Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[tietokonerikki]

Alkoi närästämään sen verran, että pakko kommentoida. Massalla ei ole minkäännäköistä roolia lämmön johtumisessa. Suurempi massa merkitsee vain sitä, että ko. kappale pystyy sitomaan enemmän lämpöä itseensä. Kun lämmitys ja jäähtyminen ovat tasapainossa eli kappaleen lämpötila pysyy vakiona, tilanteen ylläpitämiseksi vaadittu teho riippuu kappaleen pinta-alasta ja lämpötilaerosta ympäristöön.

Reaalimaailmassa jos asiaa ajatellaan, niin huonosti eristetty laatta ohjaa lämpöä toki maahan reilusti, toisaalta maakin on eriste itsessään eli laatan alapuolen lämmettyä muodostuu jonkunmoinen tasapainotilanne. Vastine patterilämmityksessä olisi heikosti eristetyssä alapohjassa/seinissä kulkevat putket. Pinta-alaa on selvästi vähemmän, mutta lämpötilaero taas huomattavasti enemmän. Monilevyisissä pattereissa voi muuten olla lähes huoneen pinta-alan verran lämmityspintaa. Tällä ei vain ole merkitystä hukkalämpöön...

e: (Ominais)lämpökapasiteetti on hyvä googletella, jos fysiikka on jäänyt vähän unholaan.

MUTU-tuntumalla; toi lattialämmitys saattaa viedä enemmän energiaa? Tunnettu tosiasia on, että alapohja vuotaa lämpöä perustusten alle, joten ulkolämpötila vaikuttaa suoraan lattian energian kulutukseen.
Nykyäänhän maanvaraiseen lattiaan laitetaan jo kohtuullisesti eristettä. 60-70 luvuilla laitettiin vähemmän jos ollenkaan (kellareissa). Kun lattiassa on paljon massaa sen reagointi ulkolämpötilaan on hitaampaa, koska muutokseen tarvitaan enemmän energiaa => joutuuko sitäkin kautta ylilämmittämään? Hitaamman säädettävyyden takia.

Patterin vedenlämpöä voidaan muuttaa nopeammin. Ikkunoiden kohdilla patterit saavat ilman nousemaan ylöspäin (poistaen vedon tunnetta) joten missä suhteessa lämpöä menee vinosti ikkunan läpi vs ilmankierron mukaan huonetilaan?

Onkos kukaan nähnyt tuosta tutkimusta?

Maalämmössä pattereita pitänee olla riittävästi, jotta saadaan niiden tarvitsema max. lämpö pysymään riittävän alhaisena lämpöpumppujen hyötysuhteen kannalta.
Niiden tarvittava levypinta-ala on yleensä selvästi pienempi kuin huoneala.

 

[Kvarkki]

Jos tilanteen yksinkertaistaa, niin eihän patterilämmityksessä ole muuta eroa lattialämpöön kuin, että lattia on kylmempi kuin huone ja lämpö johtuu huoneesta lattian suuntaan ja sieltä ulos. Lattialämmössä lattia on huonetta lämpimämpi. Jälkimmäinen seikka voi johtaa siihen, että lämpöä vuotaa enemmän ulos, jos eristys alaspäin on huono. Nykyisillä eristysmäärillä lienee vain akateeminen kysymys paljonko lämpöä kuluu enemmän. Säädöistä en jaksa uskoa hirveästi eroa tulevan, kun järjestelmät rakennetaan muutenkin aika leppoisiksi reagoimaan ja nykyisistä löytyy älyäkin. Muutoshitaus toimii myös molempiin suuntiin, pienimmät hikat keskiarvoistuu pois.

 

[Boilers]

Jos tilanteen yksinkertaistaa, niin eihän patterilämmityksessä ole muuta eroa lattialämpöön kuin, että lattia on kylmempi kuin huone ja lämpö johtuu huoneesta lattian suuntaan ja sieltä ulos. Lattialämmössä lattia on huonetta lämpimämpi. Jälkimmäinen seikka voi johtaa siihen, että lämpöä vuotaa enemmän ulos, jos eristys alaspäin on huono. Nykyisillä eristysmäärillä lienee vain akateeminen kysymys paljonko lämpöä kuluu enemmän. Säädöistä en jaksa uskoa hirveästi eroa tulevan, kun järjestelmät rakennetaan muutenkin aika leppoisiksi reagoimaan ja nykyisistä löytyy älyäkin. Muutoshitaus toimii myös molempiin suuntiin, pienimmät hikat keskiarvoistuu pois.

Paitsi käyttömukavuus. Lämmin lattia on aina mukavempi, kuin "kylmä".

Toinen on säädettävyys. Lattiassa on niin paljon energiaa varastoituneena/pitää varastoida, että muutokset tapahtuvat isommilla viiveillä, kuin pattereissa. Lattialämmitystaloon ei suositella sisäanturia lämpöpumpulle, patteritaloon sellaisen voi asentaa.

Pattereissa kulkee kuumempi vesi. Vaatii enemmän energiaa ->kalliimpi lämmittää. Vastaisuudeksi vähemmän massaa. Melko plus miinus nolla loppupeleissä.

 

[burmanm]

Toinen on säädettävyys. Lattiassa on niin paljon energiaa varastoituneena/pitää varastoida, että muutokset tapahtuvat isommilla viiveillä, kuin pattereissa. Lattialämmitystaloon ei suositella sisäanturia lämpöpumpulle, patteritaloon sellaisen voi asentaa.

Näin toki, mutta lattialämmitys myös säätää itseään johtuen pienemmästä lämpötilaerosta. Jos ajatellaan että lattian lämpötila on vaikka 23C, niin se luovuttaa 21C huoneilmaan huomattavasti enemmän energiaa kuin 22C huoneilmaan. Eli kun ilma alkaa lämpenemään talossa, niin lämmönluovutus heikkenee.

Patteritalossa tuo ei toimi, koska kun lämpötilaero on niin iso niin yhdellä asteella ei ole merkitystä. Lattialämmityksessä se taas voi puolittaa luovutustehon.

Pattereissa kulkee kuumempi vesi. Vaatii enemmän energiaa ->kalliimpi lämmittää. Vastaisuudeksi vähemmän massaa. Melko plus miinus nolla loppupeleissä.

Massasta ei ole mitään haittaa lämmitysenergian suhteen. Voi se patterikin painaa vaikka 1000kg/kpl tai 10kg/kpl, mitään eroa energiatehokkuuteen sillä ei ole. Se vain kykenee luovuttamaan sitä hitaammin. Mitä taas tulee tähän luovutukseen maata kohden, niin itselläni on ainakin talon alla 5-10C lämmintä (hengittävä alapohja), kylmintä on maaliskuussa kun se on päässyt jäähtymään. Ulkolämpötilan muutokset eivät tuohon vaikuta, sillä maan lämpötila muuttuu sen verran hitaasti. Lattialämmityksen (pintalaatassa) ja tuon lämpimän alapohjan välissä on 200mm eristettä ja kantava laatta (jonka paksuutta en nyt muista, mutta kyllä siellä betonia riittää). Itselläni ei ainakaan ole sellaista lämpökameraa jolla kykenisin näkemään lämpötilaeroja alapohjassa, eli ei sieltä kyllä paljoa voi tulla läpi.

Lämpöpumput toimivat niin paljon tehokkaammin matalammilla kiertolämpötiloilla, ettei tuosta hirveästi jää "taistelua".

 

[Kvarkki]

Paitsi käyttömukavuus. Lämmin lattia on aina mukavempi, kuin "kylmä".

Kyllä. Tällaisella pehmeällä arvolla ei vaan ole mitään virkaa, kun pohdiskellaan yksinkertaistetulla mallilla kumpi tapa mahdollisesti vie enemmän energiaa.

Massasta ei ole mitään haittaa lämmitysenergian suhteen. Voi se patterikin painaa vaikka 1000kg/kpl tai 10kg/kpl, mitään eroa energiatehokkuuteen sillä ei ole. Se vain kykenee luovuttamaan sitä hitaammin.

Edelleenkään sillä massalla ei ole muuta merkitystä kuin sidotun lämpöenergian määrän osalta. Pinta-ala ja lämpötilaero määrää luovutuksen.

 

[Falconi]

Jos vaikka katsotte energialaskelmia niin aika usein alapohjasta menee yhtä paljon energiaa kuin ovista ja ikkunoista.

Ulkolämpötila ei vaikuta alapohjasta karkaakaavaan energiaan lähellekään yhtä paljon kuin seinät, ikkunat ja ovet. Koska maan lämpötila alapohjan alla ei ole sama kuin vallitseva ulkolämpötila.

Eli täällä mainittu "fakta" patterien paremmasta hyötysuhteesta ei ole vielä saanut oikeaa faktaa tuekseen ja tuskin tulee saamaankaan.

 

[Kvarkki]

Ainoa fakta kyllä on se, että asia on täysin tapauskohtainen. Tämäkin jo tosin todettiin keskustelun alkuvaiheessa.

 

[jm82]

Tuli tuosta mieleen, että vertailuun sähköinen lattialämmitys ja sähköpatterit (uudessa samanlaisessa talossa). Jos pitäisi veikata, niin eroa ei ainakaan paljoa olisi. Paitsi että lämmin lattia on mukavampi kuin kylmä ja patterit on rumat.

 

[Falconi]

Ainoa fakta kyllä on se, että asia on täysin tapauskohtainen. Tämäkin jo tosin todettiin keskustelun alkuvaiheessa.

Niin tai koko patteri / LL hyötysuhde keskustelu lähti siitä että tapauksella ei lähtökohtaisesti ole väliä ja sitä yhtälöä on vaikea kumota.

 

[Falconi]

Tuli tuosta mieleen, että vertailuun sähköinen lattialämmitys ja sähköpatterit (uudessa samanlaisessa talossa). Jos pitäisi veikata, niin eroa ei ainakaan paljoa olisi. Paitsi että lämmin lattia on mukavampi kuin kylmä ja patterit on rumat.

Ei ole väliä onko neste vai sähkö. Samalla tapaa nekin tässä vertailussa toimii.

Se talo kuluttaa x määrän lämmitysenergiaa ja se x määrä täytyy jollain tehdä ja jakaa huoneisiin.

 

[jm82]

Ei ole väliä onko neste vai sähkö. Samalla tapaa nekin tässä vertailussa toimii.

Se talo kuluttaa x määrän lämmitysenergiaa ja se x määrä täytyy jollain tehdä ja jakaa huoneisiin.

Totta. Voi olla myös vesikiertoinen esim sähköllä tai kaukolämmöllä. Mutta jos on maalämmöllä, niin lattialämmitys on toki paljon parempi siinä tapauksessa (matalampi lämmitysveden lämpötila, eli parempi hyötysuhde).

Usein jos on vesikiertoinen lattialämmitys, niin on joko kaukolämpö tai maalämpö. Ja noista maalämpö olisi parempi.

 

[Kvarkki]

Paljonkohan tehdään uusia vesikiertoisia patterijärjestelmiä. Veikkaan ettei montakaan. Sama se toisaalta puhtaasti sähkönkin kanssa on, kaapelit saa halvalla valuun. Tosin suora sähkö näinä päivinä kokonaisuudessaan on aika

 

[Falconi]

Lämpöpumppu on tietty käyttökustannuksiltaan halvin. Toi kaukolämmön yleisyys riippuu pitkälti sen jakeluverkon ulottuvuudesta. Aika paljon on okt taloja öljyllä jossa kuitenkin on lattialämmitys.

 

[Falconi]

Paljonkohan tehdään uusia vesikiertoisia patterijärjestelmiä. Veikkaan ettei montakaan. Sama se toisaalta puhtaasti sähkönkin kanssa on, kaapelit saa halvalla valuun. Tosin suora sähkö näinä päivinä kokonaisuudessaan on aika

Ei varmaan okt puolella mutta yllättävän paljon tulee kiinteistöjen urakkalaskennassa muutoksia jolloin urakoitsija haluaa vaihtaa ne pattereihin, johtunee varmaan siitä että saavat paremman katteen ja kun on niin kauan laitettu pattereita että se on tuttu ja turvallinen.

 

[Kvarkki]

Asukkaat kiittää

 

[lelfonso]

Paitsi käyttömukavuus. Lämmin lattia on aina mukavempi, kuin "kylmä"..

Vesikierrolla 25 asteiseksi lämmitetty lattia ei vielä kovinkaan lämpöiselle tunnu jalan alla verrattuna lämmittämättömään..

 

[Tonnin Seteli]

Vesikierrolla 25 asteiseksi lämmitetty lattia ei vielä kovinkaan lämpöiselle tunnu jalan alla verrattuna lämmittämättömään..

Tämä on totta, vaikka jokainen aste toki vaikuttaa. Enemmänhän pintamateriaalilla on merkitystä fiilikseen, kun puhutaan asuinhuoneiden lattiasta. Kylmä korkki tuntuu kovasti kivemmalta kuin kylmä laatta.

Sehän on eri, että kylppärissä feelsgoodman, kun lattia on niin lämmin että varpaissa alkaa kiertää veri paskalla istuessa.

 

[hazaski]

Nyt on ensimmäinen vuosi takana omakotitalossa asumista. Sänkökulutus oli tänä aikana: 20 303 kWh, kyseessä siis 70-luvun sähkölämmitteinen talo. Seuraavaksi vuodeksi varmaan saan pienemmäksi, sillä nyt osaan säätää ILP:n paremmin (viime talvi oli suurimmaksi osalta automaatilla kunnes huomasin että eihän sen automaatin toiminnassa ollu mitää järkeä). Sekä edellisten omistajien jäljiltä oli alkuperäinen lämminvesvaraaja 90 asteeseen laitettu ja täysillä, tässäkin meni pari kuukautta että huomasin. Myös kylppärin lattialämmitys oli aika isolla.

 

[puik]

MUTU-tuntumalla; toi lattialämmitys saattaa viedä enemmän energiaa? Tunnettu tosiasia on, että alapohja vuotaa lämpöä perustusten alle, joten ulkolämpötila vaikuttaa suoraan lattian energian kulutukseen.
Nykyäänhän maanvaraiseen lattiaan laitetaan jo kohtuullisesti eristettä. 60-70 luvuilla laitettiin vähemmän jos ollenkaan (kellareissa). Kun lattiassa on paljon massaa sen reagointi ulkolämpötilaan on hitaampaa, koska muutokseen tarvitaan enemmän energiaa => joutuuko sitäkin kautta ylilämmittämään? Hitaamman säädettävyyden takia.

Patterin vedenlämpöä voidaan muuttaa nopeammin. Ikkunoiden kohdilla patterit saavat ilman nousemaan ylöspäin (poistaen vedon tunnetta) joten missä suhteessa lämpöä menee vinosti ikkunan läpi vs ilmankierron mukaan huonetilaan?

Onkos kukaan nähnyt tuosta tutkimusta?

Maalämmössä pattereita pitänee olla riittävästi, jotta saadaan niiden tarvitsema max. lämpö pysymään riittävän alhaisena lämpöpumppujen hyötysuhteen kannalta.
Niiden tarvittava levypinta-ala on yleensä selvästi pienempi kuin huoneala.

Eikös pattereilla juuri lämmitetä ikkunoista/ikkunan viereisestä räppänästä tulevaa korvausilmaa? Miten mahtaa toimia korvausilman lämmittys lattialämmöllä, vai pitäisikö samassa saneerata ilmanvaihto lämmön talteenottavaksi ja paluuilman lämmittäväksi?

Ainakin omalla kohdalla pystyi huonelämpötilaa tiputtamaan huomattavasti, kun muutettiin taloon jossa LTO (+lattialämmitys). Vanhassa sai patterit pitää kuumalla ja huonelämmön lähempänä 25 astetta, jottei tuntunut vetoa. Siellä siis korvausilma tuli ikkunoista ja erillisistä räppänistä.

 

[iltanen]

Paljonkohan tehdään uusia vesikiertoisia patterijärjestelmiä. Veikkaan ettei montakaan. Sama se toisaalta puhtaasti sähkönkin kanssa on, kaapelit saa halvalla valuun. Tosin suora sähkö näinä päivinä kokonaisuudessaan on aika

3 vuotta sitten kierreltiin messuilla talotehtaitten kojuja ja keräiltiin kaikki esitteet talteen. Älvsbyn kohdalla jäätiin taloista juttelemaan ja selvisi sitten, ettei muita lämmitystapoja ollut kuin patterilämmitys. Lämmin keskustelu stoppasi tähän, annoin esitteen takaisin ja jatkettiin matkaan. Ei tulisi mieleenkään vuonna 2016 rakentaa uutta taloa, jossa ei ole lattialämmitystä.

 

[Jebaus]

Eikös pattereilla juuri lämmitetä ikkunoista/ikkunan viereisestä räppänästä tulevaa korvausilmaa? Miten mahtaa toimia korvausilman lämmittys lattialämmöllä, vai pitäisikö samassa saneerata ilmanvaihto lämmön talteenottavaksi ja paluuilman lämmittäväksi?

Ainakin omalla kohdalla pystyi huonelämpötilaa tiputtamaan huomattavasti, kun muutettiin taloon jossa LTO (+lattialämmitys). Vanhassa sai patterit pitää kuumalla ja huonelämmön lähempänä 25 astetta, jottei tuntunut vetoa. Siellä siis korvausilma tuli ikkunoista ja erillisistä räppänistä.

Nämä on juurikin niitä muuttujia minkä takia mikään lämmitysmuoto/lämmönsiirtotapa ei ole ylivoimaisesti paras. Jos olisi, niin miksi muita tapoja edes käytettäisiin?

Oma mielipide on, että uuteen taloon vesikiertoinen lattialämmitys+maalämpö on fiksuin valinta. Rahallisesti maalämpö tuskin on halvempi kuin esim suora sähkö (ainakaan tämänpäivän hinnoilla ja pienessä asunnossa/muutamalla ihmisellä) mutta silti antaisin painoarvoa mukavuudelle, ekologisuudelle ja tulevaisuudelle enemmän kuin tarkalle eurokululle.

Sensijaan vanhaan taloon remontin yhteydessä asennettava lattialämmitys ei välttämättä ole hyvä idea. Jo toteutuksessa voi tulla ongelmia kun lattiaa ei ole varaa korottaa/pohjalaatta on niin ohut ettei putkia voi roilota. Toisekseen vääränlaiset rakenteet (kylmäsilta suoraan sokkeliin/liian vähäinen pohjalaatan eristys) aiheuttavat myös ongelmia lämmityksen mukavuudessa. Kylmäsillan johdosta seinien vierustat voivat olla lattialämmityksestä huolimatta jääkylmät talvella, ja jos/kun talo on liian heikosti eristetty, joudutaan lattialämmitystä pitämään paljon kovemmalla kuin uudiskohteessa. Jo 25c lämmin lattia on todella epämukava oleskelutiloissa vaikka se siellä kylppärissä voikin tuntua ihanan lämpimältä. Tällöin patterilämmitys tulee saneerauskohteessa kyseeseen niin kustannusten kuin käyttömukavuudenkin kannalta. Myös tuomasi ilmanvaihtopointti on hyvä, vanhoilla ikkunoilla ja seinissä olevilla tuloilmaventtiileillä en edes harkitsisi lattialämmitystä.

Tärkeintä on muistaa, että se talokin toimii kokonaisuutena jolloin esimerkiksi LTO-koneella on todella suuri merkitys niin lämmitykseen kuin asumismukavuuteenkin. Jos on aina asunut painovoimaisen ilmanvaihdon omaavassa talossa, on sitä tietysti helppo puolustaa mutta en ole koskaan kuullut että joku sellaisesta LTO-taloon muuttanut haluaisi palata takaisin vanhaan.

 

[Sonic Empire]

Eikös pattereilla juuri lämmitetä ikkunoista/ikkunan viereisestä räppänästä tulevaa korvausilmaa? Miten mahtaa toimia korvausilman lämmittys lattialämmöllä, vai pitäisikö samassa saneerata ilmanvaihto lämmön talteenottavaksi ja paluuilman lämmittäväksi?

Ainakin omalla kohdalla pystyi huonelämpötilaa tiputtamaan huomattavasti, kun muutettiin taloon jossa LTO (+lattialämmitys). Vanhassa sai patterit pitää kuumalla ja huonelämmön lähempänä 25 astetta, jottei tuntunut vetoa. Siellä siis korvausilma tuli ikkunoista ja erillisistä räppänistä.

Näin on meillä vanhassa rintamamiestalossa. Ikkunat falskaavat juuri sopivasti ja patterit alla lämmittämässä tuota tuloilmaa. Kellarissa, keittiössä sekä vessoissa on sitten lattialämmitys, koska siellä ei pattereita ole seinissä.

 

[pipo]

Jatketaanpas vielä maalämmöllä, kysyin Gebwelliltä voidaanko IV-koneen tuloilman lämmitys toteuttaa vesikiertoisesti, kuulemma voidaan mutta järjestely "ei kannata koska vaikutus kaivoon on huomattava", jos tuloilman esilämmitys ei "kannata" maalämmöllä, miten se voi kannattaa suorasähköllä kun järjestäänkin kaikissa IV koneissa lämmitys on sähköllä.

Meillä kanavapatterin kuormitus oli unohtunut talopakettitoimituksen laskelmista ja kaivo jäätyi viime talvena. Kaivoa syvennettiin kanavapatterin vaatimat 40 metriä keväällä ja toivottavasti ensi talvi menee suunnitellusti. Tuo hoitaa kesällä myös tuloilman jäähdytyksen, mutta jäähdytysteho on toki ilppejä kevyempi.

Meillä kanavapatteri on Valloxin tuotoksia. Kannattaa valita joku toinen merkki, jos pääsee valitsemaan uutta. Tuon ilmansuodatus ei toimi.

 

[JaniKari]

Sensijaan vanhaan taloon remontin yhteydessä asennettava lattialämmitys ei välttämättä ole hyvä idea. Jo toteutuksessa voi tulla ongelmia kun lattiaa ei ole varaa korottaa/pohjalaatta on niin ohut ettei putkia voi roilota. Toisekseen vääränlaiset rakenteet (kylmäsilta suoraan sokkeliin/liian vähäinen pohjalaatan eristys) aiheuttavat myös ongelmia lämmityksen mukavuudessa. Kylmäsillan johdosta seinien vierustat voivat olla lattialämmityksestä huolimatta jääkylmät talvella, ja jos/kun talo on liian heikosti eristetty, joudutaan lattialämmitystä pitämään paljon kovemmalla kuin uudiskohteessa.

Miten jääkylmät kohdat lattiassa olisivat patterilämmityksellä yhtään lämpimämpiä kuin lattialämmityksellä?

 

[ddali]

Meillä kanavapatterin kuormitus oli unohtunut talopakettitoimituksen laskelmista ja kaivo jäätyi viime talvena. Kaivoa syvennettiin kanavapatterin vaatimat 40 metriä keväällä ja toivottavasti ensi talvi menee suunnitellusti. Tuo hoitaa kesällä myös tuloilman jäähdytyksen, mutta jäähdytysteho on toki ilppejä kevyempi.

Meillä kanavapatteri on Valloxin tuotoksia. Kannattaa valita joku toinen merkki, jos pääsee valitsemaan uutta. Tuon ilmansuodatus ei toimi.

Laittaisitko ihan yleisesti vielä tiedoksi talon rakennusvuoden, maakunnan,, ML pumpun tehon, neliöt ja maalämpökaivon syvyyden (ennen ja jälkeen syvennyksen). Helpompi peilata omia tulevia tarjouksia vastaan.

 

[pipo]

Laittaisitko ihan yleisesti vielä tiedoksi talon rakennusvuoden, maakunnan,, ML pumpun tehon, neliöt ja maalämpökaivon syvyyden (ennen ja jälkeen syvennyksen). Helpompi peilata omia tulevia tarjouksia vastaan.

2017, Pirkanmaa, Gebwell Qi8, lämmintä tilaa 212 m2 erillisen autotallin kanssa, kaivo (180/)220 m.

 

[jm82]

Eikös pattereilla juuri lämmitetä ikkunoista/ikkunan viereisestä räppänästä tulevaa korvausilmaa? Miten mahtaa toimia korvausilman lämmittys lattialämmöllä, vai pitäisikö samassa saneerata ilmanvaihto lämmön talteenottavaksi ja paluuilman lämmittäväksi?

Ainakin omalla kohdalla pystyi huonelämpötilaa tiputtamaan huomattavasti, kun muutettiin taloon jossa LTO (+lattialämmitys). Vanhassa sai patterit pitää kuumalla ja huonelämmön lähempänä 25 astetta, jottei tuntunut vetoa. Siellä siis korvausilma tuli ikkunoista ja erillisistä räppänistä.

Lattialämmölläkin lattialämmitysputket on tiheämmässä ikkunan edustalla ja jossain keskellä lattiaa harvemmassa. Näin, koska uudetkin ikkunat on vähän huonommat eristykseltään kuin paksummat seinät.

 

[jm82]

2017, Pirkanmaa, Gebwell Qi8, lämmintä tilaa 212 m2 erillisen autotallin kanssa, kaivo (180/)220 m.

Myös tuo erillinen autotalli vie vähän ekstraa, koska vaatii lämpökanaalin.

---
Nibe F1226 8kW, kaivon aktiivisyvyys 160m (poraus 170m?), tulevan keruuliuoksen keskilämpötila 0.8C, lämmitystehontarve 8.1kW.
Etelä-Pohjanmaa, 1965, 106m2, autotalli 46m2, öljylämmitys.

Itse sain Nibeltä tuollaisen laskelman. Nyt kumminkin tarkoitus asennuttaa Mitsubishi LN35 ilmalämpöpumppu, 2230€.

Niben oma suositus oli F1255 12kW invertteri ja kaivon aktiivisyvyys myös vähän eri (isompi teho) 169m, eli 9 metriä syvempi. Patterilämmitykselle riittää kyllä vähän vähemmän kaivoa, koska hyötysuhde on huonompi.

 

[Jebaus]

Miten jääkylmät kohdat lattiassa olisivat patterilämmityksellä yhtään lämpimämpiä kuin lattialämmityksellä?

Eivät tietenkään ole? Mistä näin päättelin vai vänkäätkö ihan vaan vänkäyksenilosta?
Kunhan nyt toin esille sen, että vaikka tarkoitus lattialämmityksellä on monesti torjua sitä vanhan lattian kylmyyttä, ei se välttämättä siihen auta.

 

[Kvarkki]

Klassinen myyntimiehen kikka on pistää kaivoon metrejä vähemmän. Siinä säästää kyllä ihan väärässä paikassa, kun lisämetrien hinta on se noin 30 e/metri. Tarjouksia kun kyselin reilu vuosi sitten, niin haitari kaivoille oli 120-170 m. Täysin samat lähtötiedot annettu Mielenkiintoisesti loppuhinnassa eroa ei ollut läheskään niin paljon kuin tuo kaivoista tullut 1500 e olisi antanut olettaa,"sattumalta" myös huonoissa tarjouksissa ne laitteetkin oli vähän alakanttiin.

Asennetuksi tuli lopulta Jämän 3-12 kW inverter -vehje, 2 piiriä, yhteet maakylmälle, kaivo 180 m (ehdotus oli 170 m, pyysin pistämään 10 m lisää). Turun lähistöllä -59 rintsikka kolmessa kerroksessa n. 120 m2. Toistaiseksi vain toinen piiri patterien kanssa käytössä, remontin edetessä toiseen piiriin alkaa ilmestyä lattialämmityksiä. Entinen oli öljyllä, mutta käyttövesi tehtiin kierukalla, joten lämmityksen kulutusta hankala arvioida yksinään. Osa tiloista lisäksi viileänä remontin takia. 2500 l kulutuksella muistaakseni pistin laskemaan. Saattoi olla 2000 l. Järjestelmään saattaa tulla vielä autotalli perään, mutta ratkeaa vasta myöhemmin, katsotaan nyt miten tämä toimii talon kanssa ensin (1 kk käytössä).

 

[Jebaus]

Se on se rakentamisessa tuttu ongelma että säästelee väärässä kohtaa, mutta tietysti jos jokaiseen hommaan laittaa aina sen touhutonnin extraa niin ok-talossa puhutaan äkkiä kymmenistä tuhansista

Itse en ole koskaan maalämpöpakettia ostanut mutta muutamia tarjouksia kysellyt ja useamman kohteen vierestä seurannut. Täytyy sanoa että kyllä siitä "helppoudesta" maksetaan monesti tuhansia euroja verrattuna mitä itse työt maksavat. Onhan tuo tietysti myös myyntimiehille otollinen paikka kun perus kuluttajalla ei ole tietoa tarvittavista tehoista, kaivosyvyyksistä, laitteista tai oikeen muustakaan. Sama kuin talon rakentamisessa, kolmannen voi tehdä itselle kun sitten on jo kantapään kautta vältetty ne sudenkuopat.

 

[brainsurgery]

Meillä on viime vuonna valmistunut talo pk-seudulla. Lämmitettävää alaa on 145 + 30 puolilämmintä. Pumpuksi tuli Niben 1126-6 ja kaivo 130m syvä. Järjestelmä on tarkoituksella osamitoitettu, mutta ainakin viime talven meni täysin ilman vastuksia. Tuli tutkittua setuppia vasta vähän myöhemmin niin tulevaisuutta ajatellen kaivo olisi nimenomaan saanut olla hieman syvempi. Tuo on nyt jo naftisti mitoitettu ja jos pumppu joskus vaihtuu, se tulee olemaan todennäköisesti paremmalla hyöytysuhteella, jolloin kaivokin todennäköisesti loppuu kesken.

 

[tietokonerikki]

3 vuotta sitten kierreltiin messuilla talotehtaitten kojuja ja keräiltiin kaikki esitteet talteen. Älvsbyn kohdalla jäätiin taloista juttelemaan ja selvisi sitten, ettei muita lämmitystapoja ollut kuin patterilämmitys. Lämmin keskustelu stoppasi tähän, annoin esitteen takaisin ja jatkettiin matkaan. Ei tulisi mieleenkään vuonna 2016 rakentaa uutta taloa, jossa ei ole lattialämmitystä.

Tässä ollee kyse myös siitä mihin uskoo/ mitä arvostaa? Patterilämmityksestä tiedetään sen pitkäikäisyys ja toimintavarmuus (lähinnä vain termostaatteja/ patteriventiilejä vaihdetaan).

Lattialämmityksestä tulee mieleen epäily sen pitkäaikaiskestävyydestä (isältä pojan pojalle). Kauanko vesiputket kestää tai sähkölämmityskaapelit? Korjaaminen on kallista, koska pinnatkin tuhoutuvat.

Molemmat järjestelmät ovat toimivia (niin kauan kuin ovat kunnossa) lämmitystapoja. Lattialämmön etuna on myös, ettei patterita ei näy ja ko. tilaa voidaan hyödyntää ehkä vähän paremmin.

 

[tietokonerikki]

Meillä on viime vuonna valmistunut talo pk-seudulla. Lämmitettävää alaa on 145 + 30 puolilämmintä. Pumpuksi tuli Niben 1126-6 ja kaivo 130m syvä. Järjestelmä on tarkoituksella osamitoitettu, mutta ainakin viime talven meni täysin ilman vastuksia. Tuli tutkittua setuppia vasta vähän myöhemmin niin tulevaisuutta ajatellen kaivo olisi nimenomaan saanut olla hieman syvempi. Tuo on nyt jo naftisti mitoitettu ja jos pumppu joskus vaihtuu, se tulee olemaan todennäköisesti paremmalla hyöytysuhteella, jolloin kaivokin todennäköisesti loppuu kesken.

Paljonkos tuo maksoi?
Käyttöikäkin olis kiva tietää, noi laitteet tuntuvat uusiutuvan aika usein =>käyttöikä on aina
arvauksen varassa. Kaivon putkien kestoaikakin? Niitäkin tarjotaan eripaksuuksilla/ muotoilulla.
=> Aika lailla "uskon" varassa joutuu noita maalikkona valitsemaan.

 

[Jebaus]

Aikaisemminkin jo asiaa sivusin, mutta eikö periaatteessa olisi mahdollista asentaa maalämmön kaveriksi esimerkiksi 3m3 puskurivaraaja jolloin alimitoitetulla kaivolla/laitteistollakin pärjäisi kovimmilla pakkasilla?Jos tuo puskurivaraaja sijaitsee vielä lämmitettävien seinien sisällä, ei hukkalämpöäkään synny olettaen tietysti että sitä käytetään vain lämmityskaudella?

Uudiskohteiden vesikiertoiset lattialämmitykset tehdään monesti 20mm, jopa 25mm putkella. Valuun asennettuna noiden putkien käyttöikä on varmasti 50+ vuotta ja lisäksi ne on mahdollista jopa huoltaa tarvittaessa (pesu/kuvaus/pinnoitus). Ei tietenkään mikään ikuinen ratkaisu, mutta alkaa olemaan niitä viimeisiä päivityksiä talotekniikassa.

 

[Kvarkki]

Se on se rakentamisessa tuttu ongelma että säästelee väärässä kohtaa, mutta tietysti jos jokaiseen hommaan laittaa aina sen touhutonnin extraa niin ok-talossa puhutaan äkkiä kymmenistä tuhansista

Itse en ole koskaan maalämpöpakettia ostanut mutta muutamia tarjouksia kysellyt ja useamman kohteen vierestä seurannut. Täytyy sanoa että kyllä siitä "helppoudesta" maksetaan monesti tuhansia euroja verrattuna mitä itse työt maksavat. Onhan tuo tietysti myös myyntimiehille otollinen paikka kun perus kuluttajalla ei ole tietoa tarvittavista tehoista, kaivosyvyyksistä, laitteista tai oikeen muustakaan. Sama kuin talon rakentamisessa, kolmannen voi tehdä itselle kun sitten on jo kantapään kautta vältetty ne sudenkuopat.

Aika helppo noita tarjouksia on vertailla, kun poraus on yleensä yksinään eritelty kokonaisuus. Laitteet on toinen osuus ja niiden hinnoittelua voi peilata muihin tarjouksiin sekä netistä löytyviin toimijoihin. Maalämpötukusta itse katselin, että palikoiden hinnat ovat sinnepäin. Omassa voittaneessa tarjouksessa oli selkeästi katteet asennuksessa, mutta heidän tuntihinnalla laskien eipä olisi tullut tuntityökään sen halvemmaksi (toteutuneeseen peilaten). Saattoi mennä katteet vähän koville, kun joutuivat hommaamaan patteriverkon syöttöputkeen erikoisliitoksen (valurautaputki 1,5 ja 2 tuuman väliltä).

Tuossa huonoimmassa tarjouksessa mitä sain, oli pistetty pokkana 2 k€ "tarvikkeisiin". Muuten hyvä, mutta käytännössä kaikki palikat oli jo ylempänä laskussa eritelty. Ilmeisesti muutamasta metristä kupariputkea olisi ko. summa pitänyt maksaa

Unohtui tuosta edellisestä viestistä, että mukaan tuli 200 litran puskuri patteripiirin kaveriksi. 100 L oli "vakio", mutta jälleen kerran ei ollut järkeä ottaa sitä, kun tuo puolet isompi oli reilun satasen kalliimpi.

e: Puskureita on tietysti huomattavasti isompiakin. Joku 3 m3 säiliö lienee ihan turhaa liioittelua ja tilanhukkaa ellei ole käytettävissä jo valmiiksi vanhasta systeemistä. 200 l on jo aika paljon, vanhassa öljykattilassa oli 130 l tilavuus.

 

[tietokonerikki]

Aikaisemminkin jo asiaa sivusin, mutta eikö periaatteessa olisi mahdollista asentaa maalämmön kaveriksi esimerkiksi 3m3 puskurivaraaja jolloin alimitoitetulla kaivolla/laitteistollakin pärjäisi kovimmilla pakkasilla?

Jos tuo puskurivaraaja sijaitsee vielä lämmitettävien seinien sisällä, ei hukkalämpöäkään synny olettaen tietysti että sitä käytetään vain lämmityskaudella?

Toki, mutta usein tulee vastaan mihin sen laittaa jälkikäteen sekä mitä se maksaa/ sillä saavutettava todellinen taloudellinen hyöty vs käytää kovilla pakkasilla lämpövastusta?

Hyvin eristettynä hukkalämmön osuus ollee olematon.
tuo 3m3 on minustakin turhan iso, mutta pienemmänkin kanssa saattaa tulla se sopivan paikan löytäminen hankalaksi.

 

[Kvarkki]

Noi maalämpölaitteet varsinkin kahdella piirillä ja maakylmäyhteillä vie yllättävän paljon tilaa. Tyhjänä 3 m2 tila näytti isolta, mutta puolet katosi välittömästi lämpöpumpun ja puskurin toimesta, seinät ja katto täynnä putkiä ja pari paisunta-astiaa. Yhdellä seinällä vielä ryhmäkeskus. Ei olisi mahtunut enää erillinen käyttövesivaraaja, tosin kk käytön perusteella tuo sisäinen 180 l riittää mainiosti 4 hengelle ilman vastuksien käyttöä eli olisi ollut myös turha hankintakin.

 

[tietokonerikki]

Aika helppo noita tarjouksia on vertailla, kun poraus on yleensä yksinään eritelty kokonaisuus. Laitteet on toinen osuus ja niiden hinnoittelua voi peilata muihin tarjouksiin sekä netistä löytyviin toimijoihin. Maalämpötukusta itse katselin, että palikoiden hinnat ovat sinnepäin. Omassa voittaneessa tarjouksessa oli selkeästi katteet asennuksessa, mutta heidän tuntihinnalla laskien eipä olisi tullut tuntityökään sen halvemmaksi (toteutuneeseen peilaten). Saattoi mennä katteet vähän koville, kun joutuivat hommaamaan patteriverkon syöttöputkeen erikoisliitoksen (valurautaputki 1,5 ja 2 tuuman väliltä).

Tuossa huonoimmassa tarjouksessa mitä sain, oli pistetty pokkana 2 k€ "tarvikkeisiin". Muuten hyvä, mutta käytännössä kaikki palikat oli jo ylempänä laskussa eritelty. Ilmeisesti muutamasta metristä kupariputkea olisi ko. summa pitänyt maksaa

Unohtui tuosta edellisestä viestistä, että mukaan tuli 200 litran puskuri patteripiirin kaveriksi. 100 L oli "vakio", mutta jälleen kerran ei ollut järkeä ottaa sitä, kun tuo puolet isompi oli reilun satasen kalliimpi.

e: Puskureita on tietysti huomattavasti isompiakin. Joku 3 m3 säiliö lienee ihan turhaa liioittelua ja tilanhukkaa ellei ole käytettävissä jo valmiiksi vanhasta systeemistä. 200 l on jo aika paljon, vanhassa öljykattilassa oli 130 l tilavuus.

Mitenkäs päädyit juuri noihin laitteisiin? Mietikö porareiän kokoa tai sinne laitettavan keruuputkien muotoa/laatua?

 

[jm82]

Paljonkos tuo maksoi?
Käyttöikäkin olis kiva tietää, noi laitteet tuntuvat uusiutuvan aika usein =>käyttöikä on aina
arvauksen varassa. Kaivon putkien kestoaikakin? Niitäkin tarjotaan eripaksuuksilla/ muotoilulla.
=> Aika lailla "uskon" varassa joutuu noita maalikkona valitsemaan.

Itse ostin käytetyn Nibe F1217-10 maalämpöpumpun 3050€. 201 metriä kaivoa maksoi 5200 -kotitalousvähennys, 26€/m x 200. Jos olisi talvella porauttanut, niin hinta olisi ollut 25€/m.

Nibessä ainakin näkee käynnistyskerrat ja käyttöajan, vaikka virrat olisi olleetkin pois. Lisäksi vähän putkiosia, mutta hintaa en enää muista. Ja näperrystä että sai laitteet kytkettyä. Kaivon putket on sitä tavallista perus sileää, en nyt taas sitä vakio valmistajaa muista. Joku painekorkki tuli kaivoon ja vähän styroksia ja maata kaivon päälle, niin siellä pysyy hyvin.

En oikein kysellyt mitään avaimet käteen paketteja, koska ne olisi olleet aika kalliita. Myös maapiiri olisi ollut sekin hyvä vaihtoehto tai putket jokeen. Jos jokeen olisi laittanut, niin olisi vaatinut painoja putkeen. Nibe F1245-10 maksaisi 7090€, eli tuossa käytetyssä säästyi 4040€. Kompressori noissa on kumminkin ihan sama.

 

[tietokonerikki]

Meillä kanavapatterin kuormitus oli unohtunut talopakettitoimituksen laskelmista ja kaivo jäätyi viime talvena. Kaivoa syvennettiin kanavapatterin vaatimat 40 metriä keväällä ja toivottavasti ensi talvi menee suunnitellusti. Tuo hoitaa kesällä myös tuloilman jäähdytyksen, mutta jäähdytysteho on toki ilppejä kevyempi.

Meillä kanavapatteri on Valloxin tuotoksia. Kannattaa valita joku toinen merkki, jos pääsee valitsemaan uutta. Tuon ilmansuodatus ei toimi.

Millainen kustannus tuosta 40m lisäporauksesta tuli? Joudutaako myös keruuputki uusimaan?

 

[tietokonerikki]

Itse ostin käytetyn Nibe F1217-10 maalämpöpumpun 3050€. 201 metriä kaivoa maksoi 5200 -kotitalousvähennys, 26€/m x 200. Jos olisi talvella porauttanut, niin hinta olisi ollut 25€/m.

Nibessä ainakin näkee käynnistyskerrat ja käyttöajan, vaikka virrat olisi olleetkin pois. Lisäksi vähän putkiosia, mutta hintaa en enää muista. Ja näperrystä että sai laitteet kytkettyä. Kaivon putket on sitä tavallista perus sileää, en nyt taas sitä vakio valmistajaa muista. Joku painekorkki tuli kaivoon ja vähän styroksia ja maata kaivon päälle, niin siellä pysyy hyvin.

En oikein kysellyt mitään avaimet käteen paketteja, koska ne olisi olleet aika kalliita. Myös maapiiri olisi ollut sekin hyvä vaihtoehto tai putket jokeen. Jos jokeen olisi laittanut, niin olisi vaatinut painoja putkeen. Nibe F1245-10 maksaisi 7090€, eli tuossa käytetyssä säästyi 4040€. Kompressori noissa on kumminkin ihan sama.

Missä noita käytettyjä myydään? Minkä ikäinen ostamasi laite on?

 

[brainsurgery]

Paljonkos tuo maksoi?
Käyttöikäkin olis kiva tietää, noi laitteet tuntuvat uusiutuvan aika usein =>käyttöikä on aina
arvauksen varassa. Kaivon putkien kestoaikakin? Niitäkin tarjotaan eripaksuuksilla/ muotoilulla.
=> Aika lailla "uskon" varassa joutuu noita maalikkona valitsemaan.

Koko systeemi oli muistaakseni vähän yli 20k€. Siihen toki kuului kaikki jäähdytykseen ja lämmitykseen liittyvä asennettuna mm. lattialämmitysputket, konvektori, pumppu, käyttövesisäiliö jne.

 

[Kvarkki]

Mitenkäs päädyit juuri noihin laitteisiin? Mietikö porareiän kokoa tai sinne laitettavan keruuputkien muotoa/laatua?

Inverterin halusin, koska se talon kulutus oli tiedossa vähän 1x2-tasolla. 3-12 kW mallia olin katsellut itsekin, mutta lopullisesti varmistui siinä vaiheessa, kun kaikki ehdottivat vastaavaa kokoluokkaa. Hinnan puolesta tässä ei ihan budjetilla menty, koska talon ostohinnassa (=tontin hinta) oli remonttitarpeet jo huomioitu. Jämä merkkinä tuli valitun toimittajan kautta, mutta eipä tuossa taida brändäystä lukuun ottamatta olla eroa Niben koneeseen. Foorumi yms. selvittelyjen perusteella olin alustavasti päätynyt juuri Nibeen, mutta paras tarjous sen sitten löi lukkoon.

Porausreiän toteutustapa määräytyi myös tarjouksen valinnan myötä. Oli varmaan 40 mm putkea rihlattuna. Kaikissa tarjouksissa oli about samat speksit. Itse porauksesta voisin sen verran kommentoida, että työsuoritteet sinällään hoidettiin mallikkaasti, mutta aikataulutuksesta, niiden pitämisestä ja asiakaspalvelusta (pl. itse työmiehet) Rototec ei tiedä hevon paskaakaan. Täysin luokatonta toimintaa. Mitä ilmeisimmin oli myyty töitä enemmän kuin alihankkijat pystyi hoitamaan, työnjohto "rakentamisen laatu" ketjun tasoa. Toimituspäivän alla tuli hirveä viestiukaasi, että kaiken täytyy olla valmista sitten kun suvaitsevat 5 min varoitusajalla saapua. Työnjohto ei vielä edes tässäkään vaiheessa pystynyt kertomaan päivää jolloin tulevat, toteutukseen 3-4 pv maks. Vaakavetoja odoteltiinkin sitten melkein 2 kk, työnjohdolta ei mitään ilmoituksia asennuspäivän oltua ja mentyä. Muutaman kerran kyselin ja jäin sitten odottamaan milloin ilmoittavat itse. Kuukauden odottelun jälkeen pistin ukaasin kokonaistoimittajan kautta, että puran kaupan jos ei edes aikataulua jatkolle pysty ilmoittamaan. Noin 2 vko siitä tuli sitten joku tekemään hommat loppuun. Onneksi ei ollut kiire... Kuulemma mun toimittaja käyttää nykyään jotain toista porausyritystä.

 

[pipo]

Millainen kustannus tuosta 40m lisäporauksesta tuli? Joudutaako myös keruuputki uusimaan?

En onneksi tiedä, koska virhe oli talotoimittajan päässä. Kaksi päivää kaivon porausta valmisteltiin kaikkine tunauksineen ja poraaminen kesti reilun tunnin. Keruuputki säilyi ennallaan, sitä vain jatkettiin tarvittava määrä ja liittimet uusittiin.

 

[jm82]

Missä noita käytettyjä myydään? Minkä ikäinen ostamasi laite on?

Nibe 1217-10 löytyi tarra että laite on tehty 2008. Olikohan 2009 otettu käyttöön. Pumppu oli ollut vuoden käyttämättömänä ja 2014 otettiin uudelleen käyttöön.

Myyjä oli putkiasentaja, joka vaihtoi Nibe 1245-12 malliin ja isompaan jättikokoiseen (1000l?) varaajaan. Jos oli joutunut vuoden myymään maalämpöpumppua, niin ei tuo käytettyjen menekki mikään hirveän hyvä ole. Takuu oli jo loppu, mutta toimivuustakuu oli. On se nyt sen 5 vuotta toiminut moitteetta.

Puskurivaraajana toimii vanha 400-500 litran varaaja. Tuokin saattaa vähän helpottaa, koska käynnistyskertoja tulee harvemmin. Läpivirtaava puskuri. Talo 1973. Tuo "uusi" talo on 1965, mutta siihen on tarkoitus koittaa ilmalämpöpumppua. Siinä kun on hyvin toimiva öljypoltin ja säädöt. Jännästi pattereissa on hanat.

Danfoss:in luukun alta löysin lisää säädettävää. Eli tuon lämpökäyrän. Tuo siis shuntin ohjaus.

 

[JaniKari]

Eivät tietenkään ole? Mistä näin päättelin vai vänkäätkö ihan vaan vänkäyksenilosta?
Kunhan nyt toin esille sen, että vaikka tarkoitus lattialämmityksellä on monesti torjua sitä vanhan lattian kylmyyttä, ei se välttämättä siihen auta.

Aika hyvin lattialämmitys torjuu mielestäni kylmää lattiaa. Sanoisin että keksit olemattomia ongelmia lattialämmityksestä vaikka pattereilla lattian lämpö on todellinen ongelma. Miksiköhän näin?

 

[brainsurgery]

Aikaisemminkin jo asiaa sivusin, mutta eikö periaatteessa olisi mahdollista asentaa maalämmön kaveriksi esimerkiksi 3m3 puskurivaraaja jolloin alimitoitetulla kaivolla/laitteistollakin pärjäisi kovimmilla pakkasilla?Jos tuo puskurivaraaja sijaitsee vielä lämmitettävien seinien sisällä, ei hukkalämpöäkään synny olettaen tietysti että sitä käytetään vain lämmityskaudella?

Uudiskohteiden vesikiertoiset lattialämmitykset tehdään monesti 20mm, jopa 25mm putkella. Valuun asennettuna noiden putkien käyttöikä on varmasti 50+ vuotta ja lisäksi ne on mahdollista jopa huoltaa tarvittaessa (pesu/kuvaus/pinnoitus). Ei tietenkään mikään ikuinen ratkaisu, mutta alkaa olemaan niitä viimeisiä päivityksiä talotekniikassa.

Meillä muistaakseni oli mitoitettu siten että laitteisto kattaa 75% maksimitehontarpeesta ja 98% energiatarpeesta. Ei ihan hirveästi viitsi tuon 2% takia kikkailla Ja viime talvi meni ilman vastuksia vaikka talo oli vielä ns. kuivumisvaiheessa mutta ei toki mitään superpakkasia ollutkaan.

 

[jm82]

Inverterin halusin, koska se talon kulutus oli tiedossa vähän 1x2-tasolla. 3-12 kW mallia olin katsellut itsekin, mutta lopullisesti varmistui siinä vaiheessa, kun kaikki ehdottivat vastaavaa kokoluokkaa. Hinnan puolesta tässä ei ihan budjetilla menty, koska talon ostohinnassa (=tontin hinta) oli remonttitarpeet jo huomioitu. Jämä merkkinä tuli valitun toimittajan kautta, mutta eipä tuossa taida brändäystä lukuun ottamatta olla eroa Niben koneeseen. Foorumi yms. selvittelyjen perusteella olin alustavasti päätynyt juuri Nibeen, mutta paras tarjous sen sitten löi lukkoon.

Miten teillä hinnoiteltiin tuo "=tontin hinta". Toki sähkö, vesi ja viemäriliittymät. Täällä 800m2 tontti, mihin saisi rakentaa 181m2 paritalon. Mitä oli puhetta, niin paritalotontit on kalliimpia kuin nuo normaalit, mihin saa vain normaalin talon. Kaupat tuli aika nopeasti muutamassa päivässä. Tuli myyjän vastatarjous, niin tuli hyväksyttyä se. Muuten talo olisi mennyt jollekin toiselle.

1965 ja suht laadukkaasti tehty ainakin joltakin osin, kun on esim konesaumapeltikatto. Sijainti on hyvä ja lähellä keskustaa. Nyt maksaa vähän isompi tontti 35 000€ ja siihen kaikki liittymät päälle, niin alkaa ollakin jo lähellä ostohintaa. Aikaisempi vähän vastaava talo, joka on nyt vuokralla oli vähän halvempi. Eri paikkakunnalla, niin ei pysty vertaamaan.

Jos maalämpöä suunnittelisi, niin ehkä kannattaisi porata sellainen kaivo, että se riittäisi uudelle 181m2 talollekin. Ihan varalta.

 

[Kvarkki]

Kaupungin uusien tonttien neliöhinnan verran suurin piirtein maksoin. 2014 oli paikallinen kysyntäkuoppa, niin sain halvalla. Kaupungin tontit huonoissa paikoissa ja ei tietysti edes ole mahdollista saada 2300 neliön tonttia ”valmiilla” pihalla. Rakennusoikeutta 300 neliötä yhdessä osassa, osiin pistettynä 0,2 mukaan. Jos olisi joutunut alkutarkastelujen jälkeen talon purkamaan, mahdollinen lisähinta purkukulut- 10k€ liittymät. Halpa tontti olisi ollut vielä silloinkin.