Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[mailman]

Itseltä vahva suositus Sadexin ränneille, lumiesteille ja heidän äänenvaimennetuille syöksytorvilleen.

Hyvät sivut heillä ainakin, pitänee pyytää paikanpäällä käymään ja tekemään tarjous.

 

[taikamuki]

Sadexilta tuli rännit talliin asennettuna (ihan perusmallia määrämittaisena), asennusaika löytyi parin viikon päähän tilauksesta, vähän tuli asennuksesta huomautettavaa mutta tulivat korjaamaan homman viikon päästä kuntoon. Tällä kokemuksella voin suositella. Vesivek ei ikinä vastannut mitään tiedusteluihin.

 

[mailman]

Paljonko suunnilleen prosentteina Sadex on pistänyt työn osuudeksi? Kotitalousvähennystä tässä mietin..

 

[golemi]

Paljonko suunnilleen prosentteina Sadex on pistänyt työn osuudeksi? Kotitalousvähennystä tässä mietin..

Tähän en pysty ottamaan kantaa kun omalla kohdalla tuotteet tuli uudiskohteeseen ja otin ne asennettuna niin mitään erittelyä ei edes ollut. Minua kiinnosti vain lopullinen hinta. Sen verran kuitenkin pystyn sanomaan, että vastaava setti Vesivekin kautta oli hieman yli 40% kalliimpi joten valinta oli helppo.

 

[iltanen]

Tähän en pysty ottamaan kantaa kun omalla kohdalla tuotteet tuli uudiskohteeseen ja otin ne asennettuna niin mitään erittelyä ei edes ollut. Minua kiinnosti vain lopullinen hinta. Sen verran kuitenkin pystyn sanomaan, että vastaava setti Vesivekin kautta oli hieman yli 40% kalliimpi joten valinta oli helppo.

Eikös nuo Vesivekin tuotteet ole alumiinia ja pitkäikäisempiä ja varmaan pääosin myydään niitä puhtaana pysyviä?

 

[taikamuki]

Paljonko suunnilleen prosentteina Sadex on pistänyt työn osuudeksi? Kotitalousvähennystä tässä mietin..

Ei ole laskussa eriteltynä työn osuutta mutta etukäteen kysyin hintaa sekä asennettuna että pelkät tavarat. Tosiaan uuteen autotalliin 2x12m kourua ja 2x syöksyä, asennus lisäsi hintaa 100€ verrattuna siihen, että olisivat vain toimittaneet pihalle määrämittaiset tuotteet.

 

[burmanm]

Suosituksia uudeksi laitteeksi, ja myös työn tekeviä firmoja saa pk-seudulta ehdotella?

Tuo riippuu paljon ilmamääristä, millaiset putket lähtee (koko) ja millainen tila on sijoittaa. Osta mielummin aina isompi kuin tiukasti mitoitettu jos haluat vähemmän ääntä.

Kämppä suoralla sähkölämmityksellä jos sillä virkaa. Arvatenkin lämmön talteenotolla uuden pitää olla.

Eikö nykyisessä tosiaan ole? Onko tuloilma sitten puhallettu ihan raakana sisään?

Kuinkahan iso rasti olisi lisätä moisen projektin yhteydessä ilmanvaihto myös autotalliin. Siellä kun ei sellaista ole, ja välillä siellä rassatessa tuntuu ilma loppuvan. IV kone on autotallin yhteydessä olevassa varastossa, joten voisin kuvitella ettei nyt ihan mahdoton rasti ole toteuttaa?

Ei onnistu ainakaan määräysten mukaan, autotallin pitänee olla eri palotilassa.

 

[golemi]

Eikös nuo Vesivekin tuotteet ole alumiinia ja pitkäikäisempiä ja varmaan pääosin myydään niitä puhtaana pysyviä?

Puhtaana pysymisestä Vesivekin mies mainosti kovin mutta luulen, että ongelma on pääosin vain valkoisissa ränneissä. Itselle tuli tumman harmaat joten en ole mitään likaantumista havainnut. Ei näytä Vesivek mitään takuuta antavan sille ettei heidän ränninsä likaantuisi, tai paremminkin raidoittuisi. Sanamuoto on valittu "Arvo-kourun muotoilun ansiosta sen ulkopinta säilyy siistinä eikä se raidoitu kuten tavallinen ränni." En myöskään arvostanut Vesivekin miehen tapaa pakkomyydä tuotetta kun hän kävi paikan päälä mittaamassa kohteen ja laski tarjouksen niin laskuri antoi summan X, mutta jos päätän nyt heti ottaa heidän tuotteensa niin hinta on muutaman sata euroa edullisempi, olisiko ollut reilu 5% säästö. Sanoin, että saamani tarjous on ensimmäinen joten en ole valitsemassa heidän tuotteitaan ilman mitään vertailukohtaa oli alennus mikä tahansa ja toivottelin hyvät päivän jatkot.

Takuuthan noissa on melkein yksi yhteen, Vesivekillä puhkiruostumattomuustakuu 60v ja Sadexilla tekninen takuu 50v ja pinnoitetakuu 20v. Arvelin, että 20v päästä en asu enää tässä.

 

[Trotor]

Puuttuuko perhospelti? Kyllähän sellainen estää liesituulettimen putkesta tulevan kylmän ilman. Aktiivihiilisuodatin ei ole end-of-all ratkaisu sekään, itse kyllä ratkaisen ongelman vain avaamalla ikkunan kun liesituuletin tai keskuspölynimuri on päällä.

Just näin. Ja vielä parempi ratkaisu takan korvausilmalle olisi asentaa esim takan läheiseen tuuletusikkunaan korvausilmaventtiili.

Ei puutu, mutta totta ihmeessä se falskaa ilmaa pikkuhiljaa sisään kun talossa on alipaine. Olen sen alapään pellin jopa vaihtanut kertaalleen. Putkihan kylmenee jokatapauksessa alapohjan ja putken katon pään väliltä (käytännössä ulkoilman lämpöiseksi) koska siinä ei kulje koko ajan lämmin ilma ulospäin. Suurempi ongelma on se veden tiputtelu liedelle.

Pitää tuota korvausilmaventtiiliä miettiä. Aivan takan vieressä ei vain ole ikkunaa ja vähän se lämmittelyn idea menee jos on samalla pakkasella ikkunat auki

 

[maninthemoon]

Ei kai noi rännit itsessään ole sellaista ainetta, että ne puhtaana pysyisi. Ideana noissa on se rännin muotoilu,että vesi ei pääse valumaan laitojen yli enää, vaan kaikki valumat tippuu suoraan maahan muotoilun takia. Niitä raitojahan jotka ränniä sotkee,niin tulee juurikin noista valumista. Näin olen tämän ymmärtänyt kun hiukan tuota käsissäni pyöritellyt

 

[Pow_82]

Pitää tuota korvausilmaventtiiliä miettiä. Aivan takan vieressä ei vain ole ikkunaa ja vähän se lämmittelyn idea menee jos on samalla pakkasella ikkunat auki

Kokeileppas seuraavaksi takkaa sytyttäessä vähän raottaa ikkunaa. Jos tähän asti on ollut yhtään mitään savuhaittoja, niin tuohon ne loppuu.. Eikä sitä ikkunaa tarvi pitää raollaan kuin joku 30 min, pahimman palon yli vaan. Toki korvausilmaventtilillä saat ilman hallitummin sisään.. Ja kun sen laittaa tarpeeksi ylös, niin ei tule vedon tunnetta. Ja ne muutamat kymmenet kuutiot ilmaa mitä takka sieltä pahimmallaan vetää eivät näy lämmitysenergiassa mitenkään.

 

[Trotor]

Kokeileppas seuraavaksi takkaa sytyttäessä vähän raottaa ikkunaa. Jos tähän asti on ollut yhtään mitään savuhaittoja, niin tuohon ne loppuu.. Eikä sitä ikkunaa tarvi pitää raollaan kuin joku 30 min, pahimman palon yli vaan. Toki korvausilmaventtilillä saat ilman hallitummin sisään.. Ja kun sen laittaa tarpeeksi ylös, niin ei tule vedon tunnetta. Ja ne muutamat kymmenet kuutiot ilmaa mitä takka sieltä pahimmallaan vetää eivät näy lämmitysenergiassa mitenkään.

Savuhaittoja ei minulla ole ollut kuin poikkeustilanteissa, se oli se lainaamani viestin alkuperäinen laittaja jolle tuli hajua liesituuletinta käytettäessä. Mulla sen sijaan ongelma on että tulee (todennäköisesti) korvausilmaa ja ainakin kosteutta liesituulettimesta pöydälle. Pelkkä umpiputki ja sisäkierrolla varustettu liesituuletin aktiivihiilisuodattimella ratkaisee hyvin todennäköisesti minun ongelmani. En tiedä tulisiko tuon jälkeen sitten uutena takan vetoon ongelmaa.

 

[Copper]

Savuhaittoja ei minulla ole ollut kuin poikkeustilanteissa, se oli se lainaamani viestin alkuperäinen laittaja jolle tuli hajua liesituuletinta käytettäessä. Mulla sen sijaan ongelma on että tulee (todennäköisesti) korvausilmaa ja ainakin kosteutta liesituulettimesta pöydälle. Pelkkä umpiputki ja sisäkierrolla varustettu liesituuletin aktiivihiilisuodattimella ratkaisee hyvin todennäköisesti minun ongelmani. En tiedä tulisiko tuon jälkeen sitten uutena takan vetoon ongelmaa.

No jostainhan sen ilman on tultava, nyt helpoin paikka on liesituuletin. Sitten kun ei tule ilmaa niin takka päättää puskea savut ihan varmasti sisälle.

 

[Trotor]

No jostainhan sen ilman on tultava, nyt helpoin paikka on liesituuletin. Sitten kun ei tule ilmaa niin takka päättää puskea savut ihan varmasti sisälle.

Olet oikeassa. Tosin en usko että talo on niin tiivis etteikö se jostai nmuualtakin saa ilmaa. PItää tehdä uusien ongelmien ilmaantuessa niitä ikkunanpäällisiä venttiilejä.

Näitä samanlaisia, ilman takan korvausputkea tehtyjä, taloja on täällä suomessa varmasti satoja. Voi olla että on nyt jo rakennusmääräyksissäkin?

 

[MJay]

Ei ole määräyksissä. Käsittämätöntä kyllä. Miettikää minkä verran paskaa esim. liesituuletin imee rakenteista, viemäreistä, takan piipusta ja mistä vaan saa kiskottua kun korvausilmaa ei tule muuten mistään.

Itse asiassa on nykyisissä asetuksissa.

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta | 1009/2017 | Suomen säädöskokoelma | Finlex

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta

www.finlex.fi

22 §
Tulisija ja erillispoistot
Erityissuunnittelijan on suunniteltava tulisijan ja erillispoistojen käytön vaatima lisäulkoilmavirran saanti siten, että rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä toimii hallitusti ja rakennuksen tai huonetilojen paineet eivät muutu haitallisesti.

 

[Pow_82]

Ei ole määräyksissä. Käsittämätöntä kyllä. Miettikää minkä verran paskaa esim. liesituuletin imee rakenteista, viemäreistä, takan piipusta ja mistä vaan saa kiskottua kun korvausilmaa ei tule muuten mistään.

Ja sitten kun ne höyrynsulut kuitenkin vuotavat jostain, niin alipaineistettu talo imee korvausilmaa läpi eristeiden. Eli kosteaa ulkoilmaa rakenteiden läpi taloon. Kuulostaako hyvältä?

 

[MJay]

Joo tuo ei tosin takaa yhtään mitään sillä kyseinen vaatimus täytetään nykyisellään laittamalla huoneiston yhden ikkunan ylälaitaan tuloilmaventtiili. Se ei kuitenkaan tosiasiassa riitä juuri mihinkään. Talotehtaatkaan ei muuta korvausilmaratkaisua ilman lisähintaa tarjoa.

Tuohon nyt en osaa tarkemmin ottaa kantaa miten tuo toteutetaan todellisuudessa yleensä, mutta itse omissa kohteissani suunnittelen ainakin niin, että voi sanoa tuon toteutuvan. Ja ainakin pääkaupunkiseudulla ratkaisut tuntuvat myös rakennusvalvontaa kiinnostavan. Tuloilman tehostus IV-koneella liesituulettimen ja takan käytön yhteydessä sekä toki lisäksi takoille oma korvausilmaputki. Yhdellä tavanomaisella korvausilmaventtiilillä voi arvioida saatavan noin 10 l/s ilmaa ja tuo ei noita tarkoituksia varten riitä.

 

[calm]

Ei ole määräyksissä. Käsittämätöntä kyllä. Miettikää minkä verran paskaa esim. liesituuletin imee rakenteista, viemäreistä, takan piipusta ja mistä vaan saa kiskottua kun korvausilmaa ei tule muuten mistään.

2005 rakennettu talo, ei korvausilmaputkea takalle. Jos takka on kylmä, niin ikkuna pitää avata sytytyksen ajaksi, ettei tule savut sisälle. Jos pakkasta on sen verran, että tuloilmapuhallin pysähtelee, niin sitten ikkuna pitää avata lämpimälle takallekin, tai varmasti pöllähtää, kun puhallin pysähtyy. Kunhan kunnon veto palamisesta on käynnistynyt, niin sitten se kyllä riittää, eikä ikkunaa tarvi pitää auki kuin ehkä minuutin.

Liesituuletinta ei parane pistää yli ykkösteholle kun takassa on tulet, tai pitää avata ikkunaa/ovea samalla. Lisäilma takalle/liesituulettimelle tulee hyvin pitkälti normaalista ilmanvaihdon tuloputkesta, sen näkee ilmanvaihtokoneen lämpötiloista.

Vasta semmoisilla yli -20°C pakkasilla tuntuu kylmävuotoa liesituulettimen alla ja ihan satunnaisia vesipisaroita hellalla.

 

[kjns]

Meilläkin on ilmanvaihdossa tuo ns. takkakytkin joka pumppaa ylipainetta taloon, mutta en voi käsittää miksi sitä ei ole kytketty lähtemään päälle automaattisesti liesituulettimen kanssa. Liesituulettimesta ei tarvitse koskaan käyttää yli 1/4 tehoa kuin tilapäisesti ellei tuota käy napsuttelemassa khh:sta päälle koska muuten se vetää katkut sisään takan hormista vaikka olisi ikkunan päällinen lisäventtiili auki.. Takkakytkimessä on toki myös ajaastin joka laittaa sen pois päältä olikohn vartin jälkeen, joten pidempiaikaisessa kokkailussa saat sitä käydä tökkimässä pariinkin kertaan.

 

[MJay]

Savo Paine-erokytkin Pek-1 - Liesikupu

Edullinen paine-erokytkin ilmanvaihdon tasapainottamiseen.

www.liesikupu.fi

Esim. tuollainen liesituulettimen kanavaan ja johdotus IV-koneelle (olettaen, että siinä on mahdollisuus kärkitiedon avulla ohjaukseen), niin saa tehostuksen toimimaan automaagisesti.

 

[maninthemoon]

Meilläkin on ilmanvaihdossa tuo ns. takkakytkin joka pumppaa ylipainetta taloon, mutta en voi käsittää miksi sitä ei ole kytketty lähtemään päälle automaattisesti liesituulettimen kanssa. Liesituulettimesta ei tarvitse koskaan käyttää yli 1/4 tehoa kuin tilapäisesti ellei tuota käy napsuttelemassa khh:sta päälle koska muuten se vetää katkut sisään takan hormista vaikka olisi ikkunan päällinen lisäventtiili auki.. Takkakytkimessä on toki myös ajaastin joka laittaa sen pois päältä olikohn vartin jälkeen, joten pidempiaikaisessa kokkailussa saat sitä käydä tökkimässä pariinkin kertaan.

Ainakin omassa valloxissa aikaa pystyy muuttamaan. Itsellä sama homma, että liesituuletin päällä asuntoon tulee niin kova alipaine, että takasta tulee savut sisään. Täytyy testailla ilmanvaihdon kanssa (takkakytkimellä), että mikä suhde voisi piisata tuohon vaikka aika räpellystä tuokin on ,että pitäisi aina muistaa laittaa takkatoimimto päälle ruokaa tehdessä, jos samana päivänä takkaa ollaan käytetty. Tällä hetkellä ero tulon ja menon välillä on 10%. Tuskin on riittävä, mutta testaamalla selvittää ellei tähän keksi muuta ratkaisua.

 

[aPm]

Tässä olen itsekin harjoitellut uuden talon myötä takan ja leivinuunin lämmitystä. Edellisessä rivarissa oli takka ja se veti aina hyvin vaikka oli iv-kone päällä. Siinä tarvitsi ainoastaan sytytyksen yhteydessä avata hieman terassinovea että syttyi. Tässä meille uudessa omakotitalossa (rakennettu 2015) olen kokeillut kaikki temput mm. ovea raolleen, ikkunaa auki ja lisäilma räppänää auki. Silti takka paloi aina kytemällä. Ja kerran sain leivinuunista savut pirttiin. Nyt testasin että pelkästään takkakytkin päällä, niin ylipaine poistuu takan kautta piippuun ja pihalle. Nyt takka vetää hyvin ja normaalisti. Nostin takkakytkimen asennon 15 min => 90 min, tässä ajassa ehtii pesällinen puita palaa. Nouhooja totesi käydessään ettei me olla ainoitaa jotka tämmösistä ominaisuuksista kärsii.

Nykyajan varomääräysten mukaan piipun pellin täytyy aina päästää hieman läpi, niin myös me havaittiin että ruokaa laittaessa tahtoo tulla savun hajua, kun liesituuletin vetää piipun kautta korvausilmaa. Myös tässä takkakytkin auttaa ja kun ruoanlaitto on valmis niin laittaa takkakytkimen ja liesituulettimen kiinni.

 

[Kremas]

Olen huomannut, että lämpimässä käyttövedessä vähän "tunkkainen" haju, ei mitenkään överi mutta huomaa esim. suihkutellessa. Miten muilla, onkohan normaalia isojen lämminvesivaraajien kanssa, kun se vesi jonkin aikaa siellä seisoo? Olen myös harkinnut jos lämmittäisi kerran maximiin (joku 80C) ja tyhjentäisi sitten manuaalisesti kattilan..

 

[Lunael82]

Onko kennelläkään kokemuksia valesokkelirakenteen korjaamisesta? 88-valmistuneessa omakotitalossamme on todettu lievä kosteusvaurio. Alaohjauspuun ja valetun rungon välinen bitumikaistale haisee voimakkaasti homeelle ja alaohjauspuussa on lievää mikrobikasvustoa. Talo ei ole valesokkelirakenteinen, mutta korjaus vaatii käytännössä samat toimenpiteet. Toivon vain, että korjaus onnistuisi ulkokautta. Sisätilat on remontoitu vain muutama vuosi sitten niin ei niiden purkaminen hirveästi innostaisi.

 

[brainsurgery]

On joo rivarista. Onko tiiliverhoiltu?

Kyllä ne seinät lähtökohtaisesti kannattaa sisäpuolelta avata kattoon asti, kengittää pystypuut metallikengillä, valaa koroke sokkeliin ja vaihtaa höyrynsulkumuovit ja eristeet samalla uusiin. Hyvällä tuurilla lattiaan ja kattoon ei tarvi koskea kuin uusien listojen muodossa.

Ulkoa päin vaikuttaisi olevan aika paljon työläämpi homma.

Salaojat ja maan vietot toki ihan ensin kuntoon ellei ole jo.

 

[Lunael82]

On joo rivarista. Onko tiiliverhoiltu?

Kyllä ne seinät lähtökohtaisesti kannattaa sisäpuolelta avata kattoon asti, kengittää pystypuut metallikengillä, valaa koroke sokkeliin ja vaihtaa höyrynsulkumuovit ja eristeet samalla uusiin. Hyvällä tuurilla lattiaan ja kattoon ei tarvi koskea kuin uusien listojen muodossa.

Ulkoa päin vaikuttaisi olevan aika paljon työläämpi homma.

Salaojat ja maan vietot toki ihan ensin kuntoon ellei ole jo.

Puuverhoiltu omakotitalo. Ongelmat käytänössä rajoittuneet puoleen etuseinästä ja sivuseinään. Rakennusinsinööri tehnyt rakenneavauksia ja todennut, että vauriot vielä lieviä ja rajoittuneet alaohjauspuuhun. Ongelma lähtöisin todennäköisesti huonosta alkuperäisestä salaojituksesta (uusittu 2008), sillä insinöörin mukaan talon rakenne muutoin erinomainen.

 

[Illotus]

Lieskarin kompensoinnista: meillä laitettiin uuteen taloon moottoripellin taakse korvausilmaputki sitä varten. Se on 125mm, kuten on liesikuvunkin ja olisi saanut olla isompi: pistää kuvusta huipparin täysille, niin kyllä sen ulko-ovia aukoessa huomaa, että melkoinen alipaine on. Takalle tää oli onneksi jossain laavaamissani ohjeissa jo katsottu ja tuli 160mm korvausilma takan alle, hormi 150mm. Tosin eipä tuota ole vielä ehtinyt koeponnistaa, eli nähtäväksi jää toimivuus.

Sähkönkulutuksista kun on ollut puhe, niin elokuussa muutettiin ja joulukuussa oli sähkönkulutus karvan alle 1500 kilowattituntia, tiivis hirsitalo Oulun seudulla ja maalämpö + iv-esilämmitys erillisellä maapiirillä. Todennäköisesti myös reipas ilmanvaihto vaikuttaa(huonekohtaisia tuloja ja poistoja paljon).

 

[brainsurgery]

Puuverhoiltu omakotitalo. Ongelmat käytänössä rajoittuneet puoleen etuseinästä ja sivuseinään. Rakennusinsinööri tehnyt rakenneavauksia ja todennut, että vauriot vielä lieviä ja rajoittuneet alaohjauspuuhun. Ongelma lähtöisin todennäköisesti huonosta alkuperäisestä salaojituksesta (uusittu 2008), sillä insinöörin mukaan talon rakenne muutoin erinomainen.

Sit voi olla eri juttu jos on puuverhoiltu talo. Riippuu varmaan vähän korjaustavastakin että miten se alaohjauspuurakenne on tarkoitus poistaa.

 

[masaf2]

Sit voi olla eri juttu jos on puuverhoiltu talo. Riippuu varmaan vähän korjaustavastakin että miten se alaohjauspuurakenne on tarkoitus poistaa.

Nythän sulla on hyvä syy ens kesänä laittaa uusi ulkoverhous / rempata sekin samalla kun vaihdat niitä alapuita. Ulkopuolelta päin verhous pois ja pikku pätkissä vaihtaa. Onko sitten kovinkin matala sokkeli (ja lyhyet räystäät) vai onko muurahaiset tms. vaan tehneet vuosien saatossa tuhoja?

 

[Pow_82]

Puuverhoiltu omakotitalo. Ongelmat käytänössä rajoittuneet puoleen etuseinästä ja sivuseinään. Rakennusinsinööri tehnyt rakenneavauksia ja todennut, että vauriot vielä lieviä ja rajoittuneet alaohjauspuuhun. Ongelma lähtöisin todennäköisesti huonosta alkuperäisestä salaojituksesta (uusittu 2008), sillä insinöörin mukaan talon rakenne muutoin erinomainen.

Jos salaojat on laitettu kuntoon jo yli 10 vuotta sitten, niin nyt ei kyllä saisi olla kosteutta enää missään? Eli mikrovikasvustojen olisi pitänyt kuolla pois jo aikaa sitten? Itsekin kyllä lähtisin korjaamaan sisäkautta. Youtubesta löytyy videoita (mainoksia) metallikenkien asentamisesta, kannattaa tutustua aiheeseen. Kahden sisäseinän pintojen (+ höyrynsulku+ vähän villoja) uusiminen on aika paljon helpompi homma kuin ulkoverhous + koolaus + tuulensuojalevy. Tietysti joku muu voi olla eri mieltä.

 

[jsbandit]

Jos salaojat on laitettu kuntoon jo yli 10 vuotta sitten, niin nyt ei kyllä saisi olla kosteutta enää missään? Eli mikrovikasvustojen olisi pitänyt kuolla pois jo aikaa sitten? Itsekin kyllä lähtisin korjaamaan sisäkautta. Youtubesta löytyy videoita (mainoksia) metallikenkien asentamisesta, kannattaa tutustua aiheeseen. Kahden sisäseinän pintojen (+ höyrynsulku+ vähän villoja) uusiminen on aika paljon helpompi homma kuin ulkoverhous + koolaus + tuulensuojalevy. Tietysti joku muu voi olla eri mieltä.

Onko kennelläkään kokemuksia valesokkelirakenteen korjaamisesta? 88-valmistuneessa omakotitalossamme on todettu lievä kosteusvaurio. Alaohjauspuun ja valetun rungon välinen bitumikaistale haisee voimakkaasti homeelle ja alaohjauspuussa on lievää mikrobikasvustoa. Talo ei ole valesokkelirakenteinen, mutta korjaus vaatii käytännössä samat toimenpiteet. Toivon vain, että korjaus onnistuisi ulkokautta. Sisätilat on remontoitu vain muutama vuosi sitten niin ei niiden purkaminen hirveästi innostaisi.

Ei ne salaojat autuaaksi tee. Voivat olla jo täynnä tai eivät muuten toimi enää oikein. Etenkin, jos tehty huonosti. Kosteutta voi nousta kapillaarisesti salaojista huolimatta anturaa pitkin ja/tai sisäpuolisista täytöistä. Erittäin vaikea arvioida foorumilla kovin tarkasti, mistä tuo ongelma voisi johtua.

Insinööri on jotain asiasta sanonut. Ilmeisesti on tehnyt kuntotutkimuksen ja olet saanut raportin? Aiemmasta tekstistä välittyy, että joku insinööri nyt on vähän vilkaissut eli nnko insinööri pätevä arvioimaan kosteusvaurion laajuutta ja sen aiheuttaneita mekanismeja? Ei ihmisen titteli välttämättä päteväksi tee ja toisinkin päin.

Jos ei ole valesokkeli ja on vielä irrotuskaista betonin ja alaohjauspuun välissä sekä salaojatkin tehty about 10v sitten, niin tulisi kyllä tutkia vähän lisää mistä tuo ongelma johtuu, kuten tuolla aiemmin joku jo viittasikin. Nythän tässä meinataan korjata mahdollisesti vain vauriota varsinaista ongelmaa poistamatta. Vai onko kyseessä vanha vaurio, joka aktivoituu uudelleen syksyn kosteilla keleillä? Kasvusto ei välttämättä kuole vaikka kosteus poistuu vaan se voi mennä odottavaan tilaan ja voi lähteä uudelleen käyntiin olosuhteiden (lämpö, kosteus, ravinto) taas muuttuessa otollisiksi.

Usein on ohjeistettu purkamaan vaurioitunut aines ja vielä tervettäkin materiaalia noin 0,5m, jotta ollaan varmalla puolella. Ulkokautta purettaessa esim. kesällä, voi asuminen olla korjaustyön aikana mahdollista / helpompaa kuin sisäkautta purettaessa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että listat ja levyt on kiinnitetty yleensä tuohon alaohjauspuuhun sekä koolaukseen, joten on mahdollista, että ruuvien/naulojen kannat tulee vähintään näkyviin purkutyön johdosta.

 

[Vladimir Computin]

Tässä olen itsekin harjoitellut uuden talon myötä takan ja leivinuunin lämmitystä. Edellisessä rivarissa oli takka ja se veti aina hyvin vaikka oli iv-kone päällä. Siinä tarvitsi ainoastaan sytytyksen yhteydessä avata hieman terassinovea että syttyi. Tässä meille uudessa omakotitalossa (rakennettu 2015) olen kokeillut kaikki temput mm. ovea raolleen, ikkunaa auki ja lisäilma räppänää auki. Silti takka paloi aina kytemällä. Ja kerran sain leivinuunista savut pirttiin. Nyt testasin että pelkästään takkakytkin päällä, niin ylipaine poistuu takan kautta piippuun ja pihalle. Nyt takka vetää hyvin ja normaalisti. Nostin takkakytkimen asennon 15 min => 90 min, tässä ajassa ehtii pesällinen puita palaa. Nouhooja totesi käydessään ettei me olla ainoitaa jotka tämmösistä ominaisuuksista kärsii.

Nykyajan varomääräysten mukaan piipun pellin täytyy aina päästää hieman läpi, niin myös me havaittiin että ruokaa laittaessa tahtoo tulla savun hajua, kun liesituuletin vetää piipun kautta korvausilmaa. Myös tässä takkakytkin auttaa ja kun ruoanlaitto on valmis niin laittaa takkakytkimen ja liesituulettimen kiinni.

Ootko millon vaihtanu iv-koneen suodattimet?

 

[Serbetli]

Laitoin Oilon Junior öljypolttimen paljun kaminan luukkuun. Epäilen, että yhdistelmän hyötysuhde ei ole ihan timanttinen, eikä poltinkaan ole enää uudessa asennuksessa säädöissä. Löytyykö polttimen ilmamäärän säätöön jotain vinkkejä? Huomasin kohinan kasvavan, kun ilmaa lisää ja liekin kirkastuvan, kun ilmaa vähentää. Miten löydän parhaan säädön?

 

[Kvarkki]

Vähennä ilmaa kunnes alkaa savuttaa/liekki punertuu/palamaton haisee ja sit piiru takas isommalle? Kirkas nätti rauhallinen liekkihän siinä pitäisi olla. Kirkas ja repaleinen on liikaa ilmaa. Siihen keskelle tähtäät molempia laitoja.

 

[aPm]

Ootko millon vaihtanu iv-koneen suodattimet?

Marraskuun loppupuolelle eli aika vasta. Ei ollut vaikutusta.

Kuulostaisi siltä, että talo on vahvasti alipaineinen. IV-kone kannattaa säädättää, pidemmän päälle ei ole hyvä jos on reilu alipaine. Ikkunan tai oven avaaminen pitäisi kyllä paineongelma korjata ja tämä viittaiis taasen piipun huonoon vetoon.

Ei ole pahasti alipaineinen. Ei ole havaittavissa mitään vastusta kun avaa ikkunan tai oven. Varmasti ihan oikeassa tasapainossa. Kuitenkin parin vuoden sisällä olisi varmaan iv-kanavien nuohoominen edessä, niin samalla voisi tarkastaa iv:n tasapainon.

Edellisessä erillistalossa oli niin kova alipaine kun liesituuletin oli päällä että ulko-ovea ei tahtonut saada avattua.

Niinkö nuohoojakin sanoi, niin takka-leivinuuni kombot ei ole kumpaakaan hyviä.

 

[tietokonerikki]

Onko kennelläkään kokemuksia valesokkelirakenteen korjaamisesta? 88-valmistuneessa omakotitalossamme on todettu lievä kosteusvaurio. Alaohjauspuun ja valetun rungon välinen bitumikaistale haisee voimakkaasti homeelle ja alaohjauspuussa on lievää mikrobikasvustoa. Talo ei ole valesokkelirakenteinen, mutta korjaus vaatii käytännössä samat toimenpiteet. Toivon vain, että korjaus onnistuisi ulkokautta. Sisätilat on remontoitu vain muutama vuosi sitten niin ei niiden purkaminen hirveästi innostaisi.

Sulla on bitumikaistale ton "alaohjauspuun" ja betonin välissä, eikä puu ole betonin sisällä? Nyt kaivaittaisiin ongelmakohdasta hyvälaatuisia valokuvia. Korjaamaan on turha alkaa, ellei ensin varsinaista ongelman syytä korjata.

Jonkinlainen rakenneleikkaus (miten ko. kohta on tehty ja missä korkeudessa "alaohjauspuun" on maahan nähden), olis kanssa hyvä nähdä. Tollanen pitäisi olla ainakin lupakuvissa

 

[jm82]

Joskus myynnissä oli talo, josta juuri tuo bitumikaistale puuttui kokonaan. Juuri 1980 luvulla tehty.

Sekin tuli mieleen, että väliseinät täytyy tietysti purkaa sisäkautta. Kun kai myös niissä väliseinissä on samaa vikaa kuin ulkoseinissä? Ainakin ne väliseinät pitäisi myös lähteä lattian alta?

Edit:
Yhdessä talossa ulkoseinät lähti korkeammalta ja väliseinät suoraa alemman kaksoisbetonilaatan päältä. Bitumikaistale oli kyllä muistettu laittaa molempiin.

 

[brainsurgery]

Joskus myynnissä oli talo, josta juuri tuo bitumikaistale puuttui kokonaan. Juuri 1980 luvulla tehty.

Sekin tuli mieleen, että väliseinät täytyy tietysti purkaa sisäkautta. Kun kai myös niissä väliseinissä on samaa vikaa kuin ulkoseinissä? Ainakin ne väliseinät pitäisi myös lähteä lattian alta?

Edit:
Yhdessä talossa ulkoseinät lähti korkeammalta ja väliseinät suoraa alemman kaksoisbetonilaatan päältä. Bitumikaistale oli kyllä muistettu laittaa molempiin.

Taitaa riippua vähän talosta. Meillä lähti yksi väliseinä lattian sisältä mutta muutoin kaikki laatan päältä.

 

[karis]

Tässä olen itsekin harjoitellut uuden talon myötä takan ja leivinuunin lämmitystä. Edellisessä rivarissa oli takka ja se veti aina hyvin vaikka oli iv-kone päällä. Siinä tarvitsi ainoastaan sytytyksen yhteydessä avata hieman terassinovea että syttyi. Tässä meille uudessa omakotitalossa (rakennettu 2015) olen kokeillut kaikki temput mm. ovea raolleen, ikkunaa auki ja lisäilma räppänää auki. Silti takka paloi aina kytemällä. Ja kerran sain leivinuunista savut pirttiin. Nyt testasin että pelkästään takkakytkin päällä, niin ylipaine poistuu takan kautta piippuun ja pihalle. Nyt takka vetää hyvin ja normaalisti. Nostin takkakytkimen asennon 15 min => 90 min, tässä ajassa ehtii pesällinen puita palaa. Nouhooja totesi käydessään ettei me olla ainoitaa jotka tämmösistä ominaisuuksista kärsii.

Nykyajan varomääräysten mukaan piipun pellin täytyy aina päästää hieman läpi, niin myös me havaittiin että ruokaa laittaessa tahtoo tulla savun hajua, kun liesituuletin vetää piipun kautta korvausilmaa. Myös tässä takkakytkin auttaa ja kun ruoanlaitto on valmis niin laittaa takkakytkimen ja liesituulettimen kiinni.

En lukenu kaikki vastauksia tästä ketjusta mutta jos pidät takkakytkintä noin kauan niin eikö jäädy ilmanvaihtokoneen lämminvaihdin? Tai ikkunat huuru? Meillä ainakin sisältä tuleva lämmin ilma pitää sen vaihtimen sulana (ilto650, pyörimätön lämmönvaihdin). Joskus jos unohtuu takkakytkin yli15min ajaksi päälle niin kovilla pakkasilla kone menee jäähän ja silloin tuloilma sammuu että vaihdin sulaisi nopeammin.

Minä en jaksa enää takkaa juurikaan lämmittää koska kun sen saa takkakytkimellä täyteen paloon asti on palon loppu taas pakko pitää takkakytkin päällä koska muuten se hyytyy ja takkaan jää palamatonta puuta. Sauna on 2-kerroksisen talon 1- kerroksiessa siivessä niin saunapesän saa helposti syttymään myös ilman takkakytkintä kun laittaa saunan katossa olevat 2 poistoilmasuutinta kiinni ja avaa pesuhuoneen ikkunan hiukan raolleen.

Liesituuletinta kun käytän niin avaan vieressä olevan ikkunan ettei tule kauhea alipaine. Joskus mittailin tuota alipanetta sdp-610 sensorilla ja plottasin paine-eron graafiin niin huomasi että kun ikkuna on auki ja liesituulein 1-asennolla niin silti talossa on enemmän alipaineta kuin normaalisti. Tuo paine-ero sensorin letku pitäisi saada välikatolle jolloin tuuli ei vaikuta mittauksiiin samalla tavalla kuin oven raosta lasitetulle terallisille laitettuna mutta en ole vielä vakuuttunut että haluan tehdä reiän muoveihin.

Nyt suunnittelen että teen ilto650 koneeseen etäohjauksen niin että saan pienennettyä poistoa sopivasti kun on siihen tarvetta. Projekti on vielä aloittamatta mutta joku lisävaruste tuohon on saatavilla niin täytyy aloitella tutustumaan niihin kun ehtii.

 

[Lunael82]

Sulla on bitumikaistale ton "alaohjauspuun" ja betonin välissä, eikä puu ole betonin sisällä? Nyt kaivaittaisiin ongelmakohdasta hyvälaatuisia valokuvia. Korjaamaan on turha alkaa, ellei ensin varsinaista ongelman syytä korjata.

Jonkinlainen rakenneleikkaus (miten ko. kohta on tehty ja missä korkeudessa "alaohjauspuun" on maahan nähden), olis kanssa hyvä nähdä. Tollanen pitäisi olla ainakin lupakuvissa

"
ULKOSEINÄ- JA PERUSMUURIRAKENTEET

Ulkoseinärakenne on toteutettu puurakentein. Ulkoseinä on asennettu teräsbetonisen sok-
kelin päälle. Sokkelissa ei havaittu ulkopuolista kosteuseristystä tarkastetulta osin. Sokkelin
pinnassa havaittiin kalkkihärmettä. Kalkkihärmä kertoo rakenteeseen kohdistuvasta poik-
keavasta kosteusrasituksesta. Alaohjauspuun ja sokkelin välissä on bitumi- ja mineraalivilla-
kaista. Bitumikaistasta ja mineraalivillasta oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Lisäksi run-
gon pinnassa havaittiin näkyvää mikrobikasvustoa. Perusmuurirakenteeseen ja ulkoseinän
alaosaan on kohdistunut poikkeavaa kosteusrasitusta etenkin maaperästä. Kosteus ei ole
päässyt kuivumaan riittävän nopeasti pois, jolloin materiaalien kosteudensietokapasiteetit
ovat ylittyneet ja materiaalit ovat kosteus- ja mikrobivaurioituneet. Ulkoseinästä sisätilaan
kulkeutuva ilma heikentää sisäilman laatua. Havaintojen perusteella ulkoseinästä on sel-
keä ilmayhteys sisäilmaan."

 

[brainsurgery]

Oliko havaittavissa kummalla puolella oli enemmön vaurioita, ulkoseinäpuolella vai sisäpuolella?

Saitko jotain korjausehdotusta jo?

 

[Lunael82]

Oliko havaittavissa kummalla puolella oli enemmön vaurioita, ulkoseinäpuolella vai sisäpuolella?

Saitko jotain korjausehdotusta jo?

Yhden sivuseinän puolella (puoli minkä homekoira oli merkannut ja johon tehtiin kaksi rakenneavausta löytyi sokkelista ulkopuolelta paljon kalkkihärmettä. Muilla sivuilla sokkelit olivat ok. Korjausehdotuksena on raporttiin kirjoitettu seuraavaa:

"Ulkoseinän alaosan korjaamista suositellaan vähintään 0,6 m korkeudelle alaohjauspuusta.
Ulkoseinän alaosien vaurioituneet sekä vaurioalueella olevat materiaalit (alaohjauspuu,
sen alla olevat mineraalivillakaista sekä bitumikaista, rungon alaosa ja sen eriste, tuulen-
suojalevyn alaosa) tulee poistaa. Jäävät rakenteet tulee puhdistaa huolellisesti. Uudet ra-
kenteet on toteutettava siten, että ne ovat kosteusteknisesti toimivia (esim. termokengät ja
XPS-eristeet).

Ulkoseinän alaosan korjauksien yhteydessä maaperästä rakenteisiin kohdistuvaa kosteus-
tuottoa suositellaan vähennettäväksi. Sokkelin ulkopintaan suositellaan asennettavaksi kos-
teuseristys (mikäli ei ole) ja maanpinta tulee muotoilla siten, että se viettää rakennuksesta
poispäin. Lisäksi salaojituksen toiminta tulee varmistaa ja järjestelmän mahdolliset puutteet
korjata."

"Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Rakennus oli tarkasteluhetkellä 6-7 Pa
alipaineinen ulkoilmaan nähden. Rakennuksessa ei ole korvausilmaventtiilejä, jonka vuoksi
sisätiloihin muodostuu suuri alipaine ulkoilmaan nähden.

Rakennukseen suositellaan asennettavaksi korvausilmaventtiilit. Korvausilmaventtiilit suosi-
tellaan asennettavaksi ns. puhtaisiin tiloihin (makuuhuoneisiin sekä olohuoneeseen)"

 

[brainsurgery]

Käytännössä siis pystypuiden kengitys ilman korotusvalua.

Termokengissä kannattaa varmistaa, että kantavuus riittää.

Tuo rakenne saattaa jopa ollakin ulkopuolelta helpommin korjattavissa

 

[Stabilo]

Ensimmäiset oikeat pakkaset tässä talossa minulle (90-luvun puurunkoinen omakotitalo). IV-laitteena valloxin B3462 (ilmava 100). Onko normaalia, että kone pysähtelee parin minuutin välein 17 asteen pakkasella?

 

[juu-zo]

Ensimmäiset oikeat pakkaset tässä talossa minulle (90-luvun puurunkoinen omakotitalo). IV-laitteena valloxin B3462 (ilmava 100). Onko normaalia, että kone pysähtelee parin minuutin välein 17 asteen pakkasella?

Todennäköisesti LTO:n sulatus, jolloin tuloilmapuhallin pysähtyy. Poiston pitäisi pysyä päällä jotta LTO kenno sulaa. Ja pari minuuttia tähän kuulostaa liian lyhkäiseltä ajalta. Kannattaa vilkaista että LTO kenno on kunnossa ja sula ja sulatusvedet pääsevät valumaan kennosta pois.

 

[Tuplis]

"
ULKOSEINÄ- JA PERUSMUURIRAKENTEET

Ulkoseinärakenne on toteutettu puurakentein. Ulkoseinä on asennettu teräsbetonisen sok-
kelin päälle. Sokkelissa ei havaittu ulkopuolista kosteuseristystä tarkastetulta osin. Sokkelin
pinnassa havaittiin kalkkihärmettä. Kalkkihärmä kertoo rakenteeseen kohdistuvasta poik-
keavasta kosteusrasituksesta. Alaohjauspuun ja sokkelin välissä on bitumi- ja mineraalivilla-
kaista. Bitumikaistasta ja mineraalivillasta oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Lisäksi run-
gon pinnassa havaittiin näkyvää mikrobikasvustoa. Perusmuurirakenteeseen ja ulkoseinän
alaosaan on kohdistunut poikkeavaa kosteusrasitusta etenkin maaperästä. Kosteus ei ole
päässyt kuivumaan riittävän nopeasti pois, jolloin materiaalien kosteudensietokapasiteetit
ovat ylittyneet ja materiaalit ovat kosteus- ja mikrobivaurioituneet. Ulkoseinästä sisätilaan
kulkeutuva ilma heikentää sisäilman laatua. Havaintojen perusteella ulkoseinästä on sel-
keä ilmayhteys sisäilmaan."

En osaisi hirveästi huolestua näkemättä tuota raporttia.
Tuliko homekoirat oireilun takia vai hajun selvittämisen takia?

 

[Pow_82]

En osaisi hirveästi huolestua näkemättä tuota raporttia.
Tuliko homekoirat oireilun takia vai hajun selvittämisen takia?

Vähän sama fiilis tulee mullekin, ei nuo kuvat niin pahan näköisiä ole? Eikä näytä NYT märiltä? Varmaan kuitenkin korjata täytyy. Eli ehkä se salaojaremontti on kuivattanut perustuksia?

Itsellä samanikäinen talo ja vastaava rakenne (piirustusten mukaan), en ole vielä avannut yhtään seinää, kun ei ole päälle päin näkyviä tai haisevia ongelmia, mutta asia kyllä kiinnostaa ja pitää jossain remontin yhteydessä tarkistaa.

 

[brainsurgery]

Uskoisin, että korvausilmareittien puute yhdistettynä koneelliseen ilmanpoistoon on imenyt ilmat tuolta lattian raosta sisään ja sitä myöden hajut.

Huono salaojitus, ehkä jatkuvasti märkä maa (onko seinustalla ollut kasvustoa vai mursketta?) ja suht matala sokkeli niin on ehkä vähän saanut otettua kosteutta eikä päässyt missään vaiheessa kuivumaan kunnolla, niin on alkanut sitten vähän oireilla.

 

[masaf2]

Eihän noi puut ole yhtään lahoja/mätiä, ihan kovan ja kuivan näköisiä. Kyllä tämmösinä talvina sitä härmettä näkyy joka sokkelissa ja ötökät/hiiret tms ku ajan saatossa tekee eristeisiin tai rakenteisiin paikkoja josta kylmä pääsee sisemmälle, niin voi sinne joskus jotain kondenssia tulla. Se haju voi tulla vaikka yhdestä kohtaa jos muurahaiset pesineet/kantaneet hiekkaa seinän sisään. Onko esim. sokkelissa / laatassa saumakohtia? Mä en ainakaan noilla kuvilla tekis vielä hirveesti johtopäätöksiä. Seurais tilannetta ja kesällä aukois ulkopuolelta randomina muutamasta kohtaa jos haluu tarkastaa...

 

[Serbetli]

Maan vastainen yhden laatan rakenne yhdistettynä poistoilmanvaihtoon on todennäköinen hajujen aiheuttaja, vaikka kaikki olisi kunnossa. Maasta kulkeutuu kosteaa ilmaa, joka kulkee rakennusmateriaalien läpi ja kostuttaa niitä. Se, että kaikki on kunnossa, on tietysti myös makuasia. Itse olen enemmän huolissani poistoilmanvaihdosta ja yhden laatan rakenteesta kuin homepilkuista runkotolpissa. Taloja rakennetaan puutavarasta, jossa on enemmän pilkkuja. Itse priorisoisin tekemiset yllä olevien perusteella:
1. Patolevyt ja salaojat, jotta sokkelin kosteusrasitus vähenee.
2. Poistoilmanvaihdon korvaaminen oikealla ilmanvaihdolla tai edes korvausilmaventtiilien asennus.
3. Lattiavalun reunojen tiivistys, jos vielä ilmenee hajuja
4. Ajan viettoa perheen kanssa
5. Veneilyä
6. Asuntolainan pois maksu
7. Alaohjauspuun tai runkotolppien vaihto

Vähennä ilmaa kunnes alkaa savuttaa/liekki punertuu/palamaton haisee ja sit piiru takas isommalle? Kirkas nätti rauhallinen liekkihän siinä pitäisi olla. Kirkas ja repaleinen on liikaa ilmaa. Siihen keskelle tähtäät molempia laitoja.

Liekki oli kirkas, eikä savuttanut tai haissut, vaikka ilmamäärän sääti minimiin (1). Jätin säädön 1,5:een.