Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Lokakuu, 150m2 + 84m2 autotalli/varasto. 2013 valmistunut lamellihirsitalo. Maalämpö.

736 kwh
Energia 32,57€, siirto 68,49€
 
Eikö olis vaan helpompi kertoa paljonko siirtoyhtiö nappaa ja paljonko energia maksaa niin ei tarvi summia koko ajan postailla? Meillä siis tällä hetkellä energia 3,99c/kWh, siirtoyhtiön kiinteä kuukausimaksu 24,19€ ja siirron kilowattituntihinta talviarkipäivänä 5,12c/kWh ja muuna aikana 2,56c/kWh eli siirtotuotteena kausisähkö.

Vuosikulutus 10000kWh luokkaa plus sähköauton lataukset. Lämmitys suora sähkö parilla ilpillä ja takalla sekä lämmitettävänä 125m2 talli sekä 100m2 talo.
 
Kulutuksissa nyt varmaan hieman vaikuttaa myös, missä päin Suomea asuu. Esim. Turku vs Rovaniemi, niin vuoden keskilämpötilassa on merkittävä ero. Mutta ihan mielenkiintoista tietää paljon muilla on, täytyy omakin tarkistaa kun kotiin pääsee.
 
Alle 15 vuotta vanha puolitoistakerroksinen 155 m2, vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä Vaasassa. Ei muita lämmitystapoja (takka) lokakuussa. Lokakuun kulutus 1572 kWh ja hinta sille 199,34 euroa.

Suurin kulutus 24.10. 83 kWh
Pienin kulutus 8.10. 31 kWh
Keskikulutus viime vuosina karvan alle 22 MWh vuodessa.

35% sähköenergia
28% sähkönsiirto
18% sähkövero
19% alv
 
Viimeksi muokattu:
Aikamoist sähkönkulutusta sikäli, että omassa kotitaloudessa Nibe F470, normaalit käytöt, saunat, suihkut ja sähköauton lataukset ja silti ei ihan noin korkealle yllä.

Erinomaisen matalat kulutuslukemat 2003 rakennettuun 115m2 pilp-taloon näyttivät olevan. Oikein hyvät jos on vielä ilman erityisiä pihistelytoimia saavutettu.
 
Erinomaisen matalat kulutuslukemat 2003 rakennettuun 115m2 pilp-taloon näyttivät olevan. Oikein hyvät jos on vielä ilman erityisiä pihistelytoimia saavutettu.

Juu ei ole pihistelty, pilpo on alkuperäinen rakennusajalta, alapohjan luukut kaikki auki ja jne. Jos asuisin yksin niin laskisin lämpöjä 2 astetta alemmas. Pelkästään sillä varmaan lähtis yks 1000 kwh vuodesta.
 
Oma kontribuutio:
- 2019 valmistunut puurunkoinen OKT Uudellamaalla
- maalämpö, 209m2, sisältää 60m2 tallin, jossa lämpö 18-19c, asumislämpö kämpässä ~23c
- 2x aikuista ja ei kummemmin pihistelty saunomisessa tai muussakaan

1606395122497.png
 
Juu ei ole pihistelty, pilpo on alkuperäinen rakennusajalta, alapohjan luukut kaikki auki ja jne. Jos asuisin yksin niin laskisin lämpöjä 2 astetta alemmas. Pelkästään sillä varmaan lähtis yks 1000 kwh vuodesta.

Oletettavasti Niben 410p? Jos ei ole vielä kompuraa vaihdettu niin alkaa olla selvästi jatkoajalla. Kannattaa varautua sen verran että katsoo kotivakuutuksen jossa hyvät ehdot moisen uusimiselle...
 
Menee vaihtoon kodinhoitohuoneen remontin yhteydessä jokatapauksessa. Olisi mahtava jos uudempaan saisi aurinkopaneeliliitännän tai vastaavan.
 
F470 ainakin osaa aurinkopaneeleilla lämmittää käyttövettä sähkövastuksellaan mikäli on ns hukkasähköä. Ei ainakaan kuumasta vedestä tule pulaa.
 
Tiklin tikasmallisto näyttää päättyvän 7,6 metriin ja alatuki on pakollinen standardin pohjalta (ja terveen järjenkin). Hinnat alkaen -markettimallit oli minulla kirjoittaessa mielessä, nuo sun 8,5 m tikkaat on jo ihan helvetisti "normaalia" tarjontaa pidemmät.
Noin korkeissa tikkaissa jättäisin kaikki halpamallit kauppaan,onhan ne Tiklit,Wibet ja muut ammattimallit kalliita mutta vastaavasti kestävät ikuisesti ok-talo käytössä ja ovat turvalliset.
 
Yleensä noissa lämmityskeskusteluissa olisi hyvä mainita myös asuinpaikka edes jollain tarkkuudella. Lämmitystarveluvut vaihtelee suomen kokoisessa maassa melkolailla. (~2x)
 
Omat jatkettavat tikapuuni mitoitin niin, että molemmilla pätkillä yltää hyvin räystäälle ja ylikin, jolloin voi käyttää vain toista puolikasta nousuun ja parityöskentelykin onnistuu tarvittaessa. (Tikkailta ei saa työskennellä!) Yhteen jatkettuna yltää sitten harjalle sitä harava-antennia ruuvailemaan. Olisiko nuo jotain 9m, kun pakollinen limitys huomioidaan. 15 puolaa kummassakin. Täyteen mittaan jatkettuna on lähes mahdotonta nostaa pystyyn painopisteen vuoksi, joten korkeimpiin paikkoihin tarvitaan avustaja tikkaiden jatkamiseen.
 
Yleensä noissa lämmityskeskusteluissa olisi hyvä mainita myös asuinpaikka edes jollain tarkkuudella. Lämmitystarveluvut vaihtelee suomen kokoisessa maassa melkolailla. (~2x)

Eikä noissa lämmityskeskusteluissa kannattaisi puhua sähkön kokonaiskulutuksesta mitään, vaan pitäisi olla erillinen mittari lämmitysjärjestelmälle. Ihmisten elintavoissa "hupisähkön" kanssa on valtava ero.
 
Tiklin tikasmallisto näyttää päättyvän 7,6 metriin ja alatuki on pakollinen standardin pohjalta (ja terveen järjenkin). Hinnat alkaen -markettimallit oli minulla kirjoittaessa mielessä, nuo sun 8,5 m tikkaat on jo ihan helvetisti "normaalia" tarjontaa pidemmät.
Näköjään on mallisto kaventunut.
JATKOTIKAS TIKLI 2-OSAINEN A85 15+15 ASKELMAINEN 8,5M esim. Tommoset löytyy.
Noi poikkituet alapäässä on semmosia että esim vinoon nurmikkoon tarvii kaivaa hirmuinen oja, että saa kunnolla paikalleen. Tai laittaa jotain patikanpätkiä alle niinkuin suurin osa tekee, mikä ei todellakaan ole turvallista.
Kunnolla kun polkee alapään maahan, niin varmasti pysyy.
Talvella tulee monesti tehtyä iskuporakoneella tikkaan päille reiät jäiseen maahan.

Tommonen pidempi tikas on matalallekkin(5-6m) kiivetessä huomattavasti tukevampi kuin lyhkäisempi. Ja yltää tarvittaessa rintamamiestalon harjalle.
 
Noin korkeissa tikkaissa jättäisin kaikki halpamallit kauppaan,onhan ne Tiklit,Wibet ja muut ammattimallit kalliita mutta vastaavasti kestävät ikuisesti ok-talo käytössä ja ovat turvalliset.
Olen itse niin monesti lainannut asiakkaan tikkaita, kun tyrkyttävät: "on ihan tossa vieressä", että nykyään osaa jo aina sanoa: ei kiitos otan omat.
Osa noista halpistikkaista sen tuntuisia, että mieluummin menis niillä tallin takaa löytyneillä osittain lahonneilla isovaarin itse puusta veistämillä.
 
Eikä noissa lämmityskeskusteluissa kannattaisi puhua sähkön kokonaiskulutuksesta mitään, vaan pitäisi olla erillinen mittari lämmitysjärjestelmälle. Ihmisten elintavoissa "hupisähkön" kanssa on valtava ero.

Luulisin mutu-hatusta heittämällä että 2/3 talvella kok.kulutuksesta jos on sähkölämmitys ja kesällä sitten jokunen prosentti tai ei mitään (riippuu kesästä).

Mulla se tekisi sitten 14 MWh lämmitykseen joka tekee keskimääräisten lämmityskuukausien tuntikulutukseksi n. 2.2 kWh joka kyllä pitää aika hyvin kutinsa mitä nyt on seurannut TehoWatin vastuksien merkkivaloja.
 
Meillä lokakuun kulutus 1133kwh. Talo 185m2, mallia -71 ja maalämpö. Sijainti Tampere.
 
Luulisin mutu-hatusta heittämällä että 2/3 talvella kok.kulutuksesta jos on sähkölämmitys ja kesällä sitten jokunen prosentti tai ei mitään (riippuu kesästä).

Mutulla voi heittää, mut ainakin mulla toi heittäisi aika pahasti, kun edes 1/3 kokonaiskulutuksesta ei ole lämmitykseen (mulla on erillinen mittari VILPille). Toisilla taas hyvinkin voi olla 2/3 kokonaiskulutuksessa, osalla jotka ei oo kotona ollenkaan vieläkin isompi. Arvalla ei kannata oikein heittää, varsinkaan kun vertaa taloja toisiinsa.
 
Mutulla voi heittää, mut ainakin mulla toi heittäisi aika pahasti, kun edes 1/3 kokonaiskulutuksesta ei ole lämmitykseen (mulla on erillinen mittari VILPille). Toisilla taas hyvinkin voi olla 2/3 kokonaiskulutuksessa, osalla jotka ei oo kotona ollenkaan vieläkin isompi. Arvalla ei kannata oikein heittää, varsinkaan kun vertaa taloja toisiinsa.
Ja varsinkaan, kun lähes kaikki viihdekäyttöön kuluva sähkö vähentää saman verran lämmitysenergian kulutusta suurimman osan vuodesta. Suoralla sähkölämmityksellä nämä on ihan 1:1
 
Ja varsinkaan, kun lähes kaikki viihdekäyttöön kuluva sähkö vähentää saman verran lämmitysenergian kulutusta suurimman osan vuodesta. Suoralla sähkölämmityksellä nämä on ihan 1:1

Jep, olenkin huomannut kuinka mun 100 W telkkari suorastaan hohkaa kuumuutta puhumattakaan mun 150 W:n maksimikuormalla huutava tietokone. Olen kyllä vankasti sitä mieltä ettei yksittäisillä viihdevehkeillä ole paskankaan käytännön vaikutusta mihinkään, sen tuottama lämpöenergia menee hukkaan oven avaamisella (totta kai sillä on teoreettinen vaikutus).

Jos nyt vertaa esim. meidän kulutusta tammikuu 2020 joka oli n. 2400 kWh ja heinäkuu 650 kWh niin tammikuussa on mennyt lämmitykseen 1750 kWh jos oletetaan muun sähkön käytön olleen samaa kuin kesällä. Ainoa lisä mikä tulee talvella lisää kokonaiskulutukseen on lämmityksen lisäksi auton lohkolämppäri keskimäärin tunnin päivässä ja 12x 6 W ulkovalot sekä muutama muu led valo talon sisällä mitä ehkä pidetään päällä talvella mutta ei kesällä. Kesällä puolestaan laulaa sähkötyökalut ym. Kaikkea muuta tehdään kesät talvet suunnilleen samalla tavalla. En nyt tiedä kuinka muuten tuon eron voisi selittää.
 
Ja varsinkaan, kun lähes kaikki viihdekäyttöön kuluva sähkö vähentää saman verran lämmitysenergian kulutusta suurimman osan vuodesta. Suoralla sähkölämmityksellä nämä on ihan 1:1

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Jos Jamppa saunoo ja ryyppää koko viikonlopun, pitää sen paljun päällä kavereitakin varten laulaen karaokea unohtamatta 65" plasma TV:tä jossa sammuessakin pidetään kaunista tekonuotiota siinä ruudunsäästäjänä niin ei se ihan korreloi ellei loppua viikkoa tai jopa kuukautta olla täysin ilman lämpöjä (ja ehkä sähköjä).
 
Ei se nyt ihan noinkaan mene. Jos Jamppa saunoo ja ryyppää koko viikonlopun, pitää sen paljun päällä kavereitakin varten laulaen karaokea unohtamatta 65" plasma TV:tä jossa sammuessakin pidetään kaunista tekonuotiota siinä ruudunsäästäjänä niin ei se ihan korreloi ellei loppua viikkoa tai jopa kuukautta olla täysin ilman lämpöjä (ja ehkä sähköjä).
Paljun kuluttama energia harvemmin lämmittää sisätiloja. Saunan lämmöstä usein johdetaan suurin osa ilmanvaihdon kautta ulos.
Tv/pleikkari/valot yms. sen sijaan lämmittää. Sillä ei ole väliä kuinka kuuma se televisio on celsius-asteina, mutta jos se kuluttaa 200w, niin se 200w muuttuu sisätiloissa silloin lämmöksi. Jos pattereissa on termostaatit, niin tottakai sitä muuta energiaa kuluu silloin vähemmän, kun lämpöä tulee muualta.
Kesällä lämpöä luultavasti siirretään ulos tuuletuksen tai ilmalämpöpumpun kautta.
 
Paljun kuluttama energia harvemmin lämmittää sisätiloja. Saunan lämmöstä usein johdetaan suurin osa ilmanvaihdon kautta ulos.

Kyse olikin "viihdekäyttöön kuluva sähkö". Yleensä nuo tuollaiset viikonlopun (tai viikon) kestäneet ryyppyjuhlat on aina merkitty viihdekäytön piikkiin. Siksi olinkin erimieltä. Eli sitä sähköä saa kyllä kulumaan ns. viihdekäytössä eikä se aina korreloi mitenkään itse lämmityksen kanssa.

Silloin monesti myös terassin lämmitin huutaa ja ehkä grillataan jne. vaikka sitten paljussa joutuisi olemaan pipo päässä.
 
Jep, olenkin huomannut kuinka mun 100 W telkkari suorastaan hohkaa kuumuutta puhumattakaan mun 150 W:n maksimikuormalla huutava tietokone. Olen kyllä vankasti sitä mieltä ettei yksittäisillä viihdevehkeillä ole paskankaan käytännön vaikutusta mihinkään, sen tuottama lämpöenergia menee hukkaan oven avaamisella (totta kai sillä on teoreettinen vaikutus).

Kyllä ainakin mun Threadripper pitää mun ~11m^2 työhuoneen lämpimänä, ihan huomattava ero muihin huoneisiin nähden. Tämä kaikkihan riippuu toki talon eristyksistä.

Jos nyt vertaa esim. meidän kulutusta tammikuu 2020 joka oli n. 2400 kWh ja heinäkuu 650 kWh niin tammikuussa on mennyt lämmitykseen 1750 kWh jos oletetaan muun sähkön käytön olleen samaa kuin kesällä. Ainoa lisä mikä tulee talvella lisää kokonaiskulutukseen on lämmityksen lisäksi auton lohkolämppäri keskimäärin tunnin päivässä ja 12x 6 W ulkovalot sekä muutama muu led valo talon sisällä mitä ehkä pidetään päällä talvella mutta ei kesällä. Kesällä puolestaan laulaa sähkötyökalut ym. Kaikkea muuta tehdään kesät talvet suunnilleen samalla tavalla. En nyt tiedä kuinka muuten tuon eron voisi selittää.

Vastaavasti meillä tammikuu oli 1400kWh ja heinäkuu 1000kWh. Kuten sanottua, jokaisessa perheessä kulutus on erilaista, joten vertailu kokonaiskulutuksissa on todella vaikeaa.
 
Vastaavasti meillä tammikuu oli 1400kWh ja heinäkuu 1000kWh. Kuten sanottua, jokaisessa perheessä kulutus on erilaista, joten vertailu kokonaiskulutuksissa on todella vaikeaa.

Jep, tuo 2/3 pätee aika hyvin meidän tapauksessa. Sisälämpöä pyritään pitämään talvella n. 22 astetta (+-1 aste).
 
Meillä menee oikeastaan joka vuosi suht samalla kaavalla. Tämä vuosi tammikuu 976kWh, heinäkuu 372kWh. Kesällä saunominen vähenee, ruoan laitto ulkona lisääntyy samoin poissaolot kotoa. Lämmöt meillä pyörii sisällä talvella pääasiassa 23 asteen kieppeillä.
 
Hei, osaako kukaan laskea / arvioida millä autotalli kannattaisi pitää noin 5 asteen perus lämmössä?

89 tehty talli, villaa seinissä joku 10cm, katolla vähän enempi. Lattialämmitys löytyy mutta tuntuu syövän sähköä :/

Nosto ovi on alkuperäinen , eli ei ihan hirveän eristävä taida olla.

ILP se helpoin varmaan mutta mites joku patteri yhdelle seinälle, olisiko sentää edullisempaa käytä kuin lattialämpö ?

Neliöitä joku 15-20?
 
^Uskoisin, että lisäeristyksellä on aika lyömätön hintalaautusuhde sun tapauksessasi, varsinkin jos lasket kulut vaikka viidelle vuodelle. 150mm villaa saa jotain vitosella neliö. Levitä sitä nyt ensin sinne yläpohjaan. Uusi ovi maksaa enemmän, mutta selvittäisin senkin vaihtoehdon sekä muut tiivistys-/eristysmahdollisuudet.
Sähköpatteri seinällä ei säästä yhtään verrattuna lattialämpöön jos molemmat suoraa sähköä.
 
Onko kellään kokemusta tiiliseinän maalaamisesta/maalauttamisesta, samalla väriä vaihtaen? 60-luvun punainen tiiliseinä kaipaisi vähän uutta henkeä, mieluiten valkoiseksi.
 
Kalkkimaali. Tai sitten (hienojakoisen) antiikkilaastin rappaa siihen, sekoitus ihan liruksi että saa iiiisolla pensselillä hiertää pintaan. Sotkusta hommaa toki lattialle, eli se kantsii suojata.
 
Täällähän ei tosiaan mainitakkaan onko puhe sisä- vai ulkoseinästä, mutta ilmeisesti sisäseinä? Jos tiiliseinän maalaa niin tiilikuvia jää näkyviin maalin alta, mutta jos tämä ei haittaa niin oon noita nähty välillä ihan maalattunakin. Ulkopuolesta jos kyse niin kyllä se rappaus paras vaihtoehto on.
 
Rappauksen työmäärällä maalaa tiiliseinää kymmenen kertaa. Itselläni ei ole kokemusta mutta ne joita olen nähnyt niin kyllä niissä on maali pysynyt.



Jonkun Wurthin antiikkilaastin tai vastaavan vetäminen tiiliseinän päälle vie just saman verran aikaa kuin pariin kertaan maalaus, kustannukset suurin piirtein samat jos seinää ei tarvitse tasoitella vaan vain pinnoittaa, perussileälle tiiliseinälle esim.antiikkilaastin menekki on bout puoltoist-parikiloa per neliö,riippuen käytetystä levitystyökalusta ja halutusta kuvioinnista.isompaan kuvioon menee sitten jo 3-4kg/neliö.

Ja tollasen valmiin laastin osaa kyllä itsekin hiertää seinään, jos maalaus onnistuu niin levittyy se kevytlaastikin.
 
Hei, osaako kukaan laskea / arvioida millä autotalli kannattaisi pitää noin 5 asteen perus lämmössä?

89 tehty talli, villaa seinissä joku 10cm, katolla vähän enempi. Lattialämmitys löytyy mutta tuntuu syövän sähköä :/

Nosto ovi on alkuperäinen , eli ei ihan hirveän eristävä taida olla.

ILP se helpoin varmaan mutta mites joku patteri yhdelle seinälle, olisiko sentää edullisempaa käytä kuin lattialämpö ?

Neliöitä joku 15-20?
Kannatan myös lisäeristystä jos se noin kevyt on lähtötilanteessa.

Omassa lisäeristin nosto-oven 4cm PU levyillä ja urtsilla, ja hyvä tuli. Alun perin meinasin laittaa armaflex-kopiota, mutta olisi ollut suhteellisen kallista. Puolestani laskettiin, että noin 1,5 lämmityskautta oli takaisinmaksu, vaikka PU levytkin ovat hintavia. Ylijäämäeriä kannattaa katsella vaikka torista, kun niitä saunaprojekteista yms jää yli. Hörrmannin moottorikin jaksaa vielä nostaa oven. Tiivisteet on hyvä tarkastaa. Eristeistä ei ole hyötyä jos lämpö saa vapaasti poistua...

ILPiä en saanut kannattavaksi millään laskelmalla, vaikka käytetyn ostaisi. 5C lämpötila on myös useimmille ILPeille liian matala. Järkevämmäksi osoittautui ilmankuivain, joka tuottaa noin 1,5 kertaa ottotehon verran lämpöä ja kuivaa tietysti samalla ilmaa. Näissäkin joutuu ottamaan paremman pään mallin että se toimii 5C asteessa, mutta tulee ILPiä halvemmaksi.

Kovin suuria säästöjä et saa vaihtamalla lattialämpöä patteriin, kun molemmat tuottavat lämpöä suoralla sähköllä 1:1 hyötysuhteella. Ellei lattialämmitys sitten vuoda hallitsemattomasti lämpöä rakenteiden alle. Lidlissä oli jotain 600w suoraan pistorasiaan kytkettäviä termostaatillisa puhallinlämmittimiä parilla kympillä, jos haluaa edullisesti testata.
 
Viimeksi muokattu:
Autotalli täytyy pitää kuivana, mutta ilmanvaihdolle ei muuten ole tarvetta, koska siellä ei oleskella. Itse laitoin tilaan nähden tehokkaan kuivaimen ja ilmankosteudelle valvonnan. Räppänät löytyy, mutta laitan ne kylmemmillä keleillä kiinni jos kosteus pysyy kurissa.
 
Autotalli täytyy pitää kuivana, mutta ilmanvaihdolle ei muuten ole tarvetta, koska siellä ei oleskella. Itse laitoin tilaan nähden tehokkaan kuivaimen ja ilmankosteudelle valvonnan. Räppänät löytyy, mutta laitan ne kylmemmillä keleillä kiinni jos kosteus pysyy kurissa.
Tämä,itsellä on reilun 40 neliön talli jossa pari öljytäytteistä lämpöpatteria ja kosteudentiivistäjä pyörimässä tarvittaessa.Kosteenpaan aikaan tulee vettä 5-10 litraan päivässä.Pari käyttöautoa sisällä.
 
Jostain kumman syystä jäi sähkösopimus kilpailuttamatta ~5v sitten kun nykyiseen omakotitaloon muutettiin. Eli mentiin vain Vantaan Energian "toistaiseksi" voimassa olevalla sopparilla, sehän se kallein lienee :D
Noh, nyt Blackfridaynä yksi tuttava mainitsi huomanneensa että Helenillä ihan kelpo diili tyrkyllä; Yö sekä päivä-sähkö 3,99c/kWh ja perusmaksu 3,84e/kk 2v diilillä.
Vanha soppari oli; Yö - 5,47c/kWh ja päivä - 6,83c/kWh 3,80e/kk perusmaksulla... Kyllä taas tyhmästä päästä kärsinyt koko kroppa...

Vantaan Energialta kysyin vielä ennen Helenin tarjoukseen lähtemistä, että löytyykö heiltä vastaavaa. Pystyi aikalailla samoilla numeroilla tarjoamaan, paitsi että vain 5000kWh asti, sen jälkeen hinnat oli taas aika lähellä noita jo olemassa olevia. Joten ei kovin vaikea päätös ollut tuota Heleniä sitten ottaa.
Lokakuun sähkölaskusta pikaiseen laskettuna olisi Helenillä tehnyt jo lähes 40e säästön :oops:
 
Kyllä se kannattaa aina kilpailuttaa. Itse myös nappasin tuon helenin tarjouksen alkaen ensi vuoden lokakuun alusta. Nykyinen helenin hinta 4,98c/kWh + 3,84e/kk ja äkkiseltään laskettuna tuo uusi sopimus tuo säästöä 10-15e/kk.
 
Mä tein 1.10 alkaen Helen sopparin 4,41c ilman kk maksua, pörssisähkö ois ollut halvempi mutta tää oli mulle kokonaistaloudellisempi.

Mitens jossain vaiheessa suunniteltiin että sähkön ja siirron saisi samalle laskulle etenikö?
 
Kyssäriä palovaroittimista:

Meillä on asuinrakennuksen yhteydessä, mutta erillisessä tilassa sauna- ja suihkutilat, tekninen tila sekä pieni varasto. Makkarit, wc, keittiö ym. ovat siis omassa tilassaan, ja käynti tuohon toiseen tilaan on ulkokautta. Tilojen välissä on ulkovarasto.
Säädöksethän vaatii (ja varmasti vahingon sattuessa vakuutusyhtiö olisi kiinnostunut), että alkavalle 60 neliölle pitää palovaroitin olla. Turhaa ruuvata sinne muodon vuoksi tuollaista perinteistä varoitinta, kun piippaus ei asuinpuolelle kuitenkaan kuulu.

Mikähän tähän olisi hyvä ratkaisu, onko olemassa jotain luotettavaa ei-mobiilipohjaista "etäsysteemiä" mikä piippailisi sitten sillä puolella taloa, missä normaalisti oleillaan?
Esim. joku varoitinkeskus mitä teollisuuskiinteistöissä monesti näkee, skaalattuna tavallisen asuinrakennuksen tarpeisiin?

EDIT: Tarkennetaan sen verran, että esim. tekstarihälytykset yms. on ok, mutta appipohjaisiin systeemeihin ei ole halukkuutta lähteä.
 
Ketjutettavat palovaroittimet ok?
Eli yksi kun hälyttää, niin sitten hälyttää kaikki. Hintaluokka 10-15€/kpl
 
Kyssäriä palovaroittimista:

Meillä on asuinrakennuksen yhteydessä, mutta erillisessä tilassa sauna- ja suihkutilat, tekninen tila sekä pieni varasto. Makkarit, wc, keittiö ym. ovat siis omassa tilassaan, ja käynti tuohon toiseen tilaan on ulkokautta. Tilojen välissä on ulkovarasto.
Säädöksethän vaatii (ja varmasti vahingon sattuessa vakuutusyhtiö olisi kiinnostunut), että alkavalle 60 neliölle pitää palovaroitin olla. Turhaa ruuvata sinne muodon vuoksi tuollaista perinteistä varoitinta, kun piippaus ei asuinpuolelle kuitenkaan kuulu.

Mikähän tähän olisi hyvä ratkaisu, onko olemassa jotain luotettavaa ei-mobiilipohjaista "etäsysteemiä" mikä piippailisi sitten sillä puolella taloa, missä normaalisti oleillaan?
Esim. joku varoitinkeskus mitä teollisuuskiinteistöissä monesti näkee, skaalattuna tavallisen asuinrakennuksen tarpeisiin?

EDIT: Tarkennetaan sen verran, että esim. tekstarihälytykset yms. on ok, mutta appipohjaisiin systeemeihin ei ole halukkuutta lähteä.

Eikös tuollaiset "ketjutettavat" palohälyttimet toimisi tuossa tilanteessa?
Esim. Airam ketjutettava optinen palovaroitin - Prisma verkkokauppa

Edit: itsellä ei siis kokemusta tälläisistä, mutta ainakin ideana minä ymmärrän että toimisi.
 
Eikös tuollaiset "ketjutettavat" palohälyttimet toimisi tuossa tilanteessa?
Esim. Airam ketjutettava optinen palovaroitin - Prisma verkkokauppa

Edit: itsellä ei siis kokemusta tälläisistä, mutta ainakin ideana minä ymmärrän että toimisi.

Pieniä haasteita saattaa asettaa noissa langattomasti ketjutettavissa se, että kysyjällä taisi olla tilojen välillä matkaa ja seiniä. Mutta yllättävän hyvin noi silti kuuluu, itsellä on kaikki palovaroittimet just noita Airameita ja rantasaunalta kantaa kyllä singaali sisään, 30m välimatkaa. Kannattaa kokeilla, ratkaisu on varmaan aika paljon huokeampi, kuin alkaa vetämään piuhaa ja tekemään jotain hälytyskeskuksia jne.
 
Kiitoksia, pistetään testiin! Matkaa ei älyttömästi tule, arviolta kymmenisen metriä. Tiiliseinää välissä mutta eipä tuollaisesta kokeilusta konkurssiin mene. :thumbsup:
 
Huomio rakennusvuoteen (tai rskennuslupa), jos vanhempi kuin 2009, niin homma kunnossa paristovehkeillä.
 
Lämmityksestä vähän mielipiteitä kaivattaisiin. Talo on -89 rakennettu 250m2 tiilitalo ja ohessa on karkea parissa minuutissa värkätty pohjakuva asuintiloista:
-Sininen neliö on suht avonainen portaikko, josta ilma pääse melkohyvin kiertämään
-Kellarikerroksen punainen neliö on takka
-Asuinkerroksen punainen neliö on ilppi

pohja.png

Lisäksi talossa on alkuperäinen jonkin tasoinen LTO-kone välikatolla jonka merkistä ja mallista ei ole hajua = on haudattuna niin syvälle villojen sisälle, ettei ole vielä tullut esille tongittua.

Tällä hetkellä on LTO ollut päällä varmaan jostain syyskuulta ja öljylämmityksen patterikierto, ehkä lokakuun puolivälistä ja viimeinen puolitoista viikkoa on iltaisin tullut lämmitetty yksi pesällinen puita takassa, mutta jahka tässä oikeasti alkaa kylmenemään, niin kannattaako kustannustehokkuuden nimissä lisätä takan polttoa, käyttää ilppiä lämmitykseen, molemmat/ei kumpaakaan, jotain muuta mitä?
Mainittakoon, ettei puutkaa mistään ilmaiseksi tänne löydä, vaan ~65€ kuutio niistäkin saa maksaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 252
Viestejä
4 491 053
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom