Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[tietokonerikki]

Oma talo on -97, syy pumpun jumiutuminen johtui siitä että alakerran patterikierto oli sammutettuna kesät/talvet. Edelliset asukkaat pyrkivät minimoimaan asumisen kulut, poltettiin puita kattilassa ja säästettiin lämmityksessä niin että yläkerran vesijohto oli jäätyä... Myös lattialämmityksen jakotukit oli pitkälti väännetty kiinni.

Minusta tuo ihan järkevää (säästää turhista lämmityskuluista). Itsekin pysäytän patterin kierron kesäksi. Tuossa vaan tulee ymmärtää, että pumppua tulee 2-3 kertaa n. tasaisin välein pyörittää esim. 1min (3-tieventtiili täysin auki). Sitä venttiiliäkin kannattaa silloin heilutella sekin voi muuten jumiutua.
Yhtenä vuonna unohdin tuon => pumppu jumiutui => venttiili täysin auki kopautin pumpun kylkeen ja lähdi pyörimään. Toimii vieläkin. Noi niitä "talonmiehen hommia"

Kieron oven näkee jos osaa katsoa, mutta jos on lähemmäs 200 neliötä (josta 140m2 asuin) katsottavana niin kaikkea ei yksinkertaisesti huomaa. "Ilmaväli" on nyt korjattu 10mm tiivisteellä, sekään ei riittänyt vaan alaosaan piti liimata vielä toinen tiiviste...

Noin minäkin sen olisin korjannut.

Tuollaista pientä ja isompaa fiksaamista tuli ensimmäisenä vuotena tehtyä ihan älyttömästi, uutta ei tosiaan oltu ostamassa mutta ihan markkinahinta (Salossa) tuosta maksettiin (200t€).

Halvalla olet saanut. Toi selonottovelvollisuus on määrätty myyjän suojaksi ihan hyvästä syystä. Jos sijoitat 200t€, kunnon selvittämiseen on aikaa, ellei niitä euroja ole rajattomasti käytävissä. Kierot ovet ja ikkunat omat ominaisuus, puu elää kosteuden vaihtelun mukaan.

Heh, omassa on vielä suurin osa noista pintaremonteista tekemättä kun ensimmäinen vuosi tuli tehtyä niitä pakollisia ja nyt ei tahdo enää jaksaa. Pinnat on juurikin remontoitu noin, tapetti revitty melkein pois ja sitten vaan maalattu päälle. "Ammattilainen" ollut tekemässä.

Muuta keskeneräiseen taloon ja asu keskeneräisessä talossa Kun asuu isossa talossa oppii tulemaan suurpiirteisemmäksi.

 

[tietokonerikki]

Pumpunhan saa yleensä liikkeelle siitä ruuvista kun vähän avittaa. Jos joku ei tiennyt. Toisaalta, jos pumppu on vuodelta -97, niin se kannattaa melkein korvata uudella vähäenergisellä mallilla (ainakin ebay.co.uk:sta saa noita Briteistä halvalla käyttämättömiä) - maksaa nimittäin itsensä takaisin.

Paljonko tuollainen 97 pumppu kuluttaa sähköä ja entä uusi?

 

[jm82]

Paljonko tuollainen 97 pumppu kuluttaa sähköä ja entä uusi?

Itse olen kanssa kokonaan unohtanut. Olisiko vanha 90W ja uusi aivan veikkauksella 20W. Nuo vanhat saattaa olla silti vähän kestävämpiä. Tosi pitkäikäisiä siis. Silti uudella tulee säästöä tuon pienen sähkönkulutuksen takia.

 

[Kvarkki]

80-luvun alun pumppua just katselin ja 60 W se väitti vievänsä. Eli ihan hirvittävän isosta säästöpotentiaalista ei ole kyse.

 

[tietokonerikki]

80-luvun alun pumppua just katselin ja 60 W se väitti vievänsä. Eli ihan hirvittävän isosta säästöpotentiaalista ei ole kyse.

Vanha 60W-uusi 25W=35W
35W*24h*365päivää=306600W
306kwh *0.11€=37€/vuosi

Mitäs noi pumput maksaa?

 

[Marti77]

Uudemmissa on säätömahdollisuus muistakseni omassa oli alin 9W ja sieltä sitten ylöspäin oliko se nyt jotain 30-40w välitä eli voi hyvin pistää kesäksi hieman maltillisemmat kierrokset ja talvella nostaa myös löytyy ihan automaattiohjauksella toimivat mutta niistä ei ole kokemusta.
Kuulemma eivät nämä uudet ole yhtä pitkäikäisiä mitä oli 80 luvun mallit mutta se pätee kaikkiin sähkölaittesiin.

 

[Kvarkki]

Halvempi Grundfors oli noin 200 euroa ja 20+ W, säädettävä älyvehje satkun-pari kalliimpi ja 45 W asti tehoa. Mutta kuten sanoin, säästöpotentiaalia ei hirveästi ole, takaisinmaksu 5-15 vuotta riippuen minkä valitsee ja paljonko tekee itse. Ja kestääkö edes uusi takaisinmaksun ajan Ts. ei pienintäkään tolkkua lähteä vaihtamaan, jos vanha ajaa vielä asiansa ja muuta remppaa ei ole suunnitteilla järjestelmään.

e: Lämmitykseen se toi pumpun tehokin menee..

 

[Perkeles]

Porukoille laiton jonkun grundfosin alpha2 25-60 pumpun kun vanha hajosi, tuossa joku toiminto, joka osaa itse säätää tarvittavan tehon. Näytön mukaan oli noin 6w silloin kun tuon syksyllä laitoin. vanha oli 60w.

Toki ei tuo vielä silti itseään kovin äkkiä takaisin maksa, maksoin siitä kuitenkin jotain 150€.

 

[KoessiKenguru]

Keittiöremppa alkaa vähitellen olla valmis parin viikon kosteusvahingon kuivattelun jälkeen. Allaskaapin läpiviennit on vähän "omintakeisesti" tehty ja mietin että voisi tulevan vuoksi tiivistää nuo paremmin. Mikä aine sopisi tiivistämiseen kokeneempien omakotitaloasujien mielestä parhaiten? Itselle tuli mieleen lähinnä polyuretaani ja silikonisaumaus, mutta polyuretaani taitaa kuitenkin imeä vettä jos jostain alkaa tiputtelemaan? Alla kuva, kuinka tuo läpivienti on toteutettu, mikä ei ehkä ole se optimaalisin.

Ongelma on siis se, että putkia varten ei ole alalevyyn tehty sopivia reikiä, vaan vedetty vaan ronskisti iso reikä keskelle levyä. Jos jostain alkaa tiputtelemaan, pääsee letkuja pitkin vesi valumaan suoraan keittiökaapin sokkelin alle lattialle eikä sitä tule huomattua mistään ennen kuin vuoto on jo vuotanut niin kauan että edessä on taas isompi kuivattelu.

Kuivattelua ja jälleenrakennusta tekevät Polygonin miehet suosittelivat jonkinlaista muovista mattoa tuohon pohjalle, joka tiivistettäisi reunoistaan silikonilla, mutta ehkä tuo reikä olisi hyvä tilkitä pohjalle muutenkin?

 

[Kvarkki]

Saako sen kalustelevyn vaihdettua? Bauhausissa ainakin onnistuu uuden teettäminenkin, jos ei ole välineitä. Tekee vähän siistimmän... Muistelisin, että myisivät myös läpivientikauluria, jolla reiän saa siistiksi. Silikonilla sitten lopputiivistys.

 

[KoessiKenguru]

Saako sen kalustelevyn vaihdettua? Bauhausissa ainakin onnistuu uuden teettäminenkin, jos ei ole välineitä. Tekee vähän siistimmän... Muistelisin, että myisivät myös läpivientikauluria, jolla reiän saa siistiksi. Silikonilla sitten lopputiivistys.

Saishan tuon, mutta vaatisi vähän enemmän purkamista kun käsittääkseni pystylevyt tuosta allaskaapista on liimattu kiinni tuohon pohjalevyyn. Ei viitsisi oikeastaan nyt alkaa kun tuli herättyä tuohon puutteeseen vähän liian myöhään keittiörempan suhteen (huomenna lattian laatoittaminen ja ajan salliessa myös kaapistojen kasaaminen takaisin seinään )

Keittiökaapit menee varmaan vaihtoon kuitenkin 5 vuoden sisällä niin jos pärjäisi alun nyt ihan omalla sätöksellä.

 

[Kvarkki]

Laita ohut levy tyynesti siihen vanhan päälle?

 

[KoessiKenguru]

Laita ohut levy tyynesti siihen vanhan päälle?

No sehän se tietysti toimisi, eipä tietysti käynyt mielessäkään Pitänee käydä metsästämässä jotain vastaavaa levyä.

EDIT: Eipä taida toimiakaan, jos pohjaa korottaa ei taida kiskoilla liukuva roskisteline sopia enää mukaan ja jos kiskoja nostaisi, ei allaskaapin ovi mene enää kiinni.

 

[Heicci]

No sehän se tietysti toimisi, eipä tietysti käynyt mielessäkään Pitänee käydä metsästämässä jotain vastaavaa levyä.

EDIT: Eipä taida toimiakaan, jos pohjaa korottaa ei taida kiskoilla liukuva roskisteline sopia enää mukaan ja jos kiskoja nostaisi, ei allaskaapin ovi mene enää kiinni.

1mm valkoista polystyreenilevyä esimerkiksi, siistin näköinen eikä korota liikaa.

 

[Zigh]

No sehän se tietysti toimisi, eipä tietysti käynyt mielessäkään Pitänee käydä metsästämässä jotain vastaavaa levyä.

EDIT: Eipä taida toimiakaan, jos pohjaa korottaa ei taida kiskoilla liukuva roskisteline sopia enää mukaan ja jos kiskoja nostaisi, ei allaskaapin ovi mene enää kiinni.

VARIERA Vuotosuoja kaappiin - IKEA
VARIERA Tiivistyspakkaus - IKEA

 

[PornReindeer]

Itse vedin sähkörasian peitekanteen putken kokoisen reiän ja kannen halki, sitten silikonilla tiivistys putkeen ja pohjaan.

 

[Antti Alien]

Jos ei nimenomaan etsi kärytöntä, hiljaista tai halvinta vaihtoehtoa, on raivaussaha hyvä työkalu vähäisempäänkin kohteeseen vaikka ei heinää vahvempaa kaadettaisi.

Stihlin polttomoottoritrimmerillä(ei siis mene Tokmannin Einhell-vehkeiden piikkiin) tulee jo parin minuutin seinustan trimmissä tärinästä nivelet kipeäksi. Laadukas raivaussaha taas on painostaam huolimatta ergonominen työkalu, jolla on ihan sama, vetääkö siimalla heiniä vai pyöröterällä pikku puita nurin. Raivaus on työnä raskasta maaston ja puiden käsittelyn vuoksi, ei sahan painon takia. Jos on tarkoitus tallustaa puistossa tai muuten tasaisella niittämässä ruohoa, onkin se yllättäen raivurilla kunnon valjailla ja leveillä sarvilla kevyempää kuin kuppaisella olkahihnalla pikku koneen kanssa. Lisäksi kevyessä työssä ei sahan tarvitse olla tehokas eli painava, vaan laadukas riittää.

Olkahihnan kuppaisuudesta olen samaa mieltä, mutta jos pitäisi valita polttomoottorillisen raivaussahan ja akkukäyttöisen trimmerin väliltä, päätyisin kyllä uudelleen siihen trimmeriin, kun leikeltävänä on vain heiniä. Makitan akkutrimmeri ei juuri täryytä. Tontin ympäryksessä on reilusti toistasataa metriä leikattavaa, eikä tauotta leikellessä tunnu kuin vähän sormenpäissä. 4 Ah akku riittää hyvin toiseenkin kierrokseen.

Polttomoottorivehkeistä kyllä valitisin ehdottomasti raivaussahan trimmerin sijaan.

 

[burmanm]

Mitäs noi pumput maksaa?

60e olen kahdesta eri Alpha 2:sta maksanut itse Briteistä. Kummatkin avaamattomia pakkauksia. Eli muutamassa vuodessa maksavat itsensä takaisin.

 

[j1m2]

Onhan tuohon raivaussahan ja halpa trimmeriin välimuotoja olemassa,itsellä on ollut varmaankin toistakymmentä vuotta Patner trimmeri missä on kulmavaihde ja valjaat.Oli n.puolet halvempi,kevyempi ja samalla teräkiinnityksellä kuin raivaussaha.Eihän tuossa teho riitä metsän raivaukseen mutta kyllä tuolla reilu tuumainen vesakko menee raivausterällä.

 

[tietokonerikki]

No sehän se tietysti toimisi, eipä tietysti käynyt mielessäkään Pitänee käydä metsästämässä jotain vastaavaa levyä.

EDIT: Eipä taida toimiakaan, jos pohjaa korottaa ei taida kiskoilla liukuva roskisteline sopia enää mukaan ja jos kiskoja nostaisi, ei allaskaapin ovi mene enää kiinni.

3,2 mm valkoinen kovalevyn palanen tohon reiän päälle ja kaapin pohjalle muovimatto. Aika outoa, jos ei roskisteline sopia enää sovi. Mitenkäs kaapin ovi siihen liittyy? Niitä oven saranoita voi yleensä säätää joka suuntaan.

 

[tietokonerikki]

60e olen kahdesta eri Alpha 2:sta maksanut itse Briteistä. Kummatkin avaamattomia pakkauksia. Eli muutamassa vuodessa maksavat itsensä takaisin.

Halvalla olet saanut. Saako niitä vielä ja mistä?

 

[KoessiKenguru]

3,2 mm valkoinen kovalevyn palanen tohon reiän päälle ja kaapin pohjalle muovimatto. Aika outoa, jos ei roskisteline sopia enää sovi. Mitenkäs kaapin ovi siihen liittyy? Niitä oven saranoita voi yleensä säätää joka suuntaan.

Kyseessä siis tuollainen liu'utettava roskistaso, jossa kaapin ovi suoraan kiinni. Piirtäisin havainnekuvan jos en olisi mobiililla. Mutta joo, kyllä tuohon ohuet levyt menee, pitää käydä ostoksilla ja viikonloppuna fiksailla tuo kuntoon.

 

[Jebaus]

Kuivattelua ja jälleenrakennusta tekevät Polygonin miehet suosittelivat jonkinlaista muovista mattoa tuohon pohjalle, joka tiivistettäisi reunoistaan silikonilla, mutta ehkä tuo reikä olisi hyvä tilkitä pohjalle muutenkin?

Haet rautakaupasta sellaisen vesieristyksessä käytettävän kaivokappaleen. Piirrät siihen keskelle putkien koot, leikkaat ne mattoveitsellä halki muutamin ristiviilloin, halkaiset tuon kaivokappaleen yhdeltä sivulta ja liimaat paikalleen. Kappaleessa siis itsessään liimapinta joten suojapaperi vaan veks ja kiinni.

Jos haluat siitä siistin/huomaamattoman niin maalaat sen sitten vaikka valkoiseksi.

Maksaa 10€, tarvitsen työhön sakset/mattoveitsen ja saat varmasti tiiviin läpiviennin joka kestää.

 

[burmanm]

Halvalla olet saanut. Saako niitä vielä ja mistä?

ebay.co.uk:sta metsästelee. Näin talvisin tuskin on myynnissä, mutta kunhan kevät UK:hon koittaa niin sinne vain (Brexitin jälkeisestä maailmasta en sitten tiedä). Huomioi että Briteissä on myös malleja, joita ei täällä myydä ja niissä voi olla erikokoiset liittimet. Tosin jos sulla on olemassa oleva Grundfosin pumppu, niin voit ruuvata sen takaosan irti vanhasta pumpusta ja laittaa sen uuteen jolloin tuo ei ole ongelma.

 

[Lipeälinja]

Mitä remontteja on odotettavissa -90-luvun alkupuolella tehtyyn tiilitaloon, jossa tiilikatto? Alkaako käyttövesiputket olla jo käyttöikänsä päässä, entä patteriverkosto? Talo kaukolämmössä ja kosteissatiloissa vesikiertoinen lattialämmitys. Katto on vuosittain pesty ja tarvittavin väliajoin käsitelty, sekä tiiliä vaihdeltu. Sijainti olisi 5/5, mutta lähitulevaisuudessa tulevat remontit jarruttavat ostoa...

 

[Lumimies]

Putket PB, PEX vai kupari? No lähes sama kun tuskin mitään tarvitsee noista vaihtaa vielä 20:een vuoteen ja jos on muoviputket suojaputkessa niin suht.helppo vaihtaa. Onko kosteiden tilojen LL tehty miten? Käyttövesikierrossa ja tehty kuparilla? Taisi olla silloin sallittu mutta nykyään kielletty. Lisää legionella riskiä ja tuhlaa energiaa.
Radiaattoriverkosto nyt itse ei mene miksikään jos putket ei altistu ulkopuoliselle korrosiolle (esim. mustalla tehdyt rungot 'vuotavan' kylppärin alla saattaa ruostua puhki), termostaattiventiilit saattaa olla jumissa. Kalvopaisunta/varot/pumput on ne mitkä yleensä hajoilee lämmitysverkostoissa, mutta helppoja vaihtaa.

 

[Jebaus]

Perus ylläpitoa vaan ja käyttöä. Ainoastaan märkätilat voi tulla uusittavaksi juurikin mahdollisesti kupari/messinkiosilla tehdyn lattialämmityksen vuoksi jos on jätetty valuun ja muutenkin saumojen ja sen ikäisten laastien käyttöikä alkaa olla lopuillaan. Vesieriseitäkään ei välttämättä ole tai ainakaan ne ei ole tätä päivää.

Nämäkään ei tosin ongelma jos kph ilman ja kosteuden poisto on toteutettu hyvin ja kylppäri ollut vähällä käytöllä tai huollettu asiallisesti.

Tiilikatto sinällään oikein huollettuna kestää sen 100+ vuotta. Tosin siinä ajassa onkin sitten kaikki tiilet jo vaihdettu pariin kertaan. Heikoin lenkki taitaa olla aluskate joka alkaa pettää siinä 30-40v iässä riippuen tosin sekin huollosta ja toteutuksesta.

 

[Zacksa]

Mitä remontteja on odotettavissa -90-luvun alkupuolella tehtyyn tiilitaloon, jossa tiilikatto? Alkaako käyttövesiputket olla jo käyttöikänsä päässä, entä patteriverkosto? Talo kaukolämmössä ja kosteissatiloissa vesikiertoinen lattialämmitys. Katto on vuosittain pesty ja tarvittavin väliajoin käsitelty, sekä tiiliä vaihdeltu. Sijainti olisi 5/5, mutta lähitulevaisuudessa tulevat remontit jarruttavat ostoa...

Jotain osviittaa ehkä putkirempasta: 60-luvulla rakennettu talo. Käyttövesiputket vaihdatin jokunen vuosi sitten. Lämmitysputkistoon en koskenut vieläkään. Lattialämmitykset taloon on tehty jälkikäteen sähköllä. Käyttövesiputket pintaan + ulkolämpötilaa seuraava lämmityksen säädin oli muistaakseni n. 3200€. Viemärin sukituksella hinta-arvio 8000€. Yksikerroksinen talo kyseessä.

Viemäri on edelleen alkuperäinen, tarkoitus sukittaa tänä vuonna.

 

[Mikkos]

Mitä remontteja on odotettavissa -90-luvun alkupuolella tehtyyn tiilitaloon, jossa tiilikatto? Alkaako käyttövesiputket olla jo käyttöikänsä päässä, entä patteriverkosto? Talo kaukolämmössä ja kosteissatiloissa vesikiertoinen lattialämmitys. Katto on vuosittain pesty ja tarvittavin väliajoin käsitelty, sekä tiiliä vaihdeltu. Sijainti olisi 5/5, mutta lähitulevaisuudessa tulevat remontit jarruttavat ostoa...

Itsellä okt -92 ja suurempia remontteja tähän asti ollut lämminvesivaraajan vaihto 1500e, sähkölämmityksen päivitys 1500e. Putket on muovia joten niihin ei tarvinne mennä kajoamaan ihan lähiaikoina. Katto vaihdettu 2012 eli sekin kunnossa.
Räystäät alkaa olemaan vaihtokunnossa ja ei ikkunoiden uusiminenkaan poissuljettua ole, vaikka ei taida sekään kannattaa kun nytkin 3 kerroslasit niin uusien kuoletus olisi järjettömän pitkä aika. Ja suuremmissa rempoissa olis saunan ja pesuhuoneen uusiminen koska alkaa olla käyttöikänsä päässä.

Toi putkihomma tosiaan riippuu mitä materiaalia putket on.
Onko muuten 90-luvun omakotitaloissa tätä samaa ongelmaa kuin sen ajan kerrostaloissa että putkissa olisi käytetty sitä surullisen kuuluisaa puolalaista kuparia, vai oliko se vain kerrostalojen riesa?

 

[ZZRX]

Jotain osviittaa ehkä putkirempasta: 60-luvulla rakennettu talo. Käyttövesiputket vaihdatin jokunen vuosi sitten. Lämmitysputkistoon en koskenut vieläkään. Lattialämmitykset taloon on tehty jälkikäteen sähköllä. Käyttövesiputket pintaan + ulkolämpötilaa seuraava lämmityksen säädin oli muistaakseni n. 3200€. Viemärin sukituksella hinta-arvio 8000€. Yksikerroksinen talo kyseessä.

Viemäri on edelleen alkuperäinen, tarkoitus sukittaa tänä vuonna.

Onko viemärit kokonaan rakenteiden sisällä? Kannattais harkita kokonaan vaihtoa muovisiin, tulee halvemmaksi jos itse tekee ja kestää monin kerroin pidempään kuin kuppaset sukitukset. Lisäks jos pinnat on muutenkin rempan tarpeessa niin ei iso homma olis vaihtaa. Ainakin jos tuo sukitus on noin kallista.

 

[Zigh]

Mitä remontteja on odotettavissa -90-luvun alkupuolella tehtyyn tiilitaloon, jossa tiilikatto? Alkaako käyttövesiputket olla jo käyttöikänsä päässä, entä patteriverkosto? Talo kaukolämmössä ja kosteissatiloissa vesikiertoinen lattialämmitys. Katto on vuosittain pesty ja tarvittavin väliajoin käsitelty, sekä tiiliä vaihdeltu. Sijainti olisi 5/5, mutta lähitulevaisuudessa tulevat remontit jarruttavat ostoa...

Yllä olikin jo hyviä kommentteja. Lisäksi lämmönvaihdin lienee elinkaarensa päässä jos ei vielä vaihdettu. Salaojat ja sadevesijärjestelmä hyvä ainakin tarkastaa kunnolla.

Kaikenkaikkiaan koko ajan jotain pientä, mutta eihän näissä yleensä mitään jättiremppoja tarvita kunhan perus kunnossapitoa ei ole laiminlyöty.

 

[elmo]

Onkos joku nostanut täällä sekajätteen tyhjennyksen 2kk väleihin? Muutin hiljattain 1kk väliin ja silti ole kuin vähän yli puolen välin täynnä. Muovit, pahvi, paperi, mettalli ja lasi tulee heitettyä erikseen. Biojätettä tulee niin vähän etten jaksa kompostoida vaikka biokompostori löytyy. Toki 2kk on niin pitkä aika, että sitten kai pitäisi heitellä biojätteet sinne etteivät haise roskiksessa. Tyhjennys maksaa 10€/kerta joten ei kovin iso säästö ole jos se muuttuisi 130€ -> 65€ /v. Tai onhan se rahaa lähinnä vaan kun 260€ -> 130€ muutos oli aika helppo, eikä tarvinnut tehdä mitään jumppaliikkeitä elämässä. Jos tulee 2kk välillä sellanen että miettii mihin tämän paskan kanssa joutuu kun pytty täynnä niin ei ole rahan arvoinen. Jotta onko joku testannut ja miten tule toimeen?

Toi putkihomma tosiaan riippuu mitä materiaalia putket on.
Onko muuten 90-luvun omakotitaloissa tätä samaa ongelmaa kuin sen ajan kerrostaloissa että putkissa olisi käytetty sitä surullisen kuuluisaa puolalaista kuparia, vai oliko se vain kerrostalojen riesa?

Tietääkseni tätä uutisoitua paskakuparia on käytetty vasta 2000 luvulla. Yhden kotheen ainakin tiedän missä -09.

 

[puik]

Mitä remontteja on odotettavissa -90-luvun alkupuolella tehtyyn tiilitaloon, jossa tiilikatto? Alkaako käyttövesiputket olla jo käyttöikänsä päässä, entä patteriverkosto? Talo kaukolämmössä ja kosteissatiloissa vesikiertoinen lattialämmitys. Katto on vuosittain pesty ja tarvittavin väliajoin käsitelty, sekä tiiliä vaihdeltu. Sijainti olisi 5/5, mutta lähitulevaisuudessa tulevat remontit jarruttavat ostoa...

Meidän kuntotarkastajan käyttöikätaulukossa oli n. alle 2000 vuoden vesieristyksille/kosteussivelyille annettu käyttöiäksi 15-20 vuotta, eli kylppäriremppaan kannattaa varautua. Mutta vanhempien ’84 taloon juuri rempattiin kylppäri eikä ollut kosteutta.

Kuten mainittu, käyttövesiputket voi vielä hyvin kestää, mutta isompien remppojen yhteydessä kannattaa varmasti vaihtaa.

Mahdolliset Aikakaudelle tyypilliset riskirakenteet kannattaa selvittää ja teettää niille kuntotutkimus (rakenteiden avauksia jne)

 

[tietokonerikki]

Mitä remontteja on odotettavissa -90-luvun alkupuolella tehtyyn tiilitaloon, jossa tiilikatto? Alkaako käyttövesiputket olla jo käyttöikänsä päässä, entä patteriverkosto? Talo kaukolämmössä ja kosteissatiloissa vesikiertoinen lattialämmitys. Katto on vuosittain pesty ja tarvittavin väliajoin käsitelty, sekä tiiliä vaihdeltu. Sijainti olisi 5/5, mutta lähitulevaisuudessa tulevat remontit jarruttavat ostoa...

Ikkunoiden ulkopuolen maalauskorjaus ehkä. Käyttövesijohdot kestänevät vielä 10-30vuotta, yksittäisiä vuotoja saattaa löytyä, esim. hankalasti hitsattavissa kohdissa.
Lattialämmitys tehtiin jo tuolloin usein muovipinnoitetulla kuparilla => saattaa kestää vielä pitkäänkin.

Wc-istuimet saattavat alkaa vuotaa, yleensä helppoa osaavan itsekin korjaja sekä tiivisteiden vaihtotarvetta tullee.

Patteriverkosto kestää yleensä jopa satoja vuosia. Patteriventiilit saattavat jumiutua, mutta jos alunperin verkosta säädetty tasapainoon.
Eipä niihin tarvitse koskea (3-tie ventiili säätää veden ulkolämpötilan mukaan). Kaukolämmön lämmönvaihtimen kestoikää en tiedä (ehkä 30-40vuotta?)

Tiilisaumojen kunto vaihtelee taloittain, hyvin tehtynä ovat uuden veroiset, yleensä eivät. Katso, että ainakin tuuletusraot ovat auki.

Jos on muoviviemärit, niin ovat yleensä pitkäikäisiä. Ilmastoinnin kunto?

Vedeneristyksien kunto vaihtelee taloittain. Tiiliseiniin niitä ei silloin kovinkaan yleisesti edes laittettu. Jos ne on kestäneet ilman eristystä => kestävät seuraavankin 30-vuotta.

Huomioit, että et osta uutta taloa... eli euroja riittää vielä korjauksiin. Hyvin tehty tiilitalo on aika turvallinen ostos, varsinkin jos itsellä ei ole peukalo keskellä kämmentä

 

[puik]

Kaukolämmön lämmönvaihtimet on jo vaihdettu tuon ikäisiin rivitaloihin, lieko se käyttöikä sitten 20-25 vuotta. Eri asia miten kauan sellaisen voi olettaa kestävän. Jos uusimista miettii kannattaa hinta selvittää, jonkinlaiseen (ilma-vesi, maa) lämpöpumppuun saattaa olla järkevää vaihtaa, varsinkin kun tuo kaukolämpö on kallistunut hyvin ainakin joillan alueilla.

 

[N1kkel]

Onkos joku nostanut täällä sekajätteen tyhjennyksen 2kk väleihin? Muutin hiljattain 1kk väliin ja silti ole kuin vähän yli puolen välin täynnä. Muovit, pahvi, paperi, mettalli ja lasi tulee heitettyä erikseen. Biojätettä tulee niin vähän etten jaksa kompostoida vaikka biokompostori löytyy. Toki 2kk on niin pitkä aika, että sitten kai pitäisi heitellä biojätteet sinne etteivät haise roskiksessa. Tyhjennys maksaa 10€/kerta joten ei kovin iso säästö ole jos se muuttuisi 130€ -> 65€ /v. Tai onhan se rahaa lähinnä vaan kun 260€ -> 130€ muutos oli aika helppo, eikä tarvinnut tehdä mitään jumppaliikkeitä elämässä. Jos tulee 2kk välillä sellanen että miettii mihin tämän paskan kanssa joutuu kun pytty täynnä niin ei ole rahan arvoinen. Jotta onko joku testannut ja miten tule toimeen?

Jos jätettä tulee vähän, niin 2 kk lienee talvella ok, mutta kesähelteillä voi olla melkoinen löyhkä roskiksessa...

 

[bsti]

Onkos joku nostanut täällä sekajätteen tyhjennyksen 2kk väleihin? Muutin hiljattain 1kk väliin ja silti ole kuin vähän yli puolen välin täynnä. Muovit, pahvi, paperi, mettalli ja lasi tulee heitettyä erikseen. Biojätettä tulee niin vähän etten jaksa kompostoida vaikka biokompostori löytyy. Toki 2kk on niin pitkä aika, että sitten kai pitäisi heitellä biojätteet sinne etteivät haise roskiksessa. Tyhjennys maksaa 10€/kerta joten ei kovin iso säästö ole jos se muuttuisi 130€ -> 65€ /v. Tai onhan se rahaa lähinnä vaan kun 260€ -> 130€ muutos oli aika helppo, eikä tarvinnut tehdä mitään jumppaliikkeitä elämässä. Jos tulee 2kk välillä sellanen että miettii mihin tämän paskan kanssa joutuu kun pytty täynnä niin ei ole rahan arvoinen. Jotta onko joku testannut ja miten tule toimeen?

Riippuu myös jäteastian koosta (140/240 l). 8 vk välikin tuntuu täällä 240 l astialla turhan lyhyeltä ja erikseen pyytämällä olisi mahdollisuus 12 tai 16 vk tyhjennysväliin. Tuota biojäte-kommenttia en kyllä ymmärtänyt. Kerätäänkö ne teillä erikseen? Ainakin tällä biojätteen tyhjennysväli on kesällä maksimissaan 2 vk ja talvella 4 vk.

 

[Zacksa]

Onko viemärit kokonaan rakenteiden sisällä? Kannattais harkita kokonaan vaihtoa muovisiin, tulee halvemmaksi jos itse tekee ja kestää monin kerroin pidempään kuin kuppaset sukitukset. Lisäks jos pinnat on muutenkin rempan tarpeessa niin ei iso homma olis vaihtaa. Ainakin jos tuo sukitus on noin kallista.

Viemärit on tehty niin että pitää purkaa lattiat että saa mitään tehtyä. Tässä tapauksessa menisi 7 huonetta/tilaa purkuun, joista yksi on vast'ikään kokonaan rempattu kylppäri.

Sukitukselle lupasivat muistaakseni 20 vuotta takuuta, ja todennäköisesti kestää pidempäänkin. Jotain melko kestävän oloista seosta se oli, kun pari firmaa niitä poikkileikkauksia esittelivät.

@elmo aika paljon ilmeisesti jaksat kierrättää?
juuri vaihdoin jokin aika sitten roskiksen 240l --> 360l, ja tyhjennysväli 2vko. Tuo riittää meillä juuri ja juuri 4 hengen taloudessa, jossa 2 vaippaikäistä. Tulipesä on vain saunassa, enkä siellä viitsi isoja määriä polttaa.
Vaimo kierrättää lasipurkit, isot pahvit ja lehtiroskikseen menee myös silloin tällöin kassi.

 

[Mikkos]

Meillä 2 aikuista ja 240l tyhjennysväli 1kk ja silloinkin yleensä vasta puolillaan. Kierretetään muovi, lasi, metalli ja paperi. Ne kun ottaa jätteistä pois niin ei paljon jäljelle jää.
Meinattiin että laitettaisiin 8 viikkoa, mutta kun ei ole biokompparia mikä periaatteessa pitäis olla jo 4vkon tyhjennysvälilläkin niin ei viitti, rahallinen säästö ei ole niin suuri.
Ei meillä kesällä ollu mitään hajuhaittoja vaikka biojätteet meni samaan saaviin.

Varsinkin omakotitalossa on tyhmää olla kierrättämättä kaikkea mahdollista.

 

[Zacksa]

Varsinkin omakotitalossa on tyhmää olla kierrättämättä kaikkea mahdollista.

Miksi se olisi tyhmää, ja miksi varsinkin omakotitalossa?
Erilliset astiat vie tilaa. Muovit ja lasi pitäisi pestä ennen kierrätystä, eli syö vettä, aikaa ja energiaa. Kierrätyspisteelle on myös matkaa, joten se syö energiaa ja aikaa.

Lasken omalle vapaa-ajalleni hinnan, enkä koe jääväni voitolle kierrättämällä.

 

[N1kkel]

Miksi se olisi tyhmää, ja miksi varsinkin omakotitalossa?
Erilliset astiat vie tilaa. Muovit ja lasi pitäisi pestä ennen kierrätystä, eli syö vettä, aikaa ja energiaa. Kierrätyspisteelle on myös matkaa, joten se syö energiaa ja aikaa.

Lasken omalle vapaa-ajalleni hinnan, enkä koe jääväni voitolle kierrättämällä.

Yleensä kierrätyspiste löytyy kaupan läheltä, joten ei se kovin iso vaiva ole viedä niitä kauppareissun yhteydessä.

 

[Mikkos]

Miksi se olisi tyhmää, ja miksi varsinkin omakotitalossa?
Erilliset astiat vie tilaa. Muovit ja lasi pitäisi pestä ennen kierrätystä, eli syö vettä, aikaa ja energiaa. Kierrätyspisteelle on myös matkaa, joten se syö energiaa ja aikaa.

Lasken omalle vapaa-ajalleni hinnan, enkä koe jääväni voitolle kierrättämällä.

Säästää rahaa ja yleensä kyllä omakotitaloissa on kierrätyspisteelle tilaa. Pakkausta ei tarvitse pestä, huutaisu riittää. Samoin kun astiat tyhjentyy mukavasti työmatkalla.
Kommuuniasumisessahan yleensä on tää "taloyhtiö maksaa kulut, miksi kierrättää", kun taas omakotitalossa se on suoraan omasta pussista pois.
Ja toki ympäristöaspekti mutta sehän ei monia kiinnosta.

 

[Zacksa]

Säästää rahaa ja yleensä kyllä omakotitaloissa on kierrätyspisteelle tilaa. Pakkausta ei tarvitse pestä, huutaisu riittää. Samoin kun astiat tyhjentyy mukavasti työmatkalla.
Kommuuniasumisessahan yleensä on tää "taloyhtiö maksaa kulut, miksi kierrättää", kun taas omakotitalossa se on suoraan omasta pussista pois.
Ja toki ympäristöaspekti mutta sehän ei monia kiinnosta.

Jos käyttäisin muovin ja lasin huuhteluun ja kierrätykseen minuutin päivässä, niin olisin vuosikustannuksissa jo hävinnyt moninkertaisesti sille että maksan pari euroa enemmän per tyhjennys. Tuohon menisi vuodessa n. Yksi työpäivä matkoineen.

Kai tämä menee samaan kategoriaan miksi kuljen autolla töihin, enkä polkupyörällä. Mukavuudesta ja ajansäästöstä olen valmis maksamaan

 

[kbc]

Onkos joku nostanut täällä sekajätteen tyhjennyksen 2kk väleihin? Muutin hiljattain 1kk väliin ja silti ole kuin vähän yli puolen välin täynnä. Muovit, pahvi, paperi, mettalli ja lasi tulee heitettyä erikseen. Biojätettä tulee niin vähän etten jaksa kompostoida vaikka biokompostori löytyy. Toki 2kk on niin pitkä aika, että sitten kai pitäisi heitellä biojätteet sinne etteivät haise roskiksessa. Tyhjennys maksaa 10€/kerta joten ei kovin iso säästö ole jos se muuttuisi 130€ -> 65€ /v. Tai onhan se rahaa lähinnä vaan kun 260€ -> 130€ muutos oli aika helppo, eikä tarvinnut tehdä mitään jumppaliikkeitä elämässä. Jos tulee 2kk välillä sellanen että miettii mihin tämän paskan kanssa joutuu kun pytty täynnä niin ei ole rahan arvoinen. Jotta onko joku testannut ja miten tule toimeen?

Meillä on OKT:ssa 240 litran sekajäteastia ja 80 litran biojäteastia. Tyhjennysvälit 2kk ja 1kk. Kolmen hengen talous. Kierrätetään eli viedään keräyspisteeseen muovi, pahvit (pl. värjäämätön pahvi ja paperit, ne palaa tulisijassa), metalli ja lasi.

Sekajätteen 2kk tyhjennysvälillä astia on keskimäärin varmaan noin puolillaan aina, joskus siivouspäivien yhteydessä se saattaa tulla täyteen mutta odotellaan sitten tyhjennystä. Biojätteen tyhjennysväli tuntuu olevan hyvin optimoitu eli aina täynnä tai lähes täynnä, vielä ei ole tulvinut yli.

 

[mölyä]

Meillä 2 aikuista ja 240l astia 4vk tyhjennysvälillä. Tuntuu juuri sopivalta, kätevä siivota kaikkea esim. remppajätettä tai vanhoja tavaroita sekajätteeseen kipaten juuri ennen tyhjennystä, niin aina on astia ollut ihan täynnä. Samoin jos tulee esim. vieraita niin onpahan sitten pelivaraa.

Lasi, metalli, muovi, kartonki ja paperi menee kierrätykseen, biojäte kompostoriin tosin nyt se on jäässä mutta ei mitään hätää kun sen tosiaan saa sen sinne sekajätteen mukaan kipattua kunnes kevät sulattaa kompostorin.

Kyllähän kierrätys vie paljon aikaa vuositasolla mutta niin vie moni muukin homma, en minä jaksa stressata siitä tai valittaa epämukavuudesta, mielestäni tuo on kotiaskare siinä missä pyykinpesu tai ruohonleikkuukin.

 

[Dr. Who]

Moni jaksaa töissäkin ihmetellä kun vaimon kanssa yhdessä telkutaan tuon lumen kanssa manuaalisesti, muut ajelee millä tahansa lingolla ja traktorilla. Mut helvetti, kolmikymppisenä lienee sen verran kuitenkin kuntoa että jaksaa itse lumityönsä tehdä vaikka olisikin helvetisti lunta ja vielä raskasta sellaista. 2-3h hyvää kokonaisvaltaista liikuntaa raikkaassa ulkoilmassa, syke huitelee jatkuvasti korkealla ja jälkikäteen vähän joka paikka on hellänä ja rentona. Toimistotyön vastapainoksi erittäin hyvää liikuntaa. Siihen päälle sauna ja palauttava olut niin mikäpä sen parempaa. Ja uni maistuu satavarmasti kunnon pihaliikunnan jälkeen.

Otan tämän tekstin sitten referenssiksi ensi vuonna kun olen tämän ensimmäisen omakotitalossa asutun talven jälkeen kyllästynyt lumitöihin. No, rivarissa tuli hoideltua naapureidenkin pihoja talvella ihan vain koska jostain ihmeen syystä lumityöt on mielestäni ihan mukavia.

Se kolaaminen on ihan hauskaa kun sitä tekee 2-3krt talvessa mutta kun pahimpaan aikaan pitää 2-3krt päivässä ja aamut varsinkin ja sen päälle vielä kun aura-auto ajaa tien puhtaaksi niin siitähän jää kiva valli tuohon autotallien eteen mihin mahtuu neljä autoa.

Kolalla 3h, lingolla 30min ilman hikeä.

 

[Mikkos]

Ei mulla ainakaan ole kolaaminen tehny tiukkaa näinä parina talvena minkä oon omakotitalossa asunu. Vaikka on joutunu useamman kerran päivässä kolaamaan.
Ei muutaku sopivat vaatteet päälle ja napit korviin ja podcastiä kuuntelee. Ihan mukavasti menee. Sama kesällä ruohonleikkuun kanssa.
Kumpikaan noista ei vituta paitti jos on kipee ja hommat vaan on hoidettava.

Mielummin mä kolaan ja tusaan pihan kanssa ku riuhdon rautaa salilla.

 

[elmo]

Jos jätettä tulee vähän, niin 2 kk lienee talvella ok, mutta kesähelteillä voi olla melkoinen löyhkä roskiksessa...

Sitä mietin kanssa. Sen biojätteen kanssa touhuaminen ei ole kyllä yhtään mieluisaa. Haisee ja sotkee astiat ja pitäisi usein viedä ulos. Kaikki muut perus jätejakeet on aika helppoja ja vaivattomia kierrättää. Puristimet kaupan pihalla niin ei ole iso vaiva parin viikon välein viedä kauppareissulla.

Riippuu myös jäteastian koosta (140/240 l). 8 vk välikin tuntuu täällä 240 l astialla turhan lyhyeltä ja erikseen pyytämällä olisi mahdollisuus 12 tai 16 vk tyhjennysväliin. Tuota biojäte-kommenttia en kyllä ymmärtänyt. Kerätäänkö ne teillä erikseen? Ainakin tällä biojätteen tyhjennysväli on kesällä maksimissaan 2 vk ja talvella 4 vk.

Eikös toi perinteinen ole 240l. Täällä 2vk ja piti anoa jätelautakunnalta tai jostain jos haluaa 4-8vk ja siinä ehtona, että on talvikelpoinen kompostori biojätteelle. Biojätettä ei siis kaupungin puolesta kerätä omakotitaloista.

 

[valexi]

Sitä mietin kanssa. Sen biojätteen kanssa touhuaminen ei ole kyllä yhtään mieluisaa. Haisee ja sotkee astiat ja pitäisi usein viedä ulos. Kaikki muut perus jätejakeet on aika helppoja ja vaivattomia kierrättää. Puristimet kaupan pihalla niin ei ole iso vaiva parin viikon välein viedä kauppareissulla.

Se nyt on vähän niin ja näin. Kompostori oikein käytettynä ei haise ollenkaan, tietysti jos sinne heittää esim. nurmikon leikkuujätteet tiiviiksi möykyksi märkänemään, niin varmasti tuoksahtaa.

Ainut probleema on tuo jäteastian siivous. Eli jos käytät biohajoavaa pussia, niin kuitenkin se päästää läpi (duh. koska tarkoitettu, että se hajoaa) ja joudut siivoamaan sen astian. Lisäksi tuo biopussi loppupeleissä hajoaa aika hitaasti kompostiin. Kompostia möyhentäessä sitten nuo pussin riekaleet tarttuvat kiinni siihen talikkoon/kompostin möyhentimeen ja joudut niitä käsin repimään irti -> ei niin miellyttävää.

Paras ratkaisu minulla on tällä hetkellä sellainen, että taittaa jäteastian pohjalle sanomalehden, jonka päälle kasaa sitten sitä biojätettä. Sitten kun vie biojätteen astiaan, niin tottahan tuo sanomalehti on päästänyt nestettä läpi, mutta sitten sille astialle riittää enää huuhtelu (koska sitä biojätettä ei ole kuivanut sinne reunoille hirveäksi kitiksi) esim. ulkona vesipisteen alla.

 

[KoessiKenguru]

Tuo kompostori on kyllä osoittautunut ihan hemmetin käteväksi. Meillä on jätekimppa viiden samalla kylällä asuvan naapurin kanssa, joten heitellään tarkkaan lajiteltuina vaan sekajätteet sinne kun mitään erillistä biojätekeräystä ei tietenkään ole, kaikki muu kierrätetään. Kompostoriin ollaan nyt talven yli heitelty kaikki biojätteet ja ei tuo kyllä haise pihalla lainkaan vaikka tälläkin hetkellä pöhisee yli 30 asteen lämpötiloissa. Varmaan hyvin paljon kiinni kompostorin mallistakin, meillä ainakin hyväksihavaittu tuo Biolanin 220 Eco -malli. Ei meilläkään mitään mahdottomia määriä tuota biojätettä tule, mutta sen verran kuitenkin ettei sitä viitsisi sekajätteenkään sekaan piilotella.