Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kun pyykätessä ja tiskatessa vesi maksaa helposti 15 kertaa enemmän kuin sähkö, on sähkön hinnalla kikkailu aika merkityksetöntä ellei hinnat ole viimesyksyn tasoa.
Mitä tekemistä sillä veden hinnalla on sähkön säästämisen kannalta? Vettä menee aina pesuun yhtä paljon pesin sitten koska ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa mutta sähkö maksaa sillä hetkellä Xs/kwh mutta seuraavana päivänä se sähkö maksaa Xs/kwh x3. Eli pyykin/astianpesu ja ruuanlaitto on silloin kolme kertaa halvempaa kuin seuraavana päivänä.Kun pyykätessä ja tiskatessa vesi maksaa helposti 15 kertaa enemmän kuin sähkö, on sähkön hinnalla kikkailu aika merkityksetöntä ellei hinnat ole viimesyksyn tasoa.
Kuuluuhan vesi siihen jos puhut että maksoi vain kolmasosan. Sähkö voi olla "kolme kertaa halvempaa" ja siinä voit säästää, mutta et "kokonaishinnassa" säästänyt niin paljoa.Mitä tekemistä sillä veden hinnalla on sähkön säästämisen kannalta? Vettä menee aina pesuun yhtä paljon pesin sitten koska ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa mutta sähkö maksaa sillä hetkellä Xs/kwh mutta seuraavana päivänä se sähkö maksaa Xs/kwh x3. Eli pyykin/astianpesu ja ruuanlaitto on silloin kolme kertaa halvempaa kuin seuraavana päivänä.
Ei se vesi kuulu siiten mitenkään.
No tietenkin tarkoitin 3 kertaa halvempaa sähkön osalta En nyt uskonut että kukaan tarttuu tuollaisiin lillukan varsiin.Kuuluuhan vesi siihen jos puhut että maksoi vain kolmasosan. Sähkö voi olla "kolme kertaa halvempaa" ja siinä voit säästää, mutta et "kokonaishinnassa" säästänyt niin paljoa.
Jos neuvottelet lainan marginaalin 0,5% --> 0,4% niin et säästänyt lainan koroista 20 prossaa. Vähän menee semantiikan puolelle, mutta...
Mitenkähän on, pitäisikö lukita söhösoppari talveksi? Mitä raati arvioi?
Juuri tälläisten vuoksi kirjoitin viestini, väellä ei monesti ole minkään tason käsitystä veden hinnasta, veden kulutuksesta tai edes siitä mitä vettä pesukone käyttää (kylmää). Tässä yhteydessä se sähkön hinnan tuojottaminen sokaisee entiosestään kokonaiskuvan.
Vesi+jätevesi maksaa yleisesti 4-5 €/m^3, moderni pesukone vie 70-130 l (vanhemmat 150-300 l). Eli vaikkapa 100 litraa vettä (60 asteen perusohjelma itsellä) kustantaa 40 snt.
Sähköä pesukone vie 0.4-1 kWh. jos pörssisähkö on ollut jonain päivänä 1.5 snt, ja toisena päivänä 4.5 snt, syntyy kuluja 0.7 kWh:lla (sama ohjelma) 1.05 - 3.15 snt
Sähkövero ja siirto tähän päälle 3.4 snt täällä persreiässä.
Eli kalliin sähkön aikaan 60 asteen ohjelmalla pesukulut ovat 46.55 snt
Halvan sähkön aikaan sama sähkönsyöppöohjelma vie 44.45 snt.
Pyykinpesu ei @Mikkos ole uskomuksesi mukaa 3-kertaa kalliimpaa, pyykinpesu on käytännössä lähes saman hintaista. Jos otetaan pyykkiaineen hinta (3-15 snt/koneellinen), sähkön hinnan merkitys katoaa olemattomiin.
Kellään kokemusta miten teleskooppimallisen antennimaston se kahden osan liitoskohta pitäisi oikeaoppisesti tiivistää? Näyttäisi olevan wanha sen verran huonossa kunnossa että tihkuu välillä vettä läpi. Parasta olisi jos sen saisi jotenkin tiivistettyä ilman että täytyy ottaa osia irti toisistaan kun laiska olen. Mietin että brute force vaihtoehto voisi olla ihan butyyliteippi + klemmari + tiivistysmassa väliin.
Laitetaan tänne niin ei paskota tuota soppariketjua:
No selvästi ei ole sinullakaan minkään tason käsitystä pesukoneen/tiskikoneen veden kulutuksesta / sähkön kulutuksesta, kun heitit " Kun pyykätessä ja tiskatessa vesi maksaa helposti 15 kertaa enemmän kuin sähkö, on sähkön hinnalla kikkailu aika merkityksetöntä ellei hinnat ole viimesyksyn tasoa. ". Otetaan nyt vaikka Bosch series 6 pyykkikone, niin valmistaja ilmoittaa koneen keskimääräiseksi kulutukseksi Painotettu energiankulutus kWh / 100 sykliä 62 kWh & Painotettu vedenkulutus litroina/sykli (pesusykli) 43 litraa. Tiskikoneen käyttö maksaa enemmän sähkössä kuin vedessä. Jos pesukoneen veden kulutus olisi tuo 300l, niin kyllä olisi melkoinen sähkön kulutuskin, eli niiden koneiden kulutus on jotain ihan muuta kuin listaamasi 0,4-1kWh.
Eli kun sulla on yhden valmistajan yksi malli, jonka yhtä ohjelmas käytät referenssinä, muodostat typerän uskomuksen siitä että kaikilla noi luvut olisivat identtiset. Täytyy todeta, että harvoin saa täälläkään lukea yhtä idioottimaista uskomusta. Mielestäsi varmaan karavaania vuoristossa vetävä voi turvautua auton valmistajan ilmoittamaan minimikulutukseen?
Käytetty vesi ja sähkö riippuu täysin käytetystä ohjelmasta. Koneen omissa ohjelmissakin ero on valtava. Esimerkiksi Elektrolxin peruskone kuluttaa sähköä alimmillaan 0.36 kW, ja ylimmillään 1.02 kW. Vesimäärä vaihtelee 32 ja 96 litran välillä, lisähuuhtelu jopa +15 litraa. Muistelen kulutustandardien olleen lähes identtisiä Boschin kutosen kanssa.
Näillä kulutuksilla päästään siis helposti veden kustannuksissa 15-kertaiseen määrään hinnassa. Aivan kuten aiemmin osoitin. Vai pitäisikö treenata hetki yläkoulun kertolaskuja?
Kannattaisikohan vähän ottaa asioista selvää ennenkuin alkaa väittämään ihan päättömiä. Väitit myös tiskaamisessa veden hinnan olevan 15x sähkön hinta. Jos veden kulutus on 7-14l ja sähköä menee 0.6-1.6 kWh, niin millähän matikalla sinä saat tuosta veden maksavan 15x? Ei ainakaan itselle vielä sellaista ole tullut vastaan. Mitä tulee pyykkikoneen kuluihin, niin otit sitten sähköstä minimikulutuksen ja vedestä sen maksimin. Missä ohjelmassa toteutuu minimi sähkönkulutus ja maksimi vedenkulutus? Samoin väite, että yhdellä pesukoneen pesukerralla menisi 300l vettä on kyllä täysin älyvapaa ellei tässä nyt puhuta jostain isosta ammattilaiskoneesta.
En puhunut tiskaamisesta yhtään mitää, turhaan siirtelet maalitolppia.
Kun pyykätessä ja tiskatessa vesi maksaa helposti 15 kertaa enemmän kuin sähkö, on sähkön hinnalla kikkailu aika merkityksetöntä ellei hinnat ole viimesyksyn tasoa.
Toi 300 l on mitattu kulutus parikymmentä vuotta vanhasta kotikoneesta lakanaohjelmalla. Päätyi kyseinen mittaus myös valtakunnalliseen sanomalehteen esimerkkinä siitä, miksi koneet kannattaa päivittää vaikka toimisivatkin vielä "normaalisti".
[/QUOTE]Mitattu milloin? Varmaan joku kone on tuon voinut joskus viedä, mutta Esim. 2014 TTS Työtehoseura mittasi, että 8kg koneet vei ~50l 60c ohjelmalla, lakanathan pitäisi tuolla tai kuumemmalla pestä.
50 litraa kylmää vettä kustantaa 25 senttiä. Koneen viemä 0.5 kWh sähköenergiaa maksoi viestini kirjoitushetkellä päivän keskihinnalla noin yhden sentin. Eli tuolla päästiin veden osalta jopa 25-kertaiseen hintaan.
Eiköhän tämä pörssisähkökeskustelu ole jo aika läpikotaisin käyty. Lähinnä tyhmät ihmiset -ketjuun tuollaisen laskutoimituksen ymmärtämättömyys sopisi. Siinä osa pohti koneen käyttämän lämpimän veden hintaa, ja toinen luuli saavansa ostamastaan kuutiosta vettä miljoona litraa. En muista mikä sinun eka aivopieru oli.
Niin ja mistä se sähkö tulee sinne sinun töpseliin? Ainiin siirtokin maksaa. Esim. tuossa mittauksessa se 60c ohjelma vei 0,9-1,7kWh sähköä. Eli kun lasketaan todellisilla kulutuksilla ja muistetaan ottaa se siirtokin huomioon...
Täällä keskusteltiin pörssisähkön hinnasta ja mahdollisesta säästöstä halpoja tunteja valkkaamalla. Maalitolpat siirtyy ja mokat sen kun lisääntyy.
Eli jos nyt jätän koneen laittamatta kalliin tunnin aikana, ja nautin iltapäivällä 3x halvemmasta pörssisähköstä, säästöä syntyy lähes yksi sentti. Koneen todelliset kulut ovat kuitenkin 40-kertaa suuremmat kuin pelkkä pörssisähkön osuus.
Melkoisen mahdoton homma, kun kaikki vaikuttaa kuluihin. Tässä on muutama asia mitä voi ainakin arvioida kuluina ja tehdä vertailua mitä voisi olla eroina:Onko jotain kätevää lähdettä jossa olisi kaikki asiat kätevästi listattu mitä pitää ottaa huomioon omakotitaloa ostaessa ja sellaisessa asuessa?
Netti on täynnä tietoa, mutta se on pirstaloitunut niin moneen artikkeliin että vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.
Asuin toki lapsuuden omakotitalossa joten joku käsitys on mitä kaikkea hommaan kuluu, mutta lähes koko aikausikä on tullut oltua kerrostaloissa joten varmasti paljon on unohtunut jota pitää nyt itsestään selvyytenä.
Vaikkapa aloituspostaus..Onko jotain kätevää lähdettä jossa olisi kaikki asiat kätevästi listattu mitä pitää ottaa huomioon omakotitaloa ostaessa ja sellaisessa asuessa?
Netti on täynnä tietoa, mutta se on pirstaloitunut niin moneen artikkeliin että vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.
Asuin toki lapsuuden omakotitalossa joten joku käsitys on mitä kaikkea hommaan kuluu, mutta lähes koko aikausikä on tullut oltua kerrostaloissa joten varmasti paljon on unohtunut jota pitää nyt itsestään selvyytenä.
Jos tällä tarkoitetaan huolto yms. käytännön töitä eikä pelkkää talous ja paperityötä niin ostin alkuun sellaisen kirjan kuin Pientalon käsikirja. En oikeasti koskaan sitä avannut tarpeeseen, joskus huvikseni selasin.Onko jotain kätevää lähdettä jossa olisi kaikki asiat kätevästi listattu mitä pitää ottaa huomioon omakotitaloa asuessa?
Itse olen käyttänyt omakotiliiton tarjoamaa huoltokirjaa.Onko jotain kätevää lähdettä jossa olisi kaikki asiat kätevästi listattu mitä pitää ottaa huomioon omakotitaloa ostaessa ja sellaisessa asuessa?
Netti on täynnä tietoa, mutta se on pirstaloitunut niin moneen artikkeliin että vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.
Asuin toki lapsuuden omakotitalossa joten joku käsitys on mitä kaikkea hommaan kuluu, mutta lähes koko aikausikä on tullut oltua kerrostaloissa joten varmasti paljon on unohtunut jota pitää nyt itsestään selvyytenä.
Yleisohjeena jos et osaa ihmeemmin remontoida, osta 2000 luvulla tehty talo, niissä on jo suuremmat rakennusvirheet jätetty pois. Osaava kuntotarkastaja on palkkansa arvoinen ennen kauppoja. Kohta rupeaa olemaan ostajien markkinat kun korot ovat nousseet ja kukaan ei osta mitään. Jos ostat muuttotappioalueelta niin varaudu että omiaan ei saa pois myydessä. Huoltoa ja kunnossapitoa on paljon. Jos niistä ei tykkää niin kannattaa miettiä onko se omakotitalo kuitenkaan paras ratkaisu. Neliöitä ja omaa rauhaa ei oikein muuten toki saa.Onko jotain kätevää lähdettä jossa olisi kaikki asiat kätevästi listattu mitä pitää ottaa huomioon omakotitaloa ostaessa ja sellaisessa asuessa?
Netti on täynnä tietoa, mutta se on pirstaloitunut niin moneen artikkeliin että vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.
Asuin toki lapsuuden omakotitalossa joten joku käsitys on mitä kaikkea hommaan kuluu, mutta lähes koko aikausikä on tullut oltua kerrostaloissa joten varmasti paljon on unohtunut jota pitää nyt itsestään selvyytenä.
Siemeniä vaan joukkoon jos kovasti on ruskeaksi mennyt. Keltainen voi vedelläkin vielä elpyä. Mitään maanvaihtoa on mielestäni turha tehdä, enkä itse ainakaan koskaan ole tehnytMikä ois sellanen perusvarma lannoite nurmikolle? Kerkesin lomareissun aikana polttaa nurmikon, kun ei vettäkään satanut.
Meneekö keltanurmikon korjaus niin, että kaivan pistolapiolla kuivuneen pintakerroksen veks, levittelen multaa kaivamiini kuoppiin ja nakkaan perään nurmen siemenet ja laitan sadettimen rullaamaan? Perään nakkaan vähän lannoitetta.
Vai kannattaako tuollaista kellastunutta pätkää edes yrittää "korjata", vai suoraan vaan multaa tilalle?
30-40€ luokkaa liikkeestä riippuen.Onko kukaan vaihtanu nestekaasussa 5kg komposiittipulloa 10kg pulloksi ja mitä kustantanut?
ABC:ltä löytyi tuollainen, jos vielä voimassa.Onko kukaan vaihtanu nestekaasussa 5kg komposiittipulloa 10kg pulloksi ja mitä kustantanut?
Ainakin täällä ei maksa mitään... Monta kertaa vaihtanut edes takas, kun ei aina ole toista kokoa ollut...Onko kukaan vaihtanu nestekaasussa 5kg komposiittipulloa 10kg pulloksi ja mitä kustantanut?
Maksaa se sen kaasun hinnan eli puuilon hinnoilla 5kg vaihto on 19,90 ja 10kg vaihto 27,90, mitään erillistä vaihtomaksua ei pitäisi olla, kun tyhjien pullojen arvo on sama oli se 5 tai 10 komposiitti.Ainakin täällä ei maksa mitään... Monta kertaa vaihtanut edes takas, kun ei aina ole toista kokoa ollut...
Juu, sitä meinasin, että se kuoren vaihto isompaan tai pienempään ei maksa mitään.Maksaa se sen kaasun hinnan eli puuilon hinnoilla 5kg vaihto on 19,90 ja 10kg vaihto 27,90, mitään erillistä vaihtomaksua ei pitäisi olla, kun tyhjien pullojen arvo on sama oli se 5 tai 10 komposiitti.
Aikonaan kun liikkeessä olin töissä niin olisiko teräspullon pantti ollut 40-60€ ja vaihtaessa komposiittiin väliraha noin 120€:sta.Onko kukaan vaihtanu nestekaasussa 5kg komposiittipulloa 10kg pulloksi ja mitä kustantanut?
Vaihdoin juuri 5 kg kompon -> 10 kg keväällä paikallisessa Prismassa (PKO) eikä siitä tosiaan täälläkään mennyt mitään muuta lisämaksua kuin isomman kaasupullon normaali vaihtokustannus (="täyttö").Onko kukaan vaihtanu nestekaasussa 5kg komposiittipulloa 10kg pulloksi ja mitä kustantanut?
Jos olisit jotain kuvia laitteista laittanut niin olisi helpompaa kommentoida asiaa. Oletko varma ettei siellä vain ole ollut 230v tai 9v patterilla toimivia hälyttimiä mitkä olisi kytketty tuolla kuvailemallasi cat-kaapelilla toisiinsa kiinni jolloin yhden hälyttimen hälyttäessä kaikki rupeavat hälyttämään. Se, että sinne hälyttimeen menee 2 johtoa voisi hyvin viitata tuohon. Vai onko siellä joku erillinen hälytyskeskus mihin ne kytkeytyy/mistä tulisi sähkö hälyttimille?Laitan nyt tähän ketjuun, kun täällä varmasti löytyy kokeneita OKT-asujia jotka voisivat tietää asiasta
Eli, ostimme 2005 rakennetun talon. Talossa on integroidut palovaroittimet, tai siis ollut, mutta kaikki niistä on entisen omistajan aikana menneet rikki eli puuttuvat katosta, yhtä lukuunottamatta. Vaihtokunnossa siis kaikki. Mutta, se joka minua ihmetytti on se, että varoittimelle tulee katosta tietoliikennejohtoa (CAT-kaapelia, tai siis siltä ainakin näyttää), ja varoitin on kytketty niin, että 2 johdinta ko. kaapelista on kytketty varoittimeen. Käytännössä samaan tapaan, kun mm. puhelinpistokkeet on kytketty?
Olen yrittänyt Googlella etsiä erilaisia integroituja varoittimia mutten olen oikein päässyt jäljille niiden asennuksesta. Onko tuo ihan "normaali" tapa vai onko jotain viritelty? Teknisestä tilasta siis kulkee noihin kattopaikkoihin CAT-johto (luokitusta en löytänyt, johto on ainakin näkyviltä osin ilman mitään merkintöjä) ja varoittimet on olleet kytkettynä niihin. Teknisessä tilassa on yksi jakorasia jossa noihin kaapeleihin näyttää tulevan virta (2 johdinta kustakin johdosta on kytketty sokerinpalalla rasiaan tulevaan, paksumpaan johtoon jossa näyttää CAT-kaapelin mukaisesti myös olevan 8 johdinta, joskin itse johto on paljon paksumpi ulkokuoreltaan kuin "normaali" CAT-kaapeli).
Tämä on siis toki aivan loistava asia siinä mielessä, että tarkoituksena oli vetää CAT-johdotus kattoon WLAN-tukiasemia varten, ja nuo voivat nyt olla pelastus siinä mielessä, ettei tarvitsekaan sitä tehdä. Täytyy vain miettiä tietty varoittimille sitten paikat ja johdotus myös, mutta anyway putkessa kulkee jo kaapeli, niin sinne voisi saada vedettyä sitä lisää suhteellisen helposti.
Muutettiin omakotitaloon marraskuussa, ja nyt on siis ensimmäinen kesä ruohonleikkuuta näin isolla pihalla. Ei tässäkään ole kuin ~600 neliötä, mutta se on silti melko paljon meidän kelaleikkurille, jolla pärjättiin rivarissa. Kysynkin nyt, ostaisitteko akkuleikkurin (luultavasti käytettynä 300-400e, Makitan akut löytyy jo) vai suoraan robottileikkurin? Senkin voisi toki ostaa vaikka syksymmällä, josko jostain alesta löytää 500-700 euroon. Ensin olin täysin valmis robottileikkuriin, mutta hetken mietittyäni tuli tunne että siitä olisi vain enemmän työtä kuin normi leikkurista. Ainakin näin olen parilta kaverilta kuullut, että ensinnäkin sen rajalangan laittaminen on työlästä varsinkin jos on vähänkin enemmän marjapuskaa tai muuta tontilla.
Käytännössä pankki hoitaa, ei tarvitse stressata.Osaako joku sanoa kuka ja miten panttikirjoja haetaan lisää asuntokaupan yhteydessä? Jää ihan muutamasta tonnista kiinni riittääkö olemassa olevat. Oma lainaneuvottelija on lomalla vielä ensi viikon niin ei voi kysyä siltä.
Olen puutarhavesipumppua käyttänyt pihakaivon vedenottoon (ei juomavesikaivo). Ongelmana vedenpinnan lasku kesällä ja kaivon meno tyhjäksi. Tämän jälkeen pumpun imuletkun joutuu ilmaamaan, minkä haluaisin välttää. Ei taida olla helppoa patenttia, millä nykyisen pumpun saisi pysähtymään ennen kuin pinta menee liian alas? Helpoin vaihtoehto taitaisi olla uppopainepumppu? Tuollaiset on vähän hintavampia, onko kellään lidlin 120e halpiksesta kokemuksia? Gardenan 300e pumppua en ole hankkimassa.
Ala ja aika ei mene usein yhteen pihan monimuotoisuuden takia. Ylimääräistä vaivaa aiheuttaa kaikenlaiset puskat ja ahtaat väylät jolloin pienen neliömäärän hinkkaamiseen menee paljon aikaa (+raapivat oksat ja hikikarpalot). Joskus se pienikin ruohomäärä vaatii paljon vaivaa.Nurmikkoa n. 1500 M2 ja tunnissa ajelee kunnollisella itsevetävällä Makitan pm-koneella. Yhdellä nykäisyllä käyntiin, kesässä pari kolme tankilllista ja syksyllä vaihtaa muutaman desin öljyä, jos viitsii.