Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Falconi]

Liian iso puskuri taas lisää turhaan käyntiaikaa varsinkin pienitehoisella pumpulla. En näe syytä miksi se vähentäisi sähkövastusten käyttöä, kun kuitenkin nyky pumput tekee sen 65 asteista vettä kompurallakin (toki huonolla hyötysuhteella). Riippuen pumpusta mutta osassa pumpuissa on menoveden lämpötilaohkaus niin se tarkoittaisi sitä että se tekee sen koko kolme kuutioo lämpimäksi ja jos ei saa tehtyä kompuralla niin sähkövastukset on myös tekemässä sitä.

Yhdessä 360 kW systeemissä on kaukolämpö korvattu lämpöpumpuilla ja siellä kuution puskuri ajaa asiansa. Itse asiassa tietyissä tilanteissa se ohitetaan kokonaan niin saadaan nopeempaa kuumempaa vettä verkostoon.

 

[Falconi]

Muuten kiinnittäisin edelleen huomiota kaikista eniten siihen että kuinka monta kWh otetaan vuodessa per aktiviisyvyys metri.

Sitten sen jälkeen jos on oikein syväkaivo (230-340 m)niin kollektorien koko pitäisi kasvattaa että se vakio keruupumppu jaksaa pumpata sitä suunnittelulla lämpötilaerolla.

 

[jm82]

Muuten kiinnittäisin edelleen huomiota kaikista eniten siihen että kuinka monta kWh otetaan vuodessa per aktiviisyvyys metri.

Sitten sen jälkeen jos on oikein syväkaivo (230-340 m)niin kollektorien koko pitäisi kasvattaa että se vakio keruupumppu jaksaa pumpata sitä suunnittelulla lämpötilaerolla.

40mm kollektorilla suositus on 200 metriä. Seuraava koko on 45mm, joka myös mahtuu 110mm kaivoon. Kollektorin pohjapaino taitaa tulla tietysti kollektorin pituuden mukaan.

 

[Jebaus]

Miten teillä hinnoiteltiin tuo "=tontin hinta". Toki sähkö, vesi ja viemäriliittymät. Täällä 800m2 tontti, mihin saisi rakentaa 181m2 paritalon. Mitä oli puhetta, niin paritalotontit on kalliimpia kuin nuo normaalit, mihin saa vain normaalin talon. Kaupat tuli aika nopeasti muutamassa päivässä.

"Tontin hinta" yleensä tarkoittanee sitä, että on talosta ja tontista maksanut about saman mitä samalla alueella maksaisi pelkkä vastaava rakentamaton tontti.
Noita on myynnissä suht paljonkin, koska vanhoja taloja ei uskalleta myydä priimana kun pelätään että ostaja kutsuu oikeuteen kun jotain yllättävää löytyy.
Noiden kauppa ei myöskään käy kuten tyhjien tonttien, sillä moni talopakettirakentaja ei halua niitä purkukuluja ottaa kontolleen vaikka itse näen asian niin, että purku on monesti "ilmainen" jos huomioi tontilla olevat liittymät jotka joutuisi siihen rakemtamattomaan tonttiin rahalla hankkimaan. Toki tapauskohtaista tämäkin.

 

[Tonnin Seteli]

Aikaisemminkin jo asiaa sivusin, mutta eikö periaatteessa olisi mahdollista asentaa maalämmön kaveriksi esimerkiksi 3m3 puskurivaraaja jolloin alimitoitetulla kaivolla/laitteistollakin pärjäisi kovimmilla pakkasilla?Jos tuo puskurivaraaja sijaitsee vielä lämmitettävien seinien sisällä, ei hukkalämpöäkään synny olettaen tietysti että sitä käytetään vain lämmityskaudella?

Olisi. Periaatteessa haluaisinkin etenkin vanhanaikaisen ei-invertteripumpun yhteyteen ison puskurivaraajan, jotta käyntijaksoja ei tule useita tunnissa. Esimerkiksi patteriverkosto ja 100 litran pieni puskurivaraaja yli 10 kilowatin teholla aiheuttaa aika nopean syklin järjestelmään. 3 000 on kyllä jo siinä määrin liioittelua, että taitaa normaalikäytössä olla jopa haitaksi. Silloinhan kiertovettä lämmitetään korkean pyynnin aikana kauhea määrä myös tuleville lauhemmille tunneille ja ihan turhaan. Ja kun lämpöpumpun hyötysuhde riippuu lämpötilaerosta, tämä on jonkinasteinen haitta.

Palatakseni omastani sinun pointtiisi, suuri varaaja toki voi auttaa yön kylmimpien tuntien yli osamitoituksella, mutta eihän se nyt kylmään kauteen riitä millään. Sikäli investointi kuulostaa kyseenalaiselta mahdolliseen hyötyyn verrattuna.

Tuo edellä mainittu tilakysymys on myös oleellinen. Ensimmäisen kappaleen koko maalämpökeskus onkin asennettu samaan tilaan, jossa aiemmin suorasähkölämmityksen kanssa oli ylikin 3 kuutiometrin varaaja. Siispä sinne ei enää mahdu mitään vastaavaa. 2x300 litraa kai vielä menisi, mutta kaikki ylimääräinen varustelu vähäisen hyödyn takia aina kasvattaa hankkeen budjettia ja koko paskan kannattavuus karkaa kauemmas.

 

[jm82]

"Tontin hinta" yleensä tarkoittanee sitä, että on talosta ja tontista maksanut about saman mitä samalla alueella maksaisi pelkkä vastaava rakentamaton tontti.
Noita on myynnissä suht paljonkin, koska vanhoja taloja ei uskalleta myydä priimana kun pelätään että ostaja kutsuu oikeuteen kun jotain yllättävää löytyy.
Noiden kauppa ei myöskään käy kuten tyhjien tonttien, sillä moni talopakettirakentaja ei halua niitä purkukuluja ottaa kontolleen vaikka itse näen asian niin, että purku on monesti "ilmainen" jos huomioi tontilla olevat liittymät jotka joutuisi siihen rakemtamattomaan tonttiin rahalla hankkimaan. Toki tapauskohtaista tämäkin.

Täällä maksaa halvin tontti 34 300€, jolle saisi rakentaa normaalin talon, ei paritaloa. Ostin tuon talon, niin sille tontille saisi rakentaa paritalon ja hinta oli 57 000€. Haluttiin tuo ostaa ja halvemmalla ei olisi tuota saanut. Myös vesi-, viemäri- ja sähköliittymät maksaa aika paljon. Nuo uudet tontit olisi myös kaukana keskustasta. Tykkään kyllä sijainnista, kun kaikki on lähellä.

Kiinnostava juttu kumminkin tuo "tontin hinta". Varmaan paljon erilaisia esimerkkejä on.

 

[Falconi]

40mm kollektorilla suositus on 200 metriä. Seuraava koko on 45mm, joka myös mahtuu 110mm kaivoon. Kollektorin pohjapaino taitaa tulla tietysti kollektorin pituuden mukaan.

Tuokin riippuu taas sen keruupumpun ominaisuuksista. Yleensä isommissa lämpöpunpuissa on tehokkaampi keruupumppu joten ihan suoraan sitä ei voi vertailla. Toki nykyään on säätyvät keruupumput joten tuolla nyt ei ainakaan metsään mene vaikka keruupumppu sattuisi olemaan "yli mittainen".

 

[KoessiKenguru]

Myyjällä taitaa olla vastuu toimittaa talokirjat kokonaisuudessaan kaupan yhteydessä? Mites tilanteessa, jossa myyjä on jättänyt osan papereista toimittamatta? Vuosi ollaan jo talossa asuttu, mutta sähköpiirustukset esim ei löytyneet mistään, saatiin lopulta ne tuurilla sähköt tehneeltä insinööriltä parin kuukauden hakemisen jälkeen.

Nyt pitäisi teettää porakaivo pihaan kun rengaskaivon vesi ei riitä, mutta talopapereista puuttuu kokonaan maalämmön keruupiirin piirustukset, eli mihin päin tonttia ne on laitettu. Aiemmassa viestinvaihdossani n. puoli vuotta sitten myyjä kertoi maalämmön asentaneen firman nimen, mutta heiltä kyseltyäni ilmeni vaan että he ovat käyneet asentamassa itse maalämpökoneen ja laittaneet nesteet keruupiiriin, keruupiiri oli ollut jo asennettuna. Talopapereissa on toinen firma mainittu, joka olisi voinut keruupiirin asentaa, mutta ko. firman on syönyt jo vuosia sitten isompi firma ja epäilenpä että heillä ei tällaisia enää ole tallessa.

Voi olla, että koska myyjä on myös rakennuttaja ja rakennusalan yrittäjä, hän on kaivanut keruupiirin pihalle itse. Hankalan asian selvittämisestä tekee se, että myyjäosapuoli on ottanut kilpikonnapuolustuksen käyttöön eikä vastaile enää mihinkään tekstiviesteihin, sähköpostiviesteihin tai puheluihin. Sähköpiirustukset oli lähetetty hänen ex-vaimonsa sähköpostiin, niitäkään he eivät saaneet meille toimitettua koska eivät ole ex-vaimonsa kanssa missään väleissä. Jos nyt kävisi niin, etten yhteydenotoista huolimatta tule saamaan yhteyttä enää myyjään saati sitten saisi tarvittavia osia talokirjan täytteeksi, niin onko ostajalla mitään keinoa mitä kautta lähteä noita selvittämään? Ei huvittaisi olla ilman vettä seuraavaa talvea sen takia että myyjä käyttäytyy kuin pikkulapsi.

Vai onko vaan alettava omakustanteisesti selvittelemään mihin päin mahdollisesti nuo putket olisi vedetty?

 

[Laissez-Faire]

Vai onko vaan alettava omakustanteisesti selvittelemään mihin päin mahdollisesti nuo putket olisi vedetty?

Aivan ensimmäiseksi kannattaa käydä/pyytää rakennusvalvonnasta kopiot kaikesta mitä sieltä löytyy.

Jos ei kauppakirjaan ole asiasta pykälää laitettu niin ei taida myyjällä velvollisuutta olla piirustuksia toimitella. Toki jokainen normaali ihminen niin tekee, mutta joskus niitä ei ole ymmärretty urakoitsijoilta vaatia tai säilyttää.

 

[KoessiKenguru]

Aivan ensimmäiseksi kannattaa käydä/pyytää rakennusvalvonnasta kopiot kaikesta mitä sieltä löytyy.

Jos ei kauppakirjaan ole asiasta pykälää laitettu niin ei taida myyjällä velvollisuutta olla piirustuksia toimitella. Toki jokainen normaali ihminen niin tekee, mutta joskus niitä ei ole ymmärretty urakoitsijoilta vaatia tai säilyttää.

Perhana niin se vaan on, ettei sitä ensiasunnon ostajana osaa kaikkia kohtia katsoa mitenkään Eipä ole kauppakirjassa erikseen merkintää, että kaupan yhteydessä luovutetaan talokirjat ja kaikki teetetyt piirustukset ym, eli eipä se auta kuin nätisti pyydellä ja jos myyjää ei kiinnosta niin se on sitten meidän ongelma. Jotenkin luulin että ne on ihan perusasia, joka kuuluu joka taloon. Sittemmin rapissut kyllä tuo lapsenomainen usko asioihin talokauppoihin liittyen...

 

[Taneli-]

Jotenkin luulin että ne on ihan perusasia, joka kuuluu joka taloon. Sittemmin rapissut kyllä tuo lapsenomainen usko asioihin talokauppoihin liittyen...

Niinhän se normaalisti onkin, koska kääntäen: mitä teet enää papereilla jos sinulla ei ole koko taloakaan? Tai jos syystä X haluat säilyttää niitä voisit (ainakin jos katsoo summaa mistä yleensä puhutaan kun asuntoa myydään) pikkurahalla ottaa niistä kopiot ja antaa ne alkuperäiset silti kaupan mukana eteenpäin.

Tiedä sitten onko hänellä edes papereita enää? Vai pitääkö niitä säilössä odottaen että 5v myynnistä kuluu ja sitten voi heittää pois jos/kun ei tule haastetta oikeuteen.

 

[ihottuma]

Myyjällä taitaa olla vastuu toimittaa talokirjat kokonaisuudessaan kaupan yhteydessä? Mites tilanteessa, jossa myyjä on jättänyt osan papereista toimittamatta? Vuosi ollaan jo talossa asuttu, mutta sähköpiirustukset esim ei löytyneet mistään, saatiin lopulta ne tuurilla sähköt tehneeltä insinööriltä parin kuukauden hakemisen jälkeen.

Nyt pitäisi teettää porakaivo pihaan kun rengaskaivon vesi ei riitä, mutta talopapereista puuttuu kokonaan maalämmön keruupiirin piirustukset, eli mihin päin tonttia ne on laitettu. Aiemmassa viestinvaihdossani n. puoli vuotta sitten myyjä kertoi maalämmön asentaneen firman nimen, mutta heiltä kyseltyäni ilmeni vaan että he ovat käyneet asentamassa itse maalämpökoneen ja laittaneet nesteet keruupiiriin, keruupiiri oli ollut jo asennettuna. Talopapereissa on toinen firma mainittu, joka olisi voinut keruupiirin asentaa, mutta ko. firman on syönyt jo vuosia sitten isompi firma ja epäilenpä että heillä ei tällaisia enää ole tallessa.

Voi olla, että koska myyjä on myös rakennuttaja ja rakennusalan yrittäjä, hän on kaivanut keruupiirin pihalle itse. Hankalan asian selvittämisestä tekee se, että myyjäosapuoli on ottanut kilpikonnapuolustuksen käyttöön eikä vastaile enää mihinkään tekstiviesteihin, sähköpostiviesteihin tai puheluihin. Sähköpiirustukset oli lähetetty hänen ex-vaimonsa sähköpostiin, niitäkään he eivät saaneet meille toimitettua koska eivät ole ex-vaimonsa kanssa missään väleissä. Jos nyt kävisi niin, etten yhteydenotoista huolimatta tule saamaan yhteyttä enää myyjään saati sitten saisi tarvittavia osia talokirjan täytteeksi, niin onko ostajalla mitään keinoa mitä kautta lähteä noita selvittämään? Ei huvittaisi olla ilman vettä seuraavaa talvea sen takia että myyjä käyttäytyy kuin pikkulapsi.

Vai onko vaan alettava omakustanteisesti selvittelemään mihin päin mahdollisesti nuo putket olisi vedetty?

Eihän läheskään kaikista taloista ole edes olemassa sähköpiirustuksia, ja sama pätee ensimmäisten joukossa tehtyihin maalämmön keruupiireihin, niihin kun ei minkään valtakunnan lupia aiemmin tarvinnut.

Sähköt varmasti löytyy pienellä järjenkäytöllä ja mittarilla, keruupiirin taas saa selville lämmittämällä nesteen ja lämpökameralla pihaa tutkimalla.

Porakaivonhan voi kyllä porata siihen rengaskaivoonkin, mutta kannattaa ehkä hieman odotella tämän kanssa, kuluva vuosi kun on ollut todella kuiva, jonka johdosta pohjavedet ovat hyvin matalalla, mutta saattaa korjaantua ihan itsestään pidemmän sadekauden jälkeen.

 

[KoessiKenguru]

Eihän läheskään kaikista taloista ole edes olemassa sähköpiirustuksia, ja sama pätee ensimmäisten joukossa tehtyihin maalämmön keruupiireihin, niihin kun ei minkään valtakunnan lupia aiemmin tarvinnut.

Sähköt varmasti löytyy pienellä järjenkäytöllä ja mittarilla, keruupiirin taas saa selville lämmittämällä nesteen ja lämpökameralla pihaa tutkimalla.

Porakaivonhan voi kyllä porata siihen rengaskaivoonkin, mutta kannattaa ehkä hieman odotella tämän kanssa, kuluva vuosi kun on ollut todella kuiva, jonka johdosta pohjavedet ovat hyvin matalalla, mutta saattaa korjaantua ihan itsestään pidemmän sadekauden jälkeen.

Sähköpiirustukset tosiaan jo löytyikin, olin yhteydessä suoraan sähkötyöt tehneeseen sähköinsinööriin jolta nämä piirustukset löyty sähköpostin lähetetyt-kansiosta, 6 vuoden takaa . Alkuperäiseen viestiin ei myyjä eikä myyjän ex-vaimo ole vieläkään vastannut, tästä siis aikaa jotain pari kk.

Maakeruupiirinkään osalta tontilla ei oikeastaan ole kuin yksi looginen paikka johon se n. 400m letkua kiepille on saatu mahdutettua mut tietysti olisi mukavampi olla varma kuin arvailla asiaa.

Kaivon suhteen tällä hetkellä on vähän niin ja näin, tietysti siinä säästäisi kun rengaskaivo on kaivettu melkein kallioon asti (kallio n. 5m syvyydessä tässä kohti) ja voisi käyttää jo tehdyt sähköliitännät ja vedentuloletkut ym. mutta katsellaan nyt. Lähimmät vapaat ajat tuntui alueen porakaivoyrittäjillä olla joka tapauksessa tammikuun puolella niin syksyn ehtii vielä katsella alkaako vettä tulemaan.

 

[tietokonerikki]

Sähköpiirustukset tosiaan jo löytyikin, olin yhteydessä suoraan sähkötyöt tehneeseen sähköinsinööriin jolta nämä piirustukset löyty sähköpostin lähetetyt-kansiosta, 6 vuoden takaa . Alkuperäiseen viestiin ei myyjä eikä myyjän ex-vaimo ole vieläkään vastannut, tästä siis aikaa jotain pari kk.

Maakeruupiirinkään osalta tontilla ei oikeastaan ole kuin yksi looginen paikka johon se n. 400m letkua kiepille on saatu mahdutettua mut tietysti olisi mukavampi olla varma kuin arvailla asiaa.

Kaivon suhteen tällä hetkellä on vähän niin ja näin, tietysti siinä säästäisi kun rengaskaivo on kaivettu melkein kallioon asti (kallio n. 5m syvyydessä tässä kohti) ja voisi käyttää jo tehdyt sähköliitännät ja vedentuloletkut ym. mutta katsellaan nyt. Lähimmät vapaat ajat tuntui alueen porakaivoyrittäjillä olla joka tapauksessa tammikuun puolella niin syksyn ehtii vielä katsella alkaako vettä tulemaan.

Näet sen alueen myös keväällä kun lumet sulaa, siellä missä keruuputkia on sulaminen kestää kauemmmin.

 

[taikamuki]

Mites usein olette puhdistuttaneet ilmanvaihtokanavia? Yleinen linja näyttäisi olevan että koneellisella poistolla ja tulolla suositus on puhdistus viiden vuoden välein.

 

[Honzo]

Mites usein olette puhdistuttaneet ilmanvaihtokanavia? Yleinen linja näyttäisi olevan että koneellisella poistolla ja tulolla suositus on puhdistus viiden vuoden välein.

Höpöhöpö. Kukaan ei puhdista kanavia vooden vuoden välein. Tietty myyntimies nyt sanoo mitä vaan, mutta ei viidessä vuodessa ole mitään järkeä.

 

[Falconi]

Itte olen putsauttanut viiden vuoden välein mut pelkkä poisto kyseessä.

Kylläpä sitä paskaa ainakin meillä tuntuu kertyvän, liekkö sitten vähän laiskempi siivoamaan..

 

[Honzo]

Itte olen putsauttanut viiden vuoden välein mut pelkkä poisto kyseessä.

Kylläpä sitä paskaa ainakin meillä tuntuu kertyvän, liekkö sitten vähän laiskempi siivoamaan..

Mikä on peruste tolle putsaukselle? Poistopuoli varsinkin. Tottakai poistopuolella on likaa, kun sinne menee huoneilma suoraan. Mutta uloshan se ilma menee. Tulopuolen vois jotenkin ymmärtää, se paskahan periaatteessa tulee huoneilmaan., Mutta koska tuloilma tulee suodatettuna, niin eipä sinne mitään likaa kerry. Meillä F7/F7 suodattimet ja ne vaihdetaan kahdesti vuodessa, niin eipä pitäisi hirveästi hiukkasua tulla. Vaan mitäpä haittaa tosta "paskasta" oikeasti on? Ihan ulkoilmaahan se on. Tietty, jos nyt jonkun tehtaanpiipun vieressä asuu tai motarin varressa, niin ehkä silloin...

 

[Falconi]

Kulukee ilma paremmin ja tietty eipähän ala kasvamaan mikrobit ym kun kosteaa huoneilmaa siellä menee. Meillä on lieskari samassa niin paloturvallisuus on yksi, se nyt aika epätodennäköinen.

Kai se on vähän sama asia kun imuroisi sohvan alta kun ei sitäkään paskaa sieltä näe.

Minusta ei ole paha rasti satasta moisesta hommasta kerran viiteen vuoteen maksaa oli turhaa tai ei.

 

[Honzo]

Ei taida pk-seudulta löytyä satkulla tekijää. Meillä talo 3 -kerroksinen ja putkea on ns. Riittävästi.

Eiköhän tosta varmaan joku sen 500e pyytäisi... no eipä kiinnosta. 8v asuttu rakentamisen jälkeen. Ehkä tossa 10-15v välillä voisi asiaa miettia...

 

[taikamuki]

Meillä täytyy säätö joka tapauksessa teettää kun suodattimet vaihtuu parempiin ja muutenkin pieniä vaikeuksia takan polton kanssa, varmaan liikaa alipainetta ilmanvaihdossa. Säädöstä tulee kuluja kolmisensataa ja puhdistus siihen päälle lisää kuluja kolmisensataa. Talo valmistunut 5 vuotta sitten, täytyy nyt miettiä ottaako pelkän säädön ja puhdistus sitten joskus myöhemmin.

 

[calm]

Meillä täytyy säätö joka tapauksessa teettää kun suodattimet vaihtuu parempiin ja muutenkin pieniä vaikeuksia takan polton kanssa, varmaan liikaa alipainetta ilmanvaihdossa. Säädöstä tulee kuluja kolmisensataa ja puhdistus siihen päälle lisää kuluja kolmisensataa. Talo valmistunut 5 vuotta sitten, täytyy nyt miettiä ottaako pelkän säädön ja puhdistus sitten joskus myöhemmin.

Kallista sielläpäin. Pari vuotta sitten käytiin puhdistamassa putket ja säätämässä venttiilit, sis. ilmanvaihtokoneen puhaltimien ja kennon puhdistus ja uudet suodattimet, 360 €. 100 m² okt.

 

[Villesa]

Ostettiin talo jossa on pattereilla suora sähkölämmitys. Nyt ennen kuin muutetaan sisälle, tehdään alakertaan muunmuassa lattiaremppa. Samalla saisi helposti lämmitysjärjestelmää päivitettyä. Onko kokemuksia sähkölämmitysmatoista? Tuskin kuluja laskee, mutta olisi mukava jaloille ja hieman siistimmän näköistä kun ei olisi pattereita seinillä.

 

[Awelonian]

Meillä täytyy säätö joka tapauksessa teettää kun suodattimet vaihtuu parempiin ja muutenkin pieniä vaikeuksia takan polton kanssa, varmaan liikaa alipainetta ilmanvaihdossa.

Onko mahdollista avata esim. terassin ovea sen ajaksi, kun takkaa sytytetään? Sitten kun tuli on pesässä valtoimenaan, sen voi pistää kiinni (eli parin minuutin jälkeen). Itse avaan aina ovea pikkaisen (eli joku 1cm) kun takan pistän lämpiämään, kun muuten tuon sytyttäminen on huomattavasti vaikeempaa.

 

[KoessiKenguru]

Meillä täytyy säätö joka tapauksessa teettää kun suodattimet vaihtuu parempiin ja muutenkin pieniä vaikeuksia takan polton kanssa, varmaan liikaa alipainetta ilmanvaihdossa. Säädöstä tulee kuluja kolmisensataa ja puhdistus siihen päälle lisää kuluja kolmisensataa. Talo valmistunut 5 vuotta sitten, täytyy nyt miettiä ottaako pelkän säädön ja puhdistus sitten joskus myöhemmin.

Varmaan tyhmä kysymys, mutta eikö ilmanvaihdon säädöissä ole ns. takkakytkintä? Meilläkin ihan turha yrittää saada takkaa syttymään ilman että laittaa takkakytkimen päälle ilmanvaihdosta jolloin alkaa vetää napakammin. Kai se periaatteessa korvaa tuon oven avaamisen mitä Awelonian tuossa yllä sanoi.

 

[Honzo]

Onko mahdollista avata esim. terassin ovea sen ajaksi, kun takkaa sytytetään? Sitten kun tuli on pesässä valtoimenaan, sen voi pistää kiinni (eli parin minuutin jälkeen). Itse avaan aina ovea pikkaisen (eli joku 1cm) kun takan pistän lämpiämään, kun muuten tuon sytyttäminen on huomattavasti vaikeempaa.

Meillä sama. Usein raotan takaovea, kun takkaa sytytän. On meillä iv-koneessa 10min ylipaineistuskin ohjelmoituna, mutta säätöpaneeli on eri kerroksessa, kuin takka, niin useimmiten laiskottaa

 

[Awelonian]

Meillä sama. Usein raotan takaovea, kun takkaa sytytän. On meillä iv-koneessa 10min ylipaineistuskin ohjelmoituna, mutta säätöpaneeli on eri kerroksessa, kuin takka, niin useimmiten laiskottaa

No itellä ei ees noinkaan, kun paneeli sijaitsee 1.5 metriä takasta, se vaan on helpompi avata se ovi (joka on neljän metrin päässä) ja antaa mennä vaan. Ihmiset ovat outoja tosiaan

 

[Blondie]

Just käytiin tulevan kodin kuntotarkastuksessa ja siellä tarkastajat sanoi että n. 10 vuoden välein max ilmastokanavien putsaus. Suodattimet on hyvä vaihtaa kaksi kertaa vuodessa, kesällä siitepölykauden jälkeen ja siitä sit about puolen vuoden päästä...

 

[Awelonian]

Just käytiin tulevan kodin kuntotarkastuksessa ja siellä tarkastajat sanoi että n. 10 vuoden välein max ilmastokanavien putsaus. Suodattimet on hyvä vaihtaa kaksi kertaa vuodessa, kesällä siitepölykauden jälkeen ja siitä sit about puolen vuoden päästä...

Riippuu myös missä päin asuu. Tässä talossa kun on koneellinen ilmanvaihto, niin 5kk jälkeen suodattimet näytti tältä ekan vaihdon yhteydessä :

katso liitettä 290604

Nykyään tulee vaihdettua 2kk välein ja on huomattavan siistimpää

 

[zepi]

IV-putkien puhdistus on varmaan yksilöllistä. Jos asuu paikassa missä on paljon paskaa ilmassa liikenteen, läheisten maatilojen tai siitepölyisten puiden takia, niin möhnää kertynee moninkertaisesti johonkin toiseen paikkaan verrattuna.

Itse varmaan putsauttaisin uudessa talossa kertaalleen 5-8v kohdilla ja katsoisin, että paljonko sitä kamaa on sinne kertynyt, jotta osaa sitten arvioida jatkossa tarvetta paremmin.

 

[brainsurgery]

Ei näy toi kuva mutta pari kertaa vaihdoin 3kk välein ja imuroin vielä lisäksi suodattimet puolivälissä ja silti oli kyllä ihan p**kassa ja ötököissä ensimmäinen suodatin.

 

[Honzo]

Noi suodattimet kuitenkin maksaa jotain. Esim. meillä Enervent Pandioniin F7/F7 maksaa 40e. Ei noita nyt huvikseen kannata 6x vuoteen vaihdella. Itse tosiaan 2x vuoteen vaihdan. Keväällä siitepölykauden päätyttyä ja sitten ennen talvea. Onhan noissa tulopuolella varsinkin keväisin aika paljon kaikkea... Mutta sitähän varten ne suodattimet on, ettei se kaikki pääse iv-kanaviin. Asutaan ihan metsän laidasaa, eikä mitään isoja teitä tms. ole lähettyvillä. Eli uskon ton 2x vuoteen olevan täysin riittävä.

 

[juu-zo]

Koti iv-koneissa on vain ongelmana ettei niissä ole painesäätöä eikä täten ole ajateltu suodattimien tukkeutumista. Mäihnäisellä tulosuodattimella vedetään talo erittäin alipaineiseksi.

 

[taikamuki]

Itse vaihdan 4 kertaa vuodessa, vois ottaa vielä väli imuroinnin ohjelmaan. On ne aika paskassa aina vaihtohetkellä vaikka ei missään keskustassa asutakaan. Mutta kuten @juu-zo sanoi niin tekee talon alipaineiseksi jos suodatin tukossa.

Kallista sielläpäin. Pari vuotta sitten käytiin puhdistamassa putket ja säätämässä venttiilit, sis. ilmanvaihtokoneen puhaltimien ja kennon puhdistus ja uudet suodattimet, 360 €. 100 m² okt.

Meillä 160 neliötä, pyysin pari muutakin tarjousta kyllä, en ole vielä saanut.

Onko mahdollista avata esim. terassin ovea sen ajaksi, kun takkaa sytytetään? Sitten kun tuli on pesässä valtoimenaan, sen voi pistää kiinni (eli parin minuutin jälkeen). Itse avaan aina ovea pikkaisen (eli joku 1cm) kun takan pistän lämpiämään, kun muuten tuon sytyttäminen on huomattavasti vaikeempaa.

On mahdollista ja näin on tehtykin, tosin se ulko-ovi pitää avata myös joka kerta kun takan luukkua avaa esim puita lisätessä, muuten vetää savut sisään.

Lisäksi takka ”vuotaa” sen verran kun sitä ei käytä että esim. ilmansäätimen vivusta käy koko ajan pieni veto sisälle ja savupellin välistä tuli kesällä usein hieman nokea (tämän tosin jo koitin tiivistää). Sen vuoksi mielellään säädetään iv niin hyväksi kuin mahdollista ihan jo terveyden vuoksikin
ja otetaan se ilma ivkoneen eikä takan läpi.

Säätäjä oli sitä mieltä että kannattaa korjata, talon suunnitelmissa poisto on 4l/s isompi kuin tulo, nykyään suositellaan tasapainoa tai ihan pientä alipainetta ja hänen mukaansa ei pitäisi tolla 4l/s alipaineellakaan vetää takasta ilmaa sisälle joten säädöissä varmaan jotain pielessä.

Varmaan tyhmä kysymys, mutta eikö ilmanvaihdon säädöissä ole ns. takkakytkintä? Meilläkin ihan turha yrittää saada takkaa syttymään ilman että laittaa takkakytkimen päälle ilmanvaihdosta jolloin alkaa vetää napakammin. Kai se periaatteessa korvaa tuon oven avaamisen mitä Awelonian tuossa yllä sanoi.

Varsinaista takkakytkintä ei ole, mutta löytyy kyllä viisi eri nopeutta ja niissä jokaisessa itsenäiset säädöt tulolle ja poistolle, niistä kyllä meinaan ”takkakytkimen” viritellä. Mutta itse säädin on pilpissä, joka teknisessä tilassa johon kulku ulkokautta, ei ihan kätevin vaihtoehto ellei hanki etäohjausta yms. Mutta onneksi sen saa niin että vaikka tunniksi päälle ja palautuu sitten itsestään normaalitilaan.

 

[KoessiKenguru]

Itse vaihdan 4 kertaa vuodessa, vois ottaa vielä väli imuroinnin ohjelmaan. On ne aika paskassa aina vaihtohetkellä vaikka ei missään keskustassa asutakaan. Mutta kuten @juu-zo sanoi niin tekee talon alipaineiseksi jos suodatin tukossa.

Varsinaista takkakytkintä ei ole, mutta löytyy kyllä viisi eri nopeutta ja niissä jokaisessa itsenäiset säädöt tulolle ja poistolle, niistä kyllä meinaan ”takkakytkimen” viritellä. Mutta itse säädin on pilpissä, joka teknisessä tilassa johon kulku ulkokautta, ei ihan kätevin vaihtoehto ellei hanki etäohjausta yms. Mutta onneksi sen saa niin että vaikka tunniksi päälle ja palautuu sitten itsestään normaalitilaan.

Niin aivan, tuskin tulisi itselläkään paljon käytettyä jos säädin on hankalammassa paikassa Varmaan joku etäohjausjuttu voisi tietysti olla jatkossa sopiva "projekti" tuossa tilanteessa.

Ite olen ottanut kanssa tavoitteeksi imuroida aina tuon ilmanvaihtokoneen suodattimia vaihtaessa, 3 kertaa vuodessa on tullut nyt vaihdeltua, vähän sen mukaan miten paskaiselta näyttää. Meillä ainakin Valloxin koneessa nuo vaahtomuoviset-/kankaiset/mitkälie suodattimet saa pestyäkin ihan veden alla, ei välttämättä tarvitse aina niitä erikseen vaihdella. Isommat filtterit tulee tilattua sieltä mistä halvimmalla saa, Valloxin alkuperäisfilttereiden hinnalla kun saa 3 varaosasuodatinta.

 

[Awelonian]

Lisäksi takka ”vuotaa” sen verran kun sitä ei käytä että esim. ilmansäätimen vivusta käy koko ajan pieni veto sisälle ja savupellin välistä tuli kesällä usein hieman nokea (tämän tosin jo koitin tiivistää). Sen vuoksi mielellään säädetään iv niin hyväksi kuin mahdollista ihan jo terveyden vuoksikin
ja otetaan se ilma ivkoneen eikä takan läpi.

Okei, tämä onkin sitten eri juttu ja alipainettakin on tavallista enempi. Meillä on säädettynä parin prosentin ero tuloilmassa poistoilmaan nähden. Eli ero on häviävän pieni ja tolla oven avaamisella sen saa syttymään normisti. Onko tuossa varmasti säädöt tarkistettu ja mittapöytäkirjassa näkyy litrat per sekka jne?

 

[Antti Alien]

Noi suodattimet kuitenkin maksaa jotain. Esim. meillä Enervent Pandioniin F7/F7 maksaa 40e. Ei noita nyt huvikseen kannata 6x vuoteen vaihdella. Itse tosiaan 2x vuoteen vaihdan. Keväällä siitepölykauden päätyttyä ja sitten ennen talvea. Onhan noissa tulopuolella varsinkin keväisin aika paljon kaikkea... Mutta sitähän varten ne suodattimet on, ettei se kaikki pääse iv-kanaviin. Asutaan ihan metsän laidasaa, eikä mitään isoja teitä tms. ole lähettyvillä. Eli uskon ton 2x vuoteen olevan täysin riittävä.

No huh. Enervent Pingviniin maksaa 6 suodattimen pakkaus (eli 3 vaihtoa) F5-suodattimia näemmä 20 euroa. Viimeksi sai muistaakseni 15 eurolla paketin kun tiskiltä hain.

 

[Honzo]

No huh. Enervent Pingviniin maksaa 6 suodattimen pakkaus (eli 3 vaihtoa) F5-suodattimia näemmä 20 euroa. Viimeksi sai muistaakseni 15 eurolla paketin kun tiskiltä hain.

Pandion on aika eri luokan kone kuin pingviini. Enerventiltä ostettuna F7 suodattimet 80e/vaihto ja Puuilosta olen halvimmat tarvikemallit löytänyt 40e/ kerta.

 

[burmanm]

Pandion on aika eri luokan kone kuin pingviini. Enerventiltä ostettuna F7 suodattimet 80e/vaihto ja Puuilosta olen halvimmat tarvikemallit löytänyt 40e/ kerta.

Kyllä, mutta Pandionin suodatimet myös kykenevät syömään enemmän. Pingvinissä ja vastaavissa voi ostaa rullana tuota tavaraa ja leikellä itse (ei maksa paljon mitään), mutta Pandionissa tuo ei onnistu kun ei ole pelkkää mattoa, vaan enemmän pussisuodattimen näköinen (tai ainakin mun M5 suodatinpaketti Pandioniin on..).

Noilla kahdella ei ole samaa vaihtoväliä.

 

[miloytyn]

Meillä menee Pingviniin 2 kpl noita M5:sta ja 1 kpl F7. Valmistajan maksimi vaihtovälisuositus on 4kk M5:lle ja 6kk F7:lle.

 

[taikamuki]

Okei, tämä onkin sitten eri juttu ja alipainettakin on tavallista enempi. Meillä on säädettynä parin prosentin ero tuloilmassa poistoilmaan nähden. Eli ero on häviävän pieni ja tolla oven avaamisella sen saa syttymään normisti. Onko tuossa varmasti säädöt tarkistettu ja mittapöytäkirjassa näkyy litrat per sekka jne?

Mittauspöytäkirja löytyy kyllä, siitä tosin yksi poisto on unohdettu kokonaan. Muuten lukemat kyllä täsmää suunnitelmaan. Mutta tehdään uusi säätö jos sillä saataisiin iv sellaiseksi kuin pitää.

 

[Falconi]

Jos on fiksu säätömies niin säätää puhtailla suodattimilla tasapainoon niin sit kuitenkin tulee alipainetta kun suodatin likaantuu.

 

[tikkaritta]

Sähkösoppari on päättymässä ja uutta pitäisi katsella. Nyt käytössä yö/päivä sähkö mikä alkaa olemaan jo vähän harvinaisempi tuotos. Onkohan enää kannatusta moisessa vaan siirtyä suoraan yleissähköön. Kaippa tuon voisi laskeakkin.

 

[Mörtti Röppönen]

Lisäksi takka ”vuotaa” sen verran kun sitä ei käytä että esim. ilmansäätimen vivusta käy koko ajan pieni veto sisälle ja savupellin välistä tuli kesällä usein hieman nokea (tämän tosin jo koitin tiivistää). Sen vuoksi mielellään säädetään iv niin hyväksi kuin mahdollista ihan jo terveyden vuoksikin
ja otetaan se ilma ivkoneen eikä takan läpi.

Säätäjä oli sitä mieltä että kannattaa korjata, talon suunnitelmissa poisto on 4l/s isompi kuin tulo, nykyään suositellaan tasapainoa tai ihan pientä alipainetta ja hänen mukaansa ei pitäisi tolla 4l/s alipaineellakaan vetää takasta ilmaa sisälle joten säädöissä varmaan jotain pielessä.

Oletko katsonut miltä ulkona oleva sisään tulevan ilman ritilä näyttää? Meillä veti takasta ilmaa, kun tuo oli ihan tukossa. Ilmeisesti edellinen omistaja ei ollut viitsinyt puhdistaa, kun sijaitsee välikatolla.

 

[Trotor]

Oletko katsonut miltä ulkona oleva sisään tulevan ilman ritilä näyttää? Meillä veti takasta ilmaa, kun tuo oli ihan tukossa. Ilmeisesti edellinen omistaja ei ollut viitsinyt puhdistaa, kun sijaitsee välikatolla.

Mulla oli aivan tukossa hyönteisistä joten revin koko metalliverkon veks.

 

[taikamuki]

Oletko katsonut miltä ulkona oleva sisään tulevan ilman ritilä näyttää? Meillä veti takasta ilmaa, kun tuo oli ihan tukossa. Ilmeisesti edellinen omistaja ei ollut viitsinyt puhdistaa, kun sijaitsee välikatolla.

Ei ole muuten tullut katsottua kun ei siinä pitäisi olla mitään verkkoa jos on oikeanlainen. Pitääpä vielä se tarkistaa. Ulkoseinässähän tuo on.

 

[pipo]

Ei ole muuten tullut katsottua kun ei siinä pitäisi olla mitään verkkoa jos on oikeanlainen. Pitääpä vielä se tarkistaa. Ulkoseinässähän tuo on.

Tuo verkko on tarkoitettu käytettäväksi vain painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa. Koneellisessa ilmavirtaus on liian suuri.

Asuttiin hetki vuokralla uudehkossa rivitalossa ja siellä grynderi oli jättänyt verkot kaikkien asuntojen räppäniin. Yhdessäkään asunnossa ei vaihtunut ilma, koska verkko oli huovuttunut täyteen ötökkää yms. Kaikki tuloilma tuli rakenteiden läpi.

 

[puik]

Sähkösoppari on päättymässä ja uutta pitäisi katsella. Nyt käytössä yö/päivä sähkö mikä alkaa olemaan jo vähän harvinaisempi tuotos. Onkohan enää kannatusta moisessa vaan siirtyä suoraan yleissähköön. Kaippa tuon voisi laskeakkin.

Se pitäisi laskea kannattaako. Meillä varaavalla sähköllä ero on aika marginaalinen. Suuremmat perusmaksut siirrossa ja energiassa syö tuota etua entisestään.

Sähkösoppareista ja tarjouksista keskustelua: Sähköenergian hinta

 

[Trotor]

Tuo verkko on tarkoitettu käytettäväksi vain painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa. Koneellisessa ilmavirtaus on liian suuri.

Asuttiin hetki vuokralla uudehkossa rivitalossa ja siellä grynderi oli jättänyt verkot kaikkien asuntojen räppäniin. Yhdessäkään asunnossa ei vaihtunut ilma, koska verkko oli huovuttunut täyteen ötökkää yms. Kaikki tuloilma tuli rakenteiden läpi.

Mulle vinkkasi nuohooja tuosta - ymmärsin että ainakin täällä Kuopion seudulla isossa määrässä uudehkoja taloja on tuo verkko siinä (Enervent pingviini) ulkoseinän ritilän alla. Designtalon toimitus minulla.

 

[kjns]

Sähkösoppari on päättymässä ja uutta pitäisi katsella. Nyt käytössä yö/päivä sähkö mikä alkaa olemaan jo vähän harvinaisempi tuotos. Onkohan enää kannatusta moisessa vaan siirtyä suoraan yleissähköön. Kaippa tuon voisi laskeakkin.

Onko teillä varaava/tätä varten optimoitu lämmitysjärjestelmä joka osaa lämmitellä kämpän ja vedet vain yöllä?
Jos on, niin kausi- tai päivä/yösoppari on luultavasti halvempi, jos ei niin aika fifty-fifty. Riippuu toki siirtoyhtiöstä ja heidän hinnoittelustaan.

Carunan kulutusseuranta esim. osaa kertoa kulutushistoriasi perusteella onko nykyinen sopparisi halvin vai olisiko joku muu vaihtoehto halvempi. Meillä on yleissiirto käytössä ja hintaeroa kausisiirtoon (talvipäivät kalliita, muu aika edullisempaa) oli systeemin mukaan jotain alle kolmekymppiä vuodessa, mikä meidän sähkölämmitteisessä ok-talossa on ihan yks paskan maku. Mieluummin pidän tuota yleissiirtoa niin ei tarvitse miettiä mihin aikaan toosat laulaa ja sauna lämpeää. Meillä kun ei ole mitään ajastimia lämminvesivaraajassakaan niin en näe paljoa hyötyä siirtyä kausisiirtoon, jonka kanssa sitten aina tulisi alitajuinen stressi että mitä se sähkö nyt maksaa ja ei maksa.

Säästöä oikeasti syntyisi jopa vähän, jos nuo ei hinnoittelisi siirtotuotteitaan siten, että halvempi kulutus mitataan ulos kovempina perusmaksuina. Voisi itsekin viitsiä optimoida kulutustaan jos hyöty siitä jäisi itselle eikä siirtoyhtiölle...

Yleissiirto 25,80 €/kk (25A)
Siirtohinta 4,56 snt/kWh

Yösiirto 33,15 €/kk (25A)
Päiväsiirto (ma–su klo 7–22) 4,45 snt/kWh
Yösiirto (ma–su klo 22–7) 2,74 snt/kWh

Kausisiirto 33,15 €/kk (25A)
Päiväsiirto, talvi (1.11.–31.3. ma–la klo 7–22) 5,78snt/kWh
Muun ajan siirto 2,84 snt/kWh