Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Tilasin clasulta tuon view+, 247€ koodin jälkeen eli reilusti halvin. SUN15 koodilla saa -15% kun tilaa väh 2 tuotetta. Laitoin sitten jotkut puutarhahanskat kylkeen. :smoke:
 
Vastaillaan tänne niin ei tuo soppari ketju täyty offtopikista

Kun pyykätessä ja tiskatessa vesi maksaa helposti 15 kertaa enemmän kuin sähkö, on sähkön hinnalla kikkailu aika merkityksetöntä ellei hinnat ole viimesyksyn tasoa.

Miten se vesi maksaisi 15x sähkön hinnan? Sanotaan, että se kylmävesi on 5€m3 sisältäen jäteveden ja sähkö siirtoinen veroineen ym. 15snt/kWh. Tiskikone kuluttaa 7-15l/krt ja 0,6-1,6kWh, pesukone 40-80l ja 0,6-1,8kWh. Tiskikoneen kohdalla sähkö maksaa enemmän kuin vesi ja pyykkikoneen kohdalla vesi maksaa vähän enemmän kuin sähkö.
 
Kun pyykätessä ja tiskatessa vesi maksaa helposti 15 kertaa enemmän kuin sähkö, on sähkön hinnalla kikkailu aika merkityksetöntä ellei hinnat ole viimesyksyn tasoa.
Mitä tekemistä sillä veden hinnalla on sähkön säästämisen kannalta? Vettä menee aina pesuun yhtä paljon pesin sitten koska ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa mutta sähkö maksaa sillä hetkellä Xs/kwh mutta seuraavana päivänä se sähkö maksaa Xs/kwh x3. Eli pyykin/astianpesu ja ruuanlaitto on silloin kolme kertaa halvempaa kuin seuraavana päivänä.
Ei se vesi kuulu siiten mitenkään.
 
Mitä tekemistä sillä veden hinnalla on sähkön säästämisen kannalta? Vettä menee aina pesuun yhtä paljon pesin sitten koska ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa mutta sähkö maksaa sillä hetkellä Xs/kwh mutta seuraavana päivänä se sähkö maksaa Xs/kwh x3. Eli pyykin/astianpesu ja ruuanlaitto on silloin kolme kertaa halvempaa kuin seuraavana päivänä.
Ei se vesi kuulu siiten mitenkään.
Kuuluuhan vesi siihen jos puhut että maksoi vain kolmasosan. Sähkö voi olla "kolme kertaa halvempaa" ja siinä voit säästää, mutta et "kokonaishinnassa" säästänyt niin paljoa.
Jos neuvottelet lainan marginaalin 0,5% --> 0,4% niin et säästänyt lainan koroista 20 prossaa. Vähän menee semantiikan puolelle, mutta...
 
Kuuluuhan vesi siihen jos puhut että maksoi vain kolmasosan. Sähkö voi olla "kolme kertaa halvempaa" ja siinä voit säästää, mutta et "kokonaishinnassa" säästänyt niin paljoa.
Jos neuvottelet lainan marginaalin 0,5% --> 0,4% niin et säästänyt lainan koroista 20 prossaa. Vähän menee semantiikan puolelle, mutta...
No tietenkin tarkoitin 3 kertaa halvempaa sähkön osalta :facepalm: En nyt uskonut että kukaan tarttuu tuollaisiin lillukan varsiin.
 
Laitetaan tänne niin ei paskota tuota soppariketjua:
Juuri tälläisten vuoksi kirjoitin viestini, väellä ei monesti ole minkään tason käsitystä veden hinnasta, veden kulutuksesta tai edes siitä mitä vettä pesukone käyttää (kylmää). Tässä yhteydessä se sähkön hinnan tuojottaminen sokaisee entiosestään kokonaiskuvan.

Vesi+jätevesi maksaa yleisesti 4-5 €/m^3, moderni pesukone vie 70-130 l (vanhemmat 150-300 l). Eli vaikkapa 100 litraa vettä (60 asteen perusohjelma itsellä) kustantaa 40 snt.

Sähköä pesukone vie 0.4-1 kWh. jos pörssisähkö on ollut jonain päivänä 1.5 snt, ja toisena päivänä 4.5 snt, syntyy kuluja 0.7 kWh:lla (sama ohjelma) 1.05 - 3.15 snt

Sähkövero ja siirto tähän päälle 3.4 snt täällä persreiässä.


Eli kalliin sähkön aikaan 60 asteen ohjelmalla pesukulut ovat 46.55 snt
Halvan sähkön aikaan sama sähkönsyöppöohjelma vie 44.45 snt.

Pyykinpesu ei @Mikkos ole uskomuksesi mukaa 3-kertaa kalliimpaa, pyykinpesu on käytännössä lähes saman hintaista. Jos otetaan pyykkiaineen hinta (3-15 snt/koneellinen), sähkön hinnan merkitys katoaa olemattomiin.

No selvästi ei ole sinullakaan minkään tason käsitystä pesukoneen/tiskikoneen veden kulutuksesta / sähkön kulutuksesta, kun heitit " Kun pyykätessä ja tiskatessa vesi maksaa helposti 15 kertaa enemmän kuin sähkö, on sähkön hinnalla kikkailu aika merkityksetöntä ellei hinnat ole viimesyksyn tasoa. ". Otetaan nyt vaikka Bosch series 6 pyykkikone, niin valmistaja ilmoittaa koneen keskimääräiseksi kulutukseksi Painotettu energiankulutus kWh / 100 sykliä 62 kWh & Painotettu vedenkulutus litroina/sykli (pesusykli) 43 litraa. Tiskikoneen käyttö maksaa enemmän sähkössä kuin vedessä. Jos pesukoneen veden kulutus olisi tuo 300l, niin kyllä olisi melkoinen sähkön kulutuskin, eli niiden koneiden kulutus on jotain ihan muuta kuin listaamasi 0,4-1kWh.
 
Netistä katsomalla vuoden 2022 marraskuun tietoa:
"
Kuinka paljon astianpesukoneen käyttö maksaa?
Astianpesukoneen käytön hintaan vaikuttavat monet tekijät.
Se riippuu esimerkiksi siitä, kuinka usein käytät astianpesukonetta ja millä ohjelmalla peset astioita.
Astianpesukoneen ikä ja energiamerkintä vaikuttavat myös koneen käyttökustannuksiin.
Pesukerran hinta määräytyy erityisesti nykyisten sähköhintojen mukaan.
Kuinka paljon vettä astianpesukone kuluttaa?
Hyvä astianpesukone, jonka veden- ja energiankulutus on alhainen, kuluttaa noin 10 litraa vettä pesukertaa kohti.
Jos kone on vanhempi, vettä kuluu enemmän, joten vesikustannukset ovat myös suuremmat.
Kuinka paljon sähköä astianpesukone kuluttaa?
Sähkönkulutus vaihtelee sen mukaan, kuinka usein käytät astianpesukonetta ja miten korkean lämpötilan valitset.
Säästät sähkökuluissa käyttämällä astianpesukonetta, jonka energialuokitus on hyvä.
Astianpesukone kuluttaa keskimäärin noin 230 kWh sähköä vuodessa. Jos sähkön hinta on 0,13 € kilowattituntia kohti, astianpesukoneen käyttö voisi maksaa noin 31 euroa vuodessa. Kulutus vaihtelee jonkin verran energialuokituksen mukaan, ja jos koneessa on parempi energialuokitus, sen käyttö on halvempaa kuin sellaisen koneen, jonka energialuokitus on heikompi.
Astianpesukoneen energialuokituksen on oltava vähintään B tai C, jotta se näkyy sekä veden- että energiankulutuksessa.

"

Tuo lienee laskettu että astianpesukone pyörii kerran päivässä, meillä kahden hengen taloudessa ehkä kerran viikossa.

Pesukone taasen:

"
Mitä yksi pesukerta pyykinpesukoneella maksaa?
Pyykinpesukone on olennainen osa tavallista kotitaloutta. Valitettavasti pyykinpesukone on myös suuri kustannuserä sähkölaskussa.
Pyykinpesukoneen käytön hintaan vaikuttavat monet tekijät.
Se riippuu esimerkiksi siitä, kuinka usein käytät pesukonetta ja kuinka monta kiloa pyykkiä koneella voi pestä.
Pesukoneen energiamerkintä ja energiankulutus vaikuttavat myös siihen, mitä sen käyttö maksaa.
Lisäksi kustannukset riippuvat luonnollisesti suuresti sähkön hinnasta ja vedenkulutuksesta.
Kuinka paljon vettä pesukone kuluttaa?
Vedenkulutus riippuu pesukoneen koosta ja energiamerkinnästä.
Siksi eri koneet käyttävät eri määrän vettä, ja esimerkiksi kapasiteetiltaan 8 kg:n pesukone voi kuluttaa 37–48 litraa vettä pesukerralla.
Kuinka paljon sähköä pesukone kuluttaa?
Pesukoneen sähkönkulutus vaihtelee myös koneen mukaan.
Yleisesti ottaen mitä parempi koneen energialuokitus on, sitä pienempi on sen energiankulutus.
Voit siis säästää energiaa käyttämällä pesukonetta, jonka energialuokitus on hyvä.
Pesukone kuluttaa sähköä keskimäärin 235 kWh vuodessa. Tämä laskelma perustuu 148 pesukertaan 40 asteessa, 99 pesukertaan 60 asteessa ja 35 pesukertaan 90 asteessa, yhteensä 282 pesukertaa vuodessa.
Jos sähkön hinta on 0,13 € kilowattituntia kohti, pesukoneen käyttö voisi maksaa 32 euroa vuodessa.

"

Tuo siis jos pesee useammin kuin joka toinen päivä pyykkiä. Itse tulee pestyä ehkä maksimissaan kerran viikossa eli ei 282 kertaa vaan 52 kertaa jolloin joku voi laskea jos haluaa paljonko tulisi hintaa 5 sentin sopimuksella, en usko että ihan järkyttävän paljoa.

Toki jos on lapsiperhe sitä käyttöä tulee helposti enempi kuin tuon verran (joka päivä koneellinen tai parikin).

Mikäli haluaisin säästää sähkössä ylivoimaisesti eniten eroa tulisi jos lopettaisin saunomisen. Siitä tulee joka toinen päivä päälle 10kWh säästö

Tässä toukokuun loppupuolen kulutusta eli noin 4 viikkoa sitten:
maanantai 8,55kWh
tiistai 16,9kWh
keskiviikko 8,86kWh
torstai 18,1kWh
perjantai 7kWh
lauantai 20,3kWh
sunnuntai 9,48kWh <= kyllä, tiskasin koneellisen ja pesin myös koneellisen pyykkiä. Ei tuo nyt ihan järjettömästi noussut keskimääräisestä kulutuksesta.
 
Pesukoneet, mitkä on kohtuullisen tuoreita, vievät ohjelmasta riippuen vajaasta 1 kWh kahteen kWh käyttökerta. PK yleisin ohjelma on 40 C ja AP 70 C.

Vettä menee PK 30-85 L ja AP n. 10-15 l
 
Kellään kokemusta miten teleskooppimallisen antennimaston se kahden osan liitoskohta pitäisi oikeaoppisesti tiivistää? Näyttäisi olevan wanha sen verran huonossa kunnossa että tihkuu välillä vettä läpi. Parasta olisi jos sen saisi jotenkin tiivistettyä ilman että täytyy ottaa osia irti toisistaan kun laiska olen. Mietin että brute force vaihtoehto voisi olla ihan butyyliteippi + klemmari + tiivistysmassa väliin.
 
Kellään kokemusta miten teleskooppimallisen antennimaston se kahden osan liitoskohta pitäisi oikeaoppisesti tiivistää? Näyttäisi olevan wanha sen verran huonossa kunnossa että tihkuu välillä vettä läpi. Parasta olisi jos sen saisi jotenkin tiivistettyä ilman että täytyy ottaa osia irti toisistaan kun laiska olen. Mietin että brute force vaihtoehto voisi olla ihan butyyliteippi + klemmari + tiivistysmassa väliin.

Onko siinä siis isokin väli? Jos ei iso niin laittaisin itsevulkanisoituvaa teippiä alle, hyvää säänkestävää sähköteippiä päälle alhaalta ylöspäin kiertäen, ja vielä hyvät nippusiteet ylä-ja alapäähän estämään teipin päiden aukeamisen. Jos on kovin kriittinen paikka että voi tulla vesivahinkoa tms. sisälle niin sitten ehkä jotain jytympää vaihtoehtoa.
 
Laitetaan tänne niin ei paskota tuota soppariketjua:


No selvästi ei ole sinullakaan minkään tason käsitystä pesukoneen/tiskikoneen veden kulutuksesta / sähkön kulutuksesta, kun heitit " Kun pyykätessä ja tiskatessa vesi maksaa helposti 15 kertaa enemmän kuin sähkö, on sähkön hinnalla kikkailu aika merkityksetöntä ellei hinnat ole viimesyksyn tasoa. ". Otetaan nyt vaikka Bosch series 6 pyykkikone, niin valmistaja ilmoittaa koneen keskimääräiseksi kulutukseksi Painotettu energiankulutus kWh / 100 sykliä 62 kWh & Painotettu vedenkulutus litroina/sykli (pesusykli) 43 litraa. Tiskikoneen käyttö maksaa enemmän sähkössä kuin vedessä. Jos pesukoneen veden kulutus olisi tuo 300l, niin kyllä olisi melkoinen sähkön kulutuskin, eli niiden koneiden kulutus on jotain ihan muuta kuin listaamasi 0,4-1kWh.

Eli kun sulla on yhden valmistajan yksi malli, jonka yhtä ohjelmas käytät referenssinä, muodostat typerän uskomuksen siitä että kaikilla noi luvut olisivat identtiset. Täytyy todeta, että harvoin saa täälläkään lukea yhtä idioottimaista uskomusta. Mielestäsi varmaan karavaania vuoristossa vetävä voi turvautua auton valmistajan ilmoittamaan minimikulutukseen?

Käytetty vesi ja sähkö riippuu täysin käytetystä ohjelmasta. Koneen omissa ohjelmissakin ero on valtava. Esimerkiksi Elektrolxin peruskone kuluttaa sähköä alimmillaan 0.36 kW, ja ylimmillään 1.02 kW. Vesimäärä vaihtelee 32 ja 96 litran välillä, lisähuuhtelu jopa +15 litraa. Muistelen kulutustandardien olleen lähes identtisiä Boschin kutosen kanssa.


Näillä kulutuksilla päästään siis helposti veden kustannuksissa 15-kertaiseen määrään hinnassa. Aivan kuten aiemmin osoitin. Vai pitäisikö treenata hetki yläkoulun kertolaskuja?
 
Eli kun sulla on yhden valmistajan yksi malli, jonka yhtä ohjelmas käytät referenssinä, muodostat typerän uskomuksen siitä että kaikilla noi luvut olisivat identtiset. Täytyy todeta, että harvoin saa täälläkään lukea yhtä idioottimaista uskomusta. Mielestäsi varmaan karavaania vuoristossa vetävä voi turvautua auton valmistajan ilmoittamaan minimikulutukseen?

Käytetty vesi ja sähkö riippuu täysin käytetystä ohjelmasta. Koneen omissa ohjelmissakin ero on valtava. Esimerkiksi Elektrolxin peruskone kuluttaa sähköä alimmillaan 0.36 kW, ja ylimmillään 1.02 kW. Vesimäärä vaihtelee 32 ja 96 litran välillä, lisähuuhtelu jopa +15 litraa. Muistelen kulutustandardien olleen lähes identtisiä Boschin kutosen kanssa.


Näillä kulutuksilla päästään siis helposti veden kustannuksissa 15-kertaiseen määrään hinnassa. Aivan kuten aiemmin osoitin. Vai pitäisikö treenata hetki yläkoulun kertolaskuja?

Kannattaisikohan vähän ottaa asioista selvää ennenkuin alkaa väittämään ihan päättömiä. Väitit myös tiskaamisessa veden hinnan olevan 15x sähkön hinta. Jos veden kulutus on 7-14l ja sähköä menee 0.6-1.6 kWh, niin millähän matikalla sinä saat tuosta veden maksavan 15x? Ei ainakaan itselle vielä sellaista ole tullut vastaan. Mitä tulee pyykkikoneen kuluihin, niin otit sitten sähköstä minimikulutuksen ja vedestä sen maksimin. Missä ohjelmassa toteutuu minimi sähkönkulutus ja maksimi vedenkulutus? Samoin väite, että yhdellä pesukoneen pesukerralla menisi 300l vettä on kyllä täysin älyvapaa ellei tässä nyt puhuta jostain isosta ammattilaiskoneesta.
 
Kannattaisikohan vähän ottaa asioista selvää ennenkuin alkaa väittämään ihan päättömiä. Väitit myös tiskaamisessa veden hinnan olevan 15x sähkön hinta. Jos veden kulutus on 7-14l ja sähköä menee 0.6-1.6 kWh, niin millähän matikalla sinä saat tuosta veden maksavan 15x? Ei ainakaan itselle vielä sellaista ole tullut vastaan. Mitä tulee pyykkikoneen kuluihin, niin otit sitten sähköstä minimikulutuksen ja vedestä sen maksimin. Missä ohjelmassa toteutuu minimi sähkönkulutus ja maksimi vedenkulutus? Samoin väite, että yhdellä pesukoneen pesukerralla menisi 300l vettä on kyllä täysin älyvapaa ellei tässä nyt puhuta jostain isosta ammattilaiskoneesta.


En puhunut tiskaamisesta yhtään mitää, turhaan siirtelet maalitolppia. Tiskikoneet nykyään eivät paljoa kuluta niin sähköä kuin vettä. Toi 300 l on mitattu kulutus parikymmentä vuotta vanhasta kotikoneesta lakanaohjelmalla. Päätyi kyseinen mittaus myös valtakunnalliseen sanomalehteen esimerkkinä siitä, miksi koneet kannattaa päivittää vaikka toimisivatkin vielä "normaalisti".

Jos sulle todella tuottaa vaikeuksia jakaa veden hinta 15, on siihen kyllä mahdoton auttaa. Varmaan joku toinen palvelu on parempi kuin tämä foorumi - ihan vaan vinkkinä.
 
En puhunut tiskaamisesta yhtään mitää, turhaan siirtelet maalitolppia.

No kyllähän sinä alunperin kirjoitit näin:

Kun pyykätessä ja tiskatessa vesi maksaa helposti 15 kertaa enemmän kuin sähkö, on sähkön hinnalla kikkailu aika merkityksetöntä ellei hinnat ole viimesyksyn tasoa.

Nyt on sitten hyvä alkaa vänkäämään, että en puhunut.

Toi 300 l on mitattu kulutus parikymmentä vuotta vanhasta kotikoneesta lakanaohjelmalla. Päätyi kyseinen mittaus myös valtakunnalliseen sanomalehteen esimerkkinä siitä, miksi koneet kannattaa päivittää vaikka toimisivatkin vielä "normaalisti".

Mitattu milloin? Varmaan joku kone on tuon voinut joskus viedä, mutta Esim. 2014 TTS Työtehoseura mittasi, että 8kg koneet vei ~50l 60c ohjelmalla, lakanathan pitäisi tuolla tai kuumemmalla pestä.[/QUOTE]
 
Huomautus - toistuvat henkilökohtaisuudet, keskustelun sotkeminen
Mitattu milloin? Varmaan joku kone on tuon voinut joskus viedä, mutta Esim. 2014 TTS Työtehoseura mittasi, että 8kg koneet vei ~50l 60c ohjelmalla, lakanathan pitäisi tuolla tai kuumemmalla pestä.
[/QUOTE]

50 litraa kylmää vettä kustantaa 25 senttiä. Koneen viemä 0.5 kWh sähköenergiaa maksoi viestini kirjoitushetkellä päivän keskihinnalla noin yhden sentin. Eli tuolla päästiin veden osalta jopa 25-kertaiseen hintaan.

Eiköhän tämä pörssisähkökeskustelu ole jo aika läpikotaisin käyty. Lähinnä tyhmät ihmiset -ketjuun tuollaisen laskutoimituksen ymmärtämättömyys sopisi. Siinä osa pohti koneen käyttämän lämpimän veden hintaa, ja toinen luuli saavansa ostamastaan kuutiosta vettä miljoona litraa. En muista mikä sinun eka aivopieru oli.
 
Huomautus - jätetään henkilökohtaisuudet pois keskustelusta
50 litraa kylmää vettä kustantaa 25 senttiä. Koneen viemä 0.5 kWh sähköenergiaa maksoi viestini kirjoitushetkellä päivän keskihinnalla noin yhden sentin. Eli tuolla päästiin veden osalta jopa 25-kertaiseen hintaan.

Niin ja mistä se sähkö tulee sinne sinun töpseliin? Ainiin siirtokin maksaa. Esim. tuossa mittauksessa se 60c ohjelma vei 0,9-1,7kWh sähköä. Eli kun lasketaan todellisilla kulutuksilla ja muistetaan ottaa se siirtokin huomioon, niin ei taaskaan ollut mitään tolkkua väitteessä.

Eiköhän tämä pörssisähkökeskustelu ole jo aika läpikotaisin käyty. Lähinnä tyhmät ihmiset -ketjuun tuollaisen laskutoimituksen ymmärtämättömyys sopisi. Siinä osa pohti koneen käyttämän lämpimän veden hintaa, ja toinen luuli saavansa ostamastaan kuutiosta vettä miljoona litraa. En muista mikä sinun eka aivopieru oli.

Niin, että vika on muissa kun sinä höpötät ihan mitä sattuu ja sitten väität ettet ole sellaista sanonutkaan. Joo hienoa maalitolppien siirtelyä. Joo eiköhän tämä ollut tässä. Sinulla näitä aivopieruja näyttää riittävän.
 
Niin ja mistä se sähkö tulee sinne sinun töpseliin? Ainiin siirtokin maksaa. Esim. tuossa mittauksessa se 60c ohjelma vei 0,9-1,7kWh sähköä. Eli kun lasketaan todellisilla kulutuksilla ja muistetaan ottaa se siirtokin huomioon...

Sähkön siirron hinta ei vaihdu pörssisähkön mukaan.

:sfacepalm:


Täällä keskusteltiin pörssisähkön hinnasta ja mahdollisesta säästöstä halpoja tunteja valkkaamalla. Maalitolpat siirtyy ja mokat sen kun lisääntyy.

Todellisen koneen esimerkkikulutuksella ne "todelliset kulut" tänään ovat noin 40 senttiä (40 asteen kirjopyykki, ilman sähkönsäästömoodeja: vesi 25 snt, siirto 2.5 snt, energia 0.35 - 1.4 snt, pesuaine 12 snt).


Eli jos nyt jätän koneen laittamatta kalliin tunnin aikana, ja nautin iltapäivällä 3x halvemmasta pörssisähköstä, säästöä syntyy lähes yksi sentti. Koneen todelliset kulut ovat kuitenkin 40-kertaa suuremmat kuin pelkkä pörssisähkön osuus.
 
Täällä keskusteltiin pörssisähkön hinnasta ja mahdollisesta säästöstä halpoja tunteja valkkaamalla. Maalitolpat siirtyy ja mokat sen kun lisääntyy.

Sinähän tässä niitä maalitolppia jatkuvasti siirtelet. Ja mokailet jakuvasti enemmän esimerkeissäsi kun yrität todistaa alkuperäistä päätöntä väitettäsi. :sfacepalm:


Itse kirjoitit alunperin, että vesi maksaa 15x sähkön hinnan. Kyllä siihen sähkön hintaan pitää se siirto ottaa huomion. Oli sitten pörssisähkö tai ei. Kukaan täällä ole väittänytkään, että siirron hinta vaihtelisi pörssin mukaan.


Eli jos nyt jätän koneen laittamatta kalliin tunnin aikana, ja nautin iltapäivällä 3x halvemmasta pörssisähköstä, säästöä syntyy lähes yksi sentti. Koneen todelliset kulut ovat kuitenkin 40-kertaa suuremmat kuin pelkkä pörssisähkön osuus.

En missään vaiheessa kommentoinut säästöön suuruutta, vaan tuota päätöntä väitettäsi, että vesi maksaisi 15x sähkön hinnan tiskatessa ja pyykätessä. Se ei vieläkään pidä paikkaansa, vaikka kuinka montaa päin persettä olevaa laskelmaa teet.
 
Onko jotain kätevää lähdettä jossa olisi kaikki asiat kätevästi listattu mitä pitää ottaa huomioon omakotitaloa ostaessa ja sellaisessa asuessa?

Netti on täynnä tietoa, mutta se on pirstaloitunut niin moneen artikkeliin että vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.

Asuin toki lapsuuden omakotitalossa joten joku käsitys on mitä kaikkea hommaan kuluu, mutta lähes koko aikausikä on tullut oltua kerrostaloissa joten varmasti paljon on unohtunut jota pitää nyt itsestään selvyytenä.
 
Onko jotain kätevää lähdettä jossa olisi kaikki asiat kätevästi listattu mitä pitää ottaa huomioon omakotitaloa ostaessa ja sellaisessa asuessa?

Netti on täynnä tietoa, mutta se on pirstaloitunut niin moneen artikkeliin että vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.

Asuin toki lapsuuden omakotitalossa joten joku käsitys on mitä kaikkea hommaan kuluu, mutta lähes koko aikausikä on tullut oltua kerrostaloissa joten varmasti paljon on unohtunut jota pitää nyt itsestään selvyytenä.
Melkoisen mahdoton homma, kun kaikki vaikuttaa kuluihin. Tässä on muutama asia mitä voi ainakin arvioida kuluina ja tehdä vertailua mitä voisi olla eroina:

Uudessa talossa, maalämmöllä, olemattomalla pihatiellä, ilman puita ja hyvillä ojilla pääsee aika paljon halvemmalla(keskimäärin)

Vanhassa 40luvun remontoimattomassa rintamamiestalossa jossa sähkölämmitys joka on tehty sähköpattereilla, kellariin tulee vettä, katto on vaihtokunnossa, pihalla on isoja kuusia ja vaahteria eikä pintavesiä johdetan minnekään, samoinkun jätevesijärjestelmä on vanha vuotava säiliö maan alla. Ihan vain näin ääriesimerkkeinä, mutta molemmat ovat totista totta ja ylläpitokulut aivan eriluokkaa

Itselläni ei ollut varaa ostaa vanhaa taloa. Jotkut ovat niin rikkaita että se on mahdollista (joista toki ihmettelen että miksi niin silti tekisi, mutta ihmiset tekee jänniä asioita, kuten juovat viinaa...)
 
Onko jotain kätevää lähdettä jossa olisi kaikki asiat kätevästi listattu mitä pitää ottaa huomioon omakotitaloa ostaessa ja sellaisessa asuessa?

Netti on täynnä tietoa, mutta se on pirstaloitunut niin moneen artikkeliin että vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.

Asuin toki lapsuuden omakotitalossa joten joku käsitys on mitä kaikkea hommaan kuluu, mutta lähes koko aikausikä on tullut oltua kerrostaloissa joten varmasti paljon on unohtunut jota pitää nyt itsestään selvyytenä.
Vaikkapa aloituspostaus..
 
Onko jotain kätevää lähdettä jossa olisi kaikki asiat kätevästi listattu mitä pitää ottaa huomioon omakotitaloa asuessa?
Jos tällä tarkoitetaan huolto yms. käytännön töitä eikä pelkkää talous ja paperityötä niin ostin alkuun sellaisen kirjan kuin Pientalon käsikirja. En oikeasti koskaan sitä avannut tarpeeseen, joskus huvikseni selasin.
Omakotitaloon kun muutettiin ei ollut myös minkäänlaisia talkkarin taitoja.
Käytännössä tarvittavan oppi vähitellen. Netistä kyllä löytyy hyvin tietoa.[/QUOTE]
 
Viimeksi muokattu:
Onko jotain kätevää lähdettä jossa olisi kaikki asiat kätevästi listattu mitä pitää ottaa huomioon omakotitaloa ostaessa ja sellaisessa asuessa?

Netti on täynnä tietoa, mutta se on pirstaloitunut niin moneen artikkeliin että vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.

Asuin toki lapsuuden omakotitalossa joten joku käsitys on mitä kaikkea hommaan kuluu, mutta lähes koko aikausikä on tullut oltua kerrostaloissa joten varmasti paljon on unohtunut jota pitää nyt itsestään selvyytenä.
Itse olen käyttänyt omakotiliiton tarjoamaa huoltokirjaa.
 
Onko jotain kätevää lähdettä jossa olisi kaikki asiat kätevästi listattu mitä pitää ottaa huomioon omakotitaloa ostaessa ja sellaisessa asuessa?

Netti on täynnä tietoa, mutta se on pirstaloitunut niin moneen artikkeliin että vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.

Asuin toki lapsuuden omakotitalossa joten joku käsitys on mitä kaikkea hommaan kuluu, mutta lähes koko aikausikä on tullut oltua kerrostaloissa joten varmasti paljon on unohtunut jota pitää nyt itsestään selvyytenä.
Yleisohjeena jos et osaa ihmeemmin remontoida, osta 2000 luvulla tehty talo, niissä on jo suuremmat rakennusvirheet jätetty pois. Osaava kuntotarkastaja on palkkansa arvoinen ennen kauppoja. Kohta rupeaa olemaan ostajien markkinat kun korot ovat nousseet ja kukaan ei osta mitään. Jos ostat muuttotappioalueelta niin varaudu että omiaan ei saa pois myydessä. Huoltoa ja kunnossapitoa on paljon. Jos niistä ei tykkää niin kannattaa miettiä onko se omakotitalo kuitenkaan paras ratkaisu. Neliöitä ja omaa rauhaa ei oikein muuten toki saa.
 
Mikä ois sellanen perusvarma lannoite nurmikolle? Kerkesin lomareissun aikana polttaa nurmikon, kun ei vettäkään satanut.

Meneekö keltanurmikon korjaus niin, että kaivan pistolapiolla kuivuneen pintakerroksen veks, levittelen multaa kaivamiini kuoppiin ja nakkaan perään nurmen siemenet ja laitan sadettimen rullaamaan? Perään nakkaan vähän lannoitetta.
Vai kannattaako tuollaista kellastunutta pätkää edes yrittää "korjata", vai suoraan vaan multaa tilalle?
 
Mikä ois sellanen perusvarma lannoite nurmikolle? Kerkesin lomareissun aikana polttaa nurmikon, kun ei vettäkään satanut.

Meneekö keltanurmikon korjaus niin, että kaivan pistolapiolla kuivuneen pintakerroksen veks, levittelen multaa kaivamiini kuoppiin ja nakkaan perään nurmen siemenet ja laitan sadettimen rullaamaan? Perään nakkaan vähän lannoitetta.
Vai kannattaako tuollaista kellastunutta pätkää edes yrittää "korjata", vai suoraan vaan multaa tilalle?
Siemeniä vaan joukkoon jos kovasti on ruskeaksi mennyt. Keltainen voi vedelläkin vielä elpyä. Mitään maanvaihtoa on mielestäni turha tehdä, enkä itse ainakaan koskaan ole tehnyt
 
Kokeile laittaa siemeniä ja kastele kunnolla parin päivän välein muutaman viikon ajan jos ei sada. Meillä lähti paremmin kasvamaan niistä kohdista mitkä tuli ilmattua (kokeilin tarkoituksella jättää osan ilmaamatta että näkee tuloksen).

Kuolleet olisi hyvä haravoida pois jos jäävät matoksi peittämään.
 
Meillä kellastuu nurtsi laajalti suunnilleen joka vuosi heinäkuuhun mennessä kun maa-ainesta on vähän ja auringon ansiosta peruskallio alla lämpenee kuivattaen kaiken. Toipuminen alkaa heti kun vettä tulee tarpeeksi, eli kokeilisin itse vaan kastelulla alkuun. Älä ainakaan lannoitetta tarjoa, saattaa polttaa vaan pahemmin.
 
Onko kukaan vaihtanu nestekaasussa 5kg komposiittipulloa 10kg pulloksi ja mitä kustantanut?
 
Maksaa se sen kaasun hinnan eli puuilon hinnoilla 5kg vaihto on 19,90 ja 10kg vaihto 27,90, mitään erillistä vaihtomaksua ei pitäisi olla, kun tyhjien pullojen arvo on sama oli se 5 tai 10 komposiitti.
Juu, sitä meinasin, että se kuoren vaihto isompaan tai pienempään ei maksa mitään.
Mitään järkeä pitää pikkupulloa, jos ei ole kahta, joutuu kuitenkin aina vaihtamaan kun on vielä kaasua jäljellä.
Itsellä kolme 10kg, niin ei tarvi hätäillä.
 
Onko kukaan vaihtanu nestekaasussa 5kg komposiittipulloa 10kg pulloksi ja mitä kustantanut?
Aikonaan kun liikkeessä olin töissä niin olisiko teräspullon pantti ollut 40-60€ ja vaihtaessa komposiittiin väliraha noin 120€:sta.
Nyt näyttäs myös Tokmannilta vaihdon saada ilman välirahoja eli ensi kerralla taitaa komposiittiin vaihtua teräspullo.
Isomman täytön hinta 29,99€. Muutoin en Tokmannia kannattaisi mutta hyvä etu. Pari kk vanha kuva.
Kaasupullo.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Onko kukaan vaihtanu nestekaasussa 5kg komposiittipulloa 10kg pulloksi ja mitä kustantanut?
Vaihdoin juuri 5 kg kompon -> 10 kg keväällä paikallisessa Prismassa (PKO) eikä siitä tosiaan täälläkään mennyt mitään muuta lisämaksua kuin isomman kaasupullon normaali vaihtokustannus (="täyttö").
 
Neste olis ottanu vaatimattomat 75e tuosta hommasta.. Taitaa olla kalleimmasta päästä muutenkin, täytyy kattoa vaihtoa muualta.
 
@Jetu ABC oli tätä mieltä:

quote
Myymme AGAn nestekaasua ABC-asemilla. ABC:lla on mahdollista vaihtaa AGAn 2 kg:n, 5 kg:n ja 11 kg:n teräspullot sekä 5 ja 10 kg:n komposiittipullot keskenään koosta riipppumatta ilman erillistä veloitusta. 21.6.2022 alkaen teräs- ja komposiittipullot (kuori) ovat siis keskenään samanhintaisia. Maksat vaihtotilanteessa ainoastaan kaasusta pullon koon ja laadun mukaan.

Komposiittipulloja vaihdettaessa ainoat vaihtokelpoiseksi hyväksyttävät komposiittipullot ovat AGAn toimittamat 5 ja 10 kg:n komposiittipullo.

/quote
 
Laitan nyt tähän ketjuun, kun täällä varmasti löytyy kokeneita OKT-asujia jotka voisivat tietää asiasta ;)

Eli, ostimme 2005 rakennetun talon. Talossa on integroidut palovaroittimet, tai siis ollut, mutta kaikki niistä on entisen omistajan aikana menneet rikki eli puuttuvat katosta, yhtä lukuunottamatta. Vaihtokunnossa siis kaikki. Mutta, se joka minua ihmetytti on se, että varoittimelle tulee katosta tietoliikennejohtoa (CAT-kaapelia, tai siis siltä ainakin näyttää), ja varoitin on kytketty niin, että 2 johdinta ko. kaapelista on kytketty varoittimeen. Käytännössä samaan tapaan, kun mm. puhelinpistokkeet on kytketty?

Olen yrittänyt Googlella etsiä erilaisia integroituja varoittimia mutten olen oikein päässyt jäljille niiden asennuksesta. Onko tuo ihan "normaali" tapa vai onko jotain viritelty? Teknisestä tilasta siis kulkee noihin kattopaikkoihin CAT-johto (luokitusta en löytänyt, johto on ainakin näkyviltä osin ilman mitään merkintöjä) ja varoittimet on olleet kytkettynä niihin. Teknisessä tilassa on yksi jakorasia jossa noihin kaapeleihin näyttää tulevan virta (2 johdinta kustakin johdosta on kytketty sokerinpalalla rasiaan tulevaan, paksumpaan johtoon jossa näyttää CAT-kaapelin mukaisesti myös olevan 8 johdinta, joskin itse johto on paljon paksumpi ulkokuoreltaan kuin "normaali" CAT-kaapeli).

Tämä on siis toki aivan loistava asia siinä mielessä, että tarkoituksena oli vetää CAT-johdotus kattoon WLAN-tukiasemia varten, ja nuo voivat nyt olla pelastus siinä mielessä, ettei tarvitsekaan sitä tehdä. Täytyy vain miettiä tietty varoittimille sitten paikat ja johdotus myös, mutta anyway putkessa kulkee jo kaapeli, niin sinne voisi saada vedettyä sitä lisää suhteellisen helposti.
 
Peltikaton maalaus? Alkanut maalaamaton tallin konesauma katto kerätä ruostetta pintaan. Pellit varmaan ihan ok jos tuohon heti reagois. Hionta, pesu ja panssarimaali pintaan? Onko vinkkejä?
 
Laitan nyt tähän ketjuun, kun täällä varmasti löytyy kokeneita OKT-asujia jotka voisivat tietää asiasta ;)

Eli, ostimme 2005 rakennetun talon. Talossa on integroidut palovaroittimet, tai siis ollut, mutta kaikki niistä on entisen omistajan aikana menneet rikki eli puuttuvat katosta, yhtä lukuunottamatta. Vaihtokunnossa siis kaikki. Mutta, se joka minua ihmetytti on se, että varoittimelle tulee katosta tietoliikennejohtoa (CAT-kaapelia, tai siis siltä ainakin näyttää), ja varoitin on kytketty niin, että 2 johdinta ko. kaapelista on kytketty varoittimeen. Käytännössä samaan tapaan, kun mm. puhelinpistokkeet on kytketty?

Olen yrittänyt Googlella etsiä erilaisia integroituja varoittimia mutten olen oikein päässyt jäljille niiden asennuksesta. Onko tuo ihan "normaali" tapa vai onko jotain viritelty? Teknisestä tilasta siis kulkee noihin kattopaikkoihin CAT-johto (luokitusta en löytänyt, johto on ainakin näkyviltä osin ilman mitään merkintöjä) ja varoittimet on olleet kytkettynä niihin. Teknisessä tilassa on yksi jakorasia jossa noihin kaapeleihin näyttää tulevan virta (2 johdinta kustakin johdosta on kytketty sokerinpalalla rasiaan tulevaan, paksumpaan johtoon jossa näyttää CAT-kaapelin mukaisesti myös olevan 8 johdinta, joskin itse johto on paljon paksumpi ulkokuoreltaan kuin "normaali" CAT-kaapeli).

Tämä on siis toki aivan loistava asia siinä mielessä, että tarkoituksena oli vetää CAT-johdotus kattoon WLAN-tukiasemia varten, ja nuo voivat nyt olla pelastus siinä mielessä, ettei tarvitsekaan sitä tehdä. Täytyy vain miettiä tietty varoittimille sitten paikat ja johdotus myös, mutta anyway putkessa kulkee jo kaapeli, niin sinne voisi saada vedettyä sitä lisää suhteellisen helposti.
Jos olisit jotain kuvia laitteista laittanut niin olisi helpompaa kommentoida asiaa. Oletko varma ettei siellä vain ole ollut 230v tai 9v patterilla toimivia hälyttimiä mitkä olisi kytketty tuolla kuvailemallasi cat-kaapelilla toisiinsa kiinni jolloin yhden hälyttimen hälyttäessä kaikki rupeavat hälyttämään. Se, että sinne hälyttimeen menee 2 johtoa voisi hyvin viitata tuohon. Vai onko siellä joku erillinen hälytyskeskus mihin ne kytkeytyy/mistä tulisi sähkö hälyttimille?
 
Muutettiin omakotitaloon marraskuussa, ja nyt on siis ensimmäinen kesä ruohonleikkuuta näin isolla pihalla. Ei tässäkään ole kuin ~600 neliötä, mutta se on silti melko paljon meidän kelaleikkurille, jolla pärjättiin rivarissa. Kysynkin nyt, ostaisitteko akkuleikkurin (luultavasti käytettynä 300-400e, Makitan akut löytyy jo) vai suoraan robottileikkurin? Senkin voisi toki ostaa vaikka syksymmällä, josko jostain alesta löytää 500-700 euroon. Ensin olin täysin valmis robottileikkuriin, mutta hetken mietittyäni tuli tunne että siitä olisi vain enemmän työtä kuin normi leikkurista. Ainakin näin olen parilta kaverilta kuullut, että ensinnäkin sen rajalangan laittaminen on työlästä varsinkin jos on vähänkin enemmän marjapuskaa tai muuta tontilla.


Nurmikkoa n. 1500 M2 ja tunnissa ajelee kunnollisella itsevetävällä Makitan pm-koneella. Yhdellä nykäisyllä käyntiin, kesässä pari kolme tankilllista ja syksyllä vaihtaa muutaman desin öljyä, jos viitsii.
 
Osaako joku sanoa kuka ja miten panttikirjoja haetaan lisää asuntokaupan yhteydessä? Jää ihan muutamasta tonnista kiinni riittääkö olemassa olevat. Oma lainaneuvottelija on lomalla vielä ensi viikon niin ei voi kysyä siltä.

Edit: Oho. Meni väärään ketjuun. No jätetään tännekin.
 
Viimeksi muokattu:
Olen puutarhavesipumppua käyttänyt pihakaivon vedenottoon (ei juomavesikaivo). Ongelmana vedenpinnan lasku kesällä ja kaivon meno tyhjäksi. Tämän jälkeen pumpun imuletkun joutuu ilmaamaan, minkä haluaisin välttää. Ei taida olla helppoa patenttia, millä nykyisen pumpun saisi pysähtymään ennen kuin pinta menee liian alas? Helpoin vaihtoehto taitaisi olla uppopainepumppu? Tuollaiset on vähän hintavampia, onko kellään lidlin 120e halpiksesta kokemuksia? Gardenan 300e pumppua en ole hankkimassa.
 
Osaako joku sanoa kuka ja miten panttikirjoja haetaan lisää asuntokaupan yhteydessä? Jää ihan muutamasta tonnista kiinni riittääkö olemassa olevat. Oma lainaneuvottelija on lomalla vielä ensi viikon niin ei voi kysyä siltä.
Käytännössä pankki hoitaa, ei tarvitse stressata.
 
Olen puutarhavesipumppua käyttänyt pihakaivon vedenottoon (ei juomavesikaivo). Ongelmana vedenpinnan lasku kesällä ja kaivon meno tyhjäksi. Tämän jälkeen pumpun imuletkun joutuu ilmaamaan, minkä haluaisin välttää. Ei taida olla helppoa patenttia, millä nykyisen pumpun saisi pysähtymään ennen kuin pinta menee liian alas? Helpoin vaihtoehto taitaisi olla uppopainepumppu? Tuollaiset on vähän hintavampia, onko kellään lidlin 120e halpiksesta kokemuksia? Gardenan 300e pumppua en ole hankkimassa.

Helppouteen vaikuttaa paljon se mitä pystyy itse kytkemään. Pintavippa, paremmin tunnettuna pässinkives, kaivoon sellaiseen syvyyteen, että katkaisee pumpulta virran ennen kaivon tyhjenemistä.
 
Ajoporteista kokemuksia? Naisväki oli juorunnut jonkun kanssa murtomiehistä, ja aikaisempi idean välitön torppaus sai sen myötä täyskäänteen. 4m vakiomitta näyttäs olevan aika hyvä omalle pihalle, mikä puoltaisi valmisratkaisua. Ulkonäkö menee samalla aika bulkiksi, mutta koristeet on toki lisättävissä jälkikäteen jos siedettävän mallin löytää. Moottorointi vaikuttais vähän olevan niille joiden ei tarvi kysyä paljon se maksaa (ja/tai ottaa osamaksun).
 
Nurmikkoa n. 1500 M2 ja tunnissa ajelee kunnollisella itsevetävällä Makitan pm-koneella. Yhdellä nykäisyllä käyntiin, kesässä pari kolme tankilllista ja syksyllä vaihtaa muutaman desin öljyä, jos viitsii.
Ala ja aika ei mene usein yhteen pihan monimuotoisuuden takia. Ylimääräistä vaivaa aiheuttaa kaikenlaiset puskat ja ahtaat väylät jolloin pienen neliömäärän hinkkaamiseen menee paljon aikaa (+raapivat oksat ja hikikarpalot). Joskus se pienikin ruohomäärä vaatii paljon vaivaa.

En tiedä mihin @vokE lopulta päätyi, mutta itse panostaisin vaikka tuon 320€ Brücken RM501, jos pihan muoto on yhtään yksinkertaisemmasta päästä. Rajalangan vetäminen vastasi meillä suurinpiirtein kahta leikkausta eli olisiko 1,5h mennyt aikaa. Onhan se hienoa katsella jatkuvasti vasta-ajettua nurmea.

Eikös nuo akkuleikkurit tarjoa yleensä joku 20-30 min ajoaikaa?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 356
Viestejä
4 510 247
Jäsenet
74 356
Uusin jäsen
bossteme

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom