Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[renee]

Jäähdytys nostaa huomattavasti elämänlaatua kun ei tarvitse kesällä tuskailla nukkumisen kanssa.

Todellakin näin. Jos asuu omakotitalossa, niin mielestäni ei ole mitään syytä olla ottamatta viilennystä. Itse ottaisin myös kerros- tai rivitaloon, vaikka sen kanssa joutuu säätämään vähän enemmän kuin omakotitalossa (lupamenettelyn vuoksi). Mutta joku joka ei ole tottunut mukavan viileään asuntoon voi olla ihan tyytyväinen ilmankin...

Vanhuksilla voi olla joku sellainen käsitys, että viilennys maksaa paljon, jopa lämmitykseen verrattavia summia. Sehän on toki täysin väärä käsitys, mutta tällaisia syitä olen itse kuullut siihen, miksi OKT:ssa ei ole eikä oteta viilennystä (ILP).

 

[Recycle]

Rouvan kanssa ollaan oltu jo hetken aikaa ostohousut jalassa ja pitäisi löytää ensimmäinen oma OKT.

Nyt on tarjolla kaksi 90-luvun alun tiilitaloa, toinen vuodelta 1991 (119/165m2) ja toinen vuodelta 1993 (118/143m2). Lämmityksenä molemmissa suora sähkölämmitys ja tulisija, ilmoituksen mukaan halkoja menee molemmissa vuodessa 5m2. Sähkön kulutuksessa on kuitenkin todella iso ero, tuo 1991 vuoden talo kuluttaa ilmoituksen mukaan 11 000kWh/v ja vastaavasti 1993 talo kuluttaa 20 000kWh. Ilmoitettu energialuokka molemmissa D. Mikä selittää tällaisen eron? Luonnollisesti vähän yleismaallinen kysymys mutta voidaanko jotenkin ajatella että tuossa toisessa pidetään huonelämpöä niin paljon isompana kuin toisessa? Yhden asteen pudotus lämpötilassa vastaa 5% pudotusta energiakuluissa mutta kun tässä tapauksessa kulutus on melkein tuplat.

Tuollainen 20 000kWh vastaa näillä korkeuksilla tasaisella matematiikalla ja nykyhintaisilla 8snt sähkösoppareilla 300e/kk sähkölaskua kun lasketaan mukaan siirtohinnat. Talvella luonnollisesti kulut korkeammat kuin kesällä.

Lainataan itseäni.

Käytiin rouvan kanssa katsomassa tuota 1993 vuosimallin taloa jossa sähköä kuluu ilmoituksen mukaan 20 000kWh/vuosi. Asunnossa asunut kaksi aikuista ja neljä pientä lasta. Lämmityksenä toimii kuivissa tiloissa lattia- ja kattolämmitys, märkätiloissa pelkkä lattialämmitys. Toisessa päädyssä oli kuin olikin yksi ILP, jotenkin oli niin piilossa etten myyntikuvista havainnut. Millainen sähkösyöppö tuo kattolämmitys on ja millaista säästöä saa jos tuon pudottaa kokonaan pois käytöstä? Entä aiheuttaako jotain haittaa? Yläpohjassa puhallusvilla, kattona alkuperäinen peltikatto aluskatteella varustettuna. Keskellä olohuonetta todella iso leivinuuni suurella kivipinta-alalla jota tulee varmasti lämmitettyä kohtalaisen ahkeraan kylmään aikaan. Voisihan tuonne toiselle puolellekin taloa laittaa toisen ILPin, miten nämä toimii yhteen ison leivinuunin kanssa?

Kuntotarkastusraportissa ei ilmennyt mitään isoa ja akuuttia. Toki, pesuhuone alkaa olla käyttöikänsä päässä mutta on vielä kohtalaisen siisti mutta sen remonttiin tulee kuitenkin varautua.

 

[kajakkivajakki]

Lainataan itseäni.

Käytiin rouvan kanssa katsomassa tuota 1993 vuosimallin taloa jossa sähköä kuluu ilmoituksen mukaan 20 000kWh/vuosi. Asunnossa asunut kaksi aikuista ja neljä pientä lasta. Lämmityksenä toimii kuivissa tiloissa lattia- ja kattolämmitys, märkätiloissa pelkkä lattialämmitys. Toisessa päädyssä oli kuin olikin yksi ILP, jotenkin oli niin piilossa etten myyntikuvista havainnut. Millainen sähkösyöppö tuo kattolämmitys on ja millaista säästöä saa jos tuon pudottaa kokonaan pois käytöstä? Entä aiheuttaako jotain haittaa? Yläpohjassa puhallusvilla, kattona alkuperäinen peltikatto aluskatteella varustettuna. Keskellä olohuonetta todella iso leivinuuni suurella kivipinta-alalla jota tulee varmasti lämmitettyä kohtalaisen ahkeraan kylmään aikaan. Voisihan tuonne toiselle puolellekin taloa laittaa toisen ILPin, miten nämä toimii yhteen ison leivinuunin kanssa?

Kuntotarkastusraportissa ei ilmennyt mitään isoa ja akuuttia. Toki, pesuhuone alkaa olla käyttöikänsä päässä mutta on vielä kohtalaisen siisti mutta sen remonttiin tulee kuitenkin varautua.

Takka toimii kyllä ilpin kanssa yhteen, mutta takan lämmittämisellä ilppitaloudessa ei saa yhtä paljon hyötyä kuin suorasähkötalossa. Johtuen tietenkin tuosta että ilpillä sähköstä puristetaan enempi lämmitystä.

Mutta noilla tiedoilla että siellä on ilppi ja teitä on vain kaksi asukasta niin ihmettelisin jos teidän kulutus oikeasti olisi yli 15mwh/a jos olette vielä suhteellisen nuukia lämmön kanssa. Ite ainakin kytkisin koko kattolämmityksen pois ja lattialämmityksellä/takalla ilppiä auttaisin tarvittaessa.

 

[hanski3]

Lainataan itseäni.

Käytiin rouvan kanssa katsomassa tuota 1993 vuosimallin taloa jossa sähköä kuluu ilmoituksen mukaan 20 000kWh/vuosi. Asunnossa asunut kaksi aikuista ja neljä pientä lasta. Lämmityksenä toimii kuivissa tiloissa lattia- ja kattolämmitys, märkätiloissa pelkkä lattialämmitys. Toisessa päädyssä oli kuin olikin yksi ILP, jotenkin oli niin piilossa etten myyntikuvista havainnut. Millainen sähkösyöppö tuo kattolämmitys on ja millaista säästöä saa jos tuon pudottaa kokonaan pois käytöstä? Entä aiheuttaako jotain haittaa? Yläpohjassa puhallusvilla, kattona alkuperäinen peltikatto aluskatteella varustettuna. Keskellä olohuonetta todella iso leivinuuni suurella kivipinta-alalla jota tulee varmasti lämmitettyä kohtalaisen ahkeraan kylmään aikaan. Voisihan tuonne toiselle puolellekin taloa laittaa toisen ILPin, miten nämä toimii yhteen ison leivinuunin kanssa?

Kuntotarkastusraportissa ei ilmennyt mitään isoa ja akuuttia. Toki, pesuhuone alkaa olla käyttöikänsä päässä mutta on vielä kohtalaisen siisti ja mutta sen remonttiin tulee kuitenkin varautua.

Meillä on 1995 rakennettu 150 m² talo kattolämmityksellä, takalla ja ilpillä. Märkätiloissa lattialämmitys kaapeleilla. Ei juuri viime talvena pidetty kattolämmitystä päällä ollenkaan. Vuosikulutukseksi tullee ehkä 15000 kwh. Ensimmäinen vuosi siis tässä. Puuta meni takassa ehkä 5 m³

 

[Mikkos]

Lainataan itseäni.

Käytiin rouvan kanssa katsomassa tuota 1993 vuosimallin taloa jossa sähköä kuluu ilmoituksen mukaan 20 000kWh/vuosi. Asunnossa asunut kaksi aikuista ja neljä pientä lasta. Lämmityksenä toimii kuivissa tiloissa lattia- ja kattolämmitys, märkätiloissa pelkkä lattialämmitys. Toisessa päädyssä oli kuin olikin yksi ILP, jotenkin oli niin piilossa etten myyntikuvista havainnut. Millainen sähkösyöppö tuo kattolämmitys on ja millaista säästöä saa jos tuon pudottaa kokonaan pois käytöstä? Entä aiheuttaako jotain haittaa? Yläpohjassa puhallusvilla, kattona alkuperäinen peltikatto aluskatteella varustettuna. Keskellä olohuonetta todella iso leivinuuni suurella kivipinta-alalla jota tulee varmasti lämmitettyä kohtalaisen ahkeraan kylmään aikaan. Voisihan tuonne toiselle puolellekin taloa laittaa toisen ILPin, miten nämä toimii yhteen ison leivinuunin kanssa?

Kuntotarkastusraportissa ei ilmennyt mitään isoa ja akuuttia. Toki, pesuhuone alkaa olla käyttöikänsä päässä mutta on vielä kohtalaisen siisti mutta sen remonttiin tulee kuitenkin varautua.

-92 itsellä ja suorasähkö ja huippuimuri, ei LTO. Perustorppa 120m2. Sähkönkulutus n.15-155k vuodessa kahdelta.

Jos torppa oln hyvä niin älä murehdi tommosista pikkuseikoista, kyllä isompaakin tulee varmasti ihan hyv kämppä ja harmitaa jatkossa jos ette saa. Jos rupeet kaikkea ylianaalisoimaan niin et pääse muuttamaan koskaan.

 

[nieve]

Jatkan tätä naiivia uuden omakotitaloasujan fiilistelyäni. Nyt tulee pian pari kuukautta täyteen ja ne pienetkin asiat tuo kovasti iloa. Voi pitää takapihan ovea auki ilman että naapurin tupakanhajut tulee sisälle. Joka suunnasta on naapurit käyneet moikkaamassa ja ovat rentoa porukkaa, mutta hiljaista. Viikonloputkin menee siten, että kovin ääni on valtatien hiljainen suhina muutaman sadan metrin päästä. Nytkin mustarastas laulaa ja kyttää vaimon pihalle kaivamia istutuskuoppia matojen toivossa. Pihan kulmiin on jo istuteltu kaikenlaisia puskia ja perennoja ja hauska niitä on iltaisin kastella, kun kasteluvesi tulee omasta kaivosta.

Jossain vaiheessa ne vastoinkäymisetkin tulee, eittämättä kerralla ja rykelmässä, mutta yhä tässä vaan hymyilyttää. Mukavaa viikonlopun odottelua kaikille.

Me ollaan asuttu nyt kans 2 kuukautta omakotitalossa ja hyvin samanlaisia fiiliksiä täällä! Parasta istua aamukahvilla pihassa, samalla kun linnut laulaa ja käki kukkuu, naapureita ei oo näköetäisyydella, ei isoa tietäkään ja on vaan niin hiljaista ja rauhallista. Hirveesti tekemistä kylläkin, mutta millään ei oo mikään kiire. Ollaan kaadettu 6 puuta ja niitä pikkuhiljaa pilkottu, koirille aitaus tehty ja sisällä pintaremppaa joka vielä jatkuu. Joka kerta mun ajelen maalaismaisemaa pitkin kotiin päin niin mietin et hitto kävi tuuri tän talon kanssa.

Ostettiin tää puskaradion kautta ilman välittäjää ja maksettiin se mitä pyydettiin. Voi olla et jotain olis voinu tinkiäkin mutta haluttiin varmistaa että varmasti saadaan tämä.

 

[Mikkos]

Me ollaan asuttu nyt kans 2 kuukautta omakotitalossa ja hyvin samanlaisia fiiliksiä täällä! Parasta istua aamukahvilla pihassa, samalla kun linnut laulaa ja käki kukkuu, naapureita ei oo näköetäisyydella, ei isoa tietäkään ja on vaan niin hiljaista ja rauhallista. Hirveesti tekemistä kylläkin, mutta millään ei oo mikään kiire. Ollaan kaadettu 6 puuta ja niitä pikkuhiljaa pilkottu, koirille aitaus tehty ja sisällä pintaremppaa joka vielä jatkuu. Joka kerta mun ajelen maalaismaisemaa pitkin kotiin päin niin mietin et hitto kävi tuuri tän talon kanssa.

Ostettiin tää puskaradion kautta ilman välittäjää ja maksettiin se mitä pyydettiin. Voi olla et jotain olis voinu tinkiäkin mutta haluttiin varmistaa että varmasti saadaan tämä.

Voin sanoa että noi hyvät fiilikset ei ole mitään kertakäyttöisiä. Näin reilun 7v OKT elämää pikkukunnassa takana. Ja sekuntiakaan en ole katunut muuttoa.
Kaupungissa käyn töissä ja ajoa tulee se tunnin verran päivässä, mutta joka päivä odottaa että pääsee töistä kotiin maalle. Ei ole yhtään ikävä kaupunkia. Ennenkaikkea se, että kokoajan on niin paljon kaikkea puuhaa kuin vaan ehtii tekemään. Mutta ei ole pakko. Kuutiossa kun asui niin meinas tulla hulluks kun ei ollu koskaan mitään tekemistä. On pihaa ja lääniä missä voi puuhastella kaikkea.
Ja puolen kilsan päässä kylällä on kauppa, apteekki ja Alko. Eipä sitä muuta juuri kaipaa. Kerran viikossa sitten isommille kaupoille.

Juuri äsken kävin pihalla kastelemassa chilit ja tomaatit ynnä muut rehut ja illalla vois sitten grillata ja juoda olutta terassilla.

On vaan niin mukava käydä kaupassakin kun ei ole liikennevaloja ja muutenkaan ruuhkaa ja hässäkkää. Voi olla ihan rauhakseltaan.

Naapureita tosin on kahdella sivulla ja mieluiten toki oltais muutettu vielä syrjempään, mutta sellaisia taloja ei ole saatavilla ja jos on, niin ne on rintsikoita ja semmoseen en koskaan halua.

 

[tietokonerikki]

Voin sanoa että noi hyvät fiilikset ei ole mitään kertakäyttöisiä. Näin reilun 7v OKT elämää pikkukunnassa takana. Ja sekuntiakaan en ole katunut muuttoa.
Kaupungissa käyn töissä ja ajoa tulee se tunnin verran päivässä, mutta joka päivä odottaa että pääsee töistä kotiin maalle. Ei ole yhtään ikävä kaupunkia. Ennenkaikkea se, että kokoajan on niin paljon kaikkea puuhaa kuin vaan ehtii tekemään. Mutta ei ole pakko. Kuutiossa kun asui niin meinas tulla hulluks kun ei ollu koskaan mitään tekemistä. On pihaa ja lääniä missä voi puuhastella kaikkea.
Ja puolen kilsan päässä kylällä on kauppa, apteekki ja Alko. Eipä sitä muuta juuri kaipaa. Kerran viikossa sitten isommille kaupoille.

Juuri äsken kävin pihalla kastelemassa chilit ja tomaatit ynnä muut rehut ja illalla vois sitten grillata ja juoda olutta terassilla.

On vaan niin mukava käydä kaupassakin kun ei ole liikennevaloja ja muutenkaan ruuhkaa ja hässäkkää. Voi olla ihan rauhakseltaan.

Naapureita tosin on kahdella sivulla ja mieluiten toki oltais muutettu vielä syrjempään, mutta sellaisia taloja ei ole saatavilla ja jos on, niin ne on rintsikoita ja semmoseen en koskaan halua.

OK-talossa asuminen on myös elämäntapa, pysyy paremmin luonnostaan kunnossa ja voi jopa korjata autoaan pihalla, ilman naapureiden valittamista.

Mikäs vika rintamamiestaloissa on?

 

[Mikkos]

OK-talossa asuminen on myös elämäntapa, pysyy paremmin luonnostaan kunnossa ja voi jopa korjata autoaan pihalla, ilman naapureiden valittamista.

Mikäs vika rintamamiestaloissa on?

Rinsikoiden pohjat on perseestä. Huoneet on hankalia etkä saa huonekaluja saati telkkaria fiksusti ja huoneet on aina läpikulkumallia.

 

[Neurovelho]

Ovista tulikin mieleen, mitäs kaikkia paikkoja löytyy mitkä myyvät ns. kakkoslaatua ja vastaavaa tavaraa? Ovia ja tälläisiä tarpeita.

https://www.ylijaama.fi/

Vahinkotavarakeskus – vahinkotavaroiden erikoiskauppa, joka myy myös muita tukku- ja tarjouseriä.

vahinkotavarakeskus.fi

 

[Master_Of_Disaster]

Onko jossain hyviä mallikuvia pyöräkatoksista? Lähinnä mietinnässä minkä mallisen tekisi ja koko, yms mittasuhteet.

Koko voisi olla semmoinen, että mahtuu vaikka 4 pyörää ja roskikselle, yms tilaa päässä. Joko ruuvipaaluilla tai sitten vaan laitan pienet harkot rungon alle.
Maapohja, kivituhkaa tai soraa.
Vanha 50 luvun talo pihassa, niin ei mitään yber erikoista.





Toinen asia. Mikä lehtipuu lajike olisi hyvä kaadettujen koivujen tilalle?
Saisi olla nopeakasvuinen ja kasvaa mieluummin korkeaksi kuin leveyssuunnassa. Hyvä olisi jos löytyisi valmiina jo isoja puita, kun nuo astiataimet on niin vaatimattomia monta vuotta.

 

[mikkot]

Talon sisäänkäynnin päällä on lippa. Tuon lipan sisään ovat ampiaiset tehneet pesänsä. Pesä on heti laudoituksen takana, mutta suuaukkoon ei pääse käsiksi. Miten tuo tuhotaan niin, etteivät tule takaisin? Lapjen raot on parin sentin luokkaa. Taskulampulla kun katsoin, niin pesiä näkyy puolenkymmentä. Oletan aktiivisen tapauksen olevan noin parin nyrkin kokoinen.

 

[tietokonerikki]

Rinsikoiden pohjat on perseestä. Huoneet on hankalia etkä saa huonekaluja saati telkkaria fiksusti ja huoneet on aina läpikulkumallia.

Toi on osin totta (Läpikulku talon ympäri), mutta niitä on niin paljon erilaisilla pohjilla tehtynä ja muutettuna paremmin nykyaikaan sopiviksi. Tekemällä niihin mm. pieniä/isojakin laajennuksia. Sekä talo elää perheen kasvaessa. -> Lapset voi niiden kasvaessa "siirtää" yläkertaan meuhkaamaan. Usein niissä on kellaritkin, jotka eivät vie rakennusoikeutta.

Talon sisäänkäynnin päällä on lippa. Tuon lipan sisään ovat ampiaiset tehneet pesänsä. Pesä on heti laudoituksen takana, mutta suuaukkoon ei pääse käsiksi. Miten tuo tuhotaan niin, etteivät tule takaisin? Lapjen raot on parin sentin luokkaa. Taskulampulla kun katsoin, niin pesiä näkyy puolenkymmentä. Oletan aktiivisen tapauksen olevan noin parin nyrkin kokoinen.

Hommaat endoskooppikameran ja taipuisan "rautalangan" ja rikot pesän (suojaa itsesi kunnolla,kasvot verkolla). Tai teet tarkistusluukun ja sitä kautta.
Toisaalta ampiaiset eivät pistäne, jos et niitä huido sekä ne ovat hyödyllisiä pölyttäjiä.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Talon sisäänkäynnin päällä on lippa. Tuon lipan sisään ovat ampiaiset tehneet pesänsä. Pesä on heti laudoituksen takana, mutta suuaukkoon ei pääse käsiksi. Miten tuo tuhotaan niin, etteivät tule takaisin? Lapjen raot on parin sentin luokkaa. Taskulampulla kun katsoin, niin pesiä näkyy puolenkymmentä. Oletan aktiivisen tapauksen olevan noin parin nyrkin kokoinen.

Ei ne ampiaiset samaan paikkaan siitä syystä tule, että siellä olisi vanha pesä. Ne rakentaa pesän sinne koska siellä on olosuhteen hyvät pesälle. Ja siellä on ensi vuonnakin hyvät olosuhteet. En minäkään tykkää ulko-oven luona olevista pesistä ja usein poistatan. Muualla saavat jatkaa eloaan hyödyllisinä hyönteisinään.
Riittää kun rikkoo pesän. Mä laittaisin jonkun sopivasti taivutetun metalliliuskan raosta sisään siten, että pesä irtoaa kiinnityksestään tai hajoaa osiin. Toinen väkivaltaisempi tapa on ostaa spray-myrkkyä, mutta pitäis osua melkeinpä suoraan pesään ja jos rakoa ei ole, niin vähän haastavaa. Eikö siitä lipasta saa esim. yhtä naulattua lautaa irti, niin sitten on miljoona tapaa hajottaa pesä? Näistä myrkyistä vielä sen verran, että mm. Raidin monitehomyrkku on sellaista kamaa missä suihkuttajan ei ole tarvetta suojatua pistoilta. Ötökkä koosta riippumatta tippuu sillä hetkellä kun osuu sumupilveen. Sitä ajatellen varmaan olisi syytä suojata ennemmin omat keuhkot jos ainetta käyttää.

 

[KukkeliQ]

Talon sisäänkäynnin päällä on lippa. Tuon lipan sisään ovat ampiaiset tehneet pesänsä. Pesä on heti laudoituksen takana, mutta suuaukkoon ei pääse käsiksi. Miten tuo tuhotaan niin, etteivät tule takaisin? Lapjen raot on parin sentin luokkaa. Taskulampulla kun katsoin, niin pesiä näkyy puolenkymmentä. Oletan aktiivisen tapauksen olevan noin parin nyrkin kokoinen.

Ei ne ampiaiset samaan paikkaan siitä syystä tule, että siellä olisi vanha pesä. Ne rakentaa pesän sinne koska siellä on olosuhteen hyvät pesälle. Ja siellä on ensi vuonnakin hyvät olosuhteet. En minäkään tykkää ulko-oven luona olevista pesistä ja usein poistatan. Muualla saavat jatkaa eloaan hyödyllisinä hyönteisinään.
Riittää kun rikkoo pesän. Mä laittaisin jonkun sopivasti taivutetun metalliliuskan raosta sisään siten, että pesä irtoaa kiinnityksestään tai hajoaa osiin. Toinen väkivaltaisempi tapa on ostaa spray-myrkkyä, mutta pitäis osua melkeinpä suoraan pesään ja jos rakoa ei ole, niin vähän haastavaa. Eikö siitä lipasta saa esim. yhtä naulattua lautaa irti, niin sitten on miljoona tapaa hajottaa pesä? Näistä myrkyistä vielä sen verran, että mm. Raidin monitehomyrkku on sellaista kamaa missä suihkuttajan ei ole tarvetta suojatua pistoilta. Ötökkä koosta riippumatta tippuu sillä hetkellä kun osuu sumupilveen. Sitä ajatellen varmaan olisi syytä suojata ennemmin omat keuhkot jos ainetta käyttää.

Jos ne on ampiaisia, niin joutavat vaihtaa hiippakuntaa. Jos taas muita pölyttäviä pörriäisiä, niin sitten voi olla eria asia. Juuri edellisellä sivulla vinkattiin ampiaisvaahdosta. Omasta kaapista löytyy tätä Neudorff : Permanent Ampiais- ja Tuholaisvaahto.

Tämä sellaista partavaahdon kaltaista tavaraa ja ei hetkessä häviä taivaantuuliin, kuten spray systeemien kanssa käy. Tarkkaile mistä pörriäiset menee rakenteen sisään, suihkauta siihen annos vaahtoa ja pörriäiset kuljettaa sitten vaahtoa pesään kulkiessaan takaisin pesään... ohjeen mukaan. Illansuussa on paras aika kysyeiselle operaatiolle ja omaa suojausta ei kannata unohtaa.

 

[brainsurgery]

Itsellä kanssa kaikki laitteet on Chillerit mut kaivo on 280m joten nesteet ei siellä niin äkkiä lämpene. Itse muistan ajatelleeni edellisessä useampikerroksisessa talossa, että kyllähän se ilpin lämmin ilma avoimessa tilassa nousee sinne ylös mut ei siinä kyllä ihan niin tapahtunut. Eikö sulla kukaan laskenut minkälaiset pömpelit ja miten monta pitää olla että riittää?

Täytyy tähän vielä mainita että loistava keksintöhän tuo maaviileä on ja ottaa täysillä käydessään tehoa 70W josta 50W puhaltimelle ja 20W kiertovesipumpulle. Lisäksi ainakin jossain määrin lataa kaivoa kesän ajan lämpimällä nesteellä. Ehdottomasti laittaisin uudelleenkin tämän ILPin sijaan mutta kahdella konvektorilla.

 

[Cumbo]

Täytyy tähän vielä mainita että loistava keksintöhän tuo maaviileä on ja ottaa täysillä käydessään tehoa 70W josta 50W puhaltimelle ja 20W kiertovesipumpulle. Lisäksi ainakin jossain määrin lataa kaivoa kesän ajan lämpimällä nesteellä. Ehdottomasti laittaisin uudelleenkin tämän ILPin sijaan mutta kahdella konvektorilla.

Seinä- vai katto-? Onko kuvia laittaa miltä vehkeet näyttää?

 

[repairman]

Sanoisin, että Suomessa maaviileän kanssa missään ongelma ei oikeasti ole kaivon lämpeneminen. Siis, että lämmityksessä samasta kaivosta kestää ottaa kuukausi kaupalla vaikkapa 5-10kW tehoja, mutta kaivon lämpö ei silti tipu muutamaa astetta enempää. Sitten jäähdytyksessä se muutamassa viikossa kohoaisi hokkus-pokkus kymmenen astetta.

Kyllä se lämpö siirtyy samalla teholla molempiin suuntiin. Ihan fysiikan lakien vastaista olisi muuten. Tai sitten jäähdysteho olisi hulppeasti enemmän kuin talvella lämmitykseen tarvittava teho.

Vaakapiirissä ongelmana toki on, että aurinko lämmittää koko kentän syksyä kohden sinne yli 10 asteen.

Todellinen ongelma on miltei aina siinä, että jäähdytyksen kiertovesipumppu ja putkistot on mitoitettu tuskallisesti alakanttiin.

 

[brainsurgery]

Sanoisin, että Suomessa maaviileän kanssa missään ongelma ei oikeasti ole kaivon lämpeneminen. Siis, että lämmityksessä samasta kaivosta kestää ottaa kuukausi kaupalla vaikkapa 5-10kW tehoja, mutta kaivon lämpö ei silti tipu muutamaa astetta enempää. Sitten jäähdytyksessä se muutamassa viikossa kohoaisi hokkus-pokkus kymmenen astetta.

Kyllä se lämpö siirtyy samalla teholla molempiin suuntiin. Ihan fysiikan lakien vastaista olisi muuten. Tai sitten jäähdysteho olisi hulppeasti enemmän kuin talvella lämmitykseen tarvittava teho.

Vaakapiirissä ongelmana toki on, että aurinko lämmittää koko kentän syksyä kohden sinne yli 10 asteen.

Todellinen ongelma on miltei aina siinä, että jäähdytyksen kiertovesipumppu ja putkistot on mitoitettu tuskallisesti alakanttiin.

Lämmityspuolella on kompura mutta viilennyspuolella ei. Loppukesästä tai hellejakson aikana kun lyhyessä kaivossa pyörii 12 asteinen neste, siitä ei enää paljon jäähdytystehoa irtoa.

 

[hulkki]

Mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon suunnitellessa omakotitalon pihavalaistusta? Suunnitelmissa on toteuttaa etupihan ja takapihan valaistus pääasiallisesti pollarivalaisimilla. Valaisimia olen ajatellut ajoreittien, kävelyreittien ja portaiden läheisyyteen. Kuinka tiheään 1100 lumenin valaisimia tulisi asentaa? Asentaisitteko pollarit niin että ne ovat ikkunoiden kohdalla vai mielummin niin että eivät näkyisi suoraan sisältä ikkunasta katsottaessa.

 

[brainsurgery]

Seinä- vai katto-? Onko kuvia laittaa miltä vehkeet näyttää?

Chillerin 70cm upotettava seinäkonvektori ja 22W Grundfossin kiertovesipumppu.

Jos laittaa MLP:n kiertovesipumppu rinnalle posottamaan täysillä, nesteen keskilämpö tippuu 0,3C.

 

[repairman]

Lämmityspuolella on kompura mutta viilennyspuolella ei. Loppukesästä tai hellejakson aikana kun lyhyessä kaivossa pyörii 12 asteinen neste, siitä ei enää paljon jäähdytystehoa irtoa.

Ei se kompura siihen vaikuta paljonko siitä kaivosta siirretään lämpötehoa siihen viinaan tai jäähdytyksessä viinasta kaivoon

 

[brainsurgery]

Ei se kompura siihen vaikuta paljonko siitä kaivosta siirretään lämpötehoa siihen viinaan tai jäähdytyksessä viinasta kaivoon

Ei tietenkään vaikuta mutta pienemmällä lämpötilaerolla saa paljon enemmän aikaan.

 

[repairman]

Ei tietenkään vaikuta mutta pienemmällä lämpötilaerolla saa paljon enemmän aikaan.

Jos se viina kiertää siellä kaivossa samaa luokkaa kuin mlp-käytössä, niin sama teho siitä on otettavissa jäähydytyskäyttöönkin. Mlp-käytössä viinan dt on n. 3 astetta ja kaivon lämpötila n. 5 astetta.

Sitten kun se kierron riittävyys siihen suunniteltuun jäähdytystehoon on mitoitettu kohdalleen, niin sitten pitää tietysti ne konvektorit mitoittaa siten, että se se lämpö saadaan myös siihen nesteeseen siirrettyä.

Siis ei todellakaan pidä ajatella, että viinan lämpötila nousee syksyä kohden. Ei siihen viinaan sitä lämpöä varastoida viittä minuuttia pitempään. Sinne kaivoon se lämpö pitää hukata. Ja jos mlp saa kaivosta sillä dt 3 asteella vaikka sen 10 kW otettua, niin kyllä se sama 10kW on sillä dt 3 asteella sinne työnnettävissäkin, jos siis se kierto on kohdillaan.

 

[brainsurgery]

Ei tässä nyt ollut kukaan väittänytkään että kaivosta loppuisi viilennysteho kesken. Se on vain kåytännön kokemus, että meidän kaivosta tulee nyt noin 7 asteista nestettä ulos ja elokuussa noin 13 asteista nestettä. Eikä siihen juurikaan vaikuta vaikka laittaisi molemmat kiertopumput pyörimään. Tulo ja meno delta laskee ehkä noin 0,3 astetta. Konvektori saa ulos menevän Nesteen lämmitettyä noin 18 asteiseksi kun sisällä on 25 astetta lämmintä.

Nesteen lämpötila ei olisi ongelma, jos konvektorissa olisi kompura, joka ottaisi siitä tarvitsemansa viilennysenergian ja pumppaisi sen takaisin kiertoon. Sittenhän sieltä voisi tulla vaikka 30 asteista nestettä ja paluuseen 33 asteista ja silti kämppä viilenisi kun konvektori puhaltaisi vaikkapa 2 asteista ilmaa sisään.

Nyt jos tuosta 13 asteisesta nesteestä haluaa energiaa riittävästi viilennykseen, tarvittaisiin ainakin meillä lisää konvektoreja tai sitten yksi valtava konvektori. Vaikka niitä olisi useampi rinnan niin kaivosta tulevan nesteen lämpö tuskin paljoa nousisi, kuten sanoitkin.

Laskin jossain vaiheessa että käytännössä tuo yksi liian pieni konvektori kykenee reilun 1kW jäähdytystehoon.

 

[repairman]

Ei tässä nyt ollut kukaan väittänytkään että kaivosta loppuisi viilennysteho kesken. Se on vain kåytännön kokemus, että meidän kaivosta tulee nyt noin 7 asteista nestettä ulos ja elokuussa noin 13 asteista nestettä. Eikä siihen juurikaan vaikuta vaikka laittaisi molemmat kiertopumput pyörimään. Tulo ja meno delta laskee ehkä noin 0,3 astetta. Konvektori saa ulos menevän Nesteen lämmitettyä noin 18 asteiseksi kun sisällä on 25 astetta lämmintä.

Nesteen lämpötila ei olisi ongelma, jos konvektorissa olisi kompura, joka ottaisi siitä tarvitsemansa viilennysenergian ja pumppaisi sen takaisin kiertoon. Sittenhän sieltä voisi tulla vaikka 30 asteista nestettä ja paluuseen 33 asteista ja silti kämppä viilenisi kun konvektori puhaltaisi vaikkapa 2 asteista ilmaa sisään.

Nyt jos tuosta 13 asteisesta nesteestä haluaa energiaa riittävästi viilennykseen, tarvittaisiin ainakin meillä lisää konvektoreja tai sitten yksi valtava konvektori. Vaikka niitä olisi useampi rinnan niin kaivosta tulevan nesteen lämpö tuskin paljoa nousisi, kuten sanoitkin.

Laskin jossain vaiheessa että käytännössä tuo yksi liian pieni konvektori kykenee reilun 1kW jäähdytystehoon.

Ei se molempien pumppujen pyörittäminen pienennäkään sitä konvektorin yli olevaa deltaa, kun ei se mlp:n pumppu kierrätä nestettä sieltä konvektorin kautta. Mlp:n pumpun tuottama lisävirtaus oikaisee yksisuuntaventtiilin kautta. Sitä mlp:n kiertoa ei oikein millään voi kierrättää sieltä konvektorin kautta, kun se kuristaisi mlp:n kannalta kiertoa liikaa. Eikä mlp:n lämmitäessä tuossa mitään järkeä olisikaan.

Tässä meidän viilennyskytkentä. Konvektorin yli olen pitänyt n. 5 asteen lämpöeroa kiertonesteessä. Pumpussa olisi tehoa toki pienempäänkin eroon. Konvektorina Sabiana CVP-ECM-T 4. Konvektori ohjaa pumppua digi-tulon kautta. Pumppuna Magna 25-100 180.

 

[brainsurgery]

Vähän reilu 3 astetta näyttää täällä olevan delta konvektorin yli.

 

[repairman]

Vähän reilu 3 astetta näyttää täällä olevan delta konvektorin yli.

Paljonko tuleva lämpötila on? Jos se on 5 asteen luokkaa, niin silloin siitä konvektorista on tosiaan otettu kaikki irti ja puhallinnopeutta pitäisi kasvattaa, mutta rajansa silläkin.

Jos taas tuleva lämpö huitelee kymmenen asteen tienoilla, niin sitten kytkennässä on jotakin vialla tai vaikkapa takaiskuventtiili jumittunut auki asentoon.

 

[Raaka]

Onko porukka hävittänyt kekomuurahaisia pihalta?

Ensimmäistä kesää asustellaan omakotitalossa ja nurmikkoalueella kuhisee ihan järkyttävästi kekomuurahaisia. Metsässä on kyllä muutama 30-50m päässä, mutta muurahaiset löytyvät lähinnä toiselta puolelta tonttia.

Koittanut tässä paikallistaa, että missä niiden pesä mahtaisi tontilla olla mutta ei löydy. Pihassa siis vajoja ja leikkimökkejä kiviä yms suojaisia paikkoja.

Kysymys nyt kuuluu, että millä noista eroon. Sirotteellahan voisi pesän tuhota, jos sen löytäisi. Toimiiko kekomuurahaisiin nuo perinteiset muurahaissyötit? Vievätkö tuota tavaraa takaisin pesään?

 

[Mikkos]

Toi on osin totta (Läpikulku talon ympäri), mutta niitä on niin paljon erilaisilla pohjilla tehtynä ja muutettuna paremmin nykyaikaan sopiviksi. Tekemällä niihin mm. pieniä/isojakin laajennuksia. Sekä talo elää perheen kasvaessa. -> Lapset voi niiden kasvaessa "siirtää" yläkertaan meuhkaamaan. Usein niissä on kellaritkin, jotka eivät vie rakennusoikeutta.

On tehty remontteja kyllä, mutta ei se oikein pelasti tota. Esim yleensä "kammari" eli varmaan nykyään monessa käytettävä ruokailuhuone on turha huone mille ei keksi mitään jälkevää käyttöä kun ruokailuhuonetta en tarvitse enkä toista olohuonetta.
Yläkerrassa huoneet on yleensä viistokattoisia joiden sisustaminen on perseestä.

Kellarit noissa on noissa ainoa positiivinen puoli kun yleensä on paljon tilaa.

Ja nämä siis kahden ihmisen taloudessa. Lapsiperheestä en tiedä.

 

[elmo]

Mikäs on nykyään paras normi ukkelin ostettavissa oleva rikkaruohomyrkky?

Vanha roundup loppu pari vuotta sitten. Viime vuonna innostuin kosanilla polttamaan. Siitä ei ole kuin hetken apu vaikka ihan mukavaa hommaa onkin .

 

[Zigh]

Mikäs on nykyään paras normi ukkelin ostettavissa oleva rikkaruohomyrkky?

Vanha roundup loppu pari vuotta sitten. Viime vuonna innostuin kosanilla polttamaan. Siitä ei ole kuin hetken apu vaikka ihan mukavaa hommaa onkin .

Ne on noita happoja kaikki nykyisin. Etikkaa tai sitrunaahappoa niin tekee itse vastaavat halvalla.

 

[Mikkos]

Nokkoset saa nopeasti pois kun keväällä bongaa niitä ryppäitä ja heti tuoreeltaan kaataa väkiviinaetikkaa päälle. Seuraavana päivänä ei ole kuin ruskea läntti siinä missä oli nokkospuska.

 

[Svaiski]

Mikäs on nykyään paras normi ukkelin ostettavissa oleva rikkaruohomyrkky?

Vanha roundup loppu pari vuotta sitten. Viime vuonna innostuin kosanilla polttamaan. Siitä ei ole kuin hetken apu vaikka ihan mukavaa hommaa onkin .

Etikkaa raakana, toimii yllättävän hyvin.

 

[elmo]

Kaataa suoraan keskelle vai sumuttaa lehtivihreään?

 

[stabbulamus]

Kaataa suoraan keskelle vai sumuttaa lehtivihreään?

Etikan osalta maahan mut hyvä pyrkiä minimoimaan alue. Se jättää tosiaan kuolleen pläntin ja ei nurmikko hetkeen ihan hyvältä näytä.

 

[Svaiski]

Kaataa suoraan keskelle vai sumuttaa lehtivihreään?

Sumutepullolla ruiskautellu lehtiin/juureen. Sivuosumia välttäen, nurmikko menee syksyn väreihin aika vauhdilla jos rikkaruohot on nurmikolla ja räimii vaan sinne päin. Tosin samaapa se taisi olla vanhoilla roundupeillakin, niitähän oli ainakin joskus sellaisia että piti hieraista rikkaruohon lehteen tahnaa täsmäiskuna..

 

[golemi]

Täytyy tähän vielä mainita että loistava keksintöhän tuo maaviileä on ja ottaa täysillä käydessään tehoa 70W josta 50W puhaltimelle ja 20W kiertovesipumpulle. Lisäksi ainakin jossain määrin lataa kaivoa kesän ajan lämpimällä nesteellä. Ehdottomasti laittaisin uudelleenkin tämän ILPin sijaan mutta kahdella konvektorilla.

Minä kans Chillerin manuaalista katsoin, että max ottoteho tuolla kattokonvektorilla on 40W ja mulla kiertovesipumppu kuluttaa max 20W. Mut sit käytännössä kun laitan tuon kattokonvektorin täysille puhaltamaan viileää niin se nostaa kulutusta vain 10-15W. Todella pienellä kulutuksella siis viilennetään todellisuudessa.

Kävin kurkkaamassa ihan mielenkiinnosta maalämpöpumpulta tuon maalämpönesteen tulolämpötilan ja näyttää olevan tällä hetkellä kun viilennyskausi on ihan aluillaan niin +6,9c. Pitää seurailla miten kehittyy kun kelit lämpenee ja viilentimet on enemmän käytössä.

 

[golemi]

Seinä- vai katto-? Onko kuvia laittaa miltä vehkeet näyttää?

 

[Cumbo]

Onko tuon seinäritilän takana siis puhallin vai pelkkä kanava? Minkämerkkinen tuo kattokonvektori on? Ei näytä niin rujolta kuin tähän asti näkemäni mallit.

 

[brainsurgery]

Onko tuon seinäritilän takana siis puhallin vai pelkkä kanava? Minkämerkkinen tuo kattokonvektori on? Ei näytä niin rujolta kuin tähän asti näkemäni mallit.

Se on tuollainen. Seinän takaa pitää löytyä tilaa.

Grand puhallinkonvektori - Chiller Group

GRAND Vari™ PRO -puhallinpatterit julkisiin tiloihin, toimistoihin, hotelleihin ja asuinkiinteistöihin. Laitteita ohjataan Vari PRO™ -seinäsäätimillä.

www.chiller.eu

 

[Zigh]

Uudiskohteisiin on kyllä maaviileä hyvä ratkaisu jos vaan sen lisäinvestoinnin budjetti kestää. Saneerauskohteissa menee jo putkivedoista lähtien yleensä niin hankalaksi, että ILP tai pari tulee halvemmaksi ja helmpommaksi.

 

[Don Corleone]

Omakotitalo: 270 neliötä kolmessa kerroksessa maalämpö. Musiikin tekemiseen ei voi edes ajatella asuvansa minkkitarhassa Kuluja on mutta mikä täällä olisi muutenkaan ilmaista? Piha aivan vitun iso ja muutama tammi ja vaahtera aiheuttaa keväisin ja syksyisin lievää halua asua jossain sellaisessa paikassa missä ei tarvitsisi haravoida niin perkeleesti. Nurmikon hoitaa robotti "ahkera Pasi" joka ei valita. Toinen naapuri mukava toinen ihan jotain muuta, mutta kyllä senkin kanssa pärjää kun ei ole missään tekemisissä. Muutaman vuoden yritin sitä houkutella yhteistyöhön orapihlaja-aidan leikkauksen suhteen mutta eihän siitä mitään tullut....antaa vaan kasvaa ja itse leikkaan omalta puolelta joten aitaa kaatuu pikkuhiljaa heidän puolelle Myös lehdet varisevat sinne: karma opettaa kyllä Kovasti se yrittää potkia niitä meille mutta tuuli käy aika usein sitä vastaan joten turhaa sekin kipuilu. Koirat tykkää juoksennella omassa tarhassaan mutta aika usen ovat sitten ns. välipihalla missä voivat temmeltää. Tontti aidattu osittain juurikin koirien vuoksi. Sähköön menee sen 300-100 kuussa missä on kokonaiskulutus ja vakuutukset ja vesi sen 1000€ vuodessa. Talo on oma ei pankin, joten ei muita kuluja Studio kellarissa missä myös saunaosasto., makkareita ei ole kun kaksi joten avaruutta on Työhuone ja tietenkin pelihuone missä voi rauhassa vääntää ATK:ta vaimon katseelta piilossa

 

[nieve]

Voin sanoa että noi hyvät fiilikset ei ole mitään kertakäyttöisiä. Näin reilun 7v OKT elämää pikkukunnassa takana. Ja sekuntiakaan en ole katunut muuttoa.
Kaupungissa käyn töissä ja ajoa tulee se tunnin verran päivässä, mutta joka päivä odottaa että pääsee töistä kotiin maalle. Ei ole yhtään ikävä kaupunkia. Ennenkaikkea se, että kokoajan on niin paljon kaikkea puuhaa kuin vaan ehtii tekemään. Mutta ei ole pakko. Kuutiossa kun asui niin meinas tulla hulluks kun ei ollu koskaan mitään tekemistä. On pihaa ja lääniä missä voi puuhastella kaikkea.
Ja puolen kilsan päässä kylällä on kauppa, apteekki ja Alko. Eipä sitä muuta juuri kaipaa. Kerran viikossa sitten isommille kaupoille.

Juuri äsken kävin pihalla kastelemassa chilit ja tomaatit ynnä muut rehut ja illalla vois sitten grillata ja juoda olutta terassilla.

On vaan niin mukava käydä kaupassakin kun ei ole liikennevaloja ja muutenkaan ruuhkaa ja hässäkkää. Voi olla ihan rauhakseltaan.

Naapureita tosin on kahdella sivulla ja mieluiten toki oltais muutettu vielä syrjempään, mutta sellaisia taloja ei ole saatavilla ja jos on, niin ne on rintsikoita ja semmoseen en koskaan halua.

Meiltä on kylälle n. 5km ja siellä ässä ja koo, tokmanni, apteekki, terveyskeskus, kirjasto ja joku kuntosalikin. Viereisessä kaupungissa sit vähän enemmän palveluita ja sinne n. 15km. Eipä sitä kyl usein tartte isommilla kaupoilla käydä. Aika paljon tulee tilattua verkkokuapoista. Silti asutaan ihan landella, ja se on parasta.

Viimeiset 13 vuotta asuimme rivarissa jossa viimeiset 3 vuotta toimin myös isännöitsijänä, joten sanomattakin varmaan selvää että "hiukan" nautin tästä vapaudesta ja siitä ettei ole naapureita

Oon kans laittanut chilejä, paprikaa, sipulia, retiisejä ja jotain salaattia kasvaan. Ja perunaa tietysti! Saa nähä kauan tää innostus kantaa. Klapeja oon värkännyt tässä kun kaadettiin 6 puuta pihalta. Kiva touhuta kun voi tehä kun huvittaa ja jonain päivänä olla tekemättä.

Ja hankin täällä mianostettua ampiaisvaahtoa. Menee muuten tänä iltana kokeiluun tonne lautojen väliin mihin kömpii ampiaisia.

 

[nieve]

Ainiin, oli mulla kysymyskin. Kuinkahan hyvä juttu mahtaa olla kun saostuskiavojen vieressä kasvaa mänty ja koivu? Muoviset kaivot, betonirenkaat on kyllä. Voiko noi kiavot tulla täyteen? Tai lähinnä kai se ensimmäinen mihin kiintoaines jää? Täällä tyhjennetty vuoden välein ja samalla mennään mutta mietin että voiko ne oikeesti tulla täyteen, eli pitöisikö niitä jitenkin tarkkailla?

 

[seppohovinhaamu]

Saostuskaivo ei käytännössä sinänsä täyty. Jos tyhjennystä laiminlyödään, niin pohjalietteen pinta nousee niin, että T-haarasta alkaa pääsemään kiintoainetta läpi. Sama voinee käydä pintalietteen ja sen pohjankin kanssa. Loppujen lopulta huollon laiminlyönti johtaa siihen, että kaivojen perässä oleva imeytys- tai suodatuskenttä menee tukkoon lietteestä. Normaalilla käytöllä vuosittaisen tyhjennyksen pitäisi riittää, jos kaivot on oikein mitoitettu.

Kyseessä on ilmeisesti saneerattu järjestelmä, jos kerran on muoviset kaivot asennettuina betonirenkaiden "sisään". Itse poistaisin puut läheltä ihan varmuuden vuoksi. Tuskin ne kaivoja kovin äkkiä rikkoisivat, jos ikinä, mutta harvoin puiden juurista mitään hyvää seuraa millekään putkijärjestelmälle.

 

[Kermeli]

Laitettiin tuija-aitaa ja tuijat tuli tollasissa eurolavaam tehdyssä kehikossa kotipihalle. Meillä ei ole mitään kompostia niin ollaan puutarhajäte kerätty säkkeihin tai kottareilla naapurin tunkiolle näistä sais jonkun tilapäisratkasun. Kannattaako nuo käsitellä jollain ? Millä? Että sais vähän lisäaikaa.

 

[Jamboa]

Laitettiin tuija-aitaa ja tuijat tuli tollasissa eurolavaam tehdyssä kehikossa kotipihalle. Meillä ei ole mitään kompostia niin ollaan puutarhajäte kerätty säkkeihin tai kottareilla naapurin tunkiolle näistä sais jonkun tilapäisratkasun. Kannattaako nuo käsitellä jollain ? Millä? Että sais vähän lisäaikaa.

Ainakin tuo kuormalavan alapuolella oleva Weetabix pehmenee hyvin nopeasti vedestä, joten mitään kovin pitkäaikaisia suunnitelmia sillaisenaan ei kannata tehdä. Tai ainakin kannattaa tiedostaa asia -ehkä jopa purkaa weetabixit pois lavoista, niin saat kestävämmälle pohjalle tehtyä

 

[juhaa]

UPDATEA SÄHKÖ-CASEEN

Vaimo soitteli sähköyhtiölle ja selitti tilanteen. Eivät aluksi uskoneet koko tilannetta koska näin kuulemma käy harvoin. Vaimo kertoi että oli pitänyt saunaa neljä tuntia päällä ja kulutus oli ollut yhteensä 0,4 Kwh. Tämä oli aspan mukaan ihan normaalia Vaimo sitten tiuskaantui ja kysyi että mites tää selvitetään. Aspa neuvoi että käy vetämässä sähköt pääkeskuksesta ja katso meneekö sähköt pois talosta. Vaimo teki sitten työtä käskettyä ja tuli katsomaan meidän taloa ja meillä oli kaikki valot päällä. Tätähän ei aspa uskonut koska "on niin valoisaa että valot saattavat näyttää pimeiltä." D Vaimo kuitenkin pysyi kovana ja katsoi uunin, jääkaapin ja muut niin kyllä sähköt oli päällä. Aspa sitten pyysi että käy naapureissa ja kappas kummaa. Toinen naapureista joka on asunut yli vuoden asunnossaan niin häneltä meni sähköt.

TLDR; sähköyhtiö tulee käymään ja korjaa tilanteen, sähköt ristissä.

Vaadin päivitystä tähän tapaukseen. Onko jotain uutta jo tapahtunut?

 

[nieve]

Saostuskaivo ei käytännössä sinänsä täyty. Jos tyhjennystä laiminlyödään, niin pohjalietteen pinta nousee niin, että T-haarasta alkaa pääsemään kiintoainetta läpi. Sama voinee käydä pintalietteen ja sen pohjankin kanssa. Loppujen lopulta huollon laiminlyönti johtaa siihen, että kaivojen perässä oleva imeytys- tai suodatuskenttä menee tukkoon lietteestä. Normaalilla käytöllä vuosittaisen tyhjennyksen pitäisi riittää, jos kaivot on oikein mitoitettu.

Kyseessä on ilmeisesti saneerattu järjestelmä, jos kerran on muoviset kaivot asennettuina betonirenkaiden "sisään". Itse poistaisin puut läheltä ihan varmuuden vuoksi. Tuskin ne kaivoja kovin äkkiä rikkoisivat, jos ikinä, mutta harvoin puiden juurista mitään hyvää seuraa millekään putkijärjestelmälle.

Kiitos vastauksesta! Nää on mulle ihan uusia juttuja. Tuossa on niinkun betonirenkaat joissa kannet, mutta kun luin talon papereita niin siellä mun mielestä vilahti uponorin 3-kaivoinen muovi(?) saostuskaivo kuiteissa. Talo on rakennettu -94. Käyvät tyhjentämässä tällä viikolla niin pitääkin käydä kattomassa vähän tarkemmin kun on tyhjä. Puita on tosiaan ympärillä muutama, kaadan ne pois ja toivon ettei juuret oo ehtinyt teleen tuhoja. Jotkut puskat siitä otinkin jo pois vierestä.