Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
a)
e) Siitä kattolämmityksestä voi olla haittaa remontointia ajatellen koska ne paneelit vie turhaa tilaa katosta ja niiden läpi joutuu poraa jos tarvii vintille jotain saada vedettyä.
- Mun käsityksen mukaan siellä katossa on jonkin sortin paneelin tyyppiset lämmittimet jotka säteilee alaspäin. Ne vie korkeutta varmaan sen 5-10cm ja jos täytyy porata niin ne on kaiketi jotain metallia joten voi olla pirullista koittaa päästä läpi.

Kattolämmitys ei vie yhtään tilaa katosta, se on tuollainen kelmu joka asennetaan koolauksen ja kattomateriaalin väliin. Tarkkana pitää olla asennusvaiheessa ja sen jälkeenkin, että naulaa/poraa elementin läpi.

f) Monet tuolla tyrkyttää sulle ilmalämpöpumppua, mutta niihin ei kannata sekaantua. Ne on vain oikotie "onneen" ja voi aiheuttaa ongelmia talon rakenteellisen toiminnan kannalta. ... Kyseessä on hyvin epäilyttävä lämmitysratkaisu jota ei ole tutkittu tarpeeksi jotta pidempiaikaiset vaikutukset tiedettäisiin tarkkaan. Tuo on vain maalämmönkorvike joka ostetaan kun ajatellaan että maalämpö maksaa liikaa.

Itse näen asian niin, että ilmalämpöpumppu tarvitaan jäähdytykseen joka tapauksessa. Sille on käyttöä vaikka myöhemmin laittaisi maalämmön. Maalämmöllä viilentäminen ei ole käsittääkseni yksinkertaista (lämpimän/kylmän veden tuotto) eikä halpaa. Kastepiste pitää huomioida, konvektori on vaikea asentaa (putkivedot) ja rumakin se on. Viime kesällä sisälämpötila oli 30+ astetta miltei kaksi kuukautta, vaikkei taloon osu edes ilta-aurinko...
 
Jäähdytyksen lisääminen maalämpöpiiriin on kyllä harvinaisen yksinkertaista. Palikoiden osalta ilpissä putket menee talon peräpukaman näköiseen metelöivään ulkoyksikköön, maalämmössä lämpöpiiriin. Sisäyksiköt ovat kauniita/rumia molemmissa, ihan mistä tykkää. Aika oudolta minusta kuulostaisi, että ei maalämpöpiiriä käyttäisi hyödyksi, jos sellainen löytyy.

e: Maaviileä maksaa asennuksen jälkeen sen verran mitä liuoksen kierrättämiseen menee pumpputehoa eli muutamia hassuja (kymmeniä) watteja. Konvektorin tuuletin toki ottaa myös sähköä jos on päällä. Energiatehokkuus järjettömän hyvä ilpiinkin verrattuna. Ja teho riittää konvektorien pistämiseen vaikka joka huoneeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko siis runkoviemäri valurautaa ja haarat uusittu? Rauta- ja betoniviemärit vaativat reilusti vettä toimiakseen. Niihin ei kelpaa nämä "save the planet" -pöntöt. Ja noiden ollessa olemassa myös oppii sen, että mitä ei kannata heittää viemäriin, kuten talouspaperia. Se ei siellä hajoa.

60-luvun pieni 1-kerroksinen talo täälläkin ja olen kysynyt sukitustarjouksia. Hinnat vaihtelevat 7500 eurosta noin. 13 000 euroon. Noi yläpään hinnat voi unohtaa, koska olivat kotisun tms. firmojen antamia. Teen homman asap. kunhan saan rahoituksen kuntoon. Pankki ei myöntänyt remonttilainaa, vaan neuvoi, että voisi ottaa kulutusluottona.

Sinänsä homma ei ketuta kun on päivän tai parin homma ja saa mielenrauhan.

Itsellä myös tämä edessä 1968 talo ja n.15 m sukitus veto. 5 tarjousta otin -17 niin 7000e - 15.000e, Kotisun 9000e, olikohan toisiksi halvin. Meillä on vuoden vanhat pytyt ja juurikin tälläiset "pelastakaa maailma" mallit. Itse säädin ne 4L -> 6L niin menee vettä enemmän. Niinkuin edellä mainittu karhea rautaputki huutaa sitä vettä, niin ihan siksikin kaatelen 3-4 krt viikossa sen ämpärillisen/tiskialtaallisen vettä ja käyn vähän tarkistus kaivolla katselemassa miten menee läpi. Ja tuntuu että tämä Lidlin 8-patruunan 2,19e maksava paperi menee parhaiten läpi. Lambia en edes uskalla kokeilla rautaputkeen. Ja olisihan se remontin aikana pitänyt kaivaa ylös, mutta mutta... 3 päivässä esim. Kotisun lupasi hoitaa homman.
 
Itsellä myös tämä edessä 1968 talo ja n.15 m sukitus veto. 5 tarjousta otin -17 niin 7000e - 15.000e, Kotisun 9000e, olikohan toisiksi halvin. Meillä on vuoden vanhat pytyt ja juurikin tälläiset "pelastakaa maailma" mallit. Itse säädin ne 4L -> 6L niin menee vettä enemmän. Niinkuin edellä mainittu karhea rautaputki huutaa sitä vettä, niin ihan siksikin kaatelen 3-4 krt viikossa sen ämpärillisen/tiskialtaallisen vettä ja käyn vähän tarkistus kaivolla katselemassa miten menee läpi. Ja tuntuu että tämä Lidlin 8-patruunan 2,19e maksava paperi menee parhaiten läpi. Lambia en edes uskalla kokeilla rautaputkeen. Ja olisihan se remontin aikana pitänyt kaivaa ylös, mutta mutta... 3 päivässä esim. Kotisun lupasi hoitaa homman.

Kaameita hintoja nuo on kyllä. Tolla 15k€:llakin melkeen tekis jo sen kylpyhuoneremontin ja samalla uusis putken jos menee kylppäri lattian alla.
 
Jos maalämmön ottaa niin ehdottomasti pitää ottaa se sillein että laittavat valmiiksi valmiuden "ilmaiskylmälle".
Muutama hetki sitten tuli käytyä laittamassa konvektorit erääseen taloon jossa maalämpö. Jos ei olisi tarvinnut tehdä muutamaa jyrkkää kulmaa olisi mennyt helposti 4x18mm pexillä. 22cu eristettynä valmiiseen muovikoteloon vähän hankaloiti. Sisäyksikkö ja kotelot ei eroa oikeastaan yhtään ILP:in sisäyksiköistä. Jos on sopiva kohta niin voi käyttää nk. box-malleja josta jää vain näkyviin imu/puhallussäleikkö katossa. Siis tuon kanssa voi käyttää lähes mitä tahansa jäähdytyskäyttöön tarkoitettua konvektoria/palkkia/paneelia.

Kattolämmityksesta sen verran että esim. varastoissa/lentokonehalleissa/jne on käytössä nestekiertoisia lämmityspalkkeja (nämä siis yli 10m korkeella) ja toimistoissa on käytössä nestekiertoisia lämmitys/jäähdytyspaneeleita.
 
Jos maalämmön ottaa niin ehdottomasti pitää ottaa se sillein että laittavat valmiiksi valmiuden "ilmaiskylmälle".
Asia kiinnostaa itseänikin.
Mitäs tullainen maksaa/ vaatii.
Muutama hetki sitten tuli käytyä laittamassa konvektorit erääseen taloon jossa maalämpö. Jos ei olisi tarvinnut tehdä muutamaa jyrkkää kulmaa olisi mennyt helposti 4x18mm pexillä. 22cu eristettynä valmiiseen muovikoteloon vähän hankaloiti.
Vaatiiko tuo 22mm putken ja tarvitaanko niitä 4kpl?
Kauko tuohon aikaa kului?
Sisäyksikkö ja kotelot ei eroa oikeastaan yhtään ILP:in sisäyksiköistä. Jos on sopiva kohta niin voi käyttää nk. box-malleja josta jää vain näkyviin imu/puhallussäleikkö katossa. Siis tuon kanssa voi käyttää lähes mitä tahansa jäähdytyskäyttöön tarkoitettua konvektoria/palkkia/paneelia.
Onkos jotain hinta-laatusuhteessa edullista jota voisit suositella tai esimerkiksi tarjota?
 
Kaameita hintoja nuo on kyllä. Tolla 15k€:llakin melkeen tekis jo sen kylpyhuoneremontin ja samalla uusis putken jos menee kylppäri lattian alla.

Meinaakko, että tuo 15m sukitettavaa kiertää ympäri kylppäriä? Voi olla hyvin todennäköistä, että siellä ei kulje paljon mitään.

Sukitusta harkita sellasissa tilanteissa missä se putken vaihtaminen on oikeasti aika tekemätön paikka. Tyyliin menee jossain valun joukossa tai vähintään laatan alla. Eikä se vielä auta kun pitäisi vaihtaa myös se ulkona kulkeva osuus tarkastuskaivolle asti, mikä on sitten parhaimmilaan useamman metriä maan alla.
 
Meinaakko, että tuo 15m sukitettavaa kiertää ympäri kylppäriä? Voi olla hyvin todennäköistä, että siellä ei kulje paljon mitään.

Sukitusta harkita sellasissa tilanteissa missä se putken vaihtaminen on oikeasti aika tekemätön paikka. Tyyliin menee jossain valun joukossa tai vähintään laatan alla. Eikä se vielä auta kun pitäisi vaihtaa myös se ulkona kulkeva osuus tarkastuskaivolle asti, mikä on sitten parhaimmilaan useamman metriä maan alla.

No lähinnä tarkoitin tuolla kommentilla että usein se kylpyhuoneen osuus on se haastavin paikka uusia ja ne loput 10metriä on helpompaa vaihtaa. Joskus tietysti voi olla tekemätön paikka, mutta monesti vaihto onnistuu kun näkee vähän enemmän vaivaa.
 
Itsellä olisi pitänyt piikata keittiöstä, wc, tuulikaappi, pesuhuoneen käytävä, pesuhuone, sauna ja autotalli. Keskeltä autotallia syöksyy n. 2m alaspäin putki jatkuen talon ulkopuolelle. Tämä kokonais matkana n. 15m. Joten sukitus remontin keskellä oli paras idea vaikka yritän kaikki remppa hommat tehdä kunnolla ja kerralla.

Samaan tarjous kysely aikaan oli kaivuri kuski pihassa, niin hän kaivaisi kuitilla tuolla 15.000e , 41kpl 8h päiviä =)
 
Mitäs sit kun se sukitus tulee tiensä päähän? 20vuotta tais olla kesto? Miten siellä noin paljon oli kaivelua?
 
Kaameita hintoja nuo on kyllä. Tolla 15k€:llakin melkeen tekis jo sen kylpyhuoneremontin ja samalla uusis putken jos menee kylppäri lattian alla.

Mitäs sit kun se sukitus tulee tiensä päähän? 20vuotta tais olla kesto? Miten siellä noin paljon oli kaivelua?

Ei kun heitin tuohon vain jos sukitus maksaa 15ke niin kaivuri kuski 45e/h tekee töitä 41 päivää samalla rahalla, näin offtopikkina.
 
Niinjuu.. Aika halpa kaivurikuski jos 45e/h tekee. Itellä ollu aina 70-100e/h
 
Joo ne kannattaa kyl uusia aina, muuten kaikki remontit voi valua kankkulan kaivoon kun kosteus nousee seinille. Suhteellisen helppo homma vieläpä tuommoisessa ei-kellari-talossa.
 
Asia kiinnostaa itseänikin.
Mitäs tullainen maksaa/ vaatii.

Vaatiiko tuo 22mm putken ja tarvitaanko niitä 4kpl?
Kauko tuohon aikaa kului?

Onkos jotain hinta-laatusuhteessa edullista jota voisit suositella tai esimerkiksi tarjota?

Tuo varaus jäähdytykselle ei ole muuta kuin pari t-haaraa missä dn20/dn25 venttiilit ja haarojen välissä yksisuuntaventtiili. Helpottaa jos varo laitetaan kuten pitää eli runkoon ja paisunnaksi kalvopaisunta (huoltosulku ennen paisuntaa). Noi kun tehdään silloin kun maalämpöpumppu kytketään niin jäähdytyksen voi helpommin kytkeä myöhemmin.
Itse jäähdytyspiiri tarvitsee ainankin oman kiertovesipumpun. Hyvä tietenkin jos LVI-suunnittelija mitoittaisi tarvittavat asiat.

Tuossa tapauksessa laitettiin 2 puhallinkonvektoria, sen takia cu22 tai 4kpl 18mm pex. Aikaisemmin on laitettu myös 15mm pexillä.

Kahdelta meni semmoinen 4 työpäivää. Tuon muovikanavan, piirin ilmaamisen ja eristämisen kanssa tuhlaantui aika paljon aikaa.

Ei ole mitään suosituksia merkistä, muut hankkii ja itse vaan asentelen (vielä). Chiller/Sabiana merkkisiä noi pääasiassa on ollut. Kondenssiveden kanssa helpottaa jos mallissa on vedenpoisto pumpulla.
 
Jos kahdelta meni semmoinen neljä työpäivää, niin taidan kallistua jo pelkästään sen perusteella ilmalämpöpumppuun. Kai ne kaksi konvektoria, putkiosat ja muut tarvikkeet jo maksavat saman kuin ilmalämpöpumppu, vai maksaako paljon enemmän?

Ilman muuta vaikuttaisi paljon fiksummalta käyttää maalämmön keruupiiriä hyväksi, mutta projekti on osoittautumassa valtavaksi vrt. ilmalämpöpumppuun ja vaatii vielä turhia putkivetoja kattoon aika monta metriä eli käytännössä parin huoneen pintaremontin. Tietenkin maaviileän olematon sähkönkulutus kuulostaa hyvältä, mutta ilmalämpöpumpun kulutus viilennyskäytössä on sekin vähäinen.
 
Viimeksi muokattu:
Tuohan on tasan tapauskohtaista miten menee aikaa. Itsellä tulee olemaan suora veto ylöspäin teknisestä tilasta putki-/johtokuilua pitkin välikatolle, konvektori on suoraan kuilun vieressä. Menisköhän puoli päivää kahvitaukojen kanssa jos oikein rauhassa tekee? Suosittelen laskemaan uusiksi nuo sun ilpin "vähäiset" kulutukset, helvetistihän se käytännössä ilmaiseen maaviileään maksaa. Maaviileän konvektorit ovat 1-2 ke hintaluokassa, ihan riippuen miten hienon hilavitkuttimen haluaa. Kai sä ymmärrät, että tuossa asennuksessa se toinen konvektori rinnastuu suoraan toiseen ilpiin?

e: Ilpin asennus ei ole sen halvempaa kuin maaviileän. Laite- ja paikanvalinnoilla on suuurempi vaikutus kuin sillä mistä se viilennys tulee. Ja sit käytössä ilpi alkaa tikittää sen euron/viilennyspäivä lisäkulua eli mahdollinen ero tasaantuu ja kääntyy maaviileän puolelle. Bonuksena maaviileästä ei teho lopu kesken.
 
Viimeksi muokattu:
mutta ilmalämpöpumpun kulutus viilennyskäytössä on sekin vähäinen.

Ja sit käytössä ilpi alkaa tikittää sen euron/viilennyspäivä lisäkulua eli mahdollinen ero tasaantuu ja kääntyy maaviileän puolelle.

Kulutus seurailee toki aina viilennyksen määrää, meillä kun käytettiin ilpissä pääasiassa kesällä kosteudenpoistotoimintoa, joka nimensä mukaisesti poistaa kosteutta ja samalla viilentää ilmaa suht maltillisesti, niin kesä-elokuun kulutus oli viime vuonna n. 100 kWh/kk enemmän kuin edellisinä vuosina kun ilppiä ei ollut. Jos kämpän pumppaa ilpillä 18 asteeseen niin sähköä varmasti palaa moninkertainen määrä, mutta tuon tekeminen ei ole kovin fiksua monestakaan eri syystä...

Lisänä viime vuonna oli sitten vielä reilun kuution vetoinen ulkoporeallas, johon vaihdettiin vedet pariin kertaan (sähköllä lämpeävä vesi) ja jonka suodattimet ja lämmittimet pyöri käytännössä katsoen koko kesän läpi, niin meidän sähkön hinnalla 11 snt/kWh (energia+ siirto+ vero, ei kk-maksujen osuutta) kesän noussut kulutus tuli maksamaan 33 euroa, eikä tuosta edes kaikki ollut ilpin tekosia.

Ihan en tuota euro per päivä viilennyskäytössä siis oman kokemuksen perusteella allekirjoita.
 
Vattenfallin arvioon tuon euron perustin, siinä haitari taisi olla 0,3-1,4 euron päivässä. Selväähän se on, että ei se ilpi kuluta (sinun tapauksessa), jos et sitä viilennykseen aktiivisesti käytä :rolleyes: Siltikin toki osoitit, että maaviileä maksaa noinkin vähällä käytöllä itsensä edullisemmaksi ilpiin nähden suht rajallisessa aikamäärässä, jos nyt lähtee siitä oletuksesta että aidosti jotain eroa hintaan tulisi ilpin hyväksi.

e: Tarkoitus ei ole mitenkään hyökätä sitten ilpejä vastaan. Lähdin vain kommentoimaan väitteitä, että maaviileä olisi jotenkin hankala ja kallis ratkaisu. Ei voisi pitää vähempää paikkaansa.
 
jos et sitä viilennykseen aktiivisesti käytä :rolleyes:

Nyt meni sun veikkaus metsään ;)
Pumppu viilensi suunnilleen kesäkuun alusta elokuun loppuun. Pienempikin viilennysteho riittää kun toosa on koko ajan päällä, ja sisäilma pysyy miellyttävänä eikä tarvitse huudattaa täysillä kuumenneita ilmoja pihalle.
 
Nyt meni sun veikkaus metsään ;)
Pumppu viilensi suunnilleen kesäkuun alusta elokuun loppuun. Pienempikin viilennysteho riittää kun toosa on koko ajan päällä, ja sisäilma pysyy miellyttävänä eikä tarvitse huudattaa täysillä kuumenneita ilmoja pihalle.
Justhan sä sanoit että teillä käytetään kesäisin pääasiassa kosteudenpoistoa..
 
Justhan sä sanoit että teillä käytetään kesäisin pääasiassa kosteudenpoistoa..

..joka myös viilentää huoneilmaa poistaessaan kosteutta.

Kun toosa on päällä koko kesän 24/7 niin se Dry moden tuottama viilentävä vaikutus on ainakin omassa käytössä ollut ihan sopiva suurimman osan ajasta. Eikä mun mielestä oikein voi sanoa, ettei laitetta käytetä aktiivisesti viilennykseen jos se on ilmastoinut kämppää vuorokauden ympäri koko kesän...

Mutta eipä tästä kannata varmaan enempää vääntää, toinpahan omat kaks senttiä keskusteluun ilpillä viilentämisen kalleudesta.
 
Eihän se kallista ole paitsi jos vertaa käytännössä ilmaiseen maaviileään. Silloin se on suhteellisesti ihan helvetin kallista. Jos kierrätyspumppu on 20 W, niin tuosta tulee noin 5 e kolmelta kuulta eikä ole jäähdytystehoon sidoksissa muuta kuin siihen suuntaan, että voi laskea jos on "off". Sun logiikalla siis vois huudella, että "euron vaan maksoi... kun ei käytetty kuin vähän".

OT: Luulis sen järkikin sanovan, että "kosteudenpoisto" != "viilennys". Hyvä, jos kosteudenpoiston sivutuotoksena tuleva vähäinen viilennys riitti viime kesän paahteessakin, mutta on aika epärehellistä alkaa huutelemaan minimitehon käytöllä yhtään mitään mistään halpuudesta. Ei tää on sun naapuripiiri, jolle täytyy paidottomana iho nihkeänä selitellä miten hemmetin hyvän systeemin pistit ja ei vie edes 35 asteen helteissä paljon sähköä! Vaimo, ÄLÄ koske siihen säätimeen. Tulee vilu!
 
Eihän se kallista ole paitsi jos vertaa käytännössä ilmaiseen maaviileään. Silloin se on suhteellisesti ihan helvetin kallista. Jos kierrätyspumppu on 20 W, niin tuosta tulee noin 5 e kolmelta kuulta eikä ole tehoon sidoksissa muuta kuin siihen suuntaan, että voi laskea jos on "off". Sun logiikalla siis vois huudella, että "euron vaan maksoi... kun ei käytetty kuin vähän".
Meillä taitaa olla kaksi pumppua eli erilliset pumput kaivoon ja nesteen pumppaamiseksi konvektoriin. Lisäki konvektori vie vielä yhden 20W eli yhteensä 60W. Toisaalta se lämmin neste sitten regeneroi kaivoa joten saattaa olla aika lähellä +-0 tuo viilennyksen käyttö.

Ja kyllä se kosteuden poisto ILPissä toimii suurimman osan ajasta viilennykseen. Viime kesä pienenä poikkeuksena kun piti oikeasti olla koko ajan viilennys päällä.
 
Meillä taitaa olla kaksi pumppua eli erilliset pumput kaivoon ja nesteen pumppaamiseksi konvektoriin. Lisäki konvektori vie vielä yhden 20W eli yhteensä 60W. Toisaalta se lämmin neste sitten regeneroi kaivoa joten saattaa olla aika lähellä +-0 tuo viilennyksen käyttö.

Ja kyllä se kosteuden poisto ILPissä toimii suurimman osan ajasta viilennykseen. Viime kesä pienenä poikkeuksena kun piti oikeasti olla koko ajan viilennys päällä.
Voiko sitä toista pumppua laskea, kun se kuitenkin tarvitaan esim. lämpimän käyttöveden tuottamiseen? Tuo 20 W on myöskin ihan hihavakio ylärajalla, esim. Grunforsin pumppu näyttää vievän 4-22 W tehosta riippuen. Veikkaisin jäähdytykseen riittävän paljon maksimitehoa pienempikin potku. Konvektori vie mitä vie, en ole selvitellyt. Mutta eipä se puhallin ihmeitä ime kuten arvioit.

e: Viilennys, kosteudenpoisto, ihan sama mikä termi niin ilpin tehosta ei kuitenkaan käytetä lähellekään kaikkea. Esim. viimekesän helleaalloksi kun olisi pistänyt 22 astetta säätöön, niin ilpin ja maaviileän ero olisi varmaan satasia (en ole laskenut). Se perimmäinen pointti, joka hukkui matkan varrella kuitenkin oli ne asennuskustannukset ja maaviileän takaisinmaksukyky ilpiin nähden, jos nyt edes sattuu olemaan satkuja kalliimpi ratkaisu. Tämä toteutuu myös pienellä käytöllä, hitaammin vain.
 
Viimeksi muokattu:
Joko tässä on ihminen joka ei ole ikinä käyttänyt kosteudenpoistoa ILPin kanssa tai sitten jokin muu syy, mutta kyllähän tuo kosteutta poistaessaan myös viilentää kivasti. Eihän kukaan nyt ILPiä kesäisin käytä että kämpässä olisi sisällä alle 20C, vaan se pyynti on varmaan aika usein siinä 24-25 tienoilla, jolloin jo kuivempi ilma tekee miellyttävämmän olon ja tuntuu iholla "viileältä".
 
Itsellä myös tämä edessä 1968 talo ja n.15 m sukitus veto. 5 tarjousta otin -17 niin 7000e - 15.000e, Kotisun 9000e, olikohan toisiksi halvin. Meillä on vuoden vanhat pytyt ja juurikin tälläiset "pelastakaa maailma" mallit. Itse säädin ne 4L -> 6L niin menee vettä enemmän. Niinkuin edellä mainittu karhea rautaputki huutaa sitä vettä, niin ihan siksikin kaatelen 3-4 krt viikossa sen ämpärillisen/tiskialtaallisen vettä ja käyn vähän tarkistus kaivolla katselemassa miten menee läpi. Ja tuntuu että tämä Lidlin 8-patruunan 2,19e maksava paperi menee parhaiten läpi. Lambia en edes uskalla kokeilla rautaputkeen. Ja olisihan se remontin aikana pitänyt kaivaa ylös, mutta mutta... 3 päivässä esim. Kotisun lupasi hoitaa homman.

Olipahan kallista, sanoisin että jollain 4500-5000 Eurolla pitäis pärjätä. Kotisunia kannattaa vältää kun ruttoa, aiankin täälläpäin on ollut paljon että huonoa työtä ylihintaan
 
"Tuntuu viileältä" on eri asia kuin "on viileä". Itse käsitän tuon viilennyksen niin että jos lämpötila on esim 27astetta ja sitä viilennetään niin lämpötila tippuu. Ei sillä ole merkitystä onko ilman kosteus eri vaan tuo lämpötilaero ratkaisee. Varsinkin tuollaisessa tapauksessa jossa tehdään vertailua kahden eri laitteen välillä.
 
Joko tässä on ihminen joka ei ole ikinä käyttänyt kosteudenpoistoa ILPin kanssa tai sitten jokin muu syy, mutta kyllähän tuo kosteutta poistaessaan myös viilentää kivasti. Eihän kukaan nyt ILPiä kesäisin käytä että kämpässä olisi sisällä alle 20C, vaan se pyynti on varmaan aika usein siinä 24-25 tienoilla, jolloin jo kuivempi ilma tekee miellyttävämmän olon ja tuntuu iholla "viileältä".
Kuka tässä on alle 20C väittänyt :rofl: Eikä 24-25C lämpötilaa nyt voi hyvälläkään tahdolla kutsua ilmastoiduksi viileäksi tilaksi. On varmasti miellyttävämpi kuin ilman, mutta... Jos tosissaan haluaisi pitää lämmön vaikka aina 22C, niin ilpin kulutus lähtee keulimaan maaviileän ~vakiokulutukseen verrattuna. Paljonkohan tuo "kosteudenpoisto" on laitteen täystehosta?
 
Kuka tässä on alle 20C väittänyt :rofl: Eikä 24-25C lämpötilaa nyt voi hyvälläkään tahdolla kutsua ilmastoiduksi viileäksi tilaksi. On varmasti miellyttävämpi kuin ilman, mutta... Jos tosissaan haluaisi pitää lämmön vaikka aina 22C, niin ilpin kulutus lähtee keulimaan maaviileän ~vakiokulutukseen verrattuna. Paljonkohan tuo "kosteudenpoisto" on laitteen täystehosta?

Juu ei, kunhan otin sen esille. Itse en tykkää ainakaan tulla 22C tilaan jos ulkona on liki 30C asteita, lämpötilaero turhan iso. Toki nämä näitä yksilöllisiä asioita, mutta en halua "palella" kesäisin sisätiloissa. Tottahan se on jos on jo lämmin talo jota viilentää siihen 22C, niin kyllä se ääntä pitää ja tehoa tarvitsee. Toi kosteudenpoisto on taas puolestaan ehkä... 30%? viilennyksestä. Ei ole tarkkaa mittadataa, mutta aika vähän se vie kun ei sitä juurikaan normikulutuksen lisäksi huomaa.
 
Eihän se kallista ole paitsi jos vertaa käytännössä ilmaiseen maaviileään. Silloin se on suhteellisesti ihan helvetin kallista. Jos kierrätyspumppu on 20 W, niin tuosta tulee noin 5 e kolmelta kuulta eikä ole jäähdytystehoon sidoksissa muuta kuin siihen suuntaan, että voi laskea jos on "off". Sun logiikalla siis vois huudella, että "euron vaan maksoi... kun ei käytetty kuin vähän".

OT: Luulis sen järkikin sanovan, että "kosteudenpoisto" != "viilennys". Hyvä, jos kosteudenpoiston sivutuotoksena tuleva vähäinen viilennys riitti viime kesän paahteessakin, mutta on aika epärehellistä alkaa huutelemaan minimitehon käytöllä yhtään mitään mistään halpuudesta. Ei tää on sun naapuripiiri, jolle täytyy paidottomana iho nihkeänä selitellä miten hemmetin hyvän systeemin pistit ja ei vie edes 35 asteen helteissä paljon sähköä! Vaimo, ÄLÄ koske siihen säätimeen. Tulee vilu!

Mä en tiedä mistä tää sun agressiivisuus tähän asiaan kumpuaa, mutta vähän voisit jarrutella jo tossa kommunikointityylissä. En mä tullu tänne sun aamumuroihin kusemaan, vaan kertomaan vaan omat kokemukseni siitä mitä ilpin käyttö jäähdytyskäytössä ihan oikeassa elämässä meillä viime kesänä maksoi, ettei kaikille jää mieleen pelkästään se vahvalla mutulla heitetty "euro per päivä maksaa ilpillä, vitun kallista".

Maalämmöllä käyttökustannukset on varmaan halvemmat, en ole muuta väittänytkään, mutta eipä toi ilpillä jäähdyttäminenkään nyt kovin kallista ole kun kylmentää tarvitsee keskimäärin 3 kuukautta vuodesta. Sitä en tiedä minkä verran tuollainen maakylmä maksaa rakentaa, etenkään jälkiasennuksena. Jos se on järkevän hintaista, niin sitten se kannattaa asentaa jos maalämpö on/tulee muutenkin. Ilppiä jos meinaa jäähdytyskäyttöön niin halvimmillaan jäähdytystoosan saa asennettuna varmaan johonkin tonnin pintaan. Meidän lämmitys- ja viilennyskäyttöön tarkoitettu Panasonic maksoi asennettuna 1300 euroa, joten invenstointi oli aika maltillinen.

Se on ihan sama vaikka kosteudenpoisto != jäähdytys, jos se kosteudenpoisto riittää pitämään suurimman osan kesästä lämpötilan ~23-24 asteessa vaikka kesä oli mittaushistorian kuumin. Oli se meilläkin välillä kylmennyksellä, mutta suurimman osan kesästä kuivatustila riitti aivan loistavasti. Vaikutuksensa on tietysti kämpän koolla ja rakenneratkaisuilla, meillä on on suht selkeän mallinen yksitasoinen OK-talo niin ilmankierto toimii varsin hyvin yhdellä pumpulla. Joku labyrinttimainen kaksitasoinen on taas ihan eri asia ja vaatii äkkiä kaksi toosaa, tosin sama koskee myös sitten niitä maaviileän mööpeleitä.

Makuja on toki monia, ja asumislämpötila on niistä yksi, ja se kuinka kuumaksi talvella tai kylmäksi kesällä töllin puhallat määrittää aika pitkälti sen mitä sen lämmitys/viilennystehon tuottaminen tulee kustantamaan. Jos haluaisin kesällä jäähdyttää talon 18 asteeseen tai talvella lämmittää 28 asteeseen niin toki energiakäyttö siihen olisi silloin hyvin eri, mutta näillä meidän spekseillä energiankäyttö on tuo mitä se nyt on ollut. Tuossa samoilla tienoilla se lämpö on ollut talvellakin, en näe tarvetta asettaa sitä kylmemmälle kun tuo on kesällä ihan mukava lämpötila.

"Tuntuu viileältä" on eri asia kuin "on viileä"

Se on ihan totta, mutta ihmisen kaltaiselle organismille väliä on nimenomaan sillä miltä lämpötila tuntuu. Kuivempi ilma ei tunnu samalla tavalla tukalalta kuin kostea ilma kun on lämmintä. Vastaavasti kylmä ja kostea tuntuu kylmemmältä kuin kylmä ja kuiva.
 
..joka myös viilentää huoneilmaa poistaessaan kosteutta.

Kun toosa on päällä koko kesän 24/7 niin se Dry moden tuottama viilentävä vaikutus on ainakin omassa käytössä ollut ihan sopiva suurimman osan ajasta. Eikä mun mielestä oikein voi sanoa, ettei laitetta käytetä aktiivisesti viilennykseen jos se on ilmastoinut kämppää vuorokauden ympäri koko kesän...

Mutta eipä tästä kannata varmaan enempää vääntää, toinpahan omat kaks senttiä keskusteluun ilpillä viilentämisen kalleudesta.
Niin, joka ei edelleenkään ole sama kuin että käytetään viilennystä.
Nyt oli kyse ilpin kustannuksista kun sitä käytetään VIILENNYKSEEN, ei kosteuden poistoon vaikka sekin toki tuntuu viilentävältä.
Tämä on tärkeää siksi kun puhutaan kustannuksista. Viilennys vie enemmän sähköä kuin ilman kuivaus.
 
Joo kyllä, mutta jos vertailun kohteena on käytetyt eurot ja viilennysteho niin silloin vertailu ei ole oikeaoppinen jos se perustetaan vain tunteeseen joka voi olla eri ihmisillä erilainen.
 
Niin, joka ei edelleenkään ole sama kuin että käytetään viilennystä.
Nyt oli kyse ilpin kustannuksista kun sitä käytetään VIILENNYKSEEN, ei kosteuden poistoon vaikka sekin toki tuntuu viilentävältä.
Tämä on tärkeää siksi kun puhutaan kustannuksista. Viilennys vie enemmän sähköä kuin ilman kuivaus.

Joo kyllä, mutta jos vertailun kohteena on käytetyt eurot ja viilennysteho niin silloin vertailu ei ole oikeaoppinen jos se perustetaan vain tunteeseen joka voi olla eri ihmisillä erilainen.

Kyllä se lämpötila siinä Dry modellakin laskee ihan celsius-asteinakin eikä pelkästään tunteen tasolla. Itse vain subjektiivisesti koen mukavammaksi pitää laitteen kosteudenpoistolla, koska se kuiva ilma on mun mielestä miellyttävämmän tuntuinen kuin kostea.

...kosteudenpoisto riittää pitämään suurimman osan kesästä lämpötilan ~23-24 asteessa vaikka kesä oli mittaushistorian kuumin.
 
Kyllä se lämpötila siinä Dry modellakin laskee ihan celsius-asteinakin eikä pelkästään tunteen tasolla. Itse vain subjektiivisesti koen mukavammaksi pitää laitteen kosteudenpoistolla, koska se kuiva ilma on mun mielestä miellyttävämmän tuntuinen kuin kostea.

Jos näin on niin silloin tuosta saa ihan vertailukelpoisen kun molemmilla tekniikoilla lasketaan lämpöä ja tarkastetaan sähkönkulutus. Luultavasti ILPin hyötysuhde laskee sitä mukaa mitä isommasta lämpötilanpudotuksesta on kyse.
 
Jos näin on niin silloin tuosta saa ihan vertailukelpoisen kun molemmilla tekniikoilla lasketaan lämpöä ja tarkastetaan sähkönkulutus. Luultavasti ILPin hyötysuhde laskee sitä mukaa mitä isommasta lämpötilanpudotuksesta on kyse.
Ei se hyötysuhde laske mutta energiankulutus lisääntyy. Hyötysuhde määräytyy ulkolämpötilan mukaan.

Käsittääkseni viime kesänä monesta maaviileätalosta loppui kaivosta viilennysteho kun oli niin pitkän aikaa helteitä. ILP:illä tällaista ongelmaa ei ole.

Tarkennuksena vielä että meillä tuli uuteen taloon maaviileä valmiiksi suunniteltuna ja vanhassa talossa oli ILP joten ei ole ihmeempiä sidoksia kumpaankaan suuntaan.
 
Eikös se hyötysuhde just laske jos yhden asteen pudotukseen vaadittaisiin esim 1000w tehoa (luvut kuvitteellisia), sit jos haluttaisiinkin 5astetta matalammaksi niin enerkiaa kuluisikin 7000W.
 
Eikös se hyötysuhde just laske jos yhden asteen pudotukseen vaadittaisiin esim 1000w tehoa (luvut kuvitteellisia), sit jos haluttaisiinkin 5astetta matalammaksi niin enerkiaa kuluisikin 7000W.
Ei.

Hyötysuhde kuvaa sitä, kuinka monta wattia viilennystehoa saadaan yhdellä watilla sähköenergiaa. ILP:eissä hyötysuhde ei ole ihan yksiselitteinen ja riippuu esimerkiksi siitä käykö pumppu täydellä teholla vai osateholla mutta pääsääntöisesti eniten hyötysuhteeseen vaikuttaa ulkolämpötila.

Kun lämpötilaa pitää tiputtaa reippaasti niin tehoa kuluu enemmän mutta hyötysuhde saattaa olla jopa parempi kun kuorma on isompi.

Edit: Tietysti jos ajatellaan että sisälämpötila olisi vakio ja ulkolämpötila muuttuisi lämpimämmäksi niin sitten myös hyötysuhde laskee ulkolämpötilan nousun myötä.
 
Mä en tiedä mistä tää sun agressiivisuus tähän asiaan kumpuaa, mutta vähän voisit jarrutella jo tossa kommunikointityylissä. En mä tullu tänne sun aamumuroihin kusemaan, vaan kertomaan vaan omat kokemukseni siitä mitä ilpin käyttö jäähdytyskäytössä ihan oikeassa elämässä meillä viime kesänä maksoi, ettei kaikille jää mieleen pelkästään se vahvalla mutulla heitetty "euro per päivä maksaa ilpillä, vitun kallista".
Kuten sanoin, euron päivä perustui Vattenfallin asiantuntijan arvioon, siinä mainitsemani haitarin keskellä. Käytön ja talon mukaan vaihtuu niin paljon, että varmasti "close enough". Siinä (Vattenfalin arviossa) oli sentään aidosti käytetty useampaa erilaista tapausta laskennassa kuin sun kosteudenpoisto-eiku viilennys -eiku.. Agressiivisen tyylin saat ihan siitä, että alat kuittailemaan jostain, jossa vain lainaan/viittaan omaa tekstiäsi ja sit alat jänkäämään jostain termistä, kun pelkkä "joo, en käytä laitetta lähelläkään täyttä tehoa" olisi riittänyt.
...Joku labyrinttimainen kaksitasoinen on taas ihan eri asia ja vaatii äkkiä kaksi toosaa, tosin sama koskee myös sitten niitä maaviileän mööpeleitä...
Tässä kohtaa on syytä muistuttaa, että ilpillä tarvitse sitten myös tuplasähkön, maaviileällä vain lisätään yksi tai useampi yksikkö samaan piiriin. Vaikka joka huoneeseen. Ja vain pumpun/tuulettimien rasituksen kasvun verran lisää käyttökulua.
 
Viimeksi muokattu:
Kuten sanoin, euron päivä perustui Vattenfallin asiantuntijan arvioon, siinä mainitsemani haitarin keskellä. Käytön ja talon mukaan vaihtuu niin paljon, että varmasti "close enough". Siinä (Vattenfalin arviossa) oli sentään aidosti käytetty useampaa erilaista tapausta laskennassa kuin sun kosteudenpoisto-eiku viilennys -eiku.. Agressiivisen tyylin saat ihan siitä, että alat kuittailemaan jostain, jossa vain lainaan/viittaan omaa tekstiäsi ja sit alat jänkäämään jostain termistä, kun pelkkä "joo, en käytä laitetta lähelläkään täyttä tehoa" olisi riittänyt.
Tässä kohtaa on syytä muistuttaa, että ilpillä tarvitse sitten myös tuplasähkön, maaviileällä vain lisätään yksi tai useampi yksikkö samaan piiriin. Vaikka joka huoneeseen. Ja vain pumpun/tuulettimien rasituksen kasvun verran lisää käyttökulua.

Kuulostaa loogiselta, kannatan
 
Käsittääkseni viime kesänä monesta maaviileätalosta loppui kaivosta viilennysteho kun oli niin pitkän aikaa helteitä.
Onko sinulla jotain faktaa tämän tueksi? Tuossa nopeasti googlella vilkaisten näin jonkun tutkielman, jossa kaivon lämpötila nousi 0,25-0,5 astetta 10 vuodessa, kun siitä imettiin viileää pari kk/vuosi 1500 kWh/kk. Tässä valossa viilennystehon loppuminen kuulostaa aika uskomattomalta. Kaipa joku alamittaiseksi porattu kaivo paskalla putkistolla voi hyytyä ihan lämmönsiirron hitauden takia(?) Ei minulle muuten tule mieleen, miten jollain konvektorilla saa kaivon "kuumaksi".

e: Eipä tuo nyt kovin pahalta viime kesänä vaikuttanut porukoilla: Paljonko kaivon tai maapiirin lämpötila on viilennyksen kanssa?
 
Viimeksi muokattu:
Edit: laitetaan spoilereihin, alkaa menemään aika offtipiciksi
Kuten sanoin, euron päivä perustui Vattenfallin asiantuntijan arvioon, siinä mainitsemani haitarin keskellä. Käytön ja talon mukaan vaihtuu niin paljon, että varmasti "close enough". Siinä (Vattenfalin arviossa) oli sentään aidosti käytetty useampaa erilaista tapausta laskennassa kuin sun kosteudenpoisto-eiku viilennys -eiku.. Agressiivisen tyylin saat ihan siitä, että alat kuittailemaan jostain, jossa vain lainaan/viittaan omaa tekstiäsi ja sit alat jänkäämään jostain termistä, kun pelkkä "joo, en käytä laitetta lähelläkään täyttä tehoa" olisi riittänyt.

Ok, kerrataanpas

Sun alkuperäinen viesti mihin vastasin oli
Ja sit käytössä ilpi alkaa tikittää sen euron/viilennyspäivä

Tässä ei ollut mainintaa arvion tulevan Vattenfallin asiantuntijalta, ja siinä olevan vaihtelu väli X-Y, vaan tässä Kvarkki sanoi että maksaa euron päivä

Johon vastasin kertomalla millaisella kulutuksella meillä viime kesä mentiin ja totesin
Ihan en tuota euro per päivä viilennyskäytössä siis oman kokemuksen perusteella allekirjoita.

Maininta asiantuntijalähteistä ja vaihteluväleistä tuli vasta myöhemmin
Vattenfallin arvioon tuon euron perustin, siinä haitari taisi olla 0,3-1,4 euron päivässä.

Kappas, jos sähköä menee meillä 100kWh/kk jäähdytykseen niin keskiverto 30 päivän kuukaudella laskettuna sehän on 0,37 €/pv, eli Vattenfallin vaihteluvälin alarajalla.

Agressiivisen tyylin saat ihan siitä, että alat kuittailemaan jostain, jossa vain lainaan/viittaan omaa tekstiäsi ja sit alat jänkäämään jostain termistä, kun pelkkä "joo, en käytä laitetta lähelläkään täyttä tehoa" olisi riittänyt.

Sori jos olin liian epäkohtelias ollessani eri mieltä kanssasi, yritän olla kohteliaampi tulevaisuudessa ettei mene niin tunteisiin.

Mutta, miks ihmeessä mä huudattaisin sitä toosaa täydellä teholla jos vähemmälläkin saa mukavan lämpötilan kämppään? Kyllähän siinä tehot riittäis vaikka mihin, mutta tuskin monikaan haluaa jääkaapissa asua. Niinkun olen monta kertaa sanonut, niin se viilentää myös ilmaa kosteudenpoistotilassakin, ja jos lämpötila meinasi nousta niin se käännettiin jäähdytystilaan. Taisin myös mainita, että meillä oli kesällä vakaasti siinä 23-24 tienoilla lämpötilat kuumimpinakin päivinä, eli lämpöä on kyllä pidetty yllä. Vaikka tohottaisin toosaa viilennyksellä niin en kuitenkaan pistäisi kämppää kylmemmäksi, joten en ymmärrä mikä ongelma sulla tässä on.

Sä heittelet täällä jotain numeroita mitkä olet lukenut jostain ja pyöristänyt lähimpään tasaeuroon, mä heittelen omia kokemusperäisiä numeroitani siitä mitä käytännössä viilentäminen on mulle maksanut, mutta jostain syystä sä olet oikeassa ja mä väärässä, ja sun agressiivisuus on oikeutettua koska mä "jänkään" kun kerron täällä että pumpun käyttäminen on meille maksanut 1/3 sun ilmoille heittämästä lukemasta :confused:

Tässä kohtaa on syytä muistuttaa, että ilpillä tarvitse sitten myös tuplasähkön, maaviileällä vain lisätään yksi tai useampi yksikkö samaan piiriin. Vaikka joka huoneeseen. Ja vain pumpun/tuulettimien rasituksen kasvun verran lisää käyttökulua.

Tää on ihan hyvä tieto niille jotka pähkii maalämmön ja kylmän tekemistä.
**

Eiköhän tää vääntö ollu valmis..
 
Mikä väitteessäni euron/päivä viilennyksestä oli muka väärin? Suurinpiirtein asiantuntija-arvion keskeltä otettu luku ja perustui siihen, että sitä perhanan laitetta oikeasti käytettään viilennykseen. Sit sä tuut huutelemaan ihan oman "viilennys"määritelmän kanssa, että ei vie noin paljon, kun oikeasti pyörität laitetta minimiteholla "kuivatusasetuksella". Lopuksi vielä syytät mutuilusta, kun olen kertonyt lähteen johon arvion perustin :D Saat ihan vapaasti käyttää laitettas miten haluat, mutta kustannusvertailussa joku järki täytyy olla.

Siitä vaan lasket omilla pumpun arvoillais paljonko maksais ilpillä jäähdyttää noissa tilanteissa:
Onko ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen kallista ja sähköntuhlausta? - Vattenfall
 
Siitä vaan lasket omilla pumpun arvoillais paljonko maksais ilpillä jäähdyttää noissa tilanteissa:
Onko ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen kallista ja sähköntuhlausta? - Vattenfall
"Tämän pohjalta on helppo todeta, että modernilla ilmalämpöpumpulla pitää talon viileänä kuumanakin kesänä hyvin edullisesti sähkökustannusten osuessa 6–42 euron haarukkaan."

Yhteenvetona voitaneen todeta, että sähkönkulutus on niin mitätöntä molemmilla vaihtoehdoilla (ILP vs. konvektori) ettei sillä ole mitään merkitystä. Investoinnin hinta ja oletettu kestoikä on ainoa, jota kannattaa pohtia.
 
Mikä väitteessäni euron/päivä viilennyksestä oli muka väärin? Suurinpiirtein asiantuntija-arvion keskeltä otettu luku ja perustui siihen, että sitä perhanan laitetta oikeasti käytettään viilennykseen. Sit sä tuut huutelemaan ihan oman "viilennys"määritelmän kanssa, että ei vie noin paljon, kun oikeasti pyörität laitetta minimiteholla "kuivatusasetuksella". Lopuksi vielä syytät mutuilusta, kun olen kertonyt lähteen johon arvion perustin :D Saat ihan vapaasti käyttää laitettas miten haluat, mutta kustannusvertailussa joku järki täytyy olla.

Sulta nyt meni se pointti ohi että viuhui. Sä heitit ilpin kustannukseksi euro per päivä ilman mitään lähdetietoja tai perusteluita, sitten kun mä kerron jonkun toisen lukeman omista exceleistä niin sulta on suunnilleen saanut pelkkää vittuilua ja vänkäystä siitä lähtien.

Mun esittämät numerot on ihan oikeista toteutuneista kulutusluvuista. En mä ole täällä mitään viilennyksen uudelleenmäärittelyä ollut tekemässä, vaan kertonut että se pumppu on niistä kahdesta viileää ilmaa tuottavasta ja kosteutta poistavasta asennosta siinä, joka poistaa kosteutta tehokkaammin. Mä olen myös kertonut millaisilla sisälämpötiloilla nuo kulutusluvut on toteutunut, mitä ihmettä se pumpun asetus siihen vaikuttaa jos kämppä on tavoitelämmössä?

Noiden moodien toiminnassa on varmaan valmistajien välillä eroja, Panasonicin pumpuissa Coolin ja Dryn ero on lähinnä se, että Drylla flektiä pyöritetään hitammin jolloin kosteus siirtyy kennoon tehokkaammin ja sitä saadaan enemmän pois sieltä sisäilmasta. Molemmissa asennoissa siellä tapahtuu kuitenkin ihan sama asia: kennostoa kylmennetään ja sen läpi puhalletaan lämpimänpää ilmaa joka jäähtyy kennoston läpi kulkiessaan.

Jos sä et tätä tajua, niin sitten ei enää voi mitään ja saat jäädä elämään omissa harhaluuloissas, että ilpin kosteudenpoistomoodi ei viilennä huoneilman lämpötilaa.

Yhteenvetona voitaneen todeta, että sähkönkulutus on niin mitätöntä molemmilla vaihtoehdoilla (ILP vs. konvektori) ettei sillä ole mitään merkitystä. Investoinnin hinta ja oletettu kestoikä on ainoa, jota kannattaa pohtia.

Tämähän se taitaa se ratkaiseva asia olla. Siinä ei kymppien käyttökulut per kesä paljoa haise kun investointikulut lasketaan tuhansissa.

Henk.koht. jos olisin maalämpöjä laittamassa niin lähtökohtaisesti varmaan pyrkisin sen viilennyksenkin toteuttamaan sillä, ettei ole sitten kahta laitteistoa, vaan vain yksi joka hoitaa sitten lämpimän ja kylmän. Etenkin uudisrakentamisessa varmaan aika helppo toteuttaa, mutta esim. saneerauskohteissa voikin olla vaikeampi paikka esim. rakenteista johtuen.
 
"Tämän pohjalta on helppo todeta, että modernilla ilmalämpöpumpulla pitää talon viileänä kuumanakin kesänä hyvin edullisesti sähkökustannusten osuessa 6–42 euron haarukkaan."

Yhteenvetona voitaneen todeta, että sähkönkulutus on niin mitätöntä molemmilla vaihtoehdoilla (ILP vs. konvektori) ettei sillä ole mitään merkitystä. Investoinnin hinta ja oletettu kestoikä on ainoa, jota kannattaa pohtia.
Se keskustelu lähti alunperin siitä, että joku piti maaviileää ilmpiä kalliimpana vaihtoehtona. Jopa siinä määrin, että ilpiä olisi pitänyt pistää vaikka kaivokin olisi ollut olemassa :D Todellisuudessa erot ovat pahimmilaankin satasia vertailukelpoisissa vehkeissä, joten tässä kontekstissa sillä oli merkitystä mitkä ovat käyttökulut kummassakin vaihtoehdossa. Euronpäivä esimerkillä oli tarkoitus osoittaa vain, että ilpi maksaa selvästi jotain (maaviileään nähden) ja siten maaviileä on laitteiden eliniän aikajanalla edullisin ratkaisu.
 
Tuo varaus jäähdytykselle ei ole muuta kuin pari t-haaraa missä dn20/dn25 venttiilit ja haarojen välissä yksisuuntaventtiili. Helpottaa jos varo laitetaan kuten pitää eli runkoon ja paisunnaksi kalvopaisunta (huoltosulku ennen paisuntaa). Noi kun tehdään silloin kun maalämpöpumppu kytketään niin jäähdytyksen voi helpommin kytkeä myöhemmin.
Itse jäähdytyspiiri tarvitsee ainankin oman kiertovesipumpun. Hyvä tietenkin jos LVI-suunnittelija mitoittaisi tarvittavat asiat.

Tuossa tapauksessa laitettiin 2 puhallinkonvektoria, sen takia cu22 tai 4kpl 18mm pex. Aikaisemmin on laitettu myös 15mm pexillä.

Kahdelta meni semmoinen 4 työpäivää. Tuon muovikanavan, piirin ilmaamisen ja eristämisen kanssa tuhlaantui aika paljon aikaa.

Ei ole mitään suosituksia merkistä, muut hankkii ja itse vaan asentelen (vielä). Chiller/Sabiana merkkisiä noi pääasiassa on ollut. Kondenssiveden kanssa helpottaa jos mallissa on vedenpoisto pumpulla.
Eli meno- ja paluututket konvektoria kohti, mikäs ongelmia niiden ilmauksessa oli. Voiko noita itse ilmata vai tarvitaanko siinä erityistä kylmälaitetuntemusta.
 
Ei tarvitse mitään kylmälaitetuntemusta. Se Nibe liuospumppu on ilmeisen tehoton jos piiriin pääsee ilmaa ja jos Nibe vetää herneet nenään niin on 20min (vai oliko 30min) tauko ennenkuin kompura menee päälle. Eikä täyttöön käytetty uppopumppukaan jaksanut ilmata piiriä yksinään. Molemmat piti olla yhtä aikaa päällä niin lopulta oli kaikki ilma pois. Jos näitä tekisi enemmänkin niin olis tuokin luultavasti ollut tiedossa.

Vähän epäselvästi kirjoitin, tuolla kuparilla vedettiin lähemmäs konvektoreita jossa haaroitettiin molemmille omat menot ja paluut.

Se mitä kukin käyttää jäähdyttämiseen on minulle ihan yks ja sama. Itse vaan pidän jostain syystä järkevämpänä käyttää maalämpöpiiriä siihen jos semmoinen on käytettävissä. Jos itsellä olisi maalämpö niin tietenkin käyttäisin "ilmaiskylmää" vaihtimen kautta "custom looppiin" =)
 
Ainut miinus mitä tuosta keksii on, että lämmityskaudella ei paljon jäähdytellä? Monilla toki ei ole moiselle edes tarvetta.
 
Ainut miinus mitä tuosta keksii on, että lämmityskaudella ei paljon jäähdytellä? Monilla toki ei ole moiselle edes tarvetta.

Miksi lämmityskaudella pitäisi jäähdytellä? Jos hetkellinen kuumuus iskee niin avaa ikkunan tai oven, luulisi jäähtyvän aika vauhdilla asunnon.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 227
Viestejä
4 490 078
Jäsenet
74 169
Uusin jäsen
tater

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom