- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 372
Sadevesikaivosta/rännikaivostaSiis oliko tuossa tilanne se että sieltä salaojakaivon pystykaivosta tuli vesi?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Sadevesikaivosta/rännikaivostaSiis oliko tuossa tilanne se että sieltä salaojakaivon pystykaivosta tuli vesi?
Nämähän taitavat olla melkoista salatiedettä ja toisaalta helposti ihmisten pelottelua. Ehkä muotoseikoista ollaan vähän liian tarkkoja ja tosiasialliset kuntoarvio- ja kunnossapitotyöt jätetään vähemmälle, kun on kallista. Eli nuohottu kyllä on, mutta nuohooja esim. ei jaksa käydä vintillä katsomassa hormia, josta onkin kas perkele putoillut tiiliä ja hiekkalaatikossa on sytykkeet seassa.Eiköhän mutta jos oikein salaliittoteorioimaan ruvetaan niin jos syyksi paljastuu hormi niin voi olla että nuohoojalta ei kuittia "löydy"
Mutta näin yleisemminkin tästä aiheesta että jos esim sähkärin kutsuu kotiin niin kuinka tarkasti hommat pitää olla dokumentoituna että jos jotain sattuu sähkärin virheestä niin millä homma todistetaan? Jos vaikka itse teet osan sähköistä ja osan sähkömies ja torppa palaa ja sähkärin kuitissa lukee vain "sähkötyöt" tai "rasian kytkeminen" niin kuinka todistustaakka jaetaan jos jaetaan?
Jep. "Älä vaan ikinä koske yhdelläkään sormella mihinkään tai et saa enää ikinä vakuutuksesta mitään" lienee kaikkien kuulema varoitus - mut aika lailla pystyy ongelmia ratkomaan ihan itse ennenkuin ne eskaloituvat oikeasti isompaa jumppaa vaativiksi. Enkä nyt kannusta ketään tekemään itse sähkökytkentöjä luvatta enkä luottamaan omaan nuohoustaitoon, mutta monessa asiassa voi kuitenkin omaan järkeensä ja ratkaisukykyynsä luottaa.Nämähän taitavat olla melkoista salatiedettä ja toisaalta helposti ihmisten pelottelua. Ehkä muotoseikoista ollaan vähän liian tarkkoja ja tosiasialliset kuntoarvio- ja kunnossapitotyöt jätetään vähemmälle, kun on kallista. Eli nuohottu kyllä on, mutta nuohooja esim. ei jaksa käydä vintillä katsomassa hormia, josta onkin kas perkele putoillut tiiliä ja hiekkalaatikossa on sytykkeet seassa.
Tai mainitsemasi sähköt - mitäs tehdään jos kukaan ei enää tiedä kuka ne asennukset on ihan luvallisesti vuonna 1981 tehnyt. Vitustako sen näkee onko joku tehnyt sen jälkeen omia korjauksia itse vai tilannut sähkärin, kuitit ja muut laput on kuitenkin hukattu yli 5 vuotta vanhasta asiasta.
Alkoi kiinnostelemaan, tuo 10 m on jo hyvä pituus. Viitsitkö jakaa, minkä ja mistä tilasit?Tilasin nyt kuitenkin 10m endoskoopin niin pääsee kuvailemaan vielä nuo putket.
Tietääkseni ei. Mittaus kestää kuitenkin vähintään sen pari kuukautta ja pitäisi suorittaa valmiiseen taloon tiettyyn aikaa vuodesta niin tuskin kukaan haluaa lykkäillä muuttoa pahimmillaan melkein vuotta. Toki mittaus kannattaa teettää; jos ongelmia on niin siinä on reklamoinnin paikka...Onko radonmittaus pakollinen teko rakentajan toimesta, että pitäisikö siitä löytyä lappu?
eBaystä joku tämän tapainen, ei tainnut olla juuri ihan 1:1 tämä, mutta hyvin saman kaltainen:Alkoi kiinnostelemaan, tuo 10 m on jo hyvä pituus. Viitsitkö jakaa, minkä ja mistä tilasit?
Pitää tutkia missä hinnoissa liikkuu. Nythän on se hetki aloittaa.Tietääkseni ei. Mittaus kestää kuitenkin vähintään sen pari kuukautta ja pitäisi suorittaa valmiiseen taloon tiettyyn aikaa vuodesta niin tuskin kukaan haluaa lykkäillä muuttoa pahimmillaan melkein vuotta. Toki mittaus kannattaa teettää; jos ongelmia on niin siinä on reklamoinnin paikka...
Tuon kaltaisella vehkeellä vähänkään isompien putkien tutkailu on aika /c:stä. Ei riitä valo, ei riitä mikään. Taskulamppu ja joku viemärin avausrassi saattamaan ja kaveriksi tuota notkeaa kaapelia helpottamaan, mutta ei ole se myöskään kaksista.
Joo en odottanutkaan että tuolla rahalla kovin toimivaa kampetta saa, mutta katsotaan nyt ensin mitä sillä saa aikaiseksi. Tuttu on putkari jolla on sitten "vähän" paremmat vehkeet, mutta asuu sen verran kaukana ettei jaksa tällaisen takia vaivata.
Tuon kaltaisella vehkeellä vähänkään isompien putkien tutkailu on aika /c:stä. Ei riitä valo, ei riitä mikään. Taskulamppu ja joku viemärin avausrassi saattamaan ja kaveriksi tuota notkeaa kaapelia helpottamaan, mutta ei ole se myöskään kaksista.
Joo en odottanutkaan että tuolla rahalla kovin toimivaa kampetta saa, mutta katsotaan nyt ensin mitä sillä saa aikaiseksi. Tuttu on putkari jolla on sitten "vähän" paremmat vehkeet, mutta asuu sen verran kaukana ettei jaksa tällaisen takia vaivata.
Itse yritin selvittää tiluksieni salaoja- ja sadevesisysteemiä jollain verk.com ostetulla 5m Fujitec kameralla. Eihän sillä mihinkään päässyt, kun oli niin löysä. Ajattelin vetää kameran puutarhaletkun läpi, että olisi jämäkämpi, mutta kamerahan katkesi siinä operaatiossa. Tämän seurauksena laitoin viestiä muutamalla salaoja -firmalle ja yhdestä tuli sitten tyyppi tekemään pikatsekkauksen ilmaiseksi.
Kohtuu ohuisiin putkiin voisi toimiva olla sähköputkien vetojousi: Harju vetojousi 10m teräs
Salaojaputkiin alkaa olla jo turhan löysä, mutta meneehän tuo muutaman metrin siihenkin.
Miten paljon salaojien kuvaus ja huuhtelu maksaa ammattilaisen tekemänä? Olisi varmaan asiallista tehdä kun ikää talolla on +30 vuotta ja salaojat oletettavasti koskemattomat. Kaivot täytyisi ensin itse kaivaa esiin maan alta.
Täytyy varmaan lähteä etsimään jotain enemmän puolueetonta toimijaa, esim viemärikuvauksia tekevät firmat tms. Nämä omia salaojaremonttejaan myyvät kiertävät kusettajathan varmaan löytävät vikaa mistä tahansa.En kyllä tiedä mikä on hinta, noita ilmaisia kuvaajia pyörii täällä riesaksiasti. Kai sellaisen saa tilattuakin, mutta kannattaa olla olan yli katsomassa mitä siellä oikein oikeasti näkyy, kun on kuitenkin ”kaikki pielessä” ja hirveä remontti tiedossa, nyt ja heti.
Pitää tutkia missä hinnoissa liikkuu. Nythän on se hetki aloittaa.
Onhan tuokin tietty vaihtoehto.Mä päätin ostaa samaan tarpeeseen Airthings view plussan.
Onhan tuo merkittävästi kalliimpi (normaalisti vähän alle kolmesataa, itse ostin kun Clasulla 30% alennuksessa) kuin pelkkä radon mittaus mutta halusin myös seurata erityisesti co2 vaihtelua makkareissa, joka nukkuessa nousee vähän korkealle mikäli ovi on kiinni. Ovea taas ei viitti pitää auki kun aurinko paistaa. Kohta taas kyseinen ongelma kyllä hetkeksi poistu.
Radonin suhteen vähän pelästyin ens alkuun kun integroitu näytössä ei lue mitä yksikköä käytetään ja arvo oli sen verran alhainen että luulin sen olevan Picocurie eikä Becquerel, kun appissa seurannan alkaminen kestää pidempään.
Noiden lisäksi mittaa ja piirtää käppyrää pienhiukkasista ja orgaanisista yhdisteistä.
Esimerkkinä käppyrät co2 ja Radon
![]()
![]()
Oisiko ideoita miten kannattaisi toteuttaa autotallin ilmanvaihto?
Autotalli on toteutettu muuntamalla entinen autokatos kahden auton talliksi. Lattiana on siis eristetty pihalaatoitus. Ilmankosteus huitelee 80-90% paikkeilla näin syksyisin niin alkaa mietittyttämään mitä rakenteissa alkaa pesimään. Sokkeli työntää keväisin melko paksusti kalkkia yläreunastaan. Patolevyt asensin jo pari vuotta sitten mutta veikkaan kosteuden nousevan tallin sisäpuolelta, kun ongelma ei tuolla poistunut.
Olen nyt käyttänyt autotallissa kosteuden poistajaa syksyisin mutta jatkuva sähkönkulutus ja vesisäiliön tyhjentäminen ei ole mielekästä.
Tallilla kokoa noin 50m2 ja on eristetty, joskin aika ohuesti.
Ai niin tämä unohtui mainita että ei lämmitystä vaan kylmä talli.Jos siellä on lämmitys, niin lämmintä ilmaa ei kannata työntää harakoille vaan laittaa ilmankuivain.
No eikö tuo 80-90% ole ihan normaali ulkoilman kosteus näin syksyisin?Ai niin tämä unohtui mainita että ei lämmitystä vaan kylmä talli.
Juu onhan se. Eihän se ilma tietty sen kuivempaa ole kuin ulkonakaan vaikka sitä sieltä kierrättäisikin.No eikö tuo 80-90% ole ihan normaali ulkoilman kosteus näin syksyisin?
Vai oletko mitannut eroa ulkoilman kosteus vs. kosteus tallissa?
Riittävästi vain ilmanvaihtoreikiä (poistot kattoon tai ylös seinälle ja tulot alas lattian rajaan). Aika turhalta tuntuu sähköä käyttää tuollaisen kuivamiseen.Juu onhan se. Eihän se ilma tietty sen kuivempaa ole kuin ulkonakaan vaikka sitä sieltä kierrättäisikin.
Ainut todellinen keino taitaa tosiaan olla se tallin lämmittäminen tai sitten jatketaan tällä ilmankuivaimella. Sitä ei vain voi talvisin käyttää kun tallin lämpötila laskee pakkasen puolelle.
Riittävästi vain ilmanvaihtoreikiä (poistot kattoon tai ylös seinälle ja tulot alas lattian rajaan). Aika turhalta tuntuu sähköä käyttää tuollaisen kuivamiseen.
Onko se lattia varmasti eristetty niin että maaperän kosteus ei pääse nousemaan siitä läpi?
Kääntyy kuitenkin, siis se nuppi? Itsellä joskus jäänyt se säätötanko ikkunan ja karmin väliin jumiin, niin tällöin nuppi oli aluksi jumissa ja hetken päästä irtosi tuon säätöosan kiinnitys siihen pitempään säätötangon päähän.Joku kaihtimista enemmän tietävä niin mikähän näihin on tullu. Eilen otin auki ja pesin ikkunat, nyt ei tuo kääntönuppi enää toimi jossain ikkunoissa. Ei tapahu mitään kun kääntää. Vaijeri mielestäni ok?
![]()
yhdestä ikkunasta lähti tuo nuppikin jo irti vaijeristaan kun sitä räpelsi![]()
Jep. Säätötanko oli ylhäältä jäänyt ihan hieman puristuksiin.Kääntyy kuitenkin, siis se nuppi? Itsellä joskus jäänyt se säätötanko ikkunan ja karmin väliin jumiin, niin tällöin nuppi oli aluksi jumissa ja hetken päästä irtosi tuon säätöosan kiinnitys siihen pitempään säätötangon päähän.
![]()
Eteläpuolen ikkunoisssa kaikissa on muovinen kiinnitysosa murtunut rikki sieltä kaihtimen päästä, jossa tuo pystysuuntainen säätötanko kiinnittyy sinne.
Murtunut osa .... kannattaa kurkata tuokin ettei ole hajonnut. Itse tein uudet kiinnitykset kutisteputkella.
![]()
Melkeinpä hankkisin lämmittävän ILP:in tässä tilanteessa. Lämpö pyynti +7 ja kosteuden poisto päälle, tms sopiva asetus. Kyllä, sähköähän se vie, mutta kosteuden kuivattais ja veisi ulos jäätymään pulkkaan tms. Jos ei saa poistumaan jäätymättömään reittiin.Ai niin tämä unohtui mainita että ei lämmitystä vaan kylmä talli.
Halkosäkki, rakennussäkki, klapisäkki, suursäkki...Myydäänköhän missään jotain isoa minim. 240l säkkiä, joka olisi ikea kassien tyylistä materiaalia? Hain tänään pihaan kaksi jäteastiaa, joihin alan keräämään muovia ja pahvia, ja sitten niiden tultua täyteen olisi mukava vain napata säkki astiasta ja heittää auton perään. Jätesäkki varmasti ajaa asiansa, mutta ainakin pahvin kanssa menee aivan varmasti rikki hyvin nopeasti. Tai sitten askartelee itse, jos vain löytää metritavarana materiaalia.
Halkosäkki, rakennussäkki, klapisäkki, suursäkki...
Jos noilla löytyisi?
Listasta puuttui puutarhasäkki, mutta eiköhän noillakin tule jokin vastaan.Thanks, lähden näillä etsimään.
Autohan tulee tietty märkänä sisään ja laatat auton alla ei käytännössä oo ikinä kuivia. Talvella sitten lunta ihan hyvin kertyy myös sisään.Melkeinpä hankkisin lämmittävän ILP:in tässä tilanteessa. Lämpö pyynti +7 ja kosteuden poisto päälle, tms sopiva asetus. Kyllä, sähköähän se vie, mutta kosteuden kuivattais ja veisi ulos jäätymään pulkkaan tms. Jos ei saa poistumaan jäätymättömään reittiin.
Tuleeko autot kuivina talliin vai märkinä? Jos märkinä, mihin laatoitukselle valuva vesi kulkeutuu? Eristeen yläpuolelle, laattojen allekiertokulku on valmis.
Ilmalämpöpumpulla ei onnistu saamaan aikaan lämmittäminen ja kuivaaminen. Kosteus pitäisi viedä ulos ilmanvaihdolla, mutta se ei ole kovin energiataloudellista.Melkeinpä hankkisin lämmittävän ILP:in tässä tilanteessa. Lämpö pyynti +7 ja kosteuden poisto päälle, tms sopiva asetus. Kyllä, sähköähän se vie, mutta kosteuden kuivattais ja veisi ulos jäätymään pulkkaan tms. Jos ei saa poistumaan jäätymättömään reittiin.
Tuleeko autot kuivina talliin vai märkinä? Jos märkinä, mihin laatoitukselle valuva vesi kulkeutuu? Eristeen yläpuolelle, laattojen allekiertokulku on valmis.
Juu. ILPpien kuivaustoiminnot perustuvat (kai) kaikki jäähdytykseen, ja lämmön ylläpitämiseksi sitten sen jälkeen lämmitykseen toistuvin syklein --> maksaa sähköä. Se että pelkkä lämmittäminen jotenkin poistaisi kosteutta on urbaani legenda.Ilmalämpöpumpulla ei onnistu saamaan aikaan lämmittäminen ja kuivaaminen. Kosteus pitäisi viedä ulos ilmanvaihdolla, mutta se ei ole kovin energiataloudellista.
Ei ole. Suhteellinen kosteus laskee kun lämpötila nousee, se on fysiikkaa ei legendaa. Se on totta, ettei vettä poistu sillä tavoin kuin ilpin kanssa on tottunut letkusta näkemään poistovedenSe että pelkkä lämmittäminen jotenkin poistaisi kosteutta on urbaani legenda.
Suhteellinen kosteus laskee, juu. Mutta (niinkuin itekkin totesit) ilmassa oleva vesimäärä ei kyllä vähene sitten millilitraakaan --> tää oli mun ajatus siitä kosteuden (/veden) vähenemättömyydestä. Lämmityksellä toki pystytään pitämään tilanne sellaisena ettei kosteus ala pisartumaan pinnoille - vai pystytäänkö?Ei ole. Suhteellinen kosteus laskee kun lämpötila nousee, se on fysiikkaa ei legendaa. Se on totta, ettei vettä poistu sillä tavoin kuin ilpin kanssa on tottonut letkusta näkemään poistoveden
Ei varmasti voisi kyllä sanoa +7 asteessa, että pinnat pysyvät kuivana. Varmaankin ilmanvaihto pitäisi olla riittävä poistaakseen kosteutta tai riippuu mistä kosteutta tulee sisälle. Periaatteessa kai oikein mikään lämpö ei taida pitää pintoja kuivana, mikäli ilma ei vaihtuisi lainkaan, mutta mitä kuumempaa, sitä pienempi ilmanvaihto riittääSuhteellinen kosteus laskee, juu. Mutta (niinkuin itekkin totesit) ilmassa oleva vesimäärä ei kyllä vähene sitten millilitraakaan --> tää oli mun ajatus siitä kosteuden (/veden) vähenemättömyydestä. Lämmityksellä toki pystytään pitämään tilanne sellaisena ettei kosteus ala pisartumaan pinnoille - vai pystytäänkö?
Ilmanvaihto on se avainasia kosteudenhallintaan. Mikäli ilma ei vaihdu ollenkaan, ja kosteuskuormaa tuodaan (esmes autolla kilokaupalla lunta) koko ajan lisää, niin kosteuskuorman kasvaessa jouduttaisiin koko ajan kasvattamaan lämpöä jotta suhteellinen kosteus pysyisi alle sadan. "Mitä kuumempaa, sitä pienempi ilmanvaihto riittää" ei toimi jos tuodaan jatkuvasti lisää kosteuskuormaa. Ilmanvaihto on se avainasia kosteudenhallintaan - vai sanoinko mä sen joEi varmasti voisi kyllä sanoa +7 asteessa, että pinnat pysyvät kuivana. Varmaankin ilmanvaihto pitäisi olla riittävä poistaakseen kosteutta tai riippuu mistä kosteutta tulee sisälle. Periaatteessa kai oikein mikään lämpö ei taida pitää pintoja kuivana, mikäli ilma ei vaihtuisi lainkaan, mutta mitä kuumempaa, sitä pienempi ilmanvaihto riittää
Sitten kun siellä tallissa on talvella pakkasta, nii ilmassa on niin vähän vettä ettei mitään väliä. Sanoi se suhteellisen kosteuden mittari sitten mitä tahansaJuu onhan se. Eihän se ilma tietty sen kuivempaa ole kuin ulkonakaan vaikka sitä sieltä kierrättäisikin.
Ainut todellinen keino taitaa tosiaan olla se tallin lämmittäminen tai sitten jatketaan tällä ilmankuivaimella. Sitä ei vain voi talvisin käyttää kun tallin lämpötila laskee pakkasen puolelle.
Käytännön tasolla tämä pätee siinä mielessä, että lämpötilaero nopeuttaa ilman vaihtumista kun kyseessä on passiivisesti/painovoimaisesti tuulettuva autotalli. Toki se on "vähempi ilmanvaihto" vain siinä mielessä ettei ole puhallinta tai se ei ole päällä."Mitä kuumempaa, sitä pienempi ilmanvaihto riittää" ei toimi jos tuodaan jatkuvasti lisää kosteuskuormaa.
Kuuluu olla mutta usein vanhojen jäärien tekemissä ei ole. Menee nääs lämmöt harakoille vanhan kansan fysiikan mukaan.Ilppi tai ei, niin siellä tallissa pitää olla ilmanvaihto joka tapauksessa ihan määräystenkin perusteella. Tulo ja poistoventtiilit on siis laitettava.
Joo, jäärät erikseenKuuluu olla mutta usein vanhojen jäärien tekemissä ei ole. Menee nääs lämmöt harakoille vanhan kansan fysiikan mukaan.Tätä perustelua voi kokemukseni mukaan käyttää myös silloin, kun tallissa/vajassa/hallissa ei ole lämmitystä laisinkaan. "Lämpiäähän se kun ajaa lämpimän auton/traktorin/akkuporakoneen sisälle." Ja lämmitetäänhän noita tilapäisesti sähköisillä lämpöpuhaltimilla ja parhaimmillaan sisälle polttavilla öljytykeillä. Tärkeintä silloin on ettei ole mitään räppänää, menis lämmöt harakoille. Sillä ei niinkään ole väliä, kuoleeko tai sairastuuko, luonteen heikkoutta sellainen tai teoriaa eli väärin.
Sen verran oireilua on itsellä että sokkeli pukkaa ulospäin kalkkia. Pientä rapautumista sokkelin yläreunassa myös. Veikkaan sen johtuvan tallin sisäpuolen lattian kosteusnoususta. Laatoitus pitäisi käyttää sisäpuolelta auki ja laittaa kermi tai patolevy sokkelin sisäpintaan.Sitten kun siellä tallissa on talvella pakkasta, nii ilmassa on niin vähän vettä ettei mitään väliä. Sanoi se suhteellisen kosteuden mittari sitten mitä tahansa
Mulla on ollu tossa pihassa 40 vuotta samoilla spekseillä oleva talli, eikä oo kosteudesta tullut vahinkoja - kun on riittävästi reikiä ulos. Talvella on lunta lattialla auton pyöristä, kevääseen saakka. Ja pakkasta. Mutta ei kosteusongelmia.
Meillä on kylppärin laattasaumassa tuollaista pientä mustaa (home?)pilkkua yhdellä seinällä. Täytyykö noista olla huolissaan vai onko normaalia? 2008 vuonna rakennettu talo.
![]()