvällä tuurilla (eli onnistut laittamaan loukut kulkureiteille) napsit ne jo pihalta ennen kuin tulevat sisään. Sitten muutama loukku yläpohjaan niitä varten jotka pääsee perille, nopeastihan ne siellä talvikelillä kuivahtaa aiheuttamatta hajuhaittoja sisään.

Meillä naapuri hoitaa suurimman työn hiirikannan kurissapitämisessä myrkyillä ja ulkoloukuilla, mutta just kävin talon nurkan putkiloukusta ottamassa yhden raadon pois, alkaa taas hiiret liikkumaan taloja kohden kun keli lauhtui…

 

[asentaja1]

Yläpohjassa rapisee. Onko kukaan hankkinut myrkkyjä ulkomailta? Vai lieneekö se edes sallittua? Jollain tutkinnolla oli mahdollisuus ostaa kohtuuhintaista ja tehokasta myrkkyä, mutta onko tässä nyt muuta vaihtoehtoa? Loukuttaminen ei houkuta, kun käynti yläpohjaan on hankala. Jos ensihätään ostan kallista kuluttajatuotetta, niin onko suosituksia määristä? 5, 10, 20? Taajama-alueella asutaan, mutta tontti rajautuu pieneen metsikköön. Entinen omistaja tiesi kertoa, että lienevät metsähiiriä.

Loppupeleissä halvin, helpoin ja toimivin keino on suorittaa se ~50e nettitesti ja sen jälkeen ostaa ~50e ämpäri valmiita siistejä syöttipusseja. Tuo määrä riittääkin sitten jo useammaksi vuodeksi (todennäköisesti) ja loppuu rapinat noin viikossa.
Ulkomailta ei saa tilata, eikä oikein edes kannata yrittääkään.
Tuon nettitestin voi suorittaa ihan kylmiltään vaikka samantien (kolme yritystä, opiskelee vähän matskuja jos ei heti ekalla mene läpi) ja sitten printtaa todistuksen ja huomenna voi ostaa Hankkijasta ammattikamaa.

 

[venalaine]

Itselläni linkin takaa löytyviä laatikkoja pari talon seinustoilla. Syöttinä olen käyttänyt suklaata, ja taas oli tänään yksi hiiri nalkissa. Se noissa vaan on, että vaikka noiden laitosten olisi tarkoitus saada hiiret elävänä, niin pakkasilla se kyllä kuolee sinne jo parissa tunnissa. Harva meistä voi pitkin päivää syöttejä käydä tarkastamassa. Syksyllä, kun kelit plussalla, on varmaan asia eri.

HIIRIPYYDYS Täystuho Pro - Tuholaistorjunta Täystuho Oy

HIIRIPYYDYS Täystuho Pro on korkealaatuinen elävänä pyytävä hiirenloukku, johon sopii jopa 10 hiirtä kerralla. Loukun runko on säänkestävä.

taystuho.fi

 

[asentaja1]

Ei mitään järkeä noissa elävänä pyydystävissä. Yhtä hyvin sen suklaan tai muun syötin voi jättää sitten suoraan lautaselle, jos tarkoitus on vaan ruokkia niitä hiiriä ja pitää ne pulskana.

 

[venalaine]

Ei mitään järkeä noissa elävänä pyydystävissä. Yhtä hyvin sen suklaan tai muun syötin voi jättää sitten suoraan lautaselle, jos tarkoitus on vaan ruokkia niitä hiiriä ja pitää ne pulskana.

Niin, siis ei niitä ole tarkoitus siihen omalle pihalle vapauttaa, vaan jonnekin kaus pois asutuksen läheisyydestä. Esim. mulla on koira, jota käytetään päivittäin autolla korvessa. Ei ole iso vaiva nakata hiirilaatikko matkaan ja vapauttaa samalla reissulla 10km päähän omasta kämpästä.

 

[Leikari]

Kun olen kovasti etsinyt sähkönsäästökonsteja, niin olen jo muutaman kerran törmännyt sellaiseen, että vedenlämmityksen kolmivaihevirrasta kytketään kaksi vaihetta pois. Osaisiko joku selittää, miten tämä säästö syntyy? Jos veden lämmitys vaatii energiaa esimerkiksi 6kWh, niin siihen tarvitaan kolmella 1kW:n vaiheella 2 tuntia. Sama lämmitys saadaan aikaan myös yhdellä vaiheella, kunhan vain lämmitetään pidempään, eli 6 tuntia.

Eli missä tässä on se säästö?

 

[GGoljatti]

Yläpohjassa rapisee. Onko kukaan hankkinut myrkkyjä ulkomailta? Vai lieneekö se edes sallittua? Jollain tutkinnolla oli mahdollisuus ostaa kohtuuhintaista ja tehokasta myrkkyä, mutta onko tässä nyt muuta vaihtoehtoa? Loukuttaminen ei houkuta, kun käynti yläpohjaan on hankala. Jos ensihätään ostan kallista kuluttajatuotetta, niin onko suosituksia määristä? 5, 10, 20? Taajama-alueella asutaan, mutta tontti rajautuu pieneen metsikköön. Entinen omistaja tiesi kertoa, että lienevät metsähiiriä.

Hommaa kissa? Ei ole paljoa maalla hiiriä näkynyt, ei kyllä pikkulintujakaan.

 

[venalaine]

Hommaa kissa? Ei ole paljoa maalla hiiriä näkynyt, ei kyllä pikkulintujakaan.

Kaupungissa ei ehkä niin toimiva ratkaisu. Naapureilta tulee äkkiä sanomista, jos kissa kuleksii vapaana pihoilla.

 

[kjns]

Eli missä tässä on se säästö?

Säästäjän päässä.
Tuolla ei säästä yhtään mitään, kuten huomasitkin.

Jotain säästöjä voi yrittää hakea esim. tiputtamalla varaajan lämpöjä (pienempi lämpötilaero muuhun tilaan vähentää lämpöhäviötä varaajasta, säästö hyvin pieni), tai tehokkaimmin käymällä viileämmässä suihkussa lyhyemmän aikaa.

 

[HTK12]

Kun olen kovasti etsinyt sähkönsäästökonsteja, niin olen jo muutaman kerran törmännyt sellaiseen, että vedenlämmityksen kolmivaihevirrasta kytketään kaksi vaihetta pois. Osaisiko joku selittää, miten tämä säästö syntyy? Jos veden lämmitys vaatii energiaa esimerkiksi 6kWh, niin siihen tarvitaan kolmella 1kW:n vaiheella 2 tuntia. Sama lämmitys saadaan aikaan myös yhdellä vaiheella, kunhan vain lämmitetään pidempään, eli 6 tuntia.

Eli missä tässä on se säästö?

Ei missään. Samaa sarjaa kuin kantaa säkillä valoa sisään. Toki jos lämmitysaika ei riitä, niin sitten tulee säästöä mutta lämmintä vettä on myös vähemmän. Paljon järkevämpi vaan tiputtaa varaajan lämpöä ja vähentää lämpimän veden käyttöä.

 

[petepeluri]

Niben 150l vie idlenä 30% vähemmän kuin 300l. Ei tuo tietysti paljoa ole vuodessa, mutta ei tuosta joudu maksamaankaan.

 

[HTK12]

Niben 150l vie idlenä 30% vähemmän kuin 300l. Ei tuo tietysti paljoa ole vuodessa, mutta ei tuosta joudu maksamaankaan.

Nibellä 300l varaaja onkin d-luokkaa, eli huonommin eristetty kuin kilpailijoilla.

 

[Euroshopperi 2]

Yläpohjassa rapisee. Onko kukaan hankkinut myrkkyjä ulkomailta? Vai lieneekö se edes sallittua? Jollain tutkinnolla oli mahdollisuus ostaa kohtuuhintaista ja tehokasta myrkkyä, mutta onko tässä nyt muuta vaihtoehtoa? Loukuttaminen ei houkuta, kun käynti yläpohjaan on hankala. Jos ensihätään ostan kallista kuluttajatuotetta, niin onko suosituksia määristä? 5, 10, 20? Taajama-alueella asutaan, mutta tontti rajautuu pieneen metsikköön. Entinen omistaja tiesi kertoa, että lienevät metsähiiriä.

Kissa on jo 3 kertaa saanut myrkytyksen noista helpoista hiiristä naapureilta. Eli ne menee alilämpöisiksi ja jalat pettää alta ja putoilee pöydiltä ym. Myrkkyjä ei saa käyttää missään ulkotiloissa, josta kohde pääsee syömäreiden käyttöön helppoina hoipertelijoina. Myrkyn käytöstä pitää ilmoittaa myös naapurustolle. En suosittele koko myrkkyhommaa muuhun, kuin rottien hävittämiseen. Mulla on nyt kokeilussa Victor sähkö ja ropinat loppui katolta viikossa. Täytyy tarkastaa, kumpi on tehnyt tehtävänsä vintillä, kun jaksaa mennä könyämään. Mulla siis perinteinen killeri myös kokeena räystäslautojen päällä luukun vieressä. Mulla näkee kiikarilla ansan valon tilanteen ja paristojen vaihtotarpeen. Empiirinen tutkimus siis vasta menossa tuon suhteen, mutta myrkyt on kyllä totaalisesti out sen jälkeen kun kissaa on viety täysin sekaisena ja näkökyvyttömänä nytkivänä lättynä lääkäriin. Hyvä ensiapu on kauratyyny, koska lämmönsäätely on myös kadoksissa.

Sähköinen hiirenloukku Multi-Kill M260-N, Victor - 139,00 EUR

Hintansa arvoinen hiirenloukku. Tehokasta työtä tekevä sähköllä toimiva hiirenloukku pystyy yksillä paristoilla sähköittämään jopa 150 hi...

www.virtasenkauppa.fi

 

[petepeluri]

Nibellä 300l varaaja onkin d-luokkaa, eli huonommin eristetty kuin kilpailijoilla.

Energialuokan perusteella kulutuksesta ei voi sanoa oikein mitään. Käsittämätöntä että valmistajat piilottelevat perus sähkönkulutusta.

 

[B12]

Energialuokan perusteella kulutuksesta ei voi sanoa oikein mitään. Käsittämätöntä että valmistajat piilottelevat perus sähkönkulutusta.

Käyttövesivaraaja ei kummosta rakettitiedettä ole. Peltipönttö, jossa vastukset sisällä. Vastusten hyötysuhde on 100% oli se älyvaraaja tai ei, eli sama energiamäärä menee samaan työhön. Koko noissa on ihan standardi, eli hyvin samanlaiset eristeet kaikissa.

sähkönkulutus riippuu ihan siitä, paljonko vettä lutraa päivässä, kuinka kuumaksi varaajan lämmittää ja kuinka lämpimässä/kylmässä tilassa varaaja on. Varaajan merkin ja mallin vaikutus on ihan mitätön. Omalla käytöllä vaikutus 95%.

 

[petepeluri]

Käyttövesivaraaja ei kummosta rakettitiedettä ole. Peltipönttö, jossa vastukset sisällä. Vastusten hyötysuhde on 100% oli se älyvaraaja tai ei, eli sama energiamäärä menee samaan työhön. Koko noissa on ihan standardi, eli hyvin samanlaiset eristeet kaikissa.

sähkönkulutus riippuu ihan siitä, paljonko vettä lutraa päivässä, kuinka kuumaksi varaajan lämmittää ja kuinka lämpimässä/kylmässä tilassa varaaja on. Varaajan merkin ja mallin vaikutus on ihan mitätön. Omalla käytöllä vaikutus 95%.

On sillä mallilla merkitystä jos toinen vie 30% vähemmän idlenä. Kulutukselle kun ei voi mitään.

 

[HTK12]

Energialuokan perusteella kulutuksesta ei voi sanoa oikein mitään. Käsittämätöntä että valmistajat piilottelevat perus sähkönkulutusta.

Tottakai voi sanoa kun puhutaan energianhukasta, jonka mukaan tuo luokka laitetaan.

 

[petepeluri]

Tottakai voi sanoa kun puhutaan energianhukasta, jonka mukaan tuo luokka laitetaan.

Ei voi. Ero voi teoriassa olla 1KWh vuodessa, vaikka laitteiden luokka olisi eri.

 

[HTK12]

Ei voi. Ero voi teoriassa olla 1KWh vuodessa, vaikka laitteiden luokka olisi eri.

Edelleen kyllä voi. Tästä on tässäkin keskustelussa puhuttu, jos olet sattunut seuraamaan keskustelua. Edelleen se varaajan pienentäminen ei tuo mitään maagista säästöä. Se, että Nibellä on paskat eristeet siinä 300l varaajassa ja se kuuluu d-luokkaan (hukaten paljon enemmän kuin c-luokan varaaja) ei tätä faktaa muuta. Jäspillä kaikilla varaajilla 100-300l on sama c-luokka.

 

[petepeluri]

Edelleen kyllä voi. Tästä on tässäkin keskustelussa puhuttu, jos olet sattunut seuraamaan keskustelua. Edelleen se varaajan pienentäminen ei tuo mitään maagista säästöä. Se, että Nibellä on paskat eristeet siinä 300l varaajassa ja se kuuluu d-luokkaan (hukaten paljon enemmän kuin c-luokan varaaja) ei tätä faktaa muuta. Jäspillä kaikilla varaajilla 100-300l on sama c-luokka.

Et pysty havaitsemaan noin pientä eroa. Energialuokka on yhtä tyhjän kanssa ilman tietoa energiankulutuksesta. Ero voi olla kilowattitunnin vuodessa.

 

[HTK12]

Et pysty havaitsemaan noin pientä eroa. Energialuokka on yhtä tyhjän kanssa ilman tietoa energiankulutuksesta.

Niin, että ei pysty havaitsemaan eroa eri energialuokkien välillä eroa kuten aiemmassa viestissä väitit?

 

[petepeluri]

Niin, että ei pysty havaitsemaan eroa eri energialuokkien välillä eroa kuten aiemmassa viestissä väitit?

Jos d vie kilowattitunnin enemmän vuodessa mistä sen huomaa?

 

[ChatGPT]

Tästä jo jankattu hetki, mutta eikös se lämminvesivaraaja ollut sisätiloissa, joten lämpöhäviöitä vähän turha laskea?

 

[HTK12]

Jos d vie kilowattitunnin enemmän vuodessa mistä sen huomaa?

No vaikka siitä sähkönkulutuksesta, jota yrität pienentää vimmatusti? Äskenhän juuri väitit sen pienemmän vievän 30% vähemmän sähköä hukkaan?

 

[petepeluri]

No vaikka siitä sähkönkulutuksesta, jota yrität pienentää vimmatusti? Äskenhän juuri väitit sen pienemmän vievän 30% vähemmän sähköä hukkaan?

Ei sitä huomaa. Tuolla 30% taas on jotain vaikutusta.

 

[petepeluri]

Tästä jo jankattu hetki, mutta eikös se lämminvesivaraaja ollut sisätiloissa, joten lämpöhäviöitä vähän turha laskea?

Suorasähköllä ei kannata lämmittää.

 

[HTK12]

Ei sitä huomaa. Tuolla 30% taas on jotain vaikutusta.

C & d luokkien eron onkin se ~30%, eli sen kyllä huomaa. En tiedä mistä keksit tuon, että ero olisi vuodessa vain 1kwh. Vai onko tästä jotain linkkiä heittää?

 

[Catrik]

Voidaanko sopia että jos esittää jotain väitteitä niin pitää esittää laskukaavat millä ne on laskettu ja lähteet mistä luvut on otettu? Alkoi jo pari sivua sitten kyllästyttään tuo samasta asiasta juupas-eipäs inttäminen nolltason viesteillä, ja edelleen jatkuu.

 

[Zigh]

Alkoi jo pari sivua sitten kyllästyttään tuo samasta asiasta juupas-eipäs inttäminen nolltason viesteillä, ja edelleen jatkuu.

Se oli eri ketjussa. Ilmeisesti täällä hyvä jatkaa kun edellisessä kyllästyttiin.

 

[vermont]

Suorasähköllä ei kannata lämmittää.

ILP kylppärissä/teknisessä tilassa?

 

[venalaine]

ILP kylppärissä/teknisessä tilassa?

Kyllähän nyt tosimies laittaa nykyisin ilpin vaikka ulkohuussiin tai rantasaunaan.

 

[Perkeles]

Suorasähköllä ei kannata lämmittää.

Miksi puhut siitä 30% sääästöstä, jos se varaaja ei ole ulkona? Sama se lämmitätkö suoralla, maa, tai väärällä sähköllä, niin ei se hinta kuitenkaan niin järkyttävästi muutu.

 

[petepeluri]

Miksi puhut siitä 30% sääästöstä, jos se varaaja ei ole ulkona? Sama se lämmitätkö suoralla, maa, tai väärällä sähköllä, niin ei se hinta kuitenkaan niin järkyttävästi muutu.

Useammalla pienellä säästökohteella tulee yhdessä suurempi säästö.

 

[GJ]

Useammalla pienellä säästökohteella tulee yhdessä suurempi säästö.

Ei tule. Marginaalinen säästö on ihan fiksua, jos investointi on 0e. Jos menee yli sen, niin takaisinmaksuaika on huomattavan pitkä.

 

[petepeluri]

Ei tule. Marginaalinen säästö on ihan fiksua, jos investointi on 0e. Jos menee yli sen, niin takaisinmaksuaika on huomattavan pitkä.

Vähemmän kuluttavan mallin valinta maksaa vaivan. Remontteja nyt joutuu välillä tekemään, haluaa tai ei.

 

[Mörtti Röppönen]

Miten noilla varaajilla on muuten tapana rikkoutua? Alkaa olla aika vanha ja pitäisi uutta alkaa miettiä, lähinnä että kuinka kauan annan olla mietintävaiheessa.

 

[Taneli-]

Miten noilla varaajilla on muuten tapana rikkoutua? Alkaa olla aika vanha ja pitäisi uutta alkaa miettiä, lähinnä että kuinka kauan annan olla mietintävaiheessa.

"
Vedenlämmittimen käyttöikä on normaaliolosuhteissa varsin pitkä johtuen erityisesti Suomen happamalle vedenlaadulle kehitetystä säiliömateriaalista. Moni vaihtaakin varaajan vasta sen rikkoutuessa noin 10-20 vuoden kuluttua asennuksesta. Valmistajan kokemuksen mukaan elinikä voi olla tätä lyhyempi, jos vesiolosuhteet ovat haastavat.
"

Millon vedenlämmitin vaihdetaan uuteen?

Lämmönvaraajallakin on käyttöikänsä. Vanhentunut varaaja on hyvä vaihtaa ennen vahinkoa. Lue lisää.

www.rakentaja.fi

Riippuu tietysti miten vanha on "aika vanha"yleensä sen vaihtotarpeen huomaa jos lämmintä käyttövettä ei tule tarpeeksi tai se on liian viileää jolloin vika voi olla käyttöveden esisekoittajassa tai varoventtiilissä. Tietysti tuo voi kestää päälle 20 vuotta mutta sen jälkeen alkaisin viimeistään olla hieman varovaisempi.

Nyt kun asiasta puhutaan kannattaa myös varmistaa että se on oikein asennettu (sekä EU:n hyväksymä eikä random "halvalla sain" malli kiinasta tjsp) koska se voi esim. räjähtää mikä tekee hieman ikävämpää jälkeä:

Tukes varoittaa: lämminvesivaraaja voi räjähtää – kuvat paljastavat tuhojen laajuuden

Tukes muistuttaa lämminvesivaraajien omistajia ja käyttäjiä niihin liittyvistä riskeistä.

www.is.fi

 

[venalaine]

Jos nyt on vaikka tuollainen Jäspin +10 v varaaja, niin uskaltaako tuota käytellä ihan rohkeasti niin kauan kuin alkaa olla ongelmia lämpimän veden saamisen kanssa, jos esim. parin kuukauden välein silmämääräisesti tarkastaa, että ei vuoda ja testaa varoventtiilin? Vai saako pelätä yötä päivää, että joskus lasahtaa halki koko komeus ja on tekninen tila vedenvallassa?

 

[HTK12]

Jos nyt on vaikka tuollainen Jäspin +10 v varaaja, niin uskaltaako tuota käytellä ihan rohkeasti niin kauan kuin alkaa olla ongelmia lämpimän veden saamisen kanssa, jos esim. parin kuukauden välein silmämääräisesti tarkastaa, että ei vuoda ja testaa varoventtiilin? Vai saako pelätä yötä päivää, että joskus lasahtaa halki koko komeus ja on tekninen tila vedenvallassa?

En olisi huolissani. Kuinka monesta lvv räjähtämisestä Suomessa olet kuullut? Sähkölaitteet sen sijaan aiheuttavat muistaakseni ~700 paloa vuodessa. Harva niitä vaihtaa ennenkuin tulee ongelmia.

 

[Taneli-]

Jos nyt on vaikka tuollainen Jäspin +10 v varaaja, niin uskaltaako tuota käytellä ihan rohkeasti niin kauan kuin alkaa olla ongelmia lämpimän veden saamisen kanssa, jos esim. parin kuukauden välein silmämääräisesti tarkastaa, että ei vuoda ja testaa varoventtiilin? Vai saako pelätä yötä päivää, että joskus lasahtaa halki koko komeus ja on tekninen tila vedenvallassa?

Uskaltaa käyttää, tietysti joskus (TM) kannattaa katsoa että on kunnossa varsinkin jos sijaitsee jossain kylmässä ulkotilassa ja patenttina on esim. sulatella jäätyneitä putkia lämpöpuhaltimella tjsp.