Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Yllättävän laajalti jakaa tämän roska/kierrätyskeskustelu ihmisiä :)
Itse en jaksa/kiinnosta/huvita lajitella. 600l astia tyhjenee kahden viikon välein ja sinne menee kaikki pahvilaatikoista tyhjiin tölkkeihin. Myös talosta tulevaa rakennus/purkujätettä hävitän tuota kautta ja aina on astia täynnä kun tyhjennyksen aika koittaa.
 
Mielummin mä kolaan ja tusaan pihan kanssa ku riuhdon rautaa salilla.
Mulla se oli hyvä alkulämpö salille. Mukavaa hommaa, mutta tänä talvena alkoi ajanpuutteen vuoksi vähän haittaamaan. Pientä pintaremppaa, mitä tässä pitäisi koko ajan väsätä ja kun on kellottanut itselleen aikaa johonkin väliin sitä varten, niin tuleekin 15cm lunta. No ei sitten.

Roskiksista taas näköjään puhetta. Muistaakseni aikaisemminkin siitä jauhettu täällä ja taisin silloinkin sanoa saman. Muovin lajittelu oli meillä se avain vähentämiseen. Rahkapurkkeja sun muuta vastaavaa kun tuli roskis täyteen niin parin päivän välein piti viedä pussi ulos. Metalli, lasi, pahvi ja paperi kierrätetty aina rivi- ja kerrostalossakin asuessa. 5 henkeä, joista kaksi vaipoissa ja 4 viikkoa näyttäisi olevan sopiva tyhjennysväli. Viikon päästä tulee hakemaan ja sen verran tyhjä vielä, että tällä kertaa saan tuota pintaremppajätettä dumpattua reilummin mukaan. Vaipoista kun pääsee eroon, niin 8 viikkoa lienee sopiva tahti.

Kompostointi on meille vielä uutta. Eka talvi menossa. Oli jäätynyt koko kompostori pahimmilla pakkasilla. Kansi jääyt raolleen, kun joku roska mennyt väliin. Jatkossa tietää olla tarkempi. Kun tuli lauhemmat kelit, niin kävin kaatamassa kuumaa vettä yhden vedenkeittimellisen ja seuraavana päivänä kopostori pöhisi 55-asteisena.
 
Jos käyttäisin muovin ja lasin huuhteluun ja kierrätykseen minuutin päivässä, niin olisin vuosikustannuksissa jo hävinnyt moninkertaisesti sille että maksan pari euroa enemmän per tyhjennys. Tuohon menisi vuodessa n. Yksi työpäivä matkoineen.

Kai tämä menee samaan kategoriaan miksi kuljen autolla töihin, enkä polkupyörällä. Mukavuudesta ja ajansäästöstä olen valmis maksamaan :)
Niin, meitä on moneen junaan...

Ei meilläkään likaisia muoveja kierrätykseen laiteta, mutta silti kun muovin kierrätykseen ryhdyttiin ja lisäksi hankittiin kompostori biojätteille, niin aika äkkiä kävi niin, että sekajätettä tulee enää noin kaksi 10l pussia viikossa (4hlö talous). En silti ole pidentänyt sekajätteen tyhejnnysväliä, koska säästö on mitätön ja välillä on ihan hyvä, että astiassa on aina tilaa jos on tarvetta (remontit, suursiivoukset...). Kierrätys on enemmänkin vain periaate, jota haluaa opettaa myös lapsille.

Pöräilystäkin olen ihan eri mieltä. Mukavuutta on juuri se, että ei tarvitse istua autossa ruuhkassa. Ajansäästökin menee oikeasti toisin päin, koska pyöräillessä saa samalla liikuntaa se vähentää tarvetta lähteä liikkumaan vapaa-ajalla ;)
 
Mun käsittäkseni rakennusjätettä ei kylläkään saisi laittaa sekajätteeseen.. joskin itsekkin sitä aina laitan jos pöntössä tilaa.
 
Mun käsittäkseni rakennusjätettä ei kylläkään saisi laittaa sekajätteeseen.. joskin itsekkin sitä aina laitan jos pöntössä tilaa.
No ei saisikaan, mutta toisaalta ei sekään ole kauhean ekologista, että lähtee autolla erikseen kuskaamaan paria pientä kipsilevyn palasta sorttiasemalle.
 
No ei saisikaan, mutta toisaalta ei sekään ole kauhean ekologista, että lähtee autolla erikseen kuskaamaan paria pientä kipsilevyn palasta sorttiasemalle.
Meillä on vieressä yleinen lehtiroskis niin aina välillä katselee kun jengi ajaa siihen viereen jollain -88 korollalla palauttamaan edellisen viikon Hezarit.
 
Kenelle sä maksat täällä kirjoittelusta?
Tämä onkin sitä vapaa-aikaa, josta en ole valmis luopumaan ellei siitä makseta tai hyödy riittävästi.

Esimerkiksi lumityöt on pakollinen paha, jotta pääsee autolla pihasta. Sen sijaan kierrättäminen ei ole.

Nurmikonleikkuun hoitaa arviolta 80 prosenttisesti vaimo, koska hän jollain sairaalla tavalla pitää siitä. Minä toki huollan leikkurin.

Takaisin asiaan: Onko jotain hintahaarukkaa heittää parin vesikiertoisen patterin termostattin vaihdosta? Tai minkälainen homma olisi tehdä itse?
 
Se kolaaminen on ihan hauskaa kun sitä tekee 2-3krt talvessa mutta kun pahimpaan aikaan pitää 2-3krt päivässä ja aamut varsinkin ja sen päälle vielä kun aura-auto ajaa tien puhtaaksi niin siitähän jää kiva valli tuohon autotallien eteen mihin mahtuu neljä autoa.

Kolalla 3h, lingolla 30min ilman hikeä.

IMG_20171212_165115.jpg
En tiedä miten tuohon saa 3h menemään. Lapiolla?
 
En tiedä miten tuohon saa 3h menemään. Lapiolla?

Mihin menemään 3h? Tuohon 20cm märkää lunta ja aura-auto ajanut vielä tien sopivasti eli sen valli tuohon lisäksi ja kolan mitta kerrallaan niin kyllähän siinä aikaa menee, muista takapiha vielä.

Enkä mä väittänyt että mun pihassa 3h menee, mutta vertasin aikaa 3h hikeä ja 30min kävelyä lingon perässä.
 
Tämä onkin sitä vapaa-aikaa, josta en ole valmis luopumaan ellei siitä makseta tai hyödy riittävästi.
Meitä ihmisiä on tosiaan erilaisia.

Minusta tuollainen ajattelutapa on vähän kummallinen ja ahdistavakin. Alkaisi kyllä nopeasti stressata, jos vapaa-ajasta alkaisi pitämään kirjaa tai laskemaan sille arvoa. Oma arvonsa sillä onkin, mutta en minä nyt sen takia jätä kierrättämättä. Ja vaikka siihen vuodessa menisikin se yhden työpäivän verran aikaa, niin se on n. promillen luokkaa siitä mitä vuodessa on tunteja. Se kierrätyskin on hyödyllisempää, kuin (monesti) aivan turhanpäiväinen keskustelufoorumeilla tai somessa roikkuminen ja vänkääminen.

Lumityöt, nurmenleikkuut, halonhakkuut ym. ovat hyötyliikuntaa, jotka kuuluvat omakotitaloasujan arkeen. Lumitöissäkin pääsee helpommalla, jos käy kolaamassa lumet joka kunnon lumisateen jälkeen. Ihan mukavia hommia, jos ne tekee rauhakseen eikä ota niistä turhaa stressiä. Halutessaan voi sitten muuttaa vaikka kerrostaloon, niin pääsee aika paljon helpommalla.
 
Yllättävän laajalti jakaa tämän roska/kierrätyskeskustelu ihmisiä :)
Itse en jaksa/kiinnosta/huvita lajitella. 600l astia tyhjenee kahden viikon välein ja sinne menee kaikki pahvilaatikoista tyhjiin tölkkeihin. Myös talosta tulevaa rakennus/purkujätettä hävitän tuota kautta ja aina on astia täynnä kun tyhjennyksen aika koittaa.

Mitä maksaa tyhjennyslaaki? Aika paljon saatte jätettä aikaan, mutta kait se pahvi on tuossa isoin tekijä millä saa nopeasti täytettyä roskiksia

Se nyt on vähän niin ja näin. Kompostori oikein käytettynä ei haise ollenkaan, tietysti jos sinne heittää esim. nurmikon leikkuujätteet tiiviiksi möykyksi märkänemään, niin varmasti tuoksahtaa.

Ainut probleema on tuo jäteastian siivous. Eli jos käytät biohajoavaa pussia, niin kuitenkin se päästää läpi (duh. koska tarkoitettu, että se hajoaa) ja joudut siivoamaan sen astian. Lisäksi tuo biopussi loppupeleissä hajoaa aika hitaasti kompostiin. Kompostia möyhentäessä sitten nuo pussin riekaleet tarttuvat kiinni siihen talikkoon/kompostin möyhentimeen ja joudut niitä käsin repimään irti -> ei niin miellyttävää.

Paras ratkaisu minulla on tällä hetkellä sellainen, että taittaa jäteastian pohjalle sanomalehden, jonka päälle kasaa sitten sitä biojätettä. Sitten kun vie biojätteen astiaan, niin tottahan tuo sanomalehti on päästänyt nestettä läpi, mutta sitten sille astialle riittää enää huuhtelu (koska sitä biojätettä ei ole kuivanut sinne reunoille hirveäksi kitiksi) esim. ulkona vesipisteen alla.

Tulee niin vähän biojätettä ettei kompostori toimi niin hyvin kuin pitäisi. Pitäisi kaupasta ostaa sitä varten ruokaa pilaantumaan, että voi heittää kompostoriin :). Toki voisi sitä biojätettä silti kerätä kun kuitenkin pistän jälki kompostointiin niin ei haittaa vaikka ei olisi täydellistä prosessia siellä biolanissa käynyt. Sitten ongelma on sisällä kun sitä tosiaan tulee vähän niin pitäisi pieniä määriä kuljetella ulos ettei ala sisällä haisemaan. Ulkonahan tuo ei mitään haise. Sitten ne kuljetus purkit on aivan limasia ja niitä pitää pestä ja hinkata.

Joku muovinkierrätys tuon rinalla on todella helppoa.

Mihin menemään 3h? Tuohon 20cm märkää lunta ja aura-auto ajanut vielä tien sopivasti eli sen valli tuohon lisäksi ja kolan mitta kerrallaan niin kyllähän siinä aikaa menee, muista takapiha vielä.

Enkä mä väittänyt että mun pihassa 3h menee, mutta vertasin aikaa 3h hikeä ja 30min kävelyä lingon perässä.

Eli kolaamiseen ei mene 3h, mutta hikea pukkaa 3h. 1h hikoilee etukäteen kun tietää, että on kolattavaa ja 1h kolan varressa ja lopuksi vielä 1h jälkihikeä kun toivutaan suorituksesta? Lingolla meni sitten se 30min eikä tarvinnut ennen tai jälkeen hikoilla? No joo huono vitsi. Epäilen kyllä ettei 30min linkilu vastaa 3h kolailua. Toki muuttujia on aivan liikaa ja saa aika järeä linko olla, että toimii märälläkin lumella.

Meitä ihmisiä on tosiaan erilaisia.

Minusta tuollainen ajattelutapa on vähän kummallinen ja ahdistavakin. Alkaisi kyllä nopeasti stressata, jos vapaa-ajasta alkaisi pitämään kirjaa tai laskemaan sille arvoa. Oma arvonsa sillä onkin, mutta en minä nyt sen takia jätä kierrättämättä. Ja vaikka siihen vuodessa menisikin se yhden työpäivän verran aikaa, niin se on n. promillen luokkaa siitä mitä vuodessa on tunteja. Se kierrätyskin on hyödyllisempää, kuin (monesti) aivan turhanpäiväinen keskustelufoorumeilla tai somessa roikkuminen ja vänkääminen.

Lumityöt, nurmenleikkuut, halonhakkuut ym. ovat hyötyliikuntaa, jotka kuuluvat omakotitaloasujan arkeen. Lumitöissäkin pääsee helpommalla, jos käy kolaamassa lumet joka kunnon lumisateen jälkeen. Ihan mukavia hommia, jos ne tekee rauhakseen eikä ota niistä turhaa stressiä. Halutessaan voi sitten muuttaa vaikka kerrostaloon, niin pääsee aika paljon helpommalla.

Kyllä se mullakin siihen tuppaa menemään kun autolla ei enää pihaan pääse tai pois niin sitten kolaillaan. Ruohokin välillä on melkein heinää vaikka päältä-ajettavalla ajankin. Sitten ajetaan vaan kahteen kertaan kun jaksaa vaivautua. Kerrostaloon en silti muuttaisi kuin pakon edestä.

Parastahan omakotitalossa on, että saa tehdä miten itse tykkää tai jättää tekemättä. Kunhan ei ala kaava-alueella pysyvää kaatopaikkaa pitämään nurkissa niin ketään kiinnosta.
 
Kotikierrätyksen järjestämisestä keskusteltiin tuolla jossain sivulla 6 loppuvuodesta, kannattaa vilkaista sinne jos asia kiinnostaa. Niitä kierrätettäviä kamoja ei tänä päivänä ole enää pakko viedä kierrätyspisteeseen, vaan ok-talon pihallekin voi hankkia kierrätyspurkin ainakin LT:ltä ja Remeolta. Saatavuutta tokikaan ei ole joka kolkkaan.

Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)
 
Mitä maksaa tyhjennyslaaki? Aika paljon saatte jätettä aikaan, mutta kait se pahvi on tuossa isoin tekijä millä saa nopeasti täytettyä roskiksia



Tulee niin vähän biojätettä ettei kompostori toimi niin hyvin kuin pitäisi. Pitäisi kaupasta ostaa sitä varten ruokaa pilaantumaan, että voi heittää kompostoriin :). Toki voisi sitä biojätettä silti kerätä kun kuitenkin pistän jälki kompostointiin niin ei haittaa vaikka ei olisi täydellistä prosessia siellä biolanissa käynyt. Sitten ongelma on sisällä kun sitä tosiaan tulee vähän niin pitäisi pieniä määriä kuljetella ulos ettei ala sisällä haisemaan. Ulkonahan tuo ei mitään haise. Sitten ne kuljetus purkit on aivan limasia ja niitä pitää pestä ja hinkata.

Joku muovinkierrätys tuon rinalla on todella helppoa.



Eli kolaamiseen ei mene 3h, mutta hikea pukkaa 3h. 1h hikoilee etukäteen kun tietää, että on kolattavaa ja 1h kolan varressa ja lopuksi vielä 1h jälkihikeä kun toivutaan suorituksesta? Lingolla meni sitten se 30min eikä tarvinnut ennen tai jälkeen hikoilla? No joo huono vitsi. Epäilen kyllä ettei 30min linkilu vastaa 3h kolailua. Toki muuttujia on aivan liikaa ja saa aika järeä linko olla, että toimii märälläkin lumella.



Kyllä se mullakin siihen tuppaa menemään kun autolla ei enää pihaan pääse tai pois niin sitten kolaillaan. Ruohokin välillä on melkein heinää vaikka päältä-ajettavalla ajankin. Sitten ajetaan vaan kahteen kertaan kun jaksaa vaivautua. Kerrostaloon en silti muuttaisi kuin pakon edestä.

Parastahan omakotitalossa on, että saa tehdä miten itse tykkää tai jättää tekemättä. Kunhan ei ala kaava-alueella pysyvää kaatopaikkaa pitämään nurkissa niin ketään kiinnosta.

Minähän en alunalkaen puhunut mitään 3h kolaamisesta, vaan vastasin @KoessiKenguru :n viestiin joka sanoi nauttivansa 2-3h kolaamisesta että mielummin ajan ton meidän pihan lingolla 30min kun rehkisin kolan kanssa 3h.

Ja ainakin toi Honda mikä kuvassa näkyy menee niin syvään lumeen kuin vain kitaan mahtuu ja olkoot kuinka märkää tahansa niin ei ole vielä sellaista kinosta vastaan tuolla pihalla tullut mihin ei uppoaisi ja jaksaisi lumia kaaressa heittää

HSS 970A EW -lumilinko
 
Minähän en alunalkaen puhunut mitään 3h kolaamisesta, vaan vastasin @KoessiKenguru :n viestiin joka sanoi nauttivansa 2-3h kolaamisesta että mielummin ajan ton meidän pihan lingolla 30min kun rehkisin kolan kanssa 3h.

Ja ainakin toi Honda mikä kuvassa näkyy menee niin syvään lumeen kuin vain kitaan mahtuu ja olkoot kuinka märkää tahansa niin ei ole vielä sellaista kinosta vastaan tuolla pihalla tullut mihin ei uppoaisi ja jaksaisi lumia kaaressa heittää

HSS 970A EW -lumilinko

Varmaan ihan kätevä peli. Mites tuo toimii jos sulla on iso piha jossa linkous ei riitä heittää lunta penkalle vaan jää monen metrin päähän reunasta? Pitääkö sit ajaa niinkuin ruohonleikkurilla että keskeltä heittelee lunta ensin reunaa kohti silleen että keskustan lumet tippuu siihen reunalumien päälle ja sit edetään reunaa kohden?
 
Varmaan ihan kätevä peli. Mites tuo toimii jos sulla on iso piha jossa linkous ei riitä heittää lunta penkalle vaan jää monen metrin päähän reunasta? Pitääkö sit ajaa niinkuin ruohonleikkurilla että keskeltä heittelee lunta ensin reunaa kohti silleen että keskustan lumet tippuu siihen reunalumien päälle ja sit edetään reunaa kohden?

Mä heitän suoraan eteenpäin ja jos oikeasti paljon märkää lunta niin menen hitaammin niin jaksaa kyllä heittää sen 10-15m ja tuolla ylettyy 99% aina reunoille.
 
Tohon biojätteen keräämiseen on tosiaan yksi erittäin simppeli ratkaisu: sanomalehteä tai vaikka pari talouspaperia keittiön keräysastian pohjalle.

Ei tarvi pestä sitä astiaa kuin ehkä viikon välein, ja silloinkin riittää pelkkä vesihuuhtelu jos vähän katsoo missä järjestyksessä sinne astiaan sitä biojätettä lappaa, toki aina se ei ole mahdollista. Kukaan tuskin vararikkoon tuosta sanomalehdestä tai talouspaperistakaan menee, käyttää vaikka ilmaisjakelulehtiä sit tohon. Toki tällekin toimenpiteelle pitäis joidenkin mielestä laskea sekuntikellolla arvokkaan vapaa-ajan kulumista? :D
 
On kyllä komia linko. Nuo mitä olen itse nähnyt on aika monta astetta tuosta heikompia virityksiä.

Tohon biojätteen keräämiseen on tosiaan yksi erittäin simppeli ratkaisu: sanomalehteä tai vaikka pari talouspaperia keittiön keräysastian pohjalle.

Ei tarvi pestä sitä astiaa kuin ehkä viikon välein, ja silloinkin riittää pelkkä vesihuuhtelu jos vähän katsoo missä järjestyksessä sinne astiaan sitä biojätettä lappaa, toki aina se ei ole mahdollista. Kukaan tuskin vararikkoon tuosta sanomalehdestä tai talouspaperistakaan menee, käyttää vaikka ilmaisjakelulehtiä sit tohon. Toki tällekin toimenpiteelle pitäis joidenkin mielestä laskea sekuntikellolla arvokkaan vapaa-ajan kulumista? :D

Viikon välein pesu? Vähän niinko meinasin, että sen biojätteen voisi 2vk välein käydä viemässä kompostoriin. Nyt kun ne menee sekajätteeseen ja sitä tulee ehkä se 2 pussia viikossa eikä siellä paljoa biojätettä ole. Toki jos kerää johonkin voirasiaan ja käy joka toinenpäivä tyhjentämässä. Mutta tollanen 5-10l pönttö niin eihän sellasta mälliä tule koskaan.

Ja mitä tuosta puhunut muiden kanssa niin kahvinpurut on se asia mitä tuppaa ihmisillä eniten kertyä ja sitä ei tule.
 
Viimeksi muokattu:
Tohon biojätteen keräämiseen on tosiaan yksi erittäin simppeli ratkaisu: sanomalehteä tai vaikka pari talouspaperia keittiön keräysastian pohjalle.

Ei tarvi pestä sitä astiaa kuin ehkä viikon välein, ja silloinkin riittää pelkkä vesihuuhtelu jos vähän katsoo missä järjestyksessä sinne astiaan sitä biojätettä lappaa, toki aina se ei ole mahdollista. Kukaan tuskin vararikkoon tuosta sanomalehdestä tai talouspaperistakaan menee, käyttää vaikka ilmaisjakelulehtiä sit tohon. Toki tällekin toimenpiteelle pitäis joidenkin mielestä laskea sekuntikellolla arvokkaan vapaa-ajan kulumista? :D
Sanomalehti ei maadu kompostorissa. Aluksi tuli itsekin, mutta parin tyhjennyksen jälkeen kun lehti oli siellä vielä koskemattomana, niin lopetettiin. Juuri eilen vaimo tyhjenteli tunkioon kompostorin pohjalta ja sanomalehteä (lisäksi munankuoria ja avokadonkuoria) tuli vastaan.

Keräysastiassa pidetään kyllä sanomalehdestä taiteltua pussia kosteutta ja hajuja imemässä, mutta kun kippaan sen kompostoriin, noukin nyt jo vettyneen sanomalehtipussin pois.

Pitääpä tuota talouspaperia testata. Ne tuntuu maatuvan hyvin.
 
Sanomalehti ei maadu kompostorissa. Aluksi tuli itsekin, mutta parin tyhjennyksen jälkeen kun lehti oli siellä vielä koskemattomana, niin lopetettiin. Juuri eilen vaimo tyhjenteli tunkioon kompostorin pohjalta ja sanomalehteä (lisäksi munankuoria ja avokadonkuoria) tuli vastaan.

Keräysastiassa pidetään kyllä sanomalehdestä taiteltua pussia kosteutta ja hajuja imemässä, mutta kun kippaan sen kompostoriin, noukin nyt jo vettyneen sanomalehtipussin pois.

Pitääpä tuota talouspaperia testata. Ne tuntuu maatuvan hyvin.

Tuo on muuten ihan totta, ja vaikka se sanomalehti maatuisikin niin ne painovärit on myrkyllisiä. Talouspaperia käytän itsekin, sellaisessa Ikean 5l ruoansäilytysastiassa, kaksin kerroin sinne pohjalle taiteltuna.

Asiasta kukkaruukkuun, varmaankin samasta syystä takan pesässä pitäis polttaa ihan minimimäärä sanomalehteä tai maitopurkkeja sytykkeenä. Jotkut toki tässäkin käyttää takkaa surutta jätemyllynä, meitä on moneen junaan. Aina on nuohooja ihmetellyt että ootteko käyttäneet takkaa ollenkaan, vaikka puuta on mennyt vuodessa puolenkymmentä heittomottia niin siitä ei näy juuri jälkiä.
 
Sitten ne kuljetus purkit on aivan limasia ja niitä pitää pestä ja hinkata.
Meillä kompostijätteet kerätään keittiössä kaupan muovisiin hedelmäpusseihin. Sitten vaan tyhjentää pussin kompostoriin ja heittää roskiin. Noita pusseja tulee joka tapauksessa, niin näin nekin saa hyötykäyttöön. Pitää vaan aina tsekata, ettei pussin pohjassa ole reikiä, niin itse jäteastia ei juurikaan likaannu.
 
Aina on nuohooja ihmetellyt että ootteko käyttäneet takkaa ollenkaan, vaikka puuta on mennyt vuodessa puolenkymmentä heittomottia niin siitä ei näy juuri jälkiä.
Ei kyllä tule kuin hyvää koivua itse polteltua ja ehkä joku 8 heittokuutiota meni viimeisen vuoden aikana, mutta nuohooja on kyllä todennut, että taidatte polttaa paljon. Sytytänkin pääasiassa tuohella, kun noista klapeista sitä irtoaa niin hyvin.
 
On kyllä komia linko. Nuo mitä olen itse nähnyt on aika monta astetta tuosta heikompia virityksiä.

Tuo esitteen malli on uudempi mutta teknisesti samanlainen, suurin ulkopuolinen ero on siinä että tuossa uudessa on led-valo ja meillä halogeeni, meidän on nyt 5v vanha ja mitään muuta sille ei ole tehty kuin öljyjä vaihdeltu ja tankattu, säilytys autotallissa niin lähtee kesän jälkeen käyntiin senkus avaimesta kääntää.

En muista tarkalleen mitä maksoi, mutta yli vuotinen kone minkä bongasin kesällä myymälän nurkasta ja tonni lähti hinnasta heti kun vein samantien pois ja pariin huoltoon tuli öljyt ja suodattimet vielä kaupanpäälle ja normi takuu alkoi ostopäivästä.
 
300 neliötä varten mönkijä?

Meillä 2000neliön tontti, mutta ei tuota aurattavaa pihaa niin paljoa ole että mönkijä kannattaisi olla.

Jos olis joku muutama satametriä yksityisteitä tms. niin sitten ehkä.

Toki naapurilla on mönkijä, mutta kyllä se tuollaisessa pihassa aika vekslaamista on.
 
Seudun jäteyhtiö on keksinyt on julkissektorin tyyliin ottanut elätettävääkseen väkeä enemmän kuin yksikään yksityinen yhtiö palkkaisi samoihin hommiin. On kaikenlaista insinööriä ja suunnittelijaa palkkalistoilla nostamassa palkkaa ihmisten piikkiin.

Perusjätemaksu on pakko maksaa, oli se kuinka suurin tahansa, ja sen päälle onkin hyvä rakentaa turhaa organisaatiota suojatyöpaikkoineen. Riippumatta siitä käyttääkö palveluja.

Kuinka paljon te maksatte vuosittaista maksua?
 
LSJH:n (Lounais-Suomen jätehuolto) alueella asuvilla hinta on ainakin ao. taulukon mukainen

upload_2019-3-4_16-2-41.png
 
Meillä maksaa Kymenlaakson pikkukaupungissa 240 l astian tyhjennys 7 euroa/kerta, ei muuta maksua. Meillä tyhjennys 4 viikon välein, oma komposti ja muovit + pahvit + metallit kierrätetään lähikaupan pihalla olevaan astiaan samalla kun siellä tulee käytyä iltakaljan haussa. Jätteiden vuosimaksu siis 84 euroa.
 
Yksineläjällä on tuo biojätä homma vähän ongelmallinen kerrostalossa, kun tosiaan sitä biojätettä tulee niin pienet määrät että jos ämpärissä säilyttää niin alkaa pidemmän päälle haisemaan. Myöskään päivittäinen ravaaminen biojäteastialle ei ole vaihtoehto. Olen miettinyt jos jonkinsortin pienen kompostin saisi parvekkeelle perustettua jolloin vois sinne suoraan lappaa kaikki ruuanjätteet.
 
Osallistutaan nyt itsekin tähän kierrätys keskusteluun. Mielestäni kierrätys nyt on vähintä mitä yksittäinen ihminen voi ilmastonmuutoksen ja maapallon hyvinvoinnin takia tehdä. Jos sen kokee joku aikaa vieväksi ja vastenmieliseksi niin on varmasti aika moni asia vähän liiankin hyvin. Meillä siis kierrätetään pahvit, muovit, metallit, lasit yms. Kauppareissujen yhteydessä viedään tarvittaessa keskustan kierrätyspisteelle. Eikä noita edes joka viikko tarvitse viedä. Sekajätteet kerättään 240L astiaan jonka tyhjennys 8vk välein. Biot kerätään sisällä ihan tavalliseen roska-astiaan ja kipataan pihalle kompostoriin varmaankin about viikon välein. Astia huuhtaistaan tai pesaistaan tarvittaessa. Emme ole kokeneet tarpeelliseksi laittaa tuohon mitään sanomalehtiä tai papereita alle.

Lumihommista olen tainnut jo aiemminkin kirjoitella, mutta tuo 900-1000m2 hoidetaan päältäajettavalla leikkurilla, jossa lumilevy kiinni ja viimestelyt kolan kanssa. Aikaahan tuo vie ja välillä saattaa tuntua pakkopullalta, mutta kun miettii kuinka paljon kurjempaa olisi siellä jossain kerrostalokaksiossa kyhjöttää niin paljon mielummin hoidan nuo lumihommat itse ja otan kaikki oman kiinteistön edut siinä samassa. Sitäpaitsi jos oikein alkaisi vituttamaan niin sahan nuo lumihommatkin hoidettua rahalla pois jos haluaa. Käytännössä kaiken saa hoidettua rahalla myös omakotitalossa jos haluaa kuten missä tahansa osakehuoneistossa.
 
Osallistutaan nyt itsekin tähän kierrätys keskusteluun. Mielestäni kierrätys nyt on vähintä mitä yksittäinen ihminen voi ilmastonmuutoksen ja maapallon hyvinvoinnin takia tehdä. Jos sen kokee joku aikaa vieväksi ja vastenmieliseksi niin on varmasti aika moni asia vähän liiankin hyvin.
Näinpä, mutkun vapaa-aika on niin kovin arvokasta eikä kierrättämisestä kukaan maksakaan... o_O
 
Kiitoksia kattavista vastauksista! Eli ei vielä tarvitse sykkiä käyttövesiremontista saatikka patteriverkostosta. Huh.

Mitenkä muuten tämä alapohjan rakenne, onko kuinka riskialtis tai pommi?
-lattiapinnoite
-teräsbetonilaatta 60mm
-solumuovilevy
-muovikalvo
-täytesora
 
Kiitoksia kattavista vastauksista! Eli ei vielä tarvitse sykkiä käyttövesiremontista saatikka patteriverkostosta. Huh.

Mitenkä muuten tämä alapohjan rakenne, onko kuinka riskialtis tai pommi?
-lattiapinnoite
-teräsbetonilaatta 60mm
-solumuovilevy
-muovikalvo
-täytesora

Kyllähän tuo riskirakenteelta vaikuttaa. Tuo muovikalvo tuolla on se haitallisin tuossa rakenteessa. Tuskin kuitenkaan purkamisen arvoinen seikka, ellei ole jotain muuta syytä poistaa vanhaa laattaa. Mahdollisissa vesivahingoissa pitää muistaa tuo kalvo kun tutkitaan kastuneita rakenteita niin kalvon päälle jää vedet helposti lillumaan.
 
Biojäteastian kannattaa olla sellainen, jossa on rei'itetty kansi ja seinät. Kun se pussi hengittää, niin astian pohjalle ei kerry nestettä.
 
Kyllähän tuo riskirakenteelta vaikuttaa. Tuo muovikalvo tuolla on se haitallisin tuossa rakenteessa. Tuskin kuitenkaan purkamisen arvoinen seikka, ellei ole jotain muuta syytä poistaa vanhaa laattaa. Mahdollisissa vesivahingoissa pitää muistaa tuo kalvo kun tutkitaan kastuneita rakenteita niin kalvon päälle jää vedet helposti lillumaan.

En kyllä itse tuota riskirakenteena näkisi?
Tuo muovihan on siellä sepelin päällä ja sen alapuolella on kosteus ympäri vuoden 100% joten käytännössä estää vaan siis maakosteuden nousun betonilaattaan.
Koska tuo muovi ei varmasti ole täysin tiivis, olennaisinta onkin että lattian pinnoite on jotain hengittävää materiaalia eli ei missään nimessä maalia, muovimattoa, vinyyliä tai laminaattia.

Parketin tuohon voi asentaa kunhan huolehtii alustan hengittävyydestä mutta parhaita ratkaisuja varmasti laatta tai ihan vain betonipinta. Laatassakin huomioitava hengittävyys eli ei mitään 90x90cm lasitettua laattaa.

Vähän ihmetyttää että eikö siellä muka ole lämmöneristettä lainkaan? Nykyäänhän tuo rakenne on ihan sama mutta muovin/solumuovilevyn tilalla on vain 100-200mm styroksia/xps eristettä. Tuota solumuoviakin käytetään joskus vielä eristeen päällä jos eristeeseen on vedetty paljon putki yms vetoja niin saadaan ne irroitettua valusta.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän ihmetyttää että eikö siellä muka ole lämmöneristettä lainkaan?
"Solumuovilevy" tarkoittanee styroxia. Tuskin siellä nyt mitään pehmeää vaahtomuovia voi olla.

Kyllähän tuo muovi lasketaan riskirakenteeksi, tosin ei kovin merkittäväksi.
"Lisäksi rakenteeseen asennetut muovikalvot aiheuttavat paikastaan riippuen kosteusvaurioriskejä esimerkiksi laatan kuivumisvaiheessa, maaperän ja laatan lämpötilan vaihdelleissa tai vesivahinkotapauksessa."
hometalkoot

60mm laatta kuulostaa kummallisen ohuelta.
 
En kyllä itse tuota riskirakenteena näkisi?
Tuo muovihan on siellä sepelin päällä ja sen alapuolella on kosteus ympäri vuoden 100% joten käytännössä estää vaan siis maakosteuden nousun betonilaattaan.
Koska tuo muovi ei varmasti ole täysin tiivis, olennaisinta onkin että lattian pinnoite on jotain hengittävää materiaalia eli ei missään nimessä maalia, muovimattoa, vinyyliä tai laminaattia.

Parketin tuohon voi asentaa kunhan huolehtii alustan hengittävyydestä mutta parhaita ratkaisuja varmasti laatta tai ihan vain betonipinta. Laatassakin huomioitava hengittävyys eli ei mitään 90x90cm lasitettua laattaa.

Vähän ihmetyttää että eikö siellä muka ole lämmöneristettä lainkaan? Nykyäänhän tuo rakenne on ihan sama mutta muovin/solumuovilevyn tilalla on vain 100-200mm styroksia/xps eristettä. Tuota solumuoviakin käytetään joskus vielä eristeen päällä jos eristeeseen on vedetty paljon putki yms vetoja niin saadaan ne irroitettua valusta.

Lattia on parkettia, jopa yllättävän hyvässä kunnossa ikäisekseen.

Edit: Juu kyllä solumuovilevy tarkoittanee styroxia, varmistan vielä asian.
 
Viimeksi muokattu:
No sittenhän tuossa on juurikin se ongelma että se muovi on siellä styroksin alla eikä päällä. Jos olisi yläpuolella niin en näkisi mitään ongelmaa.

Toisaalta kuten jo aiemmin sanoin niin en usko että se muovi kovin ehjä siellä on joten oikeastaan ainut ongelma tulee vesivahinkotilanteessa jolloin niitä styrokseja ei saada kuivattua millään vaan vaatii laatan poispiikkauksen ja uudelleen valun. Eli ei muuta kun kotivakuutus kuntoon ja kovaa ajoa :)

Tuo 60mm ei ole mitenkään poikkeuksellinen valupaksuus, ei ne nykyäänkään ole kuin 80mm paksuja jos ei talotekniikka tai kantavuus jostain syystä paksumpaa vaadi. Eri asia sitten jos puhutaan kantavasta laatasta jonka päälle talo on rakennettu mutta tämä siis anturaperustuksilla toteutettuna.
 
Tuo 60mm ei ole mitenkään poikkeuksellinen valupaksuus, ei ne nykyäänkään ole kuin 80mm paksuja jos ei talotekniikka tai kantavuus jostain syystä paksumpaa vaadi. Eri asia sitten jos puhutaan kantavasta laatasta jonka päälle talo on rakennettu mutta tämä siis anturaperustuksilla toteutettuna.
Joo, totta. Eihän se meilläkään ole kuin tuon 80mm 90-luvun talossa. Sekoitin välipohjaan jossa on 150 + 70mm laatat.
 
Itse kuvittelin että se solumuovi ois tarkottanut ohutta irrotuskaistaa, mutta jos puhe on styroksista, niin muovi on erittäin huono juttu koska muovi on kylmällä puolella jolloin muoviin voi alkaa kondensoitumaan vettä kun kastepiste on kuitenkin melko lähellä. Tuosta muovin ehjyydestä en menisi sanomaan juuta enkä jaata. Jos muovi on huolella laitettu ja sattuu olemaan jotain kestävää kampetta niin saattaapa hyvinkin olla vielä ehyt.
 
Koska tuo muovi ei varmasti ole täysin tiivis, olennaisinta onkin että lattian pinnoite on jotain hengittävää materiaalia eli ei missään nimessä maalia, muovimattoa, vinyyliä tai laminaattia.

Parketin tuohon voi asentaa kunhan huolehtii alustan hengittävyydestä mutta parhaita ratkaisuja varmasti laatta tai ihan vain betonipinta. Laatassakin huomioitava hengittävyys eli ei mitään 90x90cm lasitettua laattaa.

Meille vastaavaan paikkaan kuntotarkastuksessa suositeltiin laminaatin poistoa ja joko sopivalla maalilla maalaamista tai laatoitusta. Hengittäviäkin lattiamaaleja kuulemma pitäisi olla, mutta meinaatko että eivät kuitenkaan päästä kosteutta läpi? Ja että joko laatta tai paljas betoni parempi?
 
On niitä hengittäviä maaleja, mutta ei kyllä mitään mitä itselle asumiskäytössä olevaan tilaan laittaisin. Autotalliin/varastoon sopivat kyllä juu.

Ja jos siellä nyt parketti kerran on ja hyvässä kunnossa niin anna olla, kunhan sisäistää että sen kanssa voi tulla tuolla rakenteella ongelmia. Mutta jos parketin alla sopiva hengittävä matto (esim duplex tai se vanha bitumimatto jossa korkkirouhetta) ja laatasta ei pahemmin kosteutta nouse niin toimii varmasti ihan hyvin.
 
Tuo hometalkoot ja muut sivustot on vähän kaksipiippuinen juttu. Hyvä, että tietoa jaetaan, mutta tuntuu, että monen silmissä riskirakenne on sama kuin toteutunut riski. "Kuivassa" rakennuspaikassa se rakenne voi olla melkein millainen tahansa ja ei ongelmia. Entiseen suohon pistettynä hyväkin rakenne voi pettää siedoltaan.
 
Tuo on ihan totta. Sama kuin tiedossa yleensä että jos sitä ei osaa tulkita, se on lähes hyödytöntä.

Esim pelätyssä "piilosokkeli"-rakenteessa on suuri ero onko se savimaahan rakennetussa yksikerroksisessa ok-talossa jossa huoneiden lattiapinta maan tasassa tai jopa alle, vai kaksi kerroksisen talon toisessa kerroksessa jonka alla betonista valettu asuinkerros/kellari. Jälkimmäisessä tuosta rakenteesta ei ole mitään huolta ja ensimmäisessä on luultavasti kaikki seinäpalkit mätiä.

Jos taas salaojitus, perustus sekä pihan kaadot on kunnossa, voi olla ettei tuossa ensimmäisessäkään vaihtoehdossa ole mitään ongelmia.
 
Eipä tuo muovi todennäköisesti mikään ongelma ole mikäli ulkopuoliset seikat ei pääse sitä rakennetta häiritsemään. Tätä rakennetta on kuitenkin ilmeisesti todella paljon käytetty aina 70-luvulta lähtien. Meilläkin edellisessä taloyhtiössä (70-luvun paritaloja) sattui yhdessä asunnossa keittiössä vuotovahinko, jonka ansiosta tuonne rakenteeseen pääsi vettä. Sinnehän se jäi muovin päälle lillimään. Ei kuitenkaan ilmeisesti levinnyt mitenkään pahemmin, koska muutaman reiän kautta se saatiin koneellisesti kuivatettua.
 
Tuo hometalkoot ja muut sivustot on vähän kaksipiippuinen juttu. Hyvä, että tietoa jaetaan, mutta tuntuu, että monen silmissä riskirakenne on sama kuin toteutunut riski. "Kuivassa" rakennuspaikassa se rakenne voi olla melkein millainen tahansa ja ei ongelmia. Entiseen suohon pistettynä hyväkin rakenne voi pettää siedoltaan.
Samaa mieltä, rakenteiden ongelmat voivat johtua niin monesta seikasta. Virheeksi osoittautuneita määräyksiäkin vuosien saatossa on annettu. Ongelmien syistäkin saatetaan vetää vääriä johtopäätöksiä. Josta seuraa, että tehdään "pahin moka" eli jätetään ongelman todellinen syy korjaamatta.

Sitten on vielä nämä Susien suojelut. Finlandiatalon julkisivut on yksi esimerkki.
Alvar Aalto on niin "suuri" kuru, että muutama kymmen vuotta sitten uusittiin marmorilevyt, vaikka ammattilaiset tiesivät ettei luonnonlait siitä muutu. Nyt ne on taas uusimiskunnossa :-(

Homeet on muutekin hyvin hankala asia, koska niitä on ulkoilmassa. Sekä noita tutkitaan niin, että
näytteitä kasvatetaan eli luodaan mahdollisimman huonot olosuhteet, joita ei siis rakennnuspaikalla välttämättä ole => niiden "avulla" saatetaan peloitella aivan turhaan asukkaita.

Se noiden riskirakenteiden esiin tuonnissa on hyvä, että varovainen osaa valita itsellee vähemmän riskittömien rakenteiden käytön. Niissäkin avain asia on huolellisen työ tekeminen.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia kattavista vastauksista! Eli ei vielä tarvitse sykkiä käyttövesiremontista saatikka patteriverkostosta. Huh.

Mitenkä muuten tämä alapohjan rakenne, onko kuinka riskialtis tai pommi?
-lattiapinnoite
-teräsbetonilaatta 60mm
-solumuovilevy
-muovikalvo
-täytesora
Mielestäni tärkein kysymys on täytesoran laatu ja kerroksen paksuus.Vielä 90 -luvulla monin paikoin tehtiin täyttöjä liian hienorakeisella hiekalla,eikä niin kuin nykyään sepelillä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 920
Viestejä
4 560 918
Jäsenet
75 065
Uusin jäsen
Winter

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom