Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Pow_82]

En osaisi hirveästi huolestua näkemättä tuota raporttia.
Tuliko homekoirat oireilun takia vai hajun selvittämisen takia?

Vähän sama fiilis tulee mullekin, ei nuo kuvat niin pahan näköisiä ole? Eikä näytä NYT märiltä? Varmaan kuitenkin korjata täytyy. Eli ehkä se salaojaremontti on kuivattanut perustuksia?

Itsellä samanikäinen talo ja vastaava rakenne (piirustusten mukaan), en ole vielä avannut yhtään seinää, kun ei ole päälle päin näkyviä tai haisevia ongelmia, mutta asia kyllä kiinnostaa ja pitää jossain remontin yhteydessä tarkistaa.

 

[brainsurgery]

Uskoisin, että korvausilmareittien puute yhdistettynä koneelliseen ilmanpoistoon on imenyt ilmat tuolta lattian raosta sisään ja sitä myöden hajut.

Huono salaojitus, ehkä jatkuvasti märkä maa (onko seinustalla ollut kasvustoa vai mursketta?) ja suht matala sokkeli niin on ehkä vähän saanut otettua kosteutta eikä päässyt missään vaiheessa kuivumaan kunnolla, niin on alkanut sitten vähän oireilla.

 

[masaf2]

Eihän noi puut ole yhtään lahoja/mätiä, ihan kovan ja kuivan näköisiä. Kyllä tämmösinä talvina sitä härmettä näkyy joka sokkelissa ja ötökät/hiiret tms ku ajan saatossa tekee eristeisiin tai rakenteisiin paikkoja josta kylmä pääsee sisemmälle, niin voi sinne joskus jotain kondenssia tulla. Se haju voi tulla vaikka yhdestä kohtaa jos muurahaiset pesineet/kantaneet hiekkaa seinän sisään. Onko esim. sokkelissa / laatassa saumakohtia? Mä en ainakaan noilla kuvilla tekis vielä hirveesti johtopäätöksiä. Seurais tilannetta ja kesällä aukois ulkopuolelta randomina muutamasta kohtaa jos haluu tarkastaa...

 

[Serbetli]

Maan vastainen yhden laatan rakenne yhdistettynä poistoilmanvaihtoon on todennäköinen hajujen aiheuttaja, vaikka kaikki olisi kunnossa. Maasta kulkeutuu kosteaa ilmaa, joka kulkee rakennusmateriaalien läpi ja kostuttaa niitä. Se, että kaikki on kunnossa, on tietysti myös makuasia. Itse olen enemmän huolissani poistoilmanvaihdosta ja yhden laatan rakenteesta kuin homepilkuista runkotolpissa. Taloja rakennetaan puutavarasta, jossa on enemmän pilkkuja. Itse priorisoisin tekemiset yllä olevien perusteella:
1. Patolevyt ja salaojat, jotta sokkelin kosteusrasitus vähenee.
2. Poistoilmanvaihdon korvaaminen oikealla ilmanvaihdolla tai edes korvausilmaventtiilien asennus.
3. Lattiavalun reunojen tiivistys, jos vielä ilmenee hajuja
4. Ajan viettoa perheen kanssa
5. Veneilyä
6. Asuntolainan pois maksu
7. Alaohjauspuun tai runkotolppien vaihto

Vähennä ilmaa kunnes alkaa savuttaa/liekki punertuu/palamaton haisee ja sit piiru takas isommalle? Kirkas nätti rauhallinen liekkihän siinä pitäisi olla. Kirkas ja repaleinen on liikaa ilmaa. Siihen keskelle tähtäät molempia laitoja.

Liekki oli kirkas, eikä savuttanut tai haissut, vaikka ilmamäärän sääti minimiin (1). Jätin säädön 1,5:een.

 

[Kiinteistönhoitaja]

Odotellessa/miettiessä sopivaa korjaus menetelmää voisit hakea tarvittavan määrän näitä :

K-Rauta

www.k-rauta.fi

Ja asennukseen :

REIKÄSAHA 105MM BI-M - XRS0105 - IKH

- väri: valkoinen - materiaali bimetalli - puun, lastulevyn, muovin ja metallin sahaukseen - halkaisija 105 mm

www.ikh.fi

REIKÄSAHAN ADAPTERI 32-210MM - XRS0001 - IKH

- poran Ø 6,35 mm - kara 11 mm HEX (7/16") - kierre 5/8"-18 UNF - sopii 32 - 210 mm reikäsahoille

www.ikh.fi

Itse laitoin omaan vm68 taloon 5kpl näitä korvausilmaventtiilejä. Täällä oli ennestään yksi 80mm, sen tukin ja laitoin tilalle 4 mh+ Oh 100mm korvausilmat. Painovoimainen iv täällä. Suosittelen laittaa.

 

[ylialokas]

Jakotukilta lähtee toimilaitteella varustetusta lähdöstä makkariin lattialämmityspiiri. Makkarin huonekohtainen termostaatti on asetettu "lumihiutaleeseen". Makkari kuitenkin lämpiää tyhjänäkin 23-asteeseen. Eli säädin ei juttele toimilaitteen kanssa ja halusi tai ei, lämminvesi kiertää lattiassa. Toimilaitteen "tutti" on ylhäällä säätelee termostaattia miten vain. Onko vika termostaatissa, toimilaitteessa vai missä? Tuosta ei selviä varmaan ilman alan ammattilaista?

 

[happoman]

Jakotukilta lähtee toimilaitteella varustetusta lähdöstä makkariin lattialämmityspiiri. Makkarin huonekohtainen termostaatti on asetettu "lumihiutaleeseen". Makkari kuitenkin lämpiää tyhjänäkin 23-asteeseen. Eli säädin ei juttele toimilaitteen kanssa ja halusi tai ei, lämminvesi kiertää lattiassa. Toimilaitteen "tutti" on ylhäällä säätelee termostaattia miten vain. Onko vika termostaatissa, toimilaitteessa vai missä? Tuosta ei selviä varmaan ilman alan ammattilaista?

Todennäköisesti vaan jumiutunut säätöventtiili. Käytä se toimilaite irti ja liikuttele sitä säätöventtiilin tappia.

 

[Panze]

Jakotukilta lähtee toimilaitteella varustetusta lähdöstä makkariin lattialämmityspiiri. Makkarin huonekohtainen termostaatti on asetettu "lumihiutaleeseen". Makkari kuitenkin lämpiää tyhjänäkin 23-asteeseen. Eli säädin ei juttele toimilaitteen kanssa ja halusi tai ei, lämminvesi kiertää lattiassa. Toimilaitteen "tutti" on ylhäällä säätelee termostaattia miten vain. Onko vika termostaatissa, toimilaitteessa vai missä? Tuosta ei selviä varmaan ilman alan ammattilaista?

Oletko varmistanut, että jakotukilla on oikean huoneen termostaatti? Meillä oli aikoinaan mennyt kahden makkarin termarit/säätimet ristiin.

 

[ylialokas]

Oletko varmistanut, että jakotukilla on oikean huoneen termostaatti? Meillä oli aikoinaan mennyt kahden makkarin termarit/säätimet ristiin.

Se on kyllä varmistettu, koska säätämällä muiden tilojen termareita, toimilaitteet reagoivat sitä mukaan.

Pitää irroitella ja katsoa herääkö.

 

[doppla]

Onko kokemuksia Ilox 89 Optiman toiminnasta pakkasilla? Toimii 20min ja sen jälkeen lämmöntalteenoton huurtumisenesto käynnistyy 15 minuutiksi. Tuota sykliä se varmaan ajaa leudommille keleille asti...

 

[tietokonerikki]

"
ULKOSEINÄ- JA PERUSMUURIRAKENTEET

Ulkoseinärakenne on toteutettu puurakentein. Ulkoseinä on asennettu teräsbetonisen sok-
kelin päälle. Sokkelissa ei havaittu ulkopuolista kosteuseristystä tarkastetulta osin. Sokkelin
pinnassa havaittiin kalkkihärmettä. Kalkkihärmä kertoo rakenteeseen kohdistuvasta poik-
keavasta kosteusrasituksesta. Alaohjauspuun ja sokkelin välissä on bitumi- ja mineraalivilla-
kaista. Bitumikaistasta ja mineraalivillasta oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Lisäksi run-
gon pinnassa havaittiin näkyvää mikrobikasvustoa. Perusmuurirakenteeseen ja ulkoseinän
alaosaan on kohdistunut poikkeavaa kosteusrasitusta etenkin maaperästä. Kosteus ei ole
päässyt kuivumaan riittävän nopeasti pois, jolloin materiaalien kosteudensietokapasiteetit
ovat ylittyneet ja materiaalit ovat kosteus- ja mikrobivaurioituneet. Ulkoseinästä sisätilaan
kulkeutuva ilma heikentää sisäilman laatua. Havaintojen perusteella ulkoseinästä on sel-
keä ilmayhteys sisäilmaan."

Kantavuusmielessä tossa ei huolta näyttäisi olevan (puut eivät näytä olevan lahot?).
Leikkauksen mukaan talossasi on julkisivussa vaakalaudat, mutta valokuvasta päätellen olisi pystylaudat. Kumpi on
oikein? Oletan ton rakennetun 1990-luvulla?

Miksi yleensä aloit tutkituttaa asiaa, kärsitkö sisäilmaongelmista? Ottiko kuntoarvioija näytteen tosta alapohjan styrox-
levystä?

 

[Laissez-Faire]

"Havaintojen perusteella ulkoseinästä on sel-
keä ilmayhteys sisäilmaan."

.

 

[kjns]

Onko kokemuksia Ilox 89 Optiman toiminnasta pakkasilla? Toimii 20min ja sen jälkeen lämmöntalteenoton huurtumisenesto käynnistyy 15 minuutiksi. Tuota sykliä se varmaan ajaa leudommille keleille asti...

Tuossa pitäisi olla lämpötila-anturi joka laittaa sulatuksen päälle vain kun ulkoa tuleva ilma on riittävän kylmää, eli ei pitäisi sulatella leudommilla keleillä jos toimii oikein. Seuraa vissiin jotain muitakin antureita sulatuspäätöstä tehdessään.

Lämmöntalteenoton huurtumisenesto

Edistyksellinen huurtumisenesto takaa parhaan mahdollisen vuosihyötysuhteen ja lisää asumismukavuutta, kun
sen avulla vältetään turhia tulopuhaltimen pysähtelyjä.
Koneessa on edistyksellinen Termo Ice -automatiikka.
Lämpötila-anturi mittaa ulkoilman lämpötilaa ja sallii sulatustoiminnan käynnistymisen vasta, kun lämpötila on riittävän matala. Muiden antureiden mittaustulosten perusteella
automatiikka päättelee, onko kenno huurtunut riittävästi,
jotta sulatustoiminto kannattaa käynnistää. Sulatusjakson
pituus on 15 minuuttia. Tehdasasetus 65.

Meillä on 89 perusmalli (ilman näyttöpaneelia), enkä ole huomannut että sulattelisi erityisen aktiivisesti, tosin meillä sitä sulattelua ei huomaa helposti kun ei ole näyttöpaneelia. Täällä Turun seudulla ei toki pakkasiakaan ihan tolkuttomasti ole, mutta nytkin on -7 ja mielestäni tuo on hyrrännyt ihan normaalisti koko päivän.

 

[Serbetli]

Alapohjan rakenne näyttää kyseenalaiselta, muovikalvo kylmällä puolella ja sen alla "hiekkatila" jossa nähtävästi siis kapillaarista maa-ainesta.

Tuo on ihan tyypillinen ratkaisu, enkä olisi siitä huolissani.

 

[Lunael82]

Kantavuusmielessä tossa ei huolta näyttäisi olevan (puut eivät näytä olevan lahot?).
Leikkauksen mukaan talossasi on julkisivussa vaakalaudat, mutta valokuvasta päätellen olisi pystylaudat. Kumpi on
oikein? Oletan ton rakennetun 1990-luvulla?

Miksi yleensä aloit tutkituttaa asiaa, kärsitkö sisäilmaongelmista? Ottiko kuntoarvioija näytteen tosta alapohjan styrox-
levystä?

Pystylaudoitus, rakennettu vuosina 1987-88.

Ennen ostoa 11/2019 asunnossa tehtiin kuntotarkastus (tämä myös rakennusinsinöörin toimesta), missä ei havaittu mitään poikkeavaa. Lapsiemme vaatteissa olemme silloin tällöin haistaneet lievää homeen/vanhan talon hajua, sekä yhdestä ulkoseenäi vasten olevasta alakaapista tulee avatessa selkeä homeen haju. Mitään terveysoireita ei ole kenelläkään ollut.

Alapohjan rakenne oli rakenneavauksen tehneen rakennusinsinöörin (Eri kuin kuntotarkastaja. Tilasimme palvelun korjausrakentamiseen erikoistuneelta toimistolta, jolla on lähialueella tälläkin hetkellä uutama saman tyylinen urakka työnalla). Alapohjasta hän sanoi, että hyvä rakenne eikä kosteusvauriosta merkkejä avauksissa/mittauksissa. Jos olisi ollut puukoolaus lattiarakenteessa (en tiedä mitä tarkoittaa) olisi kuulemma ollut riskirakenne, mutta tällaisenaan hyvä. Kaikista avatuista materiaaleista otettiin näytteet ja bitumit/mineraalivillat tutkittiin tarkemmin.

Uskoisin, että korvausilmareittien puute yhdistettynä koneelliseen ilmanpoistoon on imenyt ilmat tuolta lattian raosta sisään ja sitä myöden hajut.

Huono salaojitus, ehkä jatkuvasti märkä maa (onko seinustalla ollut kasvustoa vai mursketta?) ja suht matala sokkeli niin on ehkä vähän saanut otettua kosteutta eikä päässyt missään vaiheessa kuivumaan kunnolla, niin on alkanut sitten vähän oireilla.

Itsekin miettinyt, voisiko johtua huonosta tuloilmanvaihdosta ja voimakkaasta painerosta miköä vetää ulkoilmaa rakenteiden läpi sisälle taloon. Eli kannattaisiko lähteä liikkeelle ilmastoinin korjaamisesta ja sen jälkeen seurata tilannetta tuleeko parannusta hajuihin.

 

[tietokonerikki]

Pystylaudoitus, rakennettu vuosina 1987-88.

Ennen ostoa 11/2019 asunnossa tehtiin kuntotarkastus (tämä myös rakennusinsinöörin toimesta), missä ei havaittu mitään poikkeavaa. Lapsiemme vaatteissa olemme silloin tällöin haistaneet lievää homeen/vanhan talon hajua, sekä yhdestä ulkoseenäi vasten olevasta alakaapista tulee avatessa selkeä homeen haju. Mitään terveysoireita ei ole kenelläkään ollut.

Alapohjan rakenne oli rakenneavauksen tehneen rakennusinsinöörin (Eri kuin kuntotarkastaja. Tilasimme palvelun korjausrakentamiseen erikoistuneelta toimistolta, jolla on lähialueella tälläkin hetkellä uutama saman tyylinen urakka työnalla). Alapohjasta hän sanoi, että hyvä rakenne eikä kosteusvauriosta merkkejä avauksissa/mittauksissa. Jos olisi ollut puukoolaus lattiarakenteessa (en tiedä mitä tarkoittaa) olisi kuulemma ollut riskirakenne, mutta tällaisenaan hyvä. Kaikista avatuista materiaaleista otettiin näytteet ja bitumit/mineraalivillat tutkittiin tarkemmin.

Tää on niitä hankalia tapauksia: Noin teknisesti toi on musta tehty aikansa mukaisesti OK. Lähtisinkö itse korjaamaan, luultavasti en, kun kerran ongelmia ei ole. Kuntoarvioijana aikalailla vastaavasti kirjoittaisin kuin mitä sinulle on kirjoitettu (suojaisin ns. omaa persustani). Ilmanvaihdon kyllä säädättäisin tasopainoon (turha vetää niitä itiöitä huonetilaan). Sekä tarkkailisin miten noi rakenteet pysyvät kuivana...

Jos korjaamaan päädyt:
Termoranka on uusi 2010-luvun keksintö, pitkäaikaisia kokemuksia siitä ei ole. Eikä minulla ole siitä mitään kokemusta,
tossa


siitä video
- mahdollisia ongelmia? Kuormitus (mikäli ton oikein ymmärrän) vastaanotetaan osin tolla XPS- eristeellä=> miten se käyttäytyy vuosikymmenien kuluessa?
- sen sinkityksen kestävyys/laatu, jos on kunnolla kuumasinkitty (onko se?, videolla ranka on aika kiiltävä) kestää ainakin ihmisiän
- miten kiinnitys kestää momenttia ja tuulen aikeuttamaa nostetta? Väsyykö metalli ajan kanssa?
- kuormituksen kestävyys, katsoin jonkun opinnäytetyön jossa 13KN kuormalla painui n. 4mm, sulla oli tossa 125*125 puupilari => siinä kuormitus voi olla huomattavasti isompikin => jos tohon päädyt huomioi kuormat.

Sisältä vai ulkoa:
-joudut ulkoa katkomaan (tai uusimaan koko julkisivun) vaakasuunnassa pystypaneelit (sahaisin vinosti ylöspäin, jotta muodostuu tippanokka, ehkäpä vielä pelti ja kunnon tuuletusrako...)
Silti sinun on pakko avata myös (vähintään kolota kipsilevyä tai metallin ilmaisimella ruuvien paikat esiiin???, tiedä sitten riittäskö reikiin silikoni ja vastaavaan kohtaan uusi ruuvi, eli jääkö höyrynsulkumuovi tiiviiksi)) sisäpuolelta (jos 600mm uusitaan), jotta saat kipsilevyn ruuvit pois purettavasta pystyrungosta. Sekä mietittävä miten saat höyrynsulun pysymään ehjänä/paikattua => huolimattomalla työllä tilanne saattaa muuttua nykyistä pahemmaksi.

Muitakin tapoja kuin tuo Termoranka (joka pelkästään lämpöteknisesti ajatellen kuullostaa hyvältä rarkaisulta) on,
Primakorjaus? yms. netistä löytynee lisää.

Ennen vanhaan tollanen olis tarvittessa "korjattu" uusimalla puurakenteet , joskus alaohjauspuuna käytettiin painakyllästettyä koolinkia.

Uusimien vaatii huolellisen työn ja kaikkien liitosten hyvän tiiviyden. Kun itse tekee tietää ainakin miten se on tehty.

Kaikki edellä täysin vailla mitään vastuuta... voi sisältää vaikka mitä virheitä.

 

[masaf2]

Lapsiemme vaatteissa olemme silloin tällöin haistaneet lievää homeen/vanhan talon hajua, sekä yhdestä ulkoseenäi vasten olevasta alakaapista tulee avatessa selkeä homeen haju. Mitään terveysoireita ei ole kenelläkään ollut

Kaappi mäkeen ja vanhassa talossa ei koskaan mitään kaappia tai muutakaan kalustetta ulkoseinää vasten! (=perusjuttu vanhassa talossa, jätä aina kalusteesta 10-20 cm tuuletusväliä seinään) Seinät/rakenteet kastuu kaapin kohdalta jos jostain kun seinä pääsee siltä kohtaa kylmäksi. Kaappi veks ja haistele sen takaa jalkalistan takaa jne. Kato se alajuoksu vaikka siltä kohtaa kesemmällä.

Ja pystylaudotusta mitään tarvi sahata paskaksi, otat räystään alta vaan alalaudan irti ja sitte lauta kerrallaan ulkoverhousta pois vaikka vaan pari metriä kerrallaan niin sopii takasi paikolleen ja voit tehä vaikka sateessa/talvella jos haluut ku räystäältä pressu roikkuun... Mitään kriittistä ja haudanvakavaa tossa ei kuitenkaan liene.

 

[Mika!]

Mites tuommoista myydessä sitten kun myyjällä on tiedossa, että on valesokkelissa ongelmia, homeitiöitä jne... Jollei siis mitään asioille tekisi.

 

[masaf2]

Eihän toi oo mikään valesokkeli. Ei 80-lukulaista taloo ookkaan, missä ei alajuoksussa jotain muurahaisten tms. riesaa ja joskus kosteutta olis ollut. Ja laserkatseellako se tarkastaja homeitiöksi ne tiesi?

 

[masaf2]

Nyhän korjuutat myyjän piikkiin Tai kysyt kiltisti maksaisko se vaikka 70 000 € ja lopulta tyydyt vaan puoleen...

 

[Mika!]

Eihän toi oo mikään valesokkeli. Ei 80-lukulaista taloo ookkaan, missä ei alajuoksussa jotain muurahaisten tms. riesaa ja joskus kosteutta olis ollut. Ja laserkatseellako se tarkastaja homeitiöksi ne tiesi?

Juu no tuosta videosta jäi tuo valesokkeli.
Asukas sanoi kämpässä olevan homeen hajua + homekoira merkannut, ilmeisesti varsinaisia miksrobikasvusto tuloksia ei vielä kuitenkaan ole.

 

[tietokonerikki]

Ja pystylaudotusta mitään tarvi sahata paskaksi, otat räystään alta vaan alalaudan irti ja sitte lauta kerrallaan ulkoverhousta pois vaikka vaan pari metriä kerrallaan niin sopii takasi paikolleen ja voit tehä vaikka sateessa/talvella jos haluut ku räystäältä pressu roikkuun... Mitään kriittistä ja haudanvakavaa tossa ei kuitenkaan liene.

Ei se sahaamalla paskaksi mene, se yläosa jää ehjäksi. Mullakin oli toi uusimisen mahdollisuus esitetty... jos hyvin käy laudat saattaa saada ehjänä irti, mutta jos ne on kiinnitetty kuumasinkityillä (kuten oletan) naulan pituudesta riippuen irrotettaessa lautoja todenäköisesti halkeilee. Kuuma ZN naula ottaa puuhun todella lujaa kiinni (olen joskus vasarani vääntänyt sellaista irrottessani 100mm naulaa (1m vipuvarrella) => naula jäi sillä irrottamatta

Eli luulen helpommalla selvittävän vain ton alaosan uusimisella, kokeilemallahan sen näkee.

 

[tietokonerikki]

Nyhän korjuutat myyjän piikkiin Tai kysyt kiltisti maksaisko se vaikka 70 000 € ja lopulta tyydyt vaan puoleen...

Toi on tehty aikansa mukaisesti... homeiden vaarallisuudesta lääkäritkin ovat erimielisiä... asukkailla ei ole ilmennyt ongelmia. => Oikeuteen meno arpapeliä? => Minulta et saisi vapaaehtoisesti... Ei tossa uutta taloa myyty.
Noita vastaavia on Suomi täynnä ja niissä asuu onnellisia henkilöitä.

 

[masaf2]

Nii... Varmaan about kaikki 70- ja 80-luvun vastaavarakenteiset on vastaavia, jossain kohtaa ropleemaa. Yleensä etelä/aurinkopuolella, verhoilu kovemmalla ja ötököt tykkää pesiä sille puolen + suurempi lämpötilavaihtelu.

 

[Lunael82]

Spammaan nyt vielä loputkin oleelliset kuvat rakenneavauksesta. Kiitän kaikkia palautteesta ja mielipiteistä. Jäämme miettimään miten tästä eteenpäin etenemme.

"Rakenneavaus 2 tehtiin keittiöön. Havaittu rakenne on esitetty piirroksessa 2. Alapohjarakenteena on käytetty maanvaraista, alapuolelta 100 mm EPS-lämmöneristeiden avulla eristettyä teräsbetonilaattaa. Teräsbetonilaatta on noin 100 mm vahvuinen. EPS-eristeen ja rungon välissä on mineraalivillaa. Lattian pintamateriaalina on käytetty parkettia. Ulkoseinärakenne on toteutettu puurakentein. Ulkoseinä on rakennettu teräsbetonisen sokkelin päälle. Ulkoseinän alaohjauspuu on asennettu sokkelin päälle. Rakenneavauspisteen kohdalla sokkelin pinta on noin 170 mm maanpintaa ylempänä. Alaohjauspuun ja sokkelin välissä on bitumikaista sekä mineraalivillakaista. Bitumikaistasta ja mineraalivillasta oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Sokkelin pinnassa on kalkkihärmää. Rungon ulkopinnassa on 50 mm tuulensuojavilla. Tuulensuojalevyn päälle on asennettu bitumoitu paperi sekä vaakakoolaus, johon julkisivun lomalaudoitus on kiinnitetty. Rungon alaosaan on asennettu runkopuiden väliin tukilauta, johon sisäverhouslevy on kiinnitetty alaosasta. Sisäverhouslevyn ja runkopuun välissä on höyrynsulkumuovi. Ulkoseinän sisäpinnassa on kipsilevy, joka on kiinnitetty vanhaan panelointiin ja vanhaan sisäverhouslevyyn."

"Rakenneavaus 3 tehtiin vaatehuoneeseen. Havaittu rakenne on rakenneavauspisteen 1 kaltainen. Alapohjarakenteena on käytetty maanvaraista, alapuolelta lämmöneristettyä teräsbetonilaattaa. Teräsbetonilaatta on noin 100 mm vahvuinen. Alapohjan lämmöneristeenä on käytetty 100 mm EPS-eristettä. EPS-eristeet on asennettu hiekkatilan päälle. EPSeristeen ja hiekkatilan välissä on muovikalvo. Lattian pintamateriaalina on korkkipäällyste. Lattian ja ulkoseinän välissä on rakoa. Ulkoseinärakenne on toteutettu puurakentein. Ulkoseinä on rakennettu teräsbetonisen sokkelin päälle. Sokkelin sisäpinnassa on lämmöneristeenä 50 + 50 mm EPS-eristeet. Sokkelin ulkopinnassa ei havaittu kosteussulkua rakenneavauspisteen kohdalla. Sokkelin ulkopinnan maali on hilseillyt ja sokkelin pinnassa on kalkkihärmää (kuva 12). Ulkoseinän alaohjauspuu on asennettu sokkelin päälle. Alaohjauspuun ja sokkelin välissä on bitumikaista sekä mineraalivillakaista. Bitumikaistasta oli aistittavissa voimakasta mikrobiperäistä hajua. Sokkelin pinnassa on runsaasti kalkkihärmää alaohjauspuun vieressä (kuva 12). Rungon alaosaan on asennettu runkopuiden väliin tukilauta, johon sisäverhouslevy on kiinnitetty alaosasta. Tukilaudan pinnassa on rima, jota vasten sisäverhouslevy on asennettu. Riman ja alapohjaeristeen välissä on mineraalivillaa. Sisäverhouslevyn ja runkopuun välissä on höyrynsulkumuovi, joka ulottuu alapohjan teräsbetonilaatan alapintaan saakka. "

 

[tietokonerikki]

Spammaan nyt vielä loputkin oleelliset kuvat rakenneavauksesta. Kiitän kaikkia palautteesta ja mielipiteistä. Jäämme miettimään miten tästä eteenpäin etenemme.

"Rakenneavaus 2 tehtiin keittiöön. Havaittu rakenne on esitetty piirroksessa 2. Alapohjarakenteena on käytetty maanvaraista, alapuolelta 100 mm EPS-lämmöneristeiden avulla eristettyä teräsbetonilaattaa. Teräsbetonilaatta on noin 100 mm vahvuinen. EPS-eristeen ja rungon välissä on mineraalivillaa. Lattian pintamateriaalina on käytetty parkettia. Ulkoseinärakenne on toteutettu puurakentein. Ulkoseinä on rakennettu teräsbetonisen sokkelin päälle. Ulkoseinän alaohjauspuu on asennettu sokkelin päälle. Rakenneavauspisteen kohdalla sokkelin pinta on noin 170 mm maanpintaa ylempänä. Alaohjauspuun ja sokkelin välissä on bitumikaista sekä mineraalivillakaista. Bitumikaistasta ja mineraalivillasta oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Sokkelin pinnassa on kalkkihärmää. Rungon ulkopinnassa on 50 mm tuulensuojavilla. Tuulensuojalevyn päälle on asennettu bitumoitu paperi sekä vaakakoolaus, johon julkisivun lomalaudoitus on kiinnitetty. Rungon alaosaan on asennettu runkopuiden väliin tukilauta, johon sisäverhouslevy on kiinnitetty alaosasta. Sisäverhouslevyn ja runkopuun välissä on höyrynsulkumuovi. Ulkoseinän sisäpinnassa on kipsilevy, joka on kiinnitetty vanhaan panelointiin ja vanhaan sisäverhouslevyyn."

"Rakenneavaus 3 tehtiin vaatehuoneeseen. Havaittu rakenne on rakenneavauspisteen 1 kaltainen. Alapohjarakenteena on käytetty maanvaraista, alapuolelta lämmöneristettyä teräsbetonilaattaa. Teräsbetonilaatta on noin 100 mm vahvuinen. Alapohjan lämmöneristeenä on käytetty 100 mm EPS-eristettä. EPS-eristeet on asennettu hiekkatilan päälle. EPSeristeen ja hiekkatilan välissä on muovikalvo. Lattian pintamateriaalina on korkkipäällyste. Lattian ja ulkoseinän välissä on rakoa. Ulkoseinärakenne on toteutettu puurakentein. Ulkoseinä on rakennettu teräsbetonisen sokkelin päälle. Sokkelin sisäpinnassa on lämmöneristeenä 50 + 50 mm EPS-eristeet. Sokkelin ulkopinnassa ei havaittu kosteussulkua rakenneavauspisteen kohdalla. Sokkelin ulkopinnan maali on hilseillyt ja sokkelin pinnassa on kalkkihärmää (kuva 12). Ulkoseinän alaohjauspuu on asennettu sokkelin päälle. Alaohjauspuun ja sokkelin välissä on bitumikaista sekä mineraalivillakaista. Bitumikaistasta oli aistittavissa voimakasta mikrobiperäistä hajua. Sokkelin pinnassa on runsaasti kalkkihärmää alaohjauspuun vieressä (kuva 12). Rungon alaosaan on asennettu runkopuiden väliin tukilauta, johon sisäverhouslevy on kiinnitetty alaosasta. Tukilaudan pinnassa on rima, jota vasten sisäverhouslevy on asennettu. Riman ja alapohjaeristeen välissä on mineraalivillaa. Sisäverhouslevyn ja runkopuun välissä on höyrynsulkumuovi, joka ulottuu alapohjan teräsbetonilaatan alapintaan saakka. "

Ei toi mitää spammiä ole, kiinnostanee monia.
Tässä muuten hyvä esimerkki siitä, että tieto lisää tuskaa... ja mitä "homekeskustelu" aiheuttaa.

Meillä ollaa minusta menossa väärään suuntaan, kun yritetään tehdä paikoista täysin "steriilejä" tulemme vain herkemmiksi ja herkemmiksi ja luontainen vastustuskykymme heikkenee.

Insinöörit ovat jo vuosikymmeniä "kironneet" arkkitehtien halua tehdä noita matalia sokkeleita. Ennen vanhaan, kun kaikki oli paremmin Taloihin tehtiin korkeat sokkelit ja levät räystää... molemmat hyviä henkivakuutuksia talolle.

Mikäs materiaali sulla on tossa lattiassa näytti korkilta? vaiko muovimatto? Onkos siellä joku kellarikin (oli ovikuva)

 

[Lunael82]

Ei toi mitää spammiä ole, kiinnostanee monia.
Tässä muuten hyvä esimerkki siitä, että tieto lisää tuskaa... ja mitä "homekeskustelu" aiheuttaa.

Meillä ollaa minusta menossa väärään suuntaan, kun yritetään tehdä paikoista täysin "steriilejä" tulemme vain herkemmiksi ja herkemmiksi ja luontainen vastustuskykymme heikkenee.

Insinöörit ovat jo vuosikymmeniä "kironneet" arkkitehtien halua tehdä noita matalia sokkeleita. Ennen vanhaan, kun kaikki oli paremmin Taloihin tehtiin korkeat sokkelit ja levät räystää... molemmat hyviä henkivakuutuksia talolle.

Mikäs materiaali sulla on tossa lattiassa näytti korkilta? Onkos siellä joku kellarikin (oli ovikuva)

Korkkilattia on noissa kuvien rakenneavaus 1 ja 3 huoneissa (makuuhuoneet+vaatehuone) muutoin parkettilattia. Tuo "kellarin ovi" on seinä korjattuna rakenneavauksen jäljiltä. Siinä näky keittiön alkuperäinen puupanelointi joka on paljastunut sen päälle asennetun paneelin alta. Tässä on pintaremonttia tehdessä oiottu.

Talo on siis appivanhemmilta ostettu, joten talon historia sitä myöten selvillä. Myöskään mistään remontin vastuukysymyksistä ei ole riitaa. Ovat suostuneet maksamaan kaikki kulut. Kyse on nyt enemmänkin siitä mitä on järkevää tehdä. Itsellä puoliso on totaalisen remontin kannalla ja itse kallistuisin enemmänkin ilmanvaihdon uusimiseen/parantamiseen ja mahdolliseen tiivistykseen saumojen osalta. Ehkä tulevaisuudessa jos tulee tehtyä laaja pintaremontti niin siinä yhteydessä harkitsisi sitten uudestaan esim. uusia rakenneavauksia ja niiden perusteella miettiä vakavasti rakenteiden uusimista.

Nuo ongelmat ovat juuri etelänpuoleisella seinällä ja juuri rakenneavaus 1. kohdalla kasvoi vuosia koko seinän peittänyt villiviini, että siinä niitä riskitekijöitä kerrakseen

Talo ulkopuolelta. Kuva 21 on rakenneavaus 1 kohdalta, eteläiseltä sivulta.

 

[Tuplis]

Juu ei todellakaan mene spammista, kiinnostavia tarinoita nämä.

Samanlaiset rakenteet on omassakin mökissä ja lisäksi kaikenlaisia muita tee-se-itse miehen kyseenalaisia ratkaisuja.

Reikää seinään ilmanvaihdolle, sokkelin vierustat kuntoon ja nautiskelee elämästä ainakin sinne mahdolliseen myyntiin asti

 

[jinx1980]

Tossa olis paikka antaa tyttärelle ’veroton’ ennakkoperintö, verottajalta hakee 200+€ hintaisen ennakkopäätösratkaisun vaikka 50k€ virheelle jotta ei tartte lähteä rosikseen. Materiaalia on tuossa sen verran että tekee 2-3 urakkapyyntöä korjauksista noiden dokujen pohjalta ja halvin/keskimmäinen niistä ennakkopäätökseen ”virheen hyvitykseen” summaksi (mukaan ne kaikki), jotta ei jouduta rosikseen aiheesta .

Tytär voi sitten lainata rahat takas jos on piukkaa, jolloin perinnönjaossa ko. rahat tulee verottomana takas.

Tossa säästää helposti 10k€ ’suvun’ rahoja...

 

[brainsurgery]

Juu ei todellakaan mene spammista, kiinnostavia tarinoita nämä.

Samanlaiset rakenteet on omassakin mökissä ja lisäksi kaikenlaisia muita tee-se-itse miehen kyseenalaisia ratkaisuja.

Reikää seinään ilmanvaihdolle, sokkelin vierustat kuntoon ja nautiskelee elämästä ainakin sinne mahdolliseen myyntiin asti

Näin minäkin tekisin. Ei noissa kuvissa mitään hälyttävää näy.

Ainoastaan ehkä noissa viimeisissä, jotka on otettu seinän vierestä, näkyy korjattavaa. Maa-aines pitäisi vaihtaa riittävän syvälle (salaojiin asti) vettä läpäisevään, ettei kosteus jää seisomaan seinän viereen. Samoin patolevyn voisi laittaa samalla sokkeliin. Sen jälkeen sokkelin kunnostus niin tuskin enää kalkkihärmää muodostuu sen jälkeen.

 

[Pavosen Heska]

Juu ei todellakaan mene spammista, kiinnostavia tarinoita nämä.

Samanlaiset rakenteet on omassakin mökissä ja lisäksi kaikenlaisia muita tee-se-itse miehen kyseenalaisia ratkaisuja.

Reikää seinään ilmanvaihdolle, sokkelin vierustat kuntoon ja nautiskelee elämästä ainakin sinne mahdolliseen myyntiin asti

Mutta paljonko kannattaa laittaa rahaa tulevaan remppaan ja tuleviin kuluihin jos ei laita perusteellisesti elinkaarea kuntoon? Myydessä saattaa jäädä mustapekka-kortti käteen niin saakin maksaa enemmän kuin sai kaupassa.

Taitaa vaan olla tuon aikakauden rakennelmat tulleet tiensä päähän ja vaihtoehtoina on venyttää elinkaarta (terveyden rajoissa) tai purkaa pois. Remontissa tontin ja sijainnin arvo ratkaisee enemmän kuin raha joka remppaan kuluu vs. tulevat asumisvuodet vs. uuden rakentaminen. Sijainnin arvon ollessa pieni ei kai auta kuin jatkaa vanhan elinkaarta järkevissä rajoissa.

Pidemmällä aikavälillä tuosta ei taida saada hyvää investointia mitenkään mutta asumisvuosia voi lisätä fixaamalla isoimmat ongelmat kuntoon.

 

[tietokonerikki]

Korkkilattia on noissa kuvien rakenneavaus 1 ja 3 huoneissa (makuuhuoneet+vaatehuone) muutoin parkettilattia. Tuo "kellarin ovi" on seinä korjattuna rakenneavauksen jäljiltä. Siinä näky keittiön alkuperäinen puupanelointi joka on paljastunut sen päälle asennetun paneelin alta. Tässä on pintaremonttia tehdessä oiottu.

Hyvä, että ei ole muovimatto. Käytä jatkossakin kosteutta läpäiseviä materiaaleja (laatta pysyykuivempana)

Talo on siis appivanhemmilta ostettu, joten talon historia sitä myöten selvillä. Myöskään mistään remontin vastuukysymyksistä ei ole riitaa. Ovat suostuneet maksamaan kaikki kulut. Kyse on nyt enemmänkin siitä mitä on järkevää tehdä. Itsellä puoliso on totaalisen remontin kannalla ja itse kallistuisin enemmänkin ilmanvaihdon uusimiseen/parantamiseen ja mahdolliseen tiivistykseen saumojen osalta. Ehkä tulevaisuudessa jos tulee tehtyä laaja pintaremontti niin siinä yhteydessä harkitsisi sitten uudestaan esim. uusia rakenneavauksia ja niiden perusteella miettiä vakavasti rakenteiden uusimista.

Hyvä, tollasissa riidoissa eivät muut kostu kuin asianajajat. Taisinkin jo mainita mitä minä tekisin, sulla onkin sitten "kinkkisempi" juttu neuvotella puolisosi kanssa, omani kanssa jouduin muutaman kerran tekemään tietoisesti huonoja valintoja, sitä vaan joutuu välillä nöyrtymään

Nuo ongelmat ovat juuri etelänpuoleisella seinällä ja juuri rakenneavaus 1. kohdalla kasvoi vuosia koko seinän peittänyt villiviini, että siinä niitä riskitekijöitä kerrakseen

Talo ulkopuolelta. Kuva 21 on rakenneavaus 1 kohdalta, eteläiseltä sivulta.

Mun silmin tässä on ne suurimmat virheet tehty.
-Liian matala sokkeli
-Sokkeli pinnoitettu väärällä maalilla (ei näytä päästävän kosteutta läpi). Poista se loppukin maali siitä niin kuivuu paremmin.
Ehkä työintoa löytyessä sirotekivipinnoite voisi siihen sopia?
Oletan, että sokkeliin on jo patolevy laitettu salaojituksen yhteydessä.

 

[tietokonerikki]

Mutta paljonko kannattaa laittaa rahaa tulevaan remppaan ja tuleviin kuluihin jos ei laita perusteellisesti elinkaarea kuntoon? Myydessä saattaa jäädä mustapekka-kortti käteen niin saakin maksaa enemmän kuin sai kaupassa.

Taitaa vaan olla tuon aikakauden rakennelmat tulleet tiensä päähän ja vaihtoehtoina on venyttää elinkaarta (terveyden rajoissa) tai purkaa pois. Remontissa tontin ja sijainnin arvo ratkaisee enemmän kuin raha joka remppaan kuluu vs. tulevat asumisvuodet vs. uuden rakentaminen. Sijainnin arvon ollessa pieni ei kai auta kuin jatkaa vanhan elinkaarta järkevissä rajoissa.

Pidemmällä aikavälillä tuosta ei taida saada hyvää investointia mitenkään mutta asumisvuosia voi lisätä fixaamalla isoimmat ongelmat kuntoon.

Myydessä kertoo mitä tietää... jos asuessa ei ongelmia tule. Mikä sen estää myymästä? Ei siitä uuden hintaa tietenkään saa, mutta jos paikka on kiva (tässä vielä ol. toisen synnyin koti?) Niin miksei asuisi, talothan tehdään ensisijaisesti asumista varten. Toki ylikorjausta kannattanee välttää.

Olen usein sanonut, että hometta löytyy lähes kaikista taloista, jos kunnolla etsitään. Teet uuden talon... saat tulevaisuudessa ne uuden talon ongelmat (käytetään mah. kunnolla tutkimattomia materiaaleja jne...)

 

[Illotus]

Jos tuolle ei tee oikeaa korjausta, niin voi varautua siihen, että mahdollisessa myyntitilanteessa talosta saa tontin hinnan miinus purkukulut. Tai vähintään kauppakirjassa pitää olla maininta, että ulkoseinien tilanne on ostajan tiedossa, ettei tarvi ite maksella muitten remppoja.

Aivan sijaintikohtaista, että mille kannattaa alkaa taloudellisessa mielessä plus riskit, että alkaako myöhemmin oireilla.

 

[tietokonerikki]

Jos tuolle ei tee oikeaa korjausta, niin voi varautua siihen, että mahdollisessa myyntitilanteessa talosta saa tontin hinnan miinus purkukulut. Tai vähintään kauppakirjassa pitää olla maininta, että ulkoseinien tilanne on ostajan tiedossa, ettei tarvi ite maksella muitten remppoja.

Aivan sijaintikohtaista, että mille kannattaa alkaa taloudellisessa mielessä plus riskit, että alkaako myöhemmin oireilla.

Ei se korjaaminen mahdotonta ole myöhemminkään ja taloa pitää vaan aina välillä korjata. Siinä on vaan hyvä miettiä,
missä vaiheessa se on oikeasti tarpeellista (ettei ylikorjaa ellei niitä euroja ole tuhlattavaksi asti).

Toisekseen, jos tossa on kosteusasiat saatu kuntoon. Niin mitä siitä pitäisi vielä korjata (noita itiöitä ollee ilma muutenkin luonnostaa "täynnä").
Kuvien ja kartoittajankin mielipiteen mukaan rakenteet ovat kantavuusmielessä aivan kunnossa.
Jos katsot tuota laittamaani Termoranka videota, näet mitä tapahtuu, kun asiat ovat todella huonosti. Ja siinäkin talossa varmasti asuttiin. Eikä sekään ollut vielä sortumassa, tosin siinä oli jo syytäkin korjata.

Jos arveluttaa, niin otattaa näytteet tosta bitumista (haisi mille?) sekä ilmasta kunhan on tuuletuksen/ilmanvaihdon korjannut.

Toi on kaukana purkukuntoisesta. Siinä on ehjä runko, vesikatto, ovet ja -ikkunat , salaojat juuri uusittu jne... Julkisivumaalauskin muuten OK-paitsi näyttäs olevan vähän pinnassa kasvustoa, joka ei ole muuta kuin ulkonäköhaitta, jos sen haitaksi haluaa kokea.

Kunhan ymmärtää olla uuden hintaa maksamatta.

 

[Illotus]

Niin kuin kirjoitin, riippuu sijainnista ja myyntiaikeista miten taloudellisessa mielessä kannattaa korjata. Kohtuu vaikea on saada kaupaksi taloa, jossa on rungossa epämääräisiä kosteusvaurioita, joista on tullut homeenhajua sisään ja ongelma on korjattu lisäämällä ilmanvaihtoa. Isossa kaupungissa menee kyllä tavalla tai toisella, mutta muuttatappioisessa pikku kunnassa taas menee hyvin nihkeästi.

Plus pelkällä poistoilmanvaihdolla pelkät raitisilmaventtiilit ei riitä, pitää tukkia kaikki muut ilmareitit, jos ei halua sitä seinän sisäistä ilmaa haistella. Eli lattian ja seinänrajat liimassalla umpeen, vanhat ruuvinreiät, pistorasioitten ja katkaisijoitten reiät yms. pitää kaikki tiivistää. Seinän ja katon höyrynsulkujen liitokset on sitten vähän niin ja näin, tuon ikäisessä voi olla jo limitetty asiallisesti. Tähän päälle sitten todennäköisesti pitää otsonoida, jos haluaa sen homeenhajun sisältä pois, koska jonkun verran se tahtoo tarttua.

LTO parantaisi huomattavasti asumismukavuutta vrt. pelkät venttiilit, toki myös paljon kalliimpi ja työläämpi remppa. Samalla tosin vähenisi se seinien tilkitsemisen tarve, kun se ilma tuotaisiin konevoimalla sisään.

 

[Lunael82]

Vaimon kanssa vapaapäivä ollaan keskusteltu ja päädyttiin seuraamaan rakennustarkastuksen ohjeita ja hyväksyimme alustan korjaussuunitelman tekemisen, kilpailutuksen ja työnvalvonnan insinööritoimiston kanssa.

Korjaus tulee pitämään sisällä seuraavat asiat:

"Ulkoseinän alaosan korjaamista suositellaan vähintään 0,6 m korkeudelle alaohjauspuusta. Ulkoseinän alaosien vaurioituneet sekä vaurioalueella olevat materiaalit (alaohjauspuu, sen alla olevat mineraalivillakaista sekä bitumikaista, rungon alaosa ja sen eriste, tuulensuojalevyn alaosa) tulee poistaa. Jäävät rakenteet tulee puhdistaa huolellisesti. Uudet rakenteet on toteutettava siten, että ne ovat kosteusteknisesti toimivia (esim. termokengät ja XPS-eristeet). Ulkoseinän alaosan korjauksien yhteydessä maaperästä rakenteisiin kohdistuvaa kosteustuottoa suositellaan vähennettäväksi. Sokkelin ulkopintaan suositellaan asennettavaksi kosteuseristys (mikäli ei ole) ja maanpinta tulee muotoilla siten, että se viettää rakennuksesta poispäin. Lisäksi salaojituksen toiminta tulee varmistaa ja järjestelmän mahdolliset puutteet korjata."

"Rakennukseen suositellaan asennettavaksi korvausilmaventtiilit. Korvausilmaventtiilit suositellaan asennettavaksi ns. puhtaisiin tiloihin (makuuhuoneisiin sekä olohuoneeseen)."

"Parvien sivu-ullakoilla on paljasta mineraalivillaa höyrynsulun sisäpuolisissa rakenteissa. Mineraalivillasta voi ilmavirtauksien mukana irrota mineraalikuituja sisäilmaan. Mineraalikuidut heikentävät sisäilman laatua sinne kulkeutuessaan. Paljaat mineraalivillat suositellaan peitettäväksi esimerkiksi levyrakentein. Vaihtoehtoisesti mineraalivillat voidaan pinnoittaa kuitujen sidonta-aineen avulla. Tarpeettomat mineraalivillat tulee poistaa."

"Kylmässä ullakkotilassa on viemärin tuuletusputki sekä ilmanvaihtoputki. Putkia ei ole eristetty. Kylmässä tilassa kulkevat putket suositellaan eristettäväksi nykyohjeiden mukaisesti."

Korjaussuunitelma valmistuu helmikuun aikana ja sen jälkeen kilpailutus. Toive remontille on meillä Touko-Kesäkuu, mutta katsotaan miten käy.

Voin raportoida asioiden etenemisestä talven/kevään mittaan jos täältä löytyy kiinostusta asialle.

 

[tietokonerikki]

Vaimon kanssa vapaapäivä ollaan keskusteltu ja päädyttiin seuraamaan rakennustarkastuksen ohjeita ja hyväksyimme alustan korjaussuunitelman tekemisen, kilpailutuksen ja työnvalvonnan insinööritoimiston kanssa.

Korjaus tulee pitämään sisällä seuraavat asiat:

"Ulkoseinän alaosan korjaamista suositellaan vähintään 0,6 m korkeudelle alaohjauspuusta. Ulkoseinän alaosien vaurioituneet sekä vaurioalueella olevat materiaalit (alaohjauspuu, sen alla olevat mineraalivillakaista sekä bitumikaista, rungon alaosa ja sen eriste, tuulensuojalevyn alaosa) tulee poistaa. Jäävät rakenteet tulee puhdistaa huolellisesti. Uudet rakenteet on toteutettava siten, että ne ovat kosteusteknisesti toimivia (esim. termokengät ja XPS-eristeet). Ulkoseinän alaosan korjauksien yhteydessä maaperästä rakenteisiin kohdistuvaa kosteustuottoa suositellaan vähennettäväksi. Sokkelin ulkopintaan suositellaan asennettavaksi kosteuseristys (mikäli ei ole) ja maanpinta tulee muotoilla siten, että se viettää rakennuksesta poispäin. Lisäksi salaojituksen toiminta tulee varmistaa ja järjestelmän mahdolliset puutteet korjata."

"Rakennukseen suositellaan asennettavaksi korvausilmaventtiilit. Korvausilmaventtiilit suositellaan asennettavaksi ns. puhtaisiin tiloihin (makuuhuoneisiin sekä olohuoneeseen)."

"Parvien sivu-ullakoilla on paljasta mineraalivillaa höyrynsulun sisäpuolisissa rakenteissa. Mineraalivillasta voi ilmavirtauksien mukana irrota mineraalikuituja sisäilmaan. Mineraalikuidut heikentävät sisäilman laatua sinne kulkeutuessaan. Paljaat mineraalivillat suositellaan peitettäväksi esimerkiksi levyrakentein. Vaihtoehtoisesti mineraalivillat voidaan pinnoittaa kuitujen sidonta-aineen avulla. Tarpeettomat mineraalivillat tulee poistaa."

"Kylmässä ullakkotilassa on viemärin tuuletusputki sekä ilmanvaihtoputki. Putkia ei ole eristetty. Kylmässä tilassa kulkevat putket suositellaan eristettäväksi nykyohjeiden mukaisesti."

Korjaussuunitelma valmistuu helmikuun aikana ja sen jälkeen kilpailutus. Toive remontille on meillä Touko-Kesäkuu, mutta katsotaan miten käy.

Voin raportoida asioiden etenemisestä talven/kevään mittaan jos täältä löytyy kiinostusta asialle.

Laita vaan viestiä tulemaan, seuraamme miellenkiinnolla. Kun kerran päätit korjata varman päälle, niin ota vielä se lattiassa oleva Styrox-levy irti ja katso missä kunnossa se on.

Tossa korjauksessa on huolellinen työ ja liitosten tiiveyden varmistus tärkeää. Huolettomalla työllä tehdään pahimmillaan lisää vahinkoa.

Olisi ollut todella mielenkiintoista kuulla mikä siinä bitumikermissä oikeasti tutkitusti haisi.

 

[tietokonerikki]

Niin kuin kirjoitin, riippuu sijainnista ja myyntiaikeista miten taloudellisessa mielessä kannattaa korjata. Kohtuu vaikea on saada kaupaksi taloa, jossa on rungossa epämääräisiä kosteusvaurioita, joista on tullut homeenhajua sisään ja ongelma on korjattu lisäämällä ilmanvaihtoa. Isossa kaupungissa menee kyllä tavalla tai toisella, mutta muuttatappioisessa pikku kunnassa taas menee hyvin nihkeästi.

Eihän tossa ole korjattu, pelkästää ilman vaihdolla, vaan on korjattu myös sokkelin kastuminen. Home tarvitsee kasvaakseen ison kosteuden lämpöä ja ilmaa. Jos sen kasvun edellytykset poistetaan asia on kunnossa.
Usein noissa korjataan/huomataan vain osa homelähteistä , jotka ovat ongelma vain hyvin harvoille yliherkille henkilöille.
Sellainenkin on tullut vastaan, että homeet löytyi hyllylle unohtuneesta kaljapullosta.

Mulle jäi tässä epäselväksi tuliko se homeen haju jostain kaapista (mikä on helpp korjata) vai rakenteista.

Se ollee selvää, että huonolla paikalla ei mikään bisnes ole, mutta eihän se sen päätarkoitus olekaan. Ja sen uuden kalliin ostaminen on vielä huonompi bisnes ko. paikalla.


Muuten korjauksen kannattavuus on monesta asiasta kiinni, hinnoissakin voi olla 100-prosentin heittoja.
Nyt meillä rakennetaan uusia taloja erittäin tiukoilla lämmöneristysmääräyksillä ja betonien päälle mennään liian lyhyillä kuivumisajoilla, käytetään vain "teoreettisesti" tutkittuja materiaaleja. => Eiköhön niitäkin tulevaisuudessa korjailla, jotkut ovat hyvinkin huolissaan nykysuuntauksesta.

 

[Lunael82]

Mulle jäi tässä epäselväksi tuliko se homeen haju jostain kaapista (mikä on helpp korjata) vai rakenteista.

Homeen hajua on ollut lasten vaatteissa näiden ollessa pieniä (liikkuivat ja ryämivät lattialla). Yhdestä keittiön vedettävästä alakaapista tulee avatessa selkeä homeen haju, mutta viereisistä kaapeista ei minkäänlaista mikä on outoa. Rakenne avauksia tehdessä ja seinän/lattian ollessa auki ei haissut mitään erikoista, mutta tarkastaja irroitti palat bitumia ja mineraalivillaa niin ne haisivat erittäin voimakkaalle homeelle kaikista kolmesta näyttöönotto kohdasta. Muista rakenteista irrotetuista näytteistä lähti joistain vieno "mummolanhaju", mutta ei mitään verrattuna tuon bitumin hajuun.

Ennen rakenneavauksia kun selvitettiin, meillä kävi saman toimijan toimesta kolme homekoiraa. Niistä kaikki kolme merkkasivat tuon keittönkaapin edustan. Kaksi koiraa merkkasia toisen makuuhuoneen (rakenneavaus 1. huone) ja yksi koira vaatehuoneen (rakenneavaus 3.huone).

Se ollee selvää, että huonolla paikalla ei mikään bisnes ole, mutta eihän se sen päätarkoitus olekaan. Ja sen uuden kalliin ostaminen on vielä huonompi bisnes ko. paikalla.

Asunto sijaitsee kasvukeskusessa Itä-Suomessa. Ostaessa kiinteistövälittäjät (3kpl) arvioivat asunnon arvoksi 195 000-210 000€. Oma veikkaus arvosta kyllä ehkä pienempi. Itse maksoimme 165 000€ asunnosta. Tarkoitus on tässä asua se 25-30v kun ollaan työelämässä ja lapset asuu kotona. Sen jälkeen jos vielä olisi jossain myyntikunnossa, että saisi pesämunaa eläkepäiville niin oltaisiin tyytyväisiä. Mitään mittavia voittoja tällä ei ole tarkoitus tehdä. Tontti on vuokratontti eli sen arvo on 0€ mutta sijainti loistava. Keskustaan alle 5km, kauppaan 75m, kouluun 1,5km ja tontti rajoittuu takapihan osalta metsikköön.

Korjauksessa ollaan siitä hyvässä tilanteessa, että raha ei ole ongelma (tiettyyn rajaan asti toki).

 

[masaf2]

^Siis häh? Eihän tossa oo YHTÄÄN mitään pahaa rakenneavauksessa näkyvissä. Joku mikroskooppinen kalkkihärmä, jota on joka sokkelissa kun etsimään aletaan. Ja joku maalannu sokkelin paskalla/väärällä maalilla + murskekaistale puuttuu kivijalan ympäriltä + keittiössä kaappi kastunu.. Pihaa vois toki muotoilla kans talosta pois päin viettävöksi. Jo on murheet jumakekka jos toi on muka ongelmatalo jonku mielestä.

 

[ZZRX]

Se millä tuossa hommassa mun mielestä kannattaa lähteä eteenpäin on ensin tuo salaojaremontti eli salaojien lisääminen, talon ympäristön vaihto kosteutta sitomattomaan maa-ainekseen, patolevyn asennus sekä routasuojaus. Samalla myös piha muotoillaan talon ympäristöstä niin että kosteus ei pääse valumaan taloa kohti. Tämän jälkeen laitetaan talon ilmanvaihto kuntoon parantamalla vetoa esim huipparilla ja lisäämällä korvausilmaventtiilit ikkunoiden yläpuolelle. Tämän jälkeen voidaan sitten alkaa katselemaan muuta remonttia kun ollaan asuttu vähän aikaa ja päästy seuraamaan tilannetta paremmin.

 

[tietokonerikki]

Homeen hajua on ollut lasten vaatteissa näiden ollessa pieniä (liikkuivat ja ryämivät lattialla). Yhdestä keittiön vedettävästä alakaapista tulee avatessa selkeä homeen haju, mutta viereisistä kaapeista ei minkäänlaista mikä on outoa. Rakenne avauksia tehdessä ja seinän/lattian ollessa auki ei haissut mitään erikoista, mutta tarkastaja irroitti palat bitumia ja mineraalivillaa niin ne haisivat erittäin voimakkaalle homeelle kaikista kolmesta näyttöönotto kohdasta. Muista rakenteista irrotetuista näytteistä lähti joistain vieno "mummolanhaju", mutta ei mitään verrattuna tuon bitumin hajuun.

Toi bitumin homehtuminen oli se mikä sai minut kiinnostumaan asiastasi. Oletko todella varma, että se oli hometta? Vielä 30-vuotta vanha bitumikermi haisee se on sen omianaisuus.

Ennen rakenneavauksia kun selvitettiin, meillä kävi saman toimijan toimesta kolme homekoiraa. Niistä kaikki kolme merkkasivat tuon keittönkaapin edustan. Kaksi koiraa merkkasia toisen makuuhuoneen (rakenneavaus 1. huone) ja yksi koira vaatehuoneen (rakenneavaus 3.huone).

Homekoirako löysi vain noin 3-kohtaa? Niillä on niin herkkä hajuaisti, että luulis niiden merkkaavan koko rakennuksen? Siinä ongelmia ollessa?

Asunto sijaitsee kasvukeskusessa Itä-Suomessa. Ostaessa kiinteistövälittäjät (3kpl) arvioivat asunnon arvoksi 195 000-210 000€. Oma veikkaus arvosta kyllä ehkä pienempi. Itse maksoimme 165 000€ asunnosta.

Tarkoitus on tässä asua se 25-30v kun ollaan työelämässä ja lapset asuu kotona. Sen jälkeen jos vielä olisi jossain myyntikunnossa, että saisi pesämunaa eläkepäiville niin oltaisiin tyytyväisiä. Mitään mittavia voittoja tällä ei ole tarkoitus tehdä. Tontti on vuokratontti eli sen arvo on 0€ mutta sijainti loistava. Keskustaan alle 5km, kauppaan 75m, kouluun 1,5km ja tontti rajoittuu takapihan osalta metsikköön.

Korjauksessa ollaan siitä hyvässä tilanteessa, että raha ei ole ongelma (tiettyyn rajaan asti toki).

Ja meille uskotellaan, että etelässä on asunnot kalliita Eihän toi mikään sijoitus voine olla. Kun myyt sitä 30-vuoden
päästä ostaja ensimmäiseksi kysyy kuinka kauan tontilla on vuokra aikaa. Kerrot että on 10v? => silloin en minäkään enää ostaisi, ilman varmuutta kohtuuhintaisesta vähintään 50v vuokra-ajasta. Jos kunnan niin usein jatkavat, mutta jos
kunnanisät päättävät rakentaa tontillesi kerrostaloja/kouluja, eivät vättämättä maksa mitään? Olethan tutustunut siihen vuokrasopimukseen.

 

[pähk1nä]

Varmaan jäi ymmärtämättä se, ettei purkukuntoisena myyminen tarkoita sitä että talo oikeasti olisi siinä kunnossa. Tämä ehto pitää kirjata sopimukseen, jos ei korjaa havaitsemiaan puutteita vaan päättää elää niiden kanssa. Muuten mahdollinen ostaja voi halutessaan tonkia rakenteita lisää ja maksaja löytyy paperin toiselta puolelta.

Tämä riski voi realisoitua siinä, että uusi ostaja päättää pistää talon totaaliseen remonttiin ja havaitaan lisää piileviä vaurioita nämä voi hyvinkin jäädä myyjän maksettavaksi. Ikävähkö tapa kaatua myyjän niskaan myös niissä tapauksissa, joissa kaikki tunnetut puutteet on listattu, mutta ostaja vetoaa siihen että ne olisi pitänyt ajallaan korjata.

Eikös tämä ole jo todettu, ettei ole oikeudessa pätevä, ellei hintakin vastaa purkukuntoista kohdetta. Eli tuolla tavalla ei mistään vastuusta kyllä pääse luistelemaan.

 

[tietokonerikki]

Eikös tämä ole jo todettu, ettei ole oikeudessa pätevä, ellei hintakin vastaa purkukuntoista kohdetta. Eli tuolla tavalla ei mistään vastuusta kyllä pääse luistelemaan.

Onkos tosta hovioikeuden tai "Korkeimmanoikeuden" päätös jossain. Eikös meillä edelleen ole sopimisen vapaus.
Eikös sen lain tarkoitus ollut, että ostajaa ei huijata? Eli kun kertoo olemassa olevat virheet niin niiden korjausvastuu siirtyy niin sovittaessa ostajalle?

 

[Lunael82]

Toi bitumin homehtuminen oli se mikä sai minut kiinnostumaan asiastasi. Oletko todella varma, että se oli hometta? Vielä 30-vuotta vanha bitumikermi haisee se on sen omianaisuus.

Homekoirako löysi vain noin 3-kohtaa? Niillä on niin herkkä hajuaisti, että luulis niiden merkkaavan koko rakennuksen? Siinä ongelmia ollessa?

Ja meille uskotellaan, että etelässä on asunnot kalliita Eihän toi mikään sijoitus voine olla. Kun myyt sitä 30-vuoden
päästä ostaja ensimmäiseksi kysyy kuinka kauan tontilla on vuokra aikaa. Kerrot että on 10v? => silloin en minäkään enää ostaisi, ilman varmuutta kohtuuhintaisesta vähintään 50v vuokra-ajasta. Jos kunnan niin usein jatkavat, mutta jos
kunnanisät päättävät rakentaa tontillesi kerrostaloja/kouluja, eivät vättämättä maksa mitään? Olethan tutustunut siihen vuokrasopimukseen.

Ei ollut bitumin tuoksu vaan selkeä homeenhaju. Itse jossain vaiheessa epäilin kun luin, että voisiko olla kreosiitti mikä tuoksuu, jota kai vielä talon rakennusaikana on käytetty puunkyllästeenä ja joidenkin mukaan haisee homeentyyppiselle. Itse rakenteita kun nuuhkin niin ne haisivat vain normaalille "puutavaralle" mikä rautakaupan lautaosastollakin tuoksuu.

Tontin vuokraoikeus päättyy 2037 ja toivottavasti ainakin vielä silloin asuisimme tässä. Optio sopimuksessa on 30v jatkoajalle, mutta vuokraa toki tarkastellaan ja kaupungin alueella on etenkin lähempänä keskustaa olevien 70-luvulla rakennettujen omakotialueiden vuokria korotettu rankalla kädellä. Pahimmillaan ovat vuokrat moninkertaistuneet. Omalla alueella vuokrat ovat pysyneet kohtuullisena (noin 15% on tällä hetkellä ollut vuokran nousu päättyneillä sopimuksilla). Nykyinen vuokra on noin 330€/vuodessa.

Koirat eivät merkannaat kuin nuo kolme kohtaa. Ohjaaja arvioi, että ongelmat on rajoittuneet niille alueille (itäinen ja eteläinen julkisivu) tai että tuoksut pääsevät kulkeutumaan rakenteiden alla näille kyseisille alueille.

edit. Meillä on myös sovittuna ns."nuclear option" eli jos jostain syystä paljastuu jotain oikeasti merkittävää haittaa asumiselle, niin vaihdamme asuntoja päittäin niin että vaimon vanhemmat muuttavat takaisin tähän taloon ja asuvat tämän talon ns."loppuun" ja me muutamme heidän ostamaansa kerrostalo neliöön ja kaupat puretaan. Nyt vain omakotitalo elämään jo vuoden aikana (hyvässä ja pahassa) tottuneena ei kerrostalo elämä kyllä houkuttelisi.

 

[Myrkky]

Onkos tosta hovioikeuden tai "Korkeimmanoikeuden" päätös jossain. Eikös meillä edelleen ole sopimisen vapaus.
Eikös sen lain tarkoitus ollut, että ostajaa ei huijata? Eli kun kertoo olemassa olevat virheet niin niiden korjausvastuu siirtyy niin sovittaessa ostajalle?

Sovittavissa olevia asioita. Tiedossa tapaus jossa isohko OKT vaihtoi omistajaa ymmärtääkseni ihan markkinahinnalla. Sitten löytyi kosteusvaurio märkätiloista, sen jälkeen kai tuli pengottua vähän enemmän, ja "jotain" muutakin löytyi. Talohan ei ollut mikään rytöläjä, vaan hyvin pidetty siisti - mutta -70 luvun ilmeisesti näitä valesokkeli jotain... Myyjä ei tiennyt kait näistä mitään, uusi omistaja tonki kai joka nurkan. Ymmärrettävästi tuon ikäisestä talosta nyt voi löytyä vähän kaikkea, oli sitten kovin haitallista tai ei. Mitään riitaa ei päässyt syntymään kuitenkaan ja uusi omistaa omillaan laittelee kuntoon ajallaan.

Toinen OKT, satavuotias hirsitalo. Joku hetki sitten putkiremppa mikä meni pieleen, kasteli rakenteita, mistä oli kuvat ja selosteet. Hinta tontteineen lähes pikkurahalla. Meni kaupaksi vuorokaudessa! Uusi omistaja laitteli kuntoon ja elämä jatkuu....

Sitten rivari mikä myytiin ehjänä (ja hyvin tuuletettuna esittelyssä), paljastui homepommi ja muita erikoisia ratkaisuja. Uusi omistaja sitten kääri hihat ja alkoi remppaamaan kämppää. En tiedä paljonko tähän mennessä on palanut ylimääräistä rahaa, eikä vieläkään ole asumiskelpoinen. DIY korjaukset jää nähtäväksi miten menee. Tuosta korvausjutut vielä vaiheessa. Myyjän varallisuus tai maksukyky ei ole este. Ostajan liika kiltteys taas on, jos ei jaksa taistella ja vaatia kunnon hinnan alennusta korvausten muodossa tms.

 

[elmo]

^Siis häh? Eihän tossa oo YHTÄÄN mitään pahaa rakenneavauksessa näkyvissä. Joku mikroskooppinen kalkkihärmä, jota on joka sokkelissa kun etsimään aletaan. Ja joku maalannu sokkelin paskalla/väärällä maalilla + murskekaistale puuttuu kivijalan ympäriltä + keittiössä kaappi kastunu.. Pihaa vois toki muotoilla kans talosta pois päin viettävöksi. Jo on murheet jumakekka jos toi on muka ongelmatalo jonku mielestä.

Se millä tuossa hommassa mun mielestä kannattaa lähteä eteenpäin on ensin tuo salaojaremontti eli salaojien lisääminen, talon ympäristön vaihto kosteutta sitomattomaan maa-ainekseen, patolevyn asennus sekä routasuojaus. Samalla myös piha muotoillaan talon ympäristöstä niin että kosteus ei pääse valumaan taloa kohti. Tämän jälkeen laitetaan talon ilmanvaihto kuntoon parantamalla vetoa esim huipparilla ja lisäämällä korvausilmaventtiilit ikkunoiden yläpuolelle. Tämän jälkeen voidaan sitten alkaa katselemaan muuta remonttia kun ollaan asuttu vähän aikaa ja päästy seuraamaan tilannetta paremmin.

Vaikka en ole mikään ammattilainen niin ihan samoilla linjoilla. Toki jos omaa rahaa ei käytetä niin kai sitä voi helposti lähteä asenteella, että kaikki varmuudeksi kuntoon kun ei ole penniäkään kiinni....


Nuo ulkoa otetut kuvat on sitä tasoa, että ei oikein uskoisi, että salaojat joskus 10v sitten tehty? Miksi siellä ei ole asianmukaista mursketta laitettu seinänvieruksiin? Mitä mahtaa massat ja muu tekniikka siellä alla olla jos päälipuoli ei ole kunnossa?

 

[ZZRX]

Olikos siitä juttua jossain että olisi tehty? Kyllä tuo näyttää ihan alkuperäiseltä ainakin päällisin puolin. Ainakin kuvassa maanpinta näyttää niin tasaiselta että pintavedet tuskin kulkeutuvat mihinkään. Avain asiahan kosteusvaurioissa on ensin poistaa kaikki mahdollinen "ylimääräinen" kosteus jolloin rakenteet pääsevät kuivamaan ja joissain tapauksissa homeen leviäminenkin loppuu kokonaan varsinkin jos ongelma on pienimuotoinen niin pääsee kuivaa ja home kuivuu kasaan. Niin ja rännit ja sadevesikaivot pitää myös laittaa kuntoon jos ei ole ennestään.

Käsitin että tuossa tapauksessa ilmeisesti noiden vanhemmat tms olisivat maksamassa remontin jolloin rahat olisivat joka tapauksessa suvulta pois.
Ei tuollaiseen vanhaan kannata välttämättä ihan sokeana kauheeta kasaa rahaa työntää. Kun ongelmakohtia saa eliminoitua pois niin ne varsinaiset viat löytyvät helpommin.
Nämä ehdottomani korjaukset ovat kuitenkin peruskauraa jotka pitäisi olla kunnossa vaikkei kosteusvauriota olisikaan.

Tuosta lattian alla olevasta muovista sen verran että siitä ei tosiaan välttämättä ole mitään ongelmia, mutta JOS sinne pääsee/on päässyt jostakin yläpuolelta kosteutta niin kosteus ei sieltä betonilaatan alta välttämättä kuivu koskaan tai ainakin sinne saattaa keretä muodostumaan vaarallista hometta.
Riskirakenteeksi se muovi siellä välissä kuitenkin luokitellaan. Eipä sille oikein mitään pääse kovin helposti tekemään enkä tiiä pystyykö siellä lattian alla mahdollisesti olevaa kosteutta edes löytämään kovin helposti kun voi olla paikallista.
Lähinnä varauksella kannattaa olla jos on ostamassa taloa jossa se muovi sieltä lattian alta löytyy.

 

[tietokonerikki]

Ei ollut bitumin tuoksu vaan selkeä homeenhaju. Itse jossain vaiheessa epäilin kun luin, että voisiko olla kreosiitti mikä tuoksuu, jota kai vielä talon rakennusaikana on käytetty puunkyllästeenä ja joidenkin mukaan haisee homeentyyppiselle.

Kreosiitti on pistävä haju ja se haisee kauas, en sitä tarkoittanut.

Itse rakenteita kun nuuhkin niin ne haisivat vain normaalille "puutavaralle" mikä rautakaupan lautaosastollakin tuoksuu.

Vielä suuremmalla syyllä, tutkituttaisin sen bitumin (enkä vain luottaisi hajuaistiin), ennen kuin lähtisin tuollaiseen uusimishommaan.

Tontin vuokraoikeus päättyy 2037 ja toivottavasti ainakin vielä silloin asuisimme tässä. Optio sopimuksessa on 30v jatkoajalle, mutta vuokraa toki tarkastellaan ja kaupungin alueella on etenkin lähempänä keskustaa olevien 70-luvulla rakennettujen omakotialueiden vuokria korotettu rankalla kädellä. Pahimmillaan ovat vuokrat moninkertaistuneet. Omalla alueella vuokrat ovat pysyneet kohtuullisena (noin 15% on tällä hetkellä ollut vuokran nousu päättyneillä sopimuksilla). Nykyinen vuokra on noin 330€/vuodessa.

30-vuoden päästä vuokra-aikaa 17-vuotta=> ainakin yleiskaavaa saattas olla hyvä käydä katsomassa. Tosin etelässä sitäkin muutetaan jo asemakaavoitetuillekin alueille.

Koirat eivät merkannaat kuin nuo kolme kohtaa. Ohjaaja arvioi, että ongelmat on rajoittuneet niille alueille (itäinen ja eteläinen julkisivu) tai että tuoksut pääsevät kulkeutumaan rakenteiden alla näille kyseisille alueille.

Kertoiko hän, että koirien mukaan ongelma on koko seinän matkalla vaiko vain ko. kohdissa?

edit. Meillä on myös sovittuna ns."nuclear option" eli jos jostain syystä paljastuu jotain oikeasti merkittävää haittaa asumiselle, niin vaihdamme asuntoja päittäin niin että vaimon vanhemmat muuttavat takaisin tähän taloon ja asuvat tämän talon ns."loppuun" ja me muutamme heidän ostamaansa kerrostalo neliöön ja kaupat puretaan. Nyt vain omakotitalo elämään jo vuoden aikana (hyvässä ja pahassa) tottuneena ei kerrostalo elämä kyllä houkuttelisi.

Olen kassasi samaa mieltä töistä huolimatta OK:ssa jää voiton puolelle vs kerrostalo toki arvostusasioita.