Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Tässä tulee pitkä tarina. Aikajänne on oman muistin varassa, eli se ei ole täysin oikein. Muissa asioissa olen tarkempi ja niistä tuleekin asian pähkinä. Perheeni asuu 75 tehdyssä tiilitalossa, jossa on seinän molemmin puolin tiili ja välissä 150mm villaa. Väliseinistä on suurin osa kiveä. Talo seisoo reunavahvistetulla laatalla, jonka reunojen halkaisussa on styroksia. Laatan alla on hiekkaa ja alueen perusmaa on savea.

Noin 2015 aloitettiin koko tietä koskeva kunnallistekniikan saneeraus. Tie tultaisiin avaavaan pätkä kerrallaan ja samalla asennetaan uudet hulevesi- jätevesi- ja raikasvesijärjestelmä. Aikajänne urakalle oli pitkä. Kun työtä tehtiin yhdessä päässä katua, toisessa päässä pidettiin isoa tela-alustaista kaivinkonetta öiden ja viikonloppujen ajan. Joka arkipäivä kone siis ajettiin kahdesti talon ohitse asfaltoitua tietä pitkin. Asfalttia ei ollut tarve sääliä, koska se tulisi kuitenkin lähtemään. Tärinä oli silloin hirmuista. Astiat kilisivät kaapeissa ja ikkunat nitisivät. Noin 2016 saneeraus lähestyi meidän kohtaa, jolloin paikallisesta maansiirtoalan yrityksestä tultiin tarkistamaan kiinteistön "kovat pinnat". Tämä oli tarkoitettu ennakoivaksi tarkistukseksi, jotta mahdollisten vaurioiden ilmaantuessa, voidaan katsoa, ovatko uusia vai vanhoja vaurioita. Talon seiniä ja nurkkia kuvattiin silloin ulkoa ja sisältä.

Tuona aikana, kun tien alkupäätä saneerattiin, tuli jo halkeama pukuhuoneen ja vessan väliseen seinään oviaukon yläpuolelle. Toinen halkeama tuli eteiseen ulkoseinään oviaukon ylänurkkaan. PH:n ja pukuhuoneen seinässä on ollut halkeama jo kauan oviaukon ylänurkan lähellä. Se leveni ehkä 0,5mm. Nämä syntyivät siis jo ennen tarkistusta ja näkyvät lähtötilanteen kuvissa.

Kun saneeraus oli meidän kohdalla, ei seiniin enää tullut uusia halkeamia, eikä vanhat ainakaan huomattavissa määrin suurentuneet. Tänä aikana tärinä oli vähäisempää, eli suurin tärinä syntyi, kun tela-alustainen kaivinkone ajettiin talon ohi asfaltoitua kaua pitkin.

Koko saneeraus tuli valmiiksi 2019. Tiellä on uusi asfaltti, katuvalot ja kaikki. Olen odottanut, että nyt tehtäisiin kovien pintojen jälkitarkastus, mutta sellaisesta ei ole kuulut. Todennäköisesti se tehdään vain, jos kiinteistön omistaja väittää vaurioita syntyneen.

Varsinainen kysymys tulee tässä:
Annanko olla vai lähdenkö yrittämään korvauksia syntyneistä halkeamista? Harmillista on, että halkeamat syntyivät ennen, kuin tehtiin ennakkotarkastus.

Kai menit silloin kun eka halkeama ilmestyi kaivurin ajeluista niin ilmottamaan asiasta? Ja pyysit vaikka jonkun päällikön taloon sisälle katsomaan, kun astiat yms. helisee kaivurin ohi ajaessa?
Muuten kannattaa suunnata tonne tyhmät ihmiset ketjuun..

Varsinainen vastaus tulee tässä:
Anna olla. Harmillista, ettet ottanut jo heti telarallin alettua/ekan halkeaman ilmestyttyä asiaa puheeksi.
 
Taidanpa olla kaupungin
rakennusviranomaiseen yhteydessä ja kysyä, että miten edetään.


Ulkoseinissä ulkopuolella on joitakin halkeamia, mutta ne eivät hyppää silmille tummista puhtaaksi muuratuista seinistä. Halkeamat joista kerroin, ovat seinissä asunnon sisällä ja niistä olenkin enemmän murheissani koska erottuvat selvästi. Eteisessä oleva seinä on maalattu valkoiseksi, eli siinä halkeama erottuu erittäin selkeästi. WC:n ja pukuhuoneen välinen seinä on rapattu vaaleaksi, eli myös siinä tummana erottuva halkeama loistaa. Ulkoseinissä on ulompi tiilimuuraus kapeaa julkisivutiiltä. Sisempi muuraus ja väliseinät ovat kunnollista tiiltä. Ulkoseinien siempi muuraus on kantava, koska ulkokatto on niiden varassa. Siinä mielessä sisäseinätkin ovat kantavia, että sisäkatto on niiden varassa.
Tiiliseinässä pienet hiushalkeamat eivät kantavuuden kannalta ole riski (tiilet limittyvät toisiinsa).
Seuraat niitä etteivät suurene (ulkoseinissä jäätymisen aihettama laajeminen?)

Koska olet päästänyt asian "vanhenemaan". Todistustaakka on siirtynyt sinulle. Olen pitkälti samaa mieltä Veikkaajan kanssa.
 
Lähtökohtaisesti jos tiellä ajetaan millä tahansa sinne soveltuvalla laitteella ja siitä aiheutuu vaurioita, on vika omasta mielestä enemmän talossa ja perustuksissa kun siinä ajelijassa.

Näyttöasiaan tulikin yllä jo vastaus joten en puutu siihen. Jos tuon asian myöntäisivät niin korjaus 99% varmasti olisi sipaisu kittiä/akryyliä ja maali yli, eli muutaman tunnin homma. Luultavasti itse tekemällä saa siistimmän joten en näkisi kannattavaksi lähteä käyttämään aikaa katselmuksiin ja asiasta keskusteluun jos noinkin pieni asia kyseessä? Eri asia sitten jos kph lattia tai vaikka julkisivu olisi halki.

Nuo katselmukset ovat yleensä räjäytys, poraus yms töitä varten joissa haittaa voi aiheutua myös tämän päivän määräysten mukaan perustetulle talolle
 
Varsinainen vastaus tulee tässä:
Anna olla. Harmillista, ettet ottanut jo heti telarallin alettua/ekan halkeaman ilmestyttyä asiaa puheeksi.

Näin se ikävä kyllä on. Oikeuteenkaan ei kannata lähteä, tulee todella kalliiksi varman tappion jälkeen.
 
Lähtökohtaisesti jos tiellä ajetaan millä tahansa sinne soveltuvalla laitteella ja siitä aiheutuu vaurioita, on vika omasta mielestä enemmän talossa ja perustuksissa kun siinä ajelijassa.
Palataan vielä tähän. Eli vaikka se telakone liikkuu myös tiellä, niin eihän se millään tavalla ole sinne soveltuva.
Kyllä se saa maan tärisemään, toisin kuin kumipyörät.

Mutta se ei sitä tosiasiaa poista, kuten aikasemmassa viestissä sanoin, niin olisi jo aikaisemmin pitänyt asiaan puuttua.
 
Voiko asia oikeasti olla näin että yksityisen henkilön myydessä sähköä sähköyhtiölle maksaa tämä yksityinen sähköverot.
Toisinpäin niin yksityinen maksaa jälleen sähköverot. Eihän tässä ole mitään järkeä :O

Vanha viesti, mutta vastaan silti.

EI. Alle 100kVA aurinkojärjestelmät on vapautettu sähköverosta, ainakin mitä nopea googlaus kertoi.

Tosin sen mitä tuli linkkejä vastaan. Esim. taloyhtiön on pakko myydä _kaikki_ sähkö ensin sähköyhtiölle, ja vasta sen jälkeen halukkaat voivat ostaa "aurinkosähköä". Laki ei ilmeisesti salli että aurinkosähkö syötetään oman mittarin kautta verkkoon, ja sitten tehdään hyvitys €/m2/asunto sähköyhtiön mittareiden läpi.

Oma aurinkovoimala pienentää sähkölaskua, mutta vain jos asut omakotitalossa – rivi- ja kerrostaloissa lainsäädäntö haittaa käyttöönottoa
 
Taitaa vähän riippua, meillä ei ole asuntokohtaisia mittareita, taloyhtiö tekee sähkösopimuksen. Meillä luultavasti olisi hyötyä noista paneeleista katolla (linjasaneeraukseen asti).
 
Taitaa vähän riippua, meillä ei ole asuntokohtaisia mittareita, taloyhtiö tekee sähkösopimuksen. Meillä luultavasti olisi hyötyä noista paneeleista katolla (linjasaneeraukseen asti).

Paikoissa joissa ei ole, niin olisi mahdollista ja hyödyllistä. Taitaa vain juurikin linjasaneerauksen yhteydessä helposti tulla asuntokohtaiset mittarit. Uusiin taloyhtiöihin tuota ei varmastikkaan saa:
"Takamittaroinnin edellytyksenä on se, että taloyhtiö tekee yhteisen sähkösopimuksen, jolla hankitaan sähkö koko kiinteistöön ja sen asukkaille. Tämä vaatii osakkailta yksimielisen päätöksen.

Yhteiseen sähkösopimukseen siirtyminen tarkoittaisi, että osakkailla ei olisi enää mahdollisuutta kilpailuttaa tai solmia omia sähkösopimuksia.

Yhteinen sähkösopimus ei myöskään istu nykyiseen sähkömarkkinalakiin, jonka mukaan kuluttajalla pitää olla mahdollisuus kilpailuttaa sähkönmyyjänsä halutessaan."
 
En löytänyt oliko täällä ketjua pelkästään sähkönkulutuksen seurailuun ja ihmettelyyn, mutta onhan tämä omakotiasumisen kuluja joten ihmetellään täällä. Uusi talo valmistunut 2019 lopussa ja nyt vuoden alusta tullut aktiivisesti seurailtua sähkönkulutusta. Lompakko kiittää kun on ollut täällä Itä-Suomen leveysasteillakin poikkeuksellisen lauhaa.

Tammikuussa kulutus 1381kwh (energia 87€, siirto 73€) ja nyt Helmikuussa on 15. päivä mennessä kulunut noin 675kwh. Talossa neliöitä 189m2 ja maalämmöllä tietenkin. Tulipesää ei ole minkäänlaista, joten puuta ei kulu.
 
En löytänyt oliko täällä ketjua pelkästään sähkönkulutuksen seurailuun ja ihmettelyyn, mutta onhan tämä omakotiasumisen kuluja joten ihmetellään täällä. Uusi talo valmistunut 2019 lopussa ja nyt vuoden alusta tullut aktiivisesti seurailtua sähkönkulutusta. Lompakko kiittää kun on ollut täällä Itä-Suomen leveysasteillakin poikkeuksellisen lauhaa.

Tammikuussa kulutus 1381kwh (energia 87€, siirto 73€) ja nyt Helmikuussa on 15. päivä mennessä kulunut noin 675kwh. Talossa neliöitä 189m2 ja maalämmöllä tietenkin. Tulipesää ei ole minkäänlaista, joten puuta ei kulu.
-53 rintamamiestalo suoralla sähköllä, jota tukee ilmalämpöpumppu keskikerroksessa. Kellari tosin kylmää tilaa, keskikerroksessa kaikkialla 23°C ja yläkerta toistaiseksi n. 15-18°C. Tammikuussa meni 1950kwh ja joulukuussa 2100kwh. Eli noita lämpimiä neliöitä arviolta 65.
 
Ollaan rakentamassa uutta taloa ja tuli mieleen, että kuinka paljon maksaa laitteet, jotka mittaavat ja kirjaavat sähkönkulutusta? Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko talo ja lämmitys tarkalleen vievät sähköä. Siirtoyhtiön sivuilta tuon näkee vain tunnin tarkkuudella.
 
Ollaan rakentamassa uutta taloa ja tuli mieleen, että kuinka paljon maksaa laitteet, jotka mittaavat ja kirjaavat sähkönkulutusta? Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko talo ja lämmitys tarkalleen vievät sähköä. Siirtoyhtiön sivuilta tuon näkee vain tunnin tarkkuudella.

Naapuri asennutti omaan taloonsa erillisen kulutusmittarin lämmitysjärjestelmään (maalämpö), pystyy näin erottelemaan kulutus/lämmityssähkön. Kustannus oli luokkaa pari satkua.
 
Uutta kysymystä: kannattaako parempiin ränneihin panostaa? Vesivekillä raidatonta pyöreyttä:

Tätä mietitään myös firmalle hallin ympärille.
 
En löytänyt oliko täällä ketjua pelkästään sähkönkulutuksen seurailuun ja ihmettelyyn, mutta onhan tämä omakotiasumisen kuluja joten ihmetellään täällä. Uusi talo valmistunut 2019 lopussa ja nyt vuoden alusta tullut aktiivisesti seurailtua sähkönkulutusta. Lompakko kiittää kun on ollut täällä Itä-Suomen leveysasteillakin poikkeuksellisen lauhaa.

Tammikuussa kulutus 1381kwh (energia 87€, siirto 73€) ja nyt Helmikuussa on 15. päivä mennessä kulunut noin 675kwh. Talossa neliöitä 189m2 ja maalämmöllä tietenkin. Tulipesää ei ole minkäänlaista, joten puuta ei kulu.

Ekaa talvea valmistumisen jälkeen elellään, 121m2, pilp, vesikiertonen lattialämpö, Kempele (Oulun vieressä) ja takka palaa sillon ku huvittaa.

Kokonaissähkönkulutus:
Marraskuu n. 1150kwh
Joulukuu n. 1170kwh
Tammikuu n. 1170kwh
Helmikuu tähän asti n. 650kwh

Hintaa sähköllä ja siirrolla aika tarkka 10 senttiä per kwh.
 
Meilläkin ollaan ekaa talvea uudessa 2019 valmistuneessa 127m2 MLP talossa (ei takkaa) Pirkanmaalla.
Marraskuu: 808kwh
Joulukuu: 945kwh. Tässä vaiheessa tuli hankittua plugari auto joka lisää kulutusta n. 200kwh
Tammikuu: 941kwh josta itse talo ottanut sen 750kwh.
Helmikuulta näyttäs olevan tällä hetkellä kulutus 380kwh.
Pitäisi lisätä parempi mittaus tuohon plugariin lataukseen. Nyt mittaus ei ole ihan tarkka.
 
Ollaan rakentamassa uutta taloa ja tuli mieleen, että kuinka paljon maksaa laitteet, jotka mittaavat ja kirjaavat sähkönkulutusta? Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko talo ja lämmitys tarkalleen vievät sähköä. Siirtoyhtiön sivuilta tuon näkee vain tunnin tarkkuudella.

Jos harrastuneisuutta riittää, niin muutamalla eurolla (erittelemättömän) seurannan saa vaikka minuuttitarkkuudella. Esimerkiksi valodiodi + esp8266 katsomaan sähkömittarin kulutuslediä ja kympin raspikopio pyörittämään influxdb+grafanaa.
sahkonkulutus_20200216
 
Leppäkoskella siis tulee siirrolle hintaa 8,2sent. Täällä meillä tuli hintaa 10,2sent. Täällä siis liki 25% enemmän. Vai ymmärsinkö viestisi jotenkin väärin?

Pieni luetun ymmärtäminen omalta osaltani. Luin jotenkin omassa päässäni että 1700kWh per kuukausi. :facepalm: Viestini tarkoitus oli kuitenkin joka tapauksessa myötäymmärtävä että täälläkin on kallista.
 
Ajattelin tilata Bauhaussista enemmän remonttitavaraa ja kalusteita kerralla, mutta näiden verkkosivut ovat jostain todella syvältä. Osa tuotteista vain verkkokaupasta, osa vain myymälästä, osa verkkokaupan kautta myymälänoutona, osa pelkällä kotiinkuljetuksella. Ja tuotekuvaukset luonnollisesti täysin puutteellisia, ja ohjaavat checkaamaan tiedot valmistajan tuhatsaivuisista esitteistä.
Bauhaus pitäköön tunkkinsa ja tilaan koko paskan Taloon.comista.
 
Kyllä ne sen yhteydenottosähköpostin kautta jelppaa.
Jos saa ostoslistan valmiiksi niin saa ne kerralla kotiinkin, kunhan sopii asiasta.
 
Aina kannattaa tehdä lista vaikka emaililla ja pyytää tarjousta. Ei kukaan persaukinen pysty listahinnoilla mitään remonttia tekemään. Rehellisesti kyllä myönnän että olen itse tilannut tavaraa ympäri Suomea kun rahdinkin vähentämällä on tullut isoja säästöjä vs. olisi ostanut kaiken saman katon alta.
 
En löytänyt oliko täällä ketjua pelkästään sähkönkulutuksen seurailuun ja ihmettelyyn, mutta onhan tämä omakotiasumisen kuluja joten ihmetellään täällä. Uusi talo valmistunut 2019 lopussa ja nyt vuoden alusta tullut aktiivisesti seurailtua sähkönkulutusta. Lompakko kiittää kun on ollut täällä Itä-Suomen leveysasteillakin poikkeuksellisen lauhaa.

Tammikuussa kulutus 1381kwh (energia 87€, siirto 73€) ja nyt Helmikuussa on 15. päivä mennessä kulunut noin 675kwh. Talossa neliöitä 189m2 ja maalämmöllä tietenkin. Tulipesää ei ole minkäänlaista, joten puuta ei kulu.
Menee varmaan jo gallupin puolelle mutta meillä pk-seudulla noin 150m2 + 30m2 puolilämmintä (käytännössä vähän vajaa 20C) 2018 loppuvuodesta valmistunut talo. Tammikuun kulutus oli 840kWh ja viime vuoden 8154kWh. Maalämpö meilläkin ja 2+2 talous.
 
Oma tönö on pieni n. 90m2 ö-energialuokan 30-luvun lautakasa. Vesi ja talo lämpenee suoralla sähköllä ja lisäksi 1 ILP vierastaloa pitämässä lämpimänä. Lämminvesivarajaa 24/7 päällä, eli ei kausisähköä. Toisi ison säästön laittaa vaikka ajastin sille. Nyt on mennyt 900-1000 kWh kuukaudessa kun on jaksanut iltaisin lämmittää pönttöuunin. On kyllä ollut niin kesy talvi, ettei juuri harmita kun ei tullut vielä täksi talveksi laitettua taloon ILP:ä.
 
Pitää aina ottaa näihin sähkönkulutus keskusteluihin osaa.

1968 talo. 126m3 lämmintä. Seinässä 100mm lasivillaa + uretaani levy 30mm + katolla 500mm kutteria +200mm pala villaa. Mitsubishi LN25 ja 1100kg varaava takka. 5 hlöä, 300L vesivaraaja, pesutiloissa LL. 12v ja 15v klopeilla tietokoneet. 1 auto. Puukiuas. Puita ostetaan ja niitä käytetään.

Vaasan sähkö.
Screenshot_20200216_160412.jpgScreenshot_20200216_160315.jpg
Screenshot_20200216_161303.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Meilläkin ollaan ekaa talvea uudessa 2019 valmistuneessa 127m2 MLP talossa (ei takkaa) Pirkanmaalla.
Marraskuu: 808kwh
Joulukuu: 945kwh. Tässä vaiheessa tuli hankittua plugari auto joka lisää kulutusta n. 200kwh
Tammikuu: 941kwh josta itse talo ottanut sen 750kwh.
Helmikuulta näyttäs olevan tällä hetkellä kulutus 380kwh.
Pitäisi lisätä parempi mittaus tuohon plugariin lataukseen. Nyt mittaus ei ole ihan tarkka.
Pienellä se menee :) Hybridiauton hankinta itselläkin ollut mielessä ja tulee ajankohtaiseksi ehkä aikaisintaan 2v päästä. Tuntuu isolta tuo kulutus mitä se sähköä ottaa, mut kyllähän se halvemmaksi tulee kun se on sitten siitä polttoaineen kulutuksesta, vakuutuksista ja kaikesta muusta pois.
 
Vaihdoin kanssa kaikki lamput ledeiksi ja jääkaappipakastimen A luokkaan. Kaksi henkilöä. Mitsu LN35 (scanoffice) ilp tuli kanssa syksyllä. 106m2, 1966, etelä-pohjanmaa.

marraskuu 596
joulukuu 588
tammikuu 556
helmikuu 358

Aika vähän kuluttaa tuollainen uusi ilp. Öljyllä on vain yksi pesuhuoneen patteri, eli 1000l riittää pitkäksi aikaa. Takkaa ei ole. Sähkölaitteita on vaan telkkari, hidas läppäri ja puhelimet. Vessa on vähän erikoisesti tehty, kun siellä ei ole patteria ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tämmöisillä talvilla menee maalämmön kannattavuuslaskelmat tavallisen kokoisissa taloissa uusiksi. Kallis kompura ehtii jo hajota ennenkuin edellinenkään on päässyt omilleen.
 
Tämmöisillä talvilla menee maalämmön kannattavuuslaskelmat tavallisen kokoisissa taloissa uusiksi. Kallis kompura ehtii jo hajota ennenkuin edellinenkään on päässyt omilleen.

Niin, minä en käsitä tuota maalämmön hypetystä. Suurimmalle osalle se ilma-vesilämpöpumppu olisi paljon järkevämpi hankinta.
 
En löytänyt oliko täällä ketjua pelkästään sähkönkulutuksen seurailuun ja ihmettelyyn, mutta onhan tämä omakotiasumisen kuluja joten ihmetellään täällä. Uusi talo valmistunut 2019 lopussa ja nyt vuoden alusta tullut aktiivisesti seurailtua sähkönkulutusta. Lompakko kiittää kun on ollut täällä Itä-Suomen leveysasteillakin poikkeuksellisen lauhaa.

Tammikuussa kulutus 1381kwh (energia 87€, siirto 73€) ja nyt Helmikuussa on 15. päivä mennessä kulunut noin 675kwh. Talossa neliöitä 189m2 ja maalämmöllä tietenkin. Tulipesää ei ole minkäänlaista, joten puuta ei kulu.


135 neliötä asuinpinta-alaa ja reilu 80 neliötä tallia. Talossa yläkerrassa suorasähköpatterit kuten tallissakin. Alhaalla sähköinen lattialämmitys ja ilpi. Lisäksi talossa takka ja leivinuuni. Talo on 1988 rakennettu puurakenteinen.

Sähköä tänä talvenna mennyt karvan vajaa 3k kw per kuukausi. Hieman ahdistaa. Sen verta vähän aikaa asuttu, että kovien pakkasien lukemista ei ole mitään tietoa. Takkaa/leivin uunia lämmitetty joitain kertoja per viikko, vähän riippunut keleistä. Alakerran lattialämmitys on päällä, mutta eteistä lukuunottamatta ei ole lämmittänyt. ILPI ja tulet on riittänyt.

Talliin tulossa kevään kuluessa ilpi ja mahdollisesti myös talon yläkertaan. Sitten luulis sähkön kulutuksen pienenevän reilusti. Jäis patterit vaan backupin rooliin.
 
Viimeksi muokattu:
2020 alkuvuodesta valmistunut puurakenteinen yksitasoinen 210m2 (talli haukkaa 60m2) OKT Espoossa.
Energiamuotona mlp.

Lämmöt päällä kunnolla joulukuu 2019 - nykyhetki niin kulutus kaikkinensa on luokkaa 1000kwh per kk.
Sauna päällä kerran viikkoon, sisällä 22-23c, tallissa 20c.
2 aikuista.

Oikeaa talvea odotellessa.
 
Jos harrastuneisuutta riittää, niin muutamalla eurolla (erittelemättömän) seurannan saa vaikka minuuttitarkkuudella. Esimerkiksi valodiodi + esp8266 katsomaan sähkömittarin kulutuslediä ja kympin raspikopio pyörittämään influxdb+grafanaa.
sahkonkulutus_20200216
Kun ei ole sitä harrastuneisuutta, tai oikeastaan tarkemminkin aikaa harrastaa niin tällaisen kun saisi valmiina kaupasta niin olispa kiva. Olisi erittäin kiinnostavaa tietää mikä on maalämpöpumpun osuus kulutuksessa ja mitä ne muut laitteet viepi.
 

Tuolla keskustelua aiheesta ja linkattu useampia mittareita. Noita on varmaan kuin sieniä sateella, mutta mikä on paras. Enpä tiiä... Itsellä on jossain kaapin perällä OWL:n langaton mittari kolmella virtamuuntajalla, eli saa 3 vaihe vehkeeseen kiinni. Käyttelin sitä joskus 2010 kun oli juuri muutettu ja kiinnosti seurata kuumavesivaraajan ja muiden härdeleiden kulutuksia.

Jos noita itse laittaa niin kannattaa olla vähän varovainen. Vaikka sulakkeet pois jos johonkin varaajan tai mlp vaiheiden ympärille noita virittelee tai jos metsästää koko talon syöttöjä niin pääkatkasija alas. Ennen katkaisijaa olevia jännitteellisiä osia ei 'pitäisi' olla näkyvissä missään keskuksessa, joten kunhan teitää mitä tekee niin ei pitäisi kovin paljon tulla sormille :).
 
Viimeksi muokattu:
135 neliötä asuinpinta-alaa ja reilu 80 neliötä tallia. Talossa yläkerrassa suorasähköpatterit kuten tallissakin. Alhaalla sähköinen lattialämmitys ja ilpi. Lisäksi talossa takka ja leivinuuni. Talo on 1988 rakennettu puurakenteinen.

Sähköä tänä talvenna mennyt karvan vajaa 3k kw per kuukausi. Hieman ahdistaa. Sen verta vähän aikaa asuttu, että kovien pakkasien lukemista ei ole mitään tietoa. Takkaa/leivin uunia lämmitetty joitain kertoja per viikko, vähän riippunut keleistä. Alakerran lattialämmitys on päällä, mutta eteistä lukuunottamatta ei ole lämmittänyt. ILPI ja tulet on riittänyt.

Talliin tulossa kevään kuluessa ilpi ja mahdollisesti myös talon yläkertaan. Sitten luulis sähkön kulutuksen pienenevän reilusti. Jäis patterit vaan backupin rooliin.

Huippuimuri katolla? Kokemuksen mukaan tuo nostaa päiväkulutusta jo nollakelillä n. 20%, pakkasella sitten enemmän. Ainakin kuivalla pakkaskelillä kannattaa harkita sen sammuttamista, lämpötilaero senverta iso että hoituu painovoimaisestikin
 
Huippuimuri katolla? Kokemuksen mukaan tuo nostaa päiväkulutusta jo nollakelillä n. 20%, pakkasella sitten enemmän. Ainakin kuivalla pakkaskelillä kannattaa harkita sen sammuttamista, lämpötilaero senverta iso että hoituu painovoimaisestikin


Yläkerran veskissä on ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla. Sitäkö meinaat?
 
Niin, minä en käsitä tuota maalämmön hypetystä. Suurimmalle osalle se ilma-vesilämpöpumppu olisi paljon järkevämpi hankinta.
No ei ne kompurat nyt niin paljoa maksa eikä matala kaivo Etelä-Suomessa ole kovin kallis. MLP laitteet taitavat olla kuitenkin hivenen edullisempia kuin VILP:it. Käyttömukavuus ja energiansäästö ovat kuitenkin ihan ylivoimaiset MLP:llä ja veikkaisin, että energian hinta pitkällä tähtäimellä ei ole menossa ainakaan alaspäin.
 
Niin, minä en käsitä tuota maalämmön hypetystä. Suurimmalle osalle se ilma-vesilämpöpumppu olisi paljon järkevämpi hankinta.
Nämä nyt taitavat riippua monesta eri asiasta, mikä kannattaa ottaa. Firmalle lisättiin VILP öljyn rinnalle ja toimii varmaan ihan hyvin, mutta pitää kyllä ääntä ja aika ruman näköinen vehje tuossa seinällä. En mielellään kotiin ottaisi, jossei sille hyvää paikkaa löydy.
 
No välillä vähän häiritsee naapurin seinässä pärisevä VILPin ulkoyksikkö. Jos ovat yhtään sukua ILP:ille, niin jossain vaiheessa ne vain alkavat jostain resonoida.

Pitääkö energiatehokkuuttakin kommentoida enemmän?

On huonoja ja hyviä tuotteita, kaikki eivät pärise ja resonoi.

Energiatehokkuudessa noilla kahdella ei juuri ole eroa, MLP alkaa näkyä edukseen yli 20 asteen pakkasilla, joita varsinkin etelä-Suomessa on vähän.
 
135 neliötä asuinpinta-alaa ja reilu 80 neliötä tallia. Talossa yläkerrassa suorasähköpatterit kuten tallissakin. Alhaalla sähköinen lattialämmitys ja ilpi. Lisäksi talossa takka ja leivinuuni. Talo on 1988 rakennettu puurakenteinen.

Sähköä tänä talvenna mennyt karvan vajaa 3k kw per kuukausi. Hieman ahdistaa. Sen verta vähän aikaa asuttu, että kovien pakkasien lukemista ei ole mitään tietoa. Takkaa/leivin uunia lämmitetty joitain kertoja per viikko, vähän riippunut keleistä. Alakerran lattialämmitys on päällä, mutta eteistä lukuunottamatta ei ole lämmittänyt. ILPI ja tulet on riittänyt.

Talliin tulossa kevään kuluessa ilpi ja mahdollisesti myös talon yläkertaan. Sitten luulis sähkön kulutuksen pienenevän reilusti. Jäis patterit vaan backupin rooliin.

Onko sähköyhtiölläsi webbipalvelu, josta voisi katsella päivän sisäistä kulutusta yms.? Lähinnä, että mikä on se nollataso vaikka öisin. Vaikka noita neliöitä onkin niin kolmisen tuhatta kilowattituntia tuntuu kovalta lukemalta näin leutona aikana. Meillä on 80-luvun alussa rakennettu talo, 120m2 yhdessä tasossa, joka on lämmennyt pääosin ILPillä koko talven. Kosteissa tiloissa on sähköinen lattialämmitys ja asetus ehkä jossain 27-28C paikkeilla. Sähköä menee kaikkiaan 1000-1200 kWh kuussa ja kun olen katsellut älypistorasian kulutuslaskennan kautta niin 24/7 päällä oleva PC:ni vie enemmän sähköä päivässä kuin lämmitys. Ilmanvaihdossa oleva lämmön talteenotto toimii ilmeisen hyvin, hyötysuhde vähän yli 70% kaiken aikaa.

Veden lämmitys voi olla yllättävän kallista, kannattaa ihmetellä sitäkin puolta.
 
On huonoja ja hyviä tuotteita, kaikki eivät pärise ja resonoi.

Energiatehokkuudessa noilla kahdella ei juuri ole eroa, MLP alkaa näkyä edukseen yli 20 asteen pakkasilla, joita varsinkin etelä-Suomessa on vähän.
Mitä noita käyttäjien kokemuksia nyt on tutkinut niin vaikuttaisi VILP:in koko vuoden COP asettuvan ~2 pintaan kun se MLP:llä on 4 tuntumassa.
 
Pelkkä sähkönsiirto kahdelta kuulta 180€. 1760kwh kulutusta. Kiitos caruna.
Tästähän on nyt ollut paljon keskustelua julkisuudessa. Caruna (ja muut verkkoyhtiö) pystyy käyttämään rahaa verkon ylläpitoon ja tekevät sen ehkä "ylimitoitetusti" koska voivat noin tehdä. Ylimitoitus tarkoittaa siis sitä että kannattaa laittaa paljon rahaa tuohon kiinni jos heille edullinen se sijoitusten/korjausten takaisin maksu. Lisäksi voivat ilmoittaa paperilla kulut tietyllä tavalla mutta saavat oikeasti tehtyä edullisemmin.

Aina vaan näissä ihmetyttää miksi tuota hommaa ei kannattaisi tehdä valtiovetoisesti? Jonkun valtion firman toimesta jolloin se pääpointti ei olisi tehdä mahdollisimman isoa tuottoa.
 
Mitä noita käyttäjien kokemuksia nyt on tutkinut niin vaikuttaisi VILP:in koko vuoden COP asettuvan ~2 pintaan kun se MLP:llä on 4 tuntumassa.
Jos arvata saa niin tämmöiset erot selittyvät sillä että MLP on uudiskohteessa lattialämmityksellä (jossa käyttövesikin nerffattu johonkin 55 asteeseen) ja VILP vanhassa horossa lautatalossa jossa patterikierron lähtövesi on 70+ ja hanasta saa lähes kiehuvaa vettä... Todellinen ero samassa kohteessa ei kaiketi ole mitenkään noin iso, onko edes 1 COPpia etelä suomessa, tuskin?
 
Meillä on mökillä peruslämpönä 14 astetta ja lämmitys ilmalämpöpumpulla. Tammikuussa käytiin paikalla joka toinen viikonloppu, jolloin lämmitettiin 21 asteeseen ja pidettin lämminvesivaraajaa päällä. 90 neliöinen jeesuksenaikainen lautatalo. Sähköä meni tammikuussa 462 kwh. Sähkönsiirron hinta tällöin vajaa 60e.
 
2004 200m2 kerros/260m2 kokonaisneliötä, vesikiertoinen lattialämmitys varaajalla ja LTOlla Turun seudulta. Tammikuu yht. 2600kWh. Tästä lämmitys (sis käyttövesi) arviolta 1900kWh. 2019 22000kWh josta lämmitys 15400kWh. Puita voi mennä nelisen kuutiota vuodessa.

VILP/maalämpöä olen myös harkinnut. Maalämmön perustuskustannus vähän hirivttää ja VILPin tapauksessa taas ulkoyksikkö. Minkäköhänlaiseen hyötysuhteeseen VILPillä täällä etelässä voisi päästä normitalvena?
 
2004 200m2 kerros/260m2 kokonaisneliötä, vesikiertoinen lattialämmitys varaajalla ja LTOlla Turun seudulta. Tammikuu yht. 2600kWh. Tästä lämmitys (sis käyttövesi) arviolta 1900kWh. 2019 22000kWh josta lämmitys 15400kWh. Puita voi mennä nelisen kuutiota vuodessa.

VILP/maalämpöä olen myös harkinnut. Maalämmön perustuskustannus vähän hirivttää ja VILPin tapauksessa taas ulkoyksikkö. Minkäköhänlaiseen hyötysuhteeseen VILPillä täällä etelässä voisi päästä normitalvena?

4 pinokuutiotioa sekalaista lapia tarkoittaa hyödyksi noin 4000 kWh lämpöä varaavassa tulisijassa poltettuna.

Eli se on noin 20.000 kWh mitä vuodessa lämmitykseen menee. Sähköllä kustantaa nykyään noin 2000 euroa vuodessa. Maalämmöllä sen voisi tiputtaa neljäsosaan.

VILP voisi toimia Turun seudulla ihan ok.



Noilta kahdelta foorumilta saanet varmaan hyviä vinkkejä ja ajatuksia siitä lämmitystavan mahdollisesta muutoksesta toiseen.
 
2004 200m2 kerros/260m2 kokonaisneliötä, vesikiertoinen lattialämmitys varaajalla ja LTOlla Turun seudulta. Tammikuu yht. 2600kWh. Tästä lämmitys (sis käyttövesi) arviolta 1900kWh. 2019 22000kWh josta lämmitys 15400kWh. Puita voi mennä nelisen kuutiota vuodessa.

VILP/maalämpöä olen myös harkinnut. Maalämmön perustuskustannus vähän hirivttää ja VILPin tapauksessa taas ulkoyksikkö. Minkäköhänlaiseen hyötysuhteeseen VILPillä täällä etelässä voisi päästä normitalvena?
Mieti myös tuon vesi-ilmalämpöpumpun aiheuttamaa ääntä naapurin kannalta. Ne ovat äänekkäitä jo täysin toimintakuntoisina, puhumattakaan laakerivikaisina. Etelässä talot ovat usein 8-10m päässä toisistaan, ääni ei sillä matkalla juurikaan vaimene. Pahimmillaan noista tulee riitaa ja äkkiä saattaa huomata naapurillakin olevan yllättäen vastakaisella seinällä oma VILP laitteensa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 156
Viestejä
4 485 424
Jäsenet
74 176
Uusin jäsen
Nahkapaska

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom