Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Muistelisin jossain vesivuotojärjestelmässä nähneeni ihan perus "valo"kytkimen, jonka voi sijoittaa ovenpieleen. Sitä en enää muista oliko se vuotovahdin tilapäistä ohitusta varten vai järjestelmän "viritys" poissaoloa varten.

e: Puhun siis näistä verkostoon asennettavista automaattisuluista, en mistään Secton ja muiden vastaavien virtauksen tunnistavista leluista (putken ulkopuolelle), jotka eivät pysty virtausta katkaisemaan.

Muutamia mainitakseni:
Leakomatic
Veimart
Uponorilta Phyn
Grohe Sense

Hinnat luokkaa 500-1000€.
Jos halvalla haluaa päästä ja pelkkä helppo vedenkatkaisu riittää, niin magneettiventtiili tai moottori olemassa olevaan sulkuun, jolloin ei tarvetta koskea putkiin.

xflow-stop-gas-water-shut-off-controller.jpg.pagespeed.ic.I0sP83Y8pi.jpg
 
Kiuaskivistä:
Nuohousta varten otan kivet pois kiukaasta kerran vuodessa. Samalla vaihdan huonot kivet uusiin. Pinnassa olevat kivet kestävät noin 50 vuotta ja pohjalla olevat ehkä 2 vuotta.

Meillä on alkanut näkymään sokerotoukkia. Näen lähes päivittäin yhden ja välillä kaksi. Luin, että tykkäävät kosteasta, ja siitä pelästyneenä kävin katsomassa salaojakaivot. Salaojat toimivat, eikä putkivuotoja pitäisi olla, eli kosteustason ei pitäisi olla muuttunut.
Meillä tehtiin Anticimexin puolesta vuosi sitten talotarkastus. Olisin silloin ottanut sokeritoukat puheeksi, jos olisin niitä ennen sitä nähnyt. Uskallan siis väittää, että sokeritoukia on alkanut esiintyä vasta kuluneen vuoden aikana. Ehkä myös siisteystaso hieman laskenut samana aikana perheen lisäyksen takia. Viime keväällä kävi samojen ulkoseinien sisäpuolella olevassa pannuhuoneessa vesivahinko, jonka seurauksena pannuhuoneen lattiavalu purettiin. Ennen uuden lattian valua kuivattiin kolme viikkoa, ja mittareiden näyttäessä kuivaa, valettiin uusi lattia. Kosteudet mitattiin myös asunnon puolelta pannuhuoneen ulkopuolelta. Kyseessä on tiilitalo reunavahvistetulla laatalla vuodelta 75. Mitä niille pirulaisille pitäisi tehdä ja miksi ne ovat meille pesineet?
 
Viimeksi muokattu:
Sokeritoukkia on ilmaantunut täälläkin tiilitalon alakerran vessaan. Mitään kosteuteen viittaavaa ei ole löytynyt, eikä mitään muutoksia ole muutenkaan talossa tapahtunut. Kiehuvaa vettä oon hieman laskenut viemäriin, etikkaa perään. Ei mainittavaa vaikutusta. Täytyy tutkailla tilannetta ja panikoida myöhemmin, jos tarve vaatii.
 
Ei kannata välttämättä tosiaan mitään paniikkiratkaisua tehdä, ellei ötökkä-invaasio muodostu oikeasti radikaaliksi. Omakotitalossa on milloin mitäkin ötököitä ja vuosissa on paljon eroa. Yksi kesä meillä oli tosi paljon vyöihrakuoriaisia pitkin lattioita, mutta seuraavina kesinä ei enää ole näkynyt. Todennäköisesti oli joku hiirenraato jossain seinän sisällä tmv joka niitä houkutteli. Muurahaiset on myös jokakeväisiä vieraita, kun talon ympäristö on hiekkaista maata. Keväällä lauma sitten jossain vaiheessa tulee sisään tutkimusmatkalle ison populaation voimin. Nyt kun tuon homman tietää, niin osaa jo myrkyttää talon sokkelin vierustat heti keväällä, jolla saa invaasion estettyä.
 
Meillä oli kanssa uudessa ok-talossa noita sokeritoukkia aika paljon yhdessä vaiheessa. Oisko talo ollut jotain 3-4v vanha tuolloin. Joka aamu niitä näkyi useassa huoneessa.
Kaatelin aikani viemäreihin kiehuvaa vettä ja sellaisella pintaan jäävällä hyonteisaerosolilla ruiskuttelin kaikki kolot ja kylppärien/vessojen ovenpielet. Muutama viikko meni noin ja imuroin noita kuolleita sokeritoukkia vähän sieltä täältä. Sen jälkeen ei ole näkynyt. Talo kohta 9v vanha.

Meillä on valurautaviemärit kerrosten välillä (3 kerrosta) ja jostain luin, että tulevat erityisesti valurautaviemäreitä pitkin?
 
Sokeritoukista pääsee kun ei tarjoile niille mitään syötävää (ruoan muruja ja hilsettä). Eli keittiöstä leivänmurut pois päivittäin, kylppärien ja pääoleskelutilojen imurointi pari kertaa viikossa. Suosittelen robotti-imuria ja varsi-imuria (Dyson) - helpottaa huomattavasti hyvän siisteystason ylläpitoa.
 
Autokatos on osa sisäänkäyntiä ja katto jatkuu koko talon mitalta yhtenäisenä. Autokatoksen yläpuoli on laudoitettu, ja huomasin äsken että yhden laudan kohdalta tippuu hitaasti tippoja auton päälle. Lunta katolla. Tarkoittaako tämä nyt jo automaattisesti jotain suurta kattoremppaa, vai selviääkö tässä nyt jollain pienemmällä hommalla? Välikaton läpihän tuo tulee. Talo on 90-luvulta, ja katto lienee alkuperäinen.
 
Autokatos on osa sisäänkäyntiä ja katto jatkuu koko talon mitalta yhtenäisenä. Autokatoksen yläpuoli on laudoitettu, ja huomasin äsken että yhden laudan kohdalta tippuu hitaasti tippoja auton päälle. Lunta katolla. Tarkoittaako tämä nyt jo automaattisesti jotain suurta kattoremppaa, vai selviääkö tässä nyt jollain pienemmällä hommalla? Välikaton läpihän tuo tulee. Talo on 90-luvulta, ja katto lienee alkuperäinen.
Vois kuvitella että riippuu siitä kauanko vettä on valunut. Jos ihan tuores niin luulis että paikkaa katon ja kovaa ajoa mutta jos vettä tullut kauan ja joka paikka mätä niin eri asia.
Mitä materiaalia katto?
 
Vois kuvitella että riippuu siitä kauanko vettä on valunut. Jos ihan tuores niin luulis että paikkaa katon ja kovaa ajoa mutta jos vettä tullut kauan ja joka paikka mätä niin eri asia.
Mitä materiaalia katto?

Vuosi ollut omistuksessa, eikä viime talvena vuotanut. Silloin tehtiin myös tarkastus, eikä välikatossa huomautuksia. Katto on peltiä.
 
Laudan pohjassa on 3 isompaa tippaa joista se hitaasti tiputtelee alas.
edit: välitila on siis myös tuuletettu/ilmastointi siellä pelaa.
 
Viimeksi muokattu:
Laudan pohjassa on 3 isompaa tippaa joista se hitaasti tiputtelee alas.
edit: välitila on siis myös tuuletettu/ilmastointi siellä pelaa.
No äkkiä sinne välitilaan tutkimaan mistä vuotaa ja miten paljon sieltä löytyy märkää?

Edit: Niin siis jos nyt ymmärsin oikein että välitilalla tarkoitettiin yläpohja.
 
Autokatos on osa sisäänkäyntiä ja katto jatkuu koko talon mitalta yhtenäisenä. Autokatoksen yläpuoli on laudoitettu, ja huomasin äsken että yhden laudan kohdalta tippuu hitaasti tippoja auton päälle. Lunta katolla. Tarkoittaako tämä nyt jo automaattisesti jotain suurta kattoremppaa, vai selviääkö tässä nyt jollain pienemmällä hommalla? Välikaton läpihän tuo tulee. Talo on 90-luvulta, ja katto lienee alkuperäinen.
Ota lauta irti ja laita sinne vaikka kamera kuvaamaan, jos et muuten sinne helposti pääse katsomaan. Syitä voi olla monia; ei ole aluskatetta kondenssivesi valuu pellistä tai IV-kanavasta, pellin ruuvin tiivisteet vuotavat, tuuli painaa lumen/veden harjapellin kautta sisään, pellissä reikä jne..
 
Eiköhän tuon saane paikattua. Jos nyt ymmärsin oikein kyse on katon kylmästä ja eristeettömästä osasta, joten ei pikku vuoto siellä mitään voi tuhota ellei ole vuosia lahottanut ruodelautoja tmv.

Mulla on kylmän autotallin katolla vanhat pellit jossa miljoona reikää. Sateella näkyy kosteaa peltien alapinnalla ja paikoin ruodelaudoissa. Ei ole vielä 10 vuodessa mennyt miksikään, kun kuivuu nopeasti.
 
Eiköhän tuon saane paikattua. Jos nyt ymmärsin oikein kyse on katon kylmästä ja eristeettömästä osasta, joten ei pikku vuoto siellä mitään voi tuhota ellei ole vuosia lahottanut ruodelautoja tmv.

Mulla on kylmän autotallin katolla vanhat pellit jossa miljoona reikää. Sateella näkyy kosteaa peltien alapinnalla ja paikoin ruodelaudoissa. Ei ole vielä 10 vuodessa mennyt miksikään, kun kuivuu nopeasti.
Minäkin suosin terveen järjen käyttöä. Ensin tukitaan, sitten harkitaan ja vasta tarvittessa korjataan.
 
En tiiä mutta ainakin meillä menee jo reilun puolen vuoden jälkeen kivet ihan valkosiks. Toki järkkäilen kiviä uudelleen useamman kerran vuodessa mutta kyllä uusien kivien löylyn tunnistaa.
Riippuu varmaan aika paljon veden kovuudesta alueella. Minä olen vaihtanut kiukaaseen kivet about 2v välein vanhasta tottumuksesta, mutta en ole niissä kertaakaan mitään merkittävää eroa havainnut sen kummemmin ulkonäössä kuin löylyissäkään. Taloudessa saunotaan vähintään kerran viikossa, talvisin 2-4 kertaa per viikko.

Veden kovuus – Wikipedia
 
Riippuu varmaan aika paljon veden kovuudesta alueella. Minä olen vaihtanut kiukaaseen kivet about 2v välein vanhasta tottumuksesta, mutta en ole niissä kertaakaan mitään merkittävää eroa havainnut sen kummemmin ulkonäössä kuin löylyissäkään. Taloudessa saunotaan vähintään kerran viikossa, talvisin 2-4 kertaa per viikko.

Veden kovuus – Wikipedia
Juu toi on varmasti suurin tekijä. Järvi ja kaivovedellä luulis olevan pienimmät kalkit sun muut.
 
Vaikutti olevan ihan kuiva yläpohja, eikä katollakaan mitään näkynyt. Kondenssivettä se oli, mutta pitää tarkkailla tilannetta.
 
Osaisiko joku suositella sähköfirmaa PK-seudulla jolla voisi teettää (vanhaan) omakotitaloon pientä sähkötyötä? Pitäisi johtoja ehkä vedellä uusiksi, pistokkeita korjailla yms.
 
Nyt on paljon katseltu, luettu ja mietitty. Meidän talo on valmistunut v-75, yksi kerros ja matalat kynnykset=hiihtämällä läpi.
Muurahaisia tuli sisälle, kun betonilattian sisäiset vesiputket vuotivat. > kaikki vesiputket katonrajaan.
Sokeritoukat tulivat, kun jauhopussit/ruokaa oli saatavilla. > kaikki muovilaatikoiden sisälle.
Hiiriä sisällä, tulevat ja olevat. > Kokeillaan äänikarkoittimia (ei toimi), nakkeja ja myrkkyjä. Yksi jäi nakkiin, yksi sai myrkkyä, taistelu jatkuu. Aika toivotonta.
Kiuas: Narvi I kesti ~30v, loppui vain. Kota I kesti 4v, kuumat putket hajosivat täysin. Narvi II menossa, pohjalla tiilimäistä keramiikkaa n30kg, pinnalla normaali kiveä n 20kg.
Kaksi isohkoa vesivahinkoa takana, jotka kaikki johtuivat betonin sisällä olleista vesiputkista ja toisen niistä porasivat tutkijat.
Talo tehty hiekkakakulle sora-/multamaalle.
 
Viimeksi muokattu:
Hiiri ongelmaan topostop elektroninen karkoitin kuulemma on toiminut vissiin oli joku kamppis et sai rahat takas jos kolmeen viikkoon ei hiiret ole vähentyneet.
 
Hiiriä sisällä, tulevat ja olevat. > Kokeillaan äänikarkoittimia (ei toimi), nakkeja ja myrkkyjä. Yksi jäi nakkiin, yksi sai myrkkyä, taistelu jatkuu. Aika toivotonta.

Sinulla on strategiassa joku väärin. Nimim. parisenkymmentä metsähiirtä tänä syksynä nakittanut. Yksi illassaan, varmaan olisi mennyt enemmänkin, mutta en yötä myöten viitsinyt tyhjentää loukkuja. Jos elektronisen karkoittimen valmistaja lupaa, että kolmessa viikossa pitäisi hiirten vähentyä niin mitä ihmettä, kolmessa viikossa ne on loukuilla jo tapettu kaikki? Ei sillä, ensi syksynä mietin, että laittaisiko elektronisen karkoittimen ennalta, jos jättäisivät tulematta kokonaan.

Loukku sinne, missä niitä piruja suojassa menee (seinien sisään, välipohjaan, yläpohjaan). Kokeilin asuintiloissa itse loukkuja, ei yhtään saalista. Vältteleevät varmaankin avoimia paikkoja joissa haisee ihminen. Syötiksi vaikka Fazerin sinistä, juusto on piirrettyjen hommaa, ei kuulemma toimi hyvin. Jopa pitäisi napsua.

Tai sitten sinulla on rottia...
 
Siis hiirulaiset on pääsääntöisesti olleet tuossa muutamien metrien päässä olevassa varastossa/ex autotallissa. Ja oma mokahan meillä on ollut, että siellä on säilytetty auringonkukan siemeniä. Nyt nekin on jossakin "purkissa".
Rotan olen nähnyt lähistöllä/riistakameralla.
 
Hiirille ylivoimainen este on kissa. Vuoden jälkeen ei paljoa hiiriä/rottia tai myyriä näy. Se vaan elää sitten sen 15-20v.
 
Hiirille ylivoimainen este on kissa. Vuoden jälkeen ei paljoa hiiriä/rottia tai myyriä näy. Se vaan elää sitten sen 15-20v.

Kissa on kyllä kaikkea muuta kuin ylivoimainen este hiirille, rotista tai myyristä nyt puhumattakaan.

Tavallinen kotikissa tappaa lähinnä pihan linnut ja oravat, muihin kantoihin se ei tee edes lovea.
 
Puhumattakaan siitä että kissoja ei saisi edes pitää vapaan. Pöndepaukuthan tästä ei toki välitä koska kissa on vain hiirien torjuntaan tarkoitettu työkalu.
 
Kummasti loukutettujen hiirien määrä on meillä kissan jälkeen vähentynyt noin 90%

Vieressä viljapeltoa ja metsää
 
Aika yleinen käsitys on, että pelkkä kissan olemassaolo (=haju) laittaa hiiret hakemaan helpompia olinpaikkoja.
 
Aika yleinen käsitys on, että pelkkä kissan olemassaolo (=haju) laittaa hiiret hakemaan helpompia olinpaikkoja.
Ai on vai?

Ekana vuonna, kun tähän muutettiin, laitettiin kissahäkin viereen linnuille syöttöpiste. Söyttöpisteen alapuolelle alkoi sitten hiiret pesiytyä, ja kissat kantoi häkkiin eksyneitä sitten sisälle. Lopetettiin lintujen syöttö, niin loppuivat hiiretkin.
 
Edellinen kissa tappo linnut, oravat, hiiret ja sammakot. Kanto ne sisälle jos kellarin luukut oli auki. Yön jälkeen olohuoneen lattialta löyty millon jäniksen jalka millon sammakon raatoja. Hiiriä ei kyllä enää ollut. Kissa kuoli tai hävisi, hiiret tuli takasi parissa viikossa. Nyt uus kissa eikä hiiriä ole kuin yksi ollut ja senki kissa tappo.
 
Onko kellään hyviä/huonoja kokemuksia kuntotarkastuksista tai tutkimuksista. Mietin, että jos teettäisi suoraan rakenteet avaavan kuntotukimuksen, niin saisi tarkemmat ja luotettavammat tulokset. Kuitenkin esim. Raksystems tarjoaa vain kuntotarkastusta ja tarkempia tutkimuksia voi teettää mikäli herää syytä epäillä vaurioita. Teettäisittekö itse suoraan kattavamman vai pintapuoleisen tarkastelun ja jatkotutkimuksia tarpeen mukaan?

Kyseessä vanhempieni talo, 70-luvun lopulla rakennettu kivitalo (kytketty paritalo), joka on täysin saneerattu 95 ja rempattu isosti pari vuotta sitten. Suurin kysymysmerkki tällä hetkellä on sokkelin kunto. Salaojat toimivat, eikä sokkelissa näy merkkejä kosteudesta. Naapurissa vaihtui asukas pari vuotta sitten, joka kaivoi ensitöikseen talon seinustoja auki, mutta ne olivat niin hyvässä kunnossa että päätti siirtää remonttia myöhemmäksi.
 
Joidenkin yritysten kuntotarkastuksiin saattaa kuulua hintaan esimerkiksi 1 kpl rakenteiden avaus. Me teetimme myyjien kanssa puoliksi kuntotarkastuksen, jossa tehtiin kaksi rakenteiden avausta eli kipsiseinästä palanen irti mistä tutkittiin rakennetta. Mielenkiinnosta porattiin vielä yhdestä kynnyksestä reikä lattialaattaan ja katsottiin tuplalaatan eristemateriaali. Eli riippuu yhtiöstä ja saattaa olla esimerkiksi lisähinnoiteltu palvelu.
 
Onko kellään hyviä/huonoja kokemuksia kuntotarkastuksista tai tutkimuksista. Mietin, että jos teettäisi suoraan rakenteet avaavan kuntotukimuksen, niin saisi tarkemmat ja luotettavammat tulokset. Kuitenkin esim. Raksystems tarjoaa vain kuntotarkastusta ja tarkempia tutkimuksia voi teettää mikäli herää syytä epäillä vaurioita. Teettäisittekö itse suoraan kattavamman vai pintapuoleisen tarkastelun ja jatkotutkimuksia tarpeen mukaan?

Kyseessä vanhempieni talo, 70-luvun lopulla rakennettu kivitalo (kytketty paritalo), joka on täysin saneerattu 95 ja rempattu isosti pari vuotta sitten. Suurin kysymysmerkki tällä hetkellä on sokkelin kunto. Salaojat toimivat, eikä sokkelissa näy merkkejä kosteudesta. Naapurissa vaihtui asukas pari vuotta sitten, joka kaivoi ensitöikseen talon seinustoja auki, mutta ne olivat niin hyvässä kunnossa että päätti siirtää remonttia myöhemmäksi.
Nuo kuntotarkastukset harvoin paljastavat mitään "yllättävää" jos taloa on pidetty hyvin.
Riskirakenteet laitetaan raporttipohjalle valmiista taulukosta talon iän mukaan. Nykymittapuulla tuommoinen 70-luvun talo on yhtä riskirakennetta vaikka hyvä talo vielä olisikin. Esim. valesokkeli, mahdollisesti puutteelinen yläpohjan tuuletus ja ilmanvaihto, sähköistykset ym.
Jos pesutilat ovat yli 15 vuotta vanhat niin käyttöiän luokitellaan olevan lopussa.
Rakenteita ei tosiaan kannata avata ellei ilmeistä epäilystä ole, ja vaikka olisikin niin esim. ulkoseinän alaohjauspuun tarkistamiseksi pitäisi purkaa kaikki sisäpuoliset seinälevytykset alaosasta, yhden kohdan tarkistaminen ei kerro missä kunnossa puu on talon toisilla seinillä.
Kosteissa tiloissa voi tökkiä pintakosteusmittarilla, todennäköisesti kosteus on lattiakaivon ympärillä hieman koholla ja tarkempia mittauksia varten pitäisi porata reikiä.
Tosinsanoen saat raportin joka ei todennäköisesti kerro mitään uutta oleellista, saati varmaa tietoa talon kunnosta. Toki joillekin asiat voivat tulla uutena tietona, mutta suurimalle osalle edes jotain taloista tietäville ei.
Ostajia tuo ainakin karkottaa tehokkaasti. Kun välittäjä näyttää ostajaehdokkaalle raportin jossa listataan yksi sivu mahdollisia riskirakenteita niin moni perheenäiti kääntyy tulosuuntaan.
 
Onko kellään hyviä/huonoja kokemuksia kuntotarkastuksista tai tutkimuksista. Mietin, että jos teettäisi suoraan rakenteet avaavan kuntotukimuksen, niin saisi tarkemmat ja luotettavammat tulokset. Kuitenkin esim. Raksystems tarjoaa vain kuntotarkastusta ja tarkempia tutkimuksia voi teettää mikäli herää syytä epäillä vaurioita. Teettäisittekö itse suoraan kattavamman vai pintapuoleisen tarkastelun ja jatkotutkimuksia tarpeen mukaan?

Kyseessä vanhempieni talo, 70-luvun lopulla rakennettu kivitalo (kytketty paritalo), joka on täysin saneerattu 95 ja rempattu isosti pari vuotta sitten. Suurin kysymysmerkki tällä hetkellä on sokkelin kunto. Salaojat toimivat, eikä sokkelissa näy merkkejä kosteudesta. Naapurissa vaihtui asukas pari vuotta sitten, joka kaivoi ensitöikseen talon seinustoja auki, mutta ne olivat niin hyvässä kunnossa että päätti siirtää remonttia myöhemmäksi.
Riskirakenteet laitetaan raporttipohjalle valmiista taulukosta talon iän mukaan. Nykymittapuulla tuommoinen 70-luvun talo on yhtä riskirakennetta vaikka hyvä talo vielä olisikin. Esim. valesokkeli, mahdollisesti puutteelinen yläpohjan tuuletus ja ilmanvaihto, sähköistykset ym.
Jos pesutilat ovat yli 15 vuotta vanhat niin käyttöiän luokitellaan olevan lopussa.
Noin se taitaa tosiaan mennä.
Taitaa olla kaikki muukin käyttöikänsä lopussa, jos ei ole tehty uudelleen 15 vuoden sisällä? Eli siis sen mukaan pitäisi saada talosta alennustakin, kun vuosia kuluu. Varmaan joku välittäjäkin osaa arvioida talon arvoa.

Meinaatko siis itse ostaa tuon vanhempiesi talon?
Mitä muuten tarkoittaa tuo kivitalo? Täystiilitalo vai joku muu paritalo? Vaikkapa katon kunnon kannatta myös tarkistaa, että ei olisi mitään vuotoja.

Tuolta taitaa löytyä aika hyvin noita 1960 ja 1970 sekä 1980 lukujen riskirakenteita. Siitä vertaamaan erilaisia talon kohtia.
https://hometalkoot.fi/omakotitalo


Itse ostin (halvalla) 1966 tehdyn talon ja peruskorjauksia on tehty 2000. Eli siis noin 20 vuotta sitten rempattu, niin kaikki on jo käyttöikänsä päässä (15v). Viemärit on valurautaiset ja alkuperäiset, eli ikää alkaa olla 54 vuotta. Eli kaikki on jo liian vanhaa, mutta silti meidän käytössä vielä menee näinkin. Sauna taisi olla 2010 rempattu. Jos sattuu tulemaan joku oikein paha juttu, niin talon voisi purkaa ja rakentaa paritalon tilalle. Nyt on vain tavallinen omakotitalo. Talosta oli siis kuntokatoitus. Kesäkelillä näkyy kaadot, eli siis että talo ei olisi liian matalalle tehty. Tässä talossa ei ollut siitä mitään, koska oli talvella tehty kartoitus. Niin ja kasvejakaan ei saisi kasvaa liian lähellä taloa.
 
Nuo kuntotarkastukset harvoin paljastavat mitään "yllättävää" jos taloa on pidetty hyvin.
Riskirakenteet laitetaan raporttipohjalle valmiista taulukosta talon iän mukaan. Nykymittapuulla tuommoinen 70-luvun talo on yhtä riskirakennetta vaikka hyvä talo vielä olisikin. Esim. valesokkeli, mahdollisesti puutteelinen yläpohjan tuuletus ja ilmanvaihto, sähköistykset ym.
Jos rakentaja on rakentaessaan tiennyt mitä tekee, niin kyllä noidenkin korjaustarve kohtuu vähäiseksi jää. Maanvaraiset valurautaviemärit saattavat olla huonossa kunnossa (maaperästä riippuen) 70-luvulla alettiin käyttää jo muoviviemäreitä. Muistelen, ettei enää 70-luvulla käytetty "rättikankaisia" sähköjohtoja, joten sähköjenkin kunto ollee OK. Tosin vikavirtasuojia ei tuolloin käytetty (niiden hinta suhteessa savutettuun hyötyyn on kyllä?). Samoin muistaakseni maadoitusmääräyksiä kiristettiin (osin niitäkin turhaan) noina vuosikymmeninä. Kytkimien kestoajoista ei ole tietoa, mutta ilmeisasti niissä jo silloin käytettiin? hyvää muovia.

Pintojen kulumista tietysti ilmenee (materiaalista riippuen). Kyllä noitakin voi siis osaava itselleen ostaa/kunnostaa, kunhan ei hölmöyttään uuden hintaa maksa. Hyvällä sijainnilla olevasta voi kyllä joutua maksamaan enemmän...
Energiatalous noissa on aika heikkoa, ellei ole myöhemmin paranneltu.


Jos pesutilat ovat yli 15 vuotta vanhat niin käyttöiän luokitellaan olevan lopussa.
On ikävää, että kokemattomia henkilöitä "peloitellaan" 15-vuoten iän tekevän rakenteesta/ laitteesta "käyttökelvottoman". 15-vuotta on aivan mitätön kestoaika laadukkaista tuotteista tehdylle kylpyhuoneelle, saunalle. Vesieristeiden kunto voi kyllä materiaalista riippuen vaihdella. Kivirakenteisilla seinien ja maanvaraisen lattian kyseessä olessa vesieristyksen todellinen tarve on hyvin? (jos asia on muuten huomioitu ne ovat mielestäni tarpeettomia).

Rakenteita ei tosiaan kannata avata ellei ilmeistä epäilystä ole, ja vaikka olisikin niin esim. ulkoseinän alaohjauspuun tarkistamiseksi pitäisi purkaa kaikki sisäpuoliset seinälevytykset alaosasta, yhden kohdan tarkistaminen ei kerro missä kunnossa puu on talon toisilla seinillä.
Kosteissa tiloissa voi tökkiä pintakosteusmittarilla, todennäköisesti kosteus on lattiakaivon ympärillä hieman koholla ja tarkempia mittauksia varten pitäisi porata reikiä.
Tosinsanoen saat raportin joka ei todennäköisesti kerro mitään uutta oleellista, saati varmaa tietoa talon kunnosta. Toki joillekin asiat voivat tulla uutena tietona, mutta suurimalle osalle edes jotain taloista tietäville ei.
Ostajia tuo ainakin karkottaa tehokkaasti. Kun välittäjä näyttää ostajaehdokkaalle raportin jossa listataan yksi sivu mahdollisia riskirakenteita niin moni perheenäiti kääntyy tulosuuntaan.
Tästä ollaan samaa mieltä.
 
Jos rakentaja on rakentaessaan tiennyt mitä tekee, niin kyllä noidenkin korjaustarve kohtuu vähäiseksi jää. Maanvaraiset valurautaviemärit saattavat olla huonossa kunnossa (maaperästä riippuen) 70-luvulla alettiin käyttää jo muoviviemäreitä. Muistelen, ettei enää 70-luvulla käytetty "rättikankaisia" sähköjohtoja, joten sähköjenkin kunto ollee OK. Tosin vikavirtasuojia ei tuolloin käytetty (niiden hinta suhteessa savutettuun hyötyyn on kyllä?). Samoin muistaakseni maadoitusmääräyksiä kiristettiin (osin niitäkin turhaan) noina vuosikymmeninä. Kytkimien kestoajoista ei ole tietoa, mutta ilmeisasti niissä jo silloin käytettiin? hyvää muovia.

Pintojen kulumista tietysti ilmenee (materiaalista riippuen). Kyllä noitakin voi siis osaava itselleen ostaa/kunnostaa, kunhan ei hölmöyttään uuden hintaa maksa. Hyvällä sijainnilla olevasta voi kyllä joutua maksamaan enemmän...
Energiatalous noissa on aika heikkoa, ellei ole myöhemmin paranneltu.



On ikävää, että kokemattomia henkilöitä "peloitellaan" 15-vuoten iän tekevän rakenteesta/ laitteesta "käyttökelvottoman". 15-vuotta on aivan mitätön kestoaika laadukkaista tuotteista tehdylle kylpyhuoneelle, saunalle. Vesieristeiden kunto voi kyllä materiaalista riippuen vaihdella. Kivirakenteisilla seinien ja maanvaraisen lattian kyseessä olessa vesieristyksen todellinen tarve on hyvin? (jos asia on muuten huomioitu ne ovat mielestäni tarpeettomia).

Tästä ollaan samaa mieltä.
Hyvin kirjoitit auki mitä alunperin tarkoitinkin.
Kyllä rakenteet yleensä kestävät huomattavasti kauemmin kuin niille arviotu käyttöikä, silti nuo rakenteet pitää luokitella "vanhoiksi riskirakenteiksi" raporteissa.
Se ei tarkoita että rakenne olisi välittömän uusimisen tarpeessa vaikka osa ihmisistä niin sen tulkitseekin.
Esim. Kylpyhuone luokitellaan nykyisin vanhaksi jos se on 15 vuotta vanha, suurin osa tuon ikäisistä kylpyhuoneista on silti aivan hyvässä kunnossa.
Sitä en osaa sanoa kuka nuo rajat on vetänyt, mutta ainakin minun näkemissä raporteissa tuo 15 vuotta on ollut ihan yleisesti käytettävä ikäraja.
Kattojen käyttöikäkin katsotaan taulukosta katon kuntoa sen kummemmin todentamatta, on iso ero onko kattoa huollettu säännöllisesti. Esim. Tiilikatto voi kestää 20-60 vuotta kunnossapidosta riippuen, silti 25 vuotias katto on noissa raporteissa yleensä "vanha".
Edit. Vielä noista sähköistä. Ainakin jossain on mainittu suojamaadoituksen puutteen olevan ongelma alkuperäisissä 70-luvun sähköissä, samoin pistorasiat voivat olla melko hurjassa kunnossa jos ovat alkuperäiset. Tämä ei toki tarkoita että koko sähköistys pitäisi heti paikalla uusia :)
 
Viimeksi muokattu:
Valesokkelia ei onneksi ole. Tasakatto on vaihdettu harjakattoon 95 ja faija epäilee, että se olisi kohta vaihtokunnossa. En tosin luota hänen asiantuntemukseensa asiassa vaikka tietääkin kaikesta kaiken. Talossa on myös terassi alemman kerroksen päällä ja sen alla on käsittääkseni bitumikermikatto, myös vuodelta 95. Senkään kunnosta ei ole tarkkaa tietoa, mitä nyt on itse kyylätty päältä päin ja ehjältä näyttää. Amatöörin näkökulmasta terassilaudoitus suojaa kattoa irtoroskalta ja lumelta, mutta tiedä sitten mikä on todellisuus.

Edit2: Yläpohjaan on varmaankin jätetty vanha tasakaton jämä ja uusi rakennettu päälle. Kovasti kiinnostaisi mätäneekö se siellä vai onko pysynyt kunnossa.

Kylpyhuone on uusittu 2010 ja vessaan jossa on suihku vaihdettiin suihkukaappi. 2015 vaihdettiin talon vesijohdot, lämpöpatterit, parketti ja uusittiin keittiö. Viemärit ovat vielä alkuperäiset ja ne pitää pinnottaa/vaihtaa jossain välissä.

Talossa on muutama tuloilmaventtiili, mutta itse hieman epäilen niiden riittävyyttä, koska ilmaa puskee sisään sieltä täältä. Ilmanvaihdon toimivuus kiinnostaa kovasti ja tekisi mieli myös tehdä, varmuuden vuoksi sisäilmatutkimus. Varastossa haisee ummehtuneelle, mutta siellä on roikkunut samat vaatteet 20 vuotta huonosti ilmastoidussa tilassa.

Edit: En epäile, että talossa on mikrobi/homeongelmaa kun asuin siellä itse allergikkona/astmaatikkona vuosia ilman oireita. Oman(tai ehkä enemmän puolison) mielenrauhan vuoksi haluttaisiin sellainen ehkä tehdä.

Bonuksena asunnossa on, onneksi käytöstä poistettu uima-allas jonka itse täyttäisin jos saisin päättää. Itse talo on osittain rinteessä/rinteen päällä niin, että talon yksi nurkka on kokonaan maan alla ja n. 1/5 osa seinäpinta-alasta osittain.
 
Viimeksi muokattu:
Talossa on muutama tuloilmaventtiili, mutta itse hieman epäilen niiden riittävyyttä, koska ilmaa puskee sisään sieltä täältä. Ilmanvaihdon toimivuus kiinnostaa kovasti ja tekisi mieli myös tehdä, varmuuden vuoksi sisäilmatutkimus. Varastossa haisee ummehtuneelle, mutta siellä on roikkunut samat vaatteet 20 vuotta huonosti ilmastoidussa tilassa.
Onko poistoilmanvaihto koneellinen? Puutteellinen korvausilma on melko yleinen vaiva vanhemmissa taloissa ja voi aiheuttaa ongelmia jos korvausilma imetään "väkisin" rakenteiden läpi.
 
Voin olla väärässä, mutta käsittääkseni takkaa pitäisi polttaa niin että puut palaisi mahdollisimman puhtaasti. Hapen saannin rajoittaminen aiheuttaa sen että puu palaa huonolla hyötysuhteella aiheuttaen suuremmat päästöt ja samalla lämmittäen huonosti. Lämmön säätelyhän pitäisi tapahtua poltettavan määrällä eikä hapen säätelyllä.
Kun me muutettiin tähän taloon jossa on kaksi pönttöuunia, niin ekana vuotena harrastin kitupolttoa pitämällä luukkua pienellä, ja nuohooja huomautti että nokea löytyi turhan paljon. Nykyään poltan "pellit auki", ilmavirtaa rajoittaa vain uunin sisempi luukku, ja säädän lämmitystehoa puun määrällä. Tönö lämpenee hyvin ja nuohoojalla ei ole ollut muuta sanottavaa kuin että kaikki ok.
 
Mielestäni joskus on sanottu, että alapellit auki ja yläpellillä rajoittaisi liian kovaa vetoa. Mutta sitä ei kai enää suositella? Kun tilisija tuppaa vetämään liian kovin (pesä palettua loppuun edelleen kova veto), niin mitähän haittaa yläpellillä pelaamisesta on? Ja pitäisikö ainoastaan ilmanotolla (alapellillä) rajoittaa vetoa?
 
Ei varmasti mitään käytännön eroa. Kunhan vetää riittävän reippaasti. Itse säätelen alapellistä vetoa.
 
Mielestäni joskus on sanottu, että alapellit auki ja yläpellillä rajoittaisi liian kovaa vetoa. Mutta sitä ei kai enää suositella? Kun tilisija tuppaa vetämään liian kovin (pesä palettua loppuun edelleen kova veto), niin mitähän haittaa yläpellillä pelaamisesta on? Ja pitäisikö ainoastaan ilmanotolla (alapellillä) rajoittaa vetoa?

Hmm... Mä ainakin henk. koht. työnnän sekä alaluukkua että yläpeltiä kiinnemmäs siinä vaiheessa kun pesä alkaa olemaan valmis. Mitä niitä jättää täysillä auki vetämään ilmaa läpi kun tuli on palanut? Loput savukaasut haihtuu pienemmästäkin raosta.
 
Onko poistoilmanvaihto koneellinen? Puutteellinen korvausilma on melko yleinen vaiva vanhemmissa taloissa ja voi aiheuttaa ongelmia jos korvausilma imetään "väkisin" rakenteiden läpi.

Katolla taitaa olla huippuimuri, eli kyllä.
 
Onko poistoilmanvaihto koneellinen? Puutteellinen korvausilma on melko yleinen vaiva vanhemmissa taloissa ja voi aiheuttaa ongelmia jos korvausilma imetään "väkisin" rakenteiden läpi.

Katolla taitaa olla huippuimuri, eli kyllä.

Itsellä 1968 talo 126m3. Painovoimainen.
Täällä oli tullessa 1kpl 75mm raitisilmareikä patterin takana olohuoneessa. Laitoin tämän tukkoon ja lisäsin 5kpl 100mm venttiilejä ikkunoiden päälle. 4mh jokaiseen yksi ja oh takkaa vastapäätä 1kpl.

Joskus mietin kun näitä poistoventtiilejä täällä on seinissä ja niistä menee katolle, niin voiko oleskelu tiloihin virittää vaikka noctuat imemään ilmaa ulospäin? Meneeköhän tässä se muutama kymppi hukkaan, mutta saa ajan kulumaan. :tdown:
 
Itsellä 1968 talo 126m3. Painovoimainen.
Täällä oli tullessa 1kpl 75mm raitisilmareikä patterin takana olohuoneessa. Laitoin tämän tukkoon ja lisäsin 5kpl 100mm venttiilejä ikkunoiden päälle. 4mh jokaiseen yksi ja oh takkaa vastapäätä 1kpl.

Joskus mietin kun näitä poistoventtiilejä täällä on seinissä ja niistä menee katolle, niin voiko oleskelu tiloihin virittää vaikka noctuat imemään ilmaa ulospäin? Meneeköhän tässä se muutama kymppi hukkaan, mutta saa ajan kulumaan. :tdown:
Tuli mieleen, että omassa tönössä olen järkeillyt jälkeenpäin lisättyjen korvausilmaventtiilien sijainnit näin: suurimman osa korvausilmaventtiileistä asensin yläkertaan (makuuhuoneet), koska suurin osa poistoventtiileistä on alakerrassa. Näin ilma kulkee pitkän matkan tulosta poistoon, ja veto pysyy kurissa siellä missä siitä on eniten haittaa eli alakerran olohuoneessa.
 
Tuli mieleen, että omassa tönössä olen järkeillyt jälkeenpäin lisättyjen korvausilmaventtiilien sijainnit näin: suurimman osa korvausilmaventtiileistä asensin yläkertaan (makuuhuoneet), koska suurin osa poistoventtiileistä on alakerrassa. Näin ilma kulkee pitkän matkan tulosta poistoon, ja veto pysyy kurissa siellä missä siitä on eniten haittaa eli alakerran olohuoneessa.

Yläkerran tuloilmaventtiilit toimivat kuvatussa tapauksessa poistoina, ja alakerran korvausilma tullee ilmavuotona rakenteiden läpi.
 
Yläkerran tuloilmaventtiilit toimivat kuvatussa tapauksessa poistoina, ja alakerran korvausilma tullee ilmavuotona rakenteiden läpi.
Alakerran ilmavuodoista en mene vannomaan, mutta aistinvaraisesti tarkasteltuna yläkerran korvausilmaventtiileistä virtaussuunta on selkeästi sisäänpäin.

Tarkoitatko, että painovoiman aiheuttama noste haittaa virtausta alakertaan? Sitä se kyllä tekee, mutta veikkaan, että noste ei kykene kumoamaan huippuimurin aiheuttamaa paine-eroa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 182
Viestejä
4 485 135
Jäsenet
74 179
Uusin jäsen
Flere-Imsaho

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom