Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Itellä oli sama homma pari vuotta sitten. Kokeilin jotain taloon tarkoitettua homepesua, ensin ohjeen mukaan lantattuna ja sitten raakana. Helvetin huonosti irtosi.

Hetken raavin päätäni, ja hain tallista starbriten venekuomun homepesun. Jumalauta, ei tarvi kun suihkia, odottaa hetki ja huuhdella, rännit kuin uudet.

Kannattaa olla kunnon aineet, kun ei noita hullukaan ala harjaamaan joka välistä.

Edit: On näköjään nykyään nimellä mustan kasvuston poistaja tuo starbriten aine.
Lähtikö sulta värit rännneistä, tuliko ihan haaleat? Motonetistä sais tuota starbriteä ja jos tälläisellä harjalla MTX Automotive Autonpesuharja +teleskooppivarsi V-malli | Motonet Oy sutisi menemään?
 
IMG_20210701_201246.jpg

Millä rännit tehokkaasti puhtaaksi? Talon maalaus tulossa ja terassin öljyäminen yms siistimistä niin pitäisi nuokin saada siistiksi. Jos saa. 2007 valmistunut talo ja tuskimpa koskaan pesty. Kärcherin joku k3 home? Pesuri löytyy, mutta sillä aika lailla vaan huuhtelee.
Lähti ihan voimakkaalla fairyvedellä ja tollasella karheella puhdistussienellä.

IMG_20210704_135317.jpg


Painepesurilla huuhtelin vaan vaahdot pois.

:joy: tollasta valumajälkeä vähän jäi. Ei suorassa auringonpaisteessa varmaa iha ois kannattanu. :beye:
 
Meillä kanssa 70-luvun kämppä sisäuima-altaalla. Vähän sama tilanne kuin käyttäjällä TCan eli teki mieli jotain vähän erikoisempaa taloa, sellainen löytyi ja mietittiin että kerranpa tässä eletään. Meillä on lämmityksenä maalämpö ja lämminvesikierto saadaan ohjattua kiertämään uima-altaan suodatussysteemin läpi. Tarkkaa dataa ei ole siitä paljonko tämä lisäsi maalämmön kulutusta kun vasta n. puoli vuotta asuttu. Talvella allas pysyi näin jopa lämpöisempänä (n. 21) kuin nyt kesällä (tippuu 19-20) kun lämminvesikierto kävi aika kuumana ja kokoajan oli lämmintä kierrossa kun suodatinpumppu kävi. Lisäksi uima-altaalle on myös sähkölämmitin, jota ajateltiin nyt keväällä/kesällä ajaa jos haluaa allasta lämpöisemmäksi.

Siirryn kohta samaan veneeseen eli uima-altaalliseen 70-luvun taloon, niin oliko sinulla tietoa hyvästä huoltofirmasta allaslaitteille? (Etkös sinäkin ollut jostain Pirkanmaalta päin?)
Kyseessä siis pitkään käyttämättömänä ollut sisäallas niin en tiedä onko kaikki kunnossa :btooth:
 
Siirryn kohta samaan veneeseen eli uima-altaalliseen 70-luvun taloon, niin oliko sinulla tietoa hyvästä huoltofirmasta allaslaitteille? (Etkös sinäkin ollut jostain Pirkanmaalta päin?)
Kyseessä siis pitkään käyttämättömänä ollut sisäallas niin en tiedä onko kaikki kunnossa :btooth:

Me ollaan ostettu aineet Nikiset Oyltä, sähköpostiosoite on uima-allashuolto@kolumbus.fi. Pitäisi olla asiansa osaava tyyppi myös laitteiden kanssa, itse emme ole vielä tarvinneet sitä apua.
 
Onko suosituksia rikkakasvien hävitykseen pihalta? Kyseessä on siis tuollaiset hiekka/sora-alueet. Isältä sain purkin glyfosaattipohjaista torjunta-ainetta ja ruiskun mutta selvittelen vielä muita vaihtoehtoja. Liekittämällä ilmeisesti onnistuu mutta käsittelyn joutuu uusimaan luokkaa parin viikon välein.
 

Liitteet

  • photo_2021-07-11_10-16-27.jpg
    photo_2021-07-11_10-16-27.jpg
    357,1 KB · Luettu: 236
  • photo_2021-07-11_10-16-22.jpg
    photo_2021-07-11_10-16-22.jpg
    329,6 KB · Luettu: 242
  • photo_2021-07-11_10-16-06.jpg
    photo_2021-07-11_10-16-06.jpg
    318 KB · Luettu: 210
Onko suosituksia rikkakasvien hävitykseen pihalta? Kyseessä on siis tuollaiset hiekka/sora-alueet. Isältä sain purkin glyfosaattipohjaista torjunta-ainetta ja ruiskun mutta selvittelen vielä muita vaihtoehtoja. Liekittämällä ilmeisesti onnistuu mutta käsittelyn joutuu uusimaan luokkaa parin viikon välein.
Tuota, mitä järkeä olisi tuhota kasvit kerran kuukaudessa jollakin myrkyllä tai tulella? Suosittelen, että vaihdat pintamaat alueella kokonaisuudessaan ja pitämällä ne pinnalta puhtaana/möuhimällä saat pidettyä ne puhtaana myös pintakasveista. Tai sitten kivetyksen tekoon tai vaihtoehtoisesti nurmikon istutukseen...
 
Tuota, mitä järkeä olisi tuhota kasvit kerran kuukaudessa jollakin myrkyllä tai tulella? Suosittelen, että vaihdat pintamaat alueella kokonaisuudessaan ja pitämällä ne pinnalta puhtaana/möuhimällä saat pidettyä ne puhtaana myös pintakasveista. Tai sitten kivetyksen tekoon tai vaihtoehtoisesti nurmikon istutukseen...
Ei glyfosaattia tarvi kuukauden välein uusia :facepalm: Kivetys tai nurmikko ei ole vaihtoehtoja tähän. Minkälainen pintamaan pitäisi olla ja miten sen voi pitää puhtaana ettei siinä kasva mikään? Ja meinaat, että kuukauden välein koko pihan möyhinminen on vähemmän työlästä kuin myrkyttäminen?
 
Ei glyfosaattia tarvi kuukauden välein uusia

Ei varmasti, tuon kun vetää glyfosaatilla, niin ei tarvi moneen vuoteen katsella kuin kuolevaa metsää ympäriltä. Pintamaasta luultavasti puuttuu kunnollinen katko välistä, jonka takia siellä pääsee nuo kasvamaan. Muuten kyllä tuollaiset pihamaat pysyvät kohtuu hyvin ilman rikkakasveja vuosikausia.

Itse lähtisin kyllä kanssa ensin möyhimään tuon auki ihan ensimmäiseksi, sen jälkeen sen ylläpito on paljon helpompaa kun se on ekan kerran kunnolla putsattu. Tuota ei varmaan ihan hetkeen kuitenkaan ole hoidettu kuvista päätellen.
 
Ei varmasti, tuon kun vetää glyfosaatilla, niin ei tarvi moneen vuoteen katsella kuin kuolevaa metsää ympäriltä. Pintamaasta luultavasti puuttuu kunnollinen katko välistä, jonka takia siellä pääsee nuo kasvamaan. Muuten kyllä tuollaiset pihamaat pysyvät kohtuu hyvin ilman rikkakasveja vuosikausia.

Itse lähtisin kyllä kanssa ensin möyhimään tuon auki ihan ensimmäiseksi, sen jälkeen sen ylläpito on paljon helpompaa kun se on ekan kerran kunnolla putsattu. Tuota ei varmaan ihan hetkeen kuitenkaan ole hoidettu kuvista päätellen.
Millä tavalla se pitää möyhiä? Olen siinä käsityksessä ollut että sitten se vaan kasvaa kahta kauheammin kun maa on möyhitty mutta kaikki juuret sun muut siemenet on siellä edelleen. Siksihän pellotkin kynnetään.

Keväällä noissa paikoissa ei silminnähden ollut mitään kasvustoa, katkoista tai aikaisemmasta hoidosta ei ole mitään tietoja.
 
Millä tavalla se pitää möyhiä? Olen siinä käsityksessä ollut että sitten se vaan kasvaa kahta kauheammin kun maa on möyhitty mutta kaikki juuret sun muut siemenet on siellä edelleen. Siksihän pellotkin kynnetään.

Keväällä noissa paikoissa ei silminnähden ollut mitään kasvustoa, katkoista tai aikaisemmasta hoidosta ei ole mitään tietoja.

Nykyinen maa pois, sopiva kangas pohjalle ja uusi sora päälle.
 
Ite en kyllä omakotitalossa tykkää asua sen takia et niitä kotitöitä piisaa aina eikö ole yhtiötä joka vastaa asioista. Isompi kerrostalo usean kymmenen neliön terassilla ison kaupungin keskustan lähettyvillä on omaan makuun paljon parempi.
 
Mielipiteen ilmaisuko on täällä kielletty?

Ei kiellettyä mutta tietysti hieman ikävää että ostit omakotitalon ja tulit tähän ketjuun missä erityisesti keskustellaan omakotitalossa elämisestä sekä sen kustannuksista ja olet omassa elämässäsi päätynyt siihen pisteeseen että toteat tehneesi suuren virheen ja nyt huomannut että haluaisitkin muuttaa kerrostaloon jonkun isomman kaupungin keskustan lähistölle esim. Kouvolaan (suomen 11 suurin kaupunki ja ilmeisesti kohtuullisen halpaa asua keskustan lähistöllä ja kerrostalojakin löytynee).

Kiitos kuitenkin mielipiteestä ja kerro jos saat asuntoasi myytyä ja muutettua sinne kerrostaloon!
 
Mietin ihan samaa, omakotitaloilun suolahan on nimenomaan se puuhastelu.
Juuri niin. Itselle oma piha, iso talo ja paljon puuhastelua on tuhat kertaa sopivampaa kuin pieni kuuma koppi, lattekaffepaikka alakerrassa ja palvelut metrin päässä. Toiset tykkää mutta mulle on tärkempää oma tupa ja oma lupa. Meinaan tulla jo hulluks ku muistelee sitä aikaa kun kuutiossa asua eikä ollu MITÄÄN tekemistä koskaan. Istu vaan ja tuijotti telkkaa.
 
Mielipiteen ilmaisuko on täällä kielletty?
Ei ole, mutta täysin turhat ja mitenkään keskusteluun liittymättömät offtopic viestit on. Sama kun menisi jokaisen pelin/automerkin/konsolin tms ketjuun kommentoimaan että en kyllä tykkää tästä pelistä/automerkistä/konsolista ja sitten luettelee kaikki ominaisuudet minkä takia niistä porukka nyt yleensä tykkää. Ketään ei kiinnosta eikä sillä ole mitään arvoa keskustelun kannalta, päinvastoin huonontaa keskustelua koska näistä lähes poikkeuksetta seuraa viestitolkulla offtopiccia kun porukka provosoituu vittuiluun tai muuten vaan johonkin juupas-eipäs vänkäämiseen. Kuten tälläkin kertaa kävi.
 
Ei varmasti, tuon kun vetää glyfosaatilla, niin ei tarvi moneen vuoteen katsella kuin kuolevaa metsää ympäriltä. Pintamaasta luultavasti puuttuu kunnollinen katko välistä, jonka takia siellä pääsee nuo kasvamaan. Muuten kyllä tuollaiset pihamaat pysyvät kohtuu hyvin ilman rikkakasveja vuosikausia.

Itse lähtisin kyllä kanssa ensin möyhimään tuon auki ihan ensimmäiseksi, sen jälkeen sen ylläpito on paljon helpompaa kun se on ekan kerran kunnolla putsattu. Tuota ei varmaan ihan hetkeen kuitenkaan ole hoidettu kuvista päätellen.
Miten glyfosaatti metsän tappaa, jos sen levittää nurmikolle/soralle? Ihan näin tuhansien hehtaarien käytön jälkeen kyselen?
 
Aika työleiri on kyllä käsipelillä rapsutella tollanen murske-alue. Kyllä niitä yrttejä tulee vaikka olisi kankaat ja kerrokset kunnossa. Sitten kun ne saa jalansijan niin leviää aika nopeasti.

Myrkkyä kehiin. Tovi siinä menee, että ne vaikuttaa.


e: Omat ajatukset omakotitaloasumisesta on, että en kyllä itse tykkää askarella enää oikein mitään. Väkisin tekee jotain kun tarttee. Mutta ei tollasessa niin pakko ole oikein mitään tehdä jos ei halua, ne voi teettää tai olla tekemättä eikä kukaan taloyhtiön natsi tule sun kukkarolle, että nyt on pakko tehdä. Asumisviihtyvyys on silti ihan eri potenssissa kun ei ole niitä naapureita sivuilla tai ylä ja alapuolella.

Itsellä on tällänen pieni 110m2 talo pienessä kaupungissa missä työtkin. Hinta on sitä luokkaa, että yksinkin voi maksaa lyhennykset ja kulut. Muuten ei ole valittamista, mutta se olisi ihan jees jos tontin rajalta metsän sijaan alkaisi meri. Jos nyt saa käteen keskimäärin sen 3k€/kk niin en muuttaisi osakkeeseen vaikka saisin 6k€/kk käteen mikä tarkottaisi taas, jotain kolminkertaista bruttopalkkaa. Ellei sitä voisi pitää muutaman vuoden kokeiluna ja elää kitkuttamalla kuutiossa pari vuotta säästäen kaikki ja sen jälkeen ostaisi meren rannalta kohteen. Meren rannalle voisin muttaa vaikka tulot tippuisi puolella ja niin varmaan muutakin kun muksut lähteneet pesästä.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä on tällänen pieni 110m2 talo pienessä kaupungissa missä työtkin. Hinta on sitä luokkaa, että yksinkin voi maksaa lyhennykset ja kulut. Muuten ei ole valittamista, mutta se olisi ihan jees jos tontin rajalta metsän sijaan alkaisi meri. Jos nyt saa käteen keskimäärin sen 3k€/kk niin en muuttaisi osakkeeseen vaikka saisin 6k€/kk käteen mikä tarkottaisi taas, jotain kolminkertaista bruttopalkkaa. Ellei sitä voisi pitää muutaman vuoden kokeiluna ja elää kitkuttamalla kuutiossa pari vuotta säästäen kaikki ja sen jälkeen ostaisi meren rannalta kohteen. Meren rannalle voisin muttaa vaikka tulot tippuisi puolella ja niin varmaan muutakin kun muksut lähteneet pesästä.
Asuin lapsena talossa meren rannalla, nyt en sitten kirveelläkään sellaiseen lähtisi. Tuulee aina niin helkkaristi ja on kylmä viima talvella. Se rakennus toki sijaitsi lähes avomeren äärellä, jos nyt kehtaa perämerta avomereksi kutsua. Eri asia varmaan jos jossain Turun saaristossa olisi tontti suojaisella paikalla.
Itse varmaan hankin jossain vaiheessa kesämökin veden ääreltä, mutta se tulee olla joen tai järven rannalla.
 
Asuin lapsena talossa meren rannalla, nyt en sitten kirveelläkään sellaiseen lähtisi. Tuulee aina niin helkkaristi ja on kylmä viima talvella. Se rakennus toki sijaitsi lähes avomeren äärellä, jos nyt kehtaa perämerta avomereksi kutsua. Eri asia varmaan jos jossain Turun saaristossa olisi tontti suojaisella paikalla.
Itse varmaan hankin jossain vaiheessa kesämökin veden ääreltä, mutta se tulee olla joen tai järven rannalla.
Joella sitten kosken viereen. :comp: Porukoilla on mökki kosken kohdalla, matkaa koskeen ehkä 40m. Ikinä ei ole pihalla hiljaista ja oikein rauhallisena yönä kuuluu kuohunta sisälle asti. Isoja kaloja sieltä kyllä nousee ja muutenkin hieno paikka, mutta se ääni häiritsee aina silloin tällöin.
 
Onko suosituksia rikkakasvien hävitykseen pihalta? Kyseessä on siis tuollaiset hiekka/sora-alueet. Isältä sain purkin glyfosaattipohjaista torjunta-ainetta ja ruiskun mutta selvittelen vielä muita vaihtoehtoja. Liekittämällä ilmeisesti onnistuu mutta käsittelyn joutuu uusimaan luokkaa parin viikon välein.
Bensaa ja tulitikku perään. Kannattaa toki pienemmissä erissä poltella ja vesiletku yms. sammutusvehkeet lähistöllä.
 
Pitäkään muuten sitten huoli että ette päästä pihallenne elämänlankaa. Sitä vittumaisempaa kasvia ei ole ja sen hävittäminen on yhtä perkelettä. Jos missään näkyy yhtään niin äkkiä juurineen irti niin että ei jää palaakaan maahan mistä se pääsis jatkamaan.
 
Bensaa ja tulitikku perään. Kannattaa toki pienemmissä erissä poltella ja vesiletku yms. sammutusvehkeet lähistöllä.
"Ja kun kerran pääsee vauhtiin, rikkaruohot tekee mieli polttaa tuhkaksi asti. Maltti on kuitenkin valttia, sillä poltetut rikkaruohot kasvavat varmasti takaisin. Niiden juuret selviävät tuhopoltosta, ja kasvit pääsevät aloittamaan alusta. Polttamisen sijaan rikkaruohot kannattaa liekittää kevyesti, sillä lyhyt lämpökäsittely vahingoittaa kasvien soluja juuri sopivasti ja kasvit kuivuvat kasaan."


Täytyy varmaan tuota koittaa. Kurtturuusupensas poistettiin käsin ja puukkosahalla, kylvettiin tilalle nurmikkoa niin siinähän se on sitten ruohonleikkurin jyrsittävänä seuraavat 3-4v mitä niillä juurilla menee kuolla.
 
Kurtturuusu on kyllä yksi viheliäinen kasvi. Ei tarvi montaa viikkoa kun kasvaa jo pitkänä vaikka olisi vain pieni juuren palanen jossain ollut.
 
Kurtturuusu on kyllä yksi viheliäinen kasvi. Ei tarvi montaa viikkoa kun kasvaa jo pitkänä vaikka olisi vain pieni juuren palanen jossain ollut.
Meillä lähti kerralla, vaati vaan ihan vitunmoisen työn. Puskan/puskien istutusalan koko oli karkea 1x5m, mutta maata piti avata sen 3x7m verran, kaikki juuret pienistä lähtien jätesäkkeihin ja isot lapiolla seuraten kaikki ylös. Ei ole kahteen kesään tullu takas joten uskosin että onnistui. Helvetillinen työ kyllä, ja ei tosiaan kannata lähteä liikkeelle ihan vaan pintamaita poistellen ja näkyvät juuret irti napsien :D
 
Pitäkään muuten sitten huoli että ette päästä pihallenne elämänlankaa. Sitä vittumaisempaa kasvia ei ole ja sen hävittäminen on yhtä perkelettä. Jos missään näkyy yhtään niin äkkiä juurineen irti niin että ei jää palaakaan maahan mistä se pääsis jatkamaan.
Joo itse viime viikonlopulla tuota revin. Joka saatanan kasviin käynyt käsiksi ja tuhoaa muun tieltään. Ensi keväänä täytyy olla aktiivisempi ja aloittaa hävitys heti.
 
Asuin lapsena talossa meren rannalla, nyt en sitten kirveelläkään sellaiseen lähtisi. Tuulee aina niin helkkaristi ja on kylmä viima talvella. Se rakennus toki sijaitsi lähes avomeren äärellä, jos nyt kehtaa perämerta avomereksi kutsua. Eri asia varmaan jos jossain Turun saaristossa olisi tontti suojaisella paikalla.
Itse varmaan hankin jossain vaiheessa kesämökin veden ääreltä, mutta se tulee olla joen tai järven rannalla.

Kyl sitä puhaltaa isolla järvelläkin. Riippuu paljonko löytyy metrejä tai kilometrejä vettä siinä rannan edessä.

Turun kupeessa tulee jo asuttua ja isovanhempien mökki Nauvossa, jotta jostain saaristosta varmaan.

Nykyäänkin selviän yhdellä kauppareissulla viikkoon, jotta sen voisi pidentää varmaan 1x 2vk tai pitempäänkin tulevaisuudessa. Palveluilla ei ole mitään väliä ennenkuin tulee jotain iän mukana tuomaa ongelmaa. Ehkä jopa joku saari. Tiedä sitten mitä nuo kaikki maksaa joskus 10v päästä. Toivottavasti muut arvostaa palveluja niin paljon, että vois saada vähän ulompaa sopivaan hintaan.
 
Kadun asfaltoiminen jätti ikävän, jokusen sentin kynnyksen hiekkaisen pihatien ja kadun asfaltin välille. Millähän tuo olisi helpoin fiksata mahdollisimman yksinkertaisesti? Tähän mennessä mietiskellyt seuraavia vaihtoehtoja:
  • Pelkkää hiekkaa tuohon vähän luiskaksi, epäilen miten se hiekka pysyy siinä yhtään pidempään ilman jotain erityistä tamppaamista..
  • Valan ihan perusbetonista pienen luiskan. Kestääkö tuollainen ohut siiro mitään, vai mureneeko heti, kun päältä ajetaan pari kertaa?
  • Edellä mainittu hiekka, mutta kaataa jotain sementtivelliä sinne vähän sekaan. Auttaisiko tämä mitään kasassa pysymiseen?
  • Jotain asfaltin paikkausmassaakin vissiin on olemassa, soveltuisiko se tähän, onko simppeliä operoida, kestävää ja halpaa jne?
 
  • Pelkkää hiekkaa tuohon vähän luiskaksi, epäilen miten se hiekka pysyy siinä yhtään pidempään ilman jotain erityistä tamppaamista..
  • Valan ihan perusbetonista pienen luiskan. Kestääkö tuollainen ohut siiro mitään, vai mureneeko heti, kun päältä ajetaan pari kertaa?

Kumpi on siis korkeammalla, asfaltti vai hiekkainen pihatie?
 
Kadun asfaltti on korkeammalla.

Hiekka ei siinä pysy mitenkään. Betonista voi toki valaa (kyllä se raudoituksella kestää - mutta kannattaa valaa enemmän kuin sentti), toinen vaihtoehto olisi toki vain ostaa pienet reunakivetykset ja upottaa ne osaksi sinne hiekkatien sisään. Reunakivetyksellä voisi tulla nätimpi, eikä tarvi itse valaa nättiä luiskaa (oli sitten kyseessä betoni, bitumi tai joku muu aine).
 
Kai sillä tien korjaajallakin on joku vastuu siitä, ettei korjaus vaikuta tonttiliittymien käyttöön?

Edit: Toki jos kyse vain muutamasta sentistä niin se lienee vielä hyväksyttävää.
 
Voisiko tuon tien reunan jyrsiä viistoksi jollain? Ettei reuna olisi nii terävä
 
Kadun asfaltoiminen jätti ikävän, jokusen sentin kynnyksen hiekkaisen pihatien ja kadun asfaltin välille. Millähän tuo olisi helpoin fiksata mahdollisimman yksinkertaisesti? Tähän mennessä mietiskellyt seuraavia vaihtoehtoja:
  • Pelkkää hiekkaa tuohon vähän luiskaksi, epäilen miten se hiekka pysyy siinä yhtään pidempään ilman jotain erityistä tamppaamista..
  • Valan ihan perusbetonista pienen luiskan. Kestääkö tuollainen ohut siiro mitään, vai mureneeko heti, kun päältä ajetaan pari kertaa?
  • Edellä mainittu hiekka, mutta kaataa jotain sementtivelliä sinne vähän sekaan. Auttaisiko tämä mitään kasassa pysymiseen?
  • Jotain asfaltin paikkausmassaakin vissiin on olemassa, soveltuisiko se tähän, onko simppeliä operoida, kestävää ja halpaa jne?

Auraat tai haravoit sitä nykyistä hiekkaa pitkältä matkalta vähän luiskaksi. Kyllä se siihen tallaantuu. Ja toistat jonkin ajan kuluttua. Vähän hiekkalaadusta riippuu miten onnistuu, jos hiekka on kovin pehmeää niin se ei tietty pysy paikallaan - mutta osa hiekkalaaduista jää siihen mihin sen laitat.
 
Eikö jotain "pika-asfalttia" ole olemassa, tai liekö juuri jotain paikkausainetta? Isä teki sellaisesta pienehkön luiskan hyvinkin korkeaan kohtaan, kun heidän autotallin kohdalla ei ole jalkakäytävässä lainkaan luiskaa vaan korkea jalkakäytävän reuna.
 
Eikö jotain "pika-asfalttia" ole olemassa, tai liekö juuri jotain paikkausainetta? Isä teki sellaisesta pienehkön luiskan hyvinkin korkeaan kohtaan, kun heidän autotallin kohdalla ei ole jalkakäytävässä lainkaan luiskaa vaan korkea jalkakäytävän reuna.
Tuollainen 20 kilon paikkaustörppö maksaa jonkun 40e Motonetissä ja varmaan riittää että saa loivemmankin lipan taiteiltua.

Edit. Siis tehty ihan tähän käyttötarkoitukseen. POTMIX asfaltin paikkausmassa 20 kg | Motonet Oy
 
Kadun asfaltoiminen jätti ikävän, jokusen sentin kynnyksen hiekkaisen pihatien ja kadun asfaltin välille. Millähän tuo olisi helpoin fiksata mahdollisimman yksinkertaisesti?

Ei sitä varmaan ihan tasaiseksi saa, ainakaan pitkäaikaisesti, kuin asfaltoimalla oman pihan.
Ennen kuin meille tuli asfaltti niin en kokenut pientä korkeuseroa ongelmana pihaliittymässä, meillä se oli tasoiteltu ihan vaan murskeella muun pihan tavoin ja aika tasainen siitä saatiin. Tähän voi toki vaikuttaa pihan muoto, meillä aikalailla tasainen liittymä jossa pieni dippaus tielle päin niin murske pysyi paikallaan, jos olisi mäkeä pihan suuntaan niin tuskin pysyy niin hyvin... Mursketta nyt saa muutaman vuoden välein olla joka tapauksessa paikkailemassa niin tasoittelee sitten liittymää aina siinä samalla.

Parhaiten se murske pysyy jos tekee "kerralla kunnolla", eli täytät sen pihatien alun nyt oikeaan korkoon tietä vasten ja tiivistät kunnolla tärylätkällä. Ei se reuna sen jälkeen ihan helposti lähde enää sortumaan. Parhaiten pysyy sellainen ruma ja karkea murske jossa on nollaa mukana, eli vaikka jotain 0-11 mm koon kalliomursketta.

Kai sillä tien korjaajallakin on joku vastuu siitä, ettei korjaus vaikuta tonttiliittymien käyttöön?

Oletan että tässä on kyseessä aiemmin hiekkainen katu joka on sittemmin asfaltoitu. Asfaltoidessa vanhan tiepohjan päälle tuodaan vielä (tyypillisesti) uutta mursketta joka tiivistetään ja tasataan, sitten vedetään asfaltit päälle niin väkisinkin kadun pinta nousee jonkin verran. Taitaa pitkälti jäädä kiinteistönomistajan vastuulle täyttää/tasoitella tonttiliittymänsä kadun tasoon, ei toisin päin. Jos piha olis asfaltilla ja samassa korossa tien kanssa niin sitten ne olis mahdollisesti rouhaisseet vähän alustaa matalammaksi ja lanannu liittymän kohdan samaan tasoon tonttiliittymän kanssa, mutta mursketta vasten se ei ole mahdollista.
 
Kyllähän se asfaltti myös painuu kun siitä autolla vähän ajelee, eli jos ei pahemmin haittaa niin voi jättää hoitamatta. Vaihtoehtoisesti itse laittaisin rivin betokiveä väliin.
 
Ja jos on kovin hiljattain tehty, niin saattaa olla työ vielä keskeneräinen. Meillä oli vuosi sitten sama tilanne ja myös pientareilla oli tuo sama kynnys -asfalttifirma kävi parin-kolmen päivän jälkeen tasaamassa ne.
 
Kyllä meillä päin tontin raja menee siinä missä puskat, ja sitten joku metri/pari sitä hiekkaa kunnan puolella ennen kuin asfaltti alkaa, mitä täällä uusittu asfalttia ovat kyllä hoitaneet tasaan uudella hiekalla ja vaatisinkin sitä, (jos siis uuden asfaltin verran ~5cm koroketta)
 
Kadun asfaltoiminen jätti ikävän, jokusen sentin kynnyksen hiekkaisen pihatien ja kadun asfaltin välille. Millähän tuo olisi helpoin fiksata mahdollisimman yksinkertaisesti? Tähän mennessä mietiskellyt seuraavia vaihtoehtoja:
  • Pelkkää hiekkaa tuohon vähän luiskaksi, epäilen miten se hiekka pysyy siinä yhtään pidempään ilman jotain erityistä tamppaamista..
  • Valan ihan perusbetonista pienen luiskan. Kestääkö tuollainen ohut siiro mitään, vai mureneeko heti, kun päältä ajetaan pari kertaa?
  • Edellä mainittu hiekka, mutta kaataa jotain sementtivelliä sinne vähän sekaan. Auttaisiko tämä mitään kasassa pysymiseen?
  • Jotain asfaltin paikkausmassaakin vissiin on olemassa, soveltuisiko se tähän, onko simppeliä operoida, kestävää ja halpaa jne?
Jos motonetin mäski tuntuu kalliilta, niin Puuilosta (mikäli lähellä on) samanlaista ainetta 15€ edullisemmin.

 
Kuusiaidan leikkaus. Kaikki ohjeet kertovat että joko keväällä, viimeistään huhtikuussa, tai sitten myöhään syksyllä. Mutta missään ei kerrota miksi siinä välissä on huono tai mitä tapahtuu jos sillon kuitenkin leikkaa?

Toisekseen ohjeistus on 2-3cm, liikaa jos ottaa niin ei kasva takas. Paljonko se liikaa on? Kun meillä on tuollainen vuosia leikkaamattomana ollut aita.
 
Yleensäkin oli kyse sitten pensaista tai vaikka omenapuista syy miksi leikataan "aikaisin" tai "myöhään" (mutta ei keskellä talvea) johtuu siitä että keskellä kesää on kasvun sekä lisääntymisen aika. Eli kasvi käyttää ravintonsa no, kasvamiseen sekä lisääntymiseen. Mitä se ei pysty tekemään jos kesken kaiken katkotaan "jäseniä" irti.

Oikeastaan voi käyttää raakana yleistyksenä tätä viherkasveille tehtyä ohjetta:
"
Paras aika viherkasvien leikkaamiselle on lopputalvi, eli kasvukauden alku. Jos kasvi on kukassa tai siinä on nuppuja, kannattaa leikkaaminen suorittaa vasta kukinnan päätyttyä.
"

Kuusiaidasta löytyy ohjetta:
"
Kuusiaita leikataan ennen kuin silmut lähtevät kasvuun varhain keväällä, viimeistään maalis-huhtikuussa, tai myöhään syksyllä. Oksat eivät saa olla jäässä leikattaessa, joten leikkaus tehdään suojasäällä lumien sulettua oksistosta. Leikkaamisen tarkoitus on saada kuusiaidasta tuuhea ja tasapainoisen näköinen.
"
Täältä voi lukea ohjeita juuri kuusiaitaan:
 
Yleensäkin oli kyse sitten pensaista tai vaikka omenapuista syy miksi leikataan "aikaisin" tai "myöhään" (mutta ei keskellä talvea) johtuu siitä että keskellä kesää on kasvun sekä lisääntymisen aika. Eli kasvi käyttää ravintonsa no, kasvamiseen sekä lisääntymiseen. Mitä se ei pysty tekemään jos kesken kaiken katkotaan "jäseniä" irti.

Oikeastaan voi käyttää raakana yleistyksenä tätä viherkasveille tehtyä ohjetta:
"
Paras aika viherkasvien leikkaamiselle on lopputalvi, eli kasvukauden alku. Jos kasvi on kukassa tai siinä on nuppuja, kannattaa leikkaaminen suorittaa vasta kukinnan päätyttyä.
"

Kuusiaidasta löytyy ohjetta:
"
Kuusiaita leikataan ennen kuin silmut lähtevät kasvuun varhain keväällä, viimeistään maalis-huhtikuussa, tai myöhään syksyllä. Oksat eivät saa olla jäässä leikattaessa, joten leikkaus tehdään suojasäällä lumien sulettua oksistosta. Leikkaamisen tarkoitus on saada kuusiaidasta tuuhea ja tasapainoisen näköinen.
"
Täältä voi lukea ohjeita juuri kuusiaitaan:

Tuo marttojen ja henkselikeijojen joka paikkaan tuuttaama ohje talvella leikkaamisesta kannattaa kokolailla unohtaa. Kannattaa hakea vähän esim ulkomaisia lähteitä asiasta, esim. briteiltä. Monelle pihapensaalle ja-puille pätee: jos leikkaat lepokaudella, se villitsee kasvua - jos taas leikkaat kesällä, se hillitsee kasvua. Tuon mukaan sitten leikkaat sen mukaan mitä haluat kasvultasi. Vuosikaudet leikkasin tuolla perisuomalaisellle perinneohjeella omenapuita ja sitten olin ihmeessä kun ne oli sellaisia saatanan partasuteja kun kasvu villiintyi. Siirryin kesäleikkauksiin noin kymmenen vuotta sitten. Martat käyvät levittämässä kaikkea perätöntä perinnetietoa, älä lue niitä ohjeita ( esim. Vuosittainen vale: marjoihin pitää pakastaessa lisätä sokeria, että C-vitamiini säilyy - jolle ei ole mitään pohjaa ). Ja tosiaan noita marttojen ohjeita sitten muu porukka levittää faktoina, which is sad.

Yleensä aidoissa pyritään leikkaamaan vain vuosikasvua ja siten että aina jätetään viimeisimmän vuoden kasvua vähän jäljelle - lähinnä siksi että pusikko pysyy kai nätimpänä - aika moni puska taitaa selvitä rajummastakin leikkaamisesta. Ja taas sen mukaan mitä haluaa pusikoltaan: jätät enemmän jos haluat vähän nopeammin tavoitekorkeuteen ja vähemmän jos olet jo tavoitekorkeudessa.

Kuusiaita on varmasn vähän erilainen, koska se on ikivihreä. Olen kuullut, että siitäkin kannattaa lähinnä vuosikasvua typistää - muuten tulee kuivumista ja reikiä aitaan.
 
Tuo marttojen ja henkselikeijojen joka paikkaan tuuttaama ohje talvella leikkaamisesta kannattaa kokolailla unohtaa.
Pahoittelen jos sinulla on jotain Puutarha.net sivustoa vastaan. Voisitko vain linkata sivuston millä on oikeaa tietoa (tm) joten kaikki väärässä olevat Suomalaiset voisivat mennä niille sivuille eikä suomenkielisille....
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 146
Viestejä
4 487 996
Jäsenet
74 159
Uusin jäsen
kahvirommi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom