Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Olisi tuossa tarjolla monellakin tavalla miellyttävä vuonna 1988 rakennettu isohko sähkölämmitteinen omakotitalo. Sisältä talo kaipaa toki pintaremonttia ja mm. kylpyhuone/sauna ovat teknisen käyttöikänsä päässä, mutta ulkopuoli on kuin uusi. Kattoremontti on juuri tehty ja pinnat maalattu jne. Myös salaojien toiminta on tarkistettu.

Mutta sitten tulikin stoppi alkuinnostukselle, eli vaikka ulkopuolelta katsottuna perustusten rakenne näyttikin fiksulta, niin kammoksuttu valesokkelirakennehan se sieltä sitten kuitenkin löytyi. Nykyinen omistaja on teettänyt taloon kaksi kuntotarkastusta, joista ensimmäisen perusteella on tehty mm. juuri tuo mainittu kattoremontti ja jonkin verran muita korjauksia. Tuloilmaventtiileitä pitäisi edelleen lisätä, eli rakenne on siinä määrin hatara, että ilmaa tulee puutteelliseten tuloilmareikien vuoksi ilman suodatusta vääristä paikoista ja se näkyy tummentumina mm. katonrajassa.

Toinen kuntotarkastus on tehty alkuvuodesta pelkästään valesokkelirakenteeseen ja siinä on avattu lattiarakenteita kolmesta kohdasta ja tehty pistotarkastuksia useampaankin paikkaan. Tarkastuksessa rakenteista ei löytynyt kosteutta, eikä muutakaan moitittavaa, mutta omalla kohdalla hälytyskellot soivat silti edelleen vahvasti, kun valesokkelirakenne lyö todennäköisesti kuitenkin näpeille ennemmin tai myöhemmin. Olen siinä käsityksessä, että terveet/toimivat valesokkelitalot ovat todella harvassa ja sehän nyt on päivänselvää, että niiden korjaus on tuhottoman kallista.

Onko täällä porukalla millaisia kokemuksia valesokkelitaloista? Kannattaako ne kiertää suosiolla kaukaa tarkastusraporteista huolimatta?
 
Olisi tuossa tarjolla monellakin tavalla miellyttävä vuonna 1988 rakennettu isohko sähkölämmitteinen omakotitalo. Sisältä talo kaipaa toki pintaremonttia ja mm. kylpyhuone/sauna ovat teknisen käyttöikänsä päässä, mutta ulkopuoli on kuin uusi. Kattoremontti on njuuri tehty ja pinnat maalattu jne. Myös salaojien toiminta on tarkistettu.

Mutta sitten tulikin stoppi alkuinnostukselle, eli vaikka ulkopuolelta katsottuna perustusten rakenne näyttikin ihan fiksulta, niin kammoksuttu valesokkelirakennehan se sieltä sitten kuitenkin löytyi. Nykyinen omistaja on teettänyt taloon kaksi kuntotarkastusta, joista ensimmäisen perusteella on tehty mm. juuri tuo mainittu kattoremontti ja jonkin verran muita korjauksia.

Toinen kuntotarkastus on tehty alkuvuodesta pelkästään valesokkelirakenteeseen ja siinä on avattu lattiarakenteita kolmesta kohdasta ja tehty pistotarkastuksia useampaankin paikkaan. Tarkastuksessa rakenteista ei löytynyt kosteutta, eikä muutakaan moitittavaa, mutta omalla kohdalla hälytyskellot soivat silti edelleen vahvasti, kun valesokkelirakenne lyö todennäköisesti kuitenkin näpeille ennemmin tai myöhemmin. Olen siinä käsityksessä, että terveet/toimivat valesokkelitalot ovat todella harvassa ja sehän nyt on päivänselvää, että niiden korjaus on tuhottoman kallista.

Onko täällä porukalla millaisia kokemuksia valesokkelitaloista? Kannattaako ne kiertää suosiolla kaukaa tarkastusraporteista huolimatta?
Voihan se valesokkeli pysyä hyvänä jos salaojat on kunnossa, maa viettää selvästi pois talosta ja maaperä on hyvin vettä läpäisevää. Tosin itse kyllä jättäisin ostamatta vaikka kaikki em. olisi kunnossa.

Ihan mielenkiinnosta, mikä siinä katossa oikein oli ongelmana kun jo alle 30-vuotiaana pitää ruveta remontoimaan?
 
Voihan se valesokkeli pysyä hyvänä jos salaojat on kunnossa, maa viettää selvästi pois talosta ja maaperä on hyvin vettä läpäisevää. Tosin itse kyllä jättäisin ostamatta vaikka kaikki em. olisi kunnossa.

Ihan mielenkiinnosta, mikä siinä katossa oikein oli ongelmana kun jo alle 30-vuotiaana pitää ruveta remontoimaan?
Ei ole nyt sitä raporttia tässä saatavilla, mutta vesikate siellä ainakin oli syystä tai toisesta revennyt ja takan piipun tiivistys heikko. Tuo maan viettäminen poispäin talosta ei ole nykymittapuulla riittävä ja se oli mainittu raportissakin. Sokkelin ympärille oli lisätty xps-eriste ja patolevyt joskus 10v sitten. Salaojat olivat raportin mukaan ok.

Hylättiin tuo tosiaan liian riskialttiina jo itsekin, mutta ajattelin silti kysellä kokemuksia/kommentteja.
 
Olisi tuossa tarjolla monellakin tavalla miellyttävä vuonna 1988 rakennettu isohko sähkölämmitteinen omakotitalo. Sisältä talo kaipaa toki pintaremonttia ja mm. kylpyhuone/sauna ovat teknisen käyttöikänsä päässä, mutta ulkopuoli on kuin uusi. Kattoremontti on juuri tehty ja pinnat maalattu jne. Myös salaojien toiminta on tarkistettu.

Mutta sitten tulikin stoppi alkuinnostukselle, eli vaikka ulkopuolelta katsottuna perustusten rakenne näyttikin fiksulta, niin kammoksuttu valesokkelirakennehan se sieltä sitten kuitenkin löytyi. Nykyinen omistaja on teettänyt taloon kaksi kuntotarkastusta, joista ensimmäisen perusteella on tehty mm. juuri tuo mainittu kattoremontti ja jonkin verran muita korjauksia. Tuloilmaventtiileitä pitäisi edelleen lisätä, eli rakenne on siinä määrin hatara, että ilmaa tulee puutteelliseten tuloilmareikien vuoksi ilman suodatusta vääristä paikoista ja se näkyy tummentumina mm. katonrajassa.

Toinen kuntotarkastus on tehty alkuvuodesta pelkästään valesokkelirakenteeseen ja siinä on avattu lattiarakenteita kolmesta kohdasta ja tehty pistotarkastuksia useampaankin paikkaan. Tarkastuksessa rakenteista ei löytynyt kosteutta, eikä muutakaan moitittavaa, mutta omalla kohdalla hälytyskellot soivat silti edelleen vahvasti, kun valesokkelirakenne lyö todennäköisesti kuitenkin näpeille ennemmin tai myöhemmin. Olen siinä käsityksessä, että terveet/toimivat valesokkelitalot ovat todella harvassa ja sehän nyt on päivänselvää, että niiden korjaus on tuhottoman kallista.

Onko täällä porukalla millaisia kokemuksia valesokkelitaloista? Kannattaako ne kiertää suosiolla kaukaa tarkastusraporteista huolimatta?

Itse ostin syksyllä valesokkelitalon. Sen takia uskalsin kyseisen talon ostaa, koska sijaitsee mäen päällä ja maasto on hiekkaista, joten maaperä ei sateenkaan jälkeen ole kauaa kosteana. Lisäksi ainakin minun talo on ns. valesokkeli 2.0, jossa alaohjauspuu ei ole maan pinnan alla missää kohtaa. Talo on valmistettu siis -83, voisiko tuossa talossa olla samankaltainen, parannettu versio valesokkelista, taisi olla jo tuohon aikaan tiedossa mahdolliset ongelmat.
 
Periaatteessa tuossahan pystyisi tekemään korjaukset (puu helvettiin sokkelista) nyt, kun sisäpuolet on vaihtokunnossa muutenkin. Remppanahan tuo ei ole mitenkään kummoinen, kun nykyään löytyy noita ongelman korjaamiseen suunniteltuja valmiita eristettyjä "kenkiä". Pääosa kustannuksista kuitenkin tulee pinnoista. Toisaalta, jos se on ehjä, miksi korjata.

e: Ja jos se ei ole oma, miksi ostaa :D


 
Viimeksi muokattu:
Periaatteessa tuossahan pystyisi tekemään korjaukset (puu helvettiin sokkelista) nyt, kun sisäpuolet on vaihtokunnossa muutenkin. Remppanahan tuo ei ole mitenkään kummoinen, kun nykyään löytyy noita ongelman korjaamiseen suunniteltuja valmiita eristettyjä "kenkiä". Pääosa kustannuksista kuitenkin tulee pinnoista. Toisaalta, jos se on ehjä, miksi korjata.

e: Ja jos se ei ole oma, miksi ostaa :D



Joo, korjaus onnistuu toki noilla termokengillä, mutta kyllä siitä kustannuksia tulee melkoisesti, enkä usko että myyjät ovat valmiita tulemaan hinnassa niin paljoa vastaan, varsinkaan kun rakenteessa ei ole tällä hetkellä mitään havaittavia ongelmia. Kokonaisuutena voisi kuvitella korjauskustannusten nousevan jonnekin 40 000 - 50 000 paikkeille. Lisäksi valesokkelirakenteessa on käsittääkseni muitakin ongelmia kuin pelkästään ohjauspuiden/runkopuiden mätäneminen, mutta se on se pahin vika.

Ja jos nyt ei tee mitään ja vetää vain pinnat uusiksi, niin sitten on aina pelko persiissä, että milloin perustus happanee käsiin ja sitten pitää taas laittaa kaikki uusiksi hirveillä kustannuksilla.
 
Mulla Fortumin laskurin mukaan tulos olisi ollut +- 0 vaatimattoman 30 vuoden käytön jälkeen. Ei pienintäkään tolkkua asennella. Vähän epäilen, että lähes kaikilla muillakin sama juttu pientaloissa. Veden lämmitys aurinkokeräimillä taitaisi olla järkevämpää touhua, toki paneelitkin asiansa ajaa kesämökeillä yms. muuten sähköverkon ulottumattomissa olevissa paikoissa.
Jep, paikallinen sähköosuuskunta tarjoais nollakorolla rahotuksen 15 vuodeksi, mutta ei missään mitään tarkkoja speksejä paneeleista yms. Joku esimerkkitalo oli matskuissa ja silläkin meni 15 vuotta kuolettaa se investointi ja takuu yllätten 15 vuotta. Paneeleilla taisi olla 80% tuottotakuu 25v, mutta invertterit menis jo varmaan kertaalleen uusiksi.

Sitten kun sähkö maksaa 20-25cnt/kWh nää alkaa myymään itseään, itse maksan 11cnt/kWh ja ei tule kauppoja niin kauan kuin sama jatkuu. Toki ehkä energiaomavaraisuus noin tekniseltä kantilta kiinnostaa ja nostaa varmasti talon arvoa, mutta pitää odottaa että joko lämminvesivaraaja tai ilmanvaihtokone lasahtaa että kannattaa alkaa harkitsemaan mitään.
 
Eipä oikein näillä leveysasteilla voi omavaraisuudestakaan puhua kun vähintään puolet vuodesta auringosta saatava tuotto lähentelee nollaa. Ja silloin kun sitä tuottoa oikeasti on niin itsellä ainakin sähkönkulutus on muutenkin niin olematon, että se takaisinmaksu menee väkisinkin tuonne 30 vuoden tuntumaan nykyisillä sähkön hinnoilla. Tämäkin vielä sillä oletuksella, että koko systeemiin ei tarvitsisi ikinä tehdä mitään. Pienetkin huollot ja invertterin yms. vikaantuminen saattaisi tehdä jo sen, että ei oma elinikä riitä laitteiden takaisinmaksuun.
 
Valesokkeli on ihan toimiva ratkaisu kunhan se on tehty oikein. Hazaski tuossa jo mainitsi millainen toimiva valesokkeli on. Salaojat kunnossa, alaohjauspuu maanpinnan yläpuolella >10cm, bitumihuopa alaohjauspuun alla yms.
T:-91 rakennetussa valesokkelitalossa asuva
 
Periaatteessa tuossahan pystyisi tekemään korjaukset (puu helvettiin sokkelista) nyt, kun sisäpuolet on vaihtokunnossa muutenkin. Remppanahan tuo ei ole mitenkään kummoinen, kun nykyään löytyy noita ongelman korjaamiseen suunniteltuja valmiita eristettyjä "kenkiä". Pääosa kustannuksista kuitenkin tulee pinnoista. Toisaalta, jos se on ehjä, miksi korjata.

e: Ja jos se ei ole oma, miksi ostaa :D



Näin itsekkin ajattelin että eihän tuo nyt ole mikään ongelma kun itse osaisin varmasti korjata ja kengätkin saan tehtyä metritavarasta 10 kertaa halvemmalla kuin kaupasta ostetut. Mutta sitten kun alkaa selvittämään pykäliä jos sen haluaa tehdä "oikein" niin hohhoijjaa.. Kaikenmaailman luvat, viralliset korjaussuunnitelmat, kaikki seinät pitää purkaa koska höyrysulku pitää vetää kattoon asti, ilmanvaihto pitää päivittää vastaamaan nykyisiä määräyksiä, asbestikartoitus.... No joo ihan tehtävissä oleva homma jos oma talo tai tietoisesti ostaa remppakuntoisena ja jaksaa selvittää kaikki pykälät ja kustannukset.
 
Valesokkeli on ihan toimiva ratkaisu kunhan se on tehty oikein. Hazaski tuossa jo mainitsi millainen toimiva valesokkeli on. Salaojat kunnossa, alaohjauspuu maanpinnan yläpuolella >10cm, bitumihuopa alaohjauspuun alla yms.
T:-91 rakennetussa valesokkelitalossa asuva
Näitä tuskin montaa mahtuu Suomessa 70-80 -luvuilla rakennettuun valesokkelimassaan.

Se että alaohjauspuu on maanpinnan yläpuolella, ei taida itsessään tuoda takeita, etteikö vesi voisi välittyä kapillaarisesti ylemmäksi, eli tosiaan myös sen bitumin pitää olla siellä välissä ja ehjä.
 
Oha noita valesokkeleja aika runsaasti. Joskus kyselin töissä niin 6/8 valesokkeleja. Suurin osa 60-90 taloista valesokkeleja. Välissä voi joku poikkeus olla. Itsekkin sellaisessa majailen. Toki silloin osanut sitä niin isona riskinä pitää. En tiedä miten nyt toimisin jos kaupoilla olisin. Nytkin meni 2v ennenku löyty sopiva.

Jos rakennutat jollain muulla niin silloinkin tuppaa tulemaan kuitenkin sutta ja sekundaa. Melkeen tarttis aina omin kätösin tehdä niin ei olisi ainakaan muita syyttää :).
 
Yhden tuommoisen 80-lukulaisen valesokkelin korjanneena voin sanoa että ei kannata lähteä hommaan ellei saa taloa ilmaiseksi. Yks iso ongelma on se että pelkän seinän kautta alaohjauspuun vaihto on pirun hankalaa kun sijaitsee noin 20cm lattiatason alapuolella ja on naulattu tiukkaan kiinni betoniin. Tuossa laitettiin lattiatkin uusiksi koska oli puurunkoinen villarakenne suoraan betonilaatan päällä niin ei haluttu ottaa riskiä että lattian alle jäisi jotakin. Helpotti jonkin verran tuota hommaa.

Toinen ongelma on lastulevyt. Kaikki seinät ja lattiat oli lastulevyä joten purkaminen on vaikeata. Naulattu todella tiukkaan pitkillä nauloilla. Kolmas ongelma on märkätilat. Niissäkin on sama vika joten nekin menee uusiksi. Lisäksi alaohjauspuu on taas niin vaikeassa paikassa että tässäkin tapauksessa meni koko pintalaatta purkuun ja uus piti valaa. Neljäs paha paikka on pannuhuone. Tässä tapauksessa ei sinne tehty mitään kun oli korkeimmalla kohtaa ja huoneessa parin kuution lämminvesivaraaja jonka purkaminen olisi vaatinut paloiksi pilkonnan.

Tokihan näissä vanhoissa taloissa voi olla vieläpä asbestia joka nostaa hintaa entisestään. Täällä ei onneksi ollut. Myös kengityskin on kallista vaikka tekisi ite. Muistelen että tollaiseen 100neliöiseen taloon makso kengät ja välipakit jonkun 5000€. Kokonaiskustannukset oli noin 50000€ vaikka melko edullisesti tein. (Koko talon kengitys pannuhuonetta lukuunottamatta, ulkoseiniin pinnat uusiksi, lattiarakenne betoni laattaan asti uutta, märkätilat betonilaattaan asti uutta, putkiremontti) Ihan tarkkaa summaa en edes tiedä kun en materiaaleja itse maksanut.

Nuo mitatut kosteudet ei oikeestaan paljoa kerro kun ulkopuolella voi maan pinnan korkeudet paljon vaihdella jolloin vedet valuu sinne matalimpaan paikkaan. Jos poraat joka huoneeseen yhden reiän niin melko epätodennäköistä että osut just sinne kosteaan kohtaan. Harvoin alapuu kokonaan on mätä ellei ole oikein paha paikka talolla. Jos alajuoksun alla on ollut huopa niin sekin on usein jo silppua vanhemmassa talossa. Itse en kyllä ostaisi valesokkelitaloa koska remontointi on erittäin kallista/vaivalloista eikä semmoisen ostamiseen ole mitään syytä ellei ole ihastunut 80-luvun rakennustyylistä.
 
Yhden tuommoisen 80-lukulaisen valesokkelin korjanneena voin sanoa että ei kannata lähteä hommaan ellei saa taloa ilmaiseksi. Yks iso ongelma on se että pelkän seinän kautta alaohjauspuun vaihto on pirun hankalaa kun sijaitsee noin 20cm lattiatason alapuolella ja on naulattu tiukkaan kiinni betoniin. Tuossa laitettiin lattiatkin uusiksi koska oli puurunkoinen villarakenne suoraan betonilaatan päällä niin ei haluttu ottaa riskiä että lattian alle jäisi jotakin. Helpotti jonkin verran tuota hommaa.

Toinen ongelma on lastulevyt. Kaikki seinät ja lattiat oli lastulevyä joten purkaminen on vaikeata. Naulattu todella tiukkaan pitkillä nauloilla. Kolmas ongelma on märkätilat. Niissäkin on sama vika joten nekin menee uusiksi. Lisäksi alaohjauspuu on taas niin vaikeassa paikassa että tässäkin tapauksessa meni koko pintalaatta purkuun ja uus piti valaa. Neljäs paha paikka on pannuhuone. Tässä tapauksessa ei sinne tehty mitään kun oli korkeimmalla kohtaa ja huoneessa parin kuution lämminvesivaraaja jonka purkaminen olisi vaatinut paloiksi pilkonnan.

Tokihan näissä vanhoissa taloissa voi olla vieläpä asbestia joka nostaa hintaa entisestään. Täällä ei onneksi ollut. Myös kengityskin on kallista vaikka tekisi ite. Muistelen että tollaiseen 100neliöiseen taloon makso kengät ja välipakit jonkun 5000€. Kokonaiskustannukset oli noin 50000€ vaikka melko edullisesti tein. (Koko talon kengitys pannuhuonetta lukuunottamatta, ulkoseiniin pinnat uusiksi, lattiarakenne betoni laattaan asti uutta, märkätilat betonilaattaan asti uutta, putkiremontti) Ihan tarkkaa summaa en edes tiedä kun en materiaaleja itse maksanut.

Nuo mitatut kosteudet ei oikeestaan paljoa kerro kun ulkopuolella voi maan pinnan korkeudet paljon vaihdella jolloin vedet valuu sinne matalimpaan paikkaan. Jos poraat joka huoneeseen yhden reiän niin melko epätodennäköistä että osut just sinne kosteaan kohtaan. Harvoin alapuu kokonaan on mätä ellei ole oikein paha paikka talolla. Jos alajuoksun alla on ollut huopa niin sekin on usein jo silppua vanhemmassa talossa. Itse en kyllä ostaisi valesokkelitaloa koska remontointi on erittäin kallista/vaivalloista eikä semmoisen ostamiseen ole mitään syytä ellei ole ihastunut 80-luvun rakennustyylistä.
En ihan näin jyrkkä olisi, jos siellä puun ja betonin välissä on huopa, se on valolta suojattuna todennäköisesti hyvässä kunnossa (kokemusta löytyy 70-vuotta vanhoistakin) veden kabillaarinousua estämään. Kyllähän noita paljon kunnostetaankin, jos tosiaan mäen päällä sorassa tuskin vedestä tuossa oikeasti isoa harmia aikeutuu.
Muutenkin kannattanee tarkistaa, että ei vedessä ui, eli selvittää salaojituksen toiminta ja miten se on tehty. (riittävä sora/ sepeli patja)

Varovainen noiden oston kanssa tietenkin kannattaa olla. Esim. ottaa nurkista seinän alaosaa auki, jotta näkee onko rakenteet olleet kuivia (jos joskus kostuneet jäljet kyllä näkyy). Niiden paikkaus järkevästi purettuna on kohtuu helppoa. Uuden talon teko maksaa helposti yli 100000, joten paikallisen vaurion takia, ostamatta jättäminen on mielestäni harkitsematonta, jos muuten talosta/paikasta tykkää.

Ei niistä tietenkään uuden talon hintaa (vanhoja kun joka tapauksessa ovat) kannata maksaa, hyviltä paikoilta rakentamattomia tontteja on monesti vaan vaikea löytää.
 
Itsellä valesokkelitalo. Runkopuut ovat bitumikaistaleen päällä, eli ei suoraan lecasoraharkon päällä. Maan pinta on n. 20cm lattiapinnan alla, eli nuo puut ovat about 15cm maanpinnan yläpuolella.

Maa on harjualuetta ja sokkelin sivut on myös muovitettu puolen metrin leveydelle (muovi routaeristeen ja pintamaan välissä) alkuperäisen rakentajan toimesta.

Sokkelin viereen valunut sadevedet 78-05 ja sokkeli ollut alkuperäisellä maalilla 2013 asti, ilman merkkejä kosteudesta (maali ei lohkeile, ei kalkkia jne..)

Olen myös muutamasta kohdasta ottanut seinän ja lattiarajan auki tarkastuksia varten, mutta mitään ei löytynyt edes kohdista joissa lämmitysputket eivät mene sokkelin reunassa.

Samoin sauna ja suihku oli alkuperäinen 2014 asti, remontin aikana ei näkynyt mitään viitteitä kosteudesta.

Salaojien kunnosta ei ole tarkkaa tietoa, tarkastuskaivoja ei ole, mutta koska vesi ei jää lätäköiksi edes kovalla sateella, ja sokkeli on ilman härmää, en ole nähnyt vielä syytä tuota remontoida. Jossain vaiheessa se pitää tehdä, mutta sama juttu on hyvin useassa talossa jossain vaiheessa.
 
Viimeksi muokattu:
Toinen kuntotarkastus on tehty alkuvuodesta pelkästään valesokkelirakenteeseen ja siinä on avattu lattiarakenteita kolmesta kohdasta ja tehty pistotarkastuksia useampaankin paikkaan. Tarkastuksessa rakenteista ei löytynyt kosteutta, eikä muutakaan moitittavaa, mutta omalla kohdalla hälytyskellot soivat silti edelleen vahvasti, kun valesokkelirakenne lyö todennäköisesti kuitenkin näpeille ennemmin tai myöhemmin. Olen siinä käsityksessä, että terveet/toimivat valesokkelitalot ovat todella harvassa ja sehän nyt on päivänselvää, että niiden korjaus on tuhottoman kallista.

Onko täällä porukalla millaisia kokemuksia valesokkelitaloista? Kannattaako ne kiertää suosiolla kaukaa tarkastusraporteista huolimatta?

Jos valesokkelirakenteen kunto on tarkastettu eikä siitä ole löytynyt merkkejä kosteusvauriosta, niin pitäisin epätodennäköisenä että suuria ongelmia syntyy jatkossakaan, kunhan salaojitus on kunnossa. Ongelmathan tuossa rakenteessa syntyvät siitä jos perustus on liian matala (niin kuin se usein on) ja 70/80-luvuilla saatettiin puupalkit laittaa suoraan betonivalua vasten jolloin maaperän kosteus pääsi nousemaan käytännössä suoraan puuosiin, mikä sitten ajan mittan tiesi kalliisti ja työläästi korjattavia ongelmia.

Itse vältän valesokkelitaloja jos vain suinkin mahdollista juuri siksi, että ongelmien syntyessä niiden korjaaminen maksaa munuaisen, mutta en nyt ihan täysin kategorisesti sanoisi että ne on kaikki happamia. Tarkastuslistaa olisi mielestäni:

- miten matala/korkea perustus ylipäätään on
- miten lähellä maan pintaa seinärakenteen puupalkit ovat
- onko salaojitus kunnossa ja huollettu ajallan
- onko rakennuspaikka yleensä kovin kostea

Jos salaojitus on kunnossa ja perustus on riittävän korkea (alajuoksu riittävän korkealla maan pinnasta), niin valesokkelin ei pitäisi hapantua sen helpommin kuin muidenkaan vastaavan ikäisten, varsinkin jos vielä on käytetty kapillaarikatkoa (mitä ei kai useimmiten tehty). Rakenne itsessään on kohtalaisen energiatehokas. Se siinä tosin on että suurin osa ostajista säikähtää sitä, niin voi olla hankala myydä eteenpäin ainakaan ilman kuntotarkastusta.
 
Kuinka ihmeessä tälläisen lattiakaivon vesilukon saa pois puhdistusta varten kun ei ole nostokahvaa?

IMG_20190503_185553.jpg
 
Ota tuo oikealla näkyvä palanen pois, pitäisi lähteä ihan helposti. Sitten työnnät sormet tonne rööriin (se on päättyvä putki) ja laitat sormet sen reunan alle ja vedät tuon ylös?

Jos ei sormet riitä niin jollain koukulla sitten. Tai jos tuo on samanlainen kun minulla, ainakin näyttää siltä. Itselläni on se kahva, mutta siinä on vikaa ja lähtee monesti kahva irti ennenkuin tuo vesilukko.
 
Ja takaisin kantta laittaessa painaa tasaisesti pohjaan, ettei mene vinossa ja sitä kautta jättäen rakoa. Ei tarvi operaation jälkeen ihmetellä kun haisee viemäri.
 
Ja tiivisteeseen sipaisee vaikka ruokaöljyä niin menee nätisti paikalleen ja ensikerralla pois.
 
Kuinka ihmeessä tälläisen lattiakaivon vesilukon saa pois puhdistusta varten kun ei ole nostokahvaa?

IMG_20190503_185553.jpg

Ota tuo oikealla näkyvä palanen pois, pitäisi lähteä ihan helposti. Sitten työnnät sormet tonne rööriin (se on päättyvä putki) ja laitat sormet sen reunan alle ja vedät tuon ylös?

Jos ei sormet riitä niin jollain koukulla sitten. Tai jos tuo on samanlainen kun minulla, ainakin näyttää siltä. Itselläni on se kahva, mutta siinä on vikaa ja lähtee monesti kahva irti ennenkuin tuo vesilukko.

Itse jokin aikaa sitten pohdin samaa kun ei meinannut lähteä. Jos tuo on samanlainen kuin omani niin tuo "palanen" ei lähde irti vaan on osa vesilukkoa ja siitäkin voi kiskoa ylös. Osassa malleista se kyllä on erillinen ja lähtee irti. Itselläni homma ratkesi kun vesilukko lähti toisesta kaivosta helposti irti vain vetämällä, joten samalla tavalla se oli muistakin lähdettävä. Pienellä sorkkaraudalla oli helppo kiskaista vesilukko irti jos käsin ei saa.
 
Kiitoksia vinkeistä. Lähtikin ihan vetämällä, tosin sai kyllä aika hampaat irvessä vetää ja pirun terävä reuna oli.

Haju tosin ei lähtenyt putsaamisella, pikemminkin paheni. Pesin kunnolla kaikesta töhnästä, jota oli yllättävän vähän, mutta ei auttanut hajuun. Mikähän nyt neuvoksi, putkipate paikalle ihmettelemään?
 
Valesokkelitaloista sen verran, että netti on täynnä kauhujuttuja ja kaikki valesokkelitalot haukutaan maan rakoon. Mutta ajelkaa joskus ympäriinsä ja katsokaa kuinka paljon on vaikka 70-80 luvuilla rakennettuja valesokkelitaloja joissa suurimmassa osassa asutaan aivan tyytyväisinä ilman mitään 50 000 euron kengitys remontteja. Toki en väitä etteikö riskejä ole ja vanha on aina vanha eikä siitä pidä uuden hintaa maksaa. Ajattelee vaikka niin että jos paska tuuri käy niin onko valmis laittamaan 30k remonttiin ostohinnan lisäksi. Tuolla tekee jo todella paljon jos on itse valmis tekemään työtä. Firmalta ostettuna tuolla ei saa mitään.

Olen myös sitä mieltä että mitään vanhaa taloa ei kannata ostaa jos mitään remontteja ei pysty itse tekemään/ löydy kavereita jotka osaavat auttaa. Tuleehan siitä kallis remontti kun firma laskuttaa 50-70eur tunti.

Ja muutenkin onko järkeä ottaa monen tonnin sisäilmaraportti/näytteitä ja teettää korjaussuunnitelmia hakea lupia jne kun sillä rahalla olisi laittanut jo kaiken uusiksi?
 
Kiitoksia vinkeistä. Lähtikin ihan vetämällä, tosin sai kyllä aika hampaat irvessä vetää ja pirun terävä reuna oli.

Haju tosin ei lähtenyt putsaamisella, pikemminkin paheni. Pesin kunnolla kaikesta töhnästä, jota oli yllättävän vähän, mutta ei auttanut hajuun. Mikähän nyt neuvoksi, putkipate paikalle ihmettelemään?

Kansi meni takaisin kunnolla? Saa korvausilmaa normaalisti? Tukoksia?
Auttaisiko marketin putkimies?

Itsellä joskus jäi huonosti ja kun laittoi puukiukaaseen valkian otti korvausilmaa viemäristäkin ja haju oli hyvin aistittavissa.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia vinkeistä. Lähtikin ihan vetämällä, tosin sai kyllä aika hampaat irvessä vetää ja pirun terävä reuna oli.

Haju tosin ei lähtenyt putsaamisella, pikemminkin paheni. Pesin kunnolla kaikesta töhnästä, jota oli yllättävän vähän, mutta ei auttanut hajuun. Mikähän nyt neuvoksi, putkipate paikalle ihmettelemään?
Jos tuo on vähänkään huonosti paikoillaan niin haisee. Itsellä joskus käynyt näin, mutta kun hajusta tuota ei oikein huomaa kun vasta jonkunajan päästä koska joka tapauksessa haisee sen aikaa kun tuo on poissa niin pitää odottaa että haju hälvenee ennenkuin tietää menikö se hyvin. Missä kunnossa tiiviste oli? Joku jo aiemmin laittoi että jos tiivisteeseen laittaisi hieman öljyä.
 
Paritalopesanttina huutelen omakotitaloasujien lankaan ruohonleikkuriasioissa. Minkälaisia kokemuksia teillä on akkuruohonleikkureista? Itsellä on pieni piha, jonka varmaan leikkaisi jo yhdellä tehokkaalla akulla. Ryobin 36V akku mainostettiin riittävän noin 600 neliön ajamiseen, mikä riittäisi itselleni jo varmasti helpostikin. Mutta mites muuten nuo akkuvehkeet toimii käytössä? Jotenkin ei bensan kanssa läträäminen ja käyntiin kiskominen innostaisi, eikä se metelikään miellytä, joten akkuleikkuri kyllä houkuttaisi.
 
Paritalopesanttina huutelen omakotitaloasujien lankaan ruohonleikkuriasioissa. Minkälaisia kokemuksia teillä on akkuruohonleikkureista? Itsellä on pieni piha, jonka varmaan leikkaisi jo yhdellä tehokkaalla akulla. Ryobin 36V akku mainostettiin riittävän noin 600 neliön ajamiseen, mikä riittäisi itselleni jo varmasti helpostikin. Mutta mites muuten nuo akkuvehkeet toimii käytössä? Jotenkin ei bensan kanssa läträäminen ja käyntiin kiskominen innostaisi, eikä se metelikään miellytä, joten akkuleikkuri kyllä houkuttaisi.

Tuli hankittua Clasun 36V (37cm?) leikkuri n. 500neliön nurmikolle. Tätä ei ole enää myynnissä. Nyt kerran ajettu keräimellä viimevuotista edellisen asukkaan leikkaamatta jättämää nurmikkoa. Riittävän hyvältä peliltä vaikuttaa. Akkuihin (yht n.4Ah) jäi vielä hyvin puhtia, ajoaika noilla pitäisi olla n. 50min.

Itse kiinnittäisin huomiota leikkuuleveyteen. Kapealla härvelillä voi alkaa harmittaa nurmikon hinkkaaminen. Esim. makitalla taitaa olla n. 43cm leikkuri, mikä jälkikäteen olisi voinut kiinnostaa, mutta meidän nurmi on sen verran pieni ettei haittaa. Ja kalliimpi tuo olisi ollut. Jos on tietyn valmistajan yleisakut jo käytössä niin kannattaa luonnollisesti harkita saman leikkuria.

Samoista syistä hankin akkuleikkurin, öljyn ja bensan kanssa ei jaksa lutrata ja tässä ei ole polttomoottorin meteliä.
 
Kevyitä, käteviä ja hiljaisia. Tehot ei riitä minkään viidakon leikkuuseen ja jos ruoho on kasvanut 10cm+ mittaan, kannattaa ensin työntää vaikka 60mm asetuksella ja sitten 30mm.
Makitan 2x18V leikkurilla ainakin työntelee juuri tuon 500-600m2 heinää yhdellä latauksella (4Ah akuilla)
Ryobi varmasti hintaisekseen hyvä peli jos ei muun valmistajan akkuja ole valmiiksi eli joutuu kaiken ostamaan alusta.

Jos piha on simppelin mallinen niin harkitsisin myös ihan 230V leikkuria. Piuha on ärsyttävä joo, mutta kun aloittaa siitä pistorasian alta leikkaamaan ja menee kauemmas niin siinähän se tulee mukana. Vaihtoehtona myös laittaa itsekelaava kaapelikela jonnekkin 2-3m korkeuteen niin piuha ei edes maassa makaa.

Muuten ovatkin sitten 30% kevyempia/tehokkaampia ja 70% halvempia mitä akkumallit :)
 
Makitalta en tiiä mitä menee samoilla akuilla mutta ainaki ryobilla saa samat akut sit ruohonleikkuriin trimmeriin pulttipyssyyn yms.
 
Ryobin 36V menee huomattavasti vähempään määrään laitteita kuin 18V akut.
 
Ainakin makita käytti mielestäni sarjassa kahta normi(?) 18V akkua, jolloin jännite on 36V.
 
Ainakin makita käytti mielestäni sarjassa kahta normi(?) 18V akkua, jolloin jännite on 36V.
Ryobilla siis sekä tuo 18+18 Fusion että ihan oma 36V akkunsa. Nämä kaks järjestelmää ei ole yhteensopivia. 36V akku on paikalleen liu'utettava ja 18V taas painettava.
 
Itse hommasin vuosi sitten keväällä tälläisen: Akkuruohonleikkuri Einhell Power X-Change GE-CM 43 Li M . Ainakin ensimmäisen kesän kokemukset ovat todella positiiviset. Leikattavana noin 600m2 nurmikkoa, menee yhdellä latauksella jos hoitaa säännöllisesti. Pitkäksi päässyttä tai kosteaa nurmikkoa leikattaessa joutuu kerran lataamaan akut. Kevyt käsitellä ja hiljainen. Myös avopuoliso on tyytyväinen tuohon, kun ei tarvitse repiä käyntiin.

Tuli sitten hommattua myös samaa sarjaa oleva trimmeri, ketjusaha, pyöröhiomakone, pulttipyssy, iskevä ruuvinväännin, kuviosaha ja rälläkkä. Ainoa mihin en ole tyytyväinen on tuo ruuvinväännin, siinä ei riitä voima esimerkiksi terassilautojen kiinnitykseen.
 
Ja siis tehojen puolesta 2kpl 4ah 18v akkua on tismalleen sama kuin 1kpl 36v 4ah.

Mutta jos vaan leikkuriin hankkii niin onhan yksi akku kätevämpi käyttää ja ladata kuin kaksi akkua.
 
Toissa kesänä tuli enemmänkin vertailtua akkuleikkureita (Sthil, Stiga, Bosch, Ryobi, EGO Power+) ja päädyin lopulta Stiga Multiclip 47 AE:hen, sarjan monipuolisen laitevalikoiman johdosta (ruohonleikkuri, pensasleikkuri, akkusaha, lumilinko) ja ruohonleikkurista ei muuta kuin positiivisia kokemuksia. 500m2 nurmikon leikkaa 3 kertaa yhdellä latauksella. Laatupeli, alumiinirunko eikä mikään muovirimpula, laakeroidut renkaat ja mikä itseä ainakin tyydyttää 45cm leikkuuleveys. Akkuruohonleikkuri Stiga Multiclip 47 AE | bauhaus.fi Sarja täydentyi viimekesänä pensasleikkurilla ja syksyllä ajattelin hankkia talven tuiskuista viisastuneena sarjaan sopivan lumilingon.
 
Tällä sivulla on jo aiemmin höpisty näistä akkuruohonleikkureista: Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

Tässä silloinen oma kommentti:
Itselläni on nyt yhden kesän kokemukset Einhell Power X-Change GE-CM 43 Li M ruohonleikkurista. 1150m2 tontti ja hyvin on kahdella akkuparilla riittänyt koko alueen leikkaukseen. Tehokin on riittänyt omiin tarpeisiin. Tietty jos on tapana päästää nurmikko pusikoitumaan niin sitten ei tehot mahda riittää.

Huomattavasti miellyttävämpi tuommosta kevyttä ja hiljaista leikkuria on työnnellä. Painaa noin puolet siitä mitä normaalit leikkurit, joten on huomattavasti näppärämpi käsitellä, jos on pensaita tai istutuksia.

Itse en enää polttomoottorikäyttöistä ottaisi. Seuraavaksi sitten robottileikkuri hankintaan.

Isoimpana etuna on, kun vaimokin on alkanut akkuleikkurin ansiosta huolehtimaan nurmikonleikkauksesta, joten oma leikkaaminen on vähentynyt aika minimiin. Entistä vaimo ei ikinä nykkinyt käymään, mutta akkuvehje lähtee käyntiin napin painalluksesta. Samoin vaimo on sanonut, että tällä leikkurilla viitsii leikata,kun lapset leikkivät pihalla, kun meteli ei ole niin kova.
 
Valesokkelitalo asiaan: Itse ajattelen asiaa niin päin, että noiden 70- ja 80-luvun talojen rakennusvirheet ja riskirakenteet sentään tunnetaan ja ne voi tarkastaa ja korjata. Jos tekee nyt uuden talon, niin ne rakennusvirheet tietää sitten 2030-luvulla, kun ongelmat alkaa puskea esiin. Jos se valesokkeli on pysynyt kuivana 40 vuotta, niin kyllä se pysyy jatkossakin. (Olettaen että salaojat toimii, maa kaataa oikein sokkelista ulospäin, sadevedet ohjataan pois sokkelin juurelta, jne. Asiallinen kuntotarkastaja osaa tällaiset asiat tarkistaa ja kertoa)
 
Noista valesokkelitalojen salaojista moni näyttää puhuvan kovasti. Harmi vaan kun suurimmassa osassa 70-80 luvulla tehdyssä taloissa ei ole salaojia tai ne on tukkiutunut ajat sitten. Ainut milloin ne oikeastaan on kunnossa, on silloin kun joku on ne jo korjannut.
 
Juu, meinasin itsekin ensin kirjoittaa, että salaojat on uusittu tuon "salaojat toimii" sijasta. Aikaudelle on varsin tyypillistä myös, että piirustuksissa ne salaojat on, mutta maasta ei mitään putkia löydy. Jos kuitenkin ne salaojat on laitettu, ja mielellään samalla vaivalla myös patolevyt, eikä valesokkeli ole tätä ennen kastunut, niin ostaisin talon huoletta (Muut riskirakenteet toki huomioiden, ei se valesokkeli ole ainut ongelmakohta näissä)

Jos taas salojista ei ole tietoa ja sadevedetkin valutellaan sokkelin juureen, niin olisin hieman skeptisempi. Toki jos valesokkeli on tällaisessa kohteessa terve, niin sitten vain heti ostamisen jälkeen ne salaojat kuntoon, ja taas voi asua huoletta.
 
Juu, meinasin itsekin ensin kirjoittaa, että salaojat on uusittu tuon "salaojat toimii" sijasta. Aikaudelle on varsin tyypillistä myös, että piirustuksissa ne salaojat on, mutta maasta ei mitään putkia löydy. Jos kuitenkin ne salaojat on laitettu, ja mielellään samalla vaivalla myös patolevyt, eikä valesokkeli ole tätä ennen kastunut, niin ostaisin talon huoletta (Muut riskirakenteet toki huomioiden, ei se valesokkeli ole ainut ongelmakohta näissä)

Jos taas salojista ei ole tietoa ja sadevedetkin valutellaan sokkelin juureen, niin olisin hieman skeptisempi. Toki jos valesokkeli on tällaisessa kohteessa terve, niin sitten vain heti ostamisen jälkeen ne salaojat kuntoon, ja taas voi asua huoletta.

Mites aattelit todentaa tuon rakenteen kunnon ennen ostamista? Reikä per seinä mitä nähnyt joskus tutkijoiden tekevän ei riitä mitenkään tuohon analyysiin koska on hyvin epätodennäköistä että osuu just siihen "kosteaan kohtaan".
 
Itsellä on myös Stigan Multiclip 47 AE, vajaan vuoden ollut käytössä. Hyvä peli edelleen, teho riittää eikä pidä pahaa ääntä. Muutaman kerran ajanut kunnolla kiveen, siitä on selvitty Erroreilla. Nyt vehje oli kylläkin takuuhuollossa, vedon nopeuden säätimessä on jotain häikkää. Saattaa vetäistä 2 nopeudelta täysille eli 6:lle. Eivät saaneet huollossa vikaa toistettua joten se jäi korjaamatta, maahantuojakaan ei ongelmaa tunnistanut. Pitää palata asiaan syksymmällä... Toivoin että leikkuriin olisi tullut softapäivitys, enemmän tehoja ja käyttöaikaa tyyliin Tesla. :rofl:
 
Mites aattelit todentaa tuon rakenteen kunnon ennen ostamista? Reikä per seinä mitä nähnyt joskus tutkijoiden tekevän ei riitä mitenkään tuohon analyysiin koska on hyvin epätodennäköistä että osuu just siihen "kosteaan kohtaan".

Täyttä varmuutta ei tietysti saa kuin purkamalla koko talon ja ottamalla näytteet joka puusta. Mutta sama pätee ihan jokaiseen taloon. Vai osaatko heittää mikä on sellainen talotyyppi, missä ei ole mitään riskirakennetta?

Jos niissä näytteenottopaikoissa puu on kuivaa ja seinän sisästä ei tule kellarin hajua, niin riittää itselle. Lisäksi siinä avauksessa tulee todennettua että kapillaarikatkot on tehty, alajuoksu on riittävästi maan yläpuolella, jne. Toki talo jäisi ostamatta, vaikka puu olisikin tervettä, jos vaikka ne kapillaarikatkot puuttuu, koska silloin on erittäin todennäköistä, että kosteutta löytyy jostain.

Talo- ja asuntokauppoihin liittyy aina riskejä. Jos ei riskien kanssa pysty elämään, niin sitten kannattaa vaan asustella vuokralla.
 
Mä mietin tosta valesokkelista että jalkalistat pois ja joka pysty puun väliin reikä ja kamera sisään ja näytteenotto?
 
Tuosas laskin karkeasti, 140m2 kivitalo joka valmistunut 1972 ja 40m2 puutalo valmistunut kait 1950 luvulla...
Päätaloon on vaihdettu ulkoovet ja ikkuna, vintillä puhallusvillaa laitettu lisäksi 6v sitten siirrytty maalämpöön joka lämmitää molemmat talot+käyttövesi.
Verot,jäte,vesi,sähkö etc. kulut vajaa 5000eur/vuosi, sisälämpö 21c.
 
IV-koneen LTO-kenno jumissa. Muutettu tänne eikä vielä irrotettu. Milläs perkeleellä tuon irrottaa? Videoissa ja manuaalissa sen pitäisi vetämällä vaan tulla ulos, vaan vaikuttaisi olevan jumissa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 245
Viestejä
4 490 770
Jäsenet
74 169
Uusin jäsen
tater

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom