Tästä olen samaa mieltä. Kyllä mekin oltiin vähän fifty sixty, että otetaanko käyttöön, mutta ainakin nykyisellään oma jaksaminen loppuu takan lämmittämiseen. Puuhella on sitten jäänyt vaille käyttöä. Pöytälevyn avulla sekin ongelma ratkeaa, kun saadaan sen päällinen käytettyä hyödyksi.
Meillä on ollut pari vuotta käytössä. Kerron kokemuksia, jos jotakuta kiinnostaa. Muuten en
Kerro vaan sekä joko se osaa lämmittää pörssisähkön hinnan mukaan.Meillä on ollut pari vuotta käytössä. Kerron kokemuksia, jos jotakuta kiinnostaa. Muuten en
Joo kerro ilman muuta, varsinkin jos löytyy paljon negatiivista.Meillä on ollut pari vuotta käytössä. Kerron kokemuksia, jos jotakuta kiinnostaa. Muuten en
Jäin miettimään ton levyn ruostumista, jos siihen tiiviin levyn suoraan päälle laittaa. Eli kannattanee vähän tarkkailla miten toi rauta siellä käyttäytyy.Keittiössä on UPO:n parikymmentävuotta vanha hellaleivinuuni, suunnilleen tämän näköinen:
Koska ei uunia käytetä, haluttaisiin tuo päällinen käyttöön muuten, eli jonkinlaista peitelevyä tai muuta siihen päälle pitäisi saada. Onko tällaisia valmiiksi olemassa, tai onko jollain muita ideoita? Puinen päällinen olisi tietysti paras, mutta muutkin kelpaisi.
Hyvä pointti. Ehkä paras olisi tosiaan laittaa vähän kumitossuja siihen pöytälevyn alle, että jäisi ilmarakoa raudan ja uuden pinnan väliin.
Meillä on tuollaisen puuhellan päällä kangasliina. Toimii hyvin, mutta jos haluaa ihan tasaisen pöytäpinnan, niin sellaista ei tietty tuolla saa.
www.motonet.fi
Itse ottaisin kerabitin bitumipohjaisena? sopinee paremmin kuin tuo "luonnonkumitiivistysmassa"
Kiitos kokemuksista, kuulostaa siis siltä että DIY ratkaisulla saa paremman lopputuloksen ainakin varaajan älyllistämiseen.
Onko samassa piipussa useampi takka esim leivinuunin vastapuolella?Onkos muurareita tai nuohoojia paikalla?
Ostettiin omakotitalo ja alkaa pikkuhiljaa lämmityskausi kolkutella ovella. Ihmetystä aiheuttaa leivinuunin 3 peltiä. Osaisiko joku heittää lonkalta miten näiden kanssa tulisi puljailla?
Erikseen on vielä raitisilmakanava jossa säätöpelti tuossa uunin alalaidassa.
Tuossa on aika montakin vaihtoehtoa miten nuo pellit voi olla. Onko tuo kuva uunin päältä? Onko tuossa jotakin muuta takkaa tai hellaa samassa yhteydessä (tai mahdollisesti toisella puolella/toisessa huoneessa), tai onko ollut hella vieressä joskus aikaisemmin?Onkos muurareita tai nuohoojia paikalla?
Ostettiin omakotitalo ja alkaa pikkuhiljaa lämmityskausi kolkutella ovella. Ihmetystä aiheuttaa leivinuunin 3 peltiä. Osaisiko joku heittää lonkalta miten näiden kanssa tulisi puljailla?
Erikseen on vielä raitisilmakanava jossa säätöpelti tuossa uunin alalaidassa.
Joo kuva on otettu uunin päältä, ei ole hormissa muita tulipisteitä eikä pitäisi olla edes varauksia. Muurattu vuonna 94.
Tunnetaan myös nimellä "häkäpelti".
Itse just katselin varaajia ja en löytänyt yhtäkään syytä ostaa "älyvaraajaa". Kyllä siinä on mainosmiehet keksineet korulauseita ihan riittämiin.
Nimenomaan, parasta ostaa sellainen varaaja, mikä on täysin älytön ja rakentaa äly sitten itse. Älyvaraaja on monesti paljon hankalampi, ellei mahdoton jälkikäteen myös muutta kunnolla älylliseksi jälkiasennustarvikkeilla.
Tehovahti yleensä tollasissa tehokkaammissa varaajissa.
Tässä puhutaan lämminvesivaraajasta.
Tässä puhuttiin myös lämminvesivaraajan mahdollisesta älystä sekä muista mahdollisista ominaisuuksista joita ostaessa sopii miettiä. Ihan hyvinkin ollaan aiheessa. 200-300l perusvaraajan lämmitys kyllä ottaa aikansa, esim 300l varaajan lämmitys 1kW teholla karkesti reilu kaksi tuntia hieman asetuksista riippuen ilman häviötä. Se on aika pitkä aika jos halpoja tunteja ei ole kuin yksi, tai tulevaisuudessa kun ollaan vartin jaksoissa. Tehokkaat vastukset lämminvesivaraajassa on varmastikin yksi kaikkein edullisimmista ja helpoimmista tavoista ottaa hyöty pörssisähköstä. Ei pieni varaaja sen tehokkaammin lämmitä, sama energia per litra tarvitaan, mutta se on totta, että isommissa saattaa hävikki olla suurempi, isompi siltikin yleensä aina taloudellisempi kokonaisuus huomioiden, kaikki riippuu omasta käyttötarpeesta ja lämmitysenergian lähteestä ja hinnoittelusta, juuri nämä kaikki on asioita, joita on hyvä miettiä varaajakaupoille lähtiessä.
Mulla on 15kW varaaja ja pidän sitä erinomaisena vaihtoehtona, jos sä olet eri mieltä, se on sun asiasi, ei siihen kukaan puutu, ei kuitenkaan kannata tyrmätä ajatusta ja piipittää sen takia, että joku tekee eri tavalla kuin itse olet tehnyt. Kirjoituksestasi myös näkee, että sulla ei selvästikään ole pörssisähköstä tai sen optimoinnista kokemusta, on esimerkiksi täysin eri asia lämmittää halvimmalla tunnilla, tai useilla halvoimmilla tunneilla, hintaero on aivan dramaattinen pidemmällä vertailujaksolla. Tässä nyt kuitenkin keskustellaan erilaisista vaihtoehdoista ja niitä olen tuonut esille, mielipiteitähän täällä juuri kyselijät haluavat kuulla.
Saman verran se kuluttaa kuin pienempitehoinenkin, mutta sen kulutetun energian hinta on ihan eri, kun sen voi tarkemmin lämmittää halutulla hetkellä. Tunnissa lämpenee hyvin, vaikka lähtötilanteessa olisi täysin kylmä (esim 20astetta), käytännössä kuitenkin lähtölämpötila on usein aina suurempi ja maksimilämmöt saa noin puolessa tunnissa pönttöön. Lähes täysin kylmästä varaajastakin aloitettassa esimerkiksi suihkuun pääsee käytännössä lähes heti kun lämmöt on kytketty päälle, vaikka tuleva vesi kaivosta onkin erittäin kylmää.
1.5kW vastus kuluttaa 1.5kW, 15kW kuluttaa 15kW. Ero on kymmenkertainen.
Fysiikkaahan tuo on. Suuremmalla teholla nopeemmin, isompaa määrää harvemmin. Teoriatasolla tietenkin ääretöntä lähestyvällä teholla ja giganttisella varaajalla päästään parhaiten hyödyntämään halpa sähkö. Puolestaan sitten taas kynttilällä ja ämpärillä ei juuri saunailtoja järjestellä. Jostain kumman syystä tuo 300l/3kW nyt vaan on muodostunut "normaaliksi" - ei vähiten kokonsa ja normisulaketauluille sopivan tehonsa takia. Juu, unohdin häviöt mutta niistäkin puolet tyypillisesti vähentävät (ilman) lämmityksen tarvetta.
En oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun keskusteluun osallistuu joku noin heikolla fysiikan ja matematiikan osaamisella, ei ainakaan ole kovin hedelmällistä tällä tasolla jatkaa. Jaa että mitä pienempitehoinen varaaja, sitä pienempi sähkölasku ja päinvastoin
Onhan tossa paljon muuttujia ja käyttötavat erilaisia. Joku lotraa pytyn täysin kylmäksi, joku pitää lämmöt 55'c ja joku pitää 90'c. Iso ero häviöissä, mutta niin myös riittävyydessä, sekä siinä pytyn lataamisen kestossa ja sitä myöten myös käytön kustannuksissa.
Luulis tohon olevan helppoa laittaa piirilevylle nappiakku, joka pitää asetukset muistissa virrankatkon yli. Menee kyllä huonon suunnittelun puolelle.
Mitä koitat saavuttaa? Vastaus riippuu aika paljon siitä.
Taaperolla aika atooppinen iho ja vesi on TOSI kalkkista täällä. Valitukset kunnalle tehty mutta tietysti KAIKKIONOK. Naapuri vaan selitteli, että heillä auttoi.
Ainakin aqva ultra 2 oli turhake kun yritin ilmankostuttimelle saada vähemmän kalkkia sisältävää vettä.
Jäi kyllä semmoinen kuva, että on hätiköiden tehty eko-moodi-säästä-sähköä järjestelmä. Toki neljä vuotta sitten ei ihan niin paljon suu vaahdossa toitotettu sähkön säästöstä. Nyt markkinarakoa todelliselle integroidulle älylle varaajissa. Plug-and-play.
Kuulostaa vähän samalle kun veden magnetisointi ja vastaavat käärmeöljyt..
Kyllä ne sähköisetkin ovat käsittääkseni ihan oikeita ja toimivia tuotteita, ja suositeltu asennuspaikkakin on sama. Toki oikeampi termi olisi kalkinhajoittaja, eli ne eivät poista kalkkia vedestä, vaan estävät sen kiteytymisen.
Voi olla jotain merkitystä lämmitysputkien tukkeutumisen kanssa, jos teoriassa jotenkin muuttaisi sitä kalkkimöykyn muodostusta olemassa olevalla kalkilla. Ei se sitä kalkkia kuitenkaan mitenkään voi poistaa käyttövedestä --> vedenpehmennin on ratkaisu. (jos kunnan vesi .. jos porakaivo, niin rauta + mangaani vaativat usein enemmän laitetta)
