Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Omat tikkaat on talon päädyssä n.1,5 m päässä maasta ja kun useamman kerran kävelin niitä päin ruohoa leikatessa niin istutettiin pensas siihen alle.Nyt ei tarvitse leikata ruohoa alta eikä lapset juokse myöskään siitä.
 
Mitähän pitäisi ottaa huomioon jos harkitsee 50-luvulla rakennetun talon ostoa? Sähköt on osittain vaihdettu, salaojat, sadevesi ja patolevyt on uusittu, katto on uusittu, viemärit talosta ulos on uusittu, ei mainintaa sisäputkista. Pari takkaa ja pari ILP löytyy. Pintaremontoitu täysin sisältä.

Vaikka asunto on sähkölämmitteinen se on silti onnistunut saamaan D2018 luokan mikä on aika vakuuttava noin vanhalle rakennukselle.

Kokemuksia kellään vanhassa talossa asumisesta?
 
Vaikka asunto on sähkölämmitteinen se on silti onnistunut saamaan D2018 luokan mikä on aika vakuuttava noin vanhalle rakennukselle.

En väitä, etteikö talo voisi olla energiatehokas, mutta täytyy muistaa, että sen todistuksen pohjaksi ei taideta mitään mittauksia tai vastaavia suorittaa, vaan se raportti laaditaan pitkälti omistajalta saatujen tietojen ja tiettyjen vakioarvojen mukaan. Esim. itse olen meidän talon energiatodistuksesta (edellisen omistajan teettämä) huomannut asioita, jotka eivät varmuudella pidä paikkaansa. Ääritapauksessa voinee olla jopa sellaisia, että lämmitysmuodoksi on ajateltu alun perin toista ratkaisua mutta sitten päädyttykin toiseen, mutta raportin tekijä on laatunut laskelmat vanhentuneen tiedon perusteella (en taaskaan sano, että näin on välttämättä talossa, jota katselet).
 
En väitä, etteikö talo voisi olla energiatehokas, mutta täytyy muistaa, että sen todistuksen pohjaksi ei taideta mitään mittauksia tai vastaavia suorittaa, vaan se raportti laaditaan pitkälti omistajalta saatujen tietojen ja tiettyjen vakioarvojen mukaan. Esim. itse olen meidän talon energiatodistuksesta (edellisen omistajan teettämä) huomannut asioita, jotka eivät varmuudella pidä paikkaansa. Ääritapauksessa voinee olla jopa sellaisia, että lämmitysmuodoksi on ajateltu alun perin toista ratkaisua mutta sitten päädyttykin toiseen, mutta raportin tekijä on laatunut laskelmat vanhentuneen tiedon perusteella (en taaskaan sano, että näin on välttämättä talossa, jota katselet).

Joo, se on puhtaasti laskennallinen.

Suurin huoli tuossa energiatodistuksessa on tuo uusi EU direktiivi. Kaikissa näissä tämän kokoluokan (about 120 asuinneliötä, kokonaispinta-ala about 200) taloissa toteutunut kulutus on ollut about 18000kwh per vuosi, ne harvat joissa on maalämpö ovat olleet jotain 12 - 14k kwh luokkaa.

Noissa joissa on jo maalämpö hankintahinta on yleensä paljon korkeampi. Laskeskelin että aika monta 10 vuotta saa olla suorasähköllä että korkeampi hankintahinta on perusteltua näillä sähkönhinnoillakin. Tietenkin jos uusia enegiakriisejä tulee niin se muuttaa vähän yhtälöä. Energiaditektiivi on suurin huolenaihe näitä suorasähköjä harkittaessa.
 
Meilläkin noin 180 neliön suorasähkötalossa mentiin tämän energiakriisin "yli" asennuttamalla kaksi ilmalämpöpumppua. Jos jotain suurempaa energiaremppaa lähtisi tekemään, niin olisi aika epävarmaa, että maksaisiko se ainakaan omana asumisaikana koskaan itseään takaisin. Toki tällä hetkellä tällaisen talon myynti olisi yhtä tuskaa, mutta ihmisillä on onneksi lyhyt muisti. Voi olla, että jossain 5 vuoden päässä energiakriisi on kaukainen muisto ja mennään taas iloisesti parin sentin kWh hinnoilla.
 
Olin joskus näkevinäni keskustelun tiilikaton maalauksesta, mutta eipä nyt löydy. Suosituksia maalista? Tikkurila varmaan perusvarma ja hyvä, mutta maksaa 200€ pönttö ja menisi varmaan n. 2-2.5 pönttöä katolle, jos ensin maalaa vähän ohennettuna ja sitten sillä itsellään.



”Mustaa ormaxia” sano entinen omistaja, että on katolla niin oletan että tuota.

1682843144312.jpeg

Tolta näytti viime kesänä kun neulaset puhalsin pois. Vähän vasemmalla jo laikukaata ja kaikki väri kadonnut.


tuolla on yks jorina aiheesta. Omakehu haisee, mutta suosittelen.
 
Mitä tarkoittaa kun myytävän tiiliverhoillun talon esitteessä lukee: "Julkisivu - Julkisivu tiilet käännetty., "
Ja tämä kohde jos sillä on merkitystä:
Suosittelen että kysyt myyjältä mitä tarkoittaa ja miksi se on tehty. Saa parempi vastaus kun täältä.
 

tuolla on yks jorina aiheesta. Omakehu haisee, mutta suosittelen.
Kiitos tästä. Aika samankokoinen katto meillä. Missä pidit maalit kun maalasit? Kalteva katto niin oliko joku astia jatkuvasti kädessä vai mitenkä? Aika edulliselta omaan korvaan kuulostaa saamasi tarjoukset maalaamisesta. Rekrytöin varmaan frendin tai pari kaljagrillipalkalla niin eiköhän tuon saa nopeasti tehtyä :tup: oliko millainen muutos omaan silmään?
 
Suosittelen että kysyt myyjältä mitä tarkoittaa ja miksi se on tehty. Saa parempi vastaus kun täältä.
Niin siis en ole tuota ostamassa tai muutenkaan kiinnostunut, lähinnä osui silmään tuo ja ajattelin että mitähän mahtaa tarkoittaa jos se on joku rakennuskielen termistö mitä en vaan tiedä.
 
Kiitos tästä. Aika samankokoinen katto meillä. Missä pidit maalit kun maalasit? Kalteva katto niin oliko joku astia jatkuvasti kädessä vai mitenkä? Aika edulliselta omaan korvaan kuulostaa saamasi tarjoukset maalaamisesta. Rekrytöin varmaan frendin tai pari kaljagrillipalkalla niin eiköhän tuon saa nopeasti tehtyä :tup: oliko millainen muutos omaan silmään?

Tein pesemisen ja maalauksen avuksi katon profiiliin sopivan 60cm - 50cm pitkästä laudasta kasaan ruuvatun tason. Tasoa oli kevyehkö siirrellä paikasta toiseen ja sen pinta oli aina vaaterissa, joten tavarat pysyi siinä sen päällä pelkällä painovoimalla. Kannattaa tähdätä sen tason jalat osumaan tiilen profiilin kanssa yksiin.

Elikkä lyhyet jalat tason ”katon harjan puoleiseen päähän”. Ja kaadon verran pidemmät räystään puolen jaloiksi, niin saa tasaisen vaakapinnan jolle maaliämpäri mahtuu.

Ennen maalausta näytti koko katto ihan kauhtuneelta. Maalauksen jälkeen se oli kuin uusi. Sittemmin myyty tuo tölli pois. Yhä näyttää uudelta tuo maalattu pinta.
 
Niin siis en ole tuota ostamassa tai muutenkaan kiinnostunut, lähinnä osui silmään tuo ja ajattelin että mitähän mahtaa tarkoittaa jos se on joku rakennuskielen termistö mitä en vaan tiedä.
Joo enmä sitä tarkoitanutkaan. Mutta myyjällä on varmaan se paras vastaus sinun kysymykseen.
 
Ulko-ovi ei mene tarpeeksi tiiviisti kiinni. Teoriassa lukon vastaraudan ruuveja säätämällä myötäpäivään pitäisi kiristyä tiiviiksi, mutta ei tunnu onnistuvan. Pikemmin vastarauta antaa periksi ja eikä pysy paikoillaan. Onkohan tuo vaan niin paljon löystynyt vanhuuttaan ja pitäisi uusia?

Vastarauta oli murtunut ja lukkoseppä kävi uusimassa sen. Nyt menee taas ovi tiivisti kiinni.
 
Oliko jossain parempi triidi tälle aiheelle?
Olen miettinyt parin kameran asentamista.

Vaihtoehtoina on joko wifillä tai sitten poella.
Ulkoseinässä on sopivilla kohdilla jo pistorasiat. Ensimmäisenä ajattelin että tekisi reiän seinään ja ulkoseinän välissä toisi johdon alas ja varastaisi upotettava pistorasiasta virran. Reiän kohdalle sitten pistorasia ja kamera siihen. Mutta voiko tuossa 2-3m välillä olla poikkipuuta?

Toinen vaihtoehto on viedä varaston kautta välikaton läpi CAT kaapelointi. Lienee höyrysulku minkä takia pitää villat kaivaa pois? Ja sieltä sitten voisi asentaa rasiat välikattoon josta jatkaa kaapelointia haluttuun suuntaan. Voi tuoda sitten nämä tuosta ilmaisista läpi.

Jos pitää seinästä mennä läpi niin lienee myös siellä olevien tuulensuojapaperin jne. teippaus tehtävä? Reikä vinoon alaspäin ulos.
 
Oliko jossain parempi triidi tälle aiheelle?
Olen miettinyt parin kameran asentamista.

Vaihtoehtoina on joko wifillä tai sitten poella.
Ulkoseinässä on sopivilla kohdilla jo pistorasiat. Ensimmäisenä ajattelin että tekisi reiän seinään ja ulkoseinän välissä toisi johdon alas ja varastaisi upotettava pistorasiasta virran. Reiän kohdalle sitten pistorasia ja kamera siihen. Mutta voiko tuossa 2-3m välillä olla poikkipuuta?

Toinen vaihtoehto on viedä varaston kautta välikaton läpi CAT kaapelointi. Lienee höyrysulku minkä takia pitää villat kaivaa pois? Ja sieltä sitten voisi asentaa rasiat välikattoon josta jatkaa kaapelointia haluttuun suuntaan. Voi tuoda sitten nämä tuosta ilmaisista läpi.

Jos pitää seinästä mennä läpi niin lienee myös siellä olevien tuulensuojapaperin jne. teippaus tehtävä? Reikä vinoon alaspäin ulos.
 
Aivan ummikkon okt-asumisesta, mitä jatkuvia kustannuseriä tulisi pohtia, kun arvioi okt:hen siirtymistä?

- Kuinka haarukoida jatkuvia juoksevia kustannuksia (vakuutus, jätehuolto, lämmitys, vesi etc.)
- Miten budjetoida kiinteistön ylläpitoon ja mahdollisiin korvauksiin

Nyt taloyhtiössä PKS, jossa hoitovastikkeet luokkaa 500€/kk.

Haussa kiinteistö luokkaa 750-900k€.
 
Aivan ummikkon okt-asumisesta, mitä jatkuvia kustannuseriä tulisi pohtia, kun arvioi okt:hen siirtymistä?

- Jatkuvat juoksevat kustannukset (vakuutus, jätehuolto, lämmitys, vesi etc.)
- Miten budjetoida kiinteistön ylläpitoon? Taloyhtiössä tämä budjetoitu vastikkeisiin

Nyt taloyhtiössä PKS, jossa hoitovastikkeet luokkaa 500€/kk.

Haussa kiinteistö luokkaa 750-900k€.
Ks. aloituspostaus.
Toki tuon hintaluokan kämpissä saa lämmityskulut sun muut varmaan kertoa kolmella..
 
- Miten budjetoida kiinteistön ylläpitoon ja mahdollisiin korvauksiin

Paitsi ne jatkuvasti juoksevat kannattaa myös ehkä maksaa "hoitovastiketta" itselle esim. tuo 500€/kk ja sitten kun tulee isompaa remonttia tai pienempää niin maksella siitä niitä. Toki osan voi ainakin teoriassa tehdä itse mutta moni mieluummin maksaa siitä muille (vaikka lehtien siivous kouruista, uutta aitaa, ikkunat ja pokat uusien, tai katon maalaus) sekä tietysti isommat ja kalliimmat jutut mitä tulee aina & välistä (katon uusinta, putket jne).
Lisäksi jos on isompi piha & tontti kuten tuosta budjetista voisi kuvitella (ainakin kauempana pääkaupunkiseudulta) ei sitä kotipihaa ja tietä hoideta ihan hartiavoimin vaan ehkä kannattaa sijoitttaa (vaikka naapurien kanssa) isompaan (esim. traktori missä lumikauhaa tms)
 
Aivan ummikkon okt-asumisesta, mitä jatkuvia kustannuseriä tulisi pohtia, kun arvioi okt:hen siirtymistä?

- Kuinka haarukoida jatkuvia juoksevia kustannuksia (vakuutus, jätehuolto, lämmitys, vesi etc.)
- Miten budjetoida kiinteistön ylläpitoon ja mahdollisiin korvauksiin

Nyt taloyhtiössä PKS, jossa hoitovastikkeet luokkaa 500€/kk.

Haussa kiinteistö luokkaa 750-900k€.
Budjetti ensimmäiselle okt omaan korvaan iso, mutta asiaan; oma talo -86 ja ylläpitoon varaan n. 2ke/v ja teen kaikki remontit itse, noin yhden viikon kesällä teen erilaisia remontteja.
Itse kuluihin,
-jätehuolto 20e/kk
-Vakuutus 220e/v
-kiinteistövero 300e/v
-mahdollinen tonttivuokra?
-vesimaksu, osuuskunnan kulut 1200e/v
Tuohon sitten lisää ne mahdolliset ylläpitokulut ja lämmityksen niin ollaan lähellä
 
Aivan ummikkon okt-asumisesta, mitä jatkuvia kustannuseriä tulisi pohtia, kun arvioi okt:hen siirtymistä?

- Kuinka haarukoida jatkuvia juoksevia kustannuksia (vakuutus, jätehuolto, lämmitys, vesi etc.)
- Miten budjetoida kiinteistön ylläpitoon ja mahdollisiin korvauksiin

Nyt taloyhtiössä PKS, jossa hoitovastikkeet luokkaa 500€/kk.

Haussa kiinteistö luokkaa 750-900k€.

Näillä tiedoilla voi todeta, että ei ole ylä- eikä alarajaa. Miljoonan kiinteistö voi jo tarkoittaa 100ha tukkimetsäpalstaa tai 1800-luvun kartanoa suorasähkölämmityksellä.

Vakuutuksetkin ovat pakollisia vain siihen asti, kun pankki ne lainaan liittyen määrää. Jätehuollon kustannusten pohtiminenkin miljoonaluokan kiinteistössä jokseenkin absurdia.

Oikeastaan kaikki riippuu siitä miten paljon itse pystyy ja haluaa tehdä. Jos tuota luokkaa on pätäkkää lyödä OKT:hen kiinni PKS:llä, niin silloin harvemmin löytyy kiinnostusta pikkuasioitten hoitoon, jolloin huoltofirmojen käynteihinkin ehkä syytä varata tuhansia euroja vuodessa.
 
Viimeksi muokattu:
Paitsi ne jatkuvasti juoksevat kannattaa myös ehkä maksaa "hoitovastiketta" itselle esim. tuo 500€/kk ja sitten kun tulee isompaa remonttia tai pienempää niin maksella siitä niitä.
Me juuri ostettiin 80 luvun tiilitalo öljylämmityksellä joka vaihdetaan ilmavesilämpöpumppuun. Tarkoituksena juurikin maksaa emännän kanssa molemmat 600e/kk lainanhoitotilille, josta sitten lainaan menee 620e, loppu 580e jää sitten muihin taloon liittyviin kuluihin ja toivottavasti kerryttämään kassaa tuleviin remontteihin.
 
Meillä laitetaan tonni per kuussa sivuun talon kuluja varten. Taloon liittyvät laskut sitten tuolta tililtä vaan. Jos tulee 8k käteistä täyteen laitetaan ylimenevät sijoituksiin. Ei jaksa budjetoida sen tarkemmin. Tuolla käteissummalla maalaa talon tai korjaa maalämpöpumpun sen hajotessa (ostaa melkein uudenkin pumpun).

On kulut joskus laskettu, mutta todettu että yllättävät kulut vaihtelevat niin paljon että niihin varautuminen budjetoimalla oli liian raskasta. Esim. pari vuotta sitten meni lämmitysjärjestelmän korjaukseen viitisen tonnia (onneksi oli äkillinen vahinko, niin vakuutus korvasi laitevahingot vähennettynä). Lumisena marraskuun päivänä peura söi tuija-aitaa 400 euron edestä.
 
Aivan ummikkon okt-asumisesta, mitä jatkuvia kustannuseriä tulisi pohtia, kun arvioi okt:hen siirtymistä?

- Kuinka haarukoida jatkuvia juoksevia kustannuksia (vakuutus, jätehuolto, lämmitys, vesi etc.)
- Miten budjetoida kiinteistön ylläpitoon ja mahdollisiin korvauksiin

Nyt taloyhtiössä PKS, jossa hoitovastikkeet luokkaa 500€/kk.

Haussa kiinteistö luokkaa 750-900k€.
1000-2000e/kk hyvä haarukka, jos vanhempi talo kyseessä. Uudessa voi päästä alle tonnilla.

Tuon tarkemmin asiaa on turha yrittää laskea.
 
1000-2000e/kk hyvä haarukka, jos vanhempi talo kyseessä. Uudessa voi päästä alle tonnilla.

Tuon tarkemmin asiaa on turha yrittää laskea.
Aika iso haarukka ja yläkanttiin, ellet tarkoittanut kaikkia asuumiskuluja ml. lainanhoito. Me olemme asuneet 70-luvun okt:ssa n. 200 kuukautta ja remontteihin on mennyt n.50000 eli 200 €/kk. Remonteiksi lasken öljylämmön vaihtamisen maalämpöön, vesikaton uusinnan sekä keittiöremontin. Toki toisen mokomankin saisi helposti kulumaan, jos talosta haluaisi tehdä "paremman" ja uudemman näköisen.
 
Aika iso haarukka ja yläkanttiin, ellet tarkoittanut kaikkia asuumiskuluja ml. lainanhoito. Me olemme asuneet 70-luvun okt:ssa n. 200 kuukautta ja remontteihin on mennyt n.50000 eli 200 €/kk. Remonteiksi lasken öljylämmön vaihtamisen maalämpöön, vesikaton uusinnan sekä keittiöremontin. Toki toisen mokomankin saisi helposti kulumaan, jos talosta haluaisi tehdä "paremman" ja uudemman näköisen.
Melkein miljoonan kiinteistössä pelkästään pakolliset juoksevat kulut (lämmitys, sähkö, vesi, vero, vakuutus jne.) on äkkiä 800e/kk.

Remonteissa hinnat ovat nousseet aika paljon. Nuo mainitsemasi ovat nykyisin helposti 25ke laaki eli 75 000 e.

Kyllä se haarukka on ihan oikein. Annetuilla lähtötiedoilla tarkempaa vastausta ei voi antaa.
 
Ei ehkä oikea ketju, mutta kysellään silti. Tuli 20v vanha omakotitalo kiinteistö ostettua ja tässä vuoden asumisen jälkeen paljastui kosteusvaurio autotallin sokkelista. Vaurio oli piilossa seinälautojen takana (kosteus noussut sokkelin yläpintaan, mm ei ole patolevyä asennettu yhdelle seinälle), joten ei tullut aikaisemmin huomattua.

Meneekö tälläiset myyjän virhevastuu piikkiin?
 
Jos rakenteesta ei ole mitään huomioita kuntotarkastuksessa, se mennee piilevien virheiden kategoriaan. Jos on maininta riskirakenteesta tai lisätutkimuksen tarpeesta, niin on ollut sinun vastuulla ottaa selvää tai vaatia tarkempaa selvitystä. Silläkin on merkitystä onko myyjä tiennyt esim patolevyn puutteesta.

Jos korjauskustannukset ovat niin merkittäviä, että sillä olisi ollut olennaista vaikutusta kauppaan, voidaan hintaa sovitella (tai jopa kauppa purkaa). Oikeuden kautta mahdollisesti kalliisti, varmasti hitaasti ja stressaavasti.

Järkevintä olisi yrittää hyvässä hengessä myyjän kanssa selvittää miten tuo saadaan korjattua oikeudenmukaisesti syyttelemättä virheistä. Mitään automaattista mallia ei ole jolla voit vaatia x summan rahaa tilille.
 
Katsoin tuossa omasta seuranta-excelistä ja viimeisen 12kk keskiarvo peruskuormasta eli sähkö + lämmitys + vesi + jätemaksu + verot + vakuutukset on 350 euron paikkeilla kuukaudessa. Tuohon sitten lainakulut päälle niin yhteensä menee asumiseen se pari tonnia kuussa omasta pussista. 120m2 okt 80-luvun alusta, menee aika pienellä lämmitystarpeella ollakseen noinkin vanha rakennus (toki rempattu, mutta ei mitään lisäeristyksiä tms.)
 
Melkein miljoonan kiinteistössä pelkästään pakolliset juoksevat kulut (lämmitys, sähkö, vesi, vero, vakuutus jne.) on äkkiä 800e/kk.

Remonteissa hinnat ovat nousseet aika paljon. Nuo mainitsemasi ovat nykyisin helposti 25ke laaki eli 75 000 e.

Kyllä se haarukka on ihan oikein. Annetuilla lähtötiedoilla tarkempaa vastausta ei voi antaa.

Miten lämmitys-, sähkö- tai vesilaskun suuruus riippuu kiinteistön arvosta? Toki jos on joku kartano tai 600-neliön sähkölämmitteinen kivitalo niin sitten ymmärrän kyllä.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Miten lämmitys-, sähkö- tai vesilaskun suuruus riippuu kiinteistön arvosta? Toki jos on joku kartano tai 600-neliön sähkölämmitteinen kivitalo niin sitten ymmärrän kyllä.

Onhan siinä todella paljon eroa jos puhutaan miljoonan omakotitalosta vs vaikka jostain alle 20k perinteisestä hirsimökistä pienellä tontilla perintönä. Vaikka molemmat ovat teoriassa "kiinteistöjä" mutta kyllä niissä aika erilaiset lämmitys, sähkö ja vesilaskut helposti ovat.
 
Onhan siinä todella paljon eroa jos puhutaan miljoonan omakotitalosta vs vaikka jostain alle 20k perinteisestä hirsimökistä pienellä tontilla perintönä. Vaikka molemmat ovat teoriassa "kiinteistöjä" mutta kyllä niissä aika erilaiset lämmitys, sähkö ja vesilaskut helposti ovat.
Eipä nää nyt ihan noin lineaarisesti kiinteistön hinnasta riipu. Äkkipäätään väitän että 20k€ vanhan hirsimökin lämmitys voi maksaa saman verran per kuukausi kuin 1M€ uuden talon. Tietenkin jos kokoero nyt on vaikka 20-kertainen, nii tää ei toteutune, mut 3-4 -kertainen koko voi vielä hyvinkin olla saman hintainen lämmityksen kannalta. Vesilaskut ei riipu ollenkaan kiinteistön hinnasta - vaan henkilömäärästä. Lämmitykseen liittymättömän sähkön käytön ero on mun mielestäni myös kiinteistön hinnasta käytännössä riippumaton. Kiinteistövero on kieltämättä siinä kalliimmassa isompi.
 
Onhan siinä todella paljon eroa jos puhutaan miljoonan omakotitalosta vs vaikka jostain alle 20k perinteisestä hirsimökistä pienellä tontilla perintönä. Vaikka molemmat ovat teoriassa "kiinteistöjä" mutta kyllä niissä aika erilaiset lämmitys, sähkö ja vesilaskut helposti ovat.
Lähinnä nyt ajattelin tilannetta 200 k€ okt-kiinteistö vs. miljoonan okt-kiinteistö. Se toki on selvä, ettei rakennuksettoman metsätilan osalta tule asumiseen liittyviä kuluja.
 
Miten lämmitys-, sähkö- tai vesilaskun suuruus riippuu kiinteistön arvosta? Toki jos on joku kartano tai 600-neliön sähkölämmitteinen kivitalo niin sitten ymmärrän kyllä.
No yleensä kalliimpi on suurempi. Vesi riippuu toki melkein pelkästään asukkaista, mutta energia menee aika suoraan suhteessa talon kokoon.

Toki pk-seudulla sen miljoonan saa kulumaan jo ihan peruskokoiseen 150 neliön taloonkin etenkin jos uuden ostaa.
 
RoundUp:ia moni käyttää. Itse en halua ympäristöä kuormittaa, niin nypin rikkaruohot. Tuhka voisi toimia myös
Ongelma ei niinkään ole yksittäiset rikkaruohot vaan sellanen yleinen sammaloituminen/vihertyminen sen verran laajasti ettei just huvittaisi neliökaupalla roundupilla läträtä!
 
Ongelma ei niinkään ole yksittäiset rikkaruohot vaan sellanen yleinen sammaloituminen/vihertyminen sen verran laajasti ettei just huvittaisi neliökaupalla roundupilla läträtä!
Joo. Itselläkin kasvoi voikukkaa, yms ruohontupsua arviolta ensimmäiset 5v sorapihalla ja sitten alkoi juurikin tuo mainitsemasi sammaloituminen reunoilta. Sille en ole ajatellut tehdä mitään, sillä sentään nuo aiemmat riesat eivät enää kiusaa kun sora on tiivistynyt tarpeeksi
 
Ongelma ei niinkään ole yksittäiset rikkaruohot vaan sellanen yleinen sammaloituminen/vihertyminen sen verran laajasti ettei just huvittaisi neliökaupalla roundupilla läträtä!

Lanalla kun kiskaisee sorat toiseen reunaan ja sitten tasoittelee uusiksi. Meillä on tuo käsittely riittänyt kerran kesässä. Mitä syvemmältä pöyhii, niin sen parempi tietysti, kunhan ei sorapinnan läpi ota.

RoundUpiakin piti useamman kerran kesässä läträtä, jos sillä halusi rikkaruohot pitää poissa, kun tehoaa vain myrkytyshetkellä kasvussa oleviin. Kaiken lisäksi kortteisiin ei RoundUp tehoa ollenkaan.
 
Ongelma ei niinkään ole yksittäiset rikkaruohot vaan sellanen yleinen sammaloituminen/vihertyminen sen verran laajasti ettei just huvittaisi neliökaupalla roundupilla läträtä!
Sammaloituminen tarkoittaa sitä, ettei maa-aines ole kunnossa. Se on liian tiivis, ravinneköyhä tai liian hapan, yleensä varmaan kaikki nuo yhdessä. Kalkkia ja nurmikkolannoitetta ainakin tarvii apuun, ilmaamiseenkin on apukeinoja.

Itsellä on piha sen verran kallioista, että varsinaista maaperää on tosi vähän. En ole jaksanut taistella sammalten kanssa, pysyy siistimpänä kun antaa niiden olla :lol:
 
Milläs sais sorapihalta alkavaa viherkasvustoa tapettua? Tuhkaa maahan?
Biltemasta tms tämmösiä:



Suolaa. Paljon suolaa. Pariin otteeseen olen näin toukokuussa käynyt biltemassa kyselemässä tuota sulatussuolaa. Jostain syystä ei ole löytynyt hyllystä ja muutenkin myyjät pitäneet jotenkin heikkolahjaisena yms.
 
käy sen 50€ kurssin netissä, niin saa myrkytysluvat ja voi hakea hankkijalta kunnon ainetta jolla rikkakasvit ja kaikki muukin lähtee...
 
Milläs sais sorapihalta alkavaa viherkasvustoa tapettua? Tuhkaa maahan?

Kokeile ihan perusväkiviinaetikkaa. Ajatuksena se, että aurinkoisena päivänä suihkepullosta etikkaa ärsyttävien viherkasvien päälle. Etikka kuivattaa kasvin auringon yhteisvaikutuksessa ja kasvi joutuu käyttämään energiaa hirveästi kosteuttamiseen ja kuihtuu sen takia pois.

Ei ehkä nopein, ja käsittelyä pitää toistaa. Mutta varmaan suhteellisen ekologinen tapa.
 
Itse heittelin merisuolaa ihan käsin. Levitysvaunulla toki saa tasaisemmin. Kaikki vihreä kasvusto hävisi sepeliltä. Kertakäsittly riitti viime kesänä, katsotaan koska pitää uusia.
 
Kokeile ihan perusväkiviinaetikkaa. Ajatuksena se, että aurinkoisena päivänä suihkepullosta etikkaa ärsyttävien viherkasvien päälle. Etikka kuivattaa kasvin auringon yhteisvaikutuksessa ja kasvi joutuu käyttämään energiaa hirveästi kosteuttamiseen ja kuihtuu sen takia pois.

Ei ehkä nopein, ja käsittelyä pitää toistaa. Mutta varmaan suhteellisen ekologinen tapa.
Etikalla lähtee muuten nokkoset näppärästi.
Keväällä kun alkaa niitä ryppäitä puskemaan niin kaataa siihen puoli desia etikkaa niin seuraavana päivänä nokkonen on ruskea muisto vain. Muuta lähikasvit ei ole moksiskaan.
 
Itse olen pihan sora-alueilta toholla polttanut ns niittyyntyneet kulmat, pysyy muutaman vuotta siistinä polton jälkeen. Tuota suolaa tekisi nyt mieli koittaa, sitoisi varmaan pölyäkin jossainmäärin
 
Kasvinsuojeluaineita, jotka kohdistetusti tehoavat muutamaan rikkakasviin RoundUpin kaiken tappavan vaikutuksen sijaan. Riittää myös kätevästi koko 10 hehtaarin pihalle. Hinta tyypillisesti 100-300 eur / pullo.

En edelleenkään tiedä mitä aineita(ainetta) ne ovat?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 396
Viestejä
4 489 757
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom