Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[maustevoi]

Ainakin omenat, päärynät ja muut hedelmäpuut ja vastaavat suositellaan käsittelemään keväisin parafiinitökötillä.

Eipä varmaan hyvejä enää mitään laittaa?

 

[Jannuhakala]

Ei niitä kategorisesti tarvitse kaikkia käsitellä mutta jos tuollaisia ongelmia on niin voihan sitä yrittää keväällä. tällein loppukesällä vihulaisia voi tuhota pyretriinillä joka tehoaa melko laajasti. Sitä pitäisi ruiskutella suoraan ötököihin ja muniin toki tuotteen ohjeita seuraten. ei ole antaa suosituksia tietystä tuotteesta.

 

[devnul]

Mahtaako kenelläkään olla kokemusta kiinteistön energialuokan "nostosta" ja onko siitä hyötyä esim. jos kiinteistön myy... Kiinteistöön on asennettu rakentamiseen jälkeen 6kWp aurinkopaneelit ja ILP. Kulutus on tippunut 9500kWh -> 5800kWh vuositasolla. Nykyinen kiinteistön energialuokitus on B ja pohdinnassa on josko olisi kannattavaa hakea tuo A.

 

[Taneli-]

Mahtaako kenelläkään olla kokemusta kiinteistön energialuokan "nostosta" ja onko siitä hyötyä esim. jos kiinteistön myy...

Onhan tuosta selkeää hyötyä. Riippuen missäpäin asuu (eli voi olla mahdollista että tuote ei vaihda omistajaa millään jos tarpeeksi muuttotappiokunta missä esim. Venäläiset omistaneet paljon kiinteistöjä jotka nyt menossa konkurssiin tjsp)

Meillä oli ennen energialuokka F 2013, kun tehtiin maalämpöremontti 2022 kesällä ja olikohan 2019/20 tjsp. ikkunaremontti niin nyt ollaan luokassa C (2018 standardin mukaisesti laskettuna).

Samalla lämmitysmuoto muuttui öljystä maalämmöksi.
Miettien esim. tätä " Olemassa olevien asuinrakennusten energialuokan olisi oltava vähintään E vuoteen 2030 mennessä ja D vuoteen 2033 mennessä. Muille kuin asuinrakennuksille ja julkisille rakennuksille tavoitevuodet olisivat 2027 ja 2030."
Vaikuttaa se selkeästi myyntihintaan jos voi vihjata (riippuen siis mistä mihin se energialuokka nousee) ettei tarvitse tehdä vaan energiaaluokituksen takia pahimmillaan yhtä remonttia vuonna 2030 ja toista remonttia vuonna 2033.
Lisäksi esim. täällä suoraan tipautettiin vastiketta noin 50€/kk mikä on tietysti ihan mukava bonus sekin. Katsoo sitten kun näkee oikeasti (varmaan marraskuun yhtiökokouksessa) paljonko ne lämmityskustannukset ovat oikeasti vuodessa laskeneet, enempi kuin tuon 50€/kk per kiinteistö mutta kun tehdään muuta pientä remonttia samalla mihin ei tarvita erikseen sitten nostaa rahaa (roskakatos uusiksi kun täytyy kaikki muovi jne keräyspisteet lisätä joten katosta tarvii laajentaa).

 

[dot1q]

Jos maksimimäärä ei ylity, 2250e,

Sen verran korjaan, että tämä on se maksimi Palautuksen määrä, ei maksimi hyvityksen hakupeeustemäärä mikä kirjataan perusteluksi hakemukseen.

Saat maksimivähennyksen, kun yritykselle maksamassasi laskussa on työn osuutta 5 875 euroa.

Koska 5875€ * 0,4 - 100€ (omavastuu) = 2250 € ”maksimi”

 

[puik]

Mahtaako kenelläkään olla kokemusta kiinteistön energialuokan "nostosta" ja onko siitä hyötyä esim. jos kiinteistön myy... Kiinteistöön on asennettu rakentamiseen jälkeen 6kWp aurinkopaneelit ja ILP. Kulutus on tippunut 9500kWh -> 5800kWh vuositasolla. Nykyinen kiinteistön energialuokitus on B ja pohdinnassa on josko olisi kannattavaa hakea tuo A.

Eikös taloa myydessä nykyisin tarvitse energiatodistuksen, niin se tulee siinä samalla teetettyä? Tosin aiemmin ('18) ei ainakaan sakkoa tullut vaikkei todistusta olisikaan. Itse katson toteutuneita kulutuksia ja lämmitysjärjestelmät, mutta toiselle voi energialuokka painaa enemmän.

 

[devnul]

Eikös taloa myydessä nykyisin tarvitse energiatodistuksen, niin se tulee siinä samalla teetettyä? Tosin aiemmin ('18) ei ainakaan sakkoa tullut vaikkei todistusta olisikaan. Itse katson toteutuneita kulutuksia ja lämmitysjärjestelmät, mutta toiselle voi energialuokka painaa enemmän.

Juu ainakin uudiskohteilta vaaditaan energiatodistus. Tässä kiinteistössä on tuo energiatodistus jossa luokka B. Pohdiskelen jos tuon nostaisi A-luokkaan.

 

[taffeli]

Mahtaako kenelläkään olla kokemusta kiinteistön energialuokan "nostosta" ja onko siitä hyötyä esim. jos kiinteistön myy... Kiinteistöön on asennettu rakentamiseen jälkeen 6kWp aurinkopaneelit ja ILP. Kulutus on tippunut 9500kWh -> 5800kWh vuositasolla. Nykyinen kiinteistön energialuokitus on B ja pohdinnassa on josko olisi kannattavaa hakea tuo A.

En mä ainakaan näe merkittävää eroa A- ja B-luokkien välillä, molemmat hyviä.

 

[puik]

Juu ainakin uudiskohteilta vaaditaan energiatodistus. Tässä kiinteistössä on tuo energiatodistus jossa luokka B. Pohdiskelen jos tuon nostaisi A-luokkaan.

Mun mielestä aina myydessä pitäisi se olla, jos ei ole riittävän vanha rakennus. Lisäksi se saattaa vanhentua. Mutta ennakkoon ei kannata päivittää, myydessä sitten.

 

[devnul]

Mun mielestä aina myydessä pitäisi se olla, jos ei ole riittävän vanha rakennus. Lisäksi se saattaa vanhentua. Mutta ennakkoon ei kannata päivittää, myydessä sitten.

Käsittääkseni energiatodistus on voimassa 10 vuotta.

 

[Rollerix]

Mun mielestä aina myydessä pitäisi se olla, jos ei ole riittävän vanha rakennus. Lisäksi se saattaa vanhentua. Mutta ennakkoon ei kannata päivittää, myydessä sitten.

Eipä kai siitä ole hyötyä muulloin kuin myydessä tai vuokratessa. Siinä mielessä ei kannata uusia turhaan vaikka saisikin alemman luokan.

 

[Boulder]

Itse pitäisin omakotitaloa ostaessa niitä todellisia kulutuslukemia (ja tietoa kulutusprofiilista) aivan älyttömän paljon tärkeämpinä kuin tuota epämääräistä energialuokkaa. Sehän lasketaan ikään kuin teorian pohjalta, ja sitten noista todellisista luvuista selviää se ihan oikea tieto. Ei tarvi kuin katsoa miten eri lämmitysmuotoihin suhtaudutaan niin tietää, että aivan haistapaska-tiedosta on kyse.

 

[BongisKhan]

Itse pitäisin omakotitaloa ostaessa niitä todellisia kulutuslukemia (ja tietoa kulutusprofiilista) aivan älyttömän paljon tärkeämpinä kuin tuota epämääräistä energialuokkaa. Sehän lasketaan ikään kuin teorian pohjalta, ja sitten noista todellisista luvuista selviää se ihan oikea tieto. Ei tarvi kuin katsoa miten eri lämmitysmuotoihin suhtaudutaan niin tietää, että aivan haistapaska-tiedosta on kyse.

Tää. Meillä neliöissä ja kuutioissa aika iso kämppä, johon oli myydessä hankittu tuollainen teoreettinen energiatodistus. Sen mukaan talon vuosikulutus olisi 55 000 kWh, josta olisi kuitenkin mahdollista ilmalämpöpumppulla leikata "jopa" 2500 kWh / pumppu.

Todellinen aikalailla worst-case kulutus edellisellä omistajalla oli ollut 30 000 kWh, jonka sain pelkästään kahdella ILPillä pudotettua 16 500 kWh:iin.

Eli kyllähän tuolla energiatodistuksella nyt jotain tekee. Esim. takkaan voi laittaa sytykkeeksi.

 

[qtba]

Jos tönö on vuokratontilla esim. Tampereella, niin tonttivuokran voi kai saada parin vuoden ajan puoleen hintaan, jos tönö on A-luokkaa. Näin olen ainakin Etuoven myynti-ilmoista useaan kertaan nähnyt.

En kyllä tiedä koskeeko tämä vain uudisrakennuksia, sillä en ole juuri muissa muistaakseni nähnyt tuota mainintaa.

 

[Rollerix]

Tää. Meillä neliöissä ja kuutioissa aika iso kämppä, johon oli myydessä hankittu tuollainen teoreettinen energiatodistus. Sen mukaan talon vuosikulutus olisi 55 000 kWh, josta olisi kuitenkin mahdollista ilmalämpöpumppulla leikata "jopa" 2500 kWh / pumppu.

Todellinen aikalailla worst-case kulutus edellisellä omistajalla oli ollut 30 000 kWh, jonka sain pelkästään kahdella ILPillä pudotettua 16 500 kWh:iin.

Eli kyllähän tuolla energiatodistuksella nyt jotain tekee. Esim. takkaan voi laittaa sytykkeeksi.

No joo, ei nyt sytykkeeksi. Sama mieltä periaatteista todellisen energiatalouden ja todistuksen ongelmista, mutta se nyt vain on niin että perusostaja ei sitä välttämättä ymmärrä ja siinä mielessä hyvä energialuokka voi edistää myyntiä. Pankithan noita myös katsovat lainaa myöntäessään ja ehkä myös vakuusarvoa laskiessaan. Eli jos on myymässä ja mahikset parantaa luokkaa, se varmaan kannattaa tehdä.

 

[B12]

Itse pitäisin omakotitaloa ostaessa niitä todellisia kulutuslukemia (ja tietoa kulutusprofiilista) aivan älyttömän paljon tärkeämpinä kuin tuota epämääräistä energialuokkaa. Sehän lasketaan ikään kuin teorian pohjalta, ja sitten noista todellisista luvuista selviää se ihan oikea tieto. Ei tarvi kuin katsoa miten eri lämmitysmuotoihin suhtaudutaan niin tietää, että aivan haistapaska-tiedosta on kyse.

Todellinen kulutus voi olla ihan mitä hyvänsä asukkaista riippuen. Meidän talossa myyjillä kolmehenkisessä perheessä meni 24000kWh sähköä viimeisenä vuonna. Meillä meni ekana vuonna 14000kWh, kun vähän sääti omituisuuksia ja poltti pari mottia puuta. Viime vuonna meni n. 10000kWh, mutta nyt on kaksi ilppiä ollut jo kohta 5v. Energiakriisin tiimoilta uusi säätökierros pudotti yli 25% kulutusta. Meidän talossa 30000-40000kWh tuskin on ameriikan temppu, kun vääntää termostaatit kaakkoon, saunoo päivittäin ja lutraa vettä oikein urakalla.

Tuskin kovinkaan kaukaa haettua on, että kohta alkaa tulla kiinteistövero tai muu vero energiatodistuksen perusteella?

 

[Boulder]

Todellinen kulutus voi olla ihan mitä hyvänsä asukkaista riippuen.

Viittasinkin kulutusprofiiliin juuri tuon takia. Joko hyvä arvaus asukkaiden ja lämmitykseen liittyvien asetusten perusteella, tai paras vaihtoehto on tietysti päästä haastattelemaan myyjää tarkemmin aiheesta.

 

[taski]

Huomasin että nyt kun on kunnon rankkasade niin salaojakaivot on aika täynnä. No ei siinä mitään, mutta yhdestä kaivosta tulee alhaalta ylös päin vesi, eli vaikka ohjaan rännistä veden tulon muualle, niin kaivosta tulvii silti vettä.

Jossain tukos ja putket yhdistyvät maan alla jolloin vesi ei pääse muualle ja tulvii kaivosta pois?

Edit: siis rännikaivoa tarkoitan, lienee oikeampi termi sille tötterölle johon katolta vedet ränniä pitkin valuu.

 

[uggeli]

Huomasin että nyt kun on kunnon rankkasade niin salaojakaivot on aika täynnä. No ei siinä mitään, mutta yhdestä kaivosta tulee alhaalta ylös päin vesi, eli vaikka ohjaan rännistä veden tulon muualle, niin kaivosta tulvii silti vettä.

Jossain tukos ja putket yhdistyvät maan alla jolloin vesi ei pääse muualle ja tulvii kaivosta pois?

Padotusventtiili?

 

[taski]

En edes tiennyt aiemmin tuollaisesta. Täytyy kaivella ja tutkia.
Näköjään alkoi vetää heti kun vähän sade hellitti. Maallikon teoria on että tuo on "alin" kaivo ja muut kaivot yhdistyvät sen jälkeen, jolloin tällaisella monsuunisateella ei kapasiteetti riitä ja viimeinen kaivo tulvii.

 

[mikkot]

Minäkin innostuin rankkasateeseen salaojakaivoja tarkastamaan. Joka kaivon pohjalla on vettä putkien alapintaan, mutta eipä siellä missään mitään lorissut. Talo on lähes mäen päällä ja maaperä ilmeisesti hyvin vettä läpäisevää. Pitäisikö huolestua, vai onko meillä salaojat vaan ihan turhaan? Yritin tarkastaa myös hulevesikaivon, mutta enpä saanut valurautakantta auki. Onko niissä olemassa joku lukitusmekanismi? Kannessa oli koukun paikka keskellä ja voimaa käyttäessä lähti nousemaan kehyksien kanssa. Sadevesiviemärit vetää hyvin, mutta (oletetun) purkuputken päästä ei tullut mitään.

 

[turaukko]

Huomasin että nyt kun on kunnon rankkasade niin salaojakaivot on aika täynnä. No ei siinä mitään, mutta yhdestä kaivosta tulee alhaalta ylös päin vesi, eli vaikka ohjaan rännistä veden tulon muualle, niin kaivosta tulvii silti vettä.

Jossain tukos ja putket yhdistyvät maan alla jolloin vesi ei pääse muualle ja tulvii kaivosta pois?

Jos sinulla on perusvesikaivo niin siellä pitäisi olla padotusventtiili salaojien suuntaan. Joko pallo- tai läppä padotusventtiili. Ihan ensimmäisenä tutkisin tuon. Sen tehtävänä olisi estää juurikin veden nousu takaisin salaojiin. Toki se padotusventtiili voi olla muuallakin, mutta yleensä perusvesikaivossa. Miten sadevedet on ohjattu pois?

 

[taski]

Rännikaivoista puhun, tarkennuksena. Täytynee kaivella talon papereista, mihin nuo tarkalleen menevät ja millainen toteutus siellä on. Jokunen vuosi tässä asuttu eikä ole tullut noita salaojia tutkittua juurikaan kun rännikaivot vetäneet tähän mennessä ihan normaalisti.
Kämppä on 2008 rakennettu ja tuolta osin oletettavasti alkuperäiskunnossa.

 

[turaukko]

Eli siis sadevesikaivot tulvi? Mihinkähän ne vedet purkaa, onko kaupunki eli mahdollinen hulevesiverkosto vai johonkin ojaan? Voihan se olla, että vettä tuli vain niin paljon, että ei ehtinyt purkuputki vetää. Mutta kannattaa varmaan selvitellä nuo kaivot jne ihan jatkoakin ajatellen jos niitä vaikka joskus huoltaa pitää.

 

[taski]

Eli siis sadevesikaivot tulvi? Mihinkähän ne vedet purkaa, onko kaupunki eli mahdollinen hulevesiverkosto vai johonkin ojaan? Voihan se olla, että vettä tuli vain niin paljon, että ei ehtinyt purkuputki vetää. Mutta kannattaa varmaan selvitellä nuo kaivot jne ihan jatkoakin ajatellen jos niitä vaikka joskus huoltaa pitää.

Juuri näin.
Kunnallistekniikkaa täällä ei ole, näköjään kaivot yhteydessä toisiinsa ja purkuputket näkyvät lähtevän alaviistoon tuonne rinteeseen. Päät ilmeisesti jossain louhikossa kivien alla. Katselin siis rakennusaikaisista kuvista.

Mulla on varmaan ollut joku vanha käsitys että rännikaivot menee salaojaputkiin mutta ei taida pitää paikkaansa (ainakaan enää nykypäivänä jos jossain vanhoissa näin on edes ollut?)

 

[TheMeII]

Minäkin innostuin rankkasateeseen salaojakaivoja tarkastamaan. Joka kaivon pohjalla on vettä putkien alapintaan, mutta eipä siellä missään mitään lorissut. Talo on lähes mäen päällä ja maaperä ilmeisesti hyvin vettä läpäisevää.
Pitäisikö huolestua,
-Ei jos sitä sadetta on ollut vasta päivän

vai onko meillä salaojat vaan ihan turhaan?
-Yks rankkasade ei ole se mitä niillä ensisijaisesti torjutaan vaan sulamisvedet ja viikkojen sateet, mutta kyllä ne tuossa maassaperässä vähän turhaan saattaa olla

Yritin tarkastaa myös hulevesikaivon, mutta enpä saanut valurautakantta auki. Onko niissä olemassa joku lukitusmekanismi? Kannessa oli koukun paikka keskellä ja voimaa käyttäessä lähti nousemaan kehyksien kanssa.
-Tietääkseni voimalla pitäis aueta, joku muu saa sanoa jos on lukittuvia kansia

Sadevesiviemärit vetää hyvin, mutta (oletetun) purkuputken päästä ei tullut mitään.
-Oisko tämä ollu se salaojan purkuputki?

 

[TheMeII]

Juuri näin.
Kunnallistekniikkaa täällä ei ole, näköjään kaivot yhteydessä toisiinsa ja purkuputket näkyvät lähtevän alaviistoon tuonne rinteeseen. Päät ilmeisesti jossain louhikossa kivien alla. Katselin siis rakennusaikaisista kuvista.

Mulla on varmaan ollut joku vanha käsitys että rännikaivot menee salaojaputkiin mutta ei taida pitää paikkaansa (ainakaan enää nykypäivänä jos jossain vanhoissa näin on edes ollut?)

Appiukko on raksamies ja totes että jos talon vieressä olevat salaojat ja rännikaivot on yhdessä niin salaojahan on silloin aina sateella vedensyöttöputki maaperään koska se on alempana kuin rännin viemäröinti.

 

[kaba]

Juuri näin.
Kunnallistekniikkaa täällä ei ole, näköjään kaivot yhteydessä toisiinsa ja purkuputket näkyvät lähtevän alaviistoon tuonne rinteeseen. Päät ilmeisesti jossain louhikossa kivien alla. Katselin siis rakennusaikaisista kuvista.

Mulla on varmaan ollut joku vanha käsitys että rännikaivot menee salaojaputkiin mutta ei taida pitää paikkaansa (ainakaan enää nykypäivänä jos jossain vanhoissa näin on edes ollut?)

Voi olla että ne sadevesiputket vaan vedä tarpeeksi nopeasti näillä monsuunisateilla. Näin ainakin meillä.

 

[dot1q]

Rännikaivoista puhun, tarkennuksena. Täytynee kaivella talon papereista, mihin nuo tarkalleen menevät ja millainen toteutus siellä on. Jokunen vuosi tässä asuttu eikä ole tullut noita salaojia tutkittua juurikaan kun rännikaivot vetäneet tähän mennessä ihan normaalisti.
Kämppä on 2008 rakennettu ja tuolta osin oletettavasti alkuperäiskunnossa.

Minkä kokoiset putket? 100 mm oletan?
Jos oletus pitää paikkansa, niin varmistaisin että purku päästä saa laskettua vedet ulos. Ittelläni on uudet 100:set ja riitti näissä monsuuneissa. Ja pirusti kattopinta-alaa täällä.

Toinen mikä kannattaa huomioida, on jotta korvausilmaa tulee viimeiseen kaivoon. Yleensä tulee, mutta jos lehtiä tms tukkeena, sitten pitkät syötöt hengittelee putkien kautta.
Omat sadevesikaivot vievät isompaan kokoojakaivoon, jolla erillinen 100 mm hengitys ”snorkkeli” sekä kannessa pari pientä 20 mm aukkoa.

 

[mikkot]

Sadevesikaivon kansi oli jumissa, mutta sain auki. Ei siis lukituksia. Tontin rajalla alarinteessä oleva purkuputki on salaojaputkea eli arvaus osui sen osalta oikeaan. Olin vain aina kuvitellut, että tuo kaivo on sekä sade- että salaojavesille, mutta näin ei näköjään ole. Siitäpä ei ole mitään tietoa minne ne sadevedes sitten katoavat. Kaivo on alarinteen puolella eli saattaa olla, että ne imeytetään vain jossain katseilta piilossa. Kuvia ei valitettavasti ole, vaikka talo vuosituhannen alusta. Kuva sadevesikaivosta alla, jossa talo vasemmalla ja alarinne oikealla. Vettä oli pohjalla vähäsen. Mitä tuosta pitäisi ymmärtää?

 

[repairman]

Sadevesikaivon kansi oli jumissa, mutta sain auki. Ei siis lukituksia. Tontin rajalla alarinteessä oleva purkuputki on salaojaputkea eli arvaus osui sen osalta oikeaan. Olin vain aina kuvitellut, että tuo kaivo on sekä sade- että salaojavesille, mutta näin ei näköjään ole. Siitäpä ei ole mitään tietoa minne ne sadevedes sitten katoavat. Kaivo on alarinteen puolella eli saattaa olla, että ne imeytetään vain jossain katseilta piilossa. Kuvia ei valitettavasti ole, vaikka talo vuosituhannen alusta. Kuva sadevesikaivosta alla, jossa talo vasemmalla ja alarinne oikealla. Vettä oli pohjalla vähäsen. Mitä tuosta pitäisi ymmärtää?

Näyttäisi padotusventtiililtä tuo keskellä oleva. Mikään ei tuossa kuitenkaan todista, että olisi oikein kytketty ja mitä tuonne tulee/lähtee.

Se, että purkuputken päässä on salaojaputkea, ei myöskään kerro mitään. Salaojaa on voitu käyttää imeyttämisputkenakin. Onhan sinne avoimeen putken päähän voinut vaikka ryömiä putken täydeltä oravia ja putki on tukossa ennen imeyttämistä.

Edit: Laske puutarhaletkulla vettä rännikaivoon, niin näkee tuleeko vesi tuonne kaivoon. Purkuputken päästä voisi myös rassin työntää, niin näkee tuleeko se tuonne kaivon toiseen vapaaseen haaraan.

 

[mikkot]

Näyttäisi padotusventtiililtä tuo keskellä oleva. Mikään ei tuossa kuitenkaan todista, että olisi oikein kytketty ja mitä tuonne tulee/lähtee.

Se, että purkuputken päässä on salaojaputkea, ei myöskään kerro mitään. Salaojaa on voitu käyttää imeyttämisputkenakin. Onhan sinne avoimeen putken päähän voinut vaikka ryömiä putken täydeltä oravia ja putki on tukossa ennen imeyttämistä.

Edit: Laske puutarhaletkulla vettä rännikaivoon, niin näkee tuleeko vesi tuonne kaivoon. Purkuputken päästä voisi myös rassin työntää, niin näkee tuleeko se tuonne kaivon toiseen vapaaseen haaraan.

Vettä lutraamalla se tosiaan selvisi. Padotusventtiilin kautta tuli salaojavedet ja sadevedet sitä toista putkea pitkin. Lähtö on tietenkin tuo oikean yläkulman suppilo. Siitä ei ole varmuutta, että onko lähtö kytketty sinne näkyvillä olevaan purkuputkeen vai ei. Purkuputken lähistöllä on vaja, joten saattaa olla myös sen salaojien purku, mikäli sinne sellaiset on aikanaan asennettu.

 

[a-p]

Oletteko saaneet omakotitalon nuohouksesta nuohoustodistista? En ole itse koskaan saanut, vaan ainoa paperi on ollut kuitti laskusta

 

[kjns]

Oletteko saaneet omakotitalon nuohouksesta nuohoustodistista? En ole itse koskaan saanut, vaan ainoa paperi on ollut kuitti laskusta

Ei ole koskaan ollut juttuakaan tällaisesta nuohoojan kanssa...

 

[3me]

Oletteko saaneet omakotitalon nuohouksesta nuohoustodistista? En ole itse koskaan saanut, vaan ainoa paperi on ollut kuitti laskusta

Kuitti riittää todistukseksi, siitä kuitenkin näkee milloin tehty.

 

[Awelonian]

Oletteko saaneet omakotitalon nuohouksesta nuohoustodistista? En ole itse koskaan saanut, vaan ainoa paperi on ollut kuitti laskusta

Kuitti sieltä tulee. Yksi kotitalouden väelle ja toinen menee nuohoojalle. En ole itsekään koskaan mistään todistuksista kuullut.

 

[Jannuhakala]

Oletteko saaneet omakotitalon nuohouksesta nuohoustodistista? En ole itse koskaan saanut, vaan ainoa paperi on ollut kuitti laskusta

itse sain kuitin jossa eroteltu tehty työ, ei muuta.

 

[Mikkos]

Mites kun talo palaa ja nuohouskuitti siinä mukana niin voiko vakuutusyhtiöltä tulla sanomista?
Toki sama asia vaikka sähköhommienkin kanssa.
Milläs todistat että jonkin kytkennän on tehnyt sähkäri vai ite ja onko piippua nuohottu vai ei jos kaik palaa?

 

[Zigh]

Mites kun talo palaa ja nuohouskuitti siinä mukana niin voiko vakuutusyhtiöltä tulla sanomista?
Toki sama asia vaikka sähköhommienkin kanssa.
Milläs todistat että jonkin kytkennän on tehnyt sähkäri vai ite ja onko piippua nuohottu vai ei jos kaik palaa?

En tiedä onko sillä kuitilla tai nuohouksellakaan oikeastaan mitään väliä. Jos talo palaa horimissa olleen reiän vuoksi, niin varmaan sitten katsotaan onko kunnossapidosta laistettu. Pätevä nuohoaja kuitenkin aina tarkastaa näiden kunnon ja kertoo asiakkaalle jos jotain korjattavaa on.

Ja nykyisin kaikki pikkuhommien laskut tulee sähköpostiin, niin tallessa ne pysyy.

 

[Mikkos]

En tiedä onko sillä kuitilla tai nuohouksellakaan oikeastaan mitään väliä. Jos talo palaa horimissa olleen reiän vuoksi, niin varmaan sitten katsotaan onko kunnossapidosta laistettu. Pätevä nuohoaja kuitenkin aina tarkastaa näiden kunnon ja kertoo asiakkaalle jos jotain korjattavaa on.

Ja nykyisin kaikki pikkuhommien laskut tulee sähköpostiin, niin tallessa ne pysyy.

Tätä mä juur ajan takaa että jos nuohooja on sanonut että hormi on kunnossa ja kuitenkin sitä kautta syttyy talo ja vakuutusyhtiö väittää että hormi on laiminlyöty niin milläs todistat että nuohooja on käynyt siellä.

 

[Zigh]

Tätä mä juur ajan takaa että jos nuohooja on sanonut että hormi on kunnossa ja kuitenkin sitä kautta syttyy talo ja vakuutusyhtiö väittää että hormi on laiminlyöty niin milläs todistat että nuohooja on käynyt siellä.

No varaat sen nuohouksen vaikka sähköpostilla ja maksat jotenkin muuten kuin käteisellä kouraan niin eiköhän se riitä.

 

[Boulder]

Tätä mä juur ajan takaa että jos nuohooja on sanonut että hormi on kunnossa ja kuitenkin sitä kautta syttyy talo ja vakuutusyhtiö väittää että hormi on laiminlyöty niin milläs todistat että nuohooja on käynyt siellä.

Eiköhän sieltä nuohousfirmasta löydy tosite käynnistä.

 

[Mikkos]

Eiköhän sieltä nuohousfirmasta löydy tosite käynnistä.

Eiköhän mutta jos oikein salaliittoteorioimaan ruvetaan niin jos syyksi paljastuu hormi niin voi olla että nuohoojalta ei kuittia "löydy"

Mutta näin yleisemminkin tästä aiheesta että jos esim sähkärin kutsuu kotiin niin kuinka tarkasti hommat pitää olla dokumentoituna että jos jotain sattuu sähkärin virheestä niin millä homma todistetaan? Jos vaikka itse teet osan sähköistä ja osan sähkömies ja torppa palaa ja sähkärin kuitissa lukee vain "sähkötyöt" tai "rasian kytkeminen" niin kuinka todistustaakka jaetaan jos jaetaan?

 

[a-p]

Eiköhän mutta jos oikein salaliittoteorioimaan ruvetaan niin jos syyksi paljastuu hormi niin voi olla että nuohoojalta ei kuittia "löydy"

Mutta näin yleisemminkin tästä aiheesta että jos esim sähkärin kutsuu kotiin niin kuinka tarkasti hommat pitää olla dokumentoituna että jos jotain sattuu sähkärin virheestä niin millä homma todistetaan? Jos vaikka itse teet osan sähköistä ja osan sähkömies ja torppa palaa ja sähkärin kuitissa lukee vain "sähkötyöt" tai "rasian kytkeminen" niin kuinka todistustaakka jaetaan jos jaetaan?

Käyttämäni nuohooja on vanhanliiton ukko, jonka eläkeikä on varmaan ihan nurkan takana ja työskentelytyyli on sellainen verkkainen ja juttu lentää homman jälkeen pitkään.

Tuosta tuli mieleen se, että paikkakunnallani ei ole sähkärin mukaan sähköpiirrustuksia edes uusissakaan asunnoissa.


Omistamassani asunnossa ei ole sähköpiirrustuksia tai mittauspöytäkirjoja. Ilmalämpöpumpun asennuksesta tuli pöytäkirjat ja mittaukset.

Keittiön sähköjä kävi paikallinen asentaja laittelemassa ja mittaili tulokset. Tuosta visiitistä en saanut pöytäkirjoja/piirustuksia, koska ukko kertoi laittavansa ne sähköpostiin ja sen jälkeen tuosta ei ole kuulunut mitään.

Silloin mittaustulokset olivat varsin hyvät ja sähkökaappiin asennetut vikurit/sulakkeet napsahtivat oikein.

Pitää laitella ukolle viestiä ja kysellä papereiden perään, koska oletettavasti ukko on kiireisenä unohtanut asian.

Remppahommaa tehdessä on useamman kerran ihmetellyt erikoisia sähkövetoja. Useampi pistorasia on saman sulakkeen takana ja yläkerran pistorasioiden syöttö tulee erikoisesti mutkien kautta ja pistorasialta lähtee syöttö ulkoseinällä oleviin valaisimiin, joita ohjataan ulko-ovella olevalla kytkimellä.

Sähkökaapin sisällä on piuhat varsin siististi ja sähkäri oli varsin mielellään tekemässä duunia, koska selkeät merkinnät.

 

[vwmies]

Oletteko saaneet omakotitalon nuohouksesta nuohoustodistista? En ole itse koskaan saanut, vaan ainoa paperi on ollut kuitti laskusta

Sähköpostiin on tullut kuitti jossa eritelty tehdyt työt, hormien määrät jne.

Mites kun talo palaa ja nuohouskuitti siinä mukana niin voiko vakuutusyhtiöltä tulla sanomista?
Toki sama asia vaikka sähköhommienkin kanssa.
Milläs todistat että jonkin kytkennän on tehnyt sähkäri vai ite ja onko piippua nuohottu vai ei jos kaik palaa?

Maksa kortilla tai laskulla äläkä käteisellä niin jää ainakin verkkopankkiin tosite nuohousfirmalle tehdystä maksusta

 

[iltanen]

Mitä asennusliimaa seinälaatalle esim. pyyhekoukkujen kiinnitykseen? No more nailsia löytyisi, mutta pelkään tuon olevan hieman liian ikuista. Toiveena olisi siis mahdollisuus irrottaa tuo joskus vahingoittamatta seinää.

 

[Zigh]

Mitä asennusliimaa seinälaatalle esim. pyyhekoukkujen kiinnitykseen? No more nailsia löytyisi, mutta pelkään tuon olevan hieman liian ikuista. Toiveena olisi siis mahdollisuus irrottaa tuo joskus vahingoittamatta seinää.

Kaksipuoleista teippiä itse käyttänyt

2-puoleinen tarrateippi Tesa PowerBond 1,5 m x 19 mm

Voidaan kiinnittää laatoille, puulle ja useimmille muoveille. Jopa 10 kg / 10 cm.

www.bauhaus.fi

 

[taski]

Huomasin että nyt kun on kunnon rankkasade niin salaojakaivot on aika täynnä. No ei siinä mitään, mutta yhdestä kaivosta tulee alhaalta ylös päin vesi, eli vaikka ohjaan rännistä veden tulon muualle, niin kaivosta tulvii silti vettä.

Jossain tukos ja putket yhdistyvät maan alla jolloin vesi ei pääse muualle ja tulvii kaivosta pois?

Edit: siis rännikaivoa tarkoitan, lienee oikeampi termi sille tötterölle johon katolta vedet ränniä pitkin valuu.

Itse itselleni vastaten, nyt kun sademäärät on olleet vähän normaalimpia niin ihan normaalisti tuntuu sadevesikaivot vetävän eikä vesi edes seiso. Eli kaipa siellä sitten on vain kapasiteetti ollut maxed out kun tuli pitkä monsuuni. Tilasin nyt kuitenkin 10m endoskoopin niin pääsee kuvailemaan vielä nuo putket.

 

[phoo]

Mitä asennusliimaa seinälaatalle esim. pyyhekoukkujen kiinnitykseen? No more nailsia löytyisi, mutta pelkään tuon olevan hieman liian ikuista. Toiveena olisi siis mahdollisuus irrottaa tuo joskus vahingoittamatta seinää.

Töissä maalattuun seinään kokeiltiin tällaista, hyvin on pysynyt jo useamman vuoden. Luulisi että laatassa pysyisi vielä paremmin. 3M Command nimellä löytyy joitain muitakin malleja.
Pitäisi olla irrotettavissakin mutta sitä ei ole kokeiltu.

Autoilevan ihmisen tavaratalo | Motonet Oy

Autoilevan ihmisen tavaratalo

www.motonet.fi

 

[hulkki]

Itse itselleni vastaten, nyt kun sademäärät on olleet vähän normaalimpia niin ihan normaalisti tuntuu sadevesikaivot vetävän eikä vesi edes seiso. Eli kaipa siellä sitten on vain kapasiteetti ollut maxed out kun tuli pitkä monsuuni. Tilasin nyt kuitenkin 10m endoskoopin niin pääsee kuvailemaan vielä nuo putket.

Siis oliko tuossa tilanne se että sieltä salaojakaivon pystykaivosta tuli vesi?