Juu oli tiivis. kun aikaisemmin kerroin, että villat oli melkein kuivia, hiukan kosteita. Niin nuo tossa kauluksen kohdalla olevat solumuovit oli kyllä märkiä, niihin se vesi myös oli patoutunut vähän kun oli teipattu tiiviisti. Tästä kuvasta näkee kun niiden välistä märkii.
Mikäs toi liitos muuten on, yleensä vilpen muoviputki on liitetty tälläisellä:
Eli on käytetty iv-vilpeä viemäriputken jatkona? No ei ihme että vuotaa ja kondensoi
Niinpä se taisi tämäkin mysteeri selvitä. On tämä kyllä mahtava foorumi ja osaamista ihmisillä on. Ihan sai jännittää näin sivustaseuraanajakin
Enkä olisi itse ikinä arvannut että tuosta oli kyse, vaikka liitosta ihmettelinkin. Mutta siinä olin oikeassa, että kyseessä ei ole sulamisvesi, vaan tuo kertynyt on siis kondessivettä
Miksi tuo kondensoisi enemmän kun siihen on liitetty muoviputki kuin että olisi pellinen kanava kytketty?
Viemäri- ja ilmanvaihtokanavistossa kulkee erilämpöinen ja aivan eri kosteuspitoinen ilma
Itse vaihtaisin vilpen oikeanlaiseen viimeistään kun lumet on sulanu katolta. Pystyy itsekin tekemään mutta kannattaa käyttää valjaita.
www.vilpe.com
Onpas aivot olleet solmussa, kun näitä kuvia katselin. Muistan kyllä miettineeni, että miksiköhän tuossa on tarvinnut käyttää pop-niittejä, kun ei niitä normaalisti tarvitseSiis tämä liitos 110mm viemäri -> 125mm vilpe vuotaa
Hyvä että täällä on tolkun ihmisiä!Eli tarviin ton ja varmaan toi pelti supistin pois ja tilalle 110mm taipuisa putki jonka joku linkkasi?nyt kun kattelin noita kuvia niin ei vaikea uskoa että se sieltä sisältä ulos pääsee vaan liitoksesta pääsee lämmintä ilmaa ulos ja törmää tuohon kylmään pelliputkeen josta alkaa valua alaspäin.
joonan postauksessa on oikea vilpe eli:
110P/IS/500 Tuuletusputki - Vilpe
Käyttökohteet: Eristetty viemärin tuuletusputki. Lisäksi tarvitaan katteen mukaan valittava VILPE-kattoläpivienti ja tarvittaessa taipuisa putki. Käytettäessä Radon-tuulettimena tarvitaan lisäksi VILPE FLOW hattu-160. Mitat: Putken sisähalkaisija 110 mm. Ulkomitta Ø 160 mm. Korkeus kattopinnasta...
Juu, niin päättelinkin tuossa ylempänä kun tarinoin lisää.
Äh, väärä linkki.
Edellisellä sivulla oli juttua tuosta. Kaksi vuotta sitten kosteus huomattu ja syytä ei löydetty, silloin vaihdettu eristeitä. Myöhemmin taloa myydessä tehty kuntotarkastus, johon oli kopioitu tuo tieto.
Lumien sulattus pitää hommata tuo erilainen vilpe. Huomenna tulee kuntotarkastaja katselemaan. Näytän hänelle nämä ottamani kuvat niin ei hänen tarvitse enää availla eristeitä. Yritetään keskittyä puhallusvillojen kosteuden tarkisteluun ja niiden laajuuteen.
Tuonnekin siis on kartoitus tehty ja sen mukaan korjattu. Eikä kartoituksen tekijä ole käskenyt vaihtaa vilpeä oikeanlaiseksi.
Mitä se kertoo noista kartoittajista?
Pakkasia uudelleen odotellessa, että pääsen tutkimaan omaa tapaustani, että tuottiko korjaukseni tulosta.Tästä pitikin tulla kyselemään, että onko tuosta haitta jos radonpoisto kerää isot jäät ympärilleen talvisin? Kannattaisiko lisätä joku lämmitys vai toivoa että sulaessaan ja irrotessaan jääkalikat eivät riko mitään? Nyt sään lämpenemisen myötä oli pari kalikkaa tulossa kattolta alas...
Pitäis pitäis, mutta kun on niin *keleen korkealla
Onko järkeä lähteä ostamaan muutamaa kappaletta noita levyvilloja vai riittääkö, että laittaa niidenkin tilalle tuota puruvillaa? Saavutetaanko sillä levyllä jokin etu verrattuna tuohon käsin leviteltävään esim. tähän
Joudut ostamaan koko paketin levyvillaa, irtotavarana ei myydä. Äänieristys on levyvillassa parempaa, mutta ei varmaan ole tässä tapauksessa merkittävä asia.
Ja tietysti jos oikein pitkälle miettii, jos muovia joutuu aukomaan joskus, ei valu villat niskaan, niinku purut ennen vanhaan.
Esim. jos muovit on teippaamatta voi riittää että purkaa panelikaton ja puhallusvillat tulee niskaan.
Kai siellä nyt rimat on kattotuolin ja paneelin välissä?
Tuota pitikin jo aikaisemmin kommentoida, että ollut huolimaton höyrynsulun asentaja, jos vesi pääsee valumaan katosta.
Perinteisesti muurattuihin takkoihin ja uuneihin tuli aina halkeamia ensilämmityksillä ja niitä ”kengitettiin” eli työnnettiin/ lyötiin nauloja halkeamiin tueksi. Rapattiin tms vasta sitten kun oli enimmät elämisensä elänyt. Ei ole tosiaankaan tavatonta, että tulisijoissa on pinnassa hiushalkeamia. Pikemminkin ihme jos ei olisi.
Loistavaa. Käy tarkastamassa vielä kun keväällä menee pysyvämmin plussalle. Kastepisteet kun ovat eristeen sisällä ja kondesoituminen voi tapahtua pakkasella piilossa.E: Meidän yläpohja case näyttää saaneen päätöksen. Pakkaset saapuneet ja enää ei ole ilmestynyt jäätynyttä kondensaatiota yläpohjaan, kun paikkasin tuon isoimman reijän
Kovaa ajoa vaan, tuossa omasta kuva.
