Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Kuuluu olla mutta usein vanhojen jäärien tekemissä ei ole. Menee nääs lämmöt harakoille vanhan kansan fysiikan mukaan. :D Tätä perustelua voi kokemukseni mukaan käyttää myös silloin, kun tallissa/vajassa/hallissa ei ole lämmitystä laisinkaan. "Lämpiäähän se kun ajaa lämpimän auton/traktorin/akkuporakoneen sisälle." Ja lämmitetäänhän noita tilapäisesti sähköisillä lämpöpuhaltimilla ja parhaimmillaan sisälle polttavilla öljytykeillä. Tärkeintä silloin on ettei ole mitään räppänää, menis lämmöt harakoille. Sillä ei niinkään ole väliä, kuoleeko tai sairastuuko, luonteen heikkoutta sellainen tai teoriaa eli väärin.
Joo, jäärät erikseen :) Ne tietää parhaiten. Kunhan nyt toin esiin, kun tuossa oli aiemmin lähinnä pohdintaa ilpin ja iv:n välillä.
 
Sitten kun siellä tallissa on talvella pakkasta, nii ilmassa on niin vähän vettä ettei mitään väliä. Sanoi se suhteellisen kosteuden mittari sitten mitä tahansa:)
Mulla on ollu tossa pihassa 40 vuotta samoilla spekseillä oleva talli, eikä oo kosteudesta tullut vahinkoja - kun on riittävästi reikiä ulos. Talvella on lunta lattialla auton pyöristä, kevääseen saakka. Ja pakkasta. Mutta ei kosteusongelmia.
Sen verran oireilua on itsellä että sokkeli pukkaa ulospäin kalkkia. Pientä rapautumista sokkelin yläreunassa myös. Veikkaan sen johtuvan tallin sisäpuolen lattian kosteusnoususta. Laatoitus pitäisi käyttää sisäpuolelta auki ja laittaa kermi tai patolevy sokkelin sisäpintaan.

Kalkkiintumista esiintyy kevällä talven jälkeen. Kalkkeutuminen loppuu kuin seinään ulkopuolen sokkelipinnassa kun sisäpuolinen rakenne vaihtuu varaston puoleksi, joka on talvella lämmitetty ja myös paremmin tehty.

Mutta taidan ensin kokeilla tuota ilmanvaihtoa. Nyt tosiaan ei ole minkäänlaista.
 
Meillä on kylppärin laattasaumassa tuollaista pientä mustaa (home?)pilkkua yhdellä seinällä. Täytyykö noista olla huolissaan vai onko normaalia? 2008 vuonna rakennettu talo.
IMG_2985.jpeg
 
Meillä on kylppärin laattasaumassa tuollaista pientä mustaa (home?)pilkkua yhdellä seinällä. Täytyykö noista olla huolissaan vai onko normaalia? 2008 vuonna rakennettu talo.
IMG_2985.jpeg

Ei luultavasti ole hometta, kokeile ihan pestä sitä seinää (myös laattojen välejä, ei pelkästään laattoja). Pelkkä huuhtelu pesun jälkeen ei välttämättä riitä (ainakaan vuosia).
 
Eikä home saumoissa ole sinänsä huolestuttavaa, lähinnä esteettinen ongelma. Toisin sanoen se ei kerro rakenteellisesta kosteusongelmasta.
 
^ niin vähän näyttää. Saumoihin tuleva home on ihan pikimustaa ja lähtee helposti pesemällä.
 
Ainut hyödyllinen käyttö mitä olen keksinyt tuolle Kärcherin höyrypesurille, on juurikin nuo kylppärin saumojen putsaus. Meillä vielä valkoiset saumat, niin kyllä niitä pari kertaa vuoteen saa jyystää ettei ole keltaiset.
 
Ainut hyödyllinen käyttö mitä olen keksinyt tuolle Kärcherin höyrypesurille, on juurikin nuo kylppärin saumojen putsaus. Meillä vielä valkoiset saumat, niin kyllä niitä pari kertaa vuoteen saa jyystää ettei ole keltaiset.

Sama. Tosin se sopii muuhunkin orgaanisen kertymän puhdistukseen varsinkin jos siihen ei oikein pääse käsiksi. Esimerkiksi lavuaarien viemäröinti, ylivuodot, jne.
 
Ainut hyödyllinen käyttö mitä olen keksinyt tuolle Kärcherin höyrypesurille, on juurikin nuo kylppärin saumojen putsaus. Meillä vielä valkoiset saumat, niin kyllä niitä pari kertaa vuoteen saa jyystää ettei ole keltaiset.
Seinän maalaushommissa vanhan tapetin irrotuksessa on kätevä. Laittaa vain kosteaa höyryä, niin lähtee rullan leveys kerralla.
 
Osaako joku sanoa mitä tuo valkoinen vaahtomainen materiaali on? Omakotitalon alapohjassa löytyy. Hometta tai vastaavaa? Onko vaarallista?
 

Liitteet

  • IMG_20230912_112838.jpg
    IMG_20230912_112838.jpg
    388,5 KB · Luettu: 1 096
Osaako joku sanoa mitä tuo valkoinen vaahtomainen materiaali on? Omakotitalon alapohjassa löytyy. Hometta tai vastaavaa? Onko vaarallista?
Selvästi on hometta ja myös jotakin sientä. Toivottavasti tuo ei ole kenenkään asuintalosta otettu kuva, sillä kosteutta on pakko olla paljon
 
Sanoisin myös, että hometta.

Pikatestinä, palanen valkoista höttöä vesilasiin. Jos hajoaa niin ei hometta, mutta jos jää kellumaan pinnalle ilman suurempaa hajoamista niin suurella todennäköisyydellä on hometta.

Kuvan oikeassa reunassa näyttäs olevan melkosesti kosteutta pilarissa, jos oikein tulkitsen kuvaa?
Muutoin palkki näyttää olevan kuiva, vaikkakin alapohjassa kosteutta on ja reilusti kun on joka pinnalla puussa.
 
Ajattelin vain kun kävin mahdollista osto kohdetta katsomassa ja tuolta näytti. Tosin muuten oli mielestäni kuivaa. Tuota kasvustoa oli vain tuossa kohtaa.
 
Isän kotipaikan maakellarissa olen nuorena nähnyt tuollasta valkeaa höttöä. Hometta, sientä tai homesientä :)
 
Ajattelin vain kun kävin mahdollista osto kohdetta katsomassa ja tuolta näytti. Tosin muuten oli mielestäni kuivaa. Tuota kasvustoa oli vain tuossa kohtaa.

Kuvassa oikeassa yläkulmassa näkyy kosteutta helmeilemässä alapinnassa. Että ainakin kosteuskuormaa riittää.
 
Onko kellään kokemusta ilmavesilämpöpumpusta ja vesikiertoisesta lattialämmityksestä? Voiko tällä kikkailla halvan yösähkön kanssa? Juttelin edelliselle omistajalle ja ilmeisesti tämä systeemi reagoi aika hitaasti, esim. veden lämpötilan muutos näkyy vasta vuorokauden päästä. Yöllähän kun lämpötilat laskee niin vilpin tehosuhdekin laskee.
 
Onko kellään kokemusta ilmavesilämpöpumpusta ja vesikiertoisesta lattialämmityksestä? Voiko tällä kikkailla halvan yösähkön kanssa? Juttelin edelliselle omistajalle ja ilmeisesti tämä systeemi reagoi aika hitaasti, esim. veden lämpötilan muutos näkyy vasta vuorokauden päästä. Yöllähän kun lämpötilat laskee niin vilpin tehosuhdekin laskee.
Ilman omakohtaista kokemusta sanoisin, että ei juuri onnistu kun lattialämmitys tosiaan toimii aina viiveellä. Käyttöveden suhteen sitten voi hyödyntää halvat tunnit, jos ja toivottavasti kun VILP on siinä osin mukana.
 
Ilman omakohtaista kokemusta sanoisin, että ei juuri onnistu kun lattialämmitys tosiaan toimii aina viiveellä. Käyttöveden suhteen sitten voi hyödyntää halvat tunnit, jos ja toivottavasti kun VILP on siinä osin mukana.

Kuukausi sitten edellinen omistaja liitti vesivaraajan VILP joten hänelläkään ei ole kokemuksia sen käytöstä talvisin yösähköllä . Pääsee talviksi kun sähkö on kallista nauttimaan taas 90-luvun fiiliksistä kun iltaisin loppuu lämmin vesi kesken kun ei raaski lämmittää päivisin. En nyt satu muistamaan minkä kokoinen varaaja on. Jäspin se on joten muistelisin että se on se n. 300l malli. Luulisi riittävän kahdelle henkilölle.
 
Kuukausi sitten edellinen omistaja liitti vesivaraajan VILP joten hänelläkään ei ole kokemuksia sen käytöstä talvisin yösähköllä . Pääsee talviksi kun sähkö on kallista nauttimaan taas 90-luvun fiiliksistä kun iltaisin loppuu lämmin vesi kesken kun ei raaski lämmittää päivisin.
Kokonaisuus riippuu koko järjestelmän toteutuksesta, mutta kyllä tuolla käyttöveden kuviolla saa napsittua löysiä euroja pois. Perinteisestihän varaajaa on lämmitetty yöaikaan x tuntia kun sähkö on ollut keskimäärin halvempaa silloin. Täällä on viestejä kotiautomaatiototeutuksista ja lampopumput.infossa on runsaasti keskustelua aiheesta.
 
Ilman omakohtaista kokemusta sanoisin, että ei juuri onnistu kun lattialämmitys tosiaan toimii aina viiveellä. Käyttöveden suhteen sitten voi hyödyntää halvat tunnit, jos ja toivottavasti kun VILP on siinä osin mukana.
Lattialämmityksen kanssa nimenomaan on mahdollista hyödyntää halpoja tunteja, koska lattialämmitys on varaava. Halvoilla tunneilla kun puskee lämpöä lattiaan niin torppa pysyy kyllä lämpimänä kalliiden tuntien yli.
 
Lattialämmityksen kanssa nimenomaan on mahdollista hyödyntää halpoja tunteja, koska lattialämmitys on varaava. Halvoilla tunneilla kun puskee lämpöä lattiaan niin torppa pysyy kyllä lämpimänä kalliiden tuntien yli.
Kysymyshän on sitten mikä on optimaalisin aika käyttää VILP. Hyötysuhde laskee kun yöllä on kylmää. Viimeistään -25c siirrytäään täysin sähkövastuksen varaan joten kovimpina pakkasyöinä ei voi hyödyntää halpaa sähköä ja VILP.

Menee melko tasapainotteluksi jos haluaa optimoida kunnolla. Tuohon soppaan kun sotkee vielä takan lämmityksen.
 
Osaako joku sanoa mitä tuo valkoinen vaahtomainen materiaali on? Omakotitalon alapohjassa löytyy. Hometta tai vastaavaa? Onko vaarallista?
Ajattelin vain kun kävin mahdollista osto kohdetta katsomassa ja tuolta näytti. Tosin muuten oli mielestäni kuivaa. Tuota kasvustoa oli vain tuossa kohtaa.
Homeelta toi minustakin näytti, ota näyte ja tutkituta se niin tiedät. Jos vain tossa niin ei olle iso homma korjata. suhteellista toki. Lattiasienen kirjavia "helttoja" tossa kuvassa ei näy. Voisin veikata, ettei tuolla ole alapohjan tuuletusta. Eli tuuletus kuntoon ja käyt koko alapohjan läpi. Kuvat vaikka endoskooppi kameralla, etkä maksa liikaa.
Tarkistat ettei ole lahoa, eli ruuvimeisseli ei uppoa puuhun.

Alapohjan tuuletuksen järjestäminen on tossa hyvin tärkeä asia.

Paljon pahempia lattiasienen vallassa olleitakin on korjattu, jos rakennus muuten on kunnossa.
 
Kysymyshän on sitten mikä on optimaalisin aika käyttää VILP. Hyötysuhde laskee kun yöllä on kylmää. Viimeistään -25c siirrytäään täysin sähkövastuksen varaan joten kovimpina pakkasyöinä ei voi hyödyntää halpaa sähköä ja VILP.

Menee melko tasapainotteluksi jos haluaa optimoida kunnolla. Tuohon soppaan kun sotkee vielä takan lämmityksen.
Ei noi ole ihan niin yksiselitteisen helppoja yhtälöitä. Riippuu myös käytetyistä laitteistoista, sillä kaikki pumput ei nuku alle -20'c pakkasissa ja käytä apuna vastuksia. Osalla laitteista pääsee aika lähelle COP2 vielä jossain -20'c kieppeillä.
Voi se yöllinen "suorasähkölämmityskin" tulla halvemmaksi.
Ihan täysin teoreettisesti heitettynä:
Päivällä -10'c, sähkö 12snt/kWh ja COP3 = 12snt/3kWh
Yöllä -25'c, sähkö 3snt/kWh ja COP 1 = 9snt/3kWh (COP 1.2 = 7.5snt/3kWh)

Etelä/lounas osissa maata harvemmin edes mennään alle -20'c ja jos mennään, niin ihan yksittäisiä tunteja yöllä.
 
Kysymyshän on sitten mikä on optimaalisin aika käyttää VILP. Hyötysuhde laskee kun yöllä on kylmää. Viimeistään -25c siirrytäään täysin sähkövastuksen varaan joten kovimpina pakkasyöinä ei voi hyödyntää halpaa sähköä ja VILP.

Menee melko tasapainotteluksi jos haluaa optimoida kunnolla. Tuohon soppaan kun sotkee vielä takan lämmityksen.

Laita nyt ainakin joku automaatiosysteemi (esim. Homeassistant) ja sillä ohjaus VILP:lle niin että ei lämmitä vuorokauden kalleimpien tuntien aikana.
 
Onko kellään kokemusta ilmavesilämpöpumpusta ja vesikiertoisesta lattialämmityksestä? Voiko tällä kikkailla halvan yösähkön kanssa? Juttelin edelliselle omistajalle ja ilmeisesti tämä systeemi reagoi aika hitaasti, esim. veden lämpötilan muutos näkyy vasta vuorokauden päästä. Yöllähän kun lämpötilat laskee niin vilpin tehosuhdekin laskee.
Nibellä on pörssisähköominaisuus, mutta eri asia onko siitä varsinaista hyötyä. Kummallekin kv ja lämmitys on omat parametrinsa mikä vaikuttaa siihen, miten isojan lämpötilan heittoja voi tulla kalliilla tunneilla. Lauhalla kelillä ainoastaan käytin, enkä nyt muista huomasiko kulutuksessa painotusta. Mielestäni laite käytti tällöin sähkövastuksianenemmän kuin normaalisti. Lattiathan voi varata lämpöä, eli välttämättä tarvitse erillistä varaajaa ja sitä kautta homma voi toimia ainakin parin tunnin joustoilla, mutta laitteen mitoutus suhteessa lämmöntarpeeseen voi olla niin tiukka, että lämmöntuotto lämpöpumpulla ei riitä halvoilla tunneilla.
 
Osaako joku sanoa mitä tuo valkoinen vaahtomainen materiaali on? Omakotitalon alapohjassa löytyy. Hometta tai vastaavaa? Onko vaarallista?
Ei tuon selkeämpää hometta löydä edes Aura -juustosta. Vaikka kuvassa on hyvin pieni osa koko rakennuksesta, täytyisi kohteen olla todella edullinen, jotta olisin kiinnostunut tuon löydön jälkeen.
Kuvan oikeassa reunassa näyttäs olevan melkosesti kosteutta pilarissa, jos oikein tulkitsen kuvaa?
Yhtä selvää on, että kuvassa ei näy yhtään pilaria. Pilari on pystyssä ja palkki on vaaka-asennossa. Termien käyttöä hieman sekoittaa, että erilaisista H- ja I-profiileista puhutaan esimerkiksi H-palkkeina, vaikka profiileita käytetään myös pilareissa. Toisaalta voi tunnistaa, että H-profiili on suunniteltu vastustamaan taivutusta huomattavasti enemmän toisessa suunnassa, eli se ohjaa näiden H-palkin käyttöön useimmiten palkkina.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Ei tuon selkeämpää hometta löydä edes Aura -juustosta. Vaikka kuvassa on hyvin pieni osa koko rakennuksesta, täytyisi kohteen olla todella edullinen, jotta olisin kiinnostunut tuon löydön jälkeen.

Yhtä selvää on, että kuvassa ei näy yhtään pilaria. Pilari on pystyssä ja palkki on vaaka-asennossa. Termien käyttöä hieman sekoittaa, että erilaisista H- ja I-profiileista puhutaan esimerkiksi H-palkkeina, vaikka profiileita käytetään myös pilareissa. Toisaalta voi tunnistaa, että H-profiili on suunniteltu vastustamaan taivutusta huomattavasti enemmän toisessa suunnassa, eli se ohjaa näiden H-palkin käyttöön useimmiten palkkina.
Olet oikeassa, palkista kyse siis. Meikäläiseltä aivopieru.
 
Sädesientä näyttää olevan, tuota kasvaa polttopuissa jos ovat hieman kosteina menneet vajaan. Jos puutavara on kovaa, voi olla että home on vielä puun pinnassa. Selvää on että tuolla on huono alapohjan tuuletus tai kosteusvaurio yläpuolisessa rakenteessa.
 
15182605.jpg

Pistin uuden mustan silikonisauman ja tuohon jäi aika rumasti tuollaista silikonirasvatahraa. Millä aineella saisi pois?
 
15182605.jpg

Pistin uuden mustan silikonisauman ja tuohon jäi aika rumasti tuollaista silikonirasvatahraa. Millä aineella saisi pois?
Onko tuo kivitaso? Lähtisin sillä alkuun että ensin partakoneenterällä/keraamisen lieden puhdistinterällä tms. varovasti pois se mitä lähtee ja sen jälkeen jollain vähän liuottimia sisältävillä silikoninpoistoaineilla yrittäisin ensin ennenkuin lompsisin autotalliin hakemaan järeämpiä aineita tarranliimanpoisto, bräkleen jne. Esim. Silikoninpoistoaine
 
Onko tuo kivitaso? Lähtisin sillä alkuun että ensin partakoneenterällä/keraamisen lieden puhdistinterällä tms. varovasti pois se mitä lähtee ja sen jälkeen jollain vähän liuottimia sisältävillä silikoninpoistoaineilla yrittäisin ensin ennenkuin lompsisin autotalliin hakemaan järeämpiä aineita tarranliimanpoisto, bräkleen jne. Esim. Silikoninpoistoaine
On joo kivitaso. Täytyy kokeilla vaikka tollasella liimanpoistoaineella, sitä löytyy suoriltaan.
 
Jos tuo on keittiössä tiskialtaan tai lieden läheisyydessä, en tekisi mitään. Pyyhitään ja lutrataan yleensä niin paljon, että lähtee pois luonnollisesti.
 
Nibellä on pörssisähköominaisuus, mutta eri asia onko siitä varsinaista hyötyä. Kummallekin kv ja lämmitys on omat parametrinsa mikä vaikuttaa siihen, miten isojan lämpötilan heittoja voi tulla kalliilla tunneilla. Lauhalla kelillä ainoastaan käytin, enkä nyt muista huomasiko kulutuksessa painotusta. Mielestäni laite käytti tällöin sähkövastuksianenemmän kuin normaalisti. Lattiathan voi varata lämpöä, eli välttämättä tarvitse erillistä varaajaa ja sitä kautta homma voi toimia ainakin parin tunnin joustoilla, mutta laitteen mitoutus suhteessa lämmöntarpeeseen voi olla niin tiukka, että lämmöntuotto lämpöpumpulla ei riitä halvoilla tunneilla.

Niben pilp toiminut alkuvuodesta asti pörssiohjauksella ja painanut toteutuneet keskihinnat alle 6 snt kokovuonna.
 
Kiinni oleva makkarin ovi kolisee karmia vasten, kun ulko-ovi lyödään kiinni. Pitäisikö karmeihin vaan laittaa pienet palat huopatassua, jottei kolisisi? Talo pari vuotta vanha.

Toinen kysymys: Miten päästä käsiksi yläkerran kattoon portaiden päällä? Portaat kiertyvät juuri tuolla kohdalla U-mallisena. Kattoon pitäisi kytkeä valaisin.
 
Kiinni oleva makkarin ovi kolisee karmia vasten, kun ulko-ovi lyödään kiinni. Pitäisikö karmeihin vaan laittaa pienet palat huopatassua, jottei kolisisi? Talo pari vuotta vanha.

Jos ei jaksa säätää niin silikoninapit väliin.

 
....

Toinen kysymys: Miten päästä käsiksi yläkerran kattoon portaiden päällä? Portaat kiertyvät juuri tuolla kohdalla U-mallisena. Kattoon pitäisi kytkeä valaisin.

Itse tein tähän tarpeeseen portaikkoon väliaikaisen tukevan tason ylijäämäpuutavarasta, jotta sain tikkaat tukevasti pystyyn. Tehdessä kannattaa tuumailla pari ylimääräistäkin hetkeä jottei päädy sairaalaan. On silti ihan tehtävissä.
 
Kiinni oleva makkarin ovi kolisee karmia vasten, kun ulko-ovi lyödään kiinni. Pitäisikö karmeihin vaan laittaa pienet palat huopatassua, jottei kolisisi? Talo pari vuotta vanha.

Toinen kysymys: Miten päästä käsiksi yläkerran kattoon portaiden päällä? Portaat kiertyvät juuri tuolla kohdalla U-mallisena. Kattoon pitäisi kytkeä valaisin.

Voit vääntää makkarin oven vastarautaa sieltä kolosta mihin lukon kieli menee. Siellä on oletettavasti kaksinkerroin väännetty rauta mitä väännät ruuvarilla hieman ulos niin ovi menee tiiviimmin kiinni.
 
Kiinni oleva makkarin ovi kolisee karmia vasten, kun ulko-ovi lyödään kiinni. Pitäisikö karmeihin vaan laittaa pienet palat huopatassua, jottei kolisisi? Talo pari vuotta vanha.

Toinen kysymys: Miten päästä käsiksi yläkerran kattoon portaiden päällä? Portaat kiertyvät juuri tuolla kohdalla U-mallisena. Kattoon pitäisi kytkeä valaisin.

Jos tämän tapaiset portaat niin tällä tapaa varmaan asian ratkaisisin kaikista turvallisiten. Eli tekee tuollaisen tason, johon tikkaat, kuten käyttäjä pipokin tuossa ehdotti. Ei oikein muuta tapaa, jos rappusissa vielä raot ja et saa tikkaita turvallisesti paikoilleen nojaamaan seinää/rappusia vasten.

E: Ja tietenkin riippuen kattokorkeudesta, niin sitten tekee pidemmät jalat ja väliaikaisen tason, vaikka alkamaan yläkerran lattian tasosta. Säätämistähän tuo on hieman noiden rappusten takia...

Tai sitten jos löydät jostain vuokraamosta porraspukit tai haluat ostaa sellaiset, niin nekin voi auttaa tässä tapauksessa. Esim. Hailo TP1 työpukki portaikkoon | Motonet Oy

1695620293922.png
 
Miten päästä käsiksi yläkerran kattoon portaiden päällä? Portaat kiertyvät juuri tuolla kohdalla U-mallisena. Kattoon pitäisi kytkeä valaisin.
Kiitos vastauksista! Jäi nyt tietenkin mainitsematta, että kattoon pitäisi päästä käsiksi suurin piirten 1m seinästä ja tuo valmispukki ei taida auttaa kuin suorissa tikkaissa. Portaat ovat noin 1,2-1,6m korkeudessa ja katto taitaa olla 5,5m korkeudessa eli käytännössä A-tikkailtakin vaaditaan aika paljon korkeutta ja jalkojen väliä.

Ehkä vaan otan projektiksi nikkaroidan omaan käyttöön soveltuvat jalat. :hmm:
 
Kiitos vastauksista! Jäi nyt tietenkin mainitsematta, että kattoon pitäisi päästä käsiksi suurin piirten 1m seinästä ja tuo valmispukki ei taida auttaa kuin suorissa tikkaissa. Portaat ovat noin 1,2-1,6m korkeudessa ja katto taitaa olla 5,5m korkeudessa eli käytännössä A-tikkailtakin vaaditaan aika paljon korkeutta ja jalkojen väliä.

Ehkä vaan otan projektiksi nikkaroidan omaan käyttöön soveltuvat jalat. :hmm:
Kuulostaa kyllä siltä ettei tuohon riitä mitkään jalat vaan sinun pitää tehdä ihan kunnon työtaso joko portaisiin tai seinään kiinnitettynä. Jos tarve on päästä a-tikkailla turvallisesti vähintään neljään metriin, niin työtason on oltava luokkaa 1,2m x 2,5m kokoinen.
Olisiko mahdollista rakentaa tämä taso esim. yläkerran lattian ja vastakkaisen seinän väliin (vaakapalkki seinään kiinni)? Kuva paikasta auttaisi suunnittelussa.
 
Tuli aikanaan tehtyä kaikenlaisia 2x4 virityksia noihin portaisiin, siihen levy päälle ja a- tai nojatikkaat päälle

..mietin vaan että miksi ******* se lamppu piti aina saada sinne kattoon sen seinän sijasta, varmasti ollut myöhemmin hauskaa myös vaihdella polttimoa tjsp
 
Nuo on niitä asioita mitä ei oteta huomioon sit oikeassa elämässä. Olkkariin joku 8 metrin korkuinen lasiseinä, josta kärpäsen paska loistaa kuin aurinko :D Asuntomessutalossa pitäisi olla vakiovarusteen rakennustelineet tai Dino sisätiloissa odottamassa että se kaikkein vaikeimmassa paikassa oleva lamppu hajoaa ;)
 
Nuo on niitä asioita mitä ei oteta huomioon sit oikeassa elämässä. Olkkariin joku 8 metrin korkuinen lasiseinä, josta kärpäsen paska loistaa kuin aurinko :D Asuntomessutalossa pitäisi olla vakiovarusteen rakennustelineet tai Dino sisätiloissa odottamassa että se kaikkein vaikeimmassa paikassa oleva lamppu hajoaa ;)
Tuosta tuli mieleen, kaveri joka vielä on rakennusalalla mainitsi noista ikkunoista.
Ilmeisesti ne kauko-ohjattavat kaihtimet mitä noihin laitetaan ovat 90% akkukäyttöisiä ja se akku tietenkin siellä ylhäällä.
Valmistaja lupaa ~6kk latausväliksi.. mitä sitten todellisuudessa lienee
 
Kiitos vastauksista! Jäi nyt tietenkin mainitsematta, että kattoon pitäisi päästä käsiksi suurin piirten 1m seinästä ja tuo valmispukki ei taida auttaa kuin suorissa tikkaissa. Portaat ovat noin 1,2-1,6m korkeudessa ja katto taitaa olla 5,5m korkeudessa eli käytännössä A-tikkailtakin vaaditaan aika paljon korkeutta ja jalkojen väliä.

Ehkä vaan otan projektiksi nikkaroidan omaan käyttöön soveltuvat jalat. :hmm:

Tuli Dejavu oman talon rakentamisesta. Mullakin on kattovalaisin porraskuilussa, sen takia yritin tehdä selväksi että sähkäri hoitaa hommat valmiiksi ku rakennustelineet on paikalla. No eihän se niin mennyt, sen jälkeen on kikkailtu tikkailla. Silti, valaisimen paikkaa en muuttais.. nyt kun se on kunnossa niin eipä siihen tarvi koskea ja on hienolla paikalla.
 
Kiitos vastauksista! Jäi nyt tietenkin mainitsematta, että kattoon pitäisi päästä käsiksi suurin piirten 1m seinästä ja tuo valmispukki ei taida auttaa kuin suorissa tikkaissa. Portaat ovat noin 1,2-1,6m korkeudessa ja katto taitaa olla 5,5m korkeudessa eli käytännössä A-tikkailtakin vaaditaan aika paljon korkeutta ja jalkojen väliä.

Ehkä vaan otan projektiksi nikkaroidan omaan käyttöön soveltuvat jalat. :hmm:
Mulla on monitoimitikkaat:
1695704051628.png


Noilla pääsee esim. tuohon L-muotoon taitettuna vähän vaihtoehtoisiin ratkaisuihin vs A-tikas, mutta kaikki tuo taittelu syö pituutta niin hirveän lyhyillä ei tee mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: B12

Statistiikka

Viestiketjuista
258 274
Viestejä
4 487 361
Jäsenet
74 128
Uusin jäsen
semantic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom