Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Raadon]

Aina kun lämmitystä lasketaan ihan vaikka kuinka lyhyeksi ajaksi, on se kulutuksesta pois. Pienellä poissaoloajalla merkitys ei välttämättä ole suunnattoman suuri kokonaiskulutukseen, mutta pienempi se kulutus on kuitenkin. Normaalia suuremmaksi kulutusta ei voi saada pitämällä laitetta välillä pois päältä. Lisäksi laitteita sammuttamalla saa vastuksia hallitummin päälle ja kuluttamaan toivomanaan ajankohtana (jos esim pörssisähkö).

Noinhan se periaatteessa menee. Käytäntö vuosien kuluessa kertoo lähes samaa eritavalla kerrottuna. Termostaattihan katkoo / laittaa päälle lämmityksen lämpötilaa haistellen. Kun lämmitys on pois ei tietenkään kulu energiaa. Alle 8 tunnin pudotuksissa yleensä termari huutaa pidempään joten yleensä tulos +-0

 

[Rapilysin]

Meillä on saunan ja pesuhuoneen laattalattiassa termostaattiohjattu sähkölämmitys, joka ennen oli koko ajan päällä, mutta jonka nyt olen pannut käyttämään pelkästään yösähköä 22-07 uskoen (tai oikeastaan toivoen), että tämä säästää energiaa.

En ole keksinyt tapaa, millä mitata mahdollista säästöä, kun tässä on yritetty kaikenlaista muutakin kokeilla. Osaisiko joku tätä arvioida? Sähköähän ei nyt kulu ajalla 07-22, mutta lämmityksen alkaessa illalla lattia on toisaalta kylmempi kuin jos lämmitys olisi ollut koko ajan päällä. Lämmityksen alkaessa virtaa kuluu siis enemmän kuin ennen – termostaatin ansiosta.

(Meillä on kyllä semmoinen pistorasia-energiamittari, mutta lattialämmityksen sähkö ei tule pistorasiasta.)

En osaa arvioida onko tuossa absoluuttisesti vähemmän kulutusta minkä verran, mutta varmasti on. Ja lisäksi se kulutus on sillä ajalla kun sähkö ja siirto maksaa vähemmän, sopimuksista riippuen tietysti.

Yksi mikä vaikuttaa myös kulutukseen on se, että lattia kuivataan mekaanisesti vaikka lastalla, jolloin haihdutettavaa vettä jää vähemmän lattian pintaan.

https://users.aalto.fi/~thunebe1/hoyrystyminen.pdf

 

[Raadon]

Vielä täsmennys että puhun lähinnä huonelämpötiloista.

 

[Haukka81]

Kuulostaa hyvältä. Viitsisitkö kertoa lisää? Minä "ohjaan" lämmitystä nyt painamalla termostaatin nappia aamulla (OFF) ja painamalla samaa nappia illalla (ON), mikä on... Tylsää.. Termostaatti on analoginen ja siinä on säätöpyörä asteikolla 0-6 – ei siis mitään vihjettä lämpötilasta. Juu, sekin tuntuu tosi alkeelliselta.

Jotain fiksumpaa tekisi mieli.

Devin ohjelmoitava termari. Saa napsutella oman maun mukaan joka päivälle ohjelman.

DEVIreg Opti elektroninen yhdistelmätermostaatti | Karkkainen.com verkkokauppa

DEVIreg™ Opti elektroninen yhdistelmätermostaatti on varma valinta sähköisen lattialämmityksen ohjaukseen. Termostaatti soveltuu erinomaisesti mihin tahansa huoneeseen; niin omaisuuksien kuin muotoilunsa ansiosta. Käynnistä, aseta aika ja päivä ja se on valmis käytettäväksi esiasetetuilla...

www.karkkainen.com

-edit- enstot muis huoneissa, Devi sit kylppärissä. Devi paree ku Enston Bluetooth on vähä laginen.

 

[Raaka]

Devin ohjelmoitava termari. Saa napsutella oman maun mukaan joka päivälle ohjelman.

DEVIreg Opti elektroninen yhdistelmätermostaatti | Karkkainen.com verkkokauppa

DEVIreg™ Opti elektroninen yhdistelmätermostaatti on varma valinta sähköisen lattialämmityksen ohjaukseen. Termostaatti soveltuu erinomaisesti mihin tahansa huoneeseen; niin omaisuuksien kuin muotoilunsa ansiosta. Käynnistä, aseta aika ja päivä ja se on valmis käytettäväksi esiasetetuilla...

www.karkkainen.com

-edit- enstot muis huoneissa, Devi sit kylppärissä. Devi paree ku Enston Bluetooth on vähä laginen.

Hmm. Tätä pitää itsekkin miettiä.

Nyt kylpyhuoneen lattialämmitystä ohjaa vanha Devireg 120 ja sen säätäminen oli kyllä nuppineulalla tökkimistä, ennen kuin sai kohdalleen.
Tuolla voisi paremmin säätää lämmitystä enemmän ilta & aamu painotteiseksi ja muulle ajalle tiputtaisi lämpötiloja. Se minkä verran sillä säästäisi on vielä paha sanoa, mutta saisi ainakin helpommin optimoitua.

Minkälainen homma tuo termarin vaihto on kokonaisuudessaan? Eikös se ole vaan karkeasti että termari irti, kytkennät irti. Lattia anturin vaihto ( vai pystyykö uusi hyödyntämään vanhaa lattia-anturia vai kannattaako sekin suosiolla vaihtaa?)
Itse en meinannut hommaa tehdä, mutta lähinnä hahmottelen työnmäärää mielessäni.

 

[Haukka81]

Hmm. Tätä pitää itsekkin miettiä.

Nyt kylpyhuoneen lattialämmitystä ohjaa vanha Devireg 120 ja sen säätäminen oli kyllä nuppineulalla tökkimistä, ennen kuin sai kohdalleen.
Tuolla voisi paremmin säätää lämmitystä enemmän ilta & aamu painotteiseksi ja muulle ajalle tiputtaisi lämpötiloja. Se minkä verran sillä säästäisi on vielä paha sanoa, mutta saisi ainakin helpommin optimoitua.

Minkälainen homma tuo termarin vaihto on kokonaisuudessaan? Eikös se ole vaan karkeasti että termari irti, kytkennät irti. Lattia anturin vaihto ( vai pystyykö uusi hyödyntämään vanhaa lattia-anturia vai kannattaako sekin suosiolla vaihtaa?)
Itse en meinannut hommaa tehdä, mutta lähinnä hahmottelen työnmäärää mielessäni.

Vanha paska irti, vanha anturi putkesta veke. Uusi anturi putkeen huolella, uusi termari kiinni.

Helppo homma.


Meillä säästöä tulee paljon. Sähkö aina 5,06cent kilowatti mutta siirto tyypin muutin päivä/yö siirtoon jolloin yö siirto on entistä puolet halvempi. Noin 2,75cent per kW. Eli yöllä lämpee vesi, Tesla lataa ja lattialämmitys pöhisee. Ja poreallas suodattaa kans yöllä. Siirto maksut tipahti kivasti vs viimevuosi

 

[repairman]

Nyt selvisi oma tapaus ja onneksi nopeasti. Kiireellisesti tuli tänään kartoittaja paikan päälle. Ei ollut tiivistetty tarpeeksi villaa ja oli isoja ilmarakoja, jonka takia lämmin ilma päässyt karkaamaan ja kosketuksiin kylmän ilman kanssa = kondensoitunut. Muita vahinkoja ei oikeastaan löytynyt, kuin lievää kosteutta runkopuista. Höyrynsulkumuovi toiminut ja se oli ehjä. Villoja ei tarvitse vaihtaa, vaan enemmänkin lisätä ja tiivistää. Villat eivät siis olleet kosteat pohjalta, kun niitä tuli kaiveltua.

Maksoitko tästä kartoittajasta jotain? Ihanko oikeasti se tutki sen höyrynsulkumuovin ja reikiä ei löytynyt? Eihän se pieni pöyhäisy riitä. Lämpö painaa sitä kosteutta eteenpäin villoissa, kunnes se kastepiste tulee vastaan ja kosteus tiivistyy siihen. Voihan ne villat tuntua sieltä pohjalta kuivalta, mutta silti se kosteus tulee sieltä. Se pohjavilla ilman koko höyrynsulkua on ihan samassa tilassa kuin siellä saunan sisällä olisi köntti sitä. Ei kastu.

Kuitenkin ne laudat on sieltä pohjasta tummuneet? Eli ei näytä katostakaan tulleelta se kosteus.

Jotenkin kuvittelisin, että saunottaessa availlaan sitä pesuhuoneen ovea (saunan ovihan on alhaalta auki?), jolloin sinne pesuhuoneeseen/saunaan pääsee viileää ilmaa. Viileä ilma sitten äkisti kuumuu ja laajenee, jolloin sinne saunaan tulee ylipaine, joka puskee höyryä pienistäkin raoista.

Sähkösaunahan siellä varmaan oli? Kylpyhuoneen/saunan poistoventtiilit on ehkä liian pienellä. Voisiko poistoa kasvattaa? Onko kylppärin ovi ihan tiivis ja vielä tiivisteet karmeissa? Siellä kynnyksessä ainakin pitäisi olla ilmarako.

Jos se sauna/kylppäri pysyisi alipaineen puolella, niin pienet höyrynsulun reiät eivät edes haittaisi. Sähkökiuas on p:stä kosteusrasitusta ajatellen.

 

[Mikkos]

Vanha paska irti, vanha anturi putkesta veke. Uusi anturi putkeen huolella, uusi termari kiinni.

Helppo homma.


Meillä säästöä tulee paljon. Sähkö aina 5,06cent kilowatti mutta siirto tyypin muutin päivä/yö siirtoon jolloin yö siirto on entistä puolet halvempi. Noin 2,75cent per kW. Eli yöllä lämpee vesi, Tesla lataa ja lattialämmitys pöhisee. Ja poreallas suodattaa kans yöllä. Siirto maksut tipahti kivasti vs viimevuosi

Paitsi että riippuu. Meillä sähkäri sano että anturin vaihtoon voi mennä 15min-3h riippuen siitä kuinka hyvin anturi lähtee irti. Jos valettu niin se on game over ja jos kurttuputkea niin saattaa lähteä parissa minutissa tai sitten ei. Samoin jos on paljon kulmia niin uuden anturin pujottaminen saattaa olla melkoisen työn ja tuskan takana. Että vinkkinä vaan. Muutenhan tommoen vaihto ei ole kaksinen juttu.

 

[Proscribo]

Paitsi että riippuu. Meillä sähkäri sano että anturin vaihtoon voi mennä 15min-3h riippuen siitä kuinka hyvin anturi lähtee irti. Jos valettu niin se on game over ja jos kurttuputkea niin saattaa lähteä parissa minutissa tai sitten ei. Samoin jos on paljon kulmia niin uuden anturin pujottaminen saattaa olla melkoisen työn ja tuskan takana. Että vinkkinä vaan. Muutenhan tommoen vaihto ei ole kaksinen juttu.

Parempi vaihtoehto onkin ottaa malli, jolle voi syöttää anturin tehon, tällöin sen vanhan anturin voi jättää paikalleen. Esim. Devi Termostaatti DEVIreg Touch, kosketusnäyttö, valkoinen tai Yhdistelmätermostaatti Ebeco EB-THERM 500, Wifi ready taitavat antaa jotain vaihtoehtoja antureille.

 

[venalaine]

Maksoitko tästä kartoittajasta jotain? Ihanko oikeasti se tutki sen höyrynsulkumuovin ja reikiä ei löytynyt? Eihän se pieni pöyhäisy riitä. Lämpö painaa sitä kosteutta eteenpäin villoissa, kunnes se kastepiste tulee vastaan ja kosteus tiivistyy siihen. Voihan ne villat tuntua sieltä pohjalta kuivalta, mutta silti se kosteus tulee sieltä. Se pohjavilla ilman koko höyrynsulkua on ihan samassa tilassa kuin siellä saunan sisällä olisi köntti sitä. Ei kastu.

Itsellenikin tuli tästä sellainen fiilis, että jos kysyjä jäi nyt tuon tarkastuksen perusteella siihen käsitykseen, että ongelmia ei ole, niin voihan harmi. Noita tarkastajiakin on moneen lähtöön ja osa on ihan täysin pihalla.

Paitsi että riippuu. Meillä sähkäri sano että anturin vaihtoon voi mennä 15min-3h riippuen siitä kuinka hyvin anturi lähtee irti. Jos valettu niin se on game over ja jos kurttuputkea niin saattaa lähteä parissa minutissa tai sitten ei. Samoin jos on paljon kulmia niin uuden anturin pujottaminen saattaa olla melkoisen työn ja tuskan takana. Että vinkkinä vaan. Muutenhan tommoen vaihto ei ole kaksinen juttu.

Mites tässä game over tilanteessa? Sitten luovutaan lattia-anturista ja lämpötilaa ohjataan vain huonelämpötilan perusteella?

 

[BongisKhan]

Nyt muuten kun noista termarin vaihdoista on puhe, kuinkas kohtuullinen tuo taloon.comin myymä 137€ termarin asennuspalvelu on? Olen parille paikalliselle sähkärille jättänyt tarjouspyynnöt, mutta eipä taida noin pienet hommat kiinnostaa kun ei ole kummaltakaan mitään vastausta tullut.

 

[Kvarkki]

Parempi vaihtoehto onkin ottaa malli, jolle voi syöttää anturin tehon, tällöin sen vanhan anturin voi jättää paikalleen. Esim. Devi Termostaatti DEVIreg Touch, kosketusnäyttö, valkoinen tai Yhdistelmätermostaatti Ebeco EB-THERM 500, Wifi ready taitavat antaa jotain vaihtoehtoja antureille.

Mulla on tuo Devin ohjaimen kanssa oletettavasti identtinen Danfossin etouch ja siinä ainakin voi antaa anturille asetusarvon. Toki se asetusarvo täytyy sitten tietää

e: Ja tosiaan ilmalämpötilankin perusteella ohjaus onnistuu.

 

[Mikkos]

Nyt muuten kun noista termarin vaihdoista on puhe, kuinkas kohtuullinen tuo taloon.comin myymä 137€ termarin asennuspalvelu on? Olen parille paikalliselle sähkärille jättänyt tarjouspyynnöt, mutta eipä taida noin pienet hommat kiinnostaa kun ei ole kummaltakaan mitään vastausta tullut.

Hyvin kohtuullinen jos on kiinteä hinta. Mutta luulen että tuolla jossain pienellä präntätyllä lukee että sisältää xxx ajan ja ylimenvästä ajasta veloitetaan. Jos mulle sähkäri antais kiinteänä ton hinnan termarin ja anturin vaihdosta ni ottaisin heti.

 

[Mikkos]

Itsellenikin tuli tästä sellainen fiilis, että jos kysyjä jäi nyt tuon tarkastuksen perusteella siihen käsitykseen, että ongelmia ei ole, niin voihan harmi. Noita tarkastajiakin on moneen lähtöön ja osa on ihan täysin pihalla.



Mites tässä game over tilanteessa? Sitten luovutaan lattia-anturista ja lämpötilaa ohjataan vain huonelämpötilan perusteella?

Nojuu toi on totta että saa ulkopuolien anturin.

 

[stabbulamus]

Itsellenikin tuli tästä sellainen fiilis, että jos kysyjä jäi nyt tuon tarkastuksen perusteella siihen käsitykseen, että ongelmia ei ole, niin voihan harmi. Noita tarkastajiakin on moneen lähtöön ja osa on ihan täysin pihalla.

Minulla on kahdesta eri vakuutusyhtiöstä kokemusta vahinkotarkastuksesta ja kaikinpuolin oikein positiiviset kokemukset itse tarkastajasta. Toisella kerralla oli nuori jamppa ja toisella vähä enemmän maailmaa nähnyt. Kummankaan ammattitaidosta ei jäänyt kyl epäselvyyttä ja vakuutusyhtiöthän hoitaa nuo jonain ostopalveluna rakennus/saneerausyrityksiltä.

Mutta jos jotain epäselvää jäi niin tulee se jamppa sieltä tarvittaessa uudestaan. Molemmille pystyin ainakin itse soittelemaan ja kyselemään mieltä askarruttavat asiat läpi.

 

[kmot]

Pitäisi itsekin vaihdattaa kodinhoitohuoneen termostaatti, kun se lämmittää jatkuvasti, ihan sama mihin asentoon termostaatti on säädetty. On ollut nyt ihan on/off -käsisäädöllä. Olen myös katsellut tuota @Proscribo linkkaamaa yhdistelmätermostaattia, wifi-valmiudella, yhdeksi vaihtoehdoksi.

Jos se vanha anturi on valettu ja ei lähde irti, mutta vastusmittauksella indikoi ettei ole poikki, niin voiko siitä mittarin lukemasta päätellä, että onko se esim. jokin näistä NTC 10 kΩ, NTC 12 kΩ, NTC 15 kΩ ? Ja sitten vaan konfiguroi uuden termostaatin sille?

 

[Kvarkki]

Äkkiseltään ajateltuna, jos se vastus vaan omaa negatiivisen resistanssin kasvun lämpötilan funktiona (NTC), niin sopivan asetuksen varmaan voisi löytää ihan kokeilemalla uuteen mittariin. En noihin niin ole perehtynyt, muttta tuo ilmoitettu vastusarvo on varmaan 20 asteessa. Sit menee hankalaksi, jos vanha anturi omaisikin positiivisen resistanssin kasvun (PTC) (ei mitään tietoa onko tällaisia käytetty). Voisi kuvitella, että huonetilan lämpötilan ohjauksella homma toimisi ihan ok? Toki kodinhoitohuoneessa lämpötila saattaa heitellä, kun koneet pukkaa lämpöä käytön mukaan.

e: Pikaisella googletuksella taitaa ilmoitettu NTC arvo vastata 25 asteen lämpötilaa ja käytös epälineaarista. Voi olla hankala mittailla.

 

[kmot]

Joo, vaatisi sen, että lattia olisi ~25 asteinen, että olisi luotettava se vastusmittauksen arvo päättelyä varten. Ehkäpä vaan valistunut arvaus mittaustuloksen mukaan anturin arvosta ja muuttaa konfiguraatiota myöhemmin jos meni väärin. Vaatii toki seurantaa ja lattian lämpötilan mittausta, että näyttääkö samaa kuin digitermarin näyttö.

 

[Kvarkki]

Hyvällä tuurilla googlella löytyy vanhan laitteen perusteella tieto, että mikä vastus siellä on ollut. Laitteita myyvä ammattiliikekin saattaisi tietää.

 

[Catrik]

Käynnisteltiin tuossa opiskelijabudjettiprojektia eli laitettiin okt:n pienimpään huoneeseen 70-luvun patterin tilalle 2kpl C22 purmoa, tarkoitus on siirtää tietokonesetuppi olohuoneestä tänne. Tavoite on saada VILPin kiertovesilämmöt mahdollisimman alas (nyt n. 44C, ulkolämpötila n. -5C, sisällä 18-19C) ja loput kämpästä saa olla vaikka 10C kun ei siellä yksin asuessa tarvi oleskella. 4m2 tietokoneen ympärillä + sänky riittää.

Pienen pieni muuttujan mutkanen tuli kun samalla havaittiin että putkimiehellä ollu rakennusvaiheessa jo perjantaipullo auki kun koko talossa on lämminvesikierto väärin päin Eipä ole tullut aiemmin huomattua. Vanhat pienemmät patterit nyt jotenkuten lämpenee tasaisesti mutta noissa sarjaan kytketyissä jää toinen patteri n. 50% pinta-alaltaan kylmäksi.

 

[asentaja1]

Miksi tuossa edes on kaksi patteria? Kyllä tuollaisessa pienessä huoneessa yksi pitäisi riittää ja niinhän se normaalisti onkin. Ettei olisi joskus jälkeenpäin siihen turattu (pistorasiakin tuolla putken takana jemmassa). Voisi ehkä joutaa pois?

e: nyt vasta luin kunnolla, eli yksi patteri vain olikin alunperin.. Kyllä aikamoinen patentti, lisäksi nyt on yksi seinä lisää mihin ei voi laitta kalusteita seinää vasten

 

[Lumimies]

Väittäisin kyllä että noi on kylläkin C21:siä, liian ohkainen. C21 1 konvektorilevy sisällä, C22 2 konvektorilevyä.
Parempi olisi ollut laittaa suoraan c33 jos halutaan päästä pienempään menovenden lämpötilaan. Radiaattoreiden ei kuulukkaan olla kauttaaltaan kuumana.
Näyttäisi myös pexiltä, kait tuli laitettua diffuusiosuojattua?

 

[Catrik]

Miksi tuossa edes on kaksi patteria? Kyllä tuollaisessa pienessä huoneessa yksi pitäisi riittää ja niinhän se normaalisti onkin. Ettei olisi joskus jälkeenpäin siihen turattu (pistorasiakin tuolla putken takana jemmassa). Voisi ehkä joutaa pois?

e: nyt vasta luin kunnolla, eli yksi patteri vain olikin alunperin.. Kyllä aikamoinen patentti, lisäksi nyt on yksi seinä lisää mihin ei voi laitta kalusteita seinää vasten

Hyvin mahtuu tietokonepöytä patteria vasten. Lämpötilaa voi pitää vielä normaalia matalempana koska ei ala varpaita palelemaan Eiköhän sohvalle ja telkkarille riitä ne kaksi tyhjää seinää.

Väittäisin kyllä että noi on kylläkin C21:siä, liian ohkainen. C21 1 konvektorilevy sisällä, C22 2 konvektorilevyä.
Parempi olisi ollut laittaa suoraan c33 jos halutaan päästä pienempään menovenden lämpötilaan. Radiaattoreiden ei kuulukkaan olla kauttaaltaan kuumana.
Näyttäisi myös pexiltä, kait tuli laitettua diffuusiosuojattua?

Tarkka silmä, ovat tosiaan C21. Ei valitettavasti ollut torissa yhtään C33 parilla kympillä ostettavissa. Ostin ne alunperin eri huoneisiin mutta arvioin että tällä menettelyllä säästää enemmän rahaa lämmityskuluissa.

On diffuusiosuojattua, lattialämmitysputkea. Ihan asiallinen kysymys, empä olisi tuollaista välttämättä tajunnut tarkistaa ostaessa.

 

[Lumimies]

Lisävirityksen makua saa kun virittää pari vähävirtaista flektiä puhaltamaan tonne levyjen väliin.

 

[Catrik]

Lisävirityksen makua saa kun virittää pari vähävirtaista flektiä puhaltamaan tonne levyjen väliin.

Mä tein siihen vanhaan patteriin pahvista tuulitunnelin jossa oli 2kpl 120mm 2000rpm tuuletinta, mutta ei ne tainneet nostaa huoneen lämpöä kuin asteen. Termostaatti oli tietysti irroitettu. Jos keksin jostain lisää ilmaista/halpaa tuuletinvoimaa niin teen kyllä kokeen että paljonko saa vedenlämpöä alas samalla sisätilan lämmöllä ja vaikuttaako mitenkään havaittavasti VILPin virrankulutukseen.

Nytten tuolla huoneessa on 23C, pitää katsoa mihin se asettuu viikonloppuna kun on taas n. 5-7C pakkasta, aiemmin vastaavilla pakkaslukemilla nykyisillä VILP asetuksilla siellä on ollut 19C.

 

[FireCube]

Samassa hengessä: tuli just paskottua talonyhtiön vanha lumenpudotin (tämän tyylinen). Teleskooppimekanismi oli jo aikaisemmin mennyt paskaksi ja nyt vaan atomisoitui tuo pää kun kolahti johonkin kattotiileen tms. Suosituksia uudesta? Paras ja halvin tietty.

Lumimatti tottakai

 

[BongisKhan]

Lumimatti tottakai

Hah, itseasiassa eilen tuli haettua tuollainen. Hyvin sai pudoteltua nuo mitä nyt akuuteimmin piti, mutta vähän kyllä epäilyttää miten tuo kestää kun tuo varsi menee todella mutkalle täyspitkänä... Samaten tuossa Puuilon myymässä setissä ei ole tuossa varressa tuota lisähalkaisijaa pystyssä, tosin en usko sen olevan hirveän iso ongelma.

 

[Uhanalainen]

E: siirretty oikeaan ketjuun

 

[Mikkos]

Näinä päivinä, vaikka itse teinkin pakotettuna kreivin aikaan uuden sähkösopparin, tulee väkisin mieleen että mistähän sitä nipistäisi sitten KUN se aika tulee uusia tuo nykyinen.

Taustaa: asutaan (muistaakseni) vm 1947 rintamamiestalossa jossa suora sähkölämmitys. Yläkerta on remontoitu asuintilaksi ja viime kesänä uusittiin ilmalämpöpumput, yksi alakertaan ja toinen yläkertaan. Lisäksi meillä on joitain vuosia sitten rakennettu varaava takka. Talossa on 300l lämminvesivaraaja, meitä on 2 aikuista ja 2 teiniä.

Tämän lisäksi meillä on täysin erillinen saunarakennus missä on puukiuas (ja valmius sähkökiukaalle mutta sille ei koskaan koettu tarvetta), ja myös täällä on toinen 300l lämminvesivaraaja.

Soppari mikä tällä hetkellä on, on 7c päivä ja 6c yö ja nämä lvv:t on asetettu lämmittelemään vain öisin. Olettaisin että nämä on suurimmat sähkösyöpöt meillä. Ehdotin puoliksi leikilläni vaimolle, että mitä jos vaihtaisi sen puukiukaan sellaiseksi missä saisi lämmitettyä veden samalla, ja hankkiuduttaisiin eroon tuosta saunan lvv:stä kokonaan. Yllätyksekseni ei tyrmännyt suorilta ideaa… suihku löytyy päätalolta kyllä jos tarvitsee käydä eli ei oltaisi pelkästään saunan yhteydessä olevan suihkun varassa sitten.

Sisälämpötilat meillä ei ole kuin 18-19 välillä, siitä ei oikein pysty nipistämään enempää ellei ole aivan pakko.

Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Aiemmin kirjoittelin siitä, ettei varaava takka mitenkään riitä okt:n (2000) lämpöjen ylläpitoon ja nyt on hyvää dataa kun on -15C pakkasta ollut pitkään. Varaava takka lämpeää maksimit (teho noin 2 kW) ja lisäksi on alettu tekeen kaikki ruoka puuhellalla, joka 450kg massallaan myöskin lämmittää...

bbs.io-tech.fi

 

[Uhanalainen]

Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Aiemmin kirjoittelin siitä, ettei varaava takka mitenkään riitä okt:n (2000) lämpöjen ylläpitoon ja nyt on hyvää dataa kun on -15C pakkasta ollut pitkään. Varaava takka lämpeää maksimit (teho noin 2 kW) ja lisäksi on alettu tekeen kaikki ruoka puuhellalla, joka 450kg massallaan myöskin lämmittää...

bbs.io-tech.fi

Äh, kiitos. Muistelin nähneeni joskus ns. ”oikean” ketjun aiheesta mutta ei nyt sit osunut silmään. Siirrän viestin sinne, kiitos!

 

[JesseV]

Käynnisteltiin tuossa opiskelijabudjettiprojektia eli laitettiin okt:n pienimpään huoneeseen 70-luvun patterin tilalle 2kpl C22 purmoa, tarkoitus on siirtää tietokonesetuppi olohuoneestä tänne. Tavoite on saada VILPin kiertovesilämmöt mahdollisimman alas (nyt n. 44C, ulkolämpötila n. -5C, sisällä 18-19C) ja loput kämpästä saa olla vaikka 10C kun ei siellä yksin asuessa tarvi oleskella. 4m2 tietokoneen ympärillä + sänky riittää.

Oliko tuo 44C niillä vanhoilla pattereilla? Meillä tuota luokkaa -10C kelillä nyt kun vaihdettiin ykslehtisten pattereiden tilalle ~samankokoiset (suurin osa ehkä vähän pienempiäkin) C21:t. Sisälämpötila n. 21C. Veikkaan, että saat kyllä aika matalaksi menoveden tuolla viritelmällä...

 

[Catrik]

Oliko tuo 44C niillä vanhoilla pattereilla? Meillä tuota luokkaa -10C kelillä nyt kun vaihdettiin ykslehtisten pattereiden tilalle ~samankokoiset (suurin osa ehkä vähän pienempiäkin) C21:t. Sisälämpötila n. 21C. Veikkaan, että saat kyllä aika matalaksi menoveden tuolla viritelmällä...

Kyllä. Tuolla pienessä huoneessa on nyt 24C (ulkona -9C), olohuoneessa 19C minkä perusteella VILP käyrä on säädettykin. Täytyy jatka projektista tuolla tuomionpäivän ketjussa kunhan saa pykättyä dataa exceliin ettei mee ihan mutuiluksi.

 

[Kaali]

Maksoitko tästä kartoittajasta jotain? Ihanko oikeasti se tutki sen höyrynsulkumuovin ja reikiä ei löytynyt? Eihän se pieni pöyhäisy riitä. Lämpö painaa sitä kosteutta eteenpäin villoissa, kunnes se kastepiste tulee vastaan ja kosteus tiivistyy siihen. Voihan ne villat tuntua sieltä pohjalta kuivalta, mutta silti se kosteus tulee sieltä. Se pohjavilla ilman koko höyrynsulkua on ihan samassa tilassa kuin siellä saunan sisällä olisi köntti sitä. Ei kastu.

Kuitenkin ne laudat on sieltä pohjasta tummuneet? Eli ei näytä katostakaan tulleelta se kosteus.

Jotenkin kuvittelisin, että saunottaessa availlaan sitä pesuhuoneen ovea (saunan ovihan on alhaalta auki?), jolloin sinne pesuhuoneeseen/saunaan pääsee viileää ilmaa. Viileä ilma sitten äkisti kuumuu ja laajenee, jolloin sinne saunaan tulee ylipaine, joka puskee höyryä pienistäkin raoista.

Sähkösaunahan siellä varmaan oli? Kylpyhuoneen/saunan poistoventtiilit on ehkä liian pienellä. Voisiko poistoa kasvattaa? Onko kylppärin ovi ihan tiivis ja vielä tiivisteet karmeissa? Siellä kynnyksessä ainakin pitäisi olla ilmarako.

Jos se sauna/kylppäri pysyisi alipaineen puolella, niin pienet höyrynsulun reiät eivät edes haittaisi. Sähkökiuas on p:stä kosteusrasitusta ajatellen.

Fennian kartoittaja. Eihän sitä koko yläpohjaa oikeasti voi tutkia ellei koko villaa ota pois, mutta ainakin tuolta kostuneelta alueelta ja sen alapuolelta ei löytynyt pohjasta mitään, kuin sellainen "ilmapussi", jossa ei ollut villaa yhtään. Sähkökiuas löytyy ja ovia pidetään saunoessa kiinni. Täytyy ehkä koittaa tuota ilmanvaihdon tehostusta, jos ei muu auta.

E: Ja toki jos ei ongelmalle syytä löydy ja ongelma jatkuu, niin kyllä sieltä kartoittaja tulee uudelleen paikan päälle. Vklppuna lisäeristän, katsotaan auttaako..

 

[Perkeles]

Fennian kartoittaja. Eihän sitä koko yläpohjaa oikeasti voi tutkia ellei koko villaa ota pois, mutta ainakin tuolta kostuneelta alueelta ja sen alapuolelta ei löytynyt pohjasta mitään, kuin sellainen "ilmapussi", jossa ei ollut villaa yhtään. Sähkökiuas löytyy ja ovia pidetään saunoessa kiinni. Täytyy ehkä koittaa tuota ilmanvaihdon tehostusta, jos ei muu auta.

E: Ja toki jos ei ongelmalle syytä löydy ja ongelma jatkuu, niin kyllä sieltä kartoittaja tulee uudelleen paikan päälle. Vklppuna lisäeristän, katsotaan auttaako..

Vaikka siellä ei olisi yhtään villaa, niin ei kosteutta tuollain kehittyisi. Jostain se vuotaa sen kostean sisäilman sinne. Toki IV-säädöillä voi tuon vian "korjata" ja alkaa imemään sitten sitä ilmaa villojen läpi sisäilmaan.

 

[aqery]

Uskaltaako vanhoissa rakennuksissa laittaa sisälämpötilan ~10c ? Eikös uusissa rakennuksissa tuollainen ole melko riski jos lämpimäksi mitoitettujen huoneiden kastepiste siirtyy rakenteiden sisälle tms. Jotain tällaista olen siis vaan kuullut

 

[Kaali]

Vaikka siellä ei olisi yhtään villaa, niin ei kosteutta tuollain kehittyisi. Jostain se vuotaa sen kostean sisäilman sinne. Toki IV-säädöillä voi tuon vian "korjata" ja alkaa imemään sitten sitä ilmaa villojen läpi sisäilmaan.

Tai sitten pääsee vain lämmin ilma nousemaan ylöspäin, koska eristettä ei ole tarpeeksi ja kun se kohtaa kylmän ilman niin kondensoituu?

 

[Kvarkki]

Tai sitten pääsee vain lämmin ilma nousemaan ylöspäin, koska eristettä ei ole tarpeeksi ja kun se kohtaa kylmän ilman niin kondensoituu?

Ei se fysiikka nyt vaan toimi noin. Kosteus ei ilmesty tyhjästä ja "väärästä" suunnasta. Jos sieltä vuotaa pelkkää lämpöä kuten ehjästä höyrysulusta pitäisi, niin rakenne kuivuu. Märkää ilmaa ja kastuu.

e: Tiivistalo WIKI - www.tiivistalo.fi

 

[Kaali]

Ei se fysiikka nyt vaan toimi noin. Kosteus ei ilmesty tyhjästä ja "väärästä" suunnasta. Jos sieltä vuotaa pelkkää lämpöä kuten ehjästä höyrysulusta pitäisi, niin rakenne kuivuu. Märkää ilmaa ja kastuu.

e: Tiivistalo WIKI - www.tiivistalo.fi

Hmm ja tähän ei voi vaikuttaa se, että ilmankosteus on vintillä suuri ja kun lämmin ilma on kohdannut tämän kostean ulkoilman, niin on syntynyt kondensaatiota? Vai vaatiiko aina lämpimän sisäilman, jossa kosteutta mukana? Ei ehkä oikein aivot toimi enää tähän aikaa yöstä kunnolla, mutta tuota kuvaa aloin mietimään linkistästi, kun ei kosteudesta puhuttu tuon kuvan yhteydessä.

Ei tässä varmaan auta, kuin sitten vielä kertaalleen itse kaivaa tuuletusputket esille, koska epäilen, että vuoto voisi olla niiden ympärillä, jos on, mitä en tosin viimeeksi löytänyt / havainnut, kun tuon kartoittajan kanssa näitä katseltiin.

 

[Kvarkki]

Hmm ja tähän ei voi vaikuttaa se, että ilmankosteus on vintillä suuri ja kun lämmin ilma on kohdannut tämän kostean ulkoilman, niin on syntynyt kondensaatiota? Vai vaatiiko aina lämpimän sisäilman, jossa kosteutta mukana? Ei ehkä oikein aivot toimi enää tähän aikaa yöstä kunnolla, mutta tuota kuvaa aloin mietimään linkistästi, kun ei kosteudesta puhuttu tuon kuvan yhteydessä.

Ei tässä varmaan auta, kuin sitten vielä kertaalleen itse kaivaa tuuletusputket esille, koska epäilen, että vuoto voisi olla niiden ympärillä, jos on, mitä en tosin viimeeksi löytänyt / havainnut, kun tuon kartoittajan kanssa näitä katseltiin.

Jep, tuosta syystä höyrynsulku on rakenteiden sisäpinnalla ennen eristettä, koska jäähtyessään sisäilmankosteus voi kastepisteen ylittää, jolloin kondensoituu vedeksi. Toisin päin tuo ei tietenkään toimi eli kylmä ilma vaan lämmetessään alenee suhteellisen kosteuden osalta eli jos ilmankosteusesta on tuo märkä niin se on sisäilmasta.

e: Mieti vielä tuota lainaamaasi tapaustakin. Villaa kun puuttuu, niin sehän on lämpimämpi kohta kuin ympäristö. Ei se kosteutta siihen huteraan kohtaan pukkaisi. Jos sulla olis villat kauttaaltaan märät ja höyrysulku tiivis, niin vähäeristeinen kohta olisi kuivin.

 

[Kaali]

Eli täytynee vielä tarkastaja pyytää takaisin käymään? Oi voi.. villa tosiaan oli täysin kuivaa kaikkialta, mutta juurikin nuo muutamat laudat olivat alta ottaneet kosteutta ja jäätyneet sekä samoin osaan kattovasoista oli tullut tummumaa kosteudesta. Eli tuon kosteuden täytyy siis tulla jostain pohjasta.

 

[penttip]

Eli täytynee vielä tarkastaja pyytää takaisin käymään? Oi voi.. villa tosiaan oli täysin kuivaa kaikkialta, mutta juurikin nuo muutamat laudat olivat alta ottaneet kosteutta ja jäätyneet sekä samoin osaan kattovasoista oli tullut tummumaa kosteudesta. Eli tuon kosteuden täytyy siis tulla jostain pohjasta.

Minä olen kyllä vähän sitä mieltä että ongelmaa ei välttämättä ole. Tuollainen pieni pistemäinen vuoto ei vaadi saunan katon kohdalla juuri niitin reikää suurempaa vuotoa, ja se on käytännössä mahdoton korjata ylhäältä päin. Jos tuossa 10 vuoden aikana on aina ollut kosteutta ja "vahingot" on nuo, en jaksaisi juuri huolestua. Olen nähnyt lampopumppufoorumilla esimerkiksi kuvia katoista, joissa puhallusvillan painuminen aiheuttaa kattotuolien vinotukien alle "onkalot" ja usein kattotuoleihin sitten syntyy kuuraa pakkasilla, vaikka mitään varsinaista vuotoa ei löydy, eli ilma karkaa esim niistä niittien rei'istä. Kun villoituksen puutos korjataan, loppuu kuuran muodostuminen. Toki kosteutta varmasti tulee villoihin ihan samalla lailla, mutta se pääsee sieltä aikanaan haihtumaan. Voi siis hyvinkin olla että tarkastajan ohje korjata villoitus on ihan riittävä.

 

[venalaine]

Niin no, onhan siinä virhe, jos ilmaa pääsee vuotamaan olipa reiän syy mikä hyvänsä. Hyvin tehtynähän niittienkin kohdalle vedettäisiin hs-teippi. Varsinkin näin tulisi tehdä tilojen kohdalla, joissa varmuudella suuri kosteusrasitus. Mutta siis joo, se ainakin on varmaa, että sieltä alhaalta päin se kosteus on tullut. Puhallusvillasta se on päässyt läpi ja tiivistynyt sitten ensimmäiseen vastaantulleeseen kylmään pintaan.

 

[Carmake]

Eli täytynee vielä tarkastaja pyytää takaisin käymään? Oi voi.. villa tosiaan oli täysin kuivaa kaikkialta, mutta juurikin nuo muutamat laudat olivat alta ottaneet kosteutta ja jäätyneet sekä samoin osaan kattovasoista oli tullut tummumaa kosteudesta. Eli tuon kosteuden täytyy siis tulla jostain pohjasta.

Älä nyt mitään lisäeristyksiä tee, ennen kuin olet ottanut tuolta alueelta kaikki villat pois ja tarkistanut kaikki paikat.. Poista myös kulkusillat ja kun laitat takaisin, jätä muutaman sentin väli lautoihin tehostamaan ilmankiertoa. Reilusti vaan kauhot paikat esiin, ettei jää epäselvyyksiä. Laita kuvia sitten vaikka tänne sitä mukaa, kun avautuu mestat.

 

[venalaine]

Joo se lisäeristys ilman muita toimenpiteitä on lähinnä ongelman piilottamista. Huonosti jos käy, saat jossain olosuhteissa kosteuden tiivistymään sinne eristekerroksen sisään.

 

[Kaali]

Älä nyt mitään lisäeristyksiä tee, ennen kuin olet ottanut tuolta alueelta kaikki villat pois ja tarkistanut kaikki paikat.. Poista myös kulkusillat ja kun laitat takaisin, jätä muutaman sentin väli lautoihin tehostamaan ilmankiertoa. Reilusti vaan kauhot paikat esiin, ettei jää epäselvyyksiä. Laita kuvia sitten vaikka tänne sitä mukaa, kun avautuu mestat.

Noniin, kävin tuolla vintillä ja oma kartoitus taisi ehkä tuottaa enemmän tuloksia?

Laudat olivat taas toiselta puolelta tämän näköiset:

Ja kun kaivoin villoja pois niin saatiin pohja näkyville ns. vahinkoalueelta

Josta sitten paljastui, että ainakin reikiä on paikattu ja sitten löytyi tuosta rasian ympäriltä hieman isompi reikä. Ilmeisesti joku hiiri syönyt?

Mutta se mikä mietityttää, niin miksi tuo reunassa oleva koolaus olisi enemmän ottanut kosteutta itseensä, kuin tuo lähempänä oleva koolaus/runkopuu reijän vieressä? Voiko johtua siitä, että ikkuna on tuolla puolen, missä enempi tummumaa?

Villat tosiaan olivat kuivat kaikkialta eli riittänee, kun tuon reijän paikkaa höyrynsulkuteipillä ja latoo villat takaisin, jos ei muita reikiä löydy?

Kiitos muuten kaikille, jotka "käskyttivät" kaivamaan nuo villat ylös, kun meinasin jäädä kartoittajan uskomukseen

 

[B170]

Siinä on hiirelle ollu hyvä alku, kun yksi johto tuotu höyrysulun läpi. Isontanut aukkoa, että pääsee paremmin kulkeen. Karun näköistä, kun ei putkiteta enää johtoja.

 

[penttip]

Tuostahan tulee johto läpi, joten saattaa tuo olla sähkärinkin tekosia vaikka vähän nakerretun näköinen onkin. Nehän ei lähtökohtaisesti korjaa jälkiään tai mieti millaisia reikiä tekevät, ellei oli vieressä vahtimassa. Rasia näkyy olevan myös irti, eli kiire on ollut. Onneksi muovin läpi ei tuossa rakenteessa ole tarvetta lähtökohtaisesti piuhoja viedä, joten ehkäpä tuo on yksittäistapaus

 

[Jamboa]

Noniin, kävin tuolla vintillä ja oma kartoitus taisi ehkä tuottaa enemmän tuloksia?

Laudat olivat taas toiselta puolelta tämän näköiset:

Ja kun kaivoin villoja pois niin saatiin pohja näkyville ns. vahinkoalueelta

Josta sitten paljastui, että ainakin reikiä on paikattu ja sitten löytyi tuosta rasian ympäriltä hieman isompi reikä. Ilmeisesti joku hiiri syönyt?

Mutta se mikä mietityttää, niin miksi tuo reunassa oleva koolaus olisi enemmän ottanut kosteutta itseensä, kuin tuo lähempänä oleva koolaus/runkopuu reijän vieressä? Voiko johtua siitä, että ikkuna on tuolla puolen, missä enempi tummumaa?

Villat tosiaan olivat kuivat kaikkialta eli riittänee, kun tuon reijän paikkaa höyrynsulkuteipillä ja latoo villat takaisin, jos ei muita reikiä löydy?

Kiitos muuten kaikille, jotka "käskyttivät" kaivamaan nuo villat ylös, kun meinasin jäädä kartoittajan uskomukseen

Siinä on sähkömieheltä käynyt kämmi, sillä johtojen läpiviennit pitää teipata myös. Eli rakennusvirhe, jota hiiri on pahentanut/josta johtuen hiiri on keksinyt tuon paikan rikkoa

 

[CoreFusion]

Siinä on sähkömieheltä käynyt kämmi, sillä johtojen läpiviennit pitää teipata myös. Eli rakennusvirhe, jota hiiri on pahentanut/josta johtuen hiiri on keksinyt tuon paikan rikkoa

Sähkärit on kyllä ihme ammattiryhmä, useampi käynyt jotain pikkuhommia tekemässä ja kaikki ollut niin välinpitämättömiä ympäristöstään, paras esimerkki oli kun takuuhommana saunaan polttimoita vaihdettiin kiukaan päälle. Sinne lenteli kuorintaroskat kiunaan kivien sekaan...

 

[Arvid]

Noniin, kävin tuolla vintillä ja oma kartoitus taisi ehkä tuottaa enemmän tuloksia?

Laudat olivat taas toiselta puolelta tämän näköiset:

Ja kun kaivoin villoja pois niin saatiin pohja näkyville ns. vahinkoalueelta

Josta sitten paljastui, että ainakin reikiä on paikattu ja sitten löytyi tuosta rasian ympäriltä hieman isompi reikä. Ilmeisesti joku hiiri syönyt?

Mutta se mikä mietityttää, niin miksi tuo reunassa oleva koolaus olisi enemmän ottanut kosteutta itseensä, kuin tuo lähempänä oleva koolaus/runkopuu reijän vieressä? Voiko johtua siitä, että ikkuna on tuolla puolen, missä enempi tummumaa?

Villat tosiaan olivat kuivat kaikkialta eli riittänee, kun tuon reijän paikkaa höyrynsulkuteipillä ja latoo villat takaisin, jos ei muita reikiä löydy?

Kiitos muuten kaikille, jotka "käskyttivät" kaivamaan nuo villat ylös, kun meinasin jäädä kartoittajan uskomukseen

Hieno juttu että vika löytyi. Tuo on sen verran iso reikä, ja siitä tulee sähköjohdon läpivienti, niin kannattaa laittaa läpivientikappale ja teipata se kunnollisella höyrynsulkuteipillä. Hyvä merkki on että asianmukaista teippiä on tuossa vieressä käytetty - teipattavaa oikein toteutetussakin höyrynsulkumuovissa on vaikka kuinka paljon. Varsinkaan myyjä/takuupuolen kuntotarkastajien pintapuolisiin vakuutteluihin ei kannata uskoa, niin kuin tässäkin nähtiin.

Kun yksi huonosti tehty löytyi niin kannattaa tutkia onko sama krapulainen maanantai-asentaja tehnyt muita ranetuksia. Lämpökamera paljastaa nyt pakkasilla hyvin vuotokohtia yläpohjassa. Ilmanvaihtokanavien läpivientikohdat, savupiiput yms kannattaa tarkastaa erityisellä huolella. Myös tiiveyskokeen voi tehdä/teettää korjausten jälkeen. Omassa projektissani tiiveyskoe paljasti vielä muutaman lisähuomiota vaatineen kohdan joita ei silmällä nähnyt.

Hiirien tai myyrien osuutta vahingon pahentamiseen ei kannata sulkea pois. Minullakin oli metsähiiri pesiytynyt yläpohjaan ja oletan että sen sinne nimenmaan houkutteli höyrynsulun läpi tulevat ruoantuoksut. Hiiret tekevät ikäviä lisävahinkoja pesimällä ja kuseksimalla. Minun hiirikaveri tuli sisäkaton tarkastusreiän ja a-tikkaiden kautta sohvalle katsomaan jalkapalloa. Tositarina.