Vois kuvitella että riippuu siitä kauanko vettä on valunut. Jos ihan tuores niin luulis että paikkaa katon ja kovaa ajoa mutta jos vettä tullut kauan ja joka paikka mätä niin eri asia.
No äkkiä sinne välitilaan tutkimaan mistä vuotaa ja miten paljon sieltä löytyy märkää?
Ota lauta irti ja laita sinne vaikka kamera kuvaamaan, jos et muuten sinne helposti pääse katsomaan. Syitä voi olla monia; ei ole aluskatetta kondenssivesi valuu pellistä tai IV-kanavasta, pellin ruuvin tiivisteet vuotavat, tuuli painaa lumen/veden harjapellin kautta sisään, pellissä reikä jne..
Minäkin suosin terveen järjen käyttöä. Ensin tukitaan, sitten harkitaan ja vasta tarvittessa korjataan.
Riippuu varmaan aika paljon veden kovuudesta alueella. Minä olen vaihtanut kiukaaseen kivet about 2v välein vanhasta tottumuksesta, mutta en ole niissä kertaakaan mitään merkittävää eroa havainnut sen kummemmin ulkonäössä kuin löylyissäkään. Taloudessa saunotaan vähintään kerran viikossa, talvisin 2-4 kertaa per viikko.
Juu toi on varmasti suurin tekijä. Järvi ja kaivovedellä luulis olevan pienimmät kalkit sun muut.
Eikös kissan hajua myydä jossain spraypullossa ton takia?
Ai on vai?
Nuo kuntotarkastukset harvoin paljastavat mitään "yllättävää" jos taloa on pidetty hyvin.
Noin se taitaa tosiaan mennä.
Jos rakentaja on rakentaessaan tiennyt mitä tekee, niin kyllä noidenkin korjaustarve kohtuu vähäiseksi jää. Maanvaraiset valurautaviemärit saattavat olla huonossa kunnossa (maaperästä riippuen) 70-luvulla alettiin käyttää jo muoviviemäreitä. Muistelen, ettei enää 70-luvulla käytetty "rättikankaisia" sähköjohtoja, joten sähköjenkin kunto ollee OK. Tosin vikavirtasuojia ei tuolloin käytetty (niiden hinta suhteessa savutettuun hyötyyn on kyllä?). Samoin muistaakseni maadoitusmääräyksiä kiristettiin (osin niitäkin turhaan) noina vuosikymmeninä. Kytkimien kestoajoista ei ole tietoa, mutta ilmeisasti niissä jo silloin käytettiin? hyvää muovia.
On ikävää, että kokemattomia henkilöitä "peloitellaan" 15-vuoten iän tekevän rakenteesta/ laitteesta "käyttökelvottoman". 15-vuotta on aivan mitätön kestoaika laadukkaista tuotteista tehdylle kylpyhuoneelle, saunalle. Vesieristeiden kunto voi kyllä materiaalista riippuen vaihdella. Kivirakenteisilla seinien ja maanvaraisen lattian kyseessä olessa vesieristyksen todellinen tarve on hyvin? (jos asia on muuten huomioitu ne ovat mielestäni tarpeettomia).
Tästä ollaan samaa mieltä.
Hyvin kirjoitit auki mitä alunperin tarkoitinkin.
Onko poistoilmanvaihto koneellinen? Puutteellinen korvausilma on melko yleinen vaiva vanhemmissa taloissa ja voi aiheuttaa ongelmia jos korvausilma imetään "väkisin" rakenteiden läpi.
Kun me muutettiin tähän taloon jossa on kaksi pönttöuunia, niin ekana vuotena harrastin kitupolttoa pitämällä luukkua pienellä, ja nuohooja huomautti että nokea löytyi turhan paljon. Nykyään poltan "pellit auki", ilmavirtaa rajoittaa vain uunin sisempi luukku, ja säädän lämmitystehoa puun määrällä. Tönö lämpenee hyvin ja nuohoojalla ei ole ollut muuta sanottavaa kuin että kaikki ok.
Tuli mieleen, että omassa tönössä olen järkeillyt jälkeenpäin lisättyjen korvausilmaventtiilien sijainnit näin: suurimman osa korvausilmaventtiileistä asensin yläkertaan (makuuhuoneet), koska suurin osa poistoventtiileistä on alakerrassa. Näin ilma kulkee pitkän matkan tulosta poistoon, ja veto pysyy kurissa siellä missä siitä on eniten haittaa eli alakerran olohuoneessa.Itsellä 1968 talo 126m3. Painovoimainen.
Täällä oli tullessa 1kpl 75mm raitisilmareikä patterin takana olohuoneessa. Laitoin tämän tukkoon ja lisäsin 5kpl 100mm venttiilejä ikkunoiden päälle. 4mh jokaiseen yksi ja oh takkaa vastapäätä 1kpl.
Joskus mietin kun näitä poistoventtiilejä täällä on seinissä ja niistä menee katolle, niin voiko oleskelu tiloihin virittää vaikka noctuat imemään ilmaa ulospäin? Meneeköhän tässä se muutama kymppi hukkaan, mutta saa ajan kulumaan.
Alakerran ilmavuodoista en mene vannomaan, mutta aistinvaraisesti tarkasteltuna yläkerran korvausilmaventtiileistä virtaussuunta on selkeästi sisäänpäin.
